Vapaus, April 1, 1948

              itnatenaalinia v>!
Taman 7>r,:iv.:c=z
•oopan siaat
mumu:-:-clii;ei 'cj;
SI-Euroopan kas
n elämäntapaansa
1 Tasta s'.yr|
ien Euroopan
it ehdottomasti'
maa" vasraan
iuunuelman" ua
/okkay.s . on-pei-,
täiseen., sa-.TiVer"
n.•.tapaah' Ahieri
likan- ajaiat. paj|]
in :..verhon;'Euräi-sen
vapauden fel
demokratiaa ja i
'ascustavan • taiyii
me käsitämme "Mi'|
Iman",
:ysymyk5een A
ilmanlntossa kesi
ihailin suunnite!:
cn sita;.mieltä
initelma"' ä:ä!:ää
ri Euroopan malQ
suhteita ja siäal,
yksia joiden
valtiolla ja.unioi
lila vapaus itse
A M :11a, ei ole oikesi
kansallisia • unic
latöksia.
kysymyksessa
:AM:n johtokuai
N A K : n tayt}7
ien järjestöjen
Iin. suunniteJi
lut taman kysj
aksi V lähitulevaisisl
esityksen ovat te
1 CIO ja Brita
iisteella on selri
suunniteima" el 1
lan unionistisen
K;n — koska js
uniolla täytyy i
s paattaa kan
nitelmaan nahdcl
.sellainen, ettätj»
'alinen ymenäis^
fc uniojen vapaas
lintaan, joka •mj
ta jarjestoa.jo
trtaa työläisten elcj
oida.Icieltaa aas
)luebta: tai kon
;sa. Tepublikaane;
Yhdysvalloissa,!
nunisteja Ran
larantamatta .ua}|
y^htenaisj-ytta..
>ja kieltaa aane
in^-•^suunhitelmi!'!
vastaan :vaaratf*|
unionistista 1'iirf
uniokeskuksilla
mielipiteensa,'ij
täja paattaa Dji
h ,l
sä-^ Britannian r l
1 kanta kunsfij
myksen.. '•MarsnJ/j
eskustelusta yuif
aiisainvalisen
idän mielest
tällainen ykäia
li vahinptoittaa,
an .Viholliset ö?-|
1 hyödykseen,
myksecn kcsku-^J-l
inmtclmasta':
natilliset jarjeJ^j
icllä siyuHa)_
)menkielislcn.tr'|
. joukköjarjestföl
eiT' tbdellisuudessi
l u t . . . Tämän
oleva haäli *l
varastona. Bcsvsl
vuosiin ollut ta-I
haali joutui \a>l
i .urhciluseuia?ij
jmituiscssakaö-j
, Suömdn talyfSfj
^jnjnsin Comefsin BO-voolbjiilibn
ijelmaan osallisfuflut 65 ^ t i
_- M^dl.-kvrj oh kureen
' , ja u - seura-eo-
Kuukauaen- a i ^ i ia
riian . onjaaman :ntiaam:an£sin e r i -
ko.Fine. m.:iaar.:pukuineen. Se oli o i ­kein
taiteellinen esitys. Varaaaankin
•. • 'iaii-uuttri vaativat i oi • V.elma saanut; lehda paljon työtä
.2yO.;
ja-^:..-:a. En
ouure: paj-
, ' . r . j.:J..-'-fc-'>iiJ ines-
, .r.in 30-'.uoliS-u.
ii- an.-4.nnee:
••o-ido-ia pienen- paa-
^ . . i i u e : . on jwn:a-
• -Jäälle" hittojuhlaan
;i viiiten. Taman vuo-orAiin
omalla peru­ina
-ilta-, etta Comets
>V antamaan: täyden
. -J'•'>i>••tum•.sek.s^Kn•k.-
•^i ')<^\i' v : e ; e i : y s e u r a n 30T
V i . • u • h y v ; n —. h a a l i ; o l i
•avMT.u kan.saa, l o -
•Htii s e u r a p n r k y e h - :
h u n k k i . i i a a n . : i t -
: .;'.a- j a , k a n n a t t a j a -
i ,,v3. •:>--2i-ta"n''''a s a a p u -
' - e r . f c n c . - a n - : e c i ja - k i r j e e t w-
• . o i m i n n a n . j o u t u r
et4isi' k a u p u h k i m - '
leen laaj
uiksecn osal-;
•Ulkopuolellä^ui,
hhlaii •ohjelman-KUor
Vi' > - : ' a c " ; '35 s e u r a n jasenla:
KAIKKI O.S.^LLI.SI.VA
j ^ j f l n i a n ' s u o r i t u s . : ; o l i • Jiirjtötetty
iippohjalle j a kai,killa — nuorimr
".j — oljnlai.-:uu.<;.e-inntya.-Lap-
:iaHden -^e o i i k m ..erikoisen ..lar-he
. .saavat .snta -lAno.s-ta-
ja rohkfu-iitv. Lasten . esiinty-j
j n - t i i i nly6.^Kln ilahduttavaa hei-va';
heT.mHleen koska jokainen
L s 3 - niilidä oman.sa suorittamassa
jii''.a ei m n u t a nuir vaatnnait.o-
^i-uperkeikan. /•'.,.•;
ha ei ^-aHi'ohjelmanumeroiden .yk-
[iskihtaistfl 'arvo.st.elua ',mutta'run-
(t.'äosionosoi:uicset/-todis.:iva
Isö öli' 'nvvin • kiiiolhnen..-Koska
elxah- oiiva-a .suunnit<illeet- ja -suö-;
,at koulu-.sa tai tyoi^a kayvat
lise" jotka olivat; uhranneet huo-'
t-avan osan vapaa-ajoistaan tahäh
3ituk5een, ei nieiliä öie'syy;ä;,rna:i-.
. mahdollisesti •ilmöh.neätä- heik-uista-
A'arsina:nen englannmkie-.
n nuoriso e.sKti ohjelman.' suon-.
=essa huomattavaa o.saa, osalhstu-laixkiin
voimisteluesityksiin ja an-oivallisia
apua henknenkin oh-lan
suontuicsessaitin. . Kaikessa
iisi .mainio' .'yhieisynimärrys;. ja
ikielLset jiisenet. äunsivaf ."kuiilti-,
samaan joukkoon. "iMeistä
mu kuin suomalaiset antaisivat,
|lle: paljon... .enenimii.n ' Jiuomiota
r. itsel.een , s a n o i eras .seuran par-
5;a • •.elitievoimisteiijoi.sta,. Jack
iiiy.':''
.MORI\ OHJAAJIA
th.-;a on paikallaan mainita muu-iairaiXsanalla'..
myö^iki
ien. yomiiineiunqhjaajien, .johta-voimistelu.;
jja; t a n s i 5 i e s i t y k s e t .\
|nard;Bo.ii:,rä.m' pii' olijannut, pikku-
>:ien . piikkinyppyliikkeet.. jotka
iituin; enkoi.sen voimakkain ..suo-
3050ituk.sin. Kovasti siinä • y r i t t i -
jpienetkin. aivan kahden jalan mit-
;t miehenalut. Arvelivat varmaan-
,että nyt;pitää •siellä.sa.Ilssä •istii-
P3palle.ja;mämmälle näyttäii V
iola.-Bpströnv,;aiviu-teli p.ikkutyttö-ma
o l ' , k k i ' i s - a Saatiin nahda
ha '.aralon 'ar.utuksia sinne ja
om.ma: l\to: esK' i \ a t Velma Lau­tanaan
esityksen johdosta;
.Isompien tyttöjen esittämät väike-at
vapaalnfckeet onnL^tuiva: erikoLsen
hyvin; Tama esitys antoi hyvät toiveet
siitav etia jos johtajan ja: tyttöjen
kesken: säilyy edelleenkin yhtä hy­vä
suhde,, tulee Cometsm tyttöjen
joukkue ensi kesän luttojulila.ssa k u n .
m a i l a •. puolustamaan ComeLsin var­haisempien
ATiosien mainetta kor­kean
tason voimisteluseurana. Mies­ten
vapaaliikkeet, esitettiin tyydyttä­västi.,
J a c k Rascoen ohjaama sirkusesitys
kaikkine; koomikkoineen oli hyvin on­nistunut,
saaden ylei.sön : aivan kat­keamaan
naurusta;,
lerenssl Harbmiifi
Hubln. — {AL*ii — Kuikkien va
pautettujen alueiden .uniot on kui- ^
suttu: konferenssiin, joka pidetään!
taalla,kesäkuun 10 pna. Knnan Tyo-väenluton
presidentti, Chu Hsueh-Jan
saapui äskettäin Euroopasta tänne
•tarkoituksella jarjest&a tama konfe­renssi,
- K i i n a n Tyoväenlutto yhdis­tää
uniot. vapautetuilla alueilla ja
Kuomintangm Kiina.ssa. Edustajia
saapuu kummaltakin alueelta. . Kuo­mintangm
Kiinassa on tämän union
toiminta, kiellettv.:..
Hiiiiiiieliset
voittivat BC:n
uflion vaaleissa
:»'aiicöuver. — Tj-önantaj^^^
innoiletiista - p u h. a^ kauhulietsbnnasta
huolimatta ovat tämän' maakannan
puuiijViiMttuutatuiun tvolai.set kerran
rikkaudesta, köyhien nistamisestarpalk-en t o d i s i . i u r u k.nin.iiiawin.sa sita
«ftDtiaro- *"< 44ljW)>-' Sanomaletiti
Olaria lUustrado- Junnatm ehdo­tusta
.että kalkki koajmunUjelksi Jei-aiattji
opettajat eroitetaan viroista,
muta samalla sanoo, etä se ei ole
' riuta\a. Mustalle litalle pitäisi pan­na
myös ne. jotka "eivät puhu kom­munismista,
mutta luokillaan puhu-vat
toisten köyhyydestä ja muutamien
rikkaiden velttoudesta ja itsekkyy­destä
sekä tehtaili joiden tyranniudes-ta
hallituksen y l i ".
Vihan hedelmät
Kirj. Veikko Vainikainen
varten polusi seisoo
Comeusin puolesta kinan kaikkiäj
jotka avustivat ohjelmaesityksillään
juhlassa. Suurkiitos .Paavolle., Samoin
Emo Laaksolle tervehdy.ssanoLSta, L i li
Niemelle. j a mrs. Doris Kurkoskille
kauniista lauluista.. •
•Merkkipäivän johdosta olivat'. Co-met-
sille, lähettäneet tervehdyksiä
Hilda Jarvi Kapuskasingista. Alerts
Sudbury.sta. mr. Valkki, mr. Jaakkola
ja, .liittotoimikunia Torontosta..
Juhlan mui-stoksi otettiin kuva seu­r
a n jäsenistä. — K . H .
3J:N K I R K L A N D . L A K E N I
astcn kokous pidetään tk. 41
|na kello 2 i.p. Johtokunta f
bkoonluu kello 1. Pitäkää f
piessänne ja saapukaa k o -|
bubeen. f
USÄ:n uniojohtajat
protestoivat Robin­sonin
puolesta
Chicago. — C I O : n presidentti Philip
Murray on kirjoittanut Mine, M i l l and
Smelter Workers International Union
järjestäjien ja varapresidentti Robin­sonin
uhatun Canadasta karkottami­sen
johdosta Mine- Mill-union presi­dentti
John , Clarkille .seuraavaan ta­paan:'-.
••
. " M i n a asetun yhteyteen Canadian
Congre.ss of Laborin virkailijoiden
kanssa, ilmoittaenCIOtn vastustavan
slta, etta Canadan • halhtus muuttaa
mitaan saadoksia -kansainvälisten
unioiden • edastajien Canadaan pää­syyn
nähden." .
Amalgamated Clothing Workers of
Aiperican s i h t e e r i-rahastonhoitaja
Frank Rosenblum on kirjoittanut
union.sa puolesta A. R. Mosherille, CC
L : n presidentille Ottawaan:-. ,.
"Suunniteltu toimenpide näyttää
aiheutuneen yntykse.sta ehkäistä j a r -
jestamisryntays kaivostuotannossa. On
ilmeistä, että • moiset lisärajoitukset
haittaavat,taman ja kaikkien muiden
tinioiden säännöllistä toimintaa. Minä
en saata tarpeeksi voimakkaastr pai-,
nostaa etta on tarmokkaasti vastus­teltava
voimassaolevien siirtolaissaä-doslen
muuttamista."
International Woodworkers of Ame­rican
presidentti J . E. Palding on ktr-joittanut
presidentti Clarkille:
. "Olkaa vakuutettu siitä, etta mei-.
dan kansainvälinen uniomme tulee
tekemään kaikkensa avustaakseen
suurpääoman hyökkäyksen torjumi-.
sessa siirtolaislakeihin nähden, niiden
käyttamuseksi. unioiden. jasenia vas­taan
niin Yhdysvalloissa: kuin Cana-da.
ssakin "
|J:.N nE.^7tSTI\ OSASTON
|Kuukausikokous pidetään joka
iMukauden toinen sunnuntai,
kello 2 päivällä.
Kokousilmoitus
* CSJ.n SPKUCEDALEN
OSA:,10N- NO: .30 K U U -
K.USIKOKOUKSET
P*täan joka kuukauden ensim-pmen
sunnuntai, kello 2 i.p.
^Mokunta Kokoontuu tuntia a i -
I Kokousilmoitus'
'^oni;^r^^","P'"°^^st«n »kuukausi.
P^^etäan joka kuukauden
ijirr^"!^- Sihteerin osoite: Voitto
P^-ttanup Ontario.
Kokousilmoitus
jokaisen kuukauden en- i
Dt J , K . sunnuntai, kello 7 i l - 1
p k n n t t . kokoukset jo- ,
f i l k ? ' " ' ^ " " l^olmas tiistai. keUo
Toronton naisten
pakinapalsta
Toronto. — Irja Mattila, 191 Ers­kine
Avc, kutsuu, kaikkia tovereita
hauskaan illanviettoon lauantaina tk.
3 pnä. Irja sanoi, etta ilo ei varmaan­kaan,
lopu, JOS kaikki pitavat mm
hauskaa kuin o-saavat. Kaikki terver
tulleita!
.Joko olette .saaneet kut-sukortinsii-:
hen mahtavaan iltapaivakonse.ritiiri,
joka pidetään Don-haalilla ,sunnim-.
taina. tk. .18. päivänä: "Titon orkeste­r
i " , kuuluisa jugoslavnalainen soitto­kunta,
tulee silloin vierailemaan Don-i
haalille, •vaihtelevalla. ohjelmistolla;
|.Nai.=et järjestävät kahvitarjoilun. j u h -
laylei-solle niin, elta ei-tarvitse jonotr
taa.,kur. tarjoillaaiv.pöytiin, Maukkai­ta
voileipiä ja:•vehnästä: ..tarjoillaan
kahvin kaninsa
. ,:Nai£ten kokoukset pidetään .edel­leenkin
-joka maanantai. Ensi maa­nantaina
on C S J : n Toronton osaston
.kuukausikokous. Saapukaa SIIS nai.set
kokoukseen hyvissä ajoin, , etta käy­dään
asiat lapi nopeasti.' •,
Minusta tuntui^,joskus, etta suuri
mäaiia osa.stotnme naisia ei penjsta
voitammeko tämän •:kampanjan mei­dän,
j a miesten ke.sken. Mutta .minun
ja , monen- muankin tunnuslause on
:loppuun saakka--Naiset voittoon! ••"
Tervehtien — Helen.
—• Am, mita
tuassa portilla?. •
Nam kysyy tyttönen ja •osoittaa
pienellä- .sormellaan Neuvo.stoliiton
HeLsingin lähetystön taloa, jonka por--
tilla \nimeisen 'attentaatin . jälkeeni
seisoo' polusi. .
— Slta varten; etteivät "ryssat"
paase tekemään pahaa suomalaisille!,
vastaa upei.siin turkiksiin puettu aiti
nokkelasti. : :
Taman. keskustelun sivullinen kuu­lija
on tyrmistynyt., Eiko Suomessa
t.&dellakaan :ole viime, sotien jälkeen
opittu mitaan? Pitaako porvaristom­me
-rt-uhoutua , venalaisvihaan.?ar^ joka-on
JO johtanut kahden sodan onnet-to.
muuksiin? Kenties. Silla niin ..sy­vällä
ovat venalaisvihan juuret.
Vihan kasvattaminen-alkoi jo var-hai.
sina lapsuusvuosina; - ,
, :;Linja-auto.ssa, lähellä Tamperetta
istuu ede.ssani nuori aiti nelivuoviaan
lapsensa kanssa. Pysäkillä •tulee au­toon
suomalaisia .sotilaita. Lapsi nä­kee
sotilaat ja tarttuu kauhunomai-sesti
aitiaan kaulasta kiinni,, ky.syen.
hätääntyneenä: aiti, eiväthän nuo ole
"ryssiä"? Aiti vastaa kieliava.sti ja
lapsr rauhoittuu. •
Koulussa jatkettiin tata häikäile­mätöntä
vihan kylvoa.
. Kirjoitustunnilla kansakoululapsi
suorittaa en.simmai.sia kirjoituehar-joituksiaan.
Kankealla lap.senkadel-lään,
.suurin koukeroisin kirjaimin
hän ahkeroitsee vihkoonsa: oma maa
mansikka,: muu maa : mustikka.
Kun se on kirjoitettu, .selittää opet-
•taja kaunopuhei.se.sti, etta taalla o-massa
maassamme . kaikki on paras­t
a koko maailma.ssa, mutta muu maa
mustikka on itärajan takana, jossa
asujat eivat ole edes oikeita ihmisiä­kään.
Seuraavilla luokilla luetaan kan-'
salliskirjailijaksi .julistetun Runeber­gin
''Vänrikki Stoolin itarinoita" vuo­sien
1808-09 sodasta ja lasten silmät
suora.staan .säihkyvät kansallisesta
ylpeydestäv Mutta Runeberg, vaikeni
ja opettajat olivat tietämättömiä siita
tosiseika.sta, etta .venalai.seij sotatoi­met
tuo.ssa sodassa täysin, kestävät •
arvostelun. Eras etevimpia suomalai­sia-
upseereita sanoo hiljattain ilmes­tyneessä
teoksessaan, etta venäläisten
sotatoimet olivat .suorastaan mestaril­l
i s ia ja he pääsivät kolmessa kohden
Ruotsin mantereellekin. Samat venä­läiset
sotapäälliköt läksivät •melkein
.suoraan Suomesta - sotaretkelle, joka
johti heidät kunniakkaasti Moskovan
porteilta Panisin herroiksi
Historian koulutunneilla, opetettiin
paljon sellaista, joka.ei ole yhtäpitä­vää
.totuuden kan.ssa,' mutta • kaiken
sen. ruotimi-seen tassa ei ole tilaa.. J a
koko •'tämä tarkoitusperäinen opetus
huipentui vaaraan ja.totuudesta poik­keavaan
sentimentaaliseen sankan-;
taruun Suomen vapaus.soda.sta, jo.ssa
muka saksalaisten rinnalla taisteltun
maallemme itsenai.syy.s,
, Ta.san yksitoi.sta vuotta sitten, kir­joitti
muuan Viipurilainen porvarilli­nen
sanomalehti koulula.sten toimeen­panemasta
: "hyokkaysretkcsta pain
idän, peitsiä" eli t/)isin sanoen ret­kestä
Karjalan, kannakselle: seuraa­vasti:
"Raudu.s.sa saivat retkeläiset illalla
nähdä. Pietarin valojen kajastuksen
taivaan rannalla.; Monen pojan ja
•tytön kasi,puristui ,nyrkkiin,: kun he
tiesivät, etta se. oh samalla marxilai­suuden
punai.sta kajastusta,'jdan tai­vaalla."
aloja ei mikään saanut .häiritä. Siitä
piti jo valtiovaltakin huolen.
Mistä tämä kaikki johtui? Miksi
tämä suunnaton nhankylvo, jokii
myrkj-tti koko Suomen kansan ..sie­lun?
Vaatiko kenties itsenäisyytemme
sailyttaimnen sen?
El ainakaan itsenäisyytemme vaa­tinut,
sitä. Sillä Neuvostoliitto jo o-man
syntynsä aamunkoitteesta alka­en
on kunnioittanut itsenaisyyttam^
mc: Neuvostohallitus : myönsi meille,
jo ennen vuoden 1918 kansalaissotaa:
täyden itsenäi.syyden. Kahden onnet-:
toman sotamme aikana Punainen A r -
_meija olLsi:vaivatta.kyennyt miehittä­mään
koko maamme, mutta se ei teh­nyt
Sitä. Neuvostohallitus olisi kolmen
vuosikymmenen aikana ko.ska tahansa
kyennyt riistämään meiltä itsenäi­.
syyden. jos se vain oli.si sita halun­nut.
Mutta .se e i ole sitö ko.skaan hur
lunnut.
Ky.symys onkin ollu». jostakin a i ­van
muusta. Vuonna 1918 saksalaisr
ten avulla saamastaan voito.sta huoli­matta
Suomen kapitalistinen ylaluok^^
ka ei tuntenut asemaaasa r:iitavah
varmaksi. Se pelkäsi suurlilojensa.
teollisuaslaitostensa, voitto-rosinko-jeitsa,.
korkotulojen-sa ja loistohuvi-loittensa
puolesta. Se pelkä.si, että
.sen käskvvalla.sta vapautuu puolinl-mainen
maataloustyövaki. Se pelkäsi
sitä.punaisuutta, joka "vapaussodas­t
a " huolimatta iti työmiehen sielus­sa.
J a ennen kaikkea .se pelka.si k a -
pitalLsminvastaisten mielialojen leviä­mistä
tänne itärajan ylitse.
Näin itsekäs kapitalistinen luokka­etu
saneli. koko itsenaisyysaikamme
politiikan, huohmatta siita, etta se
oli täysin kansamme kokonaisetujen
vastainen ja tulisi johtamaan onnet­tomuuksiin.
Vallan j a raha himo, huo­no
omatunto, pelko vuoden 1918 t o ­tuuden.
llmitulo.sta. Tämä kaikki ja
silmien edessä työväenluokan parla^
mentaarinen ka.svu houkutteli kapi­talistit
etsimään turvaa fasismista; ja
myymään oman kansansa Htilerin so­ta
vankkurien .eteen. Mitä -tahaasa ja
miten tahansa, kunhan vain voital-
-siin asennoitua mahdollisimman, voi­makkaasti-
rajanaapurina olevaa suur­ta
työläisten j a talonpoikien valtiota
vastaan.
J a onnettomuudet tulivat kahden
katkeran sodan muodossa, Gnhan
päivärLselvää, että ne miehet, Jotka
kantavat vastuun miljoonakaupunki
Leningradin turvallisuudesta, eivat
VOI ummistaa silnaiäan silta tosisei­kalta,
etta vain tykin kantaman pääs­sä
kaupungista oli : H i t l e r in yleiesi-kunnan
valvonnassa oleva suun f a ­sistinen
tukikohta, Suomi, lentokent­tineen
j a mannerheimlinjoineen. •
Arvoisa lukija,, vastaa kasi syda-melläsi,
mita Sinä itse olLsit teh­nyt
lienmgradin .sotilaskomentajana.
Yrittaisitkd: neuvotella: .suomalai.sten
kanssa? Mutta niinhän neuv.ostoviran
omaiset yriMivatkin; Ryti ja Tanner
vain tekivät tyhjiksi kaikki neuvot­telut.
Nyt on sodat .sodittu. Porvaristom-mekm
huulilla on; maireita .sanoja
y.stavyyydesta Neuvostoliittoa koh­taan.
. M u t t a siita huohmatta .sama
vihamielinen propaganda jatkuu. Se
vain on julkisuudessa saanut hilli-tymmat
muodot: Huhukampanja, on
entista hurjempaa; Demokraattuset
kansalai.set j a Neuvostoliiton ystävät
eivat joudu enUa tuomioistuimien C r
teen, mutta porvallisissalehdi.s.sa hei­tä
ryvetetään suorastaan .siivottomil­la
törkeyksillä. ; V a in pieni o.sa por-milit.
init.Ma j . i i-Ji.->tyi.m.ihtia ohjel-maa,
jcjKa on muodostanut Interna­tional
:; \V()odworkers A.s.sociationin
maakuiu.ajaijostostä yhden Canadan
huonuuuimnii.sia iinioisia. Viime kuun
aikana toimitettuun yleisaanestykseen
osallistui kaikkiaan 14.2GI jä.semä, eli
enemmän kuin kaskaan cnuMi union
histOMitssa. Union ma:ikiimaneuvos-toon
valmiin, kahden vuoden äjäk.si
seuraavat.: . •
Presuieimksi Ernie • Dalskog 9.940
aanella 4.16-4 va.staan, jotka annettiin
J . Sti.'wan ALsburvn hyväk.si-
Vara))residentiKSi Harold -pritchett
9,988 äänellä Lloyd AVhälcnin 3,738
ääntävästään.
Toi-scksv varapresidentiksi Hjalmar.
Bergren. .9.544äänellä W, Lynchin
4,09G aanta vast.naii- -•
3:nnck-sr. varapresidentiksi Mark
Mosher 9,202 äänellä A. Smithin 4,331
ääni a- vastaan. ••
Sihtoon-iahastonhoitajäksi Jack
Forbes 8,9.18 äänellä Geol•^e Mltcheliin
4*722 aanta vastaan.
Neuvoston ja.seneksj- Mark Kennedy
9,784.aaiu:Ma T.;Duyii 3,721 ääntä vä.s-taan.
•;
Kaikki imiiit olivat neuvoston entlr
siä. ja.senia lukuunottamatta kahta:
viimek-simainiitua:
Kaikki työnantajien , käytettävi.s.sä
olleet keinot, käytettiin vaalitaistelun
aikana valittuja vastaan, aina .sano­malehdistöön,
radioon ja urkkijoihin
.saakka, jotka lupasivat puutavaratyö-laisille
auringon, kuun ja .tähdet; jos.
h y l k U L s i v a t naissa vaaleissa ne johta­jansa,
jotka ovat rakentaneet unlon
nykyiseen voimakkuuteensa; Vieläpä
uiiion kansamvali.set Johtajatkin avus­tivat
vastusta iK-M leiria vaahtaiste-lu.
ssa.
KyOfOJBB kOIISNfti — Thur^iiay, April 1
a, Porcopinessa
MUUT LEHDET
•'ET11VARTIO"-KOOLI SIIRTYY
SKANDINAVIALLE
Huomautti Helsingin "Vapaa Sana"
ja.;kirjoiiti maali.sk, :'G:pna:
: "Scandinavian poliittinen ilmapiiri
muistuttaa jo talla hetkellä suuresti
Sikäläisiä ilmapiiriä .syk.sylla 1939- tk.
18 pna;'rukholma,s.sa kokoontuva paa-miniKieiikonfercn.
ssi tuo selvästi mie­leen
Tukholman "paamieskohtauksen"
lokakuussa 1939. ICnemmunkin:. .Suo­men
luovuttua kla.ssilli.scsta "etuvar-.
tio".-a.semasla nayttua Ruotsi .-r- ja
mahdollisesti myös Tanska ja Norja-—
esiintyvän .sen penjana. Kaikkine seu-rauk.
sineen:.poliiili.sen - demokratian
rajoituk.sineon, kulttuurielämän; eris-tystiloineen,
sotakiihkomeen. Ja k u i ­tenkin
Ruotsilla ja muilla pohjois­mailla
on tahan .sotulein-lilaan yhla
vahan pakkoa kuin aikaisemmin Suc-mella.
Neuvostoliitto uhkaa niilä yhtä
vahan vastaisuudessa, kuin Suomea
aikai.semmin, "kommunismin vaara"
on siellä kuten.täälläkin vam poliitti­sen
taantumuk.sen kek.sima poliittinen,
peloitin; -Vaara uhkaa kokonaan toi­saalta,
ja-sita vastaan antaisi Suomen
ja Neuvostoliiton puolustussopimus
tervetulleen: selkänojan: Tama tosi­asia
pyritään ; SKandinavia.s.sa ; nyt
hämmentämään, ja .se seikka, etta .sosi
dem-puolueet (jvat taman hämäyksen
Johdo.ssa,; on («allaan todistuksena
.siita, etta länsimaiden oikeisto.sosiali-demokratia
on keriakaikkiaan näytel­lyt
loppuun itsenairicn asaasa, maail-inaiipoliUika.
s.s.'i. Sen "kolmas tie" on
vain jalkakäytävä dollari-imperialis-niin
valtatu;.'>;a.:"-
Kokousilmoitus
lOs^i^^^^^^^^Ol-VERIN OSAS-K
U K . \ L S l K O K O L K S E T
»^"ukauden toinen^
»^n-h33l„la. 2G05 East Pender
l;Van<:ouvfer, B. C.
usKUN.vA.v I;.N;I:M.Mi.sTO •
K .•V.VNATT A A :• .N ElJ .\'!i)T^^^^
toteaa. "Hiifvud-stadsbladel"; pääkirjqi^
.tuksessaäri: •.; r • ,' [••;'••{'''/•''::
•"Kari.säheciu.stäjien oii tayiyiiyt olla
KclvHJä • .siitäV:'eitä- -y hen,T
ges-^ii; tehtyä-eh^^^
aioi,itämi,sestä;XuVk:n y^^ torjua.
I Ne, jotka , öyät ,plieet Min^^'^e^
• •- , • „ , ; lialla, ovat ilmoi.se.sir etukäteen, var-
Tuo matkakertomus ei ole enemmän I värillistä kansanainesUi on herännyt > ^^^^^^^^^^.^ ^^^^^^^ ^^^^ neuvotleluien
lainaamien arvoinen. Siihen .sopu j näkemään ajan merkit ja on tay.sin .,i,,,uamisia kannattava . m mmiMo oh
lisäykseksi- vain huomautus, etta sille vilpitöntä:
huhtik. 11 päivänä
South Poreupin«. — Miestt-n toi­mintakuukausi
alkaa oUa lopas^sa
Nam sivusta katsoen .se ei ole.mennyt
huonostikaan, Ajatus oli kohentaa
CSJ: i i osa-sion rahavaroja jä se on­nistui
mielestäni hyvin. Haalimme r a ­vintolahuoneen
seinällä on pitkä ILsr
ta . osoittamassa niiden: luhjoittajien
mmm ja .summia, jotka ovat ymmär­täneet,
etta toimintapiiikkaamme oil
pidettävä taydellLsesti löiniintakunloi-
.sena. Paikkakuntamme miehet, sa­moinkuin
nai.setkm. lausuvat tiisiii
.sydantalammittavan kiit-ok.sen. Y l i -
.l£me:n.-on--ematsTiutBni"lTnr7a ylules-sji
.Slta on .suojeltavakin. ;
"SEITSEMÄN VELJESTÄ" esittM-tiin
taalla viime sunnuntaina aivan
tuvantaytei-selle • kat-söjajoukolle.. .Mo-ni
oli varmaankin tyytyväinen j)oi.s-tue.
s.saan hoiililiamme tuona iltana
ajatellen, etta kuka hankkisi nähtä-vak.
semme naita suuria kan.sallisia
kulttuunteok.sia j a suojelisi heimom­me
henkisia arvoja ellei meillä olLsi
Canadan Suomalaista Järjestöä.
Lalijavoittotanssit viime lauantaina
'muodostuivat oikein kansainvaelluk^
.sek.si, silla 'harvoin, on haalillamme
niin paljon väkoa. Voitot Jakautui­vat
seuraaville: Ensimmäinen i)ulkin-to
Heikki Vatanen ,lippu numero 324,
toinen Anna Kchysmaa Jio.GGC; kol­mas
A. Luoma no. 962. K a i k k i voitta­jat
ovat ta.>Jtä ympärl.stostä..
Naistemme toiminta on alkanut vä­littömästi.
Heidän tulevien tan.ssien
ilmoilu.^tauluja nähtiin liaalillamme
lahjavoittotan.ssienyhteyde.s.s-a. Mikä­li
.saatoin havaita ovat nai.set aloit­taneet
muunkin, toiminnan. Mutta
kyllä Siina yrittua pitääkin jos aiko­vat
puolella miehet "piitata", kuten
era.s tarmokas cmanta lausui itämän
kirjoittajalle. Joka tapauk.se.s.sa toi­vomme
niin tapahtuvan samalla ke­holtamme
antam.ian täyden kanna­tuksen
naisten toiminnalle. ; •:
• Kuoron toiminnasta emme ole p a l ­jon
hiLskuncet ko.ska sen " a i k a ei ole
tullut", mutta nyt lähestyvät ne mah­tavat
koaseitlt. jotka pidetään T i m -
min-sLssa j a So. Porcupincssa. Ensiksi
taalla Eteläpaa.ssä.tk. 11 paivana: Sil­loin
o n korkeatasoinen taiteellinen t i -
lai.suus. Laulut ovat- uusia j a laulajia
on .suun joukko. Johtajamme Riku.
Wuorimakl on. lehnyt. kovasti tyota
kiitettävällä uhrautuvaisuudella. Han
on kulkenut Timminsi.s.sa va on; kier­tänyt
kotikyläämme mandoliini kai­nalossa,
antaen Oikeat aanet ia .so­vittaen
.siivela.stelkot. laulajan kyky­jen
mukaisesti. Riku ei tunne her­mostuneisuutta
vaikka onkin leski­mies.
Han; tekee , tyota to.si.s.saan ja
vakavana kuin "ruumiinpesija".
Monilukuisten kuorolaulujen li.saksi
tulee yksityisiä esityksiä ja iopuks
kaunis norjalainen laulunayteltri;i
"Hardangerin harjulla". Pane mie­leesi
arvoLsa lukija, etta ensimmäinen
.suurempi tilai.suas haalillamme on
kuoron kon.sertti tk. M p a i v a n iltana.
Siellä tavataan. Näkemiin! ~ II. ,
edisfinf elämän kaikilla eri akiilb
Vuosi 1947 o l i sodanjälkeisen koko
Neuvostolittoa koskevan vilsivuotis-simnintelman
itoinen vuosi.. Vuoden
-suunnilelnia toteutettiin . 103.5-pro-
; en:;i.st'.stiv ja vuoteen 194C verrattu-n.
i kulia-i-tuoiaiiti) kaikKiaan 22 pro­sentilla.
Mvos Neuvo.sto-Karjalassa on t a -
lou-selama-vume vuoden aikana huo-inatt:
ivasti edi.stynyt. ViisLsuoti.ssuun-nitelman.
kahden ensimmäusen vuo­den
tavoitteet saavutetuin 103.8 pro-senilisf.
s;i.,Tuotannon kasvu..vuoteen
194») verrattuna oh 33 pro.sent-lia.
Neuvo.slo-Karjalan viime vuosien
kehiiyk.selle on ominaista enkoi.sesti
tekniikan kasvu talouden en aloilla.
I-lsnn. tarkemman tuotantoalan; met-
.satalouden, palvelukseen käytetty
kapearaiteinen rautavcrkosto kixsvot
vuoteen 1946 verrattuna 65 prasentilla.
ja sähköasemien lukumäärä nousi CO
pio.senti!la. Puutavaran vienti vuo­teen
1946 verraltun.a kasvoi 1 kertai­seksi,..;
Maatalouden, kasvua on viime vuo­den
aikana..edi.sl»nyt .suuresti valti­olta
saatu ajiu lannoitu.saincldcn ja
maatalouskoneiden hankkimisess.T.
Viljaka.svien antama sato oh v. 1947 41
pro:ientlia suunimpi kuin edellLsena
vuonna. Kaijatuot'<!idcn maara ja
laatu kohosi huomattava.stl, m. m.
iihatuotanto nousi 13G,6 prosenttiin e-
(icrllisen vuoden 'tuotannosta, ja voin
tuotanto melkein kaksinkertai.slui.
Rakennusaineiden:, valmistus, ka.s'-
vaa VU0.S1 vuodelta. Tilliä valmistettiin
viime vuonna Neuvosto-Karjalassa
1 ; k e r t a a ja. kipsiä 2; kertaa cnein-:
man kuin v; 1946. Huonekalujen tuo­tanto
on lähes kaksinkertaistunut. Y -
leensa on havaittavissa ieltä tavara­valikoima
on laajentunut ,mita osoit­taa
uu.sien kauppojen j a myyntikoju­jen
avaaminen. Tavarain laatu on
mv(js luiomallavasti parantunut. : -
Erlkoi.sen . huomattaviin .saavuluk-snn
on. piiasty valloittajien havittä-mieii
tL"hda.slaltf).sten kunnostaml.ses-sa.
Kuiiiioslettuj.a: tehdaslaitoksia oli
Neuvosto-Karjalassa viime vuoden lo­puilla.
kaynni.s.sa y l i 200, Kontupohjan
vesivoima-asema antaa jo käyttövol-
APBILLIPXIVXN -BAtma-
SANOMA" VAPAtlOELLE
Otuwa. buhtifc. 1 — Pdäoiinlsterf
W. L.Mackcnzie King esitti tftnäiibD
parlamentm alahuoneessa hallftttk»
seii.sa puolesta seuraavat laklehdotuk- :
set:
1. Hintojen palauttamisesta tammi,
kuussa 1946 vallinneelle tasolle. .
2. Kohtuuttomien voittojen v^ron
jälleen voimaan saattamisesta, "Jotta
saa ta isi in rahaa tukirahojen mak8a«
miseksi tärkeiden kulutustarpeiden
halvemmilla hinnoilla myyntiä varten,
farmarien ja muiden tuottajien saa»
dessa kohtuullisen hinnan tuotteis»
taan."
3. 500.000 uuden asuntoyksikön rä-kentamise-
stu niin pian kum suinkin
mahdollistä vallitsevan asuntopulan
ja -kurjuuden lieventämiseksi.
4. Niiden terveydenhoidollisten r J a
yhteiskunnallLscn huollon pahintamis-ta
koskevien vaalilupausten täyttättil-se.
sta, jotka liberaalipuolue antoi vii­me
vaalien aikana.
''Mina haluan luopua virastani a i - '
noana hallituksen päamiehenä Cana- /
dan historiassa, joka on tehnyt kun-niallLsen
yrityksen antamieasa vaali­lupausten
täyttämiseksi", sanoi
King kuolemanhiljaisuuden vallitessa
istuntohiioneessa.
A p r i l l i a!
—• Meyerbeerin kuuluisa ooppera
Afrlcaine esitettiin ensimmäisen ker- ;
ran. Pariisi.s.sa V. 1865. ;
maa Petroskoille ja Kontupohjalla,
jos.sa on .saatettu jälleen kuntoon ia,'
.savallan; suurin .selluloosa- j a paperi­tehdas.
Suunnitelman mukaan tulee; N e u - ;
vosto-KarJalan tuotanto V. 1948 ole-maansa
prosenttia .suurempi kuin v.
1947 tuotanto. Kymmeniä uusia tuo- ,
tantolaitoksia aiotaan rakentaa tänil
vuonna. Suurin, huomio kohdistetaan
kuitenkin maatalouden kehlttämlseeh.
Tasavallan työläiset saavat myös kym­meniä
tuhansia neliömetrejä uutta
asuntopmla-alaa. — Vapaa Öana, H e l -
.sinki.
KhUin Uiiv.n katkkui ystäviä ja tovereita, jotka ov.at
virraillcut luonani sairauteni aikana -niin isairaalassa kuin
kntomniikin: Knyntinnu virkistivät minua suuresti ja
sanidtla iir osoiltivat minulla olevan todellisia ystäviä.
Toivon saavani joskus tilaisuuden palkita' teille kai-kittr
sen huomaavaisuuden ja toverillisuudeni mitä osoi'
f life iiiinullr pilkan sairauteni aikana.
'O.':;--' ;••; •;.':••':•.•'V
Ontario
Maailmanmestareiksi
Helsinki. —' Maalisk 3 p-na pidet­t
i in täkäläi!5essä:Mes.suhalli.ssa. tanssin
maailmanmestaruuskilpailut, . j o i ta
seuraamassa oli, ensimmäisena päivä­nä
noin neljätuhatta henkeä. Vanho­jen
tanssien maailmanmestareiksi jUr
listettiin Veikko Niemelä j a Paula Nie-,
mi pistemäärällä 95.6- Tähän k i l p a i ­luun
Osallistuivat-ainoastaan suoma­laiset.
• •-—• Wagnerin- säveltämä: ooppera Lo-;
hengrin ..esit-ettlin ensimmäisen .; kerr,
ran "Weiman.ssa v. 1850.
kukkulalle, jossa vihan ••. sokai.semat-:
koululapset seisoivat,-eivat Leningra­din
valot;suinkaan nay. Mutta ,viela-han
nuo lapset aivan äskettäin oli­vat
vuorenvarmasti uskoneet tarinaan
joulupukistakin.;;
Ylioppilaaksi paastyaan oh; nuo­ren
kansalaisen ensimmäinen :teko
viedä-kukkia vuonna 1918, kaatunei­den
valkoisten-, haudoille--.Ja fasisti­nen
taistelujarjesto. Akateeminen
Karjala-Seura , otti opiskelijan hoi­viinsa,
ja .teetätti hanella.inita. tah­toi;-
ylioppilaan itsensä - tiskaltamatta
edes ajatella i omintakeisesti; V
• -. Näin Virkamiehistö,, upseeristo,; pa­pisto
ja sanomaiehtimieskunta oh kas-,
vatettu vihaan itaista; naapurimaata
kohtaan eivatka he/sita-sumkaan sa­lanneetkaan.
Yltiöpaisimmät heistä
toltot-tivat; tahtovansa.'siirtaa,maam­me
rajat Uralille .saakka. Vähitellen
näytti':toteutuvan: fasistien -iskulause:
mita: yhoppilaat tanaan, sita;; kansa
huomenna.
J a luomioLstuimei,:; polusi, papisto
jasuojelaskunnat pitivät huolen; siitä,
etteivät •toisinajattelevien ..mielipiteet
päässeet julkisuuteen; .Mita torkeim-min
rikottiin maan.lakeja «toisinajat­televia.
.vainottaes.'>a..;Neuvostovihar
mielisiä ja ;kan.salliskiihkob5ia; m l e l i -
Kapitahstinen ylaluokkaei .saa enää
apua; Saksasta. Nyt se tekee par­haansa
sitoak-seen; Suomen kohtalot
U S A : n kapitalismiin ja bri-ttlläiseen
imperialismiin. Se luottaa dollariin,
mutta .se er luota Suomen kansaan,
jonka .se on; valmis yhtä häikäilemät­tömästi
/ ^ u i n . ennenkiji uhraamaan
omille, kapitalistisille luokkaeduilleen.
Tällä samalla: kapitalistisella .ylä­luokalla
on vielä tänäänkin hallussaan
maamme taloudellisen j a poliittisen
vallan''avainasemat. Se ei halua Neu­vostoliiton
kanssa- ystävyyssopimusta.
Se ei halua avointa Vihaa. Sillä taiis-telu^
apitallstisten luokkaetujen puo­lesta
on samalla taistelua Neuvosto­liittoa
vastaan.
: Hallitseva osa porvaristoamme; on
lahtenyi vapaaehtoisesti kulkemaan
väistämätöntä; tuhoaan kohti. Mutta
ennen , historiallista - tuhoutumistaan
yhteiskuntaluokkana j a kenties ehtii
tuottaa maalleen: j a kansalleen uasia
kärsimyksiä.. Kansalaissota; valkoinen
terrori, lapuanliike. j a kaksi sotaa pu­huvat
omaa kielUän porvariston häi­käilemättömyydestä.
Vihan hedelmät ovat hyvin kitkeriä.
Porvaristomme on sen aikanaan itse­k
in ^toteava.
Helsingissä 26.3.48.
taattu."
Sitten lehti lausuu, etia neuvottelu,
jeii; aloittamista kannattava -mielipide
on joka.; tapauksfc.ssa saanut, varman
parlamentaari.sfin- pohjan. Lopuksi se
kuitenkin ;paatj-j*. kummalliseen kasi-tyk.
scen. että Suomen v,altuu.skunnan
tuli.vi ottaa huomioon myös sopimuk­sen
vastustajain; mielipiteet.":- ;
REHELLISTÄ lTSF,AKVO.STELUA
~r01en seurannut seka Erkki
Valan etta monen m u u n K i n radikaali-,
seer» sivistyneistöön kuuluvan henki-:
lon poliittLsta,t a i v a l ta ^sivulta .pain.
Aluksi- epäluuloisen,,uteliaana Ja;vir-'
nis^dlenkin En käsittänyt sitä tär--
keiden tuntoa, jolla "tulenkantaja-kaudella"
tappelivat pilkkujen j a pis-teioen
puolesta tai • vastaan,;, suurista
•tai pienistä alkukirjaimista, tai, pu-:
hu;'.-at koomilli.seltavauultavalla; juh­lallisuudella
"runojaloista", .samaanai-;
kaan; k u in va-semmisujlainen;;tyovaki
oli :-wrtumas.sa "pohjoismaiden demo­kratiamme":
-ratsupoiii;-;in; - kavioihin.
Nii.T mina-kum^ tuhannet muutkin
työlapset, irvistelimme- koko , "henkien
kamppailulle"
• Mutta vuosien ,ku!ues.sa .saimme to­deta,
etta sittenkin olimme olleet
vaarassa . ; . - . : r — Leveäharteinen .mi<;K,
Työkansan Sanomi-^sa,
E. Junnila voitti
mestaruuden teli­nevoimistelussa
.' Timmins. — Viime perjantal-iltana
; oli takalai.sclla: suomalai.sella haalllla
.suun joukko vakea seuraamiu-.sa. .Suo-malais-
Canadalai.seri AmaUjoriurhui-
-luhiton. telinevoimistelun mestaruus­kilpailuja,
jotka pidettiin kilpallijain
valit.semis,sa liikkei.s.sa reki.'^-sa, noja-puLS.
sa. hyppyaJkiilla ja matolla. N a i -
..sia varten oir kilpailtavana jiennaii-.
• toliikkeidensa;-ja. . ;,
Miesten me.staruus. joutui kireän
kilpailun- jälkeen E: Junnilalle .Sou:h
Porcupinen. Viestistä. Han ..sai ,'.Uo-rituk.
si.st-aan; 304 ptstoi-la: ; Muiden
pLstemaarät olivat:: J . McDov-x-lLYM-GA,
282; P. Voutllälrteri. Gornet.s, ;278^
J . . ;Murphy, Comcts, 206; -D.. Collins,
CometS; 250; L. BosMom, Comc-ts, 223
ja J R/j->coe, CometS, 140 pi/«-iLi
Viimeksimainittu ei ollut. rekLS^-ia. . •
Naisten--me.s-laruud.cn voitli, .Sf;iija
Gastafson 84 pisteellä, Viola .BcriSro-in
i n sa ad e.s.sa; 75, M. ,lx'clercni: ja G.
V/alchukin 61 piMctta
Mr. E. - J ; Laak.so .Ujimi kuuluttaja­na
ja: tuomareina Tyko Ahlsten,Potts-villesia,
Lauri Kolaii ja Don Clark
Tirnminsista .seka Govcr Markle .South
Porcupin&sla. / - ; . ; - ; • ,
Kilpailujen; hsak.si oli - illan ohjel-,
mas.sa- tammia ja .virvokkeiden ..tar­joilua.
-. Palkinnot'jaettiin Gomet.sin30-.vuo--
ti.sjuhlas.sa.rnika pidettiin viirne -.sun­nuntai
na taka la i .sei lä; su om a! a IKO 11 a:.
haalllla
— Mutta Lauri, sina ka:.tt,i"d'.;!
• jälleen.sopirnattoma.sii. Minun on, .ilr
.mei.<;esti*.liiheiettäva;.sinut_ .jonnekin
oppimaan hienoja tapoja!
— Mutta am, enko .-sitten ".oi op­pia
nutä kotona?
'k ' • i i i i H i n H i r ( l t i t H ( n i < t i i i i M i i t i i t i i n i i * i n i i i i M i i M i i i n i i i f n t i i i i i i t i t i i i i i i i i » i i'
I A. KARI
1 KELLOSEPPÄ
PUHELIN MARINE 3 9 1 7
1 187 E. Hastin«s St. |
I Vancouver. . •'. Br. Columbia i
MM
.i.tj.i<?',D,*Si>::ä-'/?«
m-