Vapaus, April 1, 1948

              Torstaina, huhtik. 1 p. — Thursday, April 1"
d »o». 6tb 1917; Autboriied
Mraeoood clafls jnail by the Post
piaaceOepartmest, Ottava/ Pubr
tt^äed thrlcc «reeicly: T u e s d a y s.
HMmteysMd 8atux<iaysby Vapaus
Plibttdiing CkMnpasy Ltd., at 100-102
JSfB 8t. W^ Sudbuiy, Ont.. Caoada.
Telephon«5: BuslM» OSflce
Editoria! Office 4>4265: M»o«fer
£.6uJ£äi.£ditorW. Eklund. MaUUig
addreaa Bo» Sudbtuy. Ontario.
AdvtrUsing rates upon sppUcsBcral
Tr aaslatlon Ircc of cfaaige. -
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk,f5Ä>61dfc-$3.00
3kk.tL75
Yhdysvalloissa: 1 vlc »6.50 6 kk. $3.50
Suomessa: .1 vk. »7.00 6 kk. »4.00
/lxiytää se sokeakin kana jyvän''
Suomen vascmmisiovoittoi.scn hal!ituk.sen arvostelijat .Suomessa.
ja tällä mantereella ovat kaikkein kovimmin rummuttaneet sellai.sta
__käsitystä, että uuden (lemokraaliisen suunnan miehet ja nai.set. ovat
muka "huonoja Lalou.smiehia'.- \ain .seilaisel j)ankkiirit kuin Kyti
ja sellaiset paLataantumuk.senirset .•iosiaiidemokraatil kuin Tanner ja
.l^eidän politiikkansa seuraajat on selitetty '"päteviksi talousmiehiksi"'.
- V Samalla muistetaan eräitä muita seikkoja. .Suomen nykyinen
hallitus omaksui sodissa vararikkoutuneessa. maassaan ensimmäi­seksi
tavoitteeksi vuofJen 19,38 elintasVjn saavuttamisen. Mutta Suo­men
porvarit ja heidän täkäläiset ^kannattajansa aina •sosialidemo­kraattiseen"
Raivaajaan; asti leimasivat tämän sulaksi mahdottomuu­deksi
ainakin niin kauan kuin .sotakorvauksia joudutaan maksamaan.
Mutta nyt tuli Chicago Daily. Xevvsin kirjeenvaihtaja David M.
Nichol esiin maaliskuun loj)i)ui)äivin;i.Helsingistä lähettämänsä kir­joituksen
kanssa mi^sä .sanotaan., että . Suomi on .selviytynyt
-kolmesta sodasta {.Saksaa vastaan käytiin hänen selostuksensa mu­kaan
kolmas sota; nopeammin kuin enemmistö muista maista. on
elpynyt yhdestä sodasta . .
Mielenkiintoista ja- rohkaisevaa onkin, todeta, että Suomi on
taantumusixirvariston' synkistä epätoivon ennusteluista huolimatta
edistynyt harppa-askelin taloutensa jälleenrakentamise.s.sa. Ne ••hy­vät
talousmiehet." köyhdyttivät Suomen mielettumis.sä sotimissaan vara­rikon
partaalle ja. sen li.säksi hankkivat vielä rasittavat sotakulut.
Mutta kaikista talousvaikeuksista' ja taantumu.s])orvariston järjeste­tystä
vastahanj;asta huolimatta demokraattisen suunnan miehet ja
naiset ovat saaneet valtavia tuloksia maati-s;! jäJleenrakentannstyös.sä.
Nimimerkki Tu.Ma selo.sti .'Lskelläin' Helsinkiin Vapaa.ssa Sanas­sa-
Suomen taloustilanneita mm. seuraavasti:
.':'l*rof. Linber;^ arvioi, etiä kansantaloutemme viime
. vuonna oli 250-260 miljardia markkaa eli sodanedellise.s.sä
rahassa noin 33-.35 miljardia. Ulkomaankauppatilastosta
näkyy/että sotakorvaukset tekivät viime vuonna 10.5 mil­jardia
markkaa; joka .summa on siis vähennettävä kansan-tulostammc,
jotta kansantaloutemme käytettäväksi jäänyt ;•
Vr *tulo saataisiin. Tämii merkitsee siis sitä, että kansantu­l
o • Jomme nettosumma olisi ollut noin 240-250 miljardia cli
sodanedellisinä vuosina kansantulomme oli laskelmien mu-' .
' k a a n ; 3 0 - 3 1 miljardia markkaa, joten vuosi 1947 on ennä­tysvuosi
maamme talou,selämassä. Ja tämä tulos on saavu­tettu
j'>orvaristomme paljon i>arjaam_an halJituk.sen johdolla.": •
Unitak.sen helmikuun numer<» osoittaa, kuten Helsingin Työkan­nan
Sanomat; .selittiiä. että "Teollisuustuotannon ja. kotimaankaupan
sekä raaka-aineiden tuotantovälineiden suuruus saavutti ns. normaa­litason.
Teollisuustuotannon kokonaisvolyymi viime; vuonna la.ske-taan
:runs.'ias'ti 20;; suuremmaksi kuin v. 1946, ylittiien 00'>; vuoden
1945 tason. Jos normaalivuotta 1935 inerkiliiän 100:11a, nousi koti­markkinateollisuuden
volyymi-indeksi viime vuonna 125:een, vienti-
•tcollisuuden 78:aan ja koko icollisuriden 105:een .: .
.. Kaiken tämän todistaa oikeak.si myös Chica;,'o Daily Newsin
kirjeenvaihtaja. Valtavanlainen .saavutus n;s. ".huonoille talöus-miehille"!
- M u t t a kysyttäjjce. mistä sitten johtuu., että Suomen kan.san-joukkojcn
elintaso .on vieläkin huomattavasti .sodan edellistä tasoa
iuonompi? .Yksinkertaisesti siitä, että .suurporvarislolla on edelleen-.
Ain enemmistö eduskunnas.sa • ja ratkaisevan tärkeä omistusoikeus
tuotantolaitoksiin. Suuri)orvaristo puhuu mielellään "isänmaalli-
^liudcsta'', mutta kan.salli.se.ssa liätätilantee.ssakin .sen läheisimpänä
^voittccna on oman r;diakukkaron.sa paisuttaminen ja Suomen pank-iLiirit
ja teollisuu.skapitalislit -eivät 'läs.siikU;insuhtecs.sa. tee poikkeus-^,
ta; He ovat säälimättä käyttäneet valta-aseniiaan hyväk.seen ja ri-
*kasluneet kansanjoukkojen puutteidenkin kustannuksella. Juuri
näiden seikkojen velvoittavasti kanivustao.s.sa SKDL valmistuu, tule- ^
vissaparlamcnltivaalei.ssa' valtaamaan tytiväen käsiin lisää poliittista
ja taloudellista valtaa.
/ i Merkillepantavaa myös on ettei yllämainittu David M ; Nichol-
IJäan väitä Suomen jälleenrakennustyön johtavan kaikkia Kuroopan
iffiaiden rakennustöitä. .Päinvastoin hän jättää .selvän varauksen il­meisesti
viitaten siihen, että I-luropan varsinaisissa uusi.ssa;,demokra-
0aniaissa, missä |:>ankiti suurteollisuus ja ulkomaakauppa on kansal-
Kitctlu. jälleenrakennu.styö on huomattavasti Suomea edellä. Tämä
on seikka, mihin Suomen, tvöväenliike ja Suomen muut isänmaanvs-tiivät
ovat viimeaikoina kiinnittäneet erikoishiionn'ota. Se onmvös
ratkai.scva kannustin siihen.; että: .Suomen jHtliliikan kehityksen suun­ta
kohdistuu entistä enemmän v;isemmallf.
;/ • M e myös toteamme, el ta -'lt)yla;i .^o.»aukeakin kana jyvän", silla
jiorvarilchden kirjeenvaihtajakin joutuu tnyönlämään. kuten tämän
kirjoituksen alus-sa todettiin, että uuden, demokraattisen suunnan
Edustajat Suomessakin ovat hyviii taltnismichiäkin. SKDL:ssa .ou.
Suomen kansan tulevaisuus.
>','•
•tti
. k\
il
<'
1
Sotavalmistelu Yhdysvalloissa
^'hdysvaltain hallitu.sta:liyvin lähellä oleva Walter, Lippmäiiri
kirjoitti viime tiistaina .'seuraavaa:
^- Meidän tilanteenmie on todella hvvin vakava ja ilman iat-kuvaa
;huoIeni)itoa .se voi kehittyä ke.stämättömäksi. rresidentin
«s!tys. puheet; todistukset ja lehtilausunnot; nir. .Marshall. mr.For-i
ixCstal.^^^^m Rouyal. mr; Sullivan ja nir; Syminjj;ton ovat panneet maam•
IV( sellaiseen a.seniaan niissä valmi.stutaan hitaasti ja i)uolinaisin toi-,
ijienpitein sotaan, ininkii tavolieita ei ole niääritclty."
Täten mr. Lippmann i)itaa it.^^estäan >clvänä asiana, että ^•hdyb-
Ajiltain korkeimmat hallilusviranomaisei ieikä Venäjä) vievät joh­tavaa
osaa uuden sod;in valmistelussa. \\'hdysvallat valmistuu sotaan,
'iminkä tavotteita ei ole määri toi ty''. .sanoo hän; siis epäoikeutettuun
hyökkäyssotaan.
H,\ Ja minkä kalii)erin miehiä ovat ne. jotka yrittävät viedä Vhdys-
Vpja tähän sotaan, jonka päämääristii ei ole tietoa? i-Pankkiiriken-r^
Ieja! Ko.skaan aikaisemmin ^^hdy.^valtain hallitusta ei ole niin
jl^ruslecllisesti miehitetty i)ankkiirikenraalcilla kuin nyt. ; Sotasuun^
i^helmista vastuu.ssa oleva hallituksen : puolustussihleeri James V.
Äjrrestal on tyAqiillinen esimerkkivTdäii on pankkiiri ja militaristi.
^<' Ennen hallitukseen tuloaan mr. Forrestal oli maailman yhden•
suurimman kansainvälisen pankkiJiikkeen , Dillon; Read;;& Co. presi-•
cjbntti Ja sen huomattava osakas.;: Tämä liikc; auttoi .ennen - sotaa
^^^avsan:sotateollisiiutta jaloilleen lainaamalla ; S100.000.000 minkä
IJJerusteella Saksan ;terästrusti\'ereiniHteStahl\verkeal^
laumansa. .Dillon.; Read & Co. avusti rahoillaan ja osallistumisellaan
Saksan kivihiiliteoUisuuden ja I. G. Farben-nimisen^:^ k^
Niksi kehifelään
sotahifsferiaa ja
kvSa hyofjfy siitä
Kirj. Israel Epstein 1
N'ew Vork- — ''ALNV — yhdys%-alt<j.
f ja- sonnu.st<;taan M j t a t e i l l e tai ainakin
'/Otaa edftliiivaän t; l a a n.
PrfifiMentti Truxnan on pyytänyt
vuosikausia nuorukaisten elämästä p a .
kollisen sotapalveluksen hyväksi .sa­malla
kun vaTmnalh.-sen palvelun pe-ru-
stet-Ma toi.sia nuorukai.sia oietaan
heti armeijaan. On ehdoteltu .$10 m i l -
jaardia veronmaksajien varoja kayteti
ta^^Sk-si solavaru-steluun. Teollisuus-lalt.
ok.sIa.•.kunnosteuan sotatllauksia
varten. Osakkeiden hinnat kohoavat
ennäty.smääräisiä voittoja odoteltae.^-
sa, , .Sellai.sta . kat-santokaniaa, että
kaikki tämä on tarpeetonta, kohdel­laan
maanpctok.sena;
: Vallitseeko todella hätätilanne? Uh.,
kaako Venäjä tai. joku muu maa tätä
maata a.seelli.sesti? '
Venäläiset. ovat juuri: vapauttaneet
armelja.staan kaikki rivimiehet paitsi
vv. 1928-27 alokkaat, jotka ovat niin
nuoria, etteivät he voineet o.salli.stua
toi.scen maailman-sotaanv Venäjän
armeija on edelleen suuri, mutta se on
rauhanajan pohjalla .samanlai.sine pa-kollisine
asevelvollisuuksineen 21-vuo-tiallle
mikä siellä, ja kaikkialla ,Eu-roopa.
s.sa vallitsi ennen .sotaa.
Venäjällä ei ole,, mikäli tiedetään,
atomipommia. Ja vaikka .se oli-sl.sa­laisesti
siellä kehitetty, nun tänne ei
sitä voitaisi pudottaa, Amerikan soti-lasckspertit
kertovat meille, että Neu-vasloliitto
- on kehittänyt pääa.sia.s.sa
j e t-tai.stelukoneita puolustustarkoi-tukse.
s.sa - * eikä ra.skaita pommittajia,
mitkä voLsivat kuljettaa atomipomr
meja ja muuta pitkien matkojen pää­hän..:
•.;••-• :•;
Vcnäläisvastaisen sota-asiain analy-secraajan
Hanson Baldwinin mukaan
(maalLsk. 24 p. 1948, New York Times)
Neuvostoliiton sotalaivaston vahvuus
"on pieni,- vanhanaikainen ja tasapai­notilasta,
pois oleva". Baldwin sanoo
myös, ettei Venäjällä tiedetä olevan
ainoatakaan lentokoneiden emälaivaa.
paitsi yk.si, mikä voi kuljettaa 60 Ien-tokonetta,
"on voitu la.skea vesille";
liaivaston henkilökuntaan kuuluu
600,000 miestä. "Enemmistö heistä el
palvele merellä, vaan rannikkopuolus-tukse.
s.sa'.". On olema6. s a noin 1.50-175
Neuvostoliiton, vedenalaista "monet
pieniä, vanhoja ja .sodan edellistä
mallia". Pitkän matkan vedenalaisia
uskotaan olevan rakennettavana, mut­ta
"yhtään nykyaikai-scmpaa cl uskota
olevan käytännössä".
Tämä näyttää Venäjän olevan k i i n ­tyneen
puolustukseen; .Ei ainoatakaan
sanaa ole raporteerattu siitä, että've­näläiset
politiikot, sotilaat tai sanoma­lehdet
olisivat puhuneet sodasta Y h ­dysvaltoja
vastaan — mikä on. suuri
vastakohta täkäläisille julkilausumille.
Esimerkiksi maalisk; 24 pna yhdysval-talainen
kenraalimajuri Claire Chen-nault
sanoi, että länsl-Kiinassa olevia
amerikkalaisia lentoasemia "voidaan
käyttää kovalla" työllä rakennettujen
Neuvostoliiton sotateollisuuksien pom.
mlttamiseen Uraleilla".
Tamäii vastapainoksi Neuvostointorf
Wa.shinRtonin Ikhcttiläs on kuvannut-taistelut
ajatusten ulkopuolella olevik­si
j a on suositellut normaalisia-poliit-tisia
ja kaupallisia suhteita "jotka
vastaavat molempien maiden etuja";
Tämä hänen ensimmäinen puheensa
täällä hukutettiin ..suurelta .osalta
suurpääoman omistaman lehdistön si­säsivuille.
K u n asia on näin, niin, ei ole vaikea
vetää, • sellaista johtopäätöstä,, .että
suurin sodan vaara j a Yhdysvaltain
sekaantuminen siihen,, on siitä sota­hysteriasta,
. mitä lietsotaan täällä;
Sillä sotah.vstcrialla on hyvin horju-^
vat materiaaliset; perustat. Mutta
sellaisella kampanjalla on oma miele­tön
loiiiikkansa.. Ruvetkaa suunnit­telemaan
solaa, valmistakaa aseita,
kieltäytykää ottamasta ,asetcollisuu.
della pois sen .voittoja, pankaa suur­pääoman
päämiehet hallituk.scen. ja
niin tulee tilanne mi.ssä sotakoneistoa
käytetään. Vieläpä silloinkin vaikka
syy on tekaistava.
Kun Yhdysvaltain sotahysteriassa
Ci ole militaristista järkeä, niin muo­dostetaan
perusteita sille, ettei ylei­nen
mielipide heräisi; Vieläpä "ystä­välliset"
toimenpiteet sovelletaan t ä ­hän.
•Washingtonin • uutistiedot viit­taavat
siihen, että ';Stalin ci voi; kon­trolloida
s a t e 1 11 tecttcjaan". Kun
Tricstc tarjottiin H a l l a l l e Yhdysval^
- t am lehdet toivoivat että Jugoslavian
Tito. .joka myös vaatii tätä alueita,
provosoitaisiin tekemään vastarintaa.
Silloin Yhdysvaltain Välimeren Uvi,-
vastö- voisi -laskea marimejaan mai­hin
pidättämään Titoa.-, Stalinille voi­taisiin
sanoa; etta "meidän välillämme
c i ole riitaa", samalla kun Yhdysval­tain
laivastoasema muodostettaisiin
yhtä lähelle Neuvostoliiton rajaa kuin
Me.\ico .City on Yhd.vsvaltain rajaa. .
Samanlaista järkeilyä on menossa,
ehdotetun Truman-Stalmrauhanncu-
YLEISdN
KJRJCITÄ
>^/'»ifrM. \r**k'io3;i»t** .200 M a c u i , TibiD
NeuMistoliiton
luislielijaiii iiiio-iiiioifa
Suomesta
NeuYOStoliitoii Ammattiuiiioideii
MarsMiin suoDoitelmaaff
Maria Lsakova oh^ kertöntit Moslcd*
vassa ilraestyvälle .Isvcsu'ja!le vaiku-telroiaan
maailinaiuhefi taruusköpaii-luisiai
Hän huomauttaa. e'Vläneiivos-tovenälaisten
Juis-telijäin joukkueen
saapuminen kilpailuihin oli hcrättä-
Raiph Carlinln maaliikuun 6 pna ! nyt suuria kiinnostusta luistelun har-
C K G B radioa-^eman välityk-sellä pi- i ra.s:ajain keskuudessa. Mencyämme
radalle harjoittelemaan, hän kertoo.
TL'OM|Ti»EE -VOIT.\JAIII>IV
Vapatiden toimitus:
Lähetän teille veli Carlimn (Ralph-'
Carlin — toimitus,* tuotteen, "Se ta- i
paihtui Tshekkoslovakiassa. Se vo:'
tapahtua Canadassakm", mikä' on
t ä m ä h a p e a m a t ö n puhe. Tällaista I
r o . s k a a t a a j l ä j u i k a i . s t a a n ' u n i o a ku-s-1
t a n n u k - s e l l a . Eiköhän,Sudburyn Car- i
Iin. vo!.si vähän o i k a i s t a veljeään? j
— Timmiasilainen.
Törkeä se on union johtomiehen
puheek. s l , - mutta p a i k a l l i s i s t a kaivos-t
y o l S L s t ä n - ur.ion j ä . s e n i s t ä Timmln-
.si,s.sä (eikä union johdo,sta) Yiippuu,
se. k u i n k a kauan he t ä l l a i s t a hölyn­p
ö l y ä j ä r j e - s e t s ö s a a n . s a l l i v a t . ^rToim,
POIMITTUA
IIYVÄNSUOPAISTA
.MARSHALLIN " A P U A"
. Tiedättekö, etta Tan.skan on ollut
pakko 15 kuukauden aikana ostaa
Amerikasta: 7.500 kuorma-autoa, mikä
vastaa 5 vuoden normaalituontia?
Tanska ei ollenkaan " olisi tarvinnut
Valmiita kuorma-autoja, se olLsi ha­lunnut
ostaa varao.sia voidakseen lait­taa
kuntoon sellaisia autoja kuin.mi-tä
.se tarvitsee. Mutta jenkit suunnit­televat
itse. mitä Tanskan, autoteolli­suus
tarvitsee. — Helsingin -Vapaan
Sanan uutistieto.
HIENOSTI SANOTTU
HIENOHELMASTA, MUTTA . i .
: Vesikko (mink) • turkkiin puetun
"baronetin" tyttären mr.s. Valerie Jo-sephine
Lean ruumis löydettiin rauta­tien
varrelta Hamp.shires.sa, Englan-'
ni-ssa; ja kuolemansyyntutkija sanoi
hänen kuolemansa johtuneen tapa­turmasta.
Kuolemansyyntutkija sa­noi,
että hän fmr.s. Lean) sai alaku-l
o i 5 U u s k o h t a u k s i a . j o i d e n aikana hän
toisinaan "nautti liian paljon alko­holia".
N I IN T E K E E JO K O K O -
SIVISTYNYT MAAILMA
"Puolue kapinoi; Trumania vastaan
syyttäen häntä Palestiinasta". —'
Washingtonilai5en uutistiedon otsik­ko
rriaalisk. 23 p:nä;
••«• ••«. , «
RAUHA .TA NAAPURISOPU
ON H E I L L E KAUHISTUS
Lake: Succcss, N. Y. — "Yhdysval­tain
virallisista lähteistä annettiin tä­nään
ymmärtää, että Yhdysvaltain
edustaja- Warren Austin voi ryhtyä
kannattamaan Britannian: antamaa
v a r o i t u s t a Y K i l l e , että kommunismin
laajeneminen on pysähdytettävä Vaik­kapa
sodan riskillä." —: B t J P - A P :n
uutistiedosta maalisk. 23 p:nä.' •
- • • » *,,
BEVINISMIA
"Marshall-suunnitelman briMiläi-nen
.ystävä ulkoministeri Ernest Ee­vin
lisäsi äskettäin Turkin- lähetystö-ään
huomattavalla tavalla'.
"W.- E. D. Allen nimitettiin lähe-
' tystön tiedonanto-osaston päämie­heksi
Ankaraan.
: "Allen oli eräs surullLsen kuuluisan
brittiläisen fasistin,; hitleriläisen sir
0.swald Mosleyn johtavia propagan­disteja.:-.—,
Daily Worker. New York.
tJraanin tuotanto oii
edelleenkin tarkoin ;
sotasalaisuutena
Ottawa. — Vaikka Ganada onkin
avannut yksityisyrittellälsyydelle- .ti-lai.
suuden. iiraanimalmien etsimiseen
ja julkaissut sitä varten erikoisen: k i r ­jasenkin.
"Prospectors" Guide for
;Uranium and Thorium Minci-als in
Canada", joutuvat nämä, atomimine-raalit
niin pian kuin prospektorit, n i i ­tä,
löytävät "soiasalaisuudeksiv. Löy­döistä
on iImoitet,tava Atomiq Energj'
Control: BoardiUe Ottawaan tai hal­lituksin-
kaivantoministeriölle.. Vaik­ka
hallitus salliikinprospektorien et­siä
näitä atomimineraaleja j a ryhtyä
niiden tuottamiseen, ; ei prospektori
saa ilmaista löytönsä: paikkaa $10.000
sakon j a viiden vuoden vankeusran­gaistuksen
uhalla. • K a i k k i mineraalit
,011 ,mv-\-tävä ^hallitukselle, joka lupaa
maksaa -10 prosenttia uraanioksiidia
sisaliävästa: nmlmLsta $2.75 minimir.
hinnan paunaksi. ,
sinne saapu; runsaasti; katselijoita.
Suomalaiset lehdet julkaisivat kuvia
joukkueestam.me ja kirjoituksia, jois­sa
tehtiin selkoa Neuvostoliiton luis-telijam
aikaisemmista saavutuksista.
"Tuli kilpailujen ensimmäinen päi­vä'*,
Isakova jatkaa, " l u i s t i n r a t a on
täynnä katsojia. Meidän on esiin­nyttävä
hiukan oudoissa olosuhteissa!
Pukeutumissuojat eivät ole ollenkaan
'samanlaisia kuin meillä.. Niissä on
kylmä ja ne ovat verrattain epäsiis­tit.
J a a e i ole myöskään yhtä huoli­teltu
kuin meillä, kun on kysymys
kansainvälisistä kilpailuista. Rata on
varsin kapea j a sen ylitse on laitettu
kaksi siltaa. Katsojat tungeksivat a i ­van
radan si'.-ulla; joten kilpailijat,
luistellessaan melkein koskettavat
heitä käsillään. Kaikki tämä ei ole
ollenkaan samanlaista kuin meidän
mainioilla stadioneillamme, jotka tar­joavat
kilpailijoille kaikki mahdolUr,
suudet yrittää tuloksia". ,
Tehtyään sitten selkoa en matkoil­la
suoritetuista kilpailuista ja saavu­tetuista
tuloksista Isakova lausuu:
" E n löydä sanoja ilmaistaksenl niitä
tunteita, jotka valtasivat meidät, kun
tuomarit kehoittivat minua j a tove-r
e i tani nousemaan kunniakorc^eellc.
Minulle ojennetaan laakeriseppele ja
kultamitali, maailmanmestarin kulta­mitali.
Lidia Selihovalle annetaan
hopeamitali j a 2k)ja Höltshevnikovalle
p r o n : S i m i t a l i . : Luistinradan >yläpuo-lelle
kohoaa rakkaan isänmaamme uU
jas lippu j a juhlallisesti kaikuu Neu­vostoliiton
hymnin suurenmoinen sä­v
e l . Ilonkyynelten välitse y^^l^alsen
salaa tovereitani j a näen, että he­k
ä ä n eivät voi salata mielenlilkutus-taan.
Oi, kuinka riemukasta olikaan
n o i n a minuutteina tunt-ea Itsensä heu^
vostonaiseksi, suuren sosialistisen
i - s ä n m a a n ' t y t t ä r e k s i ! " ,
Maria Isakova lausuu lopuksi: " K i l ­pailu
maailmanmestaruudesta jäära­dalla
osoitti,; että neuvostoliittolaiset
urheilijat: pystyvät menestyksellisesti
rikkomaan maailmanennätyksiä.
Meillä o n paljon urhellukykyjä. Nuo­rison
riveistä nousee jo sellaisia hyviä
p I k a 1 u i s t e l i j o i t a • kuin lUarionova,
Tshernova ja monia muita; Maam­me
-tekee kaikkensa, jotta tavallinen
neuvostoihminen- voisi täydellisesti
kehittää taipumuksiaan. SUtä,-— k i i -
tos isänmaalle, puolueelle, suurelle
Stalinille!- Neuvostojoukkue, joka
voitti kilpailun- maailmanmestaruu­desta,
.sanoo koko sydämestään: Si­nulle
rakas Isänmaa!"
voitelun johdosta., NEA:n ,Wa5hing-toninkirj-
ccnvaihtaja Peter Edson sa­noi
maalisk. ::24 pnä. etta .tama - o li
"hyvaa, -politiikkaa kotikäyttöä var­ten".
Stalinille, voidaan": esittää kovat
ehdot.,:jotta,voitaisiin odottaa hänen
hylkäävän ne:siten; V e t t ä tätä voitai­siin'
käyttää Amerikassa • presidentin
pakollisen as o vclvollisuusohjelman.
m.vynnissa."
Miksi kehitetään sotahysteriaa? Ja
kuka hyoiyy siitä''
Golf-virta onkin vain
54 kilom. levyinen
New, York; r - Yhdysvaltain laivas­ton
hydrograattinen toimisto on ra-diopalveluksen
avulla tehnyt yllättä­viä
havaintoja Golf-virran laajuudes-ta
ja sen reitistä. Tähän tutkimuk­seen
käytetyltä Atlantis-nimiseltä l a ii
valta lähetettiin joka toinen.tunti ra--
diopalveluksen kautta tarkkoja ase-matiedoituksia
samanaikaisesti mit­taamalla
i meriveden lämpö virran le­veyden
määrittelemiseksi. Tällöin o-soittautui
vääräksi vallitseva käsitys,
että virta on 160 km leveä ja että
sen reitti kulkee kutakuinkin suoraan
Meksikon lahdesta Nordkapia kohti.
Sensijaan virta on vain 54 km leveä
ja sen reitti erittäin mutkallinen. V i r ­ran
nopeus on 9 km. tunnissa, eli 3
kertaa suurempi kuin aikaisemmin on
otaksuttu. Virran reitti vaihtelee mil­tei
päivittäin; joten,sitä on mahdoton
tarkasti kartoittaa.
LdUUssi tiedoitettiin Joku allu
sitten ^ t t i C f O ; o rahastoa «btee.
isBKs Carey saman union
listtsainrälisMi departmentin Job'
taja Micbacl Boss, saapuivat äsket-täin
Moskoraan vaihtamaan Neu­vostoliiton
Ammattianioiden kes-knsneniioston
Icanssa nielipitcH»
. Marshallin suunnitelmasta. Kes­kustelu
: sujui ystävällisessä ben-
.gessä.'. -
Tämän keskustelun tuloksena
Neuvostoliiton Ammattiunioiden
puolesta Jätettiin CIO:n edustajille
. helmikuun 27 pnä päivätty seu­raava
julistus:
Ulkomaalaiset taantumukselliset
lehdet j a . e r ä ä t ammattiunioiden joh­tajat,
erikoisesti Britarmiassa j a Y h ­dysvalloissa,
ovat viimeaikoina alka­neet
suuren kamppailun s. "Marshal­l
in suunn:tclman" ottamiseksi keskus,
•leltavaksi Ammattiunioiden Maail­manliiton
(AMt johtavissa elimissä.
Ne jotka eivät pidä työväenluokan
k a n s a i n välisestä yhtenäisyydestä
käyttävät tätä kysymystä aiheuttaak­seen
sekavuutta A M : n riveiisä ja va­hingoittaakseen
sen riippmnatto-muutta;
Kaikkein ensimmäiseksi he
yrittävät loukata Neuvostoliiton am-mattlunioja.
Väärentäen Neuvostoliiton Ammat­tiunioiden
keskusneuvoston (NAK:n)
kantaa he herjaten viittaavat, että
NAK yrittää estää keskustelun Mar­shallin:
suunnitelmasta, että N AK
yrittää muutta A M : n sen aseeksi jne;
Voidakseen osoittaa totuuden ja se­littää
Neuvostoliiton ammattiunioi­den
kannan "Marshallin suunnitel­masta"
ja yhtähyvin sen. kannan
A M : n nähden niin N A K : n mielestä
on tarpeellista antaa tämä lausunto.
NAK jyrkästi kieltää sellaisen olet­tamuksen,
että Neuvostoliiton am^
mattiliitot estävät : taikka haluavat
välttää ammatillisia kansallisia liitto­j
a keskustelemasta "Marshallin suun­nitelmasta".
N A K on ollut sitä miel­t
ä j a on edelleen, että jokaisella kan­sallisella
ammattiyhdistyksellä: on
täydellinen oikeus vapaaseen keskus­teluun
jokaisesta poliittisesta kysy­myksestä,
niiden mukana; "Marshallin
suunnitelmasta", jos ne pitävät sitä
tarpeellisena.
Jokainen ammatillinen liitto voi
vapaasti keskustella tämän suunnitel­man
puolesta tai sitä vastaan ja
•tehdä sen mukaisia päätöksiä. Jos jo­ku
uskoo "Marshallin .suunnitelman"
hyötyyn nin uskokoot — tämä oikeus
on jokaisella, SikäH kuin N A K on ky­symyksessä,
niin se ei usko tällaiseen
harhakuvaan.
Neuvostoliiton ammattiuniot ovat
aina käsittäneet yhden maan «talou­dellisen
avun .toiselle, maalle ja eri­koisesti
ulkomaalaiset lainat normaar-avusta tunnustaa, etta Yhdysvaltain
lisiksi tapauksiksi, joilla voidaan aut­taa
toisten maiden taloutta. ,
Näinollen sellainen olettamus voi
olla vain herjausta, että Neuvosto­liiton:
ammattiuniot olisivat periaat­teessa
kaikkia taloudellisia apuja vas­taan
yhden; maan taholta toiselle
maalle, niihin luonnollisesti sisältyy
myös Amerikan apu.
Neuvostoliiton; ammatillisten uni-oiden
käsitys kuitenkin on, etta yhr
den maan avussa toiselle maalle ei
saa olla minkäänlaista ehtoa, joka
sitoisi valtion, taloudellisesti, ja poliit­tisesti
sen vallan alaisuuteen, jolta
apua saadaan." :
"Marshallin suunitelma". ei mitenr
kään ole tällainen vaan sillä on ko­konaan
toinen tarkoitus. "Marshallin
suunnitelma" on selvä: uhkaus länsi-
Euroopan maiden suverenisuuttä ja
itseiiäis-jTttä vastaan. : "Marshallin
suunni-telman"' tarkoitus on alistaa
länsl-Eurooppa -Amerikan .teollisuus-magnaattien
intressien alaisuuteen.
Käytännössä se johtaa länsi-Euroopan
maiden teollisuuden, ulkomaakaupan.
j a finanssin Amerikan monopolLstien
käsiin. . .
Yhdysvaltain hallitsevan; luokan a-
, M
settamn pakolliset ehdot "'avusta"
merkitsevät länsi-Euroopan ma:den
luopumista omien maitieasa oikeu­desta
järjestää itsenäisesti kansalli­sen
taloudellisen suimnitelmansä. T u -
levaisuude.5.sa nämä suunnitelmat e^
dellyttävät pakollista -sopimusta -Ame­rikan
• valvontaviranomaisten kanssa
•Yhdysvaltain hallituksen viralliset
asiakirjat asoiitavat, etta "Marshallin'
suunnitelman" >-irkoitU5 on jäädyttää
länii-Euroopan tärkeät teollisuudeC.
kuten metalliteollisuus, - rakennustyö
ja laivatelakat,. jotka , :iäy:televä
suurta osaa näiden maiden itsenäi­syyden
suojeluksessa.
Samaan aikaan Amerikan taholta
supistetaan mahdollisi.mman pienek^
.si välttämättömien tarpeiden tuon­ti..
- Amerikkalaisten miljardöörien pair
nostuksen johdosta Britannian js
Hollannin laivarakennusteollisuudet
jä Ranskan automobiihteollisuus su­pistavat;
tuotantoaan. Tämän johdos
ta sadat tuhannet työläiset- ovat jc-työttömänä
ja työttömien armeijs
kasvaa. •„• ,
, "Marshallin- suunitelman" mukaah,
länsi-Euroopan vallat menettävä:
myöskin, vapauden ulkomaakaupan'
alalla. Amerikan miljardöörien vaati;,
muksesta länsi-Euroopan tuontitullit
suunnitellaan huomattavasti alennet­tavaksi.
Samaan aikaan Yhdysvaltain:
tuontitullit pysyisivät nykyisessä kor­keassa
tasossaan.
"Marshallin suunnitelman" mukai­nen
vienti länsi-Eurooppaan ei ole
mitään muuta kuin,tavaroiden dum-pinkiohjelma
ja pääasiassa sellaisten
tavaroiden, joille ei löydy markkinoi­ta
Yhdysvalloista ja lähetetään. länsi-
Eurooppaan pakollisen valinnan pe­rusteella.
Tällä tavalla "Marshallin suunitel­ma"
käytännössä merkitsee länsi-Eu­roopan
maiden kansallisen.suvereni-suuden
l^ävittämlsta, koska näin es­tetään
näiden maiden kansallisen te­ollisuuden
kehittäminen.
" Mitä Marshallin suuniteLma" l u ­paa
länsi-Euroopan ^työväenluokalle
ja kaikille työtätekeville-Uimisille'?
Länsi-Euroopan teollisuuden suunnis­tamisella,
ei :sen jälleenrakentamisen
ja kehittämisen suuntaan, vaan sur
pistumiseen ja Amerikan miljardöö­rien
vaatimusten tahdon mukaiseksi,
"Marshallin suunnitelma" ei voi joh­taa
muuhun kuin taloudellisen k r i i ­sin
huipentumiseen, työläisten jo huo­non
elintasofi entisestään huononta­miseen;
puutteeseen ja joukkotyöttö­myyteen.
"Marsallin suunnitelma'-' ei ole vain
taloudellinen ohjelma. Neuvonanto-komitea
raportissaan • Yhdysvaltain
presidentille ulkomaalaisten valtojen
tulee . luovuttaa stratejae;
man-sa ja raakamateriaa!in.i2"v5-
valtain käsiin. Tämän politiii/,
dosta länsi-Euroopan inaat ji^"
-Yhdysvaltain . sodanljet.sojjtn"'
miksi. •,
Intressejä Euroopassa ei voida katsoa
vain taloudelliselta näkökannalta - r.
koska niillä on myös strateginen ja
poliittinen luonne. Koko maailmalle
- j i i tunnettu, että "Marshallin .suunr
nitelman" ohjelmassa on.Yhdysval­tain
johdolla perustettavan länsival­tojen
sotilaspoliittisen, blokin, muo-^-
dostaminen itä-Euroopan : valtoja
vastaan.
Yhdysvaltain tarkoituk-sena ^^r/on
käyttää länsirSaksaa, erikoisesti sen
teollisuudesta voimakasta Ruhrin alu­etta,
väki vipuna tämän- blokin poli­tiikan
ajamfsessa.
,Juuri'tästä syystä "Marshallin suun-^
nitelman'* tarkoituksena on Saksan
•jakaminen j a länsiosan muuttaminen
erikoiseksi Anierikan suojelusalueeksi.
Suurin osa "Marshallin suunitelman"
tarkoituksesta on länsi-Saksan sota­teollisuuden
voimistuttaminen.
,*'Marshallin suunitelman" pohjalla
luodaan,. Amerikan j a Sak.san finans-simagnaattien,
jotka ovat, elinaika­naan
syöksyneet yhden sukupolven
kahdesti tuhoisaan sotaan, yhdisty-missuunnitelmaa.
"Marshallin suun­nitelman"
mukaan länsi-Eui-oopan
maiden, kuten Turkin ja Kreikan.
: - Kansallisen :suverenisuuden^
pauden; havitiämuen jälkeea
shallir, suunnitelma ••pakoittaa '
ns. :"amerikkalaisen ajarjs.^
jonka mukaan täytyy uskoa
valtain hegemoniaan yi: £,
kansojen.
Amerikan laantumuk.^eliiöet
vat kieltää länsi-Euroopän ka"'
o:keuden omaan elämäntapaaiija
omaan uskoonsa. Tästä syystg
ihme, että,monien Eur-oopaii;
uniojohtajat ovat ehdottomasti *
shallin, suunitelmaa'' va,s:a3n.
"Marshallin suunitelman"' tj
muksellinen- hyökkäy.s on pej-kommunismivastaLseen,
sa-.Tjve
Saitsan fasistien, tapaiih ,V
laajentumispolitiikaa ajajat
antikommunismin verhon Euri
maiden kansallisen, vap.iuden
tamLspolitiikan, demokratiaa ja:
tyspolitiikkaa' vastustavan • tais;-
ylle.
T ä l l ä tavalla, me käsitämme "Mr
shallin suunnitelman",
, Mikäli tulee kysymykseen A:
tiunioiden, Maailmanliitos.sä
teleminen '-Marshallin .suunnitela
ta", nin : N A K cn .sita mieltä. ?
"Marshallin suunnitelma" .=i.-äl:ää'
dysvaltain ja eri Euroopan-ms:
valtiopoliittisia .suhteita ja
: poliittisia kysymyksiä joiden:
miseen jokasella valtiolla ja unio'-
•kuksella täytyy olla vapaus itse ]
tää. Tästä syystä AM:lla,ei ole(
ta tehdä : xoisia kansallisia • unio"
kuksia sitovia päätöksiä.
Sikäli kuin on: kysymyksessa
-n)us keskustella A M : n johtokn
sa, johon nähden NAK: n taytjy
daitaa, liiton toisien järjestöjen
töksiä, ^Marshallin, suunnitelmaa
n i in A M on ottanut tämän kys-sen
- keskusteltavaksi^ lähituleva
dessa — - j o n k a esityksen ovat
neet Yhdysvaltain CIO ja Brita"
TUC.
Ylläolevan perusteella on sei
että "Marshallin suunnitelma" el;
olla syynä maailman unionistisen F
keen- hajoittamiseen •— koska ]-'
sella kansallisella uniolla tä
täydellinen . oikeus päättää
taan tähän suunnitelmaan nahds
NAK käsitys,on sellainen, ettäi
väestön kansainvälinen yhtenäis;.
j a M A perustuvat uniojen vap
toiseen yhteistoimintaan, joka-,
kitsefe puolueetonta järjestöä, j-tarkoitus
on kohottaa työläisten ele
:ta.soa..,-,-
. 'Unionisteja ei voida, kieltää
tämästä labor-puoluetta; tai ko"
nisteja: Britanniassa, republika
tai demokraatteja Yhdysvalloissa,
toliikkeja t a i kommunisteja Rans
sa ja Italiassa, vaarantamatta:,
• nistisen liikkeen yhtenäisj-yttä.
moin ei voida unloja kieltää äänesi
mästä ' "Marshallin: suunnitelma!
puolesta tai sitä va.staan vaan
matta maailman unionistista K c
tä..
- Jokaisen maan , uniokcskuksilla
oikeus pitää oma mielipiteensa,
laisista kysymyksistä ja päättää i
sen mukaisesti,, ^) -.
•Ylläolevan ;,valossa ^ Britannian I-U
C : n ; pääneuvoston kanta ,kun «.i
ottanut, esille: kysymyksen, "Marsin!-
lm suunitelman" keskustelusta yii-
M : n ja unioiden kansainvälisen i
ferenssin ;. on meidän mielestäES
huonosti perusteltu.
N A K : n mielestä tällä i nen yksi'
nen toimenpide voi vahingoittaa,
M : a ja työväenluokan ,,vihol]i.>cl !»?•
;tävät .sitä varmasti hyödy'Kscen.
Mikäli ;tulee- kyisymyksecn keski
lu "Marshallin suunnitclma.sta"
Neuvostoliiton ammatilliset jarj
• • ( J a t k u u neljännellä siyuilaT
PÄIVÄN PAKINA
Variksen pelätin on pystytetty
suuck^i elvyitäniijJta ja cTäiiten, la>keImkMi nuikaan Dillon, Read &
Co. kahnii näistä liikeloi!ivi.staaiv: voitoksi :SiOO.GOO.OOO.:!:.Muita juuri,
jiiimä pcru5teollisuti(let veivät -Saksassa ratkai.sevaa-o,siia, natsien s^^
koneiston rakentan1i^e^^a ja jodan valniistami>es,>a
Dillon. Read •&,: Co.- on - "korviaan myöten" :K(.'Ski-ldän riljy.^sä--
mikä vie ratkaisevaa osaa siinä vehkeilyssä, mitä nyt k'4yd3än Pa­lestiinaa,
vastaan, ja mikä samalla -tuottaa;osakkeenomistajilleen sa­tumaisen
suuri voittoja.
M u t t a kaikesta huolimatta nykyisen hysterian vallitessa lei,riiätaan
miltei maanpettureiksi kaikki ne. jotka rohkenevat epäillä Yhdysval­tain
sodanlietsojien lennokkaiden puheiden todellista merkitystä^'
Yhdysvalloissa pidettiin äskettäin
Kansanvallan Liiton edustajakokous;
Kokouksessa siunattiin Trumanin u l ­kopolitiikka
Marshallin suunnitelmi­neen
ja mitään muuta vikaa ei havait­t
u kuin että sisäpolitiikkaa pitäisi
hiukan, rukata. Muuten kaikki oli
mainiota: Teheranin, Jaltan ja Pots­damin
sopimukset olivat ^ huonojai
Näin tuomittiin Yhdysvaltain yhden
suurimman manalle menneen presi-:
dentin. rauhanohjelma. Kokouksessa
olleet '/kansanvallan", herrat kirosivat.
Neuvostoliiton ja lausuivat tuomionsa
Sille "tyydyttämispolitiikalle,- mikä
Suiu^-Britannian-johtajien mukana
täällä otettiin käytäntöön ja minkä
tuloksena Neuvostoliiton raakamai-sia
valloituksia jatkava diktatuiu*ihal.;
litus on saanut historian suurimmat
sota voitot". Kiinan, Kreikan, Filip­piinien
työläisten tappaminen ei tie--
tysti heidän mielestään ole raakuutta.^
Seuraavassa ön tästä päätöslauseesta
eras neron tuote:
''Pettäen kaikki lupaiiksensa itsenäi;.
syyden luovuttamisesta Puolalle, Ju­goslavialle
ja • muille sen etupiiriin
kuuluville maille Neuvostoliitto jat-.
kaaÄ-hä julkeaa^ valloituspolitiikkaan.
sa, josta Tshekkoslovakian kaappaus
on viimeisempänä;todistuksena,. . ."
Meidän on tosin: vaikea; käsittää
kuinka Neuvostoliitto voisi myöntää:
itsenäisyyttä maille, jotka eivät ole
sen alamaisia. Mc •; emme:• ole huo­manneet
vielä 'kenenkään edes väit--
tävän. .että venäläisiä / Olisi ollut
Tshekkoslovakiassa sen jälkeen kUn
ystävällisestä vastaanotosta, minkä he
saivat. Liittomme edustajakokoukses­sa.
Oman: Liittonsa puolesta ha n lau -
sui sellaisen toivomuksen, että he tar­peen
tullessa saisivat täältä; vanhem­masta,
järjestöstä, moraalista ja ehkä
aineellistakin apua."
., Sihteeri: Sulkanen, Raivaajan mu­kaan,
oli luvannut "tukea tätä nuorta
Canadan veljesjärjestöä" pyrkimyksis­sään
j a työssään";; , , ,
K u n Canadan Kansanvallan L i i t o l ­le
ilmestyy varoja,, n i in nyt ei aina­kaan
kukaan voi syyttää niitä /'Mos­kovan
rupliksi", vaan Amerikan dolla­reiksi.
,- -Mahdollisesti ,osaa "kansanvallan"-
amerikkalaisia edustajia ihmetytti
miksi canadalaiset '"kansanvallan
Punaisen armeijan: joukot vietiin pois i miehet kerjätä ruikuttivat toisella
maasta, joten Neuvostoliiton vallan4.
kaappaus tässä maassa on täytynyt
tapahtua tähän saakka käsittämättä-:
män voiman avulla.
Meitä ei luinnostanut - yksinään tä­mä-,
"kansanvallan" miesten, esittä­mien
asioiden sekavuus j a ristiriitai­suus,
mutta myös se, että Canadan
Kansanvallan Liiton miehet olivat
siellä kerjuumatkalla. Eihän siinä
mitään ihmettä-ole vaikka lapset käy­vät
vanhempiaan Icatsomassa; sillä on-,
han: Canadan • ^kansanvallan" järjestö;
Yhdysvaltain järjestön lapsi.
-Canadan edustaja Salin oli puhu­nut.
;;"Omasta puolestaan ja toverinsa
Väinö Suomelan puolesta", kertoo
Raivaaja, ''toveri Salin kiitteli siitä
puolella-rajaa.. Mahdollisesti siellä ei
käsitetä, että täkäläinen "kansanval-;
lanliike':' alkoi erittäin omituisissa
olosuhteissa ja vastakaikua ei väin
tahdo kuulua . vaikka pari kuukautta
on kovaa mölyä pidetty. Ehkäpä dol­larit
auttavat. g
Sitäpaitsi tämänluontoisella"kan­sanvallan"
liikkeellä on hyvinhuonot
kokemukset Canadassa. Vuonna 1931
perust^tiin täällä samojen ainesten
toimesta "Canadan Suomalaisten Työ­läisten
j a Farmarien Liitto'?. Vuonna
1932 heinäkuim 13 pnä Toronton V a ­paan
• , Sanana ; toimituskirjoituksessa
sanottiin sutä mjn. seuraavaa:
. "Canadan SuomalaistenT>-oIäisten
j a Farmarien L i i t t o : on järjestö, joka
on/kehittymässä suomenkielisten-tp-
Iäisten ja ;farmarien joukkojarjest«2
tässä maassa'.: ."
Me tiedämme miten- todellisuudes
kehitys on ;tapahtunut., ,•, Tämän .äf-jestön
Sointulassa oleva: haali •«
erään: yhtiön tavaravarast,ona. Bcsrt
Laken haälilla; ei; ole vuosiin .ollut t*
mintaa, Long Laken haali joutui 5S3-
rikkoon ja myytiin urheiluseuraa
L i i t to kuoli erittäin omituisessa kä|a-kassa.
Se tuhoutui Suomön
öassa.
Viimeinen julkinen tapau:,,sen toi­minnassa
b l l Suomesta saapuneen P-f
pagandistin: August Kuusiston :pul?u.f
matkan järjestäminen... Sitten '
kuolla torahti.
Nyt yritetään kuollutta herätti»
henkiin ja se puetäan"Ganaöan
san vallan Liiton", hienoihin - vaa'
siin. Saa nähdä uskovatko i
tähän variksen pelättimeen, ,
On totta, että työväenliikkeen n-J
on paljon helpompi hajoittaa.kiän,f
tää koossa. Tällainen järjestö s_
ehkä narratuksi mukaansa
ryhmän työläisiä j a farmareita.-F"
kemus kuitenkin osoittaa-, että..tä^
nen "kansanvallan" liike e: voi kef^;
tyä suureksi, sillä mitään muuta s;»
ei ole "kansanvallasta" kuin mnä- ^
säilöltään se on patataantumu^
nen. Tulevaisuus kuitenkm, 0*3^;
minkä verran "Yhdysvaltain Kaii^»'
vallan Liiton "Marshallin a^Tilla'-'**'!
daan aikaan. — Uoti.