Vapaus, December 22, 1927

              No. 1 7 2 ^ 1927 ToFstama, jöiiluk 22 pmä—Thii^^^^^ 22 Sivii 3
S U O M E E N
Knrssi SQomeB Markkaa
60
Canadan Dollarista
LAHErYSKULUTx
4Uc lähetyksistä alle $20.00, 60c 1&
hetyksistä $20.00—$49.99, 80c lä
hetyksistä $ 5 0 . 0 0 - ^ 7 9 . 9 9 ja $1.00
iäbEtykäistä $80.00—$100.00 sekS
' 5c jokaiselta seuraavalta alkavalta
. . «Kdaila dollarilta^
SäliäcStanoinalahetyksista OVat la-aetyskniut
$3.50 lähetyksiltä.
K a i k k i sähkölähettykset äehdääo
«uuraan Sadbnrysta Helsinkiin sa
oiA&a päivänä kuin saapuvat Va-
.p&uden konttoriin.
Sudbairysaa j a ympäristöllä asuvat
fLiiv:8t kiiydä Vapauden konttorissa
cr«t;>:^t&mas8a erikoiskurssia.
LAiVAPILETTEJÄ MYYOXAN.
H E O U S T A K A A P I L E T T I A S I O I TA
ffhtäa iähetykset osottejella
VAPAUS,
s:>.^ 6B. SUbBURY. ONT.
yapaudelJe ottavat rahavälitykst
«5i-«;jaa» myöskin:
V A P A O S B R A N C H O F F I CE
816 Bay Street,
f'ort Artlinr. Ontario. x
D A V I D HELIN
'.*r<paikkalrannilla Pohj.-OntariossB
' J, OKSANEN.
E i r k l a n d Lake, Ont.
JOHN V U O R I,
So. Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
' A. T . HILL.
Torontor Ont. — Tavattavissa ilta-
Birt 957 Broadview Ave,, j a päiviair
K' .»rv, '^04 OB Kinsr St.. E .
Timmins, Ont.
f'-,. • - •.
Suomalainen Viktor Niemi, joka
löi kirveellä ison näsrteikkunan r i k ki
Millar,-Ont.
vilkkaammalta Tinuninsin. l i i k e k a d u l ­t
a , sai 6 kk. vankeutta. Oikeudessa
lÄh ! k e r t o i olevmsa metsä^työläinen
j a tulleensa j t i u r i tänne. Erään liik^
keen ohi kuUdessaah päätti koettaa
miten vahva ikkuna on, mutta-^sa-noi
että se e i kestänyt lyöntiä, vaan
särkyi. Lääkärin lausunnon mukaan
hän o l i terve, vain vähän kuumetta
o l i hänessä. Mies kieltäytyi maksa­masta
akkunaa, sanoi haluavansa
suorittaa sen linnassa. Lieneekö t a ­loudelliset
huolet, vai mikä pakoitta-nut
miehen tekemään teon, josta ei
hänelle ollut mitään hyötyä?
TySnsaantimahdoUisnadet ovat
paikkakunnalla huonot. Hallituksen
työnvälitystoimiston taiilu on tyhjä.
Kaivantojen ympärillä l i i k k u u paljon
miehiä etsien työtä. Monia vuosia
pn täällä ollut paljon miehiä odotta­massa
pääsyä kaivantoon. K u n työn­a
n t a j i l l a on suuri .vara-armeija, n i in
paremmin he voi työssä olevia k i r i s ­tää.
Metsä työläisiä myös l i i k k u u ny­kyään
paikkakunnalla, sillä on v a i ­kea
työn saanti j a huonot palkat,
j o k a pakoittaa työläiset liikkumaan.
Järjestyneisyys on heikkoa, joten ei
ole voitu parannuksia saada ^ aikaan.
P a r i työtaistelua on o l l u t tässä M a -
tagamijoen' jrmpäristöllä, mutta vain
toisella pääsi työläiset osittaiseen
voittoon. Toisen taistelun työläiset
hävisi, sillä uude^; miehet täytti käm­pät.
K u r j a a on metsämiehen asema
tällä kertaa k a i k k i a l l a , Metsätöitten
teettämistäpä kaipaisi paljon korja­uksia.
Suuret paperipuukomppani-at,
j o t k a näitä töitä teettää, saavat
suuria v o i t t o j a . ' K a i k e n l a a t u i s i a u r a ­k
o i t s i j o i t a on heillä, j o t k a työläisille
eivät maksa kunnollista palkkaa.
Lienee kuitenkin meissä työläisissä
itsessämme syytä, että olemme ase­mamme
näin huonoksi saattaneet.
'BERLIININ TYÖLÄINEN ELÄÄ HUONOMMIN KUIN PARIISIN —
VENÄLÄINEN MOLEMPIA TURVATUMPI
Tov. Alf. Hautamäen TyöYäenjärjestöjen Tiedon­antajalle
Helsingrissä antama haastattelu
Nyt ajattelin täyttää velvollisuu-)
teni jä piirtää jonkun rivin yhteis-riennoista,
että täällä sitä ttiyös ele­tään
päivä ki^rrallaan, ehkä samas­sa
ajanjaksossa . k u i n muuiallakin.
Vaan ei missään niin hyvää, ettei
vähän virheellistä, ^illä elämä on
ankaraa taistelua, v i l u a |a nälkää..
Olihan työala Aiikä tahansa, n i i n a i - '
na on joku huoli j a vaiva vainoo-massa,
sillä se ulottuu yhtä hyvin
f armareihiin k u i n - teoUisuustyöläisiin-k
i n . Siinä on kyllä ero että far­mari
on itse itsensä isäntä ja, eh­dottomasti
on kuultava "salaista
ääntä", että huolehdi toimeentulos­t
a s i , mene kesällä pellolle j a tee
kylvösi j a korjaa ne mitä niistä
sattuu lähtemään syksyllä. Taval­l
a a n se on onnen peliä. Sitten kun
taasen tulee kaikki korjuuseen ja
myydyiksi, n i i n olet aina yhtä poik­k
i . Sen jälkeen tulee taasen- kova
hoppu saada itsensä j o l l e k i n komp­panialle
kaupaksi, ei pärjää .muu-
, t e n . :
Vaan harvat ehkä pärjää, jotka
ovat päässeet yhtä rappua ylem­mäksi,
elikkä toisin sanoen ovat
useamman / karvajalan omistajia
(meinaan lehmiä, tämän paikkakun­nan
tuotantoa). Tässä minun piti
kertoa eräästä . tällaisesta pohatta-farmarista,
joka itse ajaa maidon
kaupunkiin melkeinpä vain omasta
talosta j a me pikku- eli tusinafar-marit;
koitamme hiipiä jälessä kuin
krapu. Meillä täällä ympäristöllä oli
sellainen meininki, että pitäisi saada
maidon hinta vähän kohotettua, sillä
ori ollut liian alhainen hinta. Sen
h i n t a on ollut kaupunkiin vietynä
31 senttiä galloona,''vienti Wiitä k a u ­pungein
10 senttiä'galloonaa kohden.
N i i n näyttääkö lupaavalta maitopis-.
nes? Siksipä me kerta kokoonnut-t
i i n k i n ' täällä, että eiköhän ;yritetä
kohottaa joku sentti maitogallbonal;^
Ie hintaa ja t u l i hyväksytyksi, että
yritetään 36 senttiin galloona. Tä­mä
iso farmari myöskin'^ hyväksyi
sen j a p i i r s i nimensä. Mutta mitä
ollakaan,, hän meni poikatalolle heti
puhumaan erehdystään j a n i i n hän
s a i k i n - aikaan,- että hän tulee .saa-niaan
entisen maksun.. Siis joka
alalla^ niitä karvajalkoja pitää oUa^
M niitä pääse pakoon, nämä. ovat
meillä yhtä v a a r a l l i s i a , k u i i ^ j o a t e p l -
l i s n u d e ^ - tehdään rlakko ja siihen
t u l e e ' r i l d c u r i t , j o t k a ' m ^^
syyden pallqui;^^ Sillä eiiune M l ua
n o i l l a sentefllä xikastna,; v a a n mei­dänkin
olisi ; -elettävä. . ^ o s t a m m e .
Tällä. Kaniinisella i s o l l a niJeheina^initä
hänestä tiedän, ei OIJB vielä päässään
aakkosetkaan työläisten eläinästä,
puhumattakaan'. työvara aatteesta
Cobalt, Ont.
T.k. 14*p:na pidettiin yhdistyksen
kokous j a v a l i t t i i n johtokunnan eh­dokkaat
seuraavalle vuosineljännek­selle.
Muistakaa tulla seuraavaan
kokoukseen joka ainoa jäsen, ettei
aina ole Samat henkilöt viroissaan.
Sillä se on teidän velvollisuus ottaa
toimintaan osaaj eikä olla sivusta­katsojana
n i i n k u i n tähän asti on o l ­l
u t . Tilintarkastajiksi tulivat seu­raavat
henkilöt: E l l e n Salmen, T y y ­ne
Lund j a A n t t i Torikka.
Täydennettiin piiritoimikunta y h ­dellä
jäsenellä, johon; v a l i t t i i n G.
L u n d . 'Häihen osoite on Box 468,
Naisjaoston kokoas oli meillä 15
päivän i l l a l l a . V a i n se on ikävä mai­n
i t a , että sinne e i t u l l u t k u i n 9 nais-toveritarta.
E i ainakaan ole se syy­nä
että ei ole ilmoitettu. Siitä h u o l i ­matta
pidimme k o k o u k s e n ' j a valit­simme
v i r k a i l i j a t ensi^ vuosineljän­nekselle,
j a keskusteltiin j a päätet­t
i i n pitää kokoukset joka toinen
t o r s t a i - i l t a , kello 7.3Ö. ? Ottakaapa
riaistoverittaret tämä- huomioonne ja
t u l k a a haalille tämän kuun 29 päi­vän
iltana.
Jouluidn on nyt lähellä, n i i n koit­takaa
kaikin tulla "silloin haalille,
sillä meillä tulee kolmipäiväiset j u h ­lat.
Ensinnäkin juhlat alkaa lauäne
taina 24 p:nä oikein repäisevillä
tansseilla. Soittamaan tulee 4-hen-kinen
orkesteri, n i i n iettä kannattaa
s i l l o in pyörähdellä nuorten j a van­hain.
Sitten sunnuntai-iltana on v a -
paailtamat hyvällä ohjelmalla. Muun
muassa joulukorttien jako y.m. pal­j
o n hauskaa, Maanantai-iltana on o i ­kein
kaunis kokoillan kappale. Siinä
on : toistakymmentä" eri lauluakin.
Sen nimi on "Saariston tyttö". N i in
rientäkääpä s i l l o in k a i k i n haalille.
Täältä labtiN^upmeen joulua viet­tämään
osastona jäsen ' E m i l Hovi..
Toivon hänelle^ onnea matkalle! -
skari.
muutan t o i n rivot sanat jaettavana.
Hän sitten tämän jälkeen y r i t t i • i t ­sensä
Workers P a r t y n jäseneksi Port
A r t h u r i s s a , vaan eipäs tainnut pääs­tä,
koskapa kerran o l i sanottu, että
Millarinsahan on. osasto, vaan oli
sanonut ei tietävänsä josko on e l i eL
— "Myöhäisen päivSi Japsi! /
M y r s k y n merkKL
TYÖLÄISTEN KESKIPALKAN
NOUSU KULTARUPLISSA
KARJALAN ALUEELLA
:\;^Rautatieläisten liitossa oli T . 1925
keskimääräinen työpalkka 79.2 rup­l
a a ; toukokuuissa V. 1926 oli se 84.8
r u p l a a ; : mairaskuussa samana vuon-nÄ
86.8 r u p l a a j a • tänä vuonna on
.keskipalkka noussut j o 93.4 ruplaan.
'Rakennustyöläisten liit»
Iäisten keskimääräinen' ^ k u u k a u s i ­p
a l k k a noussut 56.iS ruplasta V.1925
— 92.1 .ruinaan 'marraskuuhun v.
1926 mennessä.
Metallityöläisten keskipiälka,n nou­sua
kuvaavat seuraavat. numerot: y.
192S' oli työläisen keskimääräinen
kuukausipalkka 52.9 ruplaa j a nyt
täll^ hetkellä on se j o 75.4 ruplaa,
.vintoainetyöläisten kesMpalkka
o l i T. 1925 69 ruplaa kuukaudessa
j a tämän vuoden toukokuuhun^ men­nessä
p i i se kohonnut j o 76 ruplaan.
Vuorityöläisten liitossa o l i työläi­sen
k e s k i p a l k ^ V . 19^25 — 54,8 r a p ­l
a a j a tämän vuoden toukokuussa oli
se j o 77.7 r u p l a a . Näin oHen on vuo-rityoläisten
keskimääräinen palkka
kohonnut 22.9 r u p l a l l a.
Puutyöntekijäin liitossa on työläi-sen
keskipalkka v. 1923 palkkaan
v e r r a t t u n a kohonnut 63.4 prosen­t
i l l a . -
E i l e n i l l a l l a tapasimme Kanadan
metsätyöläisten liiton (Lumber
Workers' Industrial Union of Cana­da)
sihteerin, tov. A l f r e d Hauta­mäen,
j o k a j u u r i oli palannut Neu­vostoliitosta,
jossa edusti .järjestö-ään.
Kuif suomalaisiakin työläisiä
on paljon Kanadassa j a siirtolaisuus
sinne, j a t k u u , emme tietenkään jättä­neet
utelematta sikäläisten työläis­ten
oloista. Tiedusteluumme palkois­t
a , vastasi tovw Hautamäki:
— K u n tunnen parhaiten metsätyö-
Iäisten oloja, n i i n -^voin mainita, että
esim. paperipuunkatkaisijat ansait­sevat^
urakkatyössä keskimäärin 5
dollaria;^päivässä j a kuukausipalkal­l
a n. 50 dollaria. Tu^kityöläiset an­saitsevat
n- 30—45 dollaria kuukau­dessa,
Metallikaivostyöläisten päivä­palkka
on 4.50—4.75 dollaria päi­vässä
j a hiilikaivosmiesten 6.85.
Mutta kun viimeksimainitut tekevät
vain kaksikin päivää viikossa, r a ­j
o i t t u u heidän vuosiansionsa n.
1,000. Räätälit saavat. n. 40 doll.
viikossa Torontossa, rakennustyöläi­set
40 doll. j a y l i , konepajatyöläiset
30—-40 dollaria j a sekatyöläisel s i i ­nä
20 dollaria viikossa.
— Entä työaika?
— 8-tuntirien työpäivä on melko
yleinen. Kaivoksissa se on ehdoton.
Mutta tehdään 9-tuntisiakin työpäi­viä,
esim. konepajoissa.
— Paljonko maksaa ruoka, j a asun­to?
jatkoimme (kyselyämme, saadak­semme
jonkinlaisen kuvan työläis­ten
elintasosta,
— Yksinäisen miehen ruoka, mak­saa
7 d o l l a r i a viikossa j a ruoka on
hyvä. Perheen 3-huoneinen asunto
maksaa kuukaudessa noin 25 dolla­r
i a , mutta paikoin pvat vuokrat a l ­haisempiakin.
_>;
— Np Kanadassahan'vallitsee an­kara
työttömyxs, mikäli olemme
kuulleet? •
— E i erikoinen. 'Tosin H^nfhiilikai-vosteollisuudessa
työttömyys on hy­v
in suuri, mutta j u u r i siUa a l a l l a e-rikoisemmin
kärsitäänkin. Yleensä
v o i t a i s i in sanoa, että Kanadassa nyt
vallitsee jonkunlainen "huono hyvä
a i k a " , kuten siellä sananparsi k u u ­luu.
—' Järjestyneisyys siellä on kaike­t
i k i n ' huononlaista? Ainakin meillä
on sellainen käsitys. ^
— Kanadassa pn n, 9 m i l j . asu­kasta
j a ammatillisesti järjestyneit-ten
työläisten lukumäärä on yht. n.
350,000. Näistä suurin osa kuuluu
vanhoilliseen American Federation
of L a b o r ' i i n , Yhdysvaltain gompersi-laiseen
keskusjärjestöön. Mutta noin
vuosi sitten perustimme radikäali-semmista
aineksista Kanadan itse­näisen
ammattillisen keskus järjes-
Con^ess. Siihen l i i t t y i heti 45,000
työläistä j a se on voimistumassa. Se
on todellinen luokkataistelu järjestö
j a siihen k u u l u u edustamanikin l i i t ­to.
Katolilaiset ammatilliset järjes­töt
ilmoittavat jäsenmääräkseen 50,-
000—60,000, mutta on siinä l i i o i t ­telua.
Oman l i i t t o n i jäsenmäärä on
nykyisin vain 2,6 00. Mutta siinä o li
yksin läntisissä maakunnissa 11,000,
kunnes ankara t e r r o r i j a mustalista-järjestelmä
ajoi kaikki järjestyneet
j a . tottuneet metsätyöläiset muualle.
T i l a l l e värväsiviit kapitalistit s i i r t o -
laistyö voimaa Skandinavian maista
j a slaavilaisia E.-Euröpasta j a näi­den
kanssa ovat kapitalistit aina­k
i n toistaiseksi tulleet hyvin toi­meen.
'
— Entä työväen poliittinen t o i ­minta
Kanadassa? Onko suhteelli­sesti
yhtä heikkoa Jkuin Yhdysval­t
a i n k i n puolella?
•— No melkein., Kommunistipuolu­eeni
gäsenniäärä onr siinä 5,000. A l -
bertan maakunnassa on puolueella
edustajia kuntien hallinnoissa. Inde­pendent
L a b o r P a r t y * l l a , joka on
jonkunlainen radikaalinen työväen-1
puolue, on 2 edustajaa Dominionin 1*
sparlamentissa. J a sosialidemokraa­t
e i l l a on yksi' ainoa paikallinen o-sasto
T o r o n t o s i saaden se toimekd
vain tanssiaisia.
^ Kävikö matka Kanadasta sup-raan
Neuvpstoliittopn ?,
— E L Menin Ranskan |a Saksan
kautta. ' '
—: Miltä näytti ranskalaisten työ­läisten
elämä? y''
O l i n naisuudessa vain p i n n a l l i -
t a r k p i n 8-tnntinen. M u t t a Neuvpsto-l
i i t p n maatyövaöB^ttp, jpssa. o n 1,-
200^000 jäsenä j a d i s pn maailman
s u u r i n , pystyykin yalvpmaan jäsen­tensä
etuja.
— Vielä vpisin mainita, että k un
työläinen täällä Supmessa ansaitsee
2,000 m k . kuukaudessa |a Neuvpstp-liitpssa
130 ruplaa, vpivat he elää
suunnilleen yhtä hyvin. JPS taas
vertaan työläisten palldcpja Kana­dassa
m a d e t t a v i i n , n i i n voisin sa­noa,
etJ^ Saksassa ne ovat 6 0%
huonommat. Ranskassa 40% huo-npmmat..
Tähän Ipppuikin mielenkiintoinen
haastattelu, kun tpveri Hautamäen
t ä y t n kiirehtiä asipilleen. Kaiken
lÄätfbeksi puristettiin tpverillisesti
kättä Kanadan työväenliikkeen mie­hen
kanssa, jpka lähipäivinä* palaa
ruokalajia. Asuntp maksoi 10—20
r u p l a a kuukaudessa, riippuen työ­läisten
palkasta. Pienipalkkainen
näet pääsee suhteellisesti paljon a l ­haisemmalla
vuokralla. Työsaappaat
maksoivat 12 r u p l a a j a kohtuullinen
tehdastuotteinen puku ,45—50 rup­laa.
Laatikon paperosseja (25 kpl.)
sai 27 kopeekalla. Mutta senhintai-set
olivat hyviä. Huonompia sai 15^
kopeekalla.
— Mikä ön tulos kun vertaa Neu­vostoliiton
työläisten elintasoa muit­ten
maitten työläisten elintasopn?
—^ Ravintpon nähden ainakin N e u -
vostointon työläinen, elää pairemmin
kuiri työläinen Berlinissä ja P a r i i ­sissa.
Tähän vaikuttaa erikoisesti
vuokrien halpuus. Ja sitä paitsi on
venäläineri työläinen turvattu työt-myyden
j a vanhuuden varalta. Tästä
johtuukin, ettei venäläinen työläi-nien
j u u r i välitä t a i käsitä, miksi hä­nen
biisi säästettävä, kun siitä pu­hutaan.
— Erittäin mielenkiintpisena hup-mipna
vpisin mainita maatyöväen o-loista
sen, että köyhä talonpoika
voi saada kuukausityöläisen 25—-30
r u p l an palkalla, mutta Varakkaan
täytyy maksaa 35—40 ruplaa. A m -
mättiliiitto määrää näin. Ylitöitä sal­l
i t a a n teettää rajoitetusti elonkor­j
u u n aikana, mutta on 10 ylityö­t
u n t i i n asti kuukaudessa maksetta­va
5 0 % : n k o r o i t u s j a y l i sen mene­vistä
ylitunneista 100%', Palkan l i ­säksi
saas maatyöläinen saappaat,
työhousut ja esiliinan. Vertailun
vuoksi voin mainita, että Kanadassa
saa maatyöläinen n, 30—35 dollaria
kuukaudessa, mutta täytyy tehdä
työtä aina 15 t u n t i a päivässä. Neu­vostoliitossa
sensijaan on työpäivä
Helsingissä, marrask. 25 p:nä.
Työväen järjestö j en Tiedonantaja,
NUORISON OSASTO
FINLAND, ONT.
menee viikon ruokaan j a asuntoon.
N i i n kertoivat työläiset itse. Maa­seudulla
ovat palkat paljon -huonom- järjestötehtäviinsä Kanadaan,
mat. Ranskan metsätyöläinen ansait­see
urakkatyössä n. 30 f r . päivässä.
— Miltä näytti Saksan työläisten
elämä ranskalaisiin verraten?
— Saksan työläisten, tai oikeam­min
B e r l i i n i n , jossa o l in v i i k o n ajan,
asema on huonompi kuin ranskalais­ten.
Palkat ovat niin hupnpt, ettei
esim. voita ole enää noin puoleen­toista
vueteen nähty työläisten pöy­dillä.
Palkat j a elintaso näyttivät o-levan
ainakin 2 0 % alhaisemmat
k u i n Pariisissa.
— Kanadan, Ranskan ja Saksan
työläisten elintasoa voinee käyttää
jonkinlaisena mittapuuna arvioides­sa
Neuvostoliiton työläisten oloja.
Siihen tietenkin oli myös tilaisuus
tutustua matkalla. "
— Kyllä^ Otan esimerkiksi t a v a l l i ­sen
sahalaitoksen Lenihgradin lä­hellä.
V i e r a i l i n siellä muutama päi­vä
sitten. Siellä maksettiin ammat­titaidottomalle
miehelle palkkaa 120
ruplaa (rupla Smk. 20) kuukaudes­sa.
Naiset saivat kevyissä urakka­töissä
n, . 75 ruplaa kk. Rakennus­työläiset
saivat 140—180 ruplaa kk.
Hjrvä ateria ravintolassa maksaa 35
40 kopeekkaa. Siihen k u u l u kolme
Talvi on taa* ollut koko ankara.
'On kovat pakkaset, sen tuntee kun
t u p l i a koulumatkalla kulkee kaksi
t a i kolmekin mailia i l t a a : j a aamua
j a puuttuu ehkä moneltakin kun­nolliset
vaatteet ja jalkineet.
K a i k k i a l l a tehdään jouluvalmis-tuksia,
mutta eij^tule kaikille vielä­kään
hauska joulfi.. On tuhansia lap­sia,
jotka kärsivät' v i l u a , nälkää ja
kaikkea puutetta.
Minä toivon että tämä järjestel­mä
joskus t u l i s i . muuttumaan. ^
Toivon kaikille työläisille hauskaa
j o u l u a j a onnellista uuttavuotta!
! , s. M / N .
Suomalainen menettä­nyt
järkensä
Haileybury, Ont., jouluk. 20. —
Sen johdosta, että hän oli matkaan
saattanut jonkinlaisen pikkuterrorin,
tullessaan äkkiä mielisairaaksi, on
Johannes N i i t t y aho, 2 9 T V U o t . , tuotu
tänne myöhään viime yönä Strick-landista
lähellä Cochranea.
N i i t t y a h p pii ensin hyökännyt c-
..rään miehen kimppuun seipään kans­sa
j a sen jälkeen uhannut kirveel­lä
ihmisiä eräässä pupdissa. Kir­ves
ptettiin häneltä peis j ä N , sen
jälkeen jätettiin ppliisin hupstaan.
Tämä pii yhdeksäs mielipuolisuus-tapaus,
jpka pn sattunut Cpchra-pessä
j a , sen ympäristössä lyhyen
ajan sisällä.
A R V O P A L V E L U S L A A T U !
EDWARDS
KIRKLAND L A K E , O N T.
RUOKATARPEITA, UHAA, RAUTA-TAVARAA
-sekä —
RAKENNUSTARPEITA
Hupm.t Varastpssamme löytyy erikoistavaroita, j o i t a v a n i n -
k i n suomalainen väestö käyttää.
Jps halaatte saastaa, niin ottakaa käteisellä. Ja kayttakaa
meidän audenaikalsta /
GROCETERIA^A
JOSSA PARASTA T A V A R A A ON SAATAVISSA HALVIM-M
A L L A HINNAIXA (K
NYKYÄÄN TEEN PARTURIN TYÖTÄ
Kirkland Laken Suomalaisessa Palloruumassa
Paikka pn eristetty,, jeten naiset j a lapsetkin veivät t u l l a . Kaikessa työn
tepssa npudatetaan huolellisuutta.
J. O K S A N E N .
HABIB STORE
Naisten, miesten ja lasten vaatetavaraa.
Käykää kaupassamme, Goodfish Rd. j a Secbnd St. \
NEW TOWNSITE (K
Puhelin 198 — .P.O. B o x 525 — K I R K L A N D L A K E , Ont
GOLD RANGE HARDWARE
TELEPHONE 110 KIRKLAND L A K E , ONT.
Pientä rautatavaraa, rakennustarpeita, sähkötarpeita, putkitarpeltii,
astioita, kyökkitorpcita, kyökkikalustoa, koitto- ja lämmltysuuneja, sän»
kyjä, sprlnkejä j a matrasseja. Radiotarpeita.
Käykää tutustumassa hintoihin j a palvelukseemme. .
GOLD RANGE HARDWARE
J . A. QUENVILLE, OmUtaja.
KIITOS
Parhaat kiitokseni lausun k a i k i l le
tovereille ja tuttaville, jotka niin
suurilulcuisina saapuivat yllättämään
minua paikkakunnalta poislähtöni
johdosta t.k. 19 p. i l l a l l a . Säilyköön
toveruus keskenämme.
L i l y Padvonde,
Begent St;, Sudbury, Ont.
.ii.
' Se henkilö, joka a l l e k i r j o i t t i n i ­mensä
Jakop Palo, ostaessaan m i ­n
u l t a stouvin marrask. 12 p. t u l ­koon
heti tekemään selvän asiois­taan,
tai tulen l a i n avulla tekemään
selvyyden, sillä tiedän teidän olin­paikkanne.
' '
J. P. Arthur, Brunet, .
Sudbury, Ont, (173)
Ha^^ Suiply. Lti
KIRKLAND LAKE ONTARIO
RAUTATAVARAA, HUONEKALUJA JA
KOTITARPEITA
Täten ilriioitamme, että .meidän uusi
huönekal^^ on nyt avattu.,
Haastamme teitä käymään kaupas­samme
katsomaan mitä meillä on
näytteillä. (K
Har(lware & Supply. ltd.
KIRKI^AND LAKE, ONTARIO
Riit SAUNA
A u k i keskiviikkoisin kello 2—10 Ulalla j a lauantaisin kello 1-^12 yöllä.
Sunnuntai oahausin puoli 4—7.
R. LINDFORS, Kirkland Lake, Ontario.
Peter ja Richmond Sts. kulmassa
TORONTO.
KIVEIPLN l ^ U R H J ^
Tarjpaa teille ainpastaan ensilupkan aineista valmistettuja tupttei-ta.
Käyttäkää meidän tuptteita. Linjpille lähetetään.
KIVELÄN LEIPURILIIKE
Ptthelln 1618N. 111 Secord St. Port Artfanr, Ont.
sesti tutustumaan P a r i s i n työläisiin.
Siellä ansaitsee Iconefypläinen jL
40—50 frangia (fr. Stnk. 1.56,5)
päivässä. Työläisen ruoka PariaiBsa
tulee päivää kohU maksamaan n . 15
f r . j a isommasta huoneesta pn v i i -
kpssa maksettava vupkraa; n . 7 0—
100 fr. Npin puolet viikkopalkasta
PALLOHAALI J A PARTURIN LIIKE
U u s i ajanmukainen pallphaali j a p a r t u r i l i i k e a v a t tu yleisdn käytettä-vfik^
£irkland Laken uuden ppikatalon vieressä.
Tupakkaa j a makeisia saatavana. Toivpmme saavamme yleisön kan­natuksen.
Toveruudella
ELMA ja TOIVO KANERVA, Box 385, Kirkland Lake. Ontario.
(kkar Kasken
Bäätälinliike
valmistaa kaikkea räätälin alalle
kuuluvaa työtä, Näsrtteet saapu­neet,
käykää katsemassa. Työ ja
sopivaisuus taataan. (K
• • y
33 KirUand Street
B o x 311, K I R K L A N D L A K E , . OnU
Etiand BottJing
Works
, —Phone 36^
P.O. Box 217
Kirkland Lake, Ont.
( K )
i
»w^»w!e<»e>«>ww'wwe'«
TIMMINS TURKISH BATH
pn auki 4'~kertaa viikpssat keskiviikkpna, tprstalna j a perjantaina
1 :stä päivällä 12:8t» yöllä. Lauantaina 12 päivällä 2 ttcen yöllä.
A L E X K O S K E L A Puhelin 696 W.
( K )
kmJ
•t
; I 75 Rea Street
Meidän korjaustyöt ovat valmistuneet,
j p t c n meidän uudet kaupat pvat teidän tarkastettavissa. Meillä
on täydellinen varastp vaatetustavaraa^ m f esten pukuja, kenkiS,
y.m. sekä myöskin liha j a r u p k a t a v a r a - P K i s t o .
Meidän hinnat ovat kohtuulliset j a varastomme aivan uutta.
Antakaa meille kpetus, se pn teidän hyötynne. (K
KilPLÄN^i^^
Puhelimat r R u o k a - j a liha-os. 67; Vaatetustavara- seka k o n t t o r i 2 26
P.Ö. B P X 1 EIRKLAND L A K E , O l it
F. R. ROBERTSON
• • Raatalcaappa; r-^l^i
KIRKLAND L A K E , ONT.
Meiltit saatte "Stewart Gppd C h e e r " lammitysuuneja, p a i s t i n -
uunin kanssa t a i ilman. Myöskin stouvin mutka sekä muut piiput.
V A L M I S T A U T U K A A KYLMIÄ I L M O J A V A R T EN
PUHELIN 24
P. R. ROBERTSON
K I R K L A N D L A KE O N T A R I O
O T T O N I E M O N E N
R Ä Ä T Ä L I ' ^
Tekee n y k y i s i n ammattiinsa kuuluvaa työtä. Sopivaisuus ja
[ tyon"kunnpllisUu8 tunnetta j o entuudestaani (K.
[ 46 K i r k l a n d St. — Box 544 — KIRKLAJID, LAKEy^ Ont;, \