Vapaus, September 24, 1930

              Sivu2 Keskiviikkona syysk. 24 p:nä —• Wed,, Sept. 24
m.
CT A A TT Q C«na(iin »comilaiirf-n tjuiaeitön «inrji U s m l a B i u t u i x , Iliaeityy Sod
XA. J r ^vJ_ O L i u y u a , Oal., luIJikiDj, pailti l U S S u D t a i . ja s u ä r i t t f u i i joiiUpiiTisä.
Tfce «nir JP^^ of Finnish Voikm ia C i a i d a , robliiiird dail» tt Sudborj, OaUrio.
~ ~ ' M (fae Poct Office DcjixrUucst. U t u n , u teccmd c U u mauer.
^ ~CcMet*] .«dTcitiaior rate*, 75e per cal. inch. llJnimonj cbarje for tinjle isKTtion, 7S<.
k4* tbe bett. • d i e n i s c f «aediuia amiin; the Ficn:»ij pe^pie in Canada.
Tbe
;TtrfaJtM, konttori, kirjakauppa ja paino oa-is»a laloi»a .Eira Streetillä.
"^«>«Uo«>te: Vapaa», Box 69, Sadturr, O o l .
Canadan Työväen Puolustuslii­ton
on ' ryhdyttävä taisleluun irto-laislakeja
vastaan, yhdistettävä tä­mä
taistelu oleelliseksi osaksi puo-
— luslustyostä, johdettava laajaa agi-
— ! tatiota Irtolaistatiien kumoamiset-
_ ! si ja ryhdyttävä aktiivisesti levit-w.
> lämään vaatimusta, työtä tahi patk-iLMOTLSHivNAi
V A P A t m s s A : . ~ | ^ , työttömille työläisille. Ei valn
. KizierailitoIImotnkset $1.00 k « t a . S2.00 kakti kcrtia. — Ariohittoon menneille onnento!>otakaet , t v n f » n m ä i n v a a n v l i n ä ä n ^ ä V i S P m -
40e p.tiutauS. - .wnm»attpiiruo.>ik,.t 50r k « i a . ji.oo 3 kertaa. ~ Syntjmäiifflotok^t « 4 » ^ 1}ottomain \aan yiipaansa vascm
huU, tiM 3 Jiettaa. — A.«inloeroilraMuk<-! 52.00 krrta. 13.00 kakai kertaa. — Kiitosilmotakaet , mistolaisten tyÖlälSten taistdutun-kerta.
— JCnolemanilioottAact iZM kerta. &ic liuaul^lu kiitoJaofeeJu tai malatniajXii. ~- , t* • I
Balntaan tiedot Ja MOteilnotnVet Ztf- krria. iX.u, k . l i . : - kertaa. — TUapiiUiJiBolUjio» Ja Umolo»- I nuksena lulee olla VaatimUS maK-MMaltnnriea-
«ft, •aaJictaeiaa. lahetelt^vj ilmotu^hinta n a k ä t e e c.
-''"'^^liM Tilli II; -Konttori 1033. — Toimilm 536W. — KifjatiupT>a 2i«7W,-
^ )gw»es- OfOce (job irotk. ad» eniKMntnt», ele.) 1032 — Editor S36W. — Bookatore 2337
T1L'.L>HINNAT:
- 1 »V. 6 kk. tZZU, 3 kk. S.1T3 ;2 1 kL. Sl.OU. — yhdyiraltoilua j» Saomeen aekS mos-
«ne,tea«<naTUe: 1 vk. (£.00. 6 kb. S3.30 -a 1 kk. $1.00.
- *^ .1 ;,-, . . .
r— -bEntförtaija J . U ' . Ahlqvist.
lluuc"' J. U ' . Alilqviit.
Office, Bookatore and Priaubop: Vapau» Ruildine, Eira Street.
-ÄI ««a to be «ddfcsjed: Var»n, P.O. Box 69, Sudbury. Onl.
suttomasta työttomyysvakautukses-ta
järjestyneiden ' tyjälaislen palk­katason
mukaan. j^älusSiuamaistä,
närrimaista selit^^stä ' "näkyvistä
töirneentulo-keinoista" ja radikaa­listen
työläisten vankilaian raahaa­mista
irtolaislakien' perusteella on
vastusteltava.
Alas kapitalismin irlolaislmit
Taisteluun työn tahi palkan
puolesta!
\ Jtm ette milloin tahanu «aa ragtanna fn^im';i»ffn kirjecJeenne, kixjollakas uodalleeo liikkeen-t
« l t a i « n peraoonalliadla nImelU: J. W. AhliTvi'1. liikki-rnbuitaja. .
JJtt^ f^^rssiromahdus ja — talouspula
Ci^NADAN TYÖVÄEN PUO- ^.USTUSLIITON TP.J^OA^TEÄ.
Työväeduobn uutisia Vaiic{iii?(»fi^
ranpikolta
B r i t i s h Columbian kaikkein tär­kein
teollisuudenhaara, puutavara-teollisuus,
on sairaana, j a sen v a l ­timo
y h ä heikkenee.
^örssiromahdukset ovat vakavas-; nisleri Bennett, on viime aikoina T y ö t t ö m i l l e metsä- j a s a h a t y ö -
ti iiörjuttaneet kapitalistisen talous- hiki hatussa häärinyt suojelustul- ^/«V^^ ^'^f"^'^^ i s . l - i " ' » „ ^ . 1 1 1 • • 1 . tä kevaan tullen tulee heiUa ole-
Jai^^teiman perusteita useaan oi- lien kohottamisessa j a luvannut n i i -
l.^ seen vi_im^e isen yyhhddfe ntoista kuu- den avulla "pys\'väisesti parantaa
IcBudlen kuluessa. Kun viime loka-
'KUtiH iopuesa ja marraskuun alus-lyöUömyysprohleemin".
Suojelus-t
u l l i e n tehoisuudesta tahi tehotto­muudesta
talouspulan vastustami­seksi
ja työttömyysprobleemin
«ettr'Yorkin pörssin harvinaisen
BUiiri roinahdus saattoi kaaostilan
fflaan kaikkien -jkapitalististen ^ voittamiseksi antaa parhaan esi-
«a. a? :ivtt„e: n pö..r ssei-s sä-_,• ry.h1t.y i- Yv hidj ys- jnerJiin Yhdysvallat, joka on joh-
^ j t ä i n presidentti, insinööri Hoo-yer,
'suurisuuntaisesti taistelemaan
f-^afidu|(sen yhteydessä räikeästi
«mn astunutta talouspulaa vastaan.
HÖoVerin neuvon mukaan antoivat-ipn'
rautatieyhtiöt ja yleishyödylli-fct'
iMtoJ^set (sähkötyslaitös, puhe­linlaitos,
kaupunkien kulkulaitok-
^^''.vesi- ja sähkövoimalaitokset,
]^.^.)' erikoistilauksia tehtaille. Ja
>|{^^fen toiraenpileilten johdosta
^|l|an kiihkeys melkoisesti laiinen-nh^^
tammi- ja helmikuulla. Mutta
nfyölienimät tapahtumat osottavat,
että Hooverin voitto oli perin ohi-
«Ddpeyää laatua. Kun näitten cri-jsdistilauksicn
vaikutus liike-elä­män
vilkastumiseen nähden oli si-sniutetfu,
kuq rautatiet olivat pako-
•|epit hetlovoittoj'ensa nopean pie-ieniymisen
takia supistamaan ti-
" Biaan ja kun rakennusteolli-työohjelma
ylipäänsä ja
joiscsti asuinhuoneiden rakenta-
,l^nen, huolimatta Hooverin konfe­renssin
päätöksistä, jäi paljoa pie-nemniäksi
edellisen vuoden työoh-i||
mii8j&i, . o i i» rauH^si^ Hooverin
I^Hcien tpinienpiteitten merkitys
talouspulan vastustamiseksi perin
vähiin. ''Touko- ja kesäkuussa jou-filmiin
tuotantoa rajottamaan.
I^^aka-aineid^ ja mataloustuottei^
^ten * hinnat laskivat tavattoman
tavassa asemassa suunnattoman
korkeiden suojelustullien asettami­sessa-
Asiantuntijain lausunnon
mitkaan ovat Yhdysvaltain suoje-lustullit
tällä haavaa miltei kaksi
kertaa niin korkeat kuin mitä ne
olivat 1913. Ne ovat korkeammat
kuin yhdenkään toisen maan suo-jelustullit.
Ja kuitenkin on Yh­dysvalloissa
katdeksanmiljoonaa
työtöntä työläisiä. Uusi pörssiro­mahdus
tapahtui viime maanantai­na,
hävittäen kahdenmiljoonan
dollarin edestä paperille merkl-tyitä
arvoja. Uusi romahdus koski
ankarammin teräs-, öljy-, autö«, rä­jähdysaine-,
y. m, teollisuuksia.
Romahduksen seurauksena joutuu
epäilemättä taasen tuhansia lyolai-:
siä työtlömäin nälkäiseen jouk-'
koon, Suojelustullipolitiikalla ei
voida' poistaa tahi edes pienentää
kapitalistisen talousjarjestelinän'
kaikkien ristiriitaisuuksien äärim-'
maisesta kärjistymisestä könkreel-,
tisena tunnusmerkkinä olevaa ari-!
karaa talouspulaa.
maan töitä y l l i n k y l l i n . Tällä l u ­pauksella
saatiin muutamia työläi­siä
narrattua k i r i s t ä m ä ä n suolivyö-t
ä ä n j a p y s y m ä ä n ^'hyvinä kansa­l
a i s i n a " sekä j ä t t ä m ä ä n t y ö t t ö m ä in
j ä r j e s t ä m i s e n }& mielenosotusten
pitamiseh työttömille avustuksen
hankkimiseksi työläisille, j o i l l a . on
enempi taistelutarmoa.
Kapitalistisen sanomalehdistön
toivorikkaista toitotuksista huoli-inatta
j o u t u v a t ' n ä m ä samat lehdet
nyt finanssiasioita, käsittelevässä
osastossaan toteamaan,' e t t ä tällä
haavaa on sahalaitoksissa työssä
vain 63 prosenttia siitä työläis-i
n ä ä r ä s t ä , mikä niissä oli t y ö s sä
viime talvena.
L ä n s i r a n n i k o n 350 sahalaitosta
on vähentSnyt tuotantoaan elo-kimn
3 1 p : ä ä n p ä ä t t y n e e n neljän­toista
viikon kuluessa 627 miljoo­nana
jalalla.
Tuotannon supistuminen gatkuu
s ä ä n n ö l l i s e s t i . 'Heinäkuussa kävi-'
v ä t sahalaitokset j a m e t s ä k ä m p ät
seikka, josta myös liannattaa mai­nita.
Antaakseen katalalle edes-ottamiselleen
rehellisi^yden leiman,
ovat sen alottajat n i m i t t ä n e e t seit­senhenkisen
" t y ö l ä i s t e n komitean"
valtio näet ostaa maanviljeiijölltä
vQjaa kiairsinkertaisesta bfnziasta.
Tämä t ä r t b o - s a n o a , että tenelML
on viljaa Uijyytäväksi, saa valtiblfe
myydessään-siitä puolta enempi k u n
tavallindi -markkinahinla" <ta. J a t ä ­t
ä sitten .säaota£m maatalouden ko-hottamiseksL
6n tunnettua e t t ä VL
rossa pn suurin osa maatalouksista
n i i n pieniä että viljaa e i ole yli
ömän tarpeen j a usein s i t ä on vielä
ostettava. Tästä avustamisesta täy­tyy
tehdä johtopäätös, että Viron
hallitus avustaa «1nna.st.aa,n suurvil-
Jelijöitä j a k i r i s t ä ä suunnattomasti
pieriviljelijäin nälkävyötä. Tämä "hei
mokansamme" keksimä avustusta,
pa ei tuota muita tuloksia kun sen,
e t t ä "kenellä paljon on, sille pitää
enempi annettaman j a kenellä v ä -
Workers' Intematicnal Relief-cjo H .
Hladun, 416 F r l s t Ave. N. £ . Calga­ry,
A l t a , ' t a i aluekomitean osotteeL
l a : K . Jalonen. 35 Ixjrne-st., Sudbu-l
y , Ont. •
S.J. 4:niien aineen alndkomitea
No,225--;
Kaildile kirjaisaiideii ii»nsbiiji.»
m
iii >.\-,
wmm\m
h ä n ön, s i l t ä p i t ä ä sekin vähä pois
otettaman."
Useilla on myösldn tunnettua
"Valkoisen Varjonmaan" — Suomen
maatalous. Suurviljelijät elävät ko­measti
j a pienviljelijä kulkee osuus­kassojen
Ja pankkien kautta pakko­huutokauppaan.
On kyllä monia
keinoja yritetty Suomessakin. Noin
puoli vuotta sitten oli- siellä ylel-
" j ä r j e s t ä m ä ä n rahain jakamisen".jsen huutona: Syökää.hyvhi j a pal-
T ä l l ä tahdotaan p e i t t ä ä n i i t t e n =työ-,J"»» nuitta k ä y t t ä k ä ä oman maam-l
ä i s t e n epäluulot, jotka' h y v i n n r ä i s - i Aaataloiiden tuotteita. Siihen
tavat suurten "avustus"-toinuen " ^ ^ ^ ^ f l a l j o n " syömiseen el Suo-j
. . . . 1. •• t .menkahsalla ollut varoja, s i l l a työt-y
h t e y d e s s ä Ilmenneet puuauks^t tömyy^ Ja'huonot palkat pitivät siU
M u t t a "seitsenhenkinen tyolais- kuten nytkhi rahapussta hoik-ten
komitea" o n y a h t t u vain sil-j ^ana. Nyt Suomen suurviljelijät kuu­mien
lummeeksi. Vancouver Pro-;luvat hommaavan yhfeisrintaihäa
vince t i e t ä ä näet "kertoa, **että saadakseen Hallituksen korottamaan
t ä m ä n komitean lopullisia päätök­s
i ä hallitsee kolme luottamusmies-suojelustulleja
maataloustuotteilla
Tämä tietää taas sitä, että tämä
t ä " . Ja nämä kolme luottamus- « ^ t a l o u d e n nostamisyritys vie pien-m
i e s t ä ovat: Mr. Wagenbau8er, i ^ ^ ^ t ä Ja tilalto^^^
k e r ä y s k o m i t e a n puheenjohtaja ja
johtava liikemies mainitussa k a i -
voskylässä; Jerry Brown, hotellin­p
i t ä j ä , taksa-auton omistaja, sala-v
i i n u r i j a h i i l i y h l i ö n k ä t y r i ; j a k o l ­mantena
on muuan sielujen kait­s
i j a , pastori.
Tämän keräyksen kautta tulee
h i i l i y h t i ö vapautumaan kaikista
vaatimuksista kaivannossaan mur-liaamain
orjainsa leskien j a orpo­j
e n ylläpitämiseksi.
Ammattitaitoisten työläisten
' y l e m p i ke^os, jota t y ö n t e e t t ä j ät
46.77 prosentin voimalla niiden' voivat suhteellisen "kuköistiiskau-t
ä y d e s t a t u o t a n t o k y v y s t ä , j a e l o - ^ e n " vallitessa lahjoa verraten
ljuussa 45^.30 prosentin voimalla.'
,Tuotannon supistumisesta johtuu
tätbliri i e o l i i s u u d e n työläisten po
k o r k e i l l a palkoilla, saadakseeh s i ­ten
työläisten rivit jakautumaan,
tuntee myös varsin k i p e ä s t i vallit-e
n n e s t ä ä n kurjain palkka- j a t y ö - geva talouspulan seuraukset na-ehtojen
edelleen kurjis^minen. hoissaan.
•/os työläisen epäillään edes jos-1 T ä s t ä ovat yhtenä hyvänä esi-sain
inäSrin olevan sympaattinen merkkinä Vancouverin rapparit,
j ä r j e s t ä y t y m i s e l l e , t a h i jos h ä n v ä - j o t k a on j u l i s t e t tu sulkuun siihen
hjänkin napisee kurijia olosuhteitaan saakka kun he hjrväksyvät 80 sen-yhtään,
"kaadetaan h ä n e t erottaa'
t y ö s i a muitta' mtitkitta.
Pörssiromahduksista la talouspu „ . , .
- . j 1 ., o i . /.. Vancouverin kaupungmneuvosto
lasta voidaan maailman talousjar* j ^ .
jestelmä vapauttaa vain yhdellä
ainoalla keinolla — kapitalistisen
talousjärjestelmän kukistamisella,
proletaarisen vallankumouksen to*
o. Uusia vakavia pörssiro- leuttamisella ja sosialistisen talous­järjestelmän
rakentamisella kapi­talistisen
talou8Jär|est€linän tilalle.
Tästä on konkreettisena todisteena
Sosialistinen Neuvostotasavaltain
Liitto, joka ei kärsi pörssiromah­duksista
eikä talouspulasta. Ka­pitalistisissa
maissa vallitseva pii-lakausi
ja pörssiromahdukset rai­vaavat
tietä kapitalistisen talous­järjestelmän
kukistumiselle.
.^andu|(sia tapahtui. Osakkeiden
^nnat laavat viimesyksyisiin al-paisimpiin
tasoihin.
/Tavattoman kofkeiden suojelus-jullia
' avulla koettavat erinäiset
Jc#i<taii6tiset maat myös taistella
Vaililsevaa talouspulaa vastaan ja
n i i d e n kautta varata kotimaiset
j ^ i n i i ^ n a t oman maan porvaristol-
' ' 'jGanä^alainen Hoover, päämi-t
i n tuntipalkan.
' Vancotiverin kirvesmiehet ovat
levottomia palkkion takia, jct^
kaupunginneuvosto aikoo maksail
hikonr\75ttöm"3^Snte^^^^ i?™^!r rakentaville u^a-teen.
Työttonm^^to^^ eivät 3itä loitsuoiUe t y ö n valmistumisen jou-
Vielä aivan tällä haavaa k i u s a a , ; . . ... '
mutta neuvosto p e l k ä ä tulevaa tal­Moinen
palkkioijarjestelma tie-vea,
muistaen miten vallankumouk­selliset
t y ö l ä i s e t viime talvena joh­t
i v a t t y ö t t ö m ä i n l i i k e t t | i . Kuluvan
vuoden alussa määräsi neuvosto
p e r i n r i i t t ä m ä t t ö m ä n summan, \^
J^Qmi^n Puolustusliitto ja irtolaislait
Canadan 'valtion yhtenä kaik- käytäntöön panemiseksi (nykyään
^ - vasemmistolaisen työväenliik-
|R|e» murskaamiseksi on "irtolais-iaicien''
kaluaminen. Ne ovat voi-msssa
kaikissa maakunnissa ja ovat
Ja^ 'peruneeltaan samanlaatuisia.
|rU^mslait perustuvat porvarilli-i^
e-'- *'mbraali"-periaatteelle. Sen
mwaah pidetään rikollisena hen-iJaJllä,
jolla ei ole .näkyviä toinieen-
•tölb-keinoja. Kun näitä lakeja
;?Eerralaan kapitalistisen riiston ai-
•Keuttftmaan' kurjuuteen ja köyhyy­teen,"
ilmenee niissä mitä räikein
kapitalistisen yhteiskunnan ulko-jkultaisuus.
Kapitalistinen valtio otti irto-laislait
käytäntöön keinoina, joilla
•"^apaa palkkatyöväki" pakotettiin
.t^jkemään työtä. "Oikeus lyönte-
| am yaikutusvaltaisimpana keino- todella tuntuisi naurettavalta pan-
" " ' ' ' na käytäntöön tätä lakia, kun Ca-nadassa
on neljännesmiljoona työt­tömiä
työläisiä, jotka epätoivoises­ti
etsivät työtä), vaan etupäässä
— laillisena keinona lyöväejtiluo-kan
taistelutoiminnan, murskaami­seksi.
Porvarillisen lain mukaan tulee
lain rikkojia vastaan nostaa joku
varma syyte. Niinpä työttömillä
työläisillä on irtolaislait edessään
heti, kun heidän e^tiivisuutensa
vaatimuksen työtä tahi palkka puo-lesta
ylittää siviililain.^ Porvaril­linen
valtio ei perusta kerrassaan
mitään siitä, vaikka työläiset rau­hassa
odottelisivat liberaalien,
konser^-atiivien ja työväenpuolueen
antoi
*!^Ön^eko-oikeuden
sen
hallitseva luokka
työläisille ja
omilla luokkalaeil-pomojen
ylistämää "tulevaisuutta"
Iroon'* sai lain vahvistuksen. Jos'sekä nöyrästi nääntyisivät nälkään
osottivat taipumusta I sillain alla ja rautateiden v a r s i l l a.
IP^\^M**^^ pideUiin sitä mitä Iriolaislakeja ei voida käytäntöön
j^rkeimpana rikok-sena. Omien la-j panna alkuperäisessä tarkotiikses-tarpeidensa
tyydyttä-1 ga silloin, kun tuhansia työläisiä
vaeltaa maan yhdestä laidasta toi­seen
tavarajunien päällä eikä po­liisi
heitä kovin suuresli häiritse.
Mutta iriolaislakeja käytetään eh­dottomasti
erottamaan taistelukun-toijet
työväenluokan jolitohenkilöt
heitä seuraavista joukoista. On
olemassa lukuisia esimerkkejä mi­ten
aktiiviset työväenluokan taiste­lijat
ovat joutuneet palvelemaan
vankilatuomioita irtolaisuuden ta­kia,
vaikka lieidän koko -"rifcok-sen.
sa" on ollut se, että he ovat
kyenneet johtamaan työläisjouk­koja.
vahvisti
iaan.
tl'; -
"Canadan Työväen Puolustusliit­to
jci ota lainkaan huomioon ky-
^i^vk^en iroonisuutta, ci ryhdy
^^^^tsemafui mitä pidetään "nä-
S^^<crinä toimeentulo-keinoina" tahi
"'^fcaiisan' kustannuksella" elämise-
^af Työväen Puolustusliitto kiin-
^^ittaä iiuomiotaan vain siihen, mi-im
:täiQän lain luonne muuttuu ja
«äiten sila käytetään — ei niin
kSan paljo ' "työnteko-oikeuden'
5j0t),000 dollaria, t y ö t t ö m ä i n avus­tamiseksi
täniän vuoden aikana.
Tuosta summasta on jo kulutettu
428,000 döllairia, joten jälellä on
siis vain. 72,000 dollaria j a t ä s tä
vuodesta on v i e l ä y l i kolme anka­r
a a kuukautta j ä l e l l ä . J a avustus­rahat
ovat kuluneet noin perin v ä ­h
i i n huolimatta siitä,» e t t ä yksityi­s
i l t ä , ' i n i e h i l t ä lopetettiin avustuk-
8^ saanti jo -viime huhtikuulla,
i^ytteirimin on t y ö t t ö m ä i n keskuu­dessa
havaittavissa enempi jäykkä­niskaisuutta.
He alkavat j ä r j e s t ä y -
t y i n ä ä n Työläisten Yhtenäisyysliit-toon.
Sen johdolla tulevat he tais­telemaan
itselleen työtä tahi pal­lean
eriUsen kurjan hätäaputyön
asemasta. ' ,
• * • .
Vancouverilaisten kapitalistien
omistamassa Blaketburn-kaivokses-sa
murhattiin taannoin 45 h i i l e n -
kaiv6(jaa. Nyttemmin on t ä ä l lä
k ä y n n i s s ä r a h ä n k e r ä y s r y n t ä y s sur­mansa
saaneiden mainarien huollet-tayain
siiun tukkimiseksi.
•Ryntäyskomitean puheenjohtaja,
joka ottaa vastaan k e r ä t y t varat
j a jolca on muuan liikemies Blake-burnin
hiilikämpiköllä, tiedottaa
rahoja kokoontuneen jo 11,000 dol­l
a r i a . Tämä summa c i kuitenkaan
vielä jriitä surmattujen niainareit-tien
velan maksuun j a h e i d ä n rahat-t
o m ä i n • omaistensa pois kuljettami­seen
Blakebumista. Rahastonhoi­taja
sanoo tarvitsevansa vähintäin
25,000 dollaria.
Vancouverin pormestari, joka on
Blakeburnen kaivoksen yksi osak­keenomistaja,
esitti mainarien avus-tuskysymyksen
kaupunginneuvos-tolie
j a s a i 1,000 d o l l a r i n lahjotuk­sen.
Kapitalistinen lehdistö tekee
parhaansa k e r ä y k s e n onnistumisek­s
i , mutta huonoilla tuloksilla. Suu­rimmat
avustussummat ovat tul­leet
sen p i i r i n mainareilta, jossa
onnettomuus tapahtui; j a heidät
pakotetaan antamaan avustusta
t y ö s t ä erottamisen j a mustalistauk-sen
uhalla. Heidän annetaan asian­mukaisella
tavalla ymmärtää, että
h e i l t ä odotetaan päiväpalkan lah­jotusta.
Ja mainarit t i e t ä v ä t pe­r
i n hyvin mikä seuraus kieltämi­s
e s t ä on. J ä r j e s t y m ä t t ö n i i n ä ollen
on heidän taivuttava.
Aviistusrahaln kokoamisen j a j a ­kamisen
yhteydessä on e r ä s toinen
t ä ä työvauhdin kiristärnistä; orja-maisia
työehtoja, yhtämittaisia;
pestauksia j a erottamisia, j a on­nettomuuksia
entistä suuremman
m ä ä r ä n .
Valtuusmiehet ovat rauhottaneet
protesteeraajain pelkoa j a vakuut­taneet,
ettei m i t ä ä n työvauhdin k i -,
p i s t ä m i s t ä tai muuta sellaista tul­taisi
toimeenpanemaan. Ja kun
tunnetaan ne y s t ä v ä l l i s e t suhteetj
j o t k a vallitsevat kirvesmiesten j o h -
tajapomojen j a kaupunginvaltuus­ton
kesken, njjn ei ole m i t ä än
e p ä i l y s t ä siitä, e t t e i v ä t k ö nuo j o h -
tajapomot ottaisi t ä y d e s t ä moisia
valheellisia vakuuttelulta.
M. B.
- • • • ir
leijfävärtaan näkymättömiin.
Puola, tuo fasclstineri ja levoton
maa, y r i t t ä ä tappaa maatalouspulan
oikein kansainvälisesti. Siellä näet
on pidetty niaatälousministerien kon-lerenssl
joiika t ä r k e i m p ä n ä tehtävä­l
l ä ' o n ollut t e h d ä suunnitelmia Neu­vostoliiton
maataloustuotteiden
markkinoille tulon vaikeuttamiseksi.
Mutta tuntuu sillä, e t t ä ovat huo­manneet
sen seUcan. e t t ä pulakausi
olisi vaikka koko Neuvostoliittoa ei
olisi olemassakaan. iCaikessa tapa­uksessa
kävi niin, e t t ä koMerenssI
ei löytänyt ulospääsyä pulakaudesta.
jatteii" YhdysValiat. Yhdysvaltain
farmarit ovat ""asiaa tuntevalta t a -
hbltä" saaneet neuvon e t t ä farma-r
l i i pn edullista n ä i n huonona aika­na
rajoittaa tuotantoa. Suurviljelijät
eivät ole vielä sanoneet mitään,
inutta muutamat pikkiifarmarlt sa­noivat,
e t t ä se e i kävele. SeUttivät
e t t ä " t ä h ä n asti on tehty mitä on
•voitu, mutta sekään ei ole r i i t t ä n yt
elämiseen, miten helkkarissa sitä
vielä rajoittaisi siitä vähemmäksi.
Sanoivat e t t ä jos herrat el keksi pa­rempia
keinoja, niin pakkohuuto­kauppoja
seuraa, j a paljon. M y ö s k in
d Hööjerinm^ blekastaa
parantanut, ^pikemmin päinvastoin.
Kaikesta ön saaiiut huomata, etta
iapitaltstien keinot ei tuota tulok­sia
missään muodossa. Ainoa maa,
Jossa kuletaan eteenpäin, on Neu­vostoliitto.
Siellä kollektiivinen maa.,
talous tuottaa tuloksia j a vielä sel­laisia
tuloksia että varsinaiset " v l l -
:tirthaat" (Canada j a Yhdysvallat)
ö v ä t voi saa-vuttaa nilnkauari kun
pulat "ratkaistaan" ylempänä ker­rotuilla,
kapitalistisilla tavoilla. —
Nick Alden.
1
Avoin ky^mys Wäinö
KääriäiseKe
Fort Willlamin S.ji o s a s t a joh­tokunta
pitämässään^ : väliaikaisessa
kokouksessa syysk. 20 p." p ä ä t t i aset­taa
avoimen kysymyksen. 'Wäinö
Kääriäiselle siitä, että kenen luval­l
a sinä olet laittanut F t . W : h näyt­t
ä m ö n kuvan j a terveiset Mustalais-
TUhtinattaren merkeissä Suomen
fascistiselle kuvalehdelle? Oliko t ä ­mä
Ft. Williaöiin osasto sekä näyt­tämö
sinun mielestäsi suomiystävä?
S i n ä loukkaat siinä syvästi työväen
n ä y t t ä m ö ä j a etenkin t ä t ä Fort W i l~
l i a m i n osastoa. Eihän ole kovin
p i t k ä aika. siitä kun o l t i in protestia
l ä h e t t ä m ä s s ä Suomen fascistlfaalU-tukselle
j a olit silloin itsekhi vielä
t ä ä l l ä , j a n y t sitten- heti terveiset
oikein kuvan kanssa.
Kokq^s Päätti ottaa selvää *Suo.,
men Kuvalehden toimituksesta e t tä
mistä - he ovat kuvan saaneet ja sa­moin
keltä, .ettei julkaista enempi,
jos n i i t ä on* sirme lähetetty.-
S i i s me Port W i l l l a m i i i S.j. osas­ton
johtokimta vaadhnme suoraa,
julkista j a pikaista vastausta t ä m än
lehden palstoilla, sillä se e i ole ol­lut
mikään ajattelematon teko, vaan
tieten j a harkiten tehty j a on an­teeksiantamaton
rikos työväen jär­j
e s t ö ä kohtaan henkilöltä joka on
j ä r j e s t ö n palkkalistalla.
iLehtiliikkeittemme kirjalllsuud«i
suuri alexmusm3^tl loppuu ensi
viikolla tiistai-iltaan mennessä.
K ä y t t ä k ä ä t ä t ä tilaisuutta hyväk­senne,
lisäämällä koti- j a osastojen
kirjastoja tästä huomattavimmasta
kirjallisuuden alennusmyyniilstä « l i tä
•vielä tällä' mantereella v on koskaan
ennen ollut tarjolla. K a i k k i tilauk­set
jotka varmasti;on l ä h e t e t t y 'tän­ne
tulemaan vtimäEstään viimeinen
päivä t ä t ä kuula, i^Uaan vielä
t ä m ä ä n . huoUmatta vaikka' siaapä.'^
vatkin tänne muutamaa päivää
myöhemmin. Tilauksia, jotka alku­jaan
on l ä h e t e t t y jälkeen viimeisen
givän, ei voida enäla ottaa,
tarkaEtanaa,:
oon.
Ripeästi vielä
viikolla oUutta
luetteloamme. JotkuT
Fort Wimaaun oSo."=S
alennuksestamme yu »JOP
arvosta kirjastoonsa örtrHi, !
on useat yksityiset K y ^ ^
puistamme hy^-äkseen t S'
*ä»täiä- alimman, i n s i ^
'Vieläpä eräskin tovfrttlb^ Jll
dollarin arvosta. ^ ^ «1
Todella kaunista
t a ja ainoastaan omaksi.]
Vapauden kh-jahanppa. Box G9, Sudlnuy. Ont.
Jälkeen kahdentoista alkaa yleiset i lukenut ne ja toiset
keskiyön tanssit j a tanssiin saa s i t - j pakottaneet hy\'äks3Tnää
ten tuUa jo miehetkin, kuten naiset ""
nuoret j a vanhat. Sisäänpääsy tans­seihin
on "28 s e n t t i ä . Tervetuloa!
Ryntäyskomitean puolesta — T.B;
A. Helkkhien.
puheenjohtaja.
M. Ranta
k i r j u r i .
Long Lake
Naisjaoston iltama, joka oli pää­tetty
pidettäväksi t ä m ä n kuun 28 p.
eli ensi pyhänä, on siirretty viikol­l
a eteenpäin eli 5 p. lokak. Siis ot­takaapa
' t ä m ä huomioon sekä kau­kana
että täällä lähellä asuvat ja
muistakaa myös e t t ä saavutte haa­l
i n täydeltä 5 p. ensikuuta, siliä sil­l
o in esitetään Long Lakes haalilla
maailman kuuluisin j a hauskin kap-^
pale "Herra Kankkunen", Silloin ei
pidä haalilta ilo eikä nauru puutfd-maan,
el vanhoilta eikä nuorilta.
Siis tervetuloa. Valota vielä siitä;
on ensiviikon lehdessä Ilmoitus sekä
myöskin paikkakunnan uutisissa
huomautetaan. — I . K .
Fasdsli-Siioniesta
an.
Eräs työläinen oli saanut kirjeen
Karlhaarasta. jossa eräs työläisnai­nen
kirjoittaa miehensä vangitsemi­sesta
ja työläisten rääkkäyksistä
Pohjolassa, sekä myöskin siitä R o ­vaniemen
murhapolttojutusta, jossa
fasclstit suorittivat murhapolton,
mutta siltä tuomittiin työläisiä eri-pitklksi
ajoiksi vankilaan. Julkai­semme
kirjelmästä kohtia, jotka o-sottavat
missä oloissa Suomen työ­väenluokka
'joutuu elämään:
Karihaara, syysk. 2 p. 1930.
Terveisiä- t ä ä l t ä Pohjolasta — —
nyt ne ovat vieneet Aamenkin ris­tikkojen
taa. Kiellä se kohtalo on
meitä osaltaan kolhinut. Aarne oli
ensin koko talven työttömänä ja
Loisto-operetti "Syysmanööverit
menee ensi lauantaina t.k. 27 p.
toisen.kerran, joja, ineni ensLillassa
loppuunms^dylld^atsomolle. Monet
suosionosoitukset -esh-Ipun aukioUes-sakin
todisti yleisön olevan tyytyr
väistä ja kiitollista. Muistutamme
vielä erikplsestl, e t t ä toisen näytök­sen
alussa esiintyy ukrainalainen
tanssijoukkue. joka ensi-Illassa e-sUntyl^
yle;lsön voimakkaasti osoit­taen
mieltymystään. Toivottavasti
yleisö pitää t ä m ä n -tilaisuuden mie­lessään,
sillä tällaisia suurikustan-nuksisla
operettia bmme esitä usein,
litppujen'' hinta 40 "senttiä. Alkaa
l ^ h i ä H e e n k ^ o 8.15 i l l a l l a . Ne
jotka eivät olleet katsomassa, tul­k
a a . D o n haalllle v i e t t ä m ä ä n nau- « 3 ^ k u n p ä ä s i tölhhi, jossa kerkesi
tintorllcas
aikakausi. On pulaa vaikka minkä­laista.
Kerromme nyt t ä s s ä vähä­sen
omia huomioltamme yhdest^i
niistä, nim. — maatalouspulasta.
Kuten tiedetään on jo kauan a i ­kaa
ollut yleisenä " huutona ejttä
maanviljelys «i kannata. Suurvil­jelijät
ovat etupäässä ollet äänes­sä,
kun taas pienviljelijät ovat yrit­t
ä n e e t sisutella vählsä äänin. K i d -
tenkln ovat asiat nyt siinä pistees­sä,
e t t ä esun. Canada el saa veh-r
n ä ä kaupaksi ei löydä ostajaa ml-S!
t ä ä n ja samoin taitaa olla vähän
asiat monessa muussakin maassa.
Jokainen maa y r i t t ä ä ratkaista
asiaa omilla patenttikeinoillaan, •
mutta tulos on aina huono. Olem­me
saaneet sen käsityksen että rat--
kalsukeinot ovat liian porvarlUisIa,
joten ne ovat jo syntyissään seix-vuoksi
tuomitut kuolemaan. Tar­kastakaamme
nyt muutamia näistä:
keinoista, vaikka vaan noin pin-,
nallisestikin.. I
Sangen ylemen tapa maanviljeli­jöiden
auttamiseksi ön ollut laino­jen
antaminen. iMIlloin on lainan-antajan*
esiintynyt valtio, milloin
jotkut yhtiöt y.m.s.Vwell, onko asia j
tullut sillä autetuksi? E i kovin-
SL J. 4:ön€n alueen
psastoiile
Mercoalin hiililäkkolaisia tukemaan
Toverit!
Nofai kolmen kuukauden ajan o-vat
Mercoalin hiilenkaivajat käyneet
urhokasta taistelua hlllikaivoskaplta-
Ittstien y h ä kiihtyvää riistoa vas­taan.
Viime p ä l v I n ä ' o n lakko laajen­tunut
usean^en muiden hiilikalvoiä-kämpikköjen
seuratessa Mercoalin
Maatalouspofitifldraa
K u n nykyään lukee lehtiä, olipa
ne sitten puolueettomia tai puolu­eellisia,
niin keskeisimpänä kysy-jtöverien osottamaa esbnerkklä. T ä -
myksesä nössä on nykyinen pula-' jng;-taistelu osottaa Canadan työlai­nne
e t t ä Albeirtah alueen hiilenka,!-
T^ajat oVat^ h e r ä ä m ä s s ä siltä horrok­sesta
johonka heidät oh saattanut
vanhoillisten uniopomöjen petturuus
j a hiillparoonien hiestytys- ja palk-kojenpoBcemisjärjestelmä.
Sama](la
knn n ä i n voimme todeta" e t t ä nämä
iöfckdläiset ovat oikealla tiellä • ^
t ö l ^ l u n tiellä, — on m e i d ä n myös
todettava e t t ä he ovat siellä — ra-ijattomina
— avustuksen tarpeessa,
jklltä auttaa parhalnkaan urhokkutis.
paalukaan sartkaruiis siinä tapa.
i t k s ^ a jos n ä l k ä pääsee murskaä-
«taan kaikki. Sallimmeko me toveri-
«mme ponnistelujefl murskaantua ?
Ta^onuneko me avustaa kaivospa-rcKHieja
kieltämällä avustuksen lak'-
k o ^ i s i l t ^ tai j ä t t ä m ä l l ä heidät o-
Btan onnensa nojaan. E t Se e i saa
I l a h t u a . Meidän pn autettava to-rereitämme.
•".S.. J . 4:nnen aluegn aluekomitea,
vetoaa k a i k k i i n t ä m ä n alueen osas-. -teihin j a sen j ä s e n i i n toimimaan p i -:
kaisesti Mercosdln lakkolaisten a-
:rästamis^csl kaikilla sellaiälla k e i -
nbiUa Jotka osasto parhaaksi näkee,
k^m^ftn vaan toimitaan nopeasti ja
:je^ok$^ tuottavastL Voimme mainita £ttä S. • J . Siidburyn os?«tc tekemäl-kaan
monessa tapauksessa. Useim-.läiUi puolen päivän calkan keräys-
. « u . „ — . _ ..: i ^ ä t ö k s e l l ä ä n on kerännyt tähän
i H a . "Syysmanööverisn"
seurassa. —• L—1.
FortirDiiir
olemaan neljä -viikkoa, tulivat oh­ranat
«ltdtuun 22 p : n i l t a n a j a vei­v
ä t hänet. K l o 12:sta käydessä tuli
nlellle kaksi ohranaa j a kaksi polii­s
i a ja seUttivät, että he tulivat
myöhään, että Aarne kerkiää aa­mulla
töihin. Pitivät kotltarkas-tuksen,
mutta eivät löytäneet m i ­k
i n oli pieksetty, tulisella
poltettu selkää ja sitten :
alasti muurahaispesässä.-
sanonut: "Kuoli aamulla tali
mutta syyttömänä en v(ä
tunnustaa syylliseksi".
Mummu sanoi, että ijän ä
milloinkaan nähnyt sellaisten
denkäyntlä. Asiaa ei-saanut,
toisiin käräjiin, että oösivat'.,
tyt saaneet hommata ItseBeöil
lUEtusasianajajan. Kun joka-;
kilö oli hiKBuauttannt,
käsittely on siirrettävä
käräjille, oli häneUe l u v ^^
Lapuan kj-ytiä.
Suomessa ei ole lakia
ta syyttömiä ihmisiä vaneRami
kuvasti. Täällä Kemfesäkia -on^
dätetty parikymmentä, jotka H
tirnnen ja, lehdestä näkyy, e|
päri Suomea tapahtuu -v
sia. P|hljon on' ihmlsiS-i
Ruotsin kautta NcfiniostfyliittiBil
paljon ovat lapualaiset sltm
koittaneet. Sinne olisivat n
Aarne ja Jukkakin, inutta jo
ohranan käsiin.
.Kyllä-^se on nyt ikävää altu|
saa nähdä, mitä tapahtua kaai
Iit ovat ohitse. Ei tiedä, nöU
näkin alan tulla toimeen'
lapsen kansaa, ellei Aahie
pois. Tuntuu se' hyvin M v
aina se jotenkin menee, vai
köyhyyttäkin, kun on- mies
mutta sitten kun mies vl«!äSö,''i
sitten se vasta ikävälle ttotötift
Silloin kuin ohianät tulivat A
nea hakemaan, olivat lapset'
tumassa. Kun aamullsi-BiaiOT-^
volle, että isä on viety vaa
tuumi Arvo, että mislas^ffle^ij
ruokaan rahaa saadaan....-
vain kuulusteltavaksi, mutta häntä
ei ole vieläkään kuulimut takaisin,
Port Arthurin työläisnaisten liiton j t ä ä n . Selittivät -vievänsä Aamen
osaston naiset toimii jäsenryntäy^
j ä vapaat öh^elmailtamat sunnim-tai^
Iltana 28 p ä i v ä n ä syyskuuta. T i - J vaikka kaksi viikkoa on jo kulunut,
laisuus tulee oletiaan arvokas ja! H ä n t ä s ä i l y t e t ä ä n Kemin putkassa;
myöskta uutta, sillä ahioastaan [olen vienyt hänelle joka päivä mo-naiset
ovat kalkki tervetulleita t ä - kaa, mutta h ä n t ä ei saa puhutella,
h ä n iltamaan. Olisi toivottavaa e t t ä ellei saa o h r a n a p ä ä l l i k ö l t ä lupaUp-naiset
niin siiurllukulsena kuia
suinkin tulisivat silloin S.j. haalllle,
sillä siellä tulee olemaan arvokasta
j a monipuolista ohjelmaa, jonka
kaiken esittävät naiset. Myöskin
tarjotaan vapaat kahvit kalkille
naisille maukkaiden kotitekoisten
leivoksien kanssa. Tämä tilaisuus
ori . j ä r j e s t e t t y tarkoituksella saada
suuremmat joukot naisia mukaan
toimintaan. Siis jotka e i v ä t / v i e lä
kuulu jäsenenä Työläisnaisten liit­toon,
voivat tässä tilaisuudessa y h ­t
y ä jäseneksi. Eikö nykyhien riisto
oae n i i n huipussaan e t t ä työlälsnaisr
tenkin tulisi sen jo liuomata j a y h ­t
y ä joukkoomme vaatimaan parem-pia,
olosuhteita sekä elämisen mah­dollisuuksia
itselleen j a lapsilleen,'
sillä me emme saa koskaan paran-ni&
sia oloihimme jollemme ryhdy
itse s i t ä vaatimaan.'
pua. Aarne olisi jo keväällä men­nyt
rajan toiselle puolelle, mutta
kun ei saanut tehdä töitä, el saa­nut
kyytirahoja.
— Tässä me olemme asuneet
mummun kanssa. Mummu on aivan
sekasin seiijöhdosta, kun Jukka sai
kuuden vuoden tuomion aivan syyt­tömästi.
Häntä näet syytettiin shtä
Rovanlemeif murhapoltosta. Olette
kai nähneet lehdistä" syytettyjen tuo­miot.
Syytetyt ovat kokonaan syyt­tömät,
mutta kyllä ohranat osaa­vat
syyn ottaa selkänahasta, ko­v
i l l a , rääkkäyksillä.
Mummu oli silloin Rovaniemen
käräjinä, kun asiaa käsiteltlhi ja
tuomiot julistettiin. Tuomion kuul­i
s s a a n oU J u k k a sanonut "Taistele,
kestä, kärsi .— mutta syyttömäs­t
i " . Heitä kuulusteltaessa olivat oh--
ranat tehneet sanat suuhim;. yksi
ITSEMURHAT'LAPDMMl
JATKUVAT
*Muutamla päiviä sitten
me, kuinka eräs fascistlnen:'J
las teki Lapualla itsemurliai,'1
pumalla kuulan kallodäsa. 'Bj^jj
jälleen sattunut samänlaiKtt'
paus. Lapualla olevan Silmiä'j
meljan patruunatehtaan'
tunnettu lapualälshulinoltäja'
kusti Korkeamäki, ampcd&.*5i
kuulan kalloonsa, kuolen IKU.?
Lapualaisten keskuudessa-t
tuva itsemurhavimma a ole"
tämättä huomiota; sillä'!
puanliikkeen alkamisen" 6n''l»
keskuudessaan sattuiiut Jo -l'
mennessä mikäli niitä qii tij
tullut, kymmenkunta itsänui'
pausta. "Tapaturmaisia"
tapauksia on sattunut, i
mutta niistä ei tiedetä, ova'
olleet todella tapatiiraiia
Itsemurhia, sUlä fasclstit'
salata visusti sellaiset" ]ö
sattuvat tapaukset. •
missä tapauksissa on käynyt nilh,<
e t t ä laina oa alkanut kalsvaa koir-i
koa kca-olle j a lopuksi on seurahnut:
se. että lainansaajan maataloits o ä
joutunut myytäväksi — velfcojeiij
maksuun. , ' :
T ä i n ä lainaaminen on vielä lisäksi
saanut usein^.fcauniin nimen: aviis-tus.
Tarkastaiitme nyt eriUden mai-i
<ien avustuspöiitiikicaa. Vö-ossa
ön keksitty "kehiöjeri keino riiaan-
\äljelyksfcn elvyttämiseksi. Siei|^
jtoennessä - jonkun matkaa toista s a -
4^ vi^o^tei^ olisi tämän
i k f u e ^ / k a h ^ ^ keskuudessa
i ä a t a v a k j s ^ y ^ y ö hyvään käyntiin.
\ ^ i l ä e b d ^ l ^ tosiasia on se, e t t ä I n -
4^-. riisto' zKtstattaa täkäläiset k a i -
«^qstyöläiset taisteluun «infnimfai toi
iaäfjäii^guBia: ja selloin taas muualla
• a ^ V ; ^ ' ^ i « t ^ ^ t y ö I ä ^ auttavat beä-ta.'
— A v u s t i Ä s e t . v ^ lähettää
o s o t t e e l ö : Westem Area Coimnittee.
KoIo'ssa, lähellä Lodzin kaupun­k
i a , Puolassa, sijaitsee muuan las­tenkoti,
missä poliittisten vankien
lapset kolmesta viiteen ikävuoteen
saakka, pojat j a t y t ö t , ovat saa­neet
kunnollista hoitoa j a huoltoa,
.Tämä koti pn toiminut n e l j ä n . v u o ­den
ajan. Sitä ovat t y ö l ä i s e t yllä­p
i t ä n e e t solidaarisuuden osotukse-na
vankiloissa viruville vallanku­mouksellisille
veljilleen. Se on k a i ­ken
aikaa ollut e r ä ä n l a i s e n a orjan-tappurapiifcidnä
fascististen viran­omaisten
nahassa. Poliisi j a -vi­ranomaiset
ovat k ä y t t ä n e e t kai­kenlaisia
laillisia ' juonittelulta,
ovat raahanneet kodissa olleita lap­sia
oikeuslaitosten eteen, tehdäk­seen
lasten j a h e i d ä n opettajainsa
e l ä m ä n mahdollisimman kurjaksi.
M u t t a ei s i i n ä -vielä k a i k k i . KoIo'n
viranomaiset, tietysti "ylempää"
saadun ohjeen perusteella, p ä ä t t i ­v
ä t täydelleen tuhota t u o n ' "kom­munismin
pesän".
M i t e n sen h ä v i t t ä m i n e n . tapah­t
u i ? Siitä kertoo Puolan sosiali-emokr^
attifen puolueen p ä ä - l ä n e n -
kanriattaja Robotnilc, joka ei s u i n ­kaan
ole sympaattinen kommunis­mille,
seuraavaa:
" K o l o ' n viranomaisten määräyk­s
e s t ä vei p o l i i s i elokuun 7 päivänä
kaikki lapset väkivalloin pois tuos­t
a ei-uskonnoUisesta laitoksesta ja
k u l j e t t i heidät mitä ankarimman
valvonnan alaisena katolilaiseen
orpolasten kotiin Liskowoon. Lap­s
i a k ä s i t e l t i i n -varsin raa'asti. Muur
t a m i l i a heisitä oli -vain lyhyt paita
p ä ä l l ä ä n , kun p o l i i s i otti heidät
matkaansa. Lukuisat lapset olivat
s a i r a i t a ."
K o l o ' n lastenkodin opettajat
k i e l t ä y t y i v ä t poistumasta laitokses­t
a j a luovuttamasta lapsia poliisil­le.
He s e l i t t i v ä t poliisUle, ettei
heillä, opettajina, ole oikeutt a j ä t ­t
ä ä lapsia eikä liJcvideerata lai­tosta.
Se oikeus kuuluu yksin­omaan
laitosta y l l ä p i t ä v ä l l e psutis-toiminnalliselle
ylidlstykselle. Mut­t
a poliisi ei perustanut m i t ä ä n moi­sista
s e l i t t e l y i s t ä j a antoi opetta­j
i l l e 15 minuuttia aikaa lasten
puettamista' varten;, e l l e i lapsia pue­teta,
lupasi ^loliisi ' v i e d ä n e - i e i n -
moisenaan. y
Tämä uhkaus — kirjottaa Ro-botnik
— pantiinkin .todella k ä y -
SAHA PALANUT JÄÄSB
T.k. 3 jiäivää' vasten" y ® '
Jääskessä Kärästilän Pain»a«
kunnan omistama sahaJaite
palaen perustuksiaan myötea /
lä olevat vajarakenntfc*
myös vaarassa, mutta saatBn'
jelluiksi. Sahalaitos «U i^'
markan arvoinen, matta v i*
rarsin alhaisesta summaa ^
•palosta koitui o m i s t a J ^M
vat valilngot. Syytä tulen tfS
miseen ei vielä tiitdetflL^ '
täntöön. Anisi poliisia Ja i i # l
varten iiankittua naista ött
veivät lapset sillaikaa, Wn 1
sen johtaja meni Koloa:
omaisten puheille protestt
poliisin toimenpiteitä ^
" N ä i t t e n pienten lasten jtf
todella hirveätä ja JuIinaa^B
He pitelivät pikku kätösiHag,
ni hoitajattaristaan ja. p o ^
mi heitä kuin omenia POBS?^
kennus oli Po'»"^'5vartmai
mä, ikäänkuin olisi
sessä paatuneitten «koä^
tau^. Kun lapset oli l^si^
l o t t i in heidät poliisivsnig
karjaa." ' .
•Lapsista oli ^'^^^V ? ^ it
na, mutta heidät TBJ^^
Saadakseen olla
rasivat hoitajattaret
woon, mutta hortajatteng
l i t tu olla lasten T^^ra-ankarasti
orpokodm jo^l^r^
Bliiinksi-niminen P " - " ^ . ^ ^
vieläkään sallita T i e r a f l »^
ka laitoksen käännöt » . . ^
e t t ä lasten
vierailulla vain t e r r a » ^
• -Lapset ovat nyt ;<
katolisten piispain ^ag^
h e i d ä n kestettävä orp^^
« j k ä - riittämätön J^Jf?-'
oh eristetty tyo.lai?ten •
ta huollosta^