Vapaus, August 26, 1930

              Tiistaina, elok.-26 p:nä — Tues., Au^. 26
Ita
4^
• ii
! .'Hl-;
Heinäk. 26 päivä saimme kat­sella
Skotlannin rannikon ihanuut­ta.
Jokainen parantui aivan kuin
saduissa sitä ihailemaan. Illalla
lähdimme Irlantia kohti, mutta si­vuutimme
sen yöllä, joten emme
'^.^ nähneet muuta Icuin erikoisen kau­la^
• njln auringon laskun. 27 p. saa-vuimme
Liverpooliin.
^ Matkustimme Lontooseen puolek-j
r - si toista päiväksi. Katselimme Icau-punkia.
Kyllä siellä on köyhyyttä
p - jos on rikkauttakin. 'Köyjiieri asun-
1^ not ovat niin yhdessä kiinni,- iöttä'
ei kai ne tiedä minkä väristä ruo-ho
onkaan.
W.
Satuimme työläisten mielenosoi-g,:
taskokoukseen. Heillä oli lippuja
punaisia ja lauseita. Sitt«n useat
toverit, jotka juuri olivat päässeet
vankilasta, kertoivat kokemuksis­taan.
— Tapasin Suomesta tulleita
euomalaisia menossa Amerikaan
toiset Canadaan. Kertoivat Suo­men
valkohallitukscn hommista
Knljemmekin niinkuin muusta
maailmasta erotettuna, kun saam­me
niin harvoin tietoja muun maa­ilman
touhuista. Southamptonista
Havreen menimme yön ajassa. Oli
tavallinen myrsky, joten ihmiset
sairastivat semkin ajan. 3:s luok­ka
oli niin täysi ettei ollut tiloja,
joten mekin jouduimme miesten
tupakkahuoneeseen yöksi.
29 päivän aamulla olimme Hav­ressa,
sieltä meitä 20 vietiin niin­kuin
eläimiä johonkin saloonam ta­kahuoneeseen.
Ei ollut kielestä
p ä r j ä ä v i ä , joten täytyi odottaa
vaan. Vihdoin t u l i Valkoisen täh­den
linjan agentti. Annoimme hä­nelle
mitä kuuluu, häm kun tuli
melkein 3 tuntia myöhästyneenä,
joten jouduimme varttomaan 9:n
junaa ja sitten ilmoitcttrin, että
siinä ei ole 3:n luokan vaunua
t ö y t y y varttoa yhteen asti. Kui­tenkin
saatiin aikaisempaan junaan
kun maksettiin jokainen dollari l i ­sää.
Lupasimme raportteerata
komppanialle. Se aiheutti e t t ä sa­mana
päivänä,, kun saa.vuimme Pa­r
i i s i i n , niin meitä ' o l i noin 7—8
agenttia ottamassa vastaan. Olim­me
Pariisissa IMs päivää. Katse­limme
vanhoja historialliBia muis­toja.
Raviaitolat herätti huomio­tamme
siksi, e t t ä ne olivat ei vaan
ainoastaan sisällä, mutta sitä syö­t
i i n myös ulkona. Olutta näkyvät
juovan niinkuin me vettä, niin
puorct kuin vanhatkin. Näiden ra-ivlntölpiden
edessä moni vanhus
' / y r i t t ä ä viedä elämäänsä eteenpäin
k e r j ä t e n tai jotain kaupaten.
21 tuntia junalla otti B e r l i i n i i n.
: sr p; ö l i t n ^ e siellä. Heti ihastuim-i
n e kaupunkiin /ehcmlm^n kuin toi-
Biin, joita olemme sivuuittaneot.
-'Tapasimme siellä tovereita, joiden
kanssa jotenkin pär^.si j)uheesta.
J a muuten t ä ä l l ä on paljon huvi-matkustajia
Amerikasi mantereelta,
joten aina jotenkin pärjää. Bu-hay
kyllä puhuu koko paljon sak­saa.
— Vaatetavaran huomasimme
oikein halvaksi, joten jokainen oli-ai
halunnut tehdä kauppaa jos
v ^ i n olisi ollut "tekevää". EIo-
Jcuun 1 päivä näimme työläisten
joukkokulkueesta osan. Se oli niin
suuri, ettei 3 tunnissa ehtinyt
nähdä loppua. Siinä oli monta sa­taa
tuhatta. He kulkivat 4 rinnan
jreippaasti laulaen työväen lauluja
j a monta soittokuntaa oli kooUa.
H e i l l ä oli punaisia lippuja moot­toripyörissäkin,
j a lauseita. 3 van­g
i t t i in kulkueesta, kun he sanoivat
j o t a i n . Poliisit hyppäsivät kuin su-
. det heidän kimppuunsa. Katukäy­t
ä v ä t oli ihmisiä täynnä ja kun
marssijat nosti kätensä heille ter­vehdykseksi,
niin paljon vastasi.
E r i t t ä i n k i n vanhat herätrti huomio­t
a ; kun eivät voineet toisten mu­kana
kävellä, niin he seisoivat ter-vehdysascnnossa.
Nuoriso-osasto lai­set
muodostivat malitavan osan
- Kulkue hajaantui eri suunnille pi­t
ä m ä ä n kokouksia. Nuoriso-osasto-laiset
kulkivat ketjussa käsikädes­s
ä . Jokainen sivustakatsoja näki,
e t t ä ei siinä kulkenut hautajais
saattue, aina oli soittoa, laulua,
huutoja: "Me haluamme Saksasta
soyietin!" "Herätkää työläiset!"'
olimme Moskovassa. Siellä oli to­vereita
vastaanottamassa- Kuvia
otettiin j a sitten meidät vietiin ho­telliin
ja annettiin hyvä tila. Klo
2 söimme, siellä p i t i puheita Sak­san
ja Amerikan toverit ja Sovie-tin
eri osastot. Selittivät Venä­jän
oloja, että heillä on paljon
vastoinkäymisiä j a e t t ä heidän tais-'
telunsa ei ole yksin heidän, vaan |
koko maailman työläisten. Myös- i
kin, e t t ä näkee vielä kerjäläisiäkin. | Taaskin vähän kuulumisia meidän
mutta ne ovat j ä t t e i t ä tsaarivallas- naisjaoston meiningeistä. Kokoukset
ta. Mutta nykyään ei ole työttö-j olemme järjestäneet niin että joka
miä j ö u k o t t a i n , niinkuin porvarileh-j toinen on ohjelmakokous ja toinen
(IH huutaa, mutta täällä, tekee työkokous. Koetamme laatia ohjel-
OSASTO
Port Arthurin
Isojoelta
makokoukseen alustuksen aina vuo­ron
perään, ja sitte siitä keskustella
jp, sillä tavoin kehittää itseämme
k ä s i t t ä m ä ä n tätä nurinkurista jär­jestelmää
ja siitä johtuvaan kur­juutta,
joka on jokapäiväinen vie-kapcki
työtä, jotka kuuluvat työ­läisiin.
Ei t ä ä l l ä kiillä paikat niin-he
vaUankumouksessa ovat ottaneet
käsiinsä ja eivät ole voineet uu­desta
kaikkea rakentaa. Mutta
paljon näkyy olevan rakennuksia
tekeillä, vaikka emme vielä ole oi- i raamme meidän työläisperheitten
lut katselemassa muita osia. —jkodeissa. Kaikkialla näemme työttö-mäin
armeijoita ja kerjäläisiä täl­laisessa
hyvinvoinnin maassa, jossa
pitäisi olla kaikkea yltäkyllin. Ne o-mistaa
muutamat yksilöt. Me jotka
kaiken työn teemme ja maailman
rikkaudet luomme silti almuja pyy-telemme
ovelta toiselle kierrellen,
j a vieläpä parhaassa nuoruuden ku­koistuksessa,
jolloin käsivartömme
uhkuu voimaa, saamme nääntyä
n ä l k ä ä n ja kurjuuteen. Sittenkään
nämä joukot ei jaksa ajatella, että
onko olemassa mitään keinoa, jolla
voisi tämän kurjuuden lopettaa.
Vieläkin keholtan työläisäitejä.
e t t ä tulkaa naisliiton kokouksiin..
Toverilli.sin terveisin: Elsa.
Kirje Kirkland
Lakelta
Ensimäiiien kansainvälinä työläisnaisten
konferenssi
Kohta on kesä ollutta ja mennyt­tä,
jos ollenkaan voi sanoa e t t ä t ä ä l ­lä
pohjoisella perukalla on kesää.
Onhan lapseP sentään tunteneet ke­säajan
sen takia että ovat vapaa­na
koulusta. Vaan nyt taasen lop­puu
lastenkin kesäloma pian. Mutta
t ä ä l l ä Kirkland Lakella pioneerit
pitävät vielä iltaman ennenkuin i joukkona selventämään yhteistä a-
Ml
m
im
" A l a s kapitalismi!" j.n.e. Poliiseja
kulki joka välissä, mutta eivät us­kaltaneet
ryhtyä sen suurempiin
t ö i h i n . Kaikista kulkueen osanotta­j
i s t a näki, e t t ä he ovat kokonaan
asiassa mukana.
Me emme saaneet mennä mu­kaan,
asiain näin ollen vaan mars­simme
vierellä. Vaan meidän täy-t
y y opetella marssimaankin, me
otimme 3 askelta siinä kun toiset
yhden — se todistaa, e t t ä olemme
marssimisessa jälessä. 2:nä päivä­n
ä satoi hyvästi, mutta kuitenkin
noin 1,500 toveria saattoi meidät
työväen talolle. Siellä oli hyvää
ohjelmaa, ja uutuus — sillä sali
o l i t ä y n n ä pöytiä, joten voi ravin-toloida
samalla kuin seuraa ohjel­maa.
Sitten lähdimme Saksan 30
edustajan kanssa 36 :n tunnin mat­kalle
Moskovaan. Tullit pääsimme
läpi hyvin. Passeihin vaan pitää
uhrata paljon rahaa. Junassa oli
muuten hyvin epämukavaa, jokai­nen
sopi j u u r i istumaan ja tomua
o l i niin paljon, että ajatteli tu-kehtuvansa.
Ja me 6 ostimme n i in
v ä h ä n ruokaa matkalle, e t t ä saim­me
matkustaa nälissämme. Yhdes­s
ä paikassa saatiin pistellä koko­nainen
s i l l i , jos vaan hampaat oli
t e r ä v ä t . Juuri Venäjän rajan luo­na
ensimäiselle asemalle tullessam­me
lauloimme Kansainvälisen. Ve­n
ä l ä i s e t tarkasti tavaramme j a sit­ten
he soittivat j a pitivät puheen,
johon Saksaan j a meidän edu.staja
'v.-i.«?ta3i. Siellä oli jo aseman ka­t
o l l a t ä h t i , .«sirppi j a va.=!ara. —-5
p ä i v ä n ä elok., v ä h ä n jälkeen -12
koulutyöt alkaa, ne pidetään elok.
31 p:nä. Näitä iltamia on hommat­tu
jo kauan, vaan on ollut kaiken­laisia
vaikeuksia, varsinkin kag?-.-
leen kanssa kun tarvittaisiin pari
alkuista Ihmistä Ja jos ketä pyytää
nllhhi niin el saa ketään. Tämä vai­kuttaa
kovin ikävästi lapsiin, sillä
lapset tuntee että heitä ei kukaan
halua auttaa. Toverit, painakaa mie­liinne,
että jos väheksytte lasten
toimintaa, niin älkää odottako e t tä
heistä myöskään tulee tarmokkaita
taistelijoita. Isoäitini tapasi sanoa,
e t t ä niin metsä vastaa kuinka sin­ne
puhutaan. Tämä vertaus pitää
paikkansa tässäkin. Jos me aiomme
p i t ä ä lapsemme luokallemme uskolli­sena,
niin meidän on heitä ohjatta­va
ja opetettava, seka avustettava
heidän pyrkimyksiään, silloin kun
heillä Itselläänkhi on I n n o s ^ . Tun-,
nen nämä lapset jotka hommaavat
iltamia, että moni heistä on huolis­saan
näiden tulevien lltamiensa ta­kia,
he näkevät unta niiden epä­onnistumisesta
y.m.s. Viimein kun
oU kesäkämppäyksen päättäjäiset,
epäonnistui ne siksi e t t ä yleisö loisti
poissaolollaan. Toivomme että ylei­sö
on vakavammin ajatellut asioita
Ja tulee runsaslukuisena nyt tuleviin
Iltamiin, sillä sehän on Jo lasten
toiminnan tunnustamista ja samalla
innostamista ponnistelemaan eteen­k
i n päin. Toverit, Jokainen me tie­dämme,
että emme vielä voi luoda
uutta yhteiskuntaa, vaan on meidän,
j ä t e t t ä v ä aloittamamme työ p e r i n t ö ­n
ä lapsillemme Ja siksi meidän on­k
i n säilytettävä heidät uskollisina
työväenluokalle. On Jo tehty monta
v i r h e t t ä sentakia, että olemme u-nohtaneet
lapsemme ja ajatellut et­t
ä kyllä niistä tulee hyviä luokka-taistelijoita
kun vaan me kulje-tanune
niitä haalilla. Mutta se^ el
riitä, vaan on myöskin valvottava
kotona, e t t ä lapsi saa selityksen jo­kaisena
päivänä, miten kapitalistit
meitä riistää Ja sortaa. Meiltä ei
puutu esimerkkejä, kunhan uhraam­me
vaan hiukkasen aikaamme ja se­litämme
vallitsevia oloja lapsillem­me
emmekä Jätä heitä porvariston
kasvatettavaksi yksistään.
Muistakaa kirklandlakelalset saa­pua
kilvassa haalille 31 p:nä elok.
Siellä on kaksinäytöksinen kappale
nimeltä "Pienten voima". Myöskin
on runoja, kertomuksia, puheita,
soittoa, laulua y.m. — Pioneerien
valvoja.
NaislUtoh kokouksessa elok. 11 p.
jäsenkirjurl luki nlmlhuudon. Luet­t
i in sihteeristöltä tullut kirjehnä,
jossa se ehdottaa Pohjols-Ontarlon
aluenumeropälväksl syysk. 9 p. Hy­väksyttiin.
Valittiin s-henkinen ko­mitea,
joka hommaa kirjoituksia,
Ulkeilmotuksia ja onnentoivotuksia.
Lausuttiin toivomuksena, että jo­kainen
kirjoittaa elok. loppuun
mennessä Ja antaa -kirjoitukset
komitealle. Myöskin päätettiin ot­taa
nyrkkilehdestä kirjoituksia.
Naisliitto laittaa onnentoivotuksen
aluenumeroon.
P ä ä t e t t i i n lähettää tästä piiristä
Suomen punaorvoille 30 dollaria.
Toivotaan että jokainen koettaa
tuoda uusia jäseniä jäsenryntäysil-latsuun.
Luettiin viimevuoden orga-niseeraajan
toimintaraportti ja hy­väksyttiin
pienillä muutoksilla. Pää-tettlui
lukea tämä toimintaraportti
uudelleen jäsenryntäyskokouksessa
Piirijuhlakomitean raportti: kokonais
tulot $211.23. Valittiin 2 henkilöä,
jotka kerää ohjelmaa" Sacco-Vanzet-t
i n muistojuhlaan. P ä ä t e t t i i n tiedoV-taa
puolustusliiton johtokunnalle
e t t ä käskee yleisen kokouksen koskr.
ilmeni että puolustusliiton toimin­ta
on aivan lamaannuksissa; .lausut­tiin
kehoitus kaikille naisliiton jä­senille,
että silloin, kun saadaan ko­kous
koolle, menemme kaikin puo­lustusliiton
kokoukseen. — O. R.
siaamme. Joka kuuluu kaikille. S i l ­loin
teemme velvollisuutemme ja oi­kein
itseämme ja, luokkaamme koh­taan.
Huvlpuoltakaan ejnme ole unoh­tanut.
Nyt kun on vielä vähän ke­sän
loppua jäljellä, mutta kohta seu­raa
syksy ja pitkä talvi, päätimme
kokouksessa tehdä yhden lltamarei-sun.
Valitsimme oikein luonnoniha-nan
paikan, että reisu muodostuisi
oikein nautintorikkaaksl siltäkin
puolelta; Päätimme pyytää Pohjolan
koulua iltaman pitoa varten ja saim­me
tiedon, e t t ä 30 päivä elokuuta on
meillä siihen tilaisuus. Ohjejlman o-lemme
koettaneet hommata moni­puolisen,
että siinä olisi nautintoa
vanhoille ja nuorille. Siellä olisi
hauska, kaksl-näytöksinen kappale,
runoja y.m. Lopuksi tanssia hyvällä
hanurin soitolla. Siis 30 pnä elok.
Pohjolan koululle. -— H . M .
Montrealin kirje
Naisosastomme hyvinonnlstuneet
k e n t t ä j u h l a t ovat olleet Ja men­neet.
Rahallinen tuloskin oli tyy­dyttävä,
ottaen huomioon sen hir­veän
työttömyyden, joka pitemmän
aikaa on vallinnut Montrealisakln.
Naisosastollamme el olekaan ollut
tapanaan koota kassaa itselleen,
vaan sitä mukaa kun, on karttunut
varoja, on ne lahjoitettu erilaisiin
avustuksiin. Niinpä nytkin 12 p.
elok. pitämässään kokouksessa päät­t
i naisosasto luovuttaa $10 puolu­een
tuhaimen dollarin rahastoon,
sekä saman summan myös paikalli­selle
suomal. agitatsionitolmlkun-nalle.
C.T.P,L. suoinal. psa^olta
tulleesen pyyntöön saada naisosas­ton
vanhoista varastoista käsityö
24 pnä t.k. pidettävissä iltamissa ar­vottavaksi
suostui kokous yksimie­lisesti.
X
Aikaisemmin olimme päättäneet
jokainen jäsen ottaa osaa elok;
1 pvän mielenosoitukseen. Suurin
osa pitikin päätöksen ja oli muka­na
kökouksesa. Sydäntäktrvelevää
oli n ä h d ä millaiseksi tämäkin, suur­ten
joukkojen ihmisteurastusta vas­taan
protesteeraavan mielenosoituk­sen
poliisihurtat saattoivat. Kaikki
puhujat, jopa laulajatkin vangittiin
j a kokouksen pito estettiin. Pal­jon
on meillä jokaisella naisosaston
ijäsenelläkin tehtävä herätystyötä,
e t t ä kerran näkisimme paarialuokan
nousevan suurena joukkona, niin
suurena ja mahtavana, ettei enää
hurttalaumat voisi kukistaa.
Ensimiiinen kansainvälinen työ­l
ä i s n a i s t e n konferenssi pidetään
Punaisen taloudellisen kansainväli­sen
viidennen kongressin jälkeen.
T ä s s ä konferenssissa tulee olemaan
Saapuvilla sekä j ä r j e s t y n e i d e n et­t
ä j ä r j e s t y m ä t t ö m i e n työläisnaisten
edustajia kaikkein tärkeimmistä
kapitalistisista maista, siirto- ja
puolisiirtomaiden raatajanaisten se­kä
Neuvostoliiton työläisnaisten
edustajia.
Seuraavat asiat ovat työjärjes­t
y k s e s s ä :
1. Työläisnaiset tuotanno.ssa ja
luokkataistelussa.
2. Järjestömuodot ja toiminta­tavat
t y ö l ä i s n a i s t e n keskuudessa.
3. Naisten t y ö j a muutokset elä­mäntavoissa
Neuvostoliitossa.
4. Nais- ja lapsityö siirto- ja
puolisiirtomaissa.
Jokainen n ä i s t ä kysymyksistä on
s e k ä poliittisesti että järjestöllises­t
i t ä r k e ä m e r k i t y k s e l l i n e n , erittäin­k
i n kun ottaa huomioon sen kasva­van
osuuden, mikä naisten työllä
on kapitalististen maiden tuotan­nossa.
Saksassa, v. 1927, naiset muo­dostivat
31.49 prosenttia tuotan­non
palveluksessa olevasta prole­tariaatista;
viimeisten Saksasta saa­tujen
tilastotietojen mukaan heidän
prosenttinsa on nyt kohonnut 40
prosenttiin. Tekstiiliteollisuudessa
on naisia 62 prosenttia, laatikko­teollisuudessa
aina 64 prosenttiin
asti ja paperiteollisuudessa noin
50 prosenttia. Naistyövoima lisään­t
y y myöskin raskaassa teollisuude-sa
sekä koneiden j a koneosien val­mistamisessa,
kemiaaliteollisuudes-sa,
sähköteknillisen j a langattoman-l
e n n ä t i n t a r p e i d e n teollisuuden aloil­l
a .
Suur-Britanniassa on tuotannon
palveluksessa olevien naisten luku­m
ä ä r ä l i s ä ä n t y n y t vuosien 1924 ja
1929 välisenä aikana 11 prosen­t
i l l a ja miestyöläisten määrä on
samanaikaisesti l i s ä ä n t y n y t ainoas­taan
3.2 prosentilla. Naiset muo­dostavat
27 prosenttia (kolme mil­joonaa)
kaikista Suur-Britannian
t e o l l i s u u y s t y ö l ä i s i s t ä ; t ä m ä n lisäksi
noin yksi miljoona naistyöläistä
t y ö s k e n t e l e e Suur-Britanniassa
m u i l l a työaloilla, mutta ei heitä
lueta suoranaisesti teoUisuustyöläi-siksi.
Naistyöläiset ovat voimak­kaammin
edustettuina tekstiiliteol­lisuudessa,
puku, tupakka ja • me­t
a l l i - t y ö teollisuuksissa ja laivan­rakennusalalla.
Naistyöläisten lu­k
u m ä ä r ä on lisääntymässä myöskin
k e m i a a l i t e ö l l i s u u d e s s a ja lentokone-rakennusteollisuudessa.
Keinote­koisen
silkin valmistusaloiila työs­kentelee
myöskin huomattava mää­r
ä naisia.
Ranskassa ennen sotaa °< naiset
muodostivat 20 prosenttia työläi­s
i s t ä ; nyt heidän osuutensa on
kohonnut 40 prosenttiin (3^ milj.
n a i s t y ö l ä i s t ä ) . Tekstiiliteollisuuden
t y ö l ä i s i s t ä on 60—70 prosenttia
naisia; nahkateollisuudessa 75
pros,, kumiteollisuudessa yli 50
pros., automobiili- ja metalliteolli­suudessa
noin 40 prosenttia, kei­notekoisen
silkin valmistusaloiila n.
80 prosenttia. Naiset sivuuttavat
v ä h i t e l l e n miestyöläiset myöskin
raskaassa teollisuudessa ja sähkö­lamppujen
tuotannossa.
Tshekkoslovakiassa naiset muo­dostavat
33 prosenttia koko työ­voimasta
(n. 2 milj. n a i s t y ö l ä i s t ä ).
V. 1927 Tshekkoslovakian n a i s t y ö -
Iäiset muodostivat n. 25.8 prosent­tia
työvoimasta. Valtion .tilasto­toimiston
julkaisemien tietojen mu-
Muutama sana Elsa Tynjälän mat- j Tshekkoslovakiassa v. 1921
kkaakkiirrjjeeeenn jjoohhddoossttaa » kaikkiaan 1,024,920 naistyöläistä;
Kirje, jonka saimme lukea Va­pauden
elok. 9 pvän numerosta,
saattoi meidät naisosaston jäsenet
lievemmin sanoen hämmästyneiksi.
Hän. naislähetystön suom. edustaja
kertoo Montrealissa olostaan vä­hemmän
kiitettävästi, kuinka hän
ei tavannut ainoatakaan tuttua ko­ko
kaupungissa, vaan juoksi jonkun
toveri Jsiakkolan perässä (joka oli
mennossa Suomeen) ja joutui viet- pnä syyskuuta. Tervetuloa slUoin
t ä m ä merkitsee, että naistyöläisten
l u k u m ä ä r ä on kohonnut lähes kak-
.sinkertaisesti viimeisten kahdeksan
vuoden aikana. Maanviljelyksen
mekanisoitumisen yhteydessä, on
myöskin maanviljelysalalla nais­t
y ö l ä i s t e n lukumäärä kohonnut v i i ­meisten
vuosien aikana.
P»io1a<«a työläisnaiset muodosta­vat
n. 33 prosenttia koko työväen­luokasta.
Vaatetusteollisuudessa,
t e k s t i i l i - j a paperiteollisuudessa on
t y ö l ä i s i s t ä yli 50 pros, naisia; tu­pakka-
j a keinotekoisen silkin teol­lisuudessa
on heidän osuutensa 80
j a 90 prosenttia.
Ruotsissa on t y ö l ä i s i s t ä 30 pros.
naisia. Useilla teollisuusaloilla nai­set
muodostavat suurimman osan
tuottajista, esim. laatikkoteollisuu­dessa
67 pros., sukkateollisuudes-sa
87 pros., suklaateollisuudessa
80.2 pros.
Norjassa teollisuustyöläisten
y l e i s l u k u m ä ä r ä s t ä on noin 30 pro­senttia
naistyöläisiä (n. 50,000),
pääasiallisimmin tekstiili-, ruoka-.,
kenkä- j a tupakkateollisuudessa.
Itävallassa teollisuuden palveluk­sessa
olevista työläisistä on 36
pros. naisia; Suomessa 48 prosent­t
i a . Naistyöläisten jatkuva lisään­tyminen
teollisuudessa on todistet­tavissa
Ainerikan Yhdysvalloissa,
missä itsenäisesti työskentelevien
naisten l u k u m ä ä r ä on kohonnut 30
prosentilla vuosien 1920 ja 1930
v ä l i s e n ä aikana. Teollisuuden pal­veluksessa
olevien naistyöläisten
k o k o n a i s l u k u m ä ä r ä ä ei ole saatavis­sa,
mutta tiedot e r i n ä i s t e n teolli­suuksien
palveluksessa olevasta
n a i s t y ö v o i m a s t a osoittaa heidän
kasvavan merkityksensä. Yhdys­v
a l t a i n tekstiiliteollisuuden palve­luksessa
olevista työläisistä on 43
pros. naisia; sukkateollisuudessa
51; vaatetusalalla 64 prosenttia.
N a i s t y ö l ä i s i ä k ä y t e t ä ä n lisääntyväs­s
ä määrässä raskaassa teollisuu­dessa,
rautateollisuudesa, autoteol­lisuudessa,
lentokoneiden ja ajo­pelien
rakennusteollisuuden alalla.
Kaukaisen Idän maissa naiset
t y ö s k e n t e l e v ä t etupäässä tekstiili­teollisuuden
alalla. Intiassa, missä
38 pros. teollisuuden palvelukses­sa
olevista työläisistä on naisia,
viimeksimainitut käsittävät 71.5
pros. .tekstiiliteollisuuden alalla
t y ö s k e n t e l e v i s t ä t y ö l ä i s i s t ä . Kiinas­sa
naistyövoima muodostaa 51
pros. fcoko t y ö v ä e n l u o k a s t a ; teks­tiiliteollisuudessa
70 pros. Japa­nissa
15,970,000 :sta raatajasta on
8,167,000 naista, 51 prosenttia
proletariaatista ja 30 pros. koko
maan naisväkiluvusta. '
Samalla kun naisten työvoima
kasvaa tuotannossa, kasvaa myös­k
i n naisten osuus työväenluokan
taloudellisissa ja poliittisissa tais­teluissa.
Työläisnainen, joka muo­dostaa
kaikkein riistetyimmän ja
sorretuimman osan työväenluokas­ta,
joka ei missään kapitalistisessa
maassa saa samaa palkkaa samasta
t y ö s t ä , jota jokapäiväisessä elä­mässä,
perheessä ja muualla, pide­t
ä ä n huonompana kuin niiestä, et­s
i i t i e t ä ulos t ä s t ä s i e t ä m ä t t ö m ä s tä
asemastaan vallankumouksellisen
toiminnan kautta.
Nämä toimintamuodot ovat jos­kus
luonteeltaan itsealotteisia ja
v a i l l a j ä r j e s t y n e i s y y t t ä , mutta ei
s i l t i vähämerkityksellisiä. Kom­munistipuolueiden
työ j a vallanku­mouksellisten
ammaitiunioiden toi­minta
t y ö l ä i s n a i s t e n keskuudessa ei
ole vielä täydellistä eikä käsitä
v i e l ä laajoja t y ö l ä i s n a i s t e n jouk­koja.
Työläisnaisten kasvava val­lankumouksellinen
poiminta on kes­k
i t e t t ä v ä sitkeän ja systemaattisen
toiminnan kautta tehtaissa. Koke­neita
ja taitavia etujoukkoja on
harjoitettava johtamaan työläisnai­sia
taisteluissaan asemansa paran­tamiseksi.
Moskovassa pidettävä
konferenssi tulee tarkastamaan tä­h
ä n a s t i s e n toiminnan puutteelli­suuksia
ja kokemuksia j a valmista­maan
huolellisesti uusia toiminta­muotoja
t y ö s k e n t e l y l l e koko maail­man
työläisnaisten keskuudessa.
Konferenssin yhtenä t e h t ä v ä n ä tu­lee
myöskin olemaan tiivistelyn yh­teyden
j ä r j e s t ä m i n e n Neuvosto-Ve­n
ä j ä n vapaiden työläisnaisten ja
kapitalististen maiden työläisnais­ten
välille.
"Innrecorrissa" M , Bulle,
akkain juttujen ja mielikuvituksen
avulla. Juttujen todenperäisyydestä
ei n i i n suurta.ole väliä.
HaaUlla onkin ollut koko vilkas
toiminta kesän ajan. Joka lauantai
on ollut tanssit tai iltamat ja väkeä
on ollut runsaastL
Lapinsalot antoivat lausuntoillan
20 p. elok. Väkeä oli kerääntynyt
vähän, sillä keskellä viikkoa ei far­mari
työaikana mielellään saavu yö-t
ä ä n valvomaan. Voi olla s3rynä kor­kea
sisäänpääsykin, ja kun on i l ­tamia
joka lauantai. Joka tapauk-,
sessa oli haalilla ollut yleisö Jiyyty-välnen
esitykseen ja kannatti siitä
vähä maksaakin. Vahingon tekivät
vain itselleen ne jotka eivät olleet
kuulemassa hyvin valitulta esityksiä.
Nyt hommaa naisjaosto avustus-iltaman
23 p. elok. e r ä ä n ranskalai­sen
perheen hyväksi. T ä m ä 11-hen-kinen
perhe^ joka on ennestäänkin
ollut kurjassa asemassa, menetti
tulipalossa melkein kaikki farmiin
kuuluvat rakennukset. Perhe ei kuu­l
u järjestyneisiin työläisiin, mutta,
kuitenkin meidän on osoitettava so­lidaarisuuttamme
saapumalla näi­h
i n avustusUtamlin, joista kaikki
tulot luovutetaan heille.
Lasten kesäkoulu alkoi 19 p. elok.
On siellä kai alun toistakymmentä
lasta. Olisi 3 tai 4 ollut vielä kou­luun
sopivaa, mutta el ole vanhem­mat
katsoneet lastensa sitä kai­paavan.
Toiset lapset on liian pie­niä,
että eivät käsitä englanninkie­lellä
annettua opetusta. Päättäjäiset
on 30 p. ja toivoo opettaja saavan­sa
konsertin k o k o f i , jos kohta niin
v ä h i s t ä lapsista cfi vaikea -järjestää.
Tummu.
väärässä j a - h ä n tiesi sen myös, mut­ta
mistään hän ei moittinut, ej
tuominnut, ei kosketellutkaan ar­kaan
kohtaan. Oli aivan kuin ei o-lisi
tietänytkään, mistä on kysymys.
Hienotunteisesti vain lohdutti, selit­ti,
osoitti t i e t ä ja koetti saada muu­ta
ajattelemista. Oi, kuinka hyvää
l ä ä k e t t ä se oli , murtuneeseen mie­leen,
olin- aivan kuin toinen ihmi­nen.
Ihmettelin itseidn kuinka kaik­ki
tapahtui, olin melkein iloinen,
h ä n e n lähdettyään. Ystäväni ei kui­tenkaan
ollut varma vielä e t t ä olin
rohkaistunut, soitti vielä kotoaan,
ollakseen varma siitä.
Me naiset voisimme paljon huo­jentaa
toinen toisemme elämän
taakkaa juuri tällaisella, menettelyl­lä.
E i penkoen toinen toisemme v i ­koja,
el kosketellen siihen, minkä
tiedämme koskevan toisen arimpaan
hienotunteisesti väistäen sen, loh­duttaen,
viitaten tietä ja £^Uttaen,
jos mahdollista. Näin me toteutam­me
toveruudenlakla. Ja niin kärsi­n
e i t ä kun me työläisnaiset olemme­kin,
helpoltamme t ä t e n jokainen o-saltamme
toistemme kuormaa ja
"veljeydymme". Eikä sana "ystävä"'
tule väärin käytetyksi. — E. S.
Ko.201
Nyt kun taas kesi ™^
Pupuolelle ja IuSl?«?
ihmisetkin alkavat3»
tehdä niin vIZ^
''^^^ön. ja odSaS
[--k^aan. k u ^ ^ ^
Sa^r^^^^^-^^'
t e S Ä ts-ast^cssa^a al:
Shiilaan vanki
(Kouluaineesta muunnellut ja suo­mentanut
Pottsvillen naisosas­ton
nyrkkllehdeUe Katri
Lehtimäki, ikä 13 v.)
Hiukan palvelijatar-yhdistyksemme
toiminnasta
Suurin kaikista tuskista on joutua
sen pettämäksi. jota rakastaa. Tulla
kavalletuksi silloin, kun luottaa toi­seen
ehdottomasti, on pahinta, mitä
meille voi tapahtua; se on kavallusta
sanan varsinaisessa mielessä. —
Brausewetter.
ODIHSTAKAS n
t ä m ä ä n yönsä jossain likaisessa
ruuminkihaussissa. Olemme pahoil­lamme,
e t t ä meidän edustajallamme
on näin tapahtunut, mutta haluam­me
myös kysyä, missä on syy? Syy
ei suinkaan ole Montrealin suom.
naistoverien. Yksikään meistä ei
tiennyt edustajain tulosta mitään,
ei Elsa Tynjälä itse eikä keskuskaan
ollut siitä mitään ilmoittanut. Luu­lisimme
MontreaUn suom. osastotol-niinnan
olemassaolon olevan s e n t ä än
siksi paljon tunnettu asia, e t t ä s^n
jäseniä helposti Montrealista löy­tää,
jos on halua. Ja jokainen ai­kaansa
seuraava työläinen tietää
e t t ä Vapauden haaraliike löytyy
myös täällä, ja sieltä olisi kyllä saa­nut
tarvittavia tietoja. MeUle nais­osaston
jäsenille olisi ollut h\n-in
kiintoisaa saada tavata edustajam­me,
joka niinkin paljon merkitse­välle
matkalle lähti. Olemmehan
mekin puolestamme parhaamme ra­hankeräyksessä
tehneet. Ja olisim­me
myös voineet ja halunneet hä­nen
olonsa täällä järjestää muka­vammaksi.
Toivomme kuitenkin matkan olc-vai>
opettavaisen ja mahdoUisim-kokoukseen,
vanhat ja uudet jäsenet.
Alkakaamme toimintamme taas uu­della
innolla. — A. P.
Kirje Burrittista
Se nyt ei ole mikään ensikerta,
jos henkilö, joka syystä tai toises­ta
jää sivuun osastotoiminnasta,
puskee vihaansa osaston toimihenki­löille.
Niksnaks kuvittelee, e t t ä Jos
h ä n jää pois osastosta, niin silloin
ovat kaikki sivussa. Ei niin* pähi
vastoin saimme lisää 2 jäsentä uut­ta
viime kokouksessa.
On totta e t t ä iltamatilaisuudet el
useinkaan ole sitä mitä ne pitäisi
olla. Mutta niitä ei muuta NUcs-naksin
rakittelut eikä tummim nuo­lemiset.
Vaan ne muuttaa joko se,
•että haalilla kulkeva yleisö käsittää
kuinka halpamaista ja rumaa on e-siintyä
päihtyneessä tilassa yleisellä
paikalla, tahi 3 tai 4 tehtävänsä-t
ä y t t ä v ä ä järjestsismiestä. Poliisia
ei ole näillä seuduin kuin 1 tai 2
Mattawassa ja ne ei tänne haalll-lemme
saavu järjestyksen pitoon.
Kapitalistiluokka järjestää .poUisl-man
hyötyä tuottavan. Ja edusta- ' Ja hurttalaumat sinne Ä i s s ä on s i l -
jien palattua kai kuitenkin tapaam­me.
' Lopukisi. naisosasto aloittaa sään­nöllisen
talvitoimintansa tiistaina 5
le vaarallista ainesta, ja se tietää,
e t t ä silloin kun saavut^ian humalai­sina
vaikkapa työväenhaalille, ."Hiin
ei hiunalalseen kalloon paljo silloin
sovi työväen aatetta. Talvella, Jol­loin
Niksnaks seurasi vielä osasto-toimintaa,
tahtoi tulla rettelöä sen
johdosta, että kumpikin kirjoitti ko­kouksista
j a . iltamaouhveia lehtiin,
joten tuli moneen kertaan samat a-slat.
Nyt Tummu vain pn seurannut
osaston asioita ja joskus yöllä, kun
päivät ei ole riittäneet, raapustanut
n i i s t ä lehteen raportin. — Tummu
n i m i t t ä i n on j ä t t ä n y t aivan Niks-n
ä k s i n huostaan sen rakittamisen,
kun h ä n dn vuoden ajan ilman valit­semisia
täällä sitä pitänyt. Tummu
n ä e t saattaa arvostella päin silmiä­kin,
ettei tarvitse siihen erittäin sa­nomalehteä
käyttää. Ei, Niksnaks,
sillä ei koskaan toiminta korjaan­nu
e t t ä mumuttaa sivussa, vaan mu­kaan
ja vaatimaan tiukkaa toveri-kuria,
että kukin t ä y t t ä ä tehtävän­sä,
j a tehdä n i i n myöskin itse. S i l ­lä
vain joukkona saamme parannuk­sia
oloihimme. Rakittelut ei raken­na,
vaan hajottaa. Kukaan ei t ä ä l ­lä
puolusta väkijuomapahetta, mut­ta
kukaan yksilö ei s i t ä pysty muut­tamaan
toiseksi, mitä nyt on. Ainoa,
joka väicijuomia puoltaa, on koira-torppari,
ja hänkin tekee sen siksi,
e t t ä se on hänelle leipäkysymys, ei
h ä n k ä ä n päihtyneitä ihaile. Rakitte-lujen
takia ei t&rvitse saapua koko­uksiin
eikä iltamiinkaan usein, sill.^'
ne voidaan laatia heljKisti kokoon
Tällekin perukalle on perustettu
palvelijatar-osasto, perustava kokous
oli marraskuun 14 pnä 1929. Koko­ukselle
valittiin puheenjohtajaksi
toveritar Martha Koski ja pöytäklr-jurlksi
Evl Lampi, j ä s e n i ä tässä ko­kouksessa
yhtyi 6, kokouksia otem-me
pitäneet suomalaisella haalilla
joka toinen torstai kello puoli neljä.
Osaston tarkoituksena on paran­taa
palvelijattarien palkkoja Ja
muutenkin katsoa palvelijattarien
etua j a e t t ä he ennen kaikkea oppi­sivat
ymmärtämään työväenaatteen
tarkoituksen Ja taistelemaan sen hy­väksi.
»
T ä l l ä tolminta-ajalla olemme pitä­neet
4 iltamat palvelijataryhdistyk-sen
rahaston kartuttamiseksi. Olem­me
myös liittyneet puolustusliittoon
sekä auttaneet rahallisesti Venäjäl-'
le lähetettyjen edustajien matkaku­lujen
peittämiseksi.
Paljoa emme vielä ole saaneet ai­kaan,
mutta toivottavasti ajan kanssa
mekin edistymme onhan joukkomme
jo sentään noussut pariin kymme­neen.
Näin kesällä toimintamme on
kyllä vähän lamassa, mutta kun
taas tulee syksy j a kylmät Ilmat,
varmasti joukkomme kokoontuu en­t
i s t ä innostuneempana.
•Kaikki tytöt käykäämme yhteis­työhön,
sillä yhteistoiminnalla ma
Jotain saamme aikaan, yksilönä em­me
mitään voi. — -S. - K .
Vastaisuudessa olisi merkittävä
paikan nimi, johonkin tai Jotenkin.
— Toim.
Sana "ystävä" tuntuu niin hyväi­levältä
ja herttaiselta. Ystävä! Mut­ta
' vain harvoissa tapauksissa ja
harvoista henkilöistä voi sanoa, tuon
nimityksen vilpittömästi ja että se
on kirjaimellisesti totta. On nihi
helppo sanoa: olen ystäväsi, usko
minulle se tai tämä asia. autan si­nua
jos tarvitset. Voi, kuinka viih­d
y t t ä v ä l t ä tuntuu l u o lohdutus su-ruiseen
mieleen. Ja kuinka helposti
saa uskomaan tuon todeksi ihmisen
heikkoina hetkinä. Mutta voi kirous
j a kuolema, kuinka tuska kaksinker­taistuu
Jos tuo ystävä olikin piru
e r i & l i n muodossa j a nuo viihdyttä­vät
sanat vain valhetta, onkimista,
e t t ä saisi maailman .kanssa nauraa,
"aploteerata". Ja tulisi uutta kahvi-juttua.
Johtui mieleeni t ä m ä aika omasta
elämästäni. Olin nimittäin tässä
taannoin hyvhi murtxmut j a väsy­nyt,
oikeammin haluton, haluton
kaikkeen, ei näkynyt valoisaa pilk­kua
jnissään. Olin aivan kuin myrs­kyisellä
meren selällä; myrsky heit­t
i sinne ja tänne. Koetin etsiä pois­pääsyä,
rantaa, tukikohtaa — ei mi.s-sään
sitä näkynyt. Uupuneena, n ä ä n ­tyneenä
jäin myrskyn raadeltavaksi
(kuvaannollisesti), en osannut muu­ta
kuin itkeä, itkeä itkemästä pääs-tj'äni.
aivan tukehtuaksenl. Minulla
on ollut ystävä, ainakin minim p-masta
mielestäni h ä n oia mlnrra ys­täväni.
Olen ^pitänyt a i n a paljon hä­nestä,
en kuitenkaan niin paljon
kuin nyt; en osannut .arvostaa h ä n ­tä
taipeeksi hyvin. Aina olen ollut
epäilevällä kannalla ystävien suh­teen,
sillä maailmassa siurulllsen
monta kertaa saa kerrata lauseen
"jumala varjelkoon ystävistä, kyl­lä
me vihollisista selviämme. K u i ­tenkin
näyttäyigri todeksi, e t t ä tämä
ystävä on sittenkin paras, rehelh-sin,
mitä minä tunnen ja hjrvällä
mielin nimitän h ä n t ä siksi ja vielä
ihmeUisintä. että hän on nainen,
j a vaikka itse olen samaa sukupuolta
ihmettelen sitä sittenkin. — E n sor-taakseni
naista, vaan päinvastoin o-piksi
muille naisille. M i n u n ystävä­n
i , lohdutti, rauhoitti, puhui järkeä
minun .sekavaan päähäni hiljakseen
viihdyttävästL Minä tiesin että olin
Oli kerran Sveitsissä perhe, josta
oli äiti kuoUtu ja elossa oli isä ja
viisi poikaa. Puhkesipa sitten sota
työläisten ja kapitalistien välillä.
Rintamalla kaatui kaksi poikaa ja
isä kidutettiin polttamalla kuoliaak­si,
kun hän omasi kommunistisen
katsantokannan eikä kuolemansa
t ä h d e n k ä ä n luopunut siitä.
Kolme poikaa, veljekset, jotka Jäi­vät
eloon, vietiin pimeään maana­laiseen
vankilaan, nimittäin Shii­laan.
Se oli kylmä ja märkä. He ar­velivat
olevansa suuren järven alla.
kun he kuulivat veden pauhun sin­ne
kolkkoon kellariin. Vartijat pa­nivat
vangit kiinni raskailla ket­j
u i l l a ja niin kauas toisistaan ettei­vät
voineet toisiaan koetella, mutta
kuulivat äänen.
Vanhin yeli oli vielä nuori, noin
kolmenkymmenen ikäinen, mutta hä­nellä
oli jo harmaat hiukset, vaikka
ei vanhuudesta, j a hartiat alaspai-nuneet.
Hän uskoi samaa kuin isänsäkin
j a olisi kuollut hymy huulillaan,
jos ei olisi tarvinnat tällaista kur­juutta
kärsiä. He eivät muuta saa­neet
kuin kovaa leipää, kasteltu
vankien kyyneleillä, ja vettä,
- h e i d ä n isänsä oli enimmän rakas­tanut
nuorinta poikaansa, kun hän
oli enimmin "äitinsä näköinen".
Siksi vanhin vellikin suri sitä ko­vasti,
kun olivat tällaiseen paik­kaan
joutuneet, j a hän usein itki.
Rautainen kahle piti heidät erillään.
Viimein tuli keskimäinen veli niin
rääkkääntyneeksi että hän kieltäy­tyi
syömästä, j a toisena. v.:::7änä hän
kuoli. Vanhin veli pyysi vartijoita
hautaamaan veljen auringon pais­teeseen,
mutta vartijat vain nauroi­vat
kylmästi ja hautasivat hänet
veljensä jalkain alle Ja panivat sen
rautaisen ketjun hänelle hautapat­saaksi.
Vanhin veli kärsi 'kauheasti täs­t
ä k i n teosta, mutta hän koetti kui­tenkin
lohduttaa nuorinta veljeään
sillä, että he tulisivat olemaan yh­dessä
vähän kauemmin, vaikka hän
tunsi jo paljon heikontuneensa..,, j
K u l u i taas jonkun aikaa, jolla a-jalla
nuoremman veljen hengitys,
kävi aina lyhyemmiksi ja viimein
lakkasi kokonaan — el kuulunut;
mitään, hän oli kuollut.
Vanhin veli huusi häntä nimeltä,
mutta ei saanut mitään vastausta.
S i l l o in hän raivostui ja voimaUa,
Joka tuli kärsimyksistä, hän riuhtasl
ketjun poikki ja riensi veljensä luo.<
Hän tarttui veljensä käteen, joka ei
ollut paljon sen kylmempi kuin o-mansakaan.
Nyt hän tiesi, että veli
oli kuollut. Tämä ShUlaln vangin
kärsimysten malja oli nyt täysi. Hän
teki sen, mitä oU kauan ajatellut,
mutta ei ollut voinut veljiensä täh­den
t e h d ä . . ..
K u n vartijat tulivat sisäUe. löysi­vät
he veljekset kuolleina. Vanhin
p i i hirttänyt itsensä. He nauroivat
j a sanoivat: Taas on mennyt kolme
kirottua konnaa maan alle.
Tämä on yksi esimerkki työläisten
kärsimyksistä, mitä he ovat joutu­neet
kokemaan ja joka voi kertau­tua
tulevaisuudessa.
«... . . ' .
B I G L A K E , Ark. elok. — "Nai­sellinen
nuoruus" on noussut kapi­noimaan
vapauksiensa rajoittamis­ta
vastaan, mutta heidän taistelun­sa
ei sanota tuoneen vielä suotuisia
tuloksia.
Poliisit Buck Cherry ja Kid
Wri5ht eivät tiedä minkäänlaista
lakipykälää, mikä kieltäisi naiseen
k ä y t t ä m ä s t ä "miesten housuja",
inutta näiden miesten "moraalinen
ajatuskanta" ei yksinkertaisesti hy­väksy
sitä. Nämä poliisit ovat es­täneet
useiden tyttöjen käyttämäs­t
ä niitä, tyttöjen suureksi harmiks^
täyden loman. N>tT^
vollisuus taas Tirkisti,
kaa t o i m i m a a n ^*
kat syrjään. Emae^
osastojemme toimintaa k
jastakatsojina,
kaisen autettava Toia
kaan vallankumouksa «
Meidän on muistettaTs..
nen meikäläinen järfei.i
sa suuresta maailmanlMiiZl
väen luokkataisteluiätieS
ta meidän jokaisen v
tukea ja auttaa sitä
kä neulan kanssa e t a ä ^
Siksipä meidän on mJi
osastossamme otettava ^
sia päällemme ja
tunnolliiesti. Vaikkapa i
pienikin, niin emme
veksia.
Lopetan tämän tolrossii-kainen
vallankumoukselart
toimisi entistä vilkkaäasii
valla talvitoimintakaudella. ]
jäsenmäärä joka osajtosai,
kymmenkertaisesti - E M
Oli
Olen naben jä siksi
väärämielinen, mutta
vat miehet minusta
hiin ylpeitä he ovat ja ^
sia. He näyttelevät suuria 1
huavat ja deklamoivat.
näyttämöllään, mutta ha]
Valot sammutetaan eikä i
tnää kuulu, kenen asiakäi
loin pitää sankarista haofit
Ti'inaisten? Ken keittää)
tekee vuoteesi, ken korja i
si ja kattaa pöytäsi, ken ]
ristösi puhtaana ja siiliBL»^
j a hoidon puutteeseen jaa
teesi sortuisit, sinä mä,\
lapsi, ellei sinulla mioui
rastuisit — kuka sovitto]
pääsi alle, valvoo vuoladi
ja kantaa ulos likaiset läul
mittaa kaiken halvan Ji 1
alentavan, joka kuitenöij
tehdä! Minä, nainen.Emi
syntyy maailmaan taslali»|
sä ja epäsiisteydes» - j
synnyttää, nainen nost«i|
lennon, valoo ja pesee asj
si. Kun ihminen kuole
kuulee kuolinkoraMidH^|
hien otsalta, hyväilee'
kättä viimeisen kerran, J«i
.najan ruumiin Ja käärii »1
siin. Joskus minusta ['
naisen elämä olisi pettlfi'1
kaa ja tuskaa, kärsimjiäjj
teitä vastaan, loputonta;?*
päivittäin alkaa uudellöf:^
jatkuessa saadaan vain
lepoja, yön tullen, hm i
sytytimme, on sammut*|
ki muut nukkuvat
heille valmistimme,
sotaa järjestyksen raiiliol
itauden. puolesta. - O»-!
nen ollessani nainen-
'Uysi levon
talven M
" 'Kesä poistuu, syksy i
jVäriloisto puissa aor-M
J^iks et vuvyke^^l^
JOiefkfen köyban
Käypi vanhus rataa:
toivoisi jo lepoto
nurmen alle nrm
ennen talven tuloa! . .J
Väsynyt on vanlnis •
istahtaapi raiteelle..,
Aatos rientää D
kesäpäivän mumaiseii..j
toisten |
Mies oli m i e l e l ^ j|
joustavuutta janteisij
Silloin saapuu l a^
vanhus yhä "nep,
ei hän l^uule un''
surman orhin tuloa-
5 » r ^ aelnlne enn urtmalveenn ntuu loa.
T ä t ä kuuluisaa terveydenho Walaa^
tautien s p e s i a l i s t i l ä ä k ä n e n kirj^^^^
muutama kappale j ä l e l l a Vapauden k u ^ ^ .
820 suurikokoista sivua, seka on ruu
Sidottuna hyviin koviin kansun.
Hinta $6.50
Box 69,