Vapaus, February 6, 1923

              f Y ö L Ä I S I L L Ä O N: YlSf VIHOLLINEN! YKSI TAISTELU! SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI BMPA|flA! YKSI PÄMÄÄRÄI
Nöri5r-i923 a Tiistainai helmikaun 6 p. — Tue. Feb. 6 VII Vuosikerta - VoL VU
lÄlaisi
14 lakkolaista ^«rnnattu ja 30 haa-voitetlu.
Mexico City. — 14 katuvaunulak-kolaista
sai surmansa ja 30 häavot-
Miehitys tuottaa turmiota
Ranskalle ^etta Sakealle.
*eka
tui lakkolaisten ja sotilaitten väli-'
sessä taistelussa täällä torstaina
rniolen päivän aikaan. Punainen
aines työväen unioissa, joka teki
tvhjäksi vanhoillisten ainesten ja
komppanian välisen sopimuksen, ^
avasi tulen katuvaunua kohti työ­väen
unioitten päämajasta, .jolloin
:oiilaat vastasivat tuleen, ^edellä-mainituUa
seuÄiuksella. Yli 50
lakkolaista otettiin vangijjsi.
Untinen on ilmeisesti väritetty,
kuten tavallista,' sillä ^eiväthän por­varit
voi lähettää mUuta kuin val­heellisia
tietoja työläisten ' taiste­luista.
Tässäkin taas"pannaan al-
Jcusyy kahakkaan työläisten niskoil­la
vaikka meille on sangen tuttua,
kuinka porvarien pyssyhurtat ovat
lakkopaikoilla, haastaakseen riitaa
ia hyökatäkseen työläisten kimp-pucn.
Niin on varmasti käynyt täs
-säkin tapauksessa. Sotilaat, joita
tiissäkin lakkotaistelussa käytetään
työläisiä vastaan, ovat Mexlkon af-kuasnkassotilaita,
n.k. Yaqui-indi-aaneja.
— • o —
siisilaoman
Tappoi neljä luurta harmaata sutta.
TVinnipeg. — C P. Anderson ni
minen t r ä p p ä r i , j o k a on, pyydystä-
3iyt turkiseläimiä 20 vuoden ajan
Kashab(>lwe järven tienoilla, kertoi
kotiin saavuttuaan , merkillisen «ker-tomul:
sen taistelustaan nälkäisten
timberi-susien kanssa. Susilauma
•oli ahdistel|ut ankarasti Mr. Ander­sonia,
mutta taistelun päätyttyä
neljän suuren harmaan suden' ruu-iriis
makasi hangella, jotka hän am­pui
riflapyssyllään.' «Kaikki tapah­tui
nopeaan, mutta .raina myönnän,
että se oli ankarin kokemus^ mitä
minä t u n n e n » , lausui Anderson,
Monet pyydystäjät kertovat, että
sudet eivät ole olleet miesmuistiin
niin n ä l k ä i s i ä ja niin rohkeita ah-distelemaan
ihmisiä kuin ne ovat
tänä talvena.
Mr. Anderson, joka oli juossut
13 mailia lumikengissään, oli täy­sin
uupunut päästyään kotiinsa.
Anderson on 40 vuotias ja kokenut
m e t s ä n e l ä i n t e n pyydystäjä. Hän ei
kyennyt heti kertomaan taisteluaan
^Jäien kanssa, olleen siinä määrin
väsjTiyt j a pelästynyt. Vasta jon­kun
ajan kuluttua toipui hän vä-vmylLsestään
j a hämmästyksestään,
'kertoen taistelunsa susien kanssa,
«*Iinä olin kiihmttämässä pyydyksiä
myöhään iltapäivällä, ; Minä . kuulin
pientä murinaa takaani yähän mat-
»äD päästä.» Katsahdettuaan taak­seen,
huomasi hän neljän suuren
harmaan suden • lähestyväix itseään
noin 20 yaardin päässä. Anderson
yhistyi hiukan ja laukasi pyssyn-'
s^- Ensiraäinen laukaus kaatoi yh-
(ien susista, ollen tämä lauman joh­taja,
toiset säikähtyivät siitä Ta ve-täytyivät
hiukan taaksepäin. Sen
Jälkeen ne syöksähtivät kuitenkin
^•illeen eteenpäin, ollen, nähtävästi
'ostontuumissa johtajansa kuole­masta.
Pelästynein ja vapisevin
«ofmin Anderson laukasi pyssynsä
toisen kerran, jälleen keikahti toi­men
susi hangelle.
Kahden jälellä olevan hyökätessä
P'Jdystajää kohti, hän laukasi kol-f
«annen kerran, taas luoti sattuen
J^-^^^a sutta silmäin 'väliin, tämä
^'.atuen lumeen. Mutta nyt oli
•'^^mn susi enään muutaman ja-paassä
metsästäjästä, huomasi,
^ h a n enään ehtisi ampua. Sen
' • ^ n han iski sutta pyssyUään kal-
'^^'"^taaniskusta tämä kaa-
^'•^ Ja k u o l i.
Pyydi^täjät uskovat paljon lu-mikä
ehkäisee .nd.t saamas-
^Muonnollista ruokaansa, saarieen
aS T etiä ne ovat
^'^neet ahdistella ihmisiä.
A^ersonm ampumat sudet eivät
^hL ^ "»«"ta kuin luun ja
S ^"^^äkyy ette 1^ ovat
• ^ « t pitkäaikajsta nälkää.
Berliini, — Kansleri Ci^no, pu­huessaan
Ruhrin miehityksestä jou­kolle
ulkomaisten sanomalehtien
kirjeenvaihtajia, summasi aseman
seuraavasti:
«Ruhrin miehitys on huono yri.
tys — huono sekä velkojalle että
velalliselle, sillä velkoja ei saa mi­tään,
samalla kun velottava joutuu
systemattisesti hävitetyksi.»:
Kansleri rajoitti haastattelun yk­sinomaan
Ruhrin miehityksen ta­loudelliseen
vaikutukseen, selosta­en
kuinka Saksa sen kautta tulee
yhä kyyyttömämmäksi. suorittamaan
sotakorvauksiaan. Hän ei antanut
minkäänlaista viittausta siihen suun­taan,
ett^ Saksa tulisi ottamaan
alotteen sovinnon aikaansaamiseksi.
«Onko miehityksessä yhtään ai­nutta
merkkiä taloudellisesta logii­kasta
tai liikeneroudesta. Mitä jär­keä
on siinä, että tehdään asestettu
hyökkäys mailman monimutkaisinta
ja korkeimmalle kehittynyttä tuo.
tantokoneistoa vastaan, eikö se ole
omiaan suuresti heikentämään yleis-mailmallista
uudestaanrakentamisoh-jelmaa?
»
aisan jroMä- saiva-
Gompers pitäii Yhdysvaltain mo-raalisena
velvollisuutena sekaan,
tua Ruhrin asemaan.
Kansleri Cuno arveli, että muu-tama\
esimerkki riittää osottamaan
«Ranskan ja Belgian . sotilasauto-kraattien
hävityksen järjettömyy­den
», jonka jälkeen esitti tilastollisia
laskelmia r a n ^.kalais-belgialaisista
miehityskustannuksista, verraten nii
tä niihin vajauksiin, mitä Saksan
sotakoi-vaussuorituksissa on tapah­tunut,
josta Saksaa, nyt muka ran­g
a i s t a a n . -
«Jos .me tarkistamme kuka hyö­tyy
tästä sotilaallisesta miehitykses­tä
Ruhrissa», lausui kansleri,^ «niin
siihen voidaan .vastata ainoastaan
yhdellä tavalla: ei. kukaan, vähim­män
Ranska, joka ennen miehitys­tä
sai meiltä $100,000 päivittäin
hiilessä ja puutavarassa. Tämä jät^
tiläisarmeija nielee monin verroin
enempi kuin mitä Saksan vaiaus
sotakorvauksissa oli.»
Kansleri oli sitämieltä, että Rans­kan
ja Belgian armeija hyvin pian
osottautuu vain saamaan aikaa suur
ta .; kiihotusta eikä tuota mitään,
päin vastoin hävittää ja saa aikaan
sekaannusta. Hän selosti sitten
Ranskan miehityksen vaikutusta
Saksan siviilihallintoon, paikallisiin
elintarvehintojen kohoamiseen, mar­kan
arvon alentumiseen, jonka kaut
ta Saksa on hävitetty ostajana ulko­maisilta
markkinoilta, kuten nisun,
kuparin-, puuvillan ja muitten tava-räin
ostajana, joita "se on tarvinnut
teollisuuksiensa käynnissä pitoon.
«Jos Ranskan miehitystä pidetään
puhtaasti taloudellisena toimenpi­teenä
ja tarkoitettu yksinomaan
sotakorvausten perimisen auttami­seksi,
hiin sen alkuvaikutusta Sak­san
rahasuhteisiin ja niinmuodoin
Saksan maksukykyyn, ei voida pitää
tätä tarkoitusta edistävänä,» lausui
Cuno.
Washington. — jSaksan työväen-järjestöjen>
vetoomusten johdosta,
ilmoittaa Samuel pompers sympati­ansa
Saksan työväelle ja sanoo Yhr
dysvaltain moraalisen velvollisuu­den
olevan sekaantua Ruhrin ase­maan
«säästääkseen Europan ja sa­malla-
koko mailman kiertäinättp.
mältä perikadolta». Gompers pai­nostaa,
että Yhdysvaltain hallituk­sen
olisi tarjouduttava sovittele-maan^
Ranskan ja Saksan välillä.
Kommunistinen Internationale ju.
listaa todan .faicismia vastaan
kaikissa maissa*
Ranskan
lähetystöön Kön^s-pergissä
Saksalaisen väestön vihamielisyys
Ranskaa vastaan kasvaa.
B r i t i ^ h Columbian
hindut yhteismaan^
viljelykseen
Vancouver, B. C. — British Co­lumbian
hinduasukkaat suunnittele­vat
perustaa' maanviljelyskommuu-neja.
Mennejsyydessä hindut ovat
olleet työssä metsissä. He nyt va­likoivat
aluetta Vancouver saarelta
jä luullaan että jos he antautuvat
maanviljelykseen, ' niin he tulevat
siinä menestymään ja ottamaan ja­panilaisten
ja kiinalaisten aseman,
pystyvät kilpailemaan viime _mainft.
tujen kanssa kaiket"!.
Berliini. — Uusi todistus saksa­laisen
väestön oikeutetusta vihasta
ranskalaisia .valtaajia vastaan il­menee
hyökkäyksessä, minkä sak­salainen
väkijoukko pani Königs-bergissä,
Itä-Preussissa sijaitsevaa
Ranskan konsulaattia vastaan. Hyö-kättyään
autossa ajavien ranskalais­ten
upseerien päälle ja pommitettu-aan
kivisateella Kreuz hotellia, mi'8-.
sä liittolaiskomissioni asui, väkijouk­ko
murskasi ranskalaisen' konsulivi­raston
ikkunat ja ovet ja tunkeutui
sisään, hävittäen arkistot, kirjoitus-luoneet,
konttorikaluston ja laulaen
«Deutschland ifber Alles», ja «Die
Wacht Am Rhein.»
Pariisi. — Ranskan ulkovirastj
ilmoittaa että se ryhtVy 'ankariin
toimenpiteisiin, ellei Saksan halli­tus
ehkäise edejlämainitunlaisten ta
pahtumien updistumista.
•••• • . --o-. • •
Austraalian pääminis­teri
Hugh e S
kukistunut
Moskova. —- Köriimunistisen In-ternationalen
ja Punaisen Taloudel­lisen
Internationale») toimeenpane­vat
komiteat ovat gulaisscet mani­festin
kaikkien maUten työläisille,
kehoittaen heitä ryijtymään kaikki­alla
taisteluun kansainvälistä fas-cismia
vastaan. Eritoten kehoitc-taan
italialaisia ;$i|rtoIaistyöläisiä-kaikissa
maissa ottamaan johtava
osa tässä taistelussa.;
«'Me olemme päättyneet», lausu­taan
manifestissa, «ryhtyä aineelli.
seen, moraaliseen ja poliittisen
taisteluun mailman proletariaatin
kaikilla voimilla fascismia vastaan,
ja sitä varten tullaan' perustamaan
erikoinen kansainvälinen rahasto.»
Venaja ei voi hyväksyä DardaneU
lein sopimusta missä sillä ei ole
ollut oikeutta ottaa keskustelui­hin
ja sopimuksen luomiseen
osaa.
Ainoastaan- 200
poiastaak.
om «osta ehditty
Melbpurne/ — W. M. Hughes,
Austraalian pääministeri on eron­nut
hallituksesta ^en johdasta, että
.rnaänpuolueen \johtaja tri ,Page,
jolla on 12 edustajaa pariamentis-sa,
kieltäytyi kannattamasta Hughe­sin
hallitusta. Ilman maanpuolu-een
kannatusta ei Hughes kyennyt
seisomaan työläisten töpppsitionia,
joka muodostaa 27 edustajaa ja
sen lisäksi liberaalit, omaten
edustajaa, vastaan. ^
Uuden hallituksen tulee muodos­tamaan
Austraalian rahaministeri
Bruce, jonka uskotaan saavan
rnaänpuolueen kannatuksen.
Hughes oli ennen sotaa työväen
puolueen johtaja, mutta petti, so­dan
aikana työläiset ja erotettiin
puolueesta. Hughes on ' viimeisiä
sotapäämini-stereitä, ja on hän kiik-kiinut
vallassa kauan aikaa sangen
lihaisella kannatuksella. Nyt hä-
SeE täytyy vihdoin erota.
—o—r——•
Ranskalaisviha Sak­sassa
kasvaa
Hallituisvaihdos New
Brunswickissa
Predericton. — Pääministeri Fos-ter
ja hänen ministeristönsä erosi
torstaina.
Ent yleisten töitten ministeri
Peter J. Veniot tulee varakovemöö-ri
Pugsleyn pyynnöstä muodosta­maan
uuden hallituksen.
Beriiini. — Saksalaisten vastus­tus
Ranskan anastustoimenpiteisiin
nähden ei ole heikentjTiyt. Saksa­laiset
kaivosmiehet Saarre laaksos­sa
ovat päättäneet ryhtyä lakkoon
avustaakseen Ruhrin kaivosmiehiä
niiden taistelussa ranskalaisia sor­tajia
vastaan. Kaivostyöläiset ovat
ryhtyneet uusiin salaisiin vastus-tustoimenpiteisiin,
vaikeuttaakseen
liilen vientiä Ranskaan. - Saksalai­set
kauppiaat ja ammattien harjoit­tajat
ovat julistaneet kaikkialla boi­kotin
ranskalaisia vastaan. Kaikki­alla
kasvaa väestö yhä katkeram­maksi
maähaii hyökkääjiä vastaan.
Eräs kirjeenvaihtaja kertoo kaut­ta
Rubrim kuulleensa kaikkialla ker­rattavan
saman ajatuksen: «Täällä
Itävallan konkurssita-
, louden pystyösä
pitäminen
Pariisi. — Jaarli Balfour ilmoit­ti
torstaina 'Kansojen Liiton neu­vostolle,
että. Itävallalle lainan han­kinta
on nyt miltei toteutettu asia.
Jä M. Viviani, joka sanoi Kansojen
Liiton olevan «niiden valtioiden vii­meisen
turvapaikan, jotka eivät ole
kyenneet omin neuvoin ratkaise­maan
asioitaan,» sanoi Kansojen
Liiton olevan nyt vllijiiin ryhty­mään
muihin probleemeihin.
Koniite'a^ joka oli JhUnkkimassa
lainaa Itävallalle, ilmoitti 650,000,-
000 kultakruunun lainasta Suur
Briannian, Ranskan, Italian ja
Tshekkoslovakian taanneen 84 pro­senttia,
Espanja, Belgia ja Sveitsi
ovat taanneet 9 prosenttia, ja Ruot­si,
Tanska, Norja ja Hollanti tule­vat
takaaniaan loppusumman. Tä­ten
saavat pankkiirit täydet takeet
Itävallalle ahtamastaan lainasta.
Kansleri 'Seipel kiitti Kansojen
Liittoa sen antamasta avusta Itä­vallalle,
siten «säilyttäen sen itse­näisyyden.
» Tätä kanslerin lau­suntoa
pidettiin viittauksena, että
muussa tapauksessa olisi Itävalta
joutunut turvautumaan Saksaan.
Kansleri ilmoitti, että vaaditut
«reformit» Itävallan taloudessa on
pantu käytäntöön.
Tämä laina luonnollisesti antaa
Itävallalle kaikkea muuta mutta ei
itsenäisyyttä.
Lausanne. — Kuten on odotettu­kin,
kieltäytyi Neuvo.sto-Venäjän
edustajisto torstaina allekirjojtt.i'-
maSta Läheisen Idan konferenssis­sa
muokattua Dardanellein sopi­musta.
Tshitserir^, neuvo-stovallan
pääedustaja vaati, etta koko kysy.
mys otetaan uuden ka.sittclyn alai­seksi.
Neuvostovallan ulkominj3te>-
ri lausuu, että taman tekemuUii
liittolaiset voisivat jossain inaann
korvata niita vääryyksiä mita he
ovat Vcniijaa kohtaan harjoittaneet,
tässä taasen ^'rittaen pakottaa Ve­näjä
hyväksymään sopimus, minkä
laatimiseen silla ei ole ollut osan-ottooikeutta.
Liittolaiset kuitenkin
hyljäsivat Tshitsennin vaatimuksen.
Ismet Pnsha, Turkin pääedustaja
niinikään ilmoitti ettei han voi hy­väksyä
sopimusta, koska salnusopi-mus
jättäisi Konstantinopolin ko­konaan
puolustuffkyvyttomaksi, kos­ka
koko salmialue maarataan aseis.
tariisuttavaksi. Han vaati. »,ettu
Turkille on myönnettävä oikeus pi­tää
vähintään 20,000 miestä Traa-kiassa
ja Konstantinopolissa, niini­kään
haluaa Turkki perustaa soti­lasleirin
Gnllipoliin. Ismet varoitti
konferenssia, etta taman sopimuk-
.sen hj^vak.syminen on kiinteässä yh­teydessä
yleisen rauhan sopimuksen
kanssa.
Beriiini. — Kahdeksan sataa kai­vostyöläistä
on hautaantunut Hei.
nitz kaivoksessa Beuthcnissa, Puo­lan
Sleesinssa, seurauksena kaas!i-rajahdyksesta.
800 kaivosmiehes-ta,
jotka ka-sittmit aamuvuoron
työläiset, ainoastaan "200 on saatu
pelniitottua,. naistakin 80 on kärsi­nyt
vakavia vaurioita ja vietiin hei­dät
hoti sairaaloihin. ^
Viime tietojen mukaan 35 kaivoa-miehen
ruumis on tuotu maan paul
lew • , •
Sotavastaiset plakaatit ehtivät val«
taus joukkojen edellii.
varotettu
venäläisistä rosvoista
Litolaiset lähettäneet
ultimatuumin
LiettuaDe
Määrätty poistamaan joukkonsa Me
melistd.
Ljtvinoff lähettänyt nootin valtio,
•^sihteerille.
8-tunnin työaikalain
kohtalo Suomessa
tapahtuu silloin kun epätoivoon aje­tut
miehet ja naiset riskeeraavat
elämänsä vallottäjien pajunetteja
ja kualaruiskuja vastaan, ennen
kuin kuolevat nälkään.»
tulee vielä iiapahturaaan verikylpySf
ennemmin tai myöhemmin. Tämä L^rlght puolustelivat, jotavästoin
Suomen Työmies kertoo:
Jouluk'. 17 p. työaikälautakunnan
kokouksessa oli käsiteltävänä rau­tatiehallituksen,
lääkintähallituksen,
tullihallituksen, väliaikaisen lennä-tinhallituksen.
Suomen työnantajain
keskusliiton. Suomen sahateollisuu­den
työnantajainliiton ja Kemme-ne
Ab:n anomukset saada edelleen
V. 1923 8-tunnin työaikalaista va­paaksi
kaikki ne työalat ,jotka ovat
tähänkin asti olleet. Rinnan näi­den
kanssa käsiteltiin Suomen Am­mattijärjestön
anomiisi^' ,ettei mi­tään
poikkeuksia 8-tunnin työai­kalakiin
enään myönnettäisi.
Porvarilliset työaikalautakunnaa
jäsenet olivat 'kaikkien voimassa
olevien poikkeuksien jatkamiser
kannalla.
Työläisten edustajat Hj. Nieme-lä
ja W. Salovaara olivat Suomen
Ammattijärjestön esityksen kannal­la,
ettei mitään poikkeuksia ole
enään myönnettävä, koska kaikilla
aloilla on ollut tilaisuus valmistau­tua
näitten poikkeusten aikana lain-säädösten
kannalle.
Lisäksi, entisten poikkeuksien,
anoi sahateollisuuden työnantajaliit­to
8-tuniiin työaikalaista vapaiksi
myöskin tavarain lastausta ja pur-ka,
U3ta. Tätäkin anomusta työnan­tajain
keskusliiton asiamies ja v.
..Moskova. — Apulaisulkoministeri
Maxim Litvinoff on lähettänyt noo­tin
valtiosihteeri IIugheKille, varot­taen
hanta, etta vastavallankumo­ukselliset
rosvojoukot aikovat kul­kea
Beeringin salmen ylitse Venä­jältä
Alaskaan, muassaan suuret
määrät rosvottuja turkiksia. Lit­vinoff
sanoo nama turkikset ole­van
. Venajan valtion omaisuutta.
Kuitenkin on naiden rosvojen sal­littu
kulkea rajan ylitse ilman mi.
tään toimenpiteitä Yhdysvaltain vi-ranomai-
sten puolelta.
Nootissa lausutaan toivomus, et­tä
ne venäläiset, jotka eivat omaa
virallisia neuvostohallituksen viran-oinaisten
passeja, ehkäistäisiin pää­semästä
Yhdysvaltain alueille.
Tanskan fascistinen
"liike"
muut porvarilliset jäsenet, yhdessä
työläisedustajain kanssa, asettuivat
anomusta vastustamaan, koska lain
noudattaminen tällä alalla ei ole
esteitä tuoitanut.
Köpenhamma 15-1. — On käynyt
selville, että aikaisemmin mainittu
fascisti-liike on surkastunut nelja
.sosialidemokraattia käsittäväksi nau
rettavaksi yritykseksi. Paitsi Mo-rattia,
«liikkeen» sielua, kasitlaa
se kolme samaa kaliiberia olevaa te­kijää.
Yksi naista on aikaisemmin
ollut .sosialidemokraattinen agitaat­tori
ja toimittaja mutta nyt eraan
pienen porvarillisen oikeistolehden
koiramainen toimittaja. Toinen
muudan ammattiyhdistyksestä epa-.
toverillisen käytöksen takia potkit-tu
hamppari, ja kolmaskin on sa­maa
kuosia. Niin että aines fas-cistiliikkeeseen
olisi kylla ollut va-lioinen
mutta on sita valitettavasti
toistaiseksi aivan liian vahan.
Viljankasvattajat pitä­vät
politiikkaa vält-tamattomana
Parusi. — Liittolaisten lahetti-laittcn
neuvosto on lähettänyt noo
tin Liettualle ultimatumm muodos
sa, määräten sen poistamaan jouk­konsa
Menielin alueelta, jonka het
tualaiset ovat vallottaneet, uhmaten
Siten liittolaisten auktoriteettia. Liet
tuan on poistettava joukkonsa hei-mik.
8 palvaan mennessä.
Ranskan ulkoviraston saamien
tietojen mukaan on Memelin väli­aikainen
hallitus OHottanut .syrjäyt­tävänsä
kokonaan- liittolaisten edut
ja määräykset. Memelissa on kerat
ty varoja Saksan miehitetyn alueen
väestölle, pidetty ran.skaläisvflstaisia
mielenosotuksia ja liittolaisten lai
voilta, jotka ovat satamassa 6n kiel­letty
kaikki tarpeet,
Taalla ci vielä olla selvillä mita
liittolaiset aikovat tehdä Liettualle,
ellei tama tottele ultimatumm mää­räyksiä.
—: o -
Stinnes ranskalaisten
teollisuuspohattain
puheille
Berliini. — Hugo Stinnes on
mennyt Wiesbadeniin, jossa han jo­ku
kuukau.si sitten teki sopimuksen
LouiH Lochnerin kanssa hävitetty­jen
alueitten uudestaanrakentami
sesta. Stinnes aikoo tavata rans-kalai-
sen terästeollisuuden johtajia.
-Stinnes, sikah kuin tiedetaan, kiel.
täytyi ensin tehtävästä, mutta tai­pui
sitten Saksan hallituk.sen pyyn»-
nosta panemaan alulle sovittelut
ranskalaisten industnalistien knas-r
Vaikkakaan Stinnesin aikomuk­sista
ei ole annettu virallista selos­tusta,
ymmärretään kuitenkin hä­nen
menneen hankkimaan tietoja,
mitkä Poincaren vaatimukset todel­lisuudessa
ovat.
Sikali kuin tiedetaan, on Suur
P.ritannian hallitus hyljännyt esi­tyksen,
etta Englanti ryhtyisi »o.
vittelijaksi Ranskan ja Saksan vä­lillä.
Samalla hetkellä, kun poincarelai-set
päättivät vamotoimista maansa
kommunisteja vastaan, osoitti Rans­kan
kommunistmuoriso ,etteivat mii
kaan esteet eika ajojahdit voi estää
kommunistista agitationia ja^ pro­pagandaa,
kansainvälistä kommu-nistitoimmtaa
riistosopiniukaia ja
kapitalismia vastaan. . Ennen kuu
kaikkivoipa Ranskan sotakoneist--)
ennätti viskata sotilaansa vallatuil.
le alueille, oli kommunistinuoriso
kylvänyt niiden jokaiseen kolkkaan,
jokaiseen pylvääseen suurempia ja
pienempiä plakaatteja, joissa heh­kuvin
sanoin vaadittnn ranskalai.sia
sotilaita noudattamaan sohdaari.
suutta saksalaisten työläisten kans-
.sa.
Niinpä levittivät ran.skalaiset kom
munistinuoret plakaatia, jo-saa , sei­soi;
«Ranskan kommunistmuorisohitto.
Sotilaille!
Vuosien 1914-1919 kauhusodan
niinkutsuttu voittaja kohottaa teil­le
tänään rikollisen käskyhuudon
karjKstyttimksenno saksalaisten tyo-laisveljien
taloudellista ja pohittis-ta
orjuutta, s
Sotilaat! Älkää unohtako, etta
olette porvarisluokan palveluksessa,
ja että Saksan ja Ranskan kapita­listit
ovat JO suistaneet luokkaaita.
uksensa su^rempain riistovoittojcn
saalistamiseksi.
Sotilaat! Teidän osaltanne ei vuu-den
1914 sota vielä olo. paattynyt.-
«Rauhasta »on aselevon jälkeen Ver
saillesin sopimuksen kautta tullut
kapitalistinen salaliitto ranskalais­ten
jä saksalaisten' suurkapitalistieu
hyväksi, uusien saahstusten vuo-,
las lähde.
Ja te, sotilaat, nuoret tehtaiden,
konttoorien ja maaseudun työläiset!
Tietamattunne tulette te. olemaan
mukana rikoksessa, jota suorite­taan
tcidtln vcljianne ja isiänne
vastaan R;kaaHa'ja jolla tieltä tul­laan
rosvoamaan tyo. Sillä teidän
saksalaisista veljistanne tehdään
pakkotyoorjia, työjuhtia ranskalai­sille
Jä kansainvälisille kapitalisteil.
le, Ruhrin alueen valtaus kun juuri
tekee riistäjillenne mahdolli-seksi hei­dän
BortamisöTisa ja hiestytyksensä.
Sotilaat! Jos ryntäätte Ruhrin
alueelle, niin ajatelkaa, etta teidän
tehtävänänne ensi linjassa on ollu
välikappaleena Saksan, Ranskan ja
koko mailman proletariaatin etuja
vastaan.
Sotilaat, työtätekevän luokan po-gat!
Ajatelkaa:
Kaikkien maiden kapitalistit ovat
teidän vihollisianne!
Kaikkien maiden proletaarit ovat
teidän veljianne! '
Prolötanaatin asiaa puolustamaan
kutsuu teitä
Hanskan kommunistinen nuori-so.»
Saskatoon. — S a s katchewanin
järjestyneet maanviljelijät tulevat
edelleenkin ottamaan osaa polithk-kaan.
Täällä koolla oleva Grain
Grower8in konventioni kieltäytyi
edes käsittelemästäkaan esityksiä,
että järjestö luopuisi maakunnalli­sesta
politiikasta.
Vandervelde ennustaa
sodan syttymistä
Brusseli. — «Mina olen vakuu­tettu
,että JOS asiat menevät kuten
nykyisin, että viiden tai viimeis­tään
kymmenen vuoden kuluttua
mc joudumme sotaan», lausui p]mile
Vandervelde, Belgian sosialistisen
valtiopaivamiesryhman johtaja, vai-tellessa
kysymyksestä Belgian ar.
meijan uudestaan järjestämisestä.
«rJa minkälaiseen sotaan! Se ei
tule olemaan armeijain välinen so­ta,
vaan kansojen hävitys- ja kosto-sota
».
Vandervelde lausui, etfä Saksan
miehitys tulee kaymaan tuhoisaksi
sekä Ranskalle että Belgialle. Pu­huja
kannatti kuu8*ikuukautista so­tapalvelusaikaa,
samantapaista kuin
Sveitsissä, sanoen sen olevan riit­tävän
sotilaan harjoittamiseksi ase­kuntoiseksi.
Näin ollen Vandervelde kannat­taa
varustautumista ennustamaansa
tulevaan sotaan, kut«n kannattavat
kaikki muutkin sotaaosialistit.
Suuria parannuksia
Montrealin satama-laitteisiin
Ottawa. — Montrealin satama-komissionin
jäsenet, jotka vieraili­vat
taalla, ilmoittavat Montrealin
aikovan tehdä suuria parannuksia
satamalaitteissa. Viime parlamen­tin
istunnossa myönnettiin $5,000,-
000 laina uuden suuren elevaatio-rin
ja satamalaitteitten parannusta
varten. Naista parannuksista aijo-taan
suurin osa, ellei kaikkea, pan­na
toimeen jo tana vuonna, ilmoit­tavat
komissionin jäsenet.
— • o •—' • .
Esittää hirttotuomion
poistamista Ca-
^ nadassa
Ottawa. — Työväen edustaja
Wm. Irvine Calgarystä, tulee esit­tämään
Canadan parlamentissa kuo­lemanrangaistuksen
poistamista. Jo­ku
vuosi sitten teki liberaalinen
edustaja Robert Bickerdike saman­laisen
esityksen, mutta lakiehdotus
kumottiin silloin.
Canadässa pannaan kuolemanran-t
gaistus käyntiin hirttämällä.