Vapaus, June 24, 1929

              Bivn 2 Maanantaina, kesäk. 24 p;na—Mon,, jime ^
VAPAUS CMatdtm mivmW-m' trfclMtia aita» S i a t a b n M U K Bmim)) S«<V»-
T O I M I T T A J A T :
S. C. NEIL, ' A. VAAR.1 < . « t - W . . E. TFAHUNEN, ?.f, POH;AN5 . « .LO. A. PAIVIO.
B i ^ i t c r a d « fh« Po« OffiM D€p«mB«t. Otuw«. w . € « « 4 cU» ««ttq.
VAPAGS aa>«rty) - „ ^ ^
TOADSHDfJfATr , .
: 1 Tk. tbJOb, 6 kk- S kk- »2j» }• I kk. « Ä . '
ILUOTtJSHINXAT VAPAUDESSA J
• M M . gb«trmTi OcMtKtidOM cukiteea. ^ • '
lm «a. «moi. u h « - - * « . u » « - brj.«««.., ki^«uk« ..<!«Le«i U i k k ^ i u i »
«lU oioelU: i. V. KANÄASTO. Jiikkceaboäui», ^ ^
. i o « . } « U « « . « . « piiii «U. k«.nori-. ke.lo « i , . II»«»»7«i«>ii"» «UIU»^ «kipii>i»i-
Vapauden toimitus
Toveri Aku Päiviö, hyvintunnetlu lyöläisrunoilija ja sanomalehti­mies,
jonka Canadan suomalaisen järjestön toimeenpane%a komitea on
valinnut lehtemme toimitukseen; toveri Reinhold Pehkosen erottua kaks.
viikkoa sitten, rvhtyi työhön tänä aamuna. Vapauden toimitu-sneuvosto
lausuu toveri Päiviön ten-etulleeksi, johon Vapaus-lehden laaja tilaaja-ja
lukijakunta mielihyvällä yhtynee.
Kypsyvät työväenpettäjät
'The Canadian Unionist", Yleiscanadalaisen työväenjärjestön oikeis­tosiiven
virallinen äänenkannattaja, on kypsymässä täysin vanhoilliseksi,
taantumuk£elliseksi lehdeksi, lausuu kommunistipuolueen pää-äänenkan-nattaja
toimituspalstoillaan. Kerran oli tämän julkaisun lapana panna
"vasemmistolainen" naamio taantumukselliselle ohjelmalleen, jatkaa
Worker, joka johtui työläisten painostuksesta. Mutta nyt, kun tuo pieni
byrokraatti-klikki tuntee asemansa varmemmaksi, on se hyljännyt "•a-seramistolaisen"
naamionsakin ja koettaa saavuttaa hallitsCTan luokan
fcuosiola, samalla kuitenkin paljastaen itsensä työläisten silmissä,
Täniä lehti julistaa, että siirtolaisvirastolla oli ilmeinen oikeus jz
lähipitäinen velvollisuus määrätä toverien Langleyn ja Farbeyn karkotta­minen,
ja kiittää hallitusta siitä, että se oli armollinen, eikä heti karkot­tanut
heitä. Tuota lehteä julkaisevat herrat, yhdessä kapitalistisert oikeus­laitoksen
kanssa, vääristelevät tämän asian todistusainehistoa, jota käy­tettiin
näitten työläisten vankilaan telkeämisessä, Noilla herroilla tosin
on oikeus yhtyä kapitalistiseen oikeuslaitokseen ja hallitukseen Canadan
tuhansia nälkäänäkeviä siirlolaistyöläisiä vastaan, jotka tulevat enemmän
ja enemmän taietelumielisiksi ja ilmaisevat taistelumielisyytensä. Mutta
työläiset tulevat jatkamaan taistelua kapitalistista oikeuslaitosta ja lakko-jarikkovaa
karkotuslakia vastaan. Työläisten täytyy tehoistaa vaatimus­taan
toverien Farbeyn ja Langleyn vapauttamiseksi luokkaoikeuden tä­män
määräyksen alaisuudesta.
Herrat sellaiset kuin liittoparlamentinjäsen Woodsworth, ovat tar­peellisia
canadalaisen hallitsevan luokan luokkaoikeuden verhoojina.
Herra Wood8Worth palvelee porvareille perin tarpeellista tarkotusta, nim.
kansanvaltaisten harhaluulojen levittärnistä työläisten keskuudessa. "The
' Canadian Unionist", rienläessään tukemaan Woodsworthia "menettely­tavan
tehoisuuden" perusteella, osottaa, että canadalaiset työväenpettäjät
nopeasti seuraavat europalaisia oppi-isiään. Nämä herrat ovat kehitty­mässä
hallitsevan luokan aatteitten täys'painoisiksi edustajiksi työväen­luokan
keskuudessa, i
Amerikan niqieriafisnii ja Britannian vaalit
EpäUemättä hämmäst>'ttäa monia
tämän maan työläisiä tietää millä
liartaudeUa ja ilolla amerikalaisen i m ­perialismin
fciallitus ja kapitalistileli-pui^
ueen jäseniä. Sir Alfred M c r J.
Iiheraali. se oli. joka antoi nimensä
"mondismille". "luokfcsfauhan" ohjel­malle,
jota petollinen brittiläinen am-vaaiivoittö
ja Intia
Intian kiinsällisen vallankumousliikkeen erään tunnetun johtajan,
Motilal NeriVtin ilmoletaan lausuneen, ettei Intian kansallisvallankumo-uksellisilla
ölle mitään syytä iloita Englannin "tyoväen"-puolueen vaali­voiton
johdosta. Englannin lyöväenpuoluc«n johtajat, oli Motilal Nehru
jatkanut, ovat kaikissa tärkeimmissä kysymyksissä tukeneet Englannin
vanhoillista hallitusta ja niinpä myös äskeistä Simonsin komissionia. He
ovat esiintyneet kuten imperiali§tien "kätyrit ainakin. Hallitusvaihdoksella
ei iule olemaan suurta merkitystä Intialle. Koetuskivenä työväenpuolu­eella
tulee olemaan sen suhtautuminen Intian lakialaativan kokouksen
vaalien lykkäämiseen, jonka lykkäämisen tarkotuksena on ollut kääntää
Intian työtäteke\'ien huomio poife Simonsin komissionista.
Saksan sosialiiem^aattien pyrkimykset
:!f itään ja länteen
' Magdeburgissa kokoohturtiit Saksan sosialidemokraattisen puolueen
edustajakokous kosketteli työssään hyvin vähän ulkopolitiikkaa koskeviji
kysymyksiä, kirjotetaan neuvostoliittolaisissa lehdissä ja jatketaan: Mut­ta'sen
takia, että sosialidemokraattinen puolue on Saksan hallituspuolue,
ei sen ediistajakokouskaan voinut kokonaan vaieta Saksan suhteista toisiin
valtioihin. Kansainvälinen proletaarinen yhteys kiinnitti tietenkin heidän
mieltään kaikkein vähiten... Mutta taas sitä sopimusta, joka solmittiin
Rooman paavin kanssa ja joka koskee Saksan suhdetta katpliseeh kirk­koon,
sekä Baban siirtomaaoikeutta, puolustivat sosialidemokraatit edus-lajakokouksessaan
kiihkeästi.
Mutta joskin taksan sosialidemokratia pyrkii, kuten Saksan tunnettu
sosialidemokraattinen johtohenkilö Breitstein lausui, "ystävällisiin suh­teisiin
Länsi-Enropan valtioiden (siis Englannin ja Ranskan) kanssa",
niin Neuvostoliittoon nähden on Saksan sosialidemokraattien kanta aivan
loinen. Totta kylläkin, Breitstein vakuuttaa, että Saksan sosialidemok*
raattinen puolue tulee aina pyrkimään siihen, "etteivät nekään langat
katkeaisi, jotka yhdistävät Saksan Itään", siis Neuvostoliittoon, Mutta
samalla tämä tunnettu sosialidemokraattinen johtaja lausui, ettei "sosiali­demokraattinen
puolue halua sotilas-poliittista yhdistymistä Neuvostolii­ton
kanssa. Se pyrkii vain siihen, että neuvostohallitus suhtautuisi Sak-saan,-
kuteh kulttuurimaahan ainakin, eikä siten J(uin vappuna".
Tätä Breitsteinin osotusta sotilas-poliittisen yhtymisen mahdottomuu­teen
ei voida pitää minään muuna kuin yrityksenä al.Ieviivata Saksan
''puolueettomuutta" ja sosialidemokraattisen hallituksen: neuvostovastaista
luonnetta kaikille ententen valtioille.
Samanlainen luonne ön myöskin niillä, syytöksillä, jotka tämä sama
Breitstein heitti neuvostohallitukselle ja jotka koskivat neu\'ostohallituk-sen
suhtautumista Saksaan vapun tapahtumien yhteydessä.' Hän väittää
neuvostohallituksen sekaantm-an Saksan sisäisiin asioihin vain sillä perus­teella,
että vappuna johti työläisten esiintymisiä Berliinissä kommunisti­nen
puolue. Kaikesta päättäen, Breitstein yksinkertaisesti seuraa Englan­nin
jä Ranskan taantumuksellisten esimerkkiä ja haluaa vakuuttaa heille
luotettavaisuuttaan ja kelvollisuuttaan.
Eikä suotta eräs tunnettu Saksan sosialidemokratian ja kansainväli­sen
reformistisen ammatillisen liikkeen johtaja Krispin lausunutkaan,
että Neuvostoliiton on käytävä ensiksi lävitse koko kapitalistisen kehi­tyksen
tie ja sitten vasta haaveiltava vapautumisestaan. Tämän mukaan
siis Neuvostoliiton työläisten on palattava kapitalismiin, annettava kapi­talisteille,
ja tilanherroille heidän entinen omaisuutensa ja vasta sitten
aljetfava taistelu vapautensa puolesta.'Herra Krispin tuli kuitenkin liian
myöhään esittämään neuvojaan. Neuvostoliiton työläiset heittivät jo aikaa
sitten yli laidan omat Krispininsä yhdeseä tehtaili joitten ja tilanherjojen
distö yleensä merkitsee sen tosiasian J matti järjestön byrokratia. tukL
että SfacDonaldin. Hendersonin ja i Työväenpuolueen j a liberaalien bloki
Thomasin puolue voitti suurimman se oli, joka vuonna 1910 auttoi huu-edustajamäärän
seuraavassa alahuo-1 maamaan joukkoja j a / v a l m i s t i tietä
neessa, vaikkakaan sen ei onnistunut {briUiläisen imperialismin maailman-
.sotäan syöksymiselle vuonna 1914. Työ­väen
j a literaalien bloki auttoi sodan
käyntiä niin että 1924 brittiläinen
imperialismi oli valmis panemaan v i r ­kaan
ensimäisen "työväenhallituksen­sa"
ja pitämään sitä siinä yhdeksän
kuukautta liberaalien tukemana.
J a työväenpuolueen ja liberaalien
uuden blokin suojassa, lannistamalla
yhä kasvavat pasifistiset vaatimukset,
brittiläinen imperialismi edistää sota­varustelujaan
Hooverin hallitus Washingtonissa oli
heti valmis toimimaan tilanteen mu­kaan.
Samaan aikaan kun brittiläl-et
äänestäjät pudottelevat äänilippujaan
äänestys-uiumiin, ojensi presidentti sL
tä kulimutta rauhanpalmua, jota kut­sutaan
"englanninkieltä puhuTain
suurkarsain rauhaksi ja keskinäiseksi
ymmärrykseksi sekä läheiienunäksi y h ­teistoiminnaksi"
— samalla kun hän
vaati lisättäväksi vatihtia varustelu-kilpailussa.
Wa3hingtonista tulevan p a ­sifistisen
jutustelun koko nukkavierun
verhon takaa kuitenkin pilkistää eng.
lantllals-amerikalainen kamppailu 6,-
000 ja 10,000 tonnin risteilijöistä, tais­telu
merien herruudesta, mikä särki
viimeisen aserajotuskonferenssin G e ­nevestä,
joka oli viimeisin jä kiukkui­sin
kahakka maailmankauppaa j a r a a .
ka-alneita koskevassa sodassa j a siir-tomaltten
suurina orjatarhoina pitä­misen
taistelussa.
Amerikalaisen ja brittiläisen impe­rialismin
kiihkeät rauhan vakuuttelut
tuovat mieleen sen tosiasian, että se
oli Venäjän tsaari, joka esitti järjes­tettäväksi
Haagin rauhankonferenssin
juuri venäläis-japanilaisen sodan aat­tona.
<
MacDonaldin, Hendersonin Ja Tho­masin
työväenpuolue jatkaa uskolli­semmin
kuin koskaan ennen brittiläi­sen
imperialismin politiikan toteutta­mista.
Hooverin ja MacDonaldin pa­sifistinen
manööveri "oh jo uusi vaihe
maailmanlaajuisessa englantilals-ame-rlkalaisessa
kilpailusia.
Kummankin maan työläiset kehittä­vät
oman luokka voimansa brittiläiseli
Ja amerikalaisen kommunistipuolueen
Johdolla. Nämä puolueet johtavat tais­teluun
kumpaakin imperialismia vas­taan
Kominternin, maailmanpuolueen.
osina. — Daily Worker.
saada, selvää enemmistöä. New York
Timer, finanssipääoraan lehti, kirjot-taa:
"Hänen 'MacDonaldin) virallinen
ohjelmansa on niin kohtuullinen ja
varova, että sitä tuskin voi erottaa
konsenatlivien ohjelmasta..." " V o i ­daan
huoletta sanoa, että Jos hän
taas tuiee pääministeriksi, ei ...
hän yritä horjuttaa yhteiskunnan
pylväitä Englannissa."
Mutta vain ne työläi-et hämmästy­vät
tästä tämän maan imperialistisen
sanomisten johtavan äänitorven hy­väksymisen
osotuksesta, jotka eivät
ole tutustuneet porvarillisen työväen,
puolueen, esittämään osaan. Daily
Worker on tämän asian selvästi osot-tanut.
Britannian vaalien ultokset. jotka
saattoivat mahdolliseksi taaskin "työ­väenhallituksen"
muodostamisen, te­kevät
entistä enemmän välttämättö­mäksi
amerikalalsille työläisille päästä
ymmärtämään sitä tekotappelua, jota
käyvät keskenään konservatiivit, libe­raalit
ja työväenpuolue, nämä brit­tiläisen
imperialismin kolme" parla^
menttaarista prostituuttla, joilla on
samanlainen politiikka kaikissa tär­keissä
kysymyksissä. Samoin on työ-
Iäisten tutustuttava tämän tilanteen
heijastukseen Yhdysvalloissa.
MacDonald sanoo, että. hän tekee
kaikkeiua pitääkseen "uuden halli­tuksen"
vallassa ainakin kaksi vuotta.
Sellaisen uuden hallituksen täytyy
kiertämättä pila työväenpuolueen ja
liberaalien kokoomuksen huolimatta
MacDonaldin j a Lloyd Georgen k l i h -
kelstä päinvastaisista vakuutteluista.
Lll>eraalien j a työväenpuolueen bloki
vain parhaimmin soveltuu brittiläisen
kapitalismin etuihin nykyisenä kau­tena
Ja muodostaa parhaimman kei­non
tänä sotavarustelujen, siirtomait-ten
kasvavan vastarinnan Ja kotimaan
työväenluokan lisääntyvän sorraiman
aikana. Konservatiivinen hallitus lä­hetti
Simonsin komission (jonka pää­nä
"oli liberaali. Sir John SImons)
Intiaan vastoin Intialaisten protesteja,
mutta työväenpuolueen hyväksymänä.
J a komissiossa oli myöskin työväen-
Paljon puhuttu ja kaivattu lasten
ke-äsiirtclahcmma on toteutunut. Sua.
rin vaikeus on ollut rahakysymys ja
toinen, mistä saada hj-vä paikka ja
Ecpivan matkarTtakaa. Nyt on paikka.
kempia tietoja, n i i n valitäin komitea,
joka koettaisi saada toimeenpaneval-i
t a komitealta tähän neuvoa. Tämä o-lisi
kylläkin tärkeä j a hyvä asia. saa­da
alullt, vaan kuten jo mainingin
täytyy saada ensin neirvoja j a ohjeita.
Toivottavaa myöskin olisi että tästä
asiasta keskusteltaisiin muissakin c-sastoissa.
Iltamat, nykyään pidetyt, ovat ol­leet
rahallisesti hyviä i a se on hyvä,
eikä liian kaukana, on sopiva kaikille.j^yjg rahat on käytetty hyviin tarkoi-
Urheilijat tietenkin viettävät aikansa; tuicsiin.
ja vapaahetkensä kesäsiirtolakentällä. I Q J . osasto järjesti iltamat toveri
sillä paikka järven rannalla tarjoaa' ^^jjeli H i l l i n pojan Onnin hyväksi,
menet mukayuudet. Palvelusneitoset j ^.n j o useampia kuukausia maan-voivat
myöskin viettää vapaa-ai f a n i a täällä Colemanin sairaalassa jon-sieilä.
Varataan asuntoa ja ruokaa
kaikille isoille ja pienille. Lasten
vanhemmat tietysti rientävät aina­k
i n sunnuntaisin katsomaan lapsiaan
ja samassa nauttivat luonnon tarjoa­mista
arinkokykryistä ja uimisesta.
Paikalla on aina saatavara ruokaa ja
kun siräisen hivuttavaa taudin tasia
Tästä asiasta ovat täällä olevat puo­luetoverit
kääntyneet Colemaniry ^sai­raalaa
sairaskomitean puoleen, että
olisi mahdollisuutta saada hänet jon­nekin
parantolaan saamaan hoitoa.
Nyt on asia niin pitkällä, että hänet
kahvia. E i ole rasituksena ruuan kan­tullaan
lähettämään täältä Calgaryyn
taminen, pääasia on lepo ja huvi, jo- ^ ^ i Edmontoniin parannuksille. Töi­tä
perineen äiditkin kaipaavat. PaikkEJyQj^yaa olisi että hän vielä saisi ter-on
Port Credit, pysäliki C. Cr. minuu- yeytensä, sillä hän on nuori, alle k a h -
tin matka katuvaimutieltä ranUan
Lasten vanhemmat, lähettäkää lapset
pois kaupungin epäterveellisestä ja
kuumasta ilmasta järven mntaan. K a i ­kesta
pidetään hy\-ä huoli j a jos j o l ­l
a in on tilaisuus, niin saa t u l l a lapsi­ensa
mukana. Parempia tietoja tästä
kaikesta a r t a a Tilda Peltonen j a A. T
H i l l Don haalilla ja telefoonilla kysyt­täessä
Mandi H i l l . Harg. 5223, ja H ;
Korplvaara Trinlty 5772. F. Toivomu.?
olisi että kesäsiirtola saisi runsaan
kannatuksen. Se avataan heti heinäk.
alussa ja ollaan syksyyn asti. — A. W.
Oikeistolaiset ja luokkataistelu Neuvostoliitossa
"Punainen Karjala".l6hti kirjoittaa:
oikeistolaiset härhasuuntalaiset te­kevät
pilkkaa siltä puolueen väitteestä,
että nykyisellä sosialistisen rakennus­työn
vaihekaudella on luokkataiste­lun
kärjistyminen välttämätön- Puo­lueen
katsomuksia esittävät he iva­ten,
että puolue muka katsoo.' että
luokkataistelu kasvaa Jatkuvani sitä
mukaa kuin lähenemme sosialismia
ja että luokkataistelun räikeä aste t u ­lee
muka juuri sosialistisen yhteiskun.
nan kynnyksellä. Tietysti ei tällä k a i ­kella
ole mitään yhteistä puolueen
katsomusten kanssa.
Nähden ennakolta luokkataistelun
kärjistymisen vissillä vaihekaudella
katsoo. puolue, että sen jälkeen kun
meidän käsissämme ovat Derus-hälllt-sevat
kukkulat el ainoastaan teollisuu­dessa
mutta myöskin maataloudessa
kun lakkaa kapitalististen ainesten l u -
kumäärälllnen kasvu meidän maas­samme.
sUlpin alkaa luokkataistelu
hiljentyä. Tämä ei luonnollisesti mer.
kltse sitä, etteivätkö kapitalistien jään­nökset
tule tekemään meille hillitöntä
vastarintaa, eikä se suinkaan myös
merkitse luokkataistelun hiljenemistä
kansainvälisessä mitasss. "^invastoin
tulee luokkataistelu kansainvälisessä
mitassa laajenemaan aina avoimiin a<-
selllsiin yhteentörmäyksiin asti Neu­vostoliiton
ja kapitalististen valtioitten
välillä. Rauhallinen naapuruus sosia­listisen
maan ja imperialististen val­tioitten
kesken ei ole mahdollinen pit­käaikaisesti.
Mistä sitte^ aiheutuu luokkataistelun
kärjistyminen maassamme tällä vai.
hekaudella? Ensiksikin siitä, että ta­pahtuu
sosialistisen etenemisen laaje­neminen
maassanune, syrjäytetään k a ­pitalistiset
ainekset, mikä ei voi olla
niiden taholta aiheuttamatta vastarin­nan
kiihtymistä.. •
Toiseksi meillä ovat kapitalistiset a i -
nekset uuden talouspolitiikan vuosina
lukumäärällisesti kasvaneet. On kasr
vanut kulakkien manööverikyky ja
manSöyerivoima. Nepin vuosina o.
vat kulakit lujittuneet, niillä on suu­r
i määrä tuotantovälineitä j a huomat­tavat
viljavarastot. Kulakit pyrkivät
rikkomaan viljamarkkihain suunnitel­mallisen
säännöstelyn, kohottamaan
viljanhintoja, antamaan raskaan is­kun
suunnitelmataloudellemme. Tie­tenkään
ei kulakki ole viljan perus- ja
päätallettaja. Kulakkeja on meillä
noin 5—6%. i2i:tta kulakkien muka­na
menee myös talonpoikain rikkain
osa. joka usein yht>-y kulakkeihin. K u -
kansis: sa.
lakkien j a rikkaitten taloudet, jos ot­taa
10 prosentin suuruisen maaseuduir
huippukerroksen. pitävät kuitenkin
hallussa 30 prosenttia tavaraviljasta
Tämä on jo varsin huomattava määrä,
kmi ottaa huomioon, että meidän va­ramme
ovat rajoitetut.
Ei tule myös unohtaa keskivarak­kaan
horjuvaa luonnetta. Hän on toi­selta
puolen työntekijä, joka sellaise-
|na liittyy työväenluokkaan; mutta toi­selta
puolen- on^ hän omistava, j o l l a i ­sena
hän väliin liittyy keinottelija-isäntiin,
ioskus horjahtaa keskivara­kas
kulakkien puolelle. Eivätkä nämä
keskivarakkaltten horjumiset voi olla'
tunkeutumatta eräisiin työväenluokan­kin
kerroksiin, sillä tehtaisiin ja r a -
keimustöihin on teollisuutemme n y k y i ­senä
myrskyisenä kasvukautena tul­lut
maaseudulta paljon uutta' ainesta
joka väliin kokou^issa puhuu kula­kin
kieltä. .
Edellisen lisäksi havaitsemme teol­lisuudessamme
tuhotyöntekijöitä. sa­botaasia,
vastustusta teknillisen intel-ligenssin
erään osan taholta. Sosialis­tisen
etenemisen voimistuessa osa l o ­jaalisestakin
tekniUlsestä inteUigens-sistä
alkaa meitä vastustaa. Puhumat­takaan
porvarillisen intelllgenssln
huippukerroksesta. joka on meUle v i ­hamielinen
j a liittyy ulkolalsiin Impe-rialisteihln.
Edelleen kaUpunkikeinottelijat. yksl-tylskauppiast,
nepmannit koettavat
keinotella meidän vaikeuksillamme ja
eräitten tavarain puutteella, lisäten
niitten keinotekoista kysyntää. On sel­vää,
että tässäkin on luokkataistelun
rintama. •
Viimein kärjistyy luokkataistelu mei­dän
maamme Ja imperialismin välillä
Tämä oh luokkataistelim päärintama
ja vaaral^In rintama.
Ketju kulakeista, nepmanneista,
keinottelijoista j a meitä vastaan viha.
mielisestä intelligenssistä kulkee im-perialisteihin
asti. »Sellainen on luok«
kätaistelumme valtava rintama.
Loppujen lopuksi Ilmenee luokka­taistelu
siinä kamppailussa.' mitä uu­den
ja vanhan välillä käydään elin­tapa-,
uskonto- y j n . kysymyksissä.
Ellemme tahdo kallistua oikeistolai-suuteen,
on meidän tarkasteiltava
luokkataistelun näkyviä ja : salattuja
ilmenemismuotoja yinpärillämme. E i ­kä
vain tarkasteltava, mutta myös
vahvistettava puolueen ja proletari­aatin
asemia tässä taistelussa. Meidäc
on kaikella tarmolla edistettävä sosia«
listisen rakennustyön kiiruhtamis ta
kaupungeissa j a maaseudulla
Maaseudulla varsinRin on tarkoin
harkittava lupkkalinjamme suuntaa
Maalaisköyhälistön organisoiminen y
järjestäminen luokkataisteluun. liUon
lujittaminen keskivarakkaitten kanssa
maatalouden osuustoiminnallistuttami.
nen ja koUektivisoimlhen. — siinä pää-ohjeet.
joita ei saa unohtaa Ne ovat
pätevät karjalaisissakin kylissä:
Pottsville, Ont.
TYÖVÄENASIAA EDISTETÄÄN
Tämä Pottsville on pieni . farmi-kylä
pohjcis-Ontarion seudulla. Meitä
on täällä pieni ryhmä suomalaisia
mutta siitä huolimatta olemme koet­taneet
vointimme mukaan toimia työ-väenasian
eteenpäin viemiseksi. Naiso­sasto
on varsinkin pitänyt sääimölU-sestit
kaksi kertaa kuussa kokoukset
ollen joka toinen työ- j a joka toinen
ohjelraakokous. Viime työkokous oli
kesäk. 5 p:nä. Naisslhteeristöltä oli
tullut kirjeitä, yksi koskien Työläis-ja
talonpoikais-lehden asioita, josta
pääsimme selville siitä, miksi emme o-le
saaneet lehteä säännöllisesti.. Tähän
kokoukseen oli^tuotu uusi leimasimem­me,
joka oli mieleisemme. Sihteeris­töltä
oli toivomus, että kaikissa piirin
osastoissa pidettäisiin työkokoukset Jo­ka
kuukauden kahdeksannen päivän
aikaan. Osastollamme on ollutkin työ­kokoukset
Joka kuukauden ensimäi-sellä
viikolla, joten siinä ei tullut muu­tosta.
Vielä oli sihteeristöltä tullut
kaunis kirjehnä. jossa oli hyviä neu­voja
osaston virkailijoille j a yleensä
kauniita ohjeita toveruuden säilyttä­miseksi.
Päätimme tämän kirjelmän lukea
useammissa kokouksissa, että siinä ol­levat
neuvot paremmin jäisivät muis­tiimme.
Vähän keskusteltiin myöi»
pohjoisen piirin yhteisistä naisten ke­säjuhlista,
jotka pidetään So. Porca-plnessa
30 p. kesäkuuta. Päätimme ot­taa
osaa köydenvetokilpailuun. Scriu-macheria
vastaan. Saapa nähdä kes­tääkö
köysi sitä rynnistystä.
Samassa kokouksessa keskustelimme
yhden vapaa-oppilaan kustantamises­ta
täällä PottsviUessa tänä kesänä p i ­dettäville
nuorisokursseille. Päätimme,
että yhdessä Suomalaisen järjestön o-saston
k a n ^ a kustarmamme yhden v a ­paa-
oppilaan. Seuraavalle toiminta-denkymmeren
vuoden. Tuloja näistä
iltamista oU $92,
Toiset iltamat ja myyjäiset järjesti
naisliitto. Kovalla kiireellä liiton jä­senet
ompelivat käsitöitä ja hankki­vat
kaikenlaisia välttämättömiä esi­neitä
joita huutokaupalla myytiin. O-lipa
naapurivaltiosta Kimberleystäkin
tullut tovereita tänne näitä myyjäisiä
avustamaan. Myytävänä olleet tavarat
nousivat hyviin hintoihin, jonka ilta­mista
tullut tulos $117.00 osoittaa. Nä­mä
myyjäiset oli naisliitto järjestänyt
saadakseen tuloja edustajiensa matka-kuluihin.
joita lähettävät kaksi S y l -
van Lakella pidettävään edustajakoko­ukseen,
joka on ensimäinen Albertassa
naisliitoilla. Siinä nähdään, että kun
yhteisesti minkä asian eteen hyvänsä
yritetään, niin "tulos on kaunis. Kiitos
kaifciUe avustajille näistä molemmista
iltamista.
nmasuhteet täällä ovat erittäin ikä
vät. E i meinaa kesä meitä täällä ^ n ä
vuonna ensinkään lämmittää. Kylmä
tuuli vain aina puhaltaa ja alituinen
sade kostuttaa.
Toveritar Alina North on Blairmo-vessä
sairaalassa. Eär maannut
siellä jo toista viikkoa. F5r<p<jsä tehtiin
leikkaus vaan hän o n j o vahvistumaan
päir. Siis toivotaan pikaista tervehty­mistä
- hänelle. ...Toverlteivelidyksin —•
Martha.
väelle suosiollisen lainlaadisnan to-"
teiitumasta (Roosevelt itse myöntää
98 pros.) valtion laialaatijakunnan vii­me
istuntokaudella, j a mies, joka van­gituttaa
päivittäin kymmeniä lakkolai.
sia lakkovartiosta yksinään New York.
issa. J a tämän juhlakomitean Jäsen c l i '
sosialisti Morris milquit.
Huippuna täxsä "luokkarauhan" or-giassa
o l i se. kun Mrs. Thomas W.
mont, Morganin pankkUnunppania
vaimo (Lamont itse oh äsken Parij.
sissa auttamassa sotakorvaiiksien taa-kaudelle
valittiin virkailijat. Valituksi
tulivat A. Jaskara, H. Ketola, L. Nie­mi,
I. Toikkanen ja I. Rekelä. Sano-malehtiklrjeenvaihtajaksi
lupautui H.
Ketola. Päätimme jättää ohjelmako-kousten
pidon syystoimiiman alkami­seen
asU Ja pitää vain työkokoukset
kerta kuussa. •
Täällä Pottsvillessa alkaa olla pian
elämä vilkasta, k u n täällä alkaa nuo-risokinssit
Ja tänne oh myös järjestet­ty
pioneerien kesäkämppäys. Nuoriso-kurssien
piti alkaa heinäkuun ensi
päivänä, .vaan alkamista - on täyty­nyt
siirtää syystä, että Torontosta el
ole saatu opettajia heinäkuun ensi
päiväksi. Tulevaisuus näyttää miten
nämä honamat tulevat onnistumaan.
Tämä paikka on muuten kaunein
paikka näillä seuduin tällaisia kurs­seja
varten. Kesän täällä elää kuin
luojan kukkarossa. Järvelle on haa-lUta
kivenheiton niatka. joten siellä
saapi Itseään opetuksen välillä virkis­tää.
Kunhan nyt näissä hommissa a l ­kuun
päästään, niin ehkerpä niistä
tulee hyvinkin hyvät tulokset.-.— Hen­to
Ketola, v>
' Coleman, Alta.
TERVEHDYS
Finland, Ont.
Nyt kun on asiat tässä vielä tuo­reessa
iiuistissa. n i i n aimanpa kaikille
työläissiskoille tietoa meidänkin tou­huista.
Me tämän alueen C.T.N.L. Or
sastot par-immetoimeen hauskat kesä­juhlat
lähellä Port Prancessiä. John
Laineen farmilla 9 p. kesäkuuta. I
Ickseni huomasin että olipa toivomuk­seni
toteutunut, sillä Fort Francessln
toverit olivat todellakin ottaneet huo­mattavan
askeleen tässä suhteessa
K a i k k i a l l a vallitsi tositoveruus, joi>a
miehetkin oli saatu'mukaan suurilu­kuisina.
Huomasin, kuinka yhteistyö
on jaloa j a suurta työläistoverien kes­kuudessa.
Mikään kätyrien, valheitten
y.m. mahti el sitä voi tukahduttaa.
Ohjelmaa ÖU paljon j a sisältörikasta
Mielenkiintoisin oli erään superiolaisen
toverin puhe. Hän iiäet oli kutsuttu
juUri tätä tilaisuutta varten juhlapu­hujaksi.
Olenpa varma, että kaikki oli­vat'
sUhen tyytyväisiä.
Illalla menimme Fort Francen haa-lille,
jossa sama puhuja selosteli o-suustoimirman
välttämättömyyttä. Ve­tesi
siihen, kuinka nainen tai per­heenäiti
joutuu useinkin harkitser
maan, miten saisi ja mistä saisi vä­hillä
peimosillaan parempaa tavaraa
j a enemmän yjn.s.
Sopii mainita sekin, että kyllä kah­vit
y.m. maistui hyvältä, joka sekin
lienee vaikuttanut ihmisten virkey­teen
ja juhlatunnelmaan.
Entiseen tapaan tulemme me finlan-dllaJset
järjestämään juhannusjuhlat
t.k, 23 p. Toivottavaa olisi että toverit
Fort Franclsta j a ympäristöltä ottaisi­vat
osaa, saapumalla Juhlimaan (ju-hannusEokkoa
polttamaan), Odotam.
me kesätferaita kauempaakin, SHÄ
tei-vetuloa juhliimme!
Lasten kesäkoulu . alkaa kai pian,
mutta- allekirjoittaneelle on - epäsel^
vää Finlandissako vai Fort Frances-sa.
sillä meillä on paljon kauniita
paikkoja, joten täytyy katsoa että t u ­lee
se jokaista tyydyttävälle paikalle.
Mutta sen voin vakuuttaa että ainakin
heinäkuun alusta on lapset koolla.
Kiiruhtakaa vaan kokoamaan varastoa
sitä varten että saataisihi homma on­nistumaan.
Jota hartaasti toivon —
Hilma. H .
kan asettamista maailman työläistea
niskoille) ojensi Miss Rose Schenei.
dermannille. tämän "työväenjärjestön"^
presidentille $30,000 shekin järjestö.T
päämajan velkojen suorittamiseksi
New Yorkissa. Siinä oli maksu täHe
järjestölle siitä että te ajoi Gastonlan
lakkolaisten edustajat pois äskeisestä
järjestön kokouksesta Washingto.ni5.
sa, kieltäen heiltä oikeuden pyytää a-pua
järjestöltä taistelulleen, jota ne
käyvät mahtavaa Manville-Jenckes-korporatsipnia
vastaan, jolla myöskin
on kutoma tehtaita Rhode Islandisäa.
lähellä Lamontin, Morganin j a muit.
ten monimiljoneerien kesäisiä oleilu­paikkoja
Ne^portlssa.
Kuvernööri Rocsevelt myöskin käji-
U hyväkseen tilaisuutta, lyödäkseen
hiukan poliittista mynttiä Tammanjn
hyväksi, sillä kunnallisvaalit ovat lä­hellä
ja yhä radikaalisemmaksi käy­väin
työläisjoukkojen takia tarvitaan
jotakin sellaista. Kuvernööri puhei.i
valtion vanhuudenvakuutuksesta. Mut.
ta el kuitenkaan voinut olla huoma­uttamatta,
että tämä kaikki on vain
"elehtimistä".
Iman muuta pitäisi Jokaiselle työ­läiselle
»11?'. T-yän, etteivät tämän ta­paiset
"t>-öväerjärjestöt" aja eivätkä
voi puolustaa työläisten etuja. Se jää
taistelumielisten /vasemmistoimioltten
tehtäväksi. Eivätkä tällaiset järjestCt *^
enempää, kuin kapltalistipolitikoitsi.
jatkaan toteuta, työläisille minkään ar­voista
vanhuudenvakuutusta liioin.
Taistelu.sellaisesta yhteiskunnallisesta
turvasta jää myöskin vain työläisten
itsensä'taisteltavaksi i a toteutettavaasi
luokkaaistelujärjestöjensä kautta, joi-den
kykenevin johtaja. on Kommunis­tipuolue.
Kapitalistit palkit-sevat vanhoillisia
järlestöjä aivan cäinvastaisistft ansi­oista
— kapitalistien etujen puolusta­misesta.
KIRJALLISUUTTA
AIKOVAT KÄVELLÄ MAAILMAN
YMPÄRI
Toronto, Ont.. kesäk. 21. — Kaksi
torontolaista miestä, Gordon Moodey
ja Frank Williams, aikovat lähteä huo­menna
kävelemään Tnttaiitr^^Ti ympäri.
He aikovat ansaita elantonsa teke*
mällä työtä matkan varrella. Matka
tulee ottamaan n. viisi vuotta.
taasen täältä kivihiaikaivoskylästä.
Täällä kvM. nyt jonkun kuukauden on
tehty työtä joka päivä, n i i n on var­maankin
ollut touhua kotinurkissa
että el ole tahtonut kynä oikein luis­taa.
Toiminta täällä pn sellaista t a ­saista
latua kulkevaa kuten yleensä
näillä piehiHä kämpikCillä voi toivoa
suomalaisten keäcuudessa.' Sillä niin
se on täälläkin, että vähän sitä on
voinut saada ulkopuolisiin vaikutettua
kcittii» sitä kirjälltsauden tai muun
toiminnan nimessä.
Ostettu ja maksettu
Kapitalistien edulDe palveluksia te-keviUe
"työväenjäx^jestöiUe" ei palk­kaa
makseta aina niinkään peitellys­sä
muodossa. Toisinaan se saattaa
olla aivan avointa. "Naisten Ammat-tiunioUitto"-
nimisen Järjestön äsken
saama palkka on tässä suhteessa erin­omaisen
kuvaava. Daily Worker ker­too
siitä:
Eräs kirjallinen
väärennys
Scsialiäetmokraattinen kostannus^ike
sensuroinut maailmankuulun kir­jailijan
teosta
Naisten Ammattiunoliitto. joka on o-levinaan
työväenjärjestö ja kuuluu
A.F. of L:un. on elänyt rikkaan loi­sen
hemmotellun vauvan tapaan j u n -
{liessaan olemassaolonsa 25-vuotisjuh-
Viimeisessä S, J . kokouksessa oli kä- laa. Tätä juhlaa ei vietetty sen huo-slteltävänä
muiden asioiden muassa nommassa paikassa kuin Hyde Parkin
sairaus- ja apukassan perustamisen j tiluksella Hudsonin rannaUa jonka i -
Vuoden 1924 alkupuolella julkaisi u-fäs
kustannusosakeyhtiö Minerva suo­meksi
amerikalaisen työväenkirjailija
Upton Sinclairin mainion teoksen "100
%; A. Story of ä Patriot." K i r j a n siio-menkiellseksi
nimeksi pani kustantaja
muistaaksemme "100 prosentin patri- '
ootti". Työväenlehdissä paljastettiin
teos heti mitä törkeimmin" vääristel­lyksi
j a lausui siitä Sinclair paheksu-,
misensa, mutta ei voinut ryhtyä mi­hinkään
toimenpiteisiin, koska Ameri-ka
ei kuulu Bernin sopimukseen kir­jallisesta
tekijäoikeudesta.—Mhrervan
julkaisemasta, suomennoksesta oli jä­tetty
pois hyvin oleellisia kohtia, m.m.
kokonainen luku. jossa säälimättä pal­jastettiin
se terrori, jota Amerikan y-läluokka
työväkeä vastaan harjoittaa.
Väärennys sai Suomen työväeltä an­karan
tuomion.
Mutta näyttää siltä, että Suomi on
oikea kh-jallisen varkauden Ja vää-rennyksen
luvattu maa. Sillä taaskin
on Sinclair joutunut samanlaisen
vääryyden alaiseksi. Sosialidemokraat­tien
suurin kustannusliike, tunnettu
Kansanvalta, on näet julkaissut suo­mennoksen
eräästä hänen teoksestaan,
jolle on pannut nimeksi "Oikeus ja
kohtuus". Puuttumatta tässä yhtey­dessä
lainkaan suomennoksen lukuisiin
heikkouksiin, jotka johtuvat suomenta­jan
suoranaisesta taitamattomuudesta
j a jolta o!t o"jin kosketeltu " T . Tiedon­antajassa"
16. 5. 1929, kiinnitämme-huomiqta
lukuisiin poistoihin, joilla
on väärennyksen luonne. K . o. teos on
kirjoitettu kirjeitten muotoon. Sen
seitsemästoista kirje, joka alkaa si­vulta
113, on erikoisen huolellisesti
sensuroitu, koska siinä käsitellään
Neuvostoliiton asioita. Erikoisen tar-tasti
on teoksesta poistettu jokaineir
kohta, j o ö ä annetaan tunnustus neu­vostovallan
suurille saavutuksille.
Teoksen kustantaja el ole sietänyt jul­kaista
suuren kirjailijan todistusta sii­tä,
että Neuvostoliiton teollisuus jo
1925 oli lähellä ennen sotaa vallinnutta
tasoa j a pari kolme vuotta myöhem­min
sivuuttanut sen. K u n Sinclair to­teaa,
että Neuvostoliitto "on muutta­nut
kuudennen osan maapallon pin­ta-
alasta militaristisesta suusvallasta
monen tasavallan liitoksi, jota hallitaan
uuden järjestelmän mukaan" ja "o-pettanut
miljoonia miehiä ja naisia
lukeniaah j a kirjoittamaan" ja kaik­kien
suurien saavutusten vuoksi Ue-holttaa.
että "pitäisi tätä uutta jär-jestelniää
tutkia j a suhtautua siiften
arvostelussa tasapuolisesti", on Kan­sanvalta
katsonut välttämättömäfc^
tukkia Sinclairin suun, ettei Suomen
työväki saisi häneltä kuulla tunnus­tusta
Neuvostoliitossa vallassa olevan
työväestön saavutuksista. K u n sosia­lidemokraatit
ovat tehneet veljesliiton
kaikkein taantumuksellisimpienkin
porvarien kanssa heikentääkseen työ-väenvaltaa
edes parjauksilla ja vai-