Vapaus, March 13, 1923

              Tiistaina, maalisL 13 p. — Tue, March 13.
Y A P A U S
©naadan-aaomalaisen tjöväestön äänenkannattaja, ilme»-
fipy findburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja buantai.
H. PURO.
Vastaava toimittaja.,-
V A P A U S
(Liberty) _ .
The only Olgan of Finnirfi Worker8 tn Canada. Pnb-ft^
in Sttdbury. Ont, every Tuesday. Thursday and
Eatardaj. . ' ' • ^ ' ' " • i —
Ädvflrtising rates 40c per col. inch. Minimunj cnarge
«Of Saglfi insertion 75c. biscount on staading advertiB»
mcnt. The Vapaus ia the best advertising medium among
(gie Finnish Peopie in Canada. -:•==•!.
Canadaan yksi vk. ?4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
^^•^'näÄhin^/a Suomeen, yksi vk. $5.60. puoli vk.
0«.OO ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joal» on takaukset.
DmotushintB kerran julaiatuista ilraotutsista 40c.
fialstatuamalla. .Suurista ilmotuksista sekä ilinotuksistn,
öiden teistiä ei joka kerta muuteta anneta»n tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja 50c. Iisaa
Jokaiselta njuistoffärsyltä; nimepmuutosilmotukset 50c,
kerta, $LO0kolmdiertaa; avioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3-00 icaksikertaa; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osotöilmotukset 50c. kerta, $L00 kolme^-
kertaa. — TllapäisTlmotnksista pitää taha seurata mu­kana,
• '• • ' •
-Jos ette milloin taliansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoltakaa uudelleen liikkeehoitajan per-
Monallisella nimePä.
1. V . KANNA6T0, Liikkenhoitaja.
m - , —r~~^— ~ • .
Re^stered at the Post Office Department, Ottawa, as
aecond class matter.
Tijstain lahteen'ai jotatjfmotokset pitää olla kont­torissa
l8U*antaina, torstain leliijcen tiistaina ja lauantain
lehteen toretaihä kello 8.^^^^ ' V. ; '
Puplucfeirtme ja maataiofuskysymys
Workerspuolueen toinen konventioni Jcäsitteli laa­jasti
maatalouskysymystä. Agraarikomitea oH laatinut
* seuraavan lausunnon maatalouskysymykseiäS, jonka
konventioni hyväksyi:
1. Maanvitjelijäih asema. — Alemman maanvilje-lysväestön
asema Cjdassa on nykyisin äärimäisen kur­ja,
huolimatta hyvästä satovuodesta, joka palkitsi hei­dän
pitkien päiviensä raadannan.
Maayhtiöt, lainayhtiöt, rautaliekomppnniat, maan-viljelyslrustit
j a pankit ovat iskeneet kuristusotteen
maanviljelijöihin. Maan j a maanviljelyskoneitlen os­tosta
alkaen viljamarkkinoihin saakka, he ovat suur­ten
korporationien armoilla. Niin ankara on tämä k u ­ristusote,
että 94 prosenttia farmeista on morketissa.
Maanviljelijät yksinkertaisesti viljelevät maata muiden
hyväksi.'Nämä olosuhteet selvästi todistavat, että kapi­talistinen
järjestelmä on vikapää kaikkiin maanviljeli­jäin
kärsimyksiin j a köyhyyteen. '
2. Mäanviljel\jäin järjestöt. — Tämä laaj alle ulot­tuva
kurjuus j a maanviljelysväestön kärsimykset on
loihtinut esiin voimakkaat maanvili^tijijin järjestöt
Alkaen pienistä paikallisista osuusliikkeistä, ne ovat
vähitellen kasvaneet suuriksi maakunnallisiksi järjes­töiksi,
pyrkien huojentamaan köyhäin maanviljelijäin
taakkaa^suusloiminnallisella tuotleitten .markkinoille
saattanjiäla. Tämän lisäksi maanviljelijät ovat tulleet
voimatekijöiksi poliittisella alalla, niin maakunnalli­sessa
kuin federaalipoliliikassakin, pyrkien laatimaan
laeiksi vaatimuksensa;
Mutta huolimatta kaikista yrityksistä sekä talou­dellisella
että poliittisella alalla, nämä järjestöt ovat
epäonnistuneet vapauttamaan- maanviljelijöitä taloudel­lisesta
orjuudesta^ johtuen tämä siitä, että näiden jär­jestöjen
johtajina ovat toimineet suurtilalliset, jotka
ovat sivuuttaneet köyhien pienviljelijäin j a vuokrati­lallisten
edut, johtaen maanviljelijäin järjestöjä luok-kasöpusointuun,
j a puuttuen heiltä laisteluhenkeä, joh­taakseen
maanviljelijöitä niiden yhtenäisessä taistelussa
todellista vihoHisla kapitalismia vastaan.'
Tärkeä päivän välttämättömyys on, sulattaa yhteen
erinäiset maanviljelijäin järjestöt yhdeksi koko maata
käsittäväksi militanlliseksi järjestöksi, joka taistelee
, alinomaan köyhien maanviljelijäin j a vuokratilallisten
taisteluja kapitalistien ylivaltaa vastaan. '
S.JForkerspuolue ja Yhdistyneet MaänviljelijSt. —
Canadan 'Workerspuolue käsittää, että maanviljelijäin
järjestöjen tässä maassa, tulee^kohollaa äänensä maan­viljelysväestön
vaatimusten puolesta.' Meidän puolueem­me
tulee antamaan aktiivista apuaan järjestyneille
maanviljelijöille heidän taisteluissaan järjestynyttä
. pääomaa vastaan. Meidän puolueemme jäsenten tulee
aina olla, ei ainoastaan myötätuntoisia, mutta aktii­visia
osanottajia maanviljelijäin järjestöissä, j a pyr­kiä
jolitamäan maanviljelijäin taistelut vallankumouk­sellisen
toiminnan kanaaleihin,
Samalla kertaa tahtoo Workerspuolue painostaa
tnaanviljelijöille, että he eivät voi suorittaa vallan­kumouksellisia
taistduj aan kapitalismia vastaan me-nestybelHsesti
ilman aktiivista yhteistoimintaa kau­punkien
teollisuustyöläisten kanssa. Köyhien maan-viljelijäifl
j a vuokraviljelijäin tulee liittyä kylki kyl­keen
kaupunkien teollisuustyöläisten kanssa j a ryhtyä
yhteiseen taisteluun näiden kanssa kapitalistista riistoa
ja ylivaltaa vastaan.
Workerspuolue antaa kaiken apunsa maanviljeli­jöille
niiden tämänpäiväisissä taisteluissa kapitalismia
vastaan, käsittäen että näiden ti^stelujen vaiheissa köy­hät
maanviljelijät j a teoUisuustyöläiset muodostuvat
yhdistyneeksi v o i m a b i , mik^ tulee taistelemaan kapita­lismin
hävittämiseksi ja proletariaatin diktatuurin pe-rustambeksi.
•
Edelläolevan periaatteellisen ohjelman lisäksi vel­voitettiin
puolueen toimeeiApaneva komitea luomaan
toimintaohjeet käytännöllistä toimintaa j a heratystyötä
varten maanviljelysväestön keskuudessa j a heidän jär­jestöissään.
lyMenhaUltnskysymys
Monissa £uroj>an maissa on päivän tärkeimmäbi
vaatimukseksi tullut Jiyö\'äenhallitus. Sentähden on sii­hen
mielenkiintoista tutustua, varsinkin kuft täälläkin,
joskaan ei vielä vähään ^aikaan, saattanee sama kysy­mys
tulla päiväjärjestykseen. Lainaamme tähän saksa­laisen
tunnetun puoluetoverin Ernest Meyerin katsa­uksen
tämän VysymyikEen 'käsittelyssä äskeisessä Sak­san
kommunietipuolueien 'kongressissa^ /
Polttopisteen 5aksan kpmmunistjpuolueen kongres-.
sin keskusteluissa muodosti kysymys kommunistien
osanotosta tyovaenballituksieen. Neljä» ^maailmankong­ressi
tosin periaatteellisesti selitti, että kommunistit
saattoivat astua. tySväenhafflitt&ffi^i, mutta kysymys
millä konkreetUsilla dhdöJHä ja ^dellytybillä tämä as­kel
on oteltava e i kutterikaan löfe iaysin-selviteU^^
lueen oppositioni, j o l l a on kannattajiaan erityisemmin
Berlinissä j a HampurisBa, j)ifi k i b n i siitä, että'kom­munistien
osanoljo haffitubeen o l i mahdollinen vain
missä proletariaatti o l i vslmi£i siirtymään ;j)uolu5tuk-sesta
hyökkäykseen kapitafismia ivastaan. Tämä ölÄta-mus
on kuitenkin ilmeisesti virheellinen: Ty.öväenhal-litus-
tunnus on, merkityksellinen j u u r i niinä äikoiiia,
jolloin proletariaatti rajoittuu puolustukseen. Mitä
ankarammin työväenluokan laloudetKsta j a po!i2ttisLi
asemaa uhataan, sitä kiihkeämmin on kommunistien
ponnisteltava kootakseen koko ty^Väenliioikan puolus;
tukseeq^Ja kun työväenluokan enemmistö ei vielä mieli
taisliella yhdessä koiriniunistiert-kahssapr^^^
diktatiiiiriii puolesta.on puoliistiisiaislelunorgani^
raikäistatyifi äiten, että;" Se käy ' |casitettäv,ä.ksi. suuril^^^
kansanjoukoille.' •
Samaan aikaan kiin sosialidemokraatit muka ovat
taipuneet tähän mielialaan ja^ teeskemtellea vastusta­vat
Saksan porvarillista hallitusta. Vaativat kommunis­tit
proletaarisen taistelurintaman muodostamista poliit­tisena
päämääränään porvarillisen hallituksen syrjäyt­täminen
työväenlfiallituksen tieltä. Luokkavastakohtain
kärjislymijsen johdostq Saksassa kohtaa jokainen työ­väenhallituksen
muodostamisyritys mitä ankarinta vas­tarintaa
porvariston j a aseistiineiden kiihkoisänmaallis­ten
taholta. Työväenhallitus ei niinmuodoin merkitse
rauhallista siirtymistä sosialismiin, vaan proletaaristen
voimain ensimmäistä kokoomista taistelussa yhtynyttä
porvaristoa vastaan.
Saksan kommunistipuolueen oppositioni pelkää, et­tä
sosialidemokraatit nyt, kuten sybyllä 1918 tosin
ovat taipuvaiset suostumaan työväenhallitukseen, mut­ta
että tällainen työväenhallitus tulee harjoittamaan
porvaristolle edullista politiikkaa. Oppositioni viittaa
erityisesti Saksin j ^ thuringenin sösialidemokraattis
ten hallitusten politiikkaan puhtaasti parlamenttaari
sella pohjalla. Tämä väite olisi oikeutettu, elleivät
kommunistit asettaisi eräitä hallitukseen liittymisensä
ehtoja. Näiden ehtojen asettamisessa voidaan vähem­män
puuttua erikoisiin Jcohtiin, joihin sosialidemokraat­tien
olisi myönnyttävä, kuin yleisiin edellytyksiin •työ­väenluokan
taistelutahdon lujittamiseksi, sosialidemok­raattinen
puolue mukaan luettuna.» Sosialidemokraatti­nen
myöntyminen eräisiin kommunistien ^esittämiin
vaatimuksiin ei merkitse mitään työväenhallituksen to­dellisen
prolet. politiikan vakuuttavaisuuteen. Vain jos
joukot ovat saadut taakse j a nämä ovat valmiit taiste­luun
on työväenhallit. k y l l i b i käytössään voimia po­litiikkansa
toteuttamiseksi porvaristoa vastaan. Kom­munistit
vaativat tämän vuoksi, että työväenhallitus on
työmaaneuvostojen jatkuvan kontrollin alainen, työyä-enhaliituksen
kaikkien toimenpiteiden kun on vähem­män
pohjattava parlamentfaarisiin enemmistöpäätök­siin
kuin proletariaatin aktiivisen esiintymisen val­miuteen.
Jos tämä edellytys on olemassa, voi jopa
työväenhallituksen muodostaminen yhdessä ainoassa
valtiossa muodostaa lähkökohdari vallankumoukselli­selle
kehitykselle Jcoko valtakunnassa. '
Opposiiioni ei foinul tätä käsitystä vastaan, joka'
on sopusoinnussa maailmankongressin päätösten kans­sa,
esittää mitään vakavampia vastaväitteitä, He vain
ankarasti korostivat työväenhallituben muodostamisen
edellytyksiä j a jättivät tykkänään ottamatta lukuun,
että kommunistien on suurin piirtein laaditulla seli-tybellä
voitettava proletariaatti työväenhallituksen aja­tuksen
puolelle. Sosialidemokraatit eivät tosin nyt ole
taipuvaisia työväenhallitukseen, he kun pelkäävät kan­salaissotaa,
mikä kaikella varmuudeira seuraisi työ­väenhallitusta.
Jos kommunistit itse, kuten oppositioni
itse osittain tekee, luopuu muodostamasta työväenhal­litusta,
on sosialidemokraateilla mitä parhain veruke
omasta puolestaan asettua torjuvalle kannalle siihen.
Kongressi hpäksyi juurtajabaisen keskustelun jälkeen
118 äänellä 59 vastaan, sts. kahdenkolmanneksen enem­mistöllä
keskushallinnon teesit yhteisrintaman taktii­kasta
j a työväenhallitukesta. Jos oppositioni pitää kiin­ni
lausunnostaan, missä se selitti noudattavansa puolue­kuria
sellaisissakin kpymybissä, jossa sillä on enem­mistöstä
poikkeava käsitys, niin on tie avoinna suu-remmoiselle
agitatsibnille työväenhallituksen puolesta,
millä agitattiohilfef-on sitäkin suuremmat menestys-mahdollisuudet,
kun • nykyisessä tilanteessa porvaril­lisesta
j a kapitalistisesla politiikasta johtunut Ruhrin
alueen miehitys vaikuttaa, että ajatus pon-arilHs-sosia-lidemökraattista
kokoomusta kohtaan saa yhä vähem­män
j a vähemmän kannatusta! ,
Kongressia kokonaisuudessaankin saattoi pitää kes­kustelujen
lopettajana työväenhallituksesta j a yhteis­rintamasta.
Luonnollisesti tulee näistä kysymybistä jat­kumaan
väittely vielä tämänkin jälkeen, mutta sitä voi-daaa
pitää vain puolueen voiman j a teneyden merk­kinä,
jos se pakottaa puolueen luomaan selvyyttä joka
askeleelle ja j o alusta pitäin torjumaan kaikki mah­dolliset
vaarat.
Avoin mlBBns Suomen hallitaibeile ja sen
täsä maassa sel&ifetoo-
Amerikan Suomalaisen ^ Sos. Jär­jestön
edustajakokous, kokoontunee^:
na Chicagossa, DI. yhdeksänteen
edustajakokoukseensa maalisk. 2p.
1923 päätti antaa Suomen halli­tukselle
ja sen täkäläisille edusta­jille
vakavan huomautuksen ja pa-hel^
umisen sitä ennenkuuJumatoin-ta
J a tsaärimaista nuuskintaa ja
sortoa vastaan mitä Suomen posti*
virkailijat harjoittavat Amerikasta
Suömeeh lähetettyyn postiin ja
etenkin järjestömme lehtiin j a kir­jallisuuteen
hähdem '
Kautta suomalaisen asutuksen' yii
koko, ^Amerikan on tullut tiedoksi
se, että Suomen postitoimistoissa
harjoitetaan .aensuiäia j a . .postin
hukkaamista siin^ mitassa, että syn-keinkin
tsaarin aikuinen urkkijajär-jestelmä
siliä alalla jää varjoon.
Viime vuoaiöir kokemukset osoitta­vat,
että luokkatietoisten työläisten
kustantamat painotuotteet; sellai­set,
AJotka Amerikassa ovat vuosi­kymmeniä
kulkeneet toisen luolan
postioikeubillaj • eivät saavu kiilaa­jilleen
Suomessa.
'Kun, ::erijk<9}fen.. vainon alajsena
ovat Aniterikan;; Suornalaisten jphta-
7iininatJeiidet^ etupäässä kolme jär^
jeitömme .päivalehteä, -sekä -niiiJen
sivujulkaisUt," Ifehdet, joiden lu^ja-kunta
nousee hyvä'n joukon yli
puoltasataa tuhatta ja muodostaa
niiden lukijakunta tietoisimman ja.
toimelijaimman osan koko Ameri­kan
Suomalaisesta väestöstä osoit­taa
se, öttä Suomen nykyinen halli­tus
haluaa repiä kaikki yhdyssiteet
täällä s asuvilta heimolaisilta Suo­messa
oleviin sukulaisiinsa ja tove­reihinsa
nähden.
Niinpä, tämä edustajakokous,
edustaen Amerikan Suomalaisten-suurinta,
voimakkainta ja vanhinta
suomalaisten yhdistymää tässä maas
sa, lausua ankaran tuomionsa Suo-'
rten hallituksert sortotpimenpiteitä
vastaan j a samalla kun /;e lausuu
tämän tuomionsa, lupaa se ryhtyä'
entistä tarmokkaampiin toimenpitei­siin
' tällaisen postiaUarkiäh lopetta­miseksi
ja' siinätapaubessa että pa-r
rannuksia -asiaan ei saada- on jär­jestömme
lehtien ja kaikkien jä­senten
kaikilla keinoilla tehtärä
amerikälaisille työläisille tunnetuksi
mainitun sensuurihallituksen taktiik­ka,
sekä kaikilla, keinoilla vaikeutet­tava
sanotun hallituksen toimia täs­sä
maassa, sekä vaikuttaa vointin­sa
mukaan kauppa- ja valuuttapoi-kotin
edistämisebi.
Samalla -tämä edTistajakokous 've­toaa
Suomen Sos.- Työväenpuolueen
edustajistoon, että' he koittaisi­vat
saada asiasta välikysymyksen
Suomen edustakunnassa,. samalla
kuin kehoitainme heitä tekemään
Suomen työväestölle tunnetuksi mai­nitun
. lahtarihaliituksenpostihävi-!'
tykseUv?., .-V. ,v; : • ^ ^ ^ • : V • ^ •
•Ominaista on > tuolle hallitukselle
juuri sej,. että sillä, ei ple ollut niin
paljoa rehellisyyttä, että se olisi
edes julistanut selvän sensuurin,
mutta pitää suuria kansajoukkoja
sellaisessa ^äsityksessä, että siel­lä
olisi muka vapaus^ kansanväliselle
potille saapua määräpaikkaansa, jo­ten
sensuuri on,aivan anarkistista
ja mielivaltaista — sellaista jota
cperu^tuslaillisessa tasavallas^» tus­kin
missään on koskaan tunnettu
kautta mailmatf historian.
Canadan
dollarista
LAHHTYSKUSTANNUKSETi
LÄHETYSKULUT: 40c lähetsJöista alle $30; 50c lähetyks. $3o_
40; eOc lähetyks. $40—?60; 75c lähet. $60—?100. Y l i sa-dan
dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. — Sähkösanoma-lähetyksille
$3.50 \lisamabu.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A . T. Hill, 957 Broad-view
Ave. ' - ' "
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne
Tiedustelkaa hintoja y. m. ^ ^
Suurimpien valtamerilinjojen yaltuutettii asiamies.
BOX 69. V A P A U S , SUDBURY. ONT.
Pilettilitke tehtävä J^.V. Kannaaton nimessä.
I
tKronstadiii
Vuosikausia tulee vallankumouk­sellista
työväenliikettä seuranneiden
muistissa >säilymään kuinka Indust-rialistin
kärrynpyöräkomitea nosti
ilmoille haaskaulvontansa siitä, mi­ten
tosiproletaarit Kronstadin kapi­nassa
nousevat, feekä 'Syöbevät pääl­tään
bolshevikisen tyranniuden ja
siten sSattavat jälleen oikeuksiinsa
kommunistien j)Olkeman kansanval­lan.
Industrialistin ympärille kasaan­tuneet
vallankumoukselliset silmän­kääntäjät
ja temppuilijat, suuret «e
kä pienet,' viisaat j a vähäjärkiset
paukuttivat käsiään kuni tiedot
Kronstadin kapinasta levisivät mail
malle. He paukuttivat käsiänsä ilosta
ja ihastuksesta, ett^ nyt, nyt s j
lopultakin kukistuu tuo kirottu
kommunistivalta ja <industrialisti-lainen
' vapaus> pääsee oikeuksiinsa.
Se-oli pnrien"aikaa! Oikea vastaval­lankumouksellisten
ylösnousemisen
juhla, jolloin Kaiken mailman mus­tat
voimat ilosta juopuneina kau­lailivat
toisiaan.'.Ja syystäkin! Ha-joittihan
Kronstadin tykkien jyrinä
edes hiukan niitä työväenluokan uh­kaavia
ukkospilviä, jotka ennustivat
vallankumouksen rajuilmaa ja oli­vat
peittäneet koko porvarillisten
toiveiden taivaan. Olihan se edes
yksi valon välähdys epätoivon yö:i-sä,^
joka saattoi kapinanpelon hal­vaannuttaman
sydämen uudestaan
sykähtelemään. E i siis ihmettä jos
kansainvälisen riistajäluokan leirissä
sulikin jää ja uudet toiveet jatku­vasta
vallasta pääisivätkin vallalle.
Ja kun sedät sekä tädit tanssivat va­loisan
huomenen juhlaa, niin mibi
ei sedän pojatkin. Kun hallitseva',
luokat yhteiskuntien ylisillä tem­mattiin
heräävien toiveiden iloon ia
riemuun, niin onko-ihme vaikka kel­larikerroksissa
elää rehjustelevien
oikkuserkkuj^nkin kantapäitä alkoi
kutisemaan. Olihan Kronstadin ka
pina kuin tervetullut majakan va-lonvälähdys
vallankumouksellisten
myrskyjen keskellä jotka myllersi­vät
ylfyrapäri mailmaai, tahi kuin
houkutteleva määränpää, jossa, hä­viämisen
pelko sekä kuoleman kam­mo
heitetään viriävien toiveiden vir­taan.
Ja siksi huudettiinkin: Elä­köön
Kronstad! Eläköön vastaval­lankumous!
Eläköön valkoinen ter­r
o r i ! Eläköön tulevat hirttäjäiset!
muuta ensin kuin häkistellä ja ka­kistella.
Sitte se virittää surkean
leivonnan johcn kaiken maailman
omistava luokka kaikuna vastaa hai­kein
valituksin. Se oli niin haikeaa,
niin repivää 'ja sydäntä särkevää
tuo valitus, että meidän helläsydä­miset
kärrynpyöräfilosoffimmekin
sulavat säälistä ja yhtyvät «Indust­rialistin*
sekä cTie Vapauteen» pals­toilla
kansainvälisen porvariston yh­teiseen
itkunvolinaan.' . Eikä ihme­kään,
sillä o^han se jalorotuisen
sekä hyyin syötetyn «paremman luo
kah» voivotusta johon kaikkien kun­non
ihmisten kannattaa yhtyä. Kuu­lostihan
se meistä muista kuin näl
käisen talvisuden ulvonnalta, jolta
pääsee pakoon viimeinenkin saalis.
Mutta meidän korvamme eivät ole­kaan
terästyneet kärrynpyörän hy^
rinässä. ja siksi me ehkä erehdyim­me.
Mutta kysykäämme kuitenkin
Industrialistilta, kuin varmuuden
kapinallisten katalaa tekoa, samo­jen
kapinallisten jotka avosylin-otettiin
vastaan valkoisessa Suomes­sa,
se on reväissyt tosiasioiden piik­kilangassa
vallankilmouksellisen naa-miopukuhsä
j a siksi/ se nyt 'koettaa'
pUiltkiä' unohduksen yöhön, • ettei'
työläisrtiaäilmä näkisi sitä säntatnti-piikua
jota Ifajalle möhnyt vallanka-moUksellrflien
väii)pä"'ei eiiäa kyke''
jie suojaavasti-peittämään.
Industrialisti! Missä ovat Krons­tadin
kapinalliset? Ne samat kapi­nalliset
joita sinä niin sydämellises­ti
puolustit yhdessä mailman valko-susien
kanssa. Tunnethan sinä ne,
— ne^ joita Suomen surkeankujiluir
sa hallitus vieläkin suojelee? Ne
sinun sukulaisesi, ..jotka sinä itse
niin avomielisesti selitit kuuluvan
joukkosi parhaimmistoon, ne sinun
oikeat kumouksellisesi joiden kapi-naöikeuden
sinä takasit ja vahvistit
teollisuustyöläisten vallankuraouksel-liselia
sinetillä, joiden mainetodii-,
tukseen, sinun p u u m e r k k i s i viereea
ovat painaneet m y ö s k i n verisen peu.
kalomerkkinsä H e n n a l a n vankileirin
vartijat.
Industrialisti! M i s s ä ovat Kron^-
tÄdih •käpina:lH8eft? Se o n h y u t o or-juuskänsan''
kärsimyksien yöstä.. Me
votisihime-iisätä-ja k y s y ä , että missi
on s^ sinun oikea v a l l a n kutiiouksel
linen":' |cähtäW Eikö se ole •.soljui],
lut yhdessä kaiken m u u n kronsta-tilaisen
kuran kanssa valkoiseen
Suomeen, jossa M a n n e r h e i m veres­tä
tahmaisin käsin istuttelee sitä
Suomen maaperään, j o n k a pinnalla,
vieläkin tuoreella m u l l a l l a , ' olevat
punikkihaudat kertovat kauhunpa!-
vistä. Kauhun päivistä j o t k a Krons
tädin kapinan m e r k k i l a u k a u k s e n jäl­keen
piti alettaman Venäjällä, sillä
erotuksella, että niistä olisi tullut
suuremmat ja m a h t a v a m m a t — oi­keat
kansainvälisen p o r v a r i s t o n rie­mujuhlat!
Alfred Hautamäki.
SKPm puoluepäiväin
manifesti
Kansainväliselle proletariaatille ja
Saksan työläisille.
Saksan kommunlstipuölueeh' kon­gressissaan
antamassa manifestissa
ausutaan m.m.:
Saksan' kommunistipuolueen, Kom­munistisen
Internationalen saksalai­sen
osaston puoluepäivät kääntyvät
Saksan työläisten ja kansainvälisen
proletariaatin puoleen tietoisena s i i -
, . tä, että porvaristo on kykenemätön
lopettamaan maailmans(Äaa, että
' sen kaikki ratkaisut, kompromissit,
samoinkuin kaikki sen yhteentör­mäykset
tulevat vain lisäämään, maa­ilmantalouden
rappeutumista. Sak­san
kommunistipuolueen puoluepäi-joukkosankarinsa
nyt ovat, ne jot­ka
Kronstadin kapinan avulla yrit­tivät
aukaista Venäjän suurelle se­kä
sorretulle kansalle tien vitikais-laiseen
vapauteen. Eikö ne elelekin
Suomessa. Karjalan vapauttajien
Suomessa. Pienessä, häikäisevän val­koisessa,
aateveli - Mannerheimin
maaiasa, missä vieläkin tuc^reelld
mullalla olevat työläismiesten ja
naisten haudat kertovat .kaameita
asioita, «Aateveli!» Olisikohan se
liiaksi sanottu! Voisikohan tuhansi­en
työläisten kannattama ja avus­tama
lehti.veijeillä verihurtta Man­nerheimin
kanssa? Se tuntuii mah­dottomalta,
uskomattomalta! Se oli­si
ennen kuulumaton häväistys ko­ko
proletariaattia vastaani Julkein,
likaisin ja mielettömin teko johon "ei
luulisi ed^s porvareiden palkkalis­talla
olevan kätyrinkään ryhtyvän.
Eläköön kuolema! Eläköön, eläköön!
Näin huusi Vitikainen. Eläköön,
piipittivät pienet Vitikaiset ja i&-
nitnli'Msen mailman valkoinen susi
nuolebi punaisia haullaan, sillä sen
sieramia kutitteli satojentuhansien
mestattavien bolshevikien höyryävä
veri.
Mutta sitten tapahtui jotain
Kun tulee puhe Kronstadin ka­pinasta
ja siitä inhoitta vasta kan­nasta
jonka Industrialistin kopla-kunta
siinä otti, ni|n silloin puhu­taan
yhdestä katalammasta ja avo-naisemmasta
provokatsioniyritykses-tä
mitä porvariston hyväksi työvä­enliikkeen
piireissä on koskaan teh­ty.
Mahdollisesti löytynee vielä'joku
joka yksinkertaisessa hyvänsuopai-suudessaan
ei jaksa käsittää tuon
teon haisevaa likaisuutta. Mutta an-takaamme
historian puhua ja kuu.i-nelkaamme
mitä tosiasioilla on tä­hän
sanomista. Ne käskevät kysy­mään
Industrialistilta: Missä ovat
Kronstadin kapinalliset? Industria­listi
ei kylläkään vastaa! Ei edes
siksi että se häpeäisi. Joka tuoi-laise.
en tekoon tekee itsensä vik.-
pääksi, ei voi hävetä. Se pelkää!
Pelkää niiden miesten ja naisten
kostoa joita se ön niin julkisesti
pettänyt. Pelkää tunnustaa^ että se,
joko auttamattomassa» tyhjäpäisyv.
dessään tahi valkosen mailman san-
Itarmipalvelijana on silitellyt niiden
" 4000 vastavallankumouksellisen tuk
murskaavaa! Pietarin paljon kärsi- kaa joita nyt parhaillaan verihurt-nyt
proletariaatti heitti parhaimmat ta Mannerheim syleilee ystävinään.
voimansa kapinoivaa Kronstadia vas­taan
ja valkoisten vastarinta mur­rettiin.
VastavaUankulmoubellisten
viimeisetkin lipun kantajat heite­tään
porvariston sHimille, jolle tart­tuu
kuin paja kurkkuun. Se ei voi
Se pelkää tunnustaa, että se on
isutsunut veljibeen niitä samoja
miehiä joita Suomen murhaajahalli-tus
suosii ja hoivaa omina rakkaina
poikinaan. Puolustaessaan ranskalai­sella
rahalla ostettujen Kronstadii
vät sanovat työläisille selvästi ja
avoimesti: Ei ole olemassa mitään
rauhaa eikä lepoa, enemmän kuin
ihmisarvoista elämääkään niin kau­an
-kuin työväenluokka ei ainakin
Europassa ole kukistanut porvaris­toa,
asettanut porvariston diktatuu­rin
tilalle proletariaatin diktatuuria,
kunnes Europa ön muuttunut neu-vostotasavaltain
liitoksi, jotka- kes­kinäisesti
raivaavat vanhain sotain
rauniot ja^ alkanut kapitalismin kap-paleibi
rephnän maailman' uudel­leen
rakentamisen!
Taisteluun tämän päämäärän saa­vuttamiseksi
kehoitanime me teitä
Saksan ja koko maailman työläisiä.
Tämän päämäärän' hyyäksi tulemme
me herkeämättä taistelemaan. Mut­ta
me tiedämme, että päämäärään,
joka voidaan toteuttaa vain kan­sainvälisesti,
johtaa pitkä tie, j a sen
vuo*ksi on meidän täsmällisesti sa­nottava,
miten nykyinen kriisi on
voitettavissa. Saksan kommunisti­puolue
on Versaillesin rauhan van­noutunut
vastustaja, rauhan, joka
orjuuttaa ja rosvoaa Saksaa tuot-tamatta
jnuillekaan kansoille hy­vinvointia
ja turvallisuutta. Vain
yhdessä ranskalaisten työläisten
kanssa voivat Saksan työläiset teh­dä
tyhjäksi Versaillesin rauhan.
Ranskan työväenluokan etujoukot
käyvät Ranskan kommunistipuolu- meitä voittamaan se
een ja vallankumoubellisten am­mattiyhdistysten
johdossa tarmokas­ta
taistelua Versaillesin sopimusta
vastaan, kylki kyljessä Saksan kom­munistipuolueen
kanssa. Mutta he
ja me olemme liiaksi heikot mur-taabemme
Versaillesin kahleel.
Saksan porvaristo uhkaa vierittää
kaikki rauhansopimuksen taakat
Saban proletariaatin kannettavabi.
Ja nyt kun se luulee tulleen ajan
voivansa tätä uhmatayrittää se vie­rittää
jopa likvideeraubensakin
kustannukset Saksan proletariaatin
raaksettavabi. Kehoitanjme vSaban
proletariaaättia olemaan enää kau­emmin
tätä sietämättä. E i enää sie­dettävä
hätää, joka johtuu Rnhrin
taloussodasta, ei enää siedettävä
vastavallankumouksen j ä r j e s töji
Saksan työväenluokan; murskaami­seksi,
ei enää siedettävä provokaat­torien
työtä, jotka Thyssenin ja
Stinneksen eduksi lie^ovat uutta
sotaa. ' ;
Tämän saavuttamiseksi on välttä­mätöntä,
että työläiset tehtaissa,
verstaissa, kaivoksissa, konttoreissa,
maalla ja .kaupungeissa muodostavat
proletaarisen yhteisen rintaman,
mikä kykenee osoittamaan porvarfs-tplle,
ittä on ohi a i k a , jolloin pro­letariaatti
j a keskisäädyn työtäteki-vät
kerrokset voidaan a j a a uuteen
nälkään ja uuteen 'Sotaan.
Taistelenyne työläisten aseistumi-sen
puolesta valkoisten provokaat­torien
ja murhajärjestöjen juuril­taan
kitkemiseksi. K a p i t a l i s t i t äl­kööt
suorittako veroaan paperiset!-
leissä vaan osalla suurteollisuutta
ja suurmaaomistusta, hiilenä, rau­tana
ja leipänä.
Taistelemme koko t u o t a n n o n kont­rolloimiseksi
käsi- ja aivotyöläisten
neuvostojen kautta, jotka kautta
valtakunnan organisoiduksi taiste­levat
keinottelua ja h i n t a i n , kiskon^
taa vastaan.
' tFos .työläiset f y h m i t t y v ä t näiden
tunnuksien ympärille, on heidän
pakotettava s o s i a l i d e m o k r a a t t i s e t U
ammataiiset j o h t a j a n s a luopumaan
salaisesta taikka a v o i m e s t a liitos­taan
porvariston" k a n s s a Ja ^äten on
tästä työstä ja t a i s t e l u s t a syntyvä
työväenhallitus k a i k k i e n työväen­puolueiden
ja ammattiyhdistysten
hallituksena. Sen t e h t ä v ä n ä on tais­tella
meidän ohjelmamme toteutta­miseksi,
mikä el ole mikään kom­munistinen
erikoisohjelma, vaan
proletariaatin vähimpäin vaatimus­ten
mukainen. Se on v a r a a v a keinot
kyetäkseen torjumaan maan hataa,
nujertamaan vastavaDankumoukseD
ja muuntamaan ulkoisen aseman
Saksan kansan parhaaksi.
Kaikkien maiden proletaarit! Täs­sä
on koihmunistipuolueen länjm--
män taistelun ohjelma. Auttaka*
Ranskalaisst
toverit, teidän taistelunne on luj"'"
tanui meitä. Sfllä S a k s a n komma-nistipuolue
, voi" ylpeydellä 'sao^
Saksan työläisille: teillä on urho»
veljiä ja taistelijoita m a a i l m a si
te ette seiso yksinänne! Jatka!»»
edelleen taisteluanne ja m e vakun-tamme
teille, ettemme tule lep»^'
mään" ennenkuin teidän ' ^ i s t e ^ -
ne porvaristoanne v a s t a a n on koitu­nut
Saksan työtätekevän kansan
ei Saksan kapitalistien p a r b ä ^'
Eläköön, proletariaatin kansa»
linen solidarisuus!
Häköön E a n ^ n työväe;
Alas-Bansbn imperialismi! ^
Alas Saksan hiiU- ja raö^äP^'"^
nit!
enlnoki»'