1930-12-12-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
. T T * A T> A T T Q Ctiu4*a TOonaUUen trörcMtäa «UM» useakcssstu}*, daeatTy S«l ,V- Jr X X O bnrj-iu. Oat^ l u l k i i s a , paiui «usnaslai- j* taiixiUjlai JBkUyirrlsä. «aly « e t u of Fioaitli Wariu3i in C i n i i l i . Pui>luhe4 d i i l f >t S a d b u r , Oeuno. *. V.\PAtS (Uberty) kc^atcred mt tlte Port Office Dcp*rtiaeot, Otuw«. u tecood cUai o u t t n. Crtitll «JhetisiBr n t e i . 7Sc per c c l . incb. Htsiosra cbcrte for d a t l a is*tniaa, 75e. Tbe \')lj^tsk''ii*'tlci'l>cst tätertiuos medius: «icocs the Fiooitb peopte in C*n*i». .TetBltst, koottoii. kirja^siippa j« p i i c o ocusu ulou* Elm Streetillä. ^ n ä o u t e : V«p«u», Bor W, Sudb-jry. Ont. - r^l^teiet: Konttori lCi38. — Toialtai 536W. — Kirjtkaopp* 2387W. Pkene: Office (job *>ork, «dititi»«cien:«, eic.> 1038 — Editor S36W. — Boolulor* 73STW. TII_\USiriNNAT: . • 1 >k.' » 4 ^ . « kk. 13.50. 3 kk. t l TS ia 1 kk. «1.00. — \ldr<»tloibio Ja Sooscea «eki mao- «JW ulkoicaiUe: 1 «k. tOJOO. 6 kk. »3.Ö0 j * 1 kk. 11.00. ll-ifOTCSHJNNAT V.\TAL'DESSA: Kirjeraibloilmotokrel fl.OO Lrrtj, {^'.O-J L^kti k c i t u . — Avioliittoon menneille onnestoirotukaet 4Se paliutuuma. — NioenniuuiloilmoiukM-t jOr kerta, flXIO 3 kertaa. — SjatyisiiJootakaet tlJOO fcotx. tiJDO ^ Vrru». — Asuntorroilmr.tukTt 12.00 ktrta. »3.00 kik»l kertaa. — KiilMlIniotBkieJ M.O0 L i r t i . — Kuoi<-ir,aniIm"luk«<-t %2.0() krria. 5C>c liiltnaksu kiitoilaateelta tai maialoTirtrlli. — fcfalutaaii tirjot j i «»•.irilmoiuk»'! j'M k r r t j , SI.00 k o l a ? kertaa. — Tilapliiilmoltajiea ja ilmofat- J'^nllO"«,'^n on, v » j i i * ! t j f n h c t r t i ä - i i iIn;oiu*binIj etukäteen. laäoaöiitij. J . U ' . Ahlqviit. itAiusit: 1. w. .\h;q»;»t. Office, Bookatore and Priottbop: Vavau» BuiiJin;, Elm Street. _ i i i Bt»n 10 be'addreued: Vapiu». P.O. Boi C9, Sadbury. Ont. J/j i*c»:itte' tailloio tabanta aaa Tiitiuita entimSiteen kirjeeteenoe, kirjottakaa Badelleea liikkeea» y i r f M J : : ^ peraooBalliaella nimellä. J . U": Ablgvitt. liikkcenhoiiaia. Suomen työväen taisteluista oikein, että kapitalistisien lalook- -i^n asema ei olisi sellainen kuin se -nyt on, ellei Neuvostoliittoa olisi olemassa; ja kapUalistimai-den vastavallankumouksen lietsominen ja lukeminen on yhtenä niis-ä viimeisistä epätoivoisista lalouk-ieiisa vakiii^nutlarr-isjTilyksistä oiliin koko kd[»italistinen maailma m turvautumassa. Samalla kun porvaristo nyt ivoimesti myöntää nämä seikat, sanalla kun se on jo pitkän aikaa .almislautunut millä hetkellä hy- .änsä hyökkäämään neuvostojen 1 maata vastaan, se myös käsittää isen, että työväenluokan laajojen : joukkojen narraaminen sotaan ei , ole enään niin helppo tehtävä kuin j 1914. Sen sotavalmistelujen sil- I miiripistävimpänä vaiheena, jon-j ka proletariaatti on tuntemassa j katkeralla vlavalla. on fascistinen i virkavallan hvökkävs tvöväen mi- Huolimalta ankaralla fascisti-huyj itcttu niin kivuttomasti ja ve-1 Utantlista toimintaa vastaan cana-terrorista, huolimatta lukemallo-1 retlömästi kuin Svinhufvud ja dalaiscnkin tyr.väenluokan joutues» niistä työläisten -kyyditsemisistä'" i kumppanit väittivät. Oli ollut pak- tämän offensiivin alle. Sodan murhista ja vankilatuomioista, joi |ko ryhtyä vaaliterroriin ja kyydillä lahlari-Suomen oikeudet ovai i s-emisiin. minkä seikan hallituskin viinie viikkoina joukotlain mätki- myönsi. Mutia sekä hallitus että neet Suomen proletariaatin eturi vin -miehille — jatkaa Suomen kbYömunistinen puolue olemassa-diviaän ja toimintaansa. Näkyvänä todistuksena siitä on oUä toverit ovat Suomessa kyen ilcöl perustamaan kommunistiscr pIToInecn maanalaisen lehden "Tiedonantajan" esiintuomaan Suomen sorretun proletariaatin niiclialoj.- ja taistelupyrkimyksiä. .Siromien nykyisten valtiopäivien isliinhossa hyväksyttyjen kommu . itistilakicn johdosta kirjoittaa "Tic-dtmarrttaja" otsakkeella "Se 6n läyietty" seuraavaa: " K u n terrorin avulla kokoon-ha^ iKltu 'parlamentti' kokoonlu? jchslimnäiscn kerran, teki Sianpään hallitus sille selostuksen tilantces td ja sen aiheuttamista toimenpiteistä. Selostuksessa avoimesti mai-hfitiih, ettei hallitus ollut halunnutkaan ylläpitää 'laillista järjcs tyslä, koska .se olisi vienyt yh-teSthlolrmäyksiin. Siten tunnusie-laati avoimesti, ellä fascislil ovai saaticet suorittaa "verettömiä" keikauksen. Sisäasiain ministeri painosti tätä erikoisesti, vakuuttamalla, että "emme enää voi palata aikaisiemnlin vallinneihin oloihin". •Hallhitksen selostus ja selitykset hyväksyttiin ja "parlamentti" siunasi, terroristisen fascislivallan. Sc on siis täytetyt! Ja mitä osaa esittri'ä"t sosialifaseistit näissä fas-cismin kruunausjuhlallisuuksissa? Tietysti oli niiden pakko tunnustaa, ettei fascistikeikausta oltu lähestyessä kiristyy fascistinen po. liisilerrori. Sillä koetetaan n u j er taa työväenluokan väslustuskykyi-syys ja sellaisenaan se, Ö3pna maailman laajuisesta sota^^almistelus-la, vaatii työväenluokan joukkojen vastarynnäkön. Canidan työväenlu(^ka, siihen kuuluvat suomea ja muita kieliä puhuvat työläisöl, ei voi enää välinpitämättömyydellä suhtautua porvariston sotavalnästeluihin. Sen tulee tutustua kotimaisten ja myös ulkomaisten kapitalistien juo^ nilteluihin, provokatioihin, tulio töihin, jotka- on suorasti kohdistettu työläisten neuvostovallan kukistamiseksi. Canadan työväenluo kan tulee rieritää" valtavin joukoin kaduille mielenosotuksiin ja osot-taa Canadan valta luokalle, että Canadan prolfelariaatli ei- tule läh-leeiään taisteluun Neuvostoliiton työläisiä ja talonpoikia vastaan: että se ei tule lähettäiiiään aseita neuvostomaalaislen tovereidensa surmaajille; että se tulee liittymään maailman proletariaatin vai-lankumoiisrintaihaan ja muutta maan imperialistisen sodan luokkasodaksi kapitalismin kukistamiseksi sekä työläisten ja farmarien neuvostojärjestelmän perustami seksi. NÄVnAMÖTAIDE i sosialifascistit unohtivat veriteot ja murhat. Ei kukaan puhunH! forssalaisen Holmin murhasta. So-j sialifascistit eivät edes nniislaneel! oman puoluetoverinsa Happosen f katoamista Heinävedellä. Ja kuka tietää kuinka paljon cnkaan sa-mallaisia "katoamisia"', jotka ei-fyoiaisef syevaf D a i l y V V o r k e r i s s a ' < i r j o t t a a James B a r n e t t N e u v o s t o M i t o n r a v i n t o t i l a n t e e s t a s e u r a a v a a: N e u v o s t o l i i t o s s a , missä työläiset, vät ole tulleet päivänvaloon. Fas-1 alkaen sangen takipajuisosta teol- . ., . .. ,, . hsuuden kehitystilasta, ovat suorit- •istikerkaus ei n n n ollen ollm vc- tgncet saavutusmäärän, mikä Yh-relön, vaikka sosialifascistit olivat .(jysvallois.^^a on kestänyt vuosisata- ^en unohtaneet, IVfulla ei siinä j määrän, j ) n eräs suuri tehtävä kvllin, he eivät- enää halua muis-[ edessä, nimittäin runsaamman ja , , , ., . tl T f paremman ravinnon varaaminen taa koko keikausta. He puhuva! vain "laittomuuksista" ja "palaamisesta laillisiin oloihin", ja näin ho tekevät siitä huolimalta, vaikka sisäasiain ministeri "parlamentissa" täysin selvästi ja suoraan» ?anoi, että sc on mahdotonta. Kaiken tämän siunasivat sosialifascistit lausuntoehdotuksellaan Jonka itse fascistilkih leimaavat luoUamuslauseeksi hallitukselle Fascislicn pää-äänenkannatlaja myös heti "parlamenttikcskuste-lun" jälkeen julkisesti kiitti so- ''^^^''^^'^^1'''' ^«^P^^Pi^ olemas. , , sa jö 240. Maan en osun rak^n-siahfascisleja heidän kannatuksestaan. Luokkaticloinen, vallankumouksellinen proletariaatti ei siunaa fascismia. Se tulee päirtvastöin vielä enemmän kuin tähän saakka tehostamaan taisteluaan fascismia vastaan, missä tahansa tämä ilmeneekin. Fascistiparlamentin päätös ei ole meidän laillisuuttamme. Me viemme vallankumouksellisei) laillisuuden voittoon. Ja senvuok-si on lyötä lehosleltava." työläisille. E n n e n heillä o l i mitä n i u k i n j a k e h n o i n r a v i n t o. E n s i v u o n n a s i j o i t t a a h a l l i t us .seitsemän j a k o l m e n e l j ä n n e s t ä m i l j o o n a a d o l l a r i a r a v i n t o t e o l l i s uu t e e n sen lisäksi mitä niillä siellä n y t jo on. V a l t i o n r a v i n t o t e o l l i s u u d e t t u o t t a v a t enemmän kuin k a k s i k e r t a a n i i n p a l j o n k u i n ne t u o t t a v a t tänä v u o n n a , 124 p r os enemmän. Täten ne s u u n n i t t e l e, v a t lisätä r a v i n t o a työläisten k u - lutettavä;^isi 8 — 1 4 p r o s e n t t i a . V . 1931 a l u s s a a l e t a a h järjestää lisää s a t o j a s u u r i m i t t a i s i a s i k a ni J&s Venäjä joutuu mstavallänkUmouksen kouriin, on se Canadan hyöty' Tällaisella otsakkeella varusteltu artikkeli canadalaisen suurpääoman äänenkannattajan " F i n a n c i a l Postin" äskeisessä numerossa ratkaisevasti toteaa, että koYififtiuhistien kävmä agitalsioni uhkaavaa sodanvaaraa vastaan ei Siuinkaan ole ollut tuulesta lem-ihatuilla perusteilla tehtyä työtä, v c a h On mitä lähimmässä yhteydessä, tällä kertaa uhkaavimpaan vaaraan — imperialistisen sodan puhlceaniiseen Neuvostoliittoa vastaan millä hetkellä hyvänsä. Sen s i j a a n , että tähän saakka on k a p i - lalistinen propagandakoneisto, por toja suoranaisen sotavarustelun ohella. Neuvostoliilon laloutla on sen sisällä käsin koclellu horjuttaa, kuten juuri päätlynccl vasta» vallankumouksellisten jutut Neuvostoliitossa ovat ratkaisevasti todenneet. Näitten vaslavallankumoukscllistien vehkeilijäin paljastuminen j ;i heidän luiuiusluksensa, jOtka tolc-iivat juhtavain imperialististen vai» tain osallistuneen näihin sota-hankkeisiin neuvostomaata vastaan >n nostattanut uuden suuttuintik-ien tulvan kapitalistisissa piireissä^ l i e l a a n s u t i r i a lihanpakkäuslaltok- .sia Väestön t a r v e t t a tyydyttämään. V v . 1 9 3 2 — 3 3 tulee maassa olem a a n käkikiaan 30 m i l j o o n a a lyp-sylellrilää. N y t o n s i e l l ä v a i n p u o l i t o i s t a r h i l j p b n a a päätä. Sillä a i k a a kuin m e i j e r i t e o l l i -, s u u t t a r a k e n n e t a a n , k a r j a k a n t aa l a a j e n n e t a a n v a r a a m a a n riittävästi m a i t o a , j u u s t o a j a v o i t a , ponnist e l l a a n l u j a s t i kasvisöljyn v a l m is t a m i s e k s i v o i r a s v a n t i l a l l e . N y t j o o n o l e m a s s a 470 s u u r t a öljypuser-t i m o a . V i i m e höinäkuun 1 päivä a l k o i ensimäinen m a r g a r i n i t e h d a? käydä M o s k o v a s s a . • Seits6män lisä-t e h d a s t a r a k e n n e t a a n 1931, j o i t t en y h t e i n e n t u o t a n t o on 7 0 , 0 0 0 tonn i a : ' K a l o j a p y y d y s t e t t i i n 1 9 13 8 8 6 , 0 0 0 t o n n i a ; V . 1 9 3 0 o l i v a s - t a t i v a l u k u 1,260,000 t o n n i a . V v . 1 9 3 2 — 3 3 ori määrä, s a a l i i n k o h o ta k a k s i j a p u o l i k e r t a a s u u r e m m a k s i . S o k e r i n t u o t a n n o n k a k s i n k e r t a i s. t u m i n e r i väestön t a r p e e k s i p n n y t täysin t u r v a t t u. H e d e l m i e n j a v i h a n n e k s i e n v i l j e l e m i n e n on o l l u t pientä ennen, m u t t a 1 9 3 2 — 3 3 tulee k a s v i t a r h a - v i l j e l y s a l a " ^•aksinkei-täistumiaan n y k y i s e e n v e r r a t t u n a . Nykyään on a l i m r r i a k s i v u o t u i s e k s i kulutusmää-räksi henkilöä k o h t i l a s k e t t u 2 75 p a u n a a p e r u n o i t a , 3 3 0 p a u n a a v i - Harineksiä sekä 55 p a u n a a Kedel. ihiä. S e u r a a v a n viideJn v u o d e n a i k a n a lisääntyvät nämä määrät suur e s t i . E u r o p a n . s u u r i n t a k a n n u t u s - l a t t o s t a r a k e n n e t a a n K r i m i l l e , m i kä t u l e e t u o t t a m a a n 90 m i l j . k a n n u a räviritoa vuodassa. 13 u i i d en k a n n u t t a m o n rai^entaVhSrien alkoi 1 9 3 0 , j o i t t e n l a i t o k s i e n y h t e i n en v u o t u i r i b n . t u o t a n t o m ä ä r ä t u l e e olem a a n 2 0 5 m i l j o o r i a a - k a n n u a . M u i t a l a i t o k s i a riiyoskiii rakennetaan j a v a n h o j a k o r j a t a a n . L a s k e t a an k o k o kanniJ^tustuotannon tänä v u o n n a olevan bilj. k a n n u a , 5- v u o t i s s u u n n i t e l m a n päätyttyä, tulee tämä l u k u n o u s e m a a n 5 b i l j . vuos i t t a i n . M i l j o o n i a d o l l a r e i t a s i j o i t e t a a n m y l l y , j a l e i p o m o t u o t a n n on kehittämiseen. S u u r i a oSu'ustoiniin'näHisia ja t e h d a s r a v i n t o l o i t a r a k e n n e t a a n ympäri' N e u v o s t o l i i t t o a varaamaan t y ö l ä i s i l l e Ktrimititä, h y v i n v a l m i s tie t t u a ruokaa' alhäisiriuiiilla hiri-rioilla. A i n a k i n 50 p r o s . työläisten p e r h e i l l e v a r a a v a t suuret v a l t i on t a i ostius'toittiinnali1s6t r a v i n t o l at ruo^^faa v, l Ö S I l o p p u u n ittönpessä K a i k k i riäniä t6öTlisuude'^t j a l i s ä ä n t y v ä t edut ovat k a u p u n k i - ja m a a t a a i t a j i a v a r t e n . Siten v a r a - tatfri erisi k e r r a n r a v i t s e v a a r u o k aa y l l i n k y l l i r i työväenluokalle, joka ori saäriut vuoisisätöja nähdä nälkää. Moniai uusfai t a r p e i t a t u l e e ja ric t u l l a a n tyydytfariiään t o t e u t t a m a l l a nämä s u u n n i t e l m a t —-: r u n - s a a n i m a n j a l a j i r i k k a a m m a n r a v i n - t ö v a r ä s t o n t u o t t a m i s t a v a r t e n, ^ ^ ^ e u v o s t o j i i ^ o s s a j ^ Ilosia näyteliruä C s J : N N Ä Y T E L J I A V A R A S T O ON O-V J U U R I L I I T E T T Y S E U R A A V A T U U D E T N A Y T ^ L Ä A AT "Viha Ja rakkaus" ( L j u b a Jarovoi) viidessä näytöksessä. K i r j o t U n ut K o n s t a n t i n Trenev, suomentainzt K a a r l o H a l m e , 18 miestä j a 4 n a i s t a , v u o k r a $8.00. A i h e näytelmään o n o t e t t u etelä- Venäjältä k e n r a a l i D e n i k i n i n hyök-käyksen a j a l t a v. 1919. K a p p a l e en päähenkilönä o n L j u b a J a r o v o i , e n t i s e n k e l s a i i n a r m e i j a n upseerin v a i mo, joka miehensä kuoleman jälk e e n on r y h t y n y t opettajattareksi. K e n r a a l i D e n f i i n i n hyökkäyksen a i k a n a s i i r t j r y p a i k k a k u n t a , jossa h ä n t o i m i i opettajana, ussamman kerr a n kädestä käteen. Hänen odott a m a t t a a n palaa hänen miehensä, j o k a jo o l i l u u l t u k u o l l e e k s i , m u t ta hän palaa valkoisena, valkoisten j o u k k o j e n upseerina. Ljuba taas o n päättänyt pyhittää Jämänsä k o k o n a a n vaHankumoukiselle. J a h e i dän välillän s y n t y n y t r i s t i r i i t a o l i k i n kappaleen pääaiheena. Tässä t a i s t e l u n k u l k u . a s e t t a a sovittamat-t o m a s t i v a s t a k k a i n k a k s f i h m i s en o m a a m a a v o i m a k k a i n t a t u n n e t t a , v i h a n j a r a k k a u d e n ; asettaa omaa-j a n s a r a t k a i s e m a a n k a n t a n s a omien sisäisten t u n t e i t t e n s a j a v a l l a n k u m o u k s e n edun välillä. Sen s e u r a u k s e n a L j u b a n ennen miestään koht a a n t u n t e m a hellä rakkaus m u u t t u u p o l t t a v a k s i v i h a k s i j a miehensä täaseri saa h ä n e l l j k u u l u v a n tuom i o n valkoisena p e t t u r i n a . Tämän yhteydessä on k a p p a l e s s s a esitetty j o u k k o e r i l a i s i a l u o n t e i t a , j o t k a o t t i v a t osaa vallanktlmoukseen, m l - ' k a l i se v a s t a s i heidän omia pyyteitään. J a l o p u k s i esiint^'y k a p p a leessa se väestön myötätunto p u n a i s i a j o u k k o j a k o h t a a n , j o n k a he a i n a k a i k k i a l l a saivat osakseen. Näytelmä on y k s i p a r h a i t a «Jra-n i a a t t i s i a k u v a u k s i a Venäjän köyhälistön v a l l a n k u m o u s t a i s t e l u s t a. " E a n k e c t t r a s " neljässä näytöksessä, k i r j o t t a n u t K a i s a Mfit^, 5 riiiestä Ja 4 n a i s t a . V u o k r a $3.00. K a p p a l e on v o i m a k a s a g i t a t s i o n i - näytelmä. Siinä k u v a s t a a kaikessa a l a s t o m u u d e s s a a n se sorto j a vää:» r y y s j o n k a alaisena työläiset k a p i t a l i s t i s e s s a y h t e i s k u n n a s s a j o u t u vat elämään: t u o t a n n o n prosessissa t a p a h t u v a työn r i i s t o , sekä y h t e i s k u n n a l l i s e n h u o i i o n puutiteesta joht u v a yleinen elämän epävarriiuus. J a iriitehkä o m i s t a v a n luokan j ä senet käyttävät tuotantolaitosten omistuksesta* johtuvaa valtaansa h o u k u t e l l a k s e e n j a s u o r a s t a a n pa~ k o l t a ' a k s e e n k i n työväenluokan tyttäriä s a a s t a i s t e n h i m o j e n s a u h r e i n a paheen teille. Erittäin sopiva esitettäväksi o h j e l m a t i l a i s u u k s i s s a. "Pätaanen äiti" kahdessa näytöksessä, 6 miestä, 2 n a i s t a jä 4 p o i k a a . V u o k r a $3.00. K a p p a l e oh kuvau.s Suomesta l u o k k a s o d a n - j a sitä läliiseurannee!- t a a j a l t a . Punasen äidin mies, p u -, n a s o t i l a s , saapuu v a r s i n a i s e n t a i s t e l u n päätyttyä j a pitäaikasen p i i l e s k e l y n jälkeen käymään perheensä luona. Salaa, k u t e n hän o t a k - suu. M u t t a väijyvät välkoset h i i o - riiaavat hänen tulonsa. J a hänen e n t i n e n mökkiläisriaapurinsa, josta s o d a n a i k a n a On t u l l u t valkörieri u p s e e r i , m u r h a u t t a a liänet mitä r a ä - k a r i i a i s r m r i i a l l a tavallp.| M^röhem-m i n tulee v a l k o n e n upseeri m i e l e n v i - kafeeksi j a s a a o m i e n y i l l l i n t y n e i - d e n miestensä t a h o l t a samanJaisen l o p u n , j o n k a häii itse /On n i i n m o n e l l e a i h e u t t a n u t . Hyvä a g i t a t s i o n i - k a p p a l e . " R a j a v a r t i o " yhdessä näytöksessä, k i r j o t t a n u t K a l l e R i s s a n e n , 4 miestä. V u o k r a $2.00. T a p a h t u u N e u v o s t o l i i t o n j a Puol a n r a j a l l a L e n i n i n k u o l e m a n a i k a n a . P u o l a l a i s e l l a v a h t i s o t i l a a l la o n t i u k k a määräys oll^i rj-htymättä mirikäänlaiseen kainssakäymiseen r a j a n toiseUa puolen vahdissa olev a n p u n a s o t i j a a n kanssa. Jä a l u s sa hän koettaa"kin o l l a jäykkä k u n suölapätsäs. M u t t a puölalalsellaMn s o t i l a a l l a o n k o r v a t , eikä hän s i is voi o l l a k u u l e m a t t a mitä punasoti-l a s hänelle puhelee. N i i n hän k e s y y n t y y j a menee r a j a n y l i p t i r i a - s o t i l a a n luo. Siinä tupakoidessa-p u h e l l e n pimasotilas saakin puol a l a i s e n näkemään y h t e i s k u n n a l i i - .sla kysymyksiä uudessa valossa. P u o l a l a i n e n upseeri s a a p u u j a h u o m a a v e l j e i l y h . O h a l u s s a erittäin ärheänä s o t i l a a l l e , vaan tämäpä' t a r t t u u k i n häntä k u r k u s t a , k i i n n i ja p u s e r t a a kunnes l u p a u t u u olemaan i h m i s i k s i . ' Kappale on k i r j o t e t tu e r i k o i s e s t i L e n i n i n m u i s t o j u h l i a var.^ t e n , mutta soveltuu esitettäväksi missä o h j e l m a t i l a i s u u d e s s a tahansa. C.S. J . NÄ*TELMÄVARAST?Ö k : t t a G . Sundqvist. Rootiiv muistainatto-muus näyttämöllä O t s i k c s s a m a i n i t t u v i k a o n h y v in suuressa riiitassa päässyt pesiytymään näyttämöidemme palkeille ja k u n o n kyse amatöörinäyttelijöistä, n i i n täytyy s u h t a u t u a myöskin v ä hän v a a t i m a t t o m a m m a l l a a r v o s t e l u l t a . V a r s i n k u i meillä täällä C a n a - dassa t ä y t j ^ puskea näytelmä v a i. m i i k s i n i i n lyhyessä ajassa, että j os o n " k o v a pää" n i i n ei s i n n e kerkiä se r o o l i mitenkään m a h t u a . K u m m i n k in löytyy t o i s i a , j o t k a s a m a n a j a n s i sälle oppivat r o o l i n s a j a joskus p i demmän, sartiaan a i k a a n k u n t o i n en et opi lyhyempääkään. T o i s e l l a on p a r e m p i m u i s t i , siinäkin o n Ijyllä' perää, m u t t a asiassa on t o i n e n k in p u o l i : t o i n e n ottaa a l u n pitäen s en päämäUrän, että tarvitsee mahdoll i s i m m a n vähän k u i s k a r i a . Löytyy s e l l a i s i a k i n näyttelijöitä, jotka p i tävät m e l k e i n r i k o k s e n a lähteä p u h u m a a n r e p l i i k k e j Hän , e n n e n k u i n on k u u l l u t " a l u n " j a mikä ikävintä, t o i n e n kuuntelee koko r e p l i i k i n ensin k u i s k a r i n suusta j a s i t t e n j a t k aa r a u h a l l i e s s t i menoaan. Pitemmän' päälle häneen kasvaa s e l l a i n e n k ä s i t y s , että luulee hämäisevänsä y - leisöä j o l l a i n sivuliikkeellä sillä a l k a a , k u n k u i s k a r i lukee kopistaan. Tämä o n väärä systeemi. Yleisö ori n i i n tarkka,- että se huoriiaa. heti k u n näyttelijä joutuu avuttomaksi näyttäriiöllä j a m e l k e i n t u o l i n l a i d a s t a k u h n i p i d e l l e n jännityksestä, m i t e n m a h t a a tuo päästä eteenpäin. K u n näyttelijä saaii pitkän " j o n o t u k - serit" j ä l k e en r o o l i n päästä k i i n n i latt-r keäa yleisöltä k u i n yhdestä suusta oliÖh! K u u l e e u s e i n sanovan i h m i s t e n e t tä se j a se o n " h y v ä " ottamaan k u i s k a f i l t a . M u t t a olen varma, e l että k u n yleisöön o n tämä käsitys p i i n t y n y t näy t e l i jä.stä. ei hän k o s - k a n . tältä näyttelijältä voi o d o t t aa mitään e r i k o i s t i , j o k a voisi l i k e n - nellä pieneltä o s a l t a a n t a i d e t t a . P e r u s t e l e n tämän väitteeni osaksi k o - ' k e m u k s e s t a j a näkemäni perusteella. E s i m . jos j o u d u m m e esittämään j o t a i n f a r s s i a t a i sukkelatempöista h u vinäytelmää, siinä ei e b d i kuuritte-l e m a a n k u i s k a a j a n joka sanaa ja jos kunutelee, tulee esityksestä v e nyvä, h a u k o t u t t a v a fc^ele. Yleisölt ä k a t o o lieti iiäytelznästs . s a a m a n^ xUu&iom. J o s t a a s ijoudumme estttä.» mään j o t a i n syvällistä luonnetehtä> vää, n i i n ensimäinen e h t o « n , e t tä läksy o n h y v i n iwä.vä/ j o t t ä s a a p ä s ' ' n a k a i k e n huomionsa Kitettäväl-i e e n henkilölle, muussa- tapauksessa a s t u u e t u t i l a l l e k u i s M i t t ' jä" öttfec vasta se mistä pitäisi öUa-kssfEsyB. J o s s a i n harvapuheisessa maalälsSl-jässä käy päinsä o t t a a k u i s k a r i l t a - kin, m u t t a s e l l a i s e n n^i^ijätf: liik^ k u m a - a l a m u o d o s t u u h y v i n y k s i p u o - ; I l s e k s i joka- öttää- t ä a s t e - k u i s k a nn I perästä l u k e m i s e n tavakseen. ' M i t e n - k l U f i ^ ^ t t a v&aonlEX^ - i i ä j l t ä - ; möllä, jos vastanäyttelijä e i m u i s ta mitään, höpisee sitä j a tätä (voipa välistä kysäistä k t i i s k a r i l t a k i n "että m i t e n ^ " ) , jolioiä/ ^ i t i s f(k^ on k a - - d b i u i u t sle' vSfaäin'^ tait<öen hitdtkÄ^ rieäi, jökäF ^ifaäp- o ä ä pai%nänia lält-synsä o s a i m e e n a ollut. M e n ä y t t e l i j ä t olemirie ehkä j o s k u s tulleet k o - kemukBecn hucmosti muistavasta vastanäyttelijästä jfr t i e t y s t i olem. öie" niyöskin t u o t t a n e e t toiselle K a r m i a - k i i h emme' ole' i t s e ' osanneet r o o l i a m m e . Minä a i n a k i n t u n n e n s y vää myötätuntoa s e l l a i s t a näyttelijää k o h t a a n j o k a osaa roolinsa. Ymmärrän n e v a i k e u d e t , mitkä mon e l l a k i n (kx vOitetläyääiB; m i l t t a l u u ^ l i s m tässä niyös o l e v a n terveellisiä h u o m a u t t a a k u i n k a tärkeä p u o l i se Oii' nSytelinlemhfö tmrilStäriiieeiaäHa; Yleisömme kyllä palkitsee meidän a u r a s t u k s e m i n e . Ennen vanhaan, kiih tfeällJeri e l i alkuaikaaJiSä^ n i a i t. R o o m a s s a , jos näyttelijä näytteli hubribsti- j a - öSsäi röoUhsa' huohösti-kansa v o i r u v e t a heittelemään k a ii k e n l a i s i l l a esineillä s e l l a i s t a e s i i n tyjää, l i y t o n a j a t muuttuneet- m u t ta n y t k i n yleisömme näkee k u k a o-saa läksynsä j ä I h i k a e i jä^ s ö ä fbti- " k a a n arvostelee" näyttelijäin säavii-t u k s i a . T a r k o t u k s e n i o n o l l u t että, k u n edes riuOfehipäbii rtäj^itelijäpöivebri saamme i s t i i t e t t u a sön " i d e a n " , et:.ä' vastariäyttelijan v i i m e i n e n i«epliik^ k i k a i k u i i hänen k o r v a a n s a ; s i i l o i n ei hänen tarvetäe j o n o t t a a " a l k u a " m i s - ):ääH m u u a l t a j a täHffin f>ystyy n ä y t telijä l u o m a a n j o t a i n j o k a CMV m i e lissä pysyvää. Y k s i s u u r i n v i r h e on vielä se, e t t ä e i a i n o a s t a a n ' k u u n n e l la k u i s k a r i n k o p i s t a , m i i t t a täytyy o i k e i n katsoa k u i s k a a j a a n j a n ä y t. tää sille o i k e i n avutonta naamaa. Tämä v a i k u t t a a k e r r a s s a a n huonolle ja oh- sMärisä' liyiS&tftaVä;" a n t aa sen k u u n t e l e m i s e n c ^ a k o r v a n t e h tävänä, eikä kaWtää- s i l h r a i s i l m i en apua. Näyttämöiden j o h t a j i e n c i i v e l v o l l i s u u s näyttää edellä esimerkkiä j ä köettaia;- täemttfea? liäyttelijöil-le mieliin r o o l i e n osaamisen tärkeys, ja missä ei o l e j o h t a j a a , tilapäinen o h j a a j a tehköörii seiv. V i e l ä yksi hyvin- täfkrä seikka riäyttäriiöHä pn, j o t a usielnkaaA ole o t e t t u keskustöluriälalseiksi. Esim., mfeillä Oh j o l l a k i n näyltäriiöliä örisi-i i t a . NäytteUjät y k s i t o i s e r i s a petaan "kiirkfetäa" esEripöri- raosta- säliin, j o p a käyttää koVäa ä ä n t ä j a n ä y t t ää "na;amäansa:'\ <Meri kuuHut' usean hyVän häyfctenjgii säAövan: ''Ife'*»»- ä ö tietää niissä päSkkää j d ^ - t u t t a v a Sälissä istuu*'. S e l l ^ i t e e n a t ä hän lisäksi, ^ttä k i n i ^f- t l e ä ä s a ^ sa j o r i k m i a n k a r a n äiT^ö^effjah päffic-kaä, voi a f v a n räi^a^lisferia. liäytel-lä, a n t a m a t t a sivuVäifculJtödien Häiritä. Jos j o k u o n ei-i iBiieltg k a i i s s a - no; n i i n k o k e i l k o o n -äisiää j a l u u f en t u l e v a a käniisaril . ' ^ i m i e U q ^ WäIriÖ' Äääriainen. Jfliaii Wirraii n ; ^ . . < 3 i i » d a n = Snoinalaisen ] faertävä puhuja t o v e r i Joh mtkk,M}io Ontarion ^ j ä r j e s t ä m i s - ja vuhuisa EFrähtyen s e u r a a v i l l a p a ^k J O U L U K U U L L A fOrt W i U i^ S i o u x Loofcout . Q u i b e l l S o i i x Lookout P o r t . A r t h ur N l p i g o n " iSfeiöreiber Nemegos S u d b u r y 94 C r e i g h t o n ' Cärson M i n e .....^ L e v a c k TammiktiuHa S u d b u r v white F i ^ i;;;;;;; B e a v e r Lake B r u c e Mines S « i l t Ste. M a r i e ' S u d b u r y W a r i u p : O s a s t o j a j a t o v e r e i t a ni:l käkunnillä missä tov. "VVirt pysähtymään kehoitetaan te p a r h a a n s a matkan onnistu j ä r j e s t ä m ä l l ä huoneustojen j a i l m o t t a m a l l a tilaisuuksis y l e ^ s ä olemalla hänelle o s a s t o j e n toiminnan järjes C. S . J . tp. kot k : t t a G. Sund Pert Arthurin oi Asiäiiif€^]Keit ja td^ei. rit, hiM^Ukäk i&h ten^ ne levityksestä! s. J. o»a»ton työkokoukst väksyttiin uusia jäseniä ja jäsenhakemukset alistettiin k u r i n a n hyväksyttäväksi. ] v a i h d o s t a ilmeneviä asiö: s i i n n e t t i i n valistuskoniitean v a k s i , osa päätettiin koko A v u s t u s p y y n t ö j ä o l i useam] h i n j o k a i s e e n luovutettiin v e r r a n . Työväen puolusti päätettiin suorittaa aluck t a h o l t a suositeltu sumiiia N y t heti annetaan joku su i l o p p u maksetaan lähituleva ; s a Länsimaakuntien farn : k o ' n f e r e n s s i r a h a s t o o n luo^ ";, $ 5 . 0 0 . Työttömien järjest k a l l i s e l l e keskuskomitealle n e t t i i n myöskin j o k u summ Esimcfkiksi kelpaava tel k a l a i s e n " T a r m o " osuusi palvelugTvunta lahjotti^päi^ p a i k a l l i s e l l e puoluh-tusfntoh> k o m i t e a l l e . Työväeauokan l e v i n ainehisto on A k g he .rässa j o u t u a poliisÄrrorin K a i k k i e n t y ö v ä e n ^ k a n j v e l v o l l i s u u s olisi j o k a hei v a l m i s a v u s t a m a a n aineellii r k e u s t a i s t e l u j a vainouhrien t a . Puoiustustj'össä ei sa k y s y m y k s e e n puoluerajat, v! päässä k a i k k i e n vasemmistc seen l u k e u t u v i e n ryhmien c t ä v a sitä. P a i k a l l i s i a oloja pitäen näyttää aineellinen pufolustustyössä jääneen n.s. HaaHn ympärille kokoon j o u k o l l e . Tämä meidän na me pröystäilee radlkaalis m u t t a k u n tulee kysyniykse t ä n n ö l i i n e n työ. s i l l o i n olla m i i t k a i k e l l a i s i l l a yerukke väiatäriiään j a annetaanpa ( J a t k o a edelliseen n u m e r o o n ). HI. Teollisduspuolueeti rikoHmen toiininta in-kysymyksessä oleva "Financial värillinen s ä n o m ^ e h d i s t ö » käynyi ? o . s l i n " a r t i k k e l i l o t e a a . ellä j u u r i | T u l i o l a i s k e k s k u k s e n työ n i i d e n o h - lieuVöslovaslaisla >4n-ökkävslä' vai , äl l a i n e n neuvostomaan sisäinen'Jeiden täyttämiseksi, j o i t a se o n s a a - ..... - , 1 „.» ^ • nut r a j a n t a k a a . K a u p p a - j a t e o l h - . p a j a r j e s l y k s e ^ n s a a l l a m m e n vas 3uuskcmitealta sekä Reiskan h a l l i - a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n nousujen tuksen j a sotilasjärjestöjen i n t e r v e n - j a v e h k e i l y j e n k a u l i a . 011 suora- tion järjestäjiltä, j a t k u i a i n a viime nai.-H.-5ti k a p i t a l i s l n i n . n i i n uana-1 a i k o i h i n , t u h o l a i s t e n vangitsemiseen j , . I . d a l a i s e i i k u i n 1k a -i k11k -i e n m u i-U,,e j iik t-! !, .' s a a k k a . O n tärkeää v e r r a t a tätä työ-ihislavaa työlä joko enemmän tai vähemmän salatussa ja kavalani massn muodossa, on se Iällä ker taa tulemassa entisiä avoinicmmir ja halkinaiscmmin pinnalle kapi talistiluokan todellisten tarkoitus perien kanssa. Ncuvostovaslainen sola on muodoslunut jo niin lä heiscksi ja niin, kiellämäUömäks niahdollisuudcksi. joka voi olit iniHä 'hetkellä hyvänsä kalkeraru todellisuutena, cltr' sen kicllämi non ei enään ole mahdollisia. Neuvostoliiton viisivuotissuunui-tohnan toleutlämincn ja j^on ko- ?iittyiniii('ti Ifkijiiksi kafi.^airivälisil-lä markkinoilla. mnivo5lotalouksicn jo nyt osollarssa pareninuaitensr Icapilali.siistcn niaiUoii talouksien ylilse. on no5tallama.•^^a koko kapitalistinen maailman - o l a j r l a i lo Ncuvosloliittoa vaataan. Tii r.!! so tävalmistolu Xcir o=t«»liiit.ia vastaan ci ^ • u i ^ l k . C ! J rajoillunut yksinomaan mielialan lietsomiseen neuvostovastaiseksi propajrandalli-eella tyollät vaan on saanut kou-raantuuluvia kävtännöllisiä muo- . i tä ennen j a jälkeen vuoden 1928.' imperialististen maitten valtaluok : ^änä aikana R a m s i n i n todistusten 'iain.elujen kanssa yhdenmukaista, j mukaan, o l i seuraavia keskuksen I s - "Jos Venäjä o n vastavallanku- tuntoja, ennen sen järjestymistä , .11 I . 1 " Teollisuuspuolueeksi. mouksen partaalla, kuten ylia u u - Aiutuvasti kuullaan lähteistä, ioiuyiTeolUsatispuolueen KK:n oidclään luoleltavina, tulee se ai-i . ^.^„M. . . . . . neuvostovastaisen tvon <aansa:iinaan inita suurimmasta la-i . ... lA-tn loudoUiscsla uicrkilykseslä olevia ^'^«"^ ^"^^'^ ^- ^^^9 ulok.-^ia Canaclalle", lansuii " F i nancial IVsl". osottaen tämän kcs- V u o d c n 192" ensimäinen puolisko 'Vubdc'n 1927 a i k a n a pidett!-t\ use-kcyttävän N e u v o s t o l i i t o n k i l p a i l u n a m p l a k o k o u k s i a , k u t e n kokous V a l - m a a i l m a n i T i a r k k i n o i l l a . j a t k a e n : t i o n S u i t n n l t t e l u k o m i t e a n huoneus- *Jos v a s t a v a l l a n k u m o u s m e n e s t y i s i ! *<»5a L a r i t s h e v i n k a b i n e t i s s a , n e u - I vöttelilkokous s a m a n vuoden kevääl-ja uusi valtajärjcslclmä pyrkisi rakentamaan \'enäjää terveille perus-lä. keskuksen kokous niinikään k e väällä, kokous V A I : n huoneustössa. t e i l l e , j o t k a a n s a i t s i s i v a t m a a i l m a n kokous ^ K l N : n huoneustössa. n e u - l u o t t a m u k s e n . niin \enäjän jj. j v o t t e l u k o k o u s läänin k e s k u s h a l l i n - II . ' I ' riossa y;m. m a a n l u i n . s e l l a t u o n n e m p a n a kan- ^^.^^^^ n e u v o t t e l u k o k o u k s i e n työn s a i n v a l i s e c n kaupankäyntiin ei o h - a n a l y s o i n t i osottaa että vqoden l i «itä u h k a a , j ö k s i k a s e n n y k y i s e t 1927 a i k a n a , ennen teollisen puolu-edesvastuuttomal myyntimeloodit tekevät." Porvarilliset nropagan-esn muodostumista, tuholäistyö on Ollut keskuksen käsittelemistä kysy. myksistä etualalla^ pääasiassa pirr-distit koettavat osollaa. ja aivan^itien hidastuttamaan rakennustyötä; I n t e r v e n t i o t a h a r k i t t i i n sitä konk-recti^ ouinatta ja iiman vatmisteltua suunnitelmaa. V u o n n a 1927 k u i t e n k i n j o o l i e n s i mäinen R a m s i n i n kohtaus elOkiiUssa R j a b u s h i n s k i n kanssa j a eiisimäls-t e n y h t e y k s i e n s o l r i i i a m i n e n R a n s k a n y l e i s e s i k u n n a n kanssa. Tämä k o h t a u s jo täsmällistytti j a v a h v i s t i yhteyttä k a u p p a , j a t e o l l i s u u s k o m i t e a n kanssa j a s o p i m u k s i a työn me-t o o d e i s t a j a päämääristä. Tuholaiskeskuksen työn sisältö VV. f92S—29 T i l a n n e m u u t t u u v. 1928 y l e i s en m u u t t u n e e n p o l i i t t i s e n asenteen riiu-k a i s e s t i , j o s t a o n p u h u t t u ylempänä. Vtioäcri 1929 ensi p u o l l o n aikana k e s k u k s e n tuhotyö o n vielä entisen, l u o n t o i s t a , k e s k i l t e e n kokouksessa t a l v e l l a K K T N : n huoneistossa oh s a a p u v i l l a P a l j t s h i n s k i . H r e n n i k o v, TsIiarhOVski, Kälinnikov^ Laritshev. j a Ramsin. t ä l l ö i n P a l j t s h i n s k i j a R a n i s i n t i e d o t t i v a t r a j a n t a k a i s i s ta o h j e i s t a jotka vahvistivat entisen t a k t i i k a n ; O n m e r k i l l e p a n t a v a a , että S h a h - t i n ^ i n ryhriiän v a n g i t s e m i n e n , joka t a p a h t u i v. 1928 a l k u p u o l e l l a , e i p i dättänyt t u h o l a i s i a . Päinvastoin j u u r i tällöin o t e t t i i n h a r k i t t a v a k s i k y symys keskuksen muodostamisesta p o i i i t U i f e k s i puolueeksi, koska eräi-'' d e n ker.kuksen jäsenten van^'itsemi-n e n , kuten sanoo R a m s i n 21 v a i k u t t a n u t " viime m a i n i t u n t o i m i n t a a n . T o d e t t i i n vain suuren varov a i s u u d e n ja k o n s p i r a t i i v i s i m d eh Välttämättömyyttä R a b i n o v i t s i n v a n g i t s e m i s e n yhteydessä. K o l m e s s a s e u r a a v a s s a kokouksessa: V A I : n h u o n e i s t o s s a , jossa o l i v a t P a l j t s h i n s k i , H r e n n i k o v , Ramsin, Fedo-tov j a Tshamovski; keväällä v a l t i - o n s u u i m i t e l m a k o m i t e a n huoneistossa, johon ^ o s a l l i s t u i v a t Hrennikov, kalinniköv,^ Lariishev, Fedotöv, Ram sih j a P a l j s h i n t s k i j a u u d e l l e e n v a ! - kysymyksenä o l i y h t e i s r i n t a m a n a i k a a n s a a m i n e n K o n d r a t j e v - T s h a j a - n o v i n ryhmän kanssa. Kysymykset interventiosta tiinä kautena alkavat kietoutua tnhot^ö- Lä. koskeviin kysymyksiin ja määräävät nii-den luonicen, joskaan niillä ei vielä ole yksinomaisesti ratkaisevaa merldtystä. Jyrkkä käänne t a p a h t i i i keskuksen tj'össä V. 1928 viimeisellä p u o l i s k o l l a. P a l j t s h i n t s k b , H r e n n i k o v i n , K r a s o v s - k i n , S t r i s h o v i n v a n g i t s e m i s e t , eimen v a n g i t u n R a b i n o v i t s h i n lisäksi, t e - t i o n s u u n i n t e l m a k o m i t e a n huoneis- ollisuuspuolueen iskivät K K : n e h t i - tossa, j o h o n o s a l l i s t u i v a t H r e n n i k o v. P a l t s h i n s t k i , Ramsin, .Laritshicv, F e - do*.cv j a Kallinnikov, käsiteltiin j u u r i s a m a a kysymystä. Näissä kolmessa kokouksessa sa-* m a s s a yhteydessä h a r k i t t i i n seuraav i a Icysymyksiä: P a l j t s h l n t s k i n t i e d o t u s t a siitä että hänen tietojensa m u k a a n , j o t k a o n s a a t u r a j a n t a k a a, v o i d a a n v a l m i s t a u t u a interventioon k a h d e n \'uoden k u l u t t u a , s.o. v u o - teen 1930 mennessä, j o n k a vuoksi o n työ' järjestettävä n i i n että tähän mennessä o n a i k a a n s a a t u yleinen k r i i s i . T i e d o t e t t i i n että i n t e r v e n t i on j o h t a j a k s i tulee Ranska, samoin v ^ ä l ä i s t e n teollisuuden h a r j o i t t a j i e n k o h t a u k s e s t a B i l a n d i n j a P o i n - c n r e n k a n s s a j a s i i t ä , että i n t e r v e n t i o n s o t i l a s j o h t a j a k s i tulee Lukoms-k i . S a m a l l a p o h d i t t i i n vastavallanr-k u m o u k s e l l i s e n k a a p p a u k s e n jälkeis e n h a l l i t u k s e n kokoonpanoa. Seur a a v a s s a kokouksessa jälleen- h a r k i t t i i n k a n d i t a a t t e j a j a u u t t a v a h i n g o n t e o n menettelyä, joka sisältyi pääoman m a h d o U i s i n u n a n pitkäai. k a i s e e n kiinnittämiseen, pitkäaikais i i n j a k a l l i i s i i n rakennustöihin. V i h - seri kokoonpanoon, s a a t t a e n p u o l u e e n j o h d o t t o n i a k s l . Tämän t a k i a ei k o k o u k s i a o l l u t e n n e n k u i n v. 1928 l o pussa. S i i h e n o s a l l i s t u i v a t Laritshev, Fedotov, Tshamovsld, Ramsin. Päätettiin j a t k a a työtä j a järjestää Uusi "TebllismispnohieBn" Kk. T ä hän a i k a a n m a t k u s t a v a t R a n i s i n i a L a r i t s h e v u l k o m a i l l e j a käyvät neuv o t t e l u j a k a u p p a - j a teoUisuusko-m i t s a n sekä I t a n s k a n s o t i l a s p i i r i en k a n s s a . Tästä a j a s t a a l k a e n k y s y r i i ys i n t e r v e n t i o s t a , astuu jyrkästi etual a l l e , j a k o k o työ s u i m n a t a a n tähän R a n i s i n osottaa. että keväällä v 10219 o l i u u d e n K K : n k o k o u s , joh'ör o s a l l i s t u i t a t FedctoV, Ramsiii, Tsbar noTski, Laritshev j a KalliniiiköV, jossa t u l t i i n s e u r a a v a a n tulokseen: Päätehtävänä o n n3*yään kestää i n t e r v e n t i o n a l k u u n , jonka vuoksi t a k t i i k k a n a on säilyttää Teollisen p u o l u e e n j o h t o j a jäsenistö, v a i k k a p a , sitä v a r t e n o l i s i t a r p e e n t i ö k e n - tää e r i a l o j e n j a p e r u s j a t s h e i k k o j en t y ö n o h j a u s t a , v a r s i n k i n k u n k r i i si j o On a l k a n u t j a t u l e e itsestään sy-veiiemään. Työtä on siksi tehtävä rriitä s u u r i m m a l l a varovaisuudella, d o i n viimeisessä (viidennessä) k o k o - Näistä vairövaisuussyistä o n kieltäy-uksessa tänä a i k a n a tärkeimpänä) dyttävä m i n i m i s u u n n i t e l m i s t a , j o i h i n l i i t t y y huohfattaviÄ v a a r e j a ja p i n v a s t o i n , jos o h n i s t m r ilmÄn vaar a a n i i n s a a t e t a a n ylittää s u u n n i t e l m i a , asettaa hiiöÄaftuiriipia järjes-^ t ö n jäseniä rationäHsoitavien tekn i l l i s e n laitoksen rakentamiseen, J f o s k a tulokset niistä j o u t u v a t u u d e l l e v a l t i o l l e " , ( t u n n u s t u k s e t 21.9 30). ivienetykset v. 1"928 e i keskeyttänyt ke^ktikseri fyota, t o i s i s t a k a a n syistä. 16. 11 Ä ä n i s i n eslftaä: t o i s e n a yhtä voim"äkkääria . k i i h o i t - t i r i i e n a ö l l Läfitsheviii j a Ä ä i h ä n in V . 1928.lopussa, tuomat foiveel j o t ka p e r u s t u i v a t k a u l a p a - jä teöllisuiisiko-riiiteän. vakävisfK i n t e r v e r i t i o s u u i m i - t e l m i s t a . V . 193Ö ^ a r i ä , s.ö. äivän-lähiaikoina. Leimälitaiiiit taistelu N K P ( b ) : n sisässä, huomattavien v a i k e u k s i e n e s i i n t y m i n e n k o U e k t i - visoiniiskyÄyriiyksessä, syvSht3rvä t a . l o u d e l l i n e n k r i i s i , l a a j o j e n joukkoj e n tyytymättöriiyys, työtätekeväin taionpoifcäih jjtiölu^en y h ä kasfräva v a i k u t i j s v a l t a jottKköjeri k e s k U i ^ e s s a, t e o l l i s e n puolueen v a l k o e m i g r a n t e i l tä saariia rähäiiinfen ävirstus. k a i k k i nämä sfeiicät riröoaostivat pohjan l a s k e l m i l l e menestyksellisestä v a s t a v a l l a n k u m o u k s e l l i s e s t a kaappaukses-t a . j o k a o l i t e o l l i s e n puolueen lähin tehtävä. Näin OHeri Kiöhfioliisestikhi j a t k u! t e o l l i s e n piibliTeen, tölininta,^ jöäkin pieiieirimäfiä äktirvisutijäella. Pääteli-täväksi a s e t e t t i i n t e o l i l s e h p u ö l t i^ k a a d e r i e n s ä i l y t f ä m l r i ^ j ä v a r o V a i - -ierii lisääiriiiÄir, .ta^Ölistfen siteiden u j i t t a m i h e i i TTT'^:n -Jtairssä j ä p y r - äiriys säilyä i t t t e r i t t t f e o n , a l k t i U n ast i . (Tödistixkset 16.10 1039). . t J u s i i s k u K K : t e k b i t U i . 1930 keväällä, jöllölii v a n g i t t i i n L a r i t s h ev ?ä iPedötqv. E i s ^ ö i ä n kiiftferikaan ^ e % e y t t § n y t t r o l i i ^ piiöltieen K K : n löiritiiitaa^ k t i i e ^ haliiaai , 0 - softaä ftämsin föäistiÄsrSsaän 2 1A K o k o imiöe a i k a n a .en Ä i d ^ o l l e e n — s ä j i c o Räriisin, t e b l l i i ^ n " p u o l u e e n SS : n k i d u k s i a , muistan v a i n , että jo e n n e n yiimeistä palat u s t a ^ ^ o t o ^ j a Läritshevlh j i i t un yhteydessä, o l i m i m i l l a t a i n i ö h t a. u k s i a y M t y i s i t r t ^ : r i jäsenteii j a pierienripien r y h m i e n kpussä". Teollisuus puolueen T nen loiminla v. 19 Tämä R a m s i n i n väite yhtf n o i s t a V . 192.^30 kumouti k a u t t a , että joukko muita s : j e n todistuksia, osottavat i s t u n t o j a olleen. Niinpä K a • (3^1.10 30) t o d i s t a a: " t e o l l i s e n puolueen K K . ulotteestaan, järjesti kaksi n< l u k o k o u s t a : toisen, kuullaksee ; 6 u r g i r i selostusta teollisuuder d e l l i s e s t a tilasta v. 1930. jc sällistuivät Sokolövski ja E k o v s k i , S h e i n i n työhuoneessa •N:n tiet. tekn. hallinnossa, föTraiessä puheenjohtajana, ja n o o v s k m , Laritshevin, seka — K a l i i m i k o v i n , ollessa sas t ö i n e n neuvottelukokous oli h e v i n työhuoneessa ja kunlt l o i n G r o m a r i i n selostus yleises j u n k t u u r i s t a v. 1930. E n olla p a i k a l l a , joten en voi sanoa 1 koukseen osallistui. Molemiriät neuvottelukokou: livät nnelkein samanlaisiin % riiiii. että tuotanto ja kapitas riustyöt joutuvat kestämään & t a v i a v a i k e u k s i a raaka-.a!nelQe a s i a l l i s e s t i rakennusaineiden, e t e n k i n f i n a n s s i e n j a ruokata sUlite^-n. t ä m ä konjunktuuna v u o t e e n iÖSO nähden ei T puolueen KKr l l e ollut odotta siliä täriiä s e i k k a ' o l i sen J t u n n e t t u jo 5-vuotissudMi l a a d i t t a e s s a , j o l l o i n vic:akin s p i a v a i k e u k s i a o l i odotcttar; väällä V . 1931. (Tod. 31.10 30) iJän kertoo edeDeen: " . . . . K : n antamat tiedot to s h e v T e o l l i s e n puolueen KI t u n t o o n V . 1930 alussa, johon •saa R a m s i n , Laritshev. Tshä ja- m i h ä — K a l l i n i k o v . Tässä istunnossaan TeoHise lUSöi K K hyväksyi viimeisen \ seri i n t e r v e n t i o s t a sekä nii»3 R a Ä s i i i i n ehdotuksesta kteHttää työtä sotilas j a t sK p & t t l s K i i n i s e k s i Teollisen ? jSsehiitä Punaisen armeijan s l u l . . . . " (Todistukset 31.10 Öamaten todistaa Fedoto?
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, December 12, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-12-12 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus301212 |
Description
Title | 1930-12-12-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
. T T * A T> A T T Q Ctiu4*a TOonaUUen trörcMtäa «UM» useakcssstu}*, daeatTy S«l
,V- Jr X X O bnrj-iu. Oat^ l u l k i i s a , paiui «usnaslai- j* taiixiUjlai JBkUyirrlsä.
«aly « e t u of Fioaitli Wariu3i in C i n i i l i . Pui>luhe4 d i i l f >t S a d b u r , Oeuno.
*. V.\PAtS (Uberty)
kc^atcred mt tlte Port Office Dcp*rtiaeot, Otuw«. u tecood cUai o u t t n.
Crtitll «JhetisiBr n t e i . 7Sc per c c l . incb. Htsiosra cbcrte for d a t l a is*tniaa, 75e. Tbe
\')lj^tsk''ii*'tlci'l>cst tätertiuos medius: «icocs the Fiooitb peopte in C*n*i».
.TetBltst, koottoii. kirja^siippa j« p i i c o ocusu ulou* Elm Streetillä.
^ n ä o u t e : V«p«u», Bor W, Sudb-jry. Ont.
- r^l^teiet: Konttori lCi38. — Toialtai 536W. — Kirjtkaopp* 2387W.
Pkene: Office (job *>ork, «dititi»«cien:«, eic.> 1038 — Editor S36W. — Boolulor* 73STW.
TII_\USiriNNAT:
. • 1 >k.' » 4 ^ . « kk. 13.50. 3 kk. t l TS ia 1 kk. «1.00. — \ldr<»tloibio Ja Sooscea «eki mao-
«JW ulkoicaiUe: 1 «k. tOJOO. 6 kk. »3.Ö0 j * 1 kk. 11.00.
ll-ifOTCSHJNNAT V.\TAL'DESSA:
Kirjeraibloilmotokrel fl.OO Lrrtj, {^'.O-J L^kti k c i t u . — Avioliittoon menneille onnestoirotukaet
4Se paliutuuma. — NioenniuuiloilmoiukM-t jOr kerta, flXIO 3 kertaa. — SjatyisiiJootakaet tlJOO
fcotx. tiJDO ^ Vrru». — Asuntorroilmr.tukTt 12.00 ktrta. »3.00 kik»l kertaa. — KiilMlIniotBkieJ
M.O0 L i r t i . — Kuoi<-ir,aniIm"luk«<-t %2.0() krria. 5C>c liiltnaksu kiitoilaateelta tai maialoTirtrlli. —
fcfalutaaii tirjot j i «»•.irilmoiuk»'! j'M k r r t j , SI.00 k o l a ? kertaa. — Tilapliiilmoltajiea ja ilmofat-
J'^nllO"«,'^n on, v » j i i * ! t j f n h c t r t i ä - i i iIn;oiu*binIj etukäteen.
laäoaöiitij. J . U ' . Ahlqviit.
itAiusit: 1. w. .\h;q»;»t.
Office, Bookatore and Priottbop: Vavau» BuiiJin;, Elm Street.
_ i i i Bt»n 10 be'addreued: Vapiu». P.O. Boi C9, Sadbury. Ont.
J/j i*c»:itte' tailloio tabanta aaa Tiitiuita entimSiteen kirjeeteenoe, kirjottakaa Badelleea liikkeea»
y i r f M J : : ^ peraooBalliaella nimellä. J . U": Ablgvitt. liikkcenhoiiaia.
Suomen työväen taisteluista
oikein, että kapitalistisien lalook-
-i^n asema ei olisi sellainen kuin
se -nyt on, ellei Neuvostoliittoa
olisi olemassa; ja kapUalistimai-den
vastavallankumouksen lietsominen
ja lukeminen on yhtenä niis-ä
viimeisistä epätoivoisista lalouk-ieiisa
vakiii^nutlarr-isjTilyksistä
oiliin koko kd[»italistinen maailma
m turvautumassa.
Samalla kun porvaristo nyt
ivoimesti myöntää nämä seikat, sanalla
kun se on jo pitkän aikaa
.almislautunut millä hetkellä hy-
.änsä hyökkäämään neuvostojen
1 maata vastaan, se myös käsittää
isen, että työväenluokan laajojen
: joukkojen narraaminen sotaan ei
, ole enään niin helppo tehtävä kuin
j 1914. Sen sotavalmistelujen sil-
I miiripistävimpänä vaiheena, jon-j
ka proletariaatti on tuntemassa
j katkeralla vlavalla. on fascistinen
i virkavallan hvökkävs tvöväen mi-
Huolimalta ankaralla fascisti-huyj itcttu niin kivuttomasti ja ve-1 Utantlista toimintaa vastaan cana-terrorista,
huolimatta lukemallo-1 retlömästi kuin Svinhufvud ja dalaiscnkin tyr.väenluokan joutues»
niistä työläisten -kyyditsemisistä'" i kumppanit väittivät. Oli ollut pak- tämän offensiivin alle. Sodan
murhista ja vankilatuomioista, joi |ko ryhtyä vaaliterroriin ja kyydillä
lahlari-Suomen oikeudet ovai i s-emisiin. minkä seikan hallituskin
viinie viikkoina joukotlain mätki- myönsi. Mutia sekä hallitus että
neet Suomen proletariaatin eturi
vin -miehille — jatkaa Suomen
kbYömunistinen puolue olemassa-diviaän
ja toimintaansa.
Näkyvänä todistuksena siitä on
oUä toverit ovat Suomessa kyen
ilcöl perustamaan kommunistiscr
pIToInecn maanalaisen lehden "Tiedonantajan"
esiintuomaan Suomen
sorretun proletariaatin niiclialoj.-
ja taistelupyrkimyksiä.
.Siromien nykyisten valtiopäivien
isliinhossa hyväksyttyjen kommu
. itistilakicn johdosta kirjoittaa "Tic-dtmarrttaja"
otsakkeella "Se 6n
läyietty" seuraavaa:
" K u n terrorin avulla kokoon-ha^
iKltu 'parlamentti' kokoonlu?
jchslimnäiscn kerran, teki Sianpään
hallitus sille selostuksen tilantces
td ja sen aiheuttamista toimenpiteistä.
Selostuksessa avoimesti mai-hfitiih,
ettei hallitus ollut halunnutkaan
ylläpitää 'laillista järjcs
tyslä, koska .se olisi vienyt yh-teSthlolrmäyksiin.
Siten tunnusie-laati
avoimesti, ellä fascislil ovai
saaticet suorittaa "verettömiä" keikauksen.
Sisäasiain ministeri painosti
tätä erikoisesti, vakuuttamalla,
että "emme enää voi palata
aikaisiemnlin vallinneihin oloihin".
•Hallhitksen selostus ja selitykset
hyväksyttiin ja "parlamentti" siunasi,
terroristisen fascislivallan.
Sc on siis täytetyt! Ja mitä osaa
esittri'ä"t sosialifaseistit näissä fas-cismin
kruunausjuhlallisuuksissa?
Tietysti oli niiden pakko tunnustaa,
ettei fascistikeikausta oltu
lähestyessä kiristyy fascistinen po.
liisilerrori. Sillä koetetaan n u j er
taa työväenluokan väslustuskykyi-syys
ja sellaisenaan se, Ö3pna maailman
laajuisesta sota^^almistelus-la,
vaatii työväenluokan joukkojen
vastarynnäkön.
Canidan työväenlu(^ka, siihen
kuuluvat suomea ja muita kieliä
puhuvat työläisöl, ei voi enää välinpitämättömyydellä
suhtautua
porvariston sotavalnästeluihin.
Sen tulee tutustua kotimaisten ja
myös ulkomaisten kapitalistien juo^
nilteluihin, provokatioihin, tulio
töihin, jotka- on suorasti kohdistettu
työläisten neuvostovallan kukistamiseksi.
Canadan työväenluo
kan tulee rieritää" valtavin joukoin
kaduille mielenosotuksiin ja osot-taa
Canadan valta luokalle, että
Canadan prolfelariaatli ei- tule läh-leeiään
taisteluun Neuvostoliiton
työläisiä ja talonpoikia vastaan:
että se ei tule lähettäiiiään aseita
neuvostomaalaislen tovereidensa
surmaajille; että se tulee liittymään
maailman proletariaatin vai-lankumoiisrintaihaan
ja muutta
maan imperialistisen sodan luokkasodaksi
kapitalismin kukistamiseksi
sekä työläisten ja farmarien
neuvostojärjestelmän perustami
seksi.
NÄVnAMÖTAIDE i
sosialifascistit unohtivat veriteot
ja murhat. Ei kukaan puhunH!
forssalaisen Holmin murhasta. So-j
sialifascistit eivät edes nniislaneel!
oman puoluetoverinsa Happosen f
katoamista Heinävedellä. Ja kuka
tietää kuinka paljon cnkaan sa-mallaisia
"katoamisia"', jotka ei-fyoiaisef
syevaf
D a i l y V V o r k e r i s s a ' < i r j o t t a a James
B a r n e t t N e u v o s t o M i t o n r a v i n t o t i l
a n t e e s t a s e u r a a v a a:
N e u v o s t o l i i t o s s a , missä työläiset,
vät ole tulleet päivänvaloon. Fas-1 alkaen sangen takipajuisosta teol-
. ., . .. ,, . hsuuden kehitystilasta, ovat suorit-
•istikerkaus ei n n n ollen ollm vc- tgncet saavutusmäärän, mikä Yh-relön,
vaikka sosialifascistit olivat .(jysvallois.^^a on kestänyt vuosisata-
^en unohtaneet, IVfulla ei siinä j määrän, j ) n eräs suuri tehtävä
kvllin, he eivät- enää halua muis-[ edessä, nimittäin runsaamman ja
, , , ., . tl T f paremman ravinnon varaaminen
taa koko keikausta. He puhuva!
vain "laittomuuksista" ja "palaamisesta
laillisiin oloihin", ja näin
ho tekevät siitä huolimalta, vaikka
sisäasiain ministeri "parlamentissa"
täysin selvästi ja suoraan»
?anoi, että sc on mahdotonta.
Kaiken tämän siunasivat sosialifascistit
lausuntoehdotuksellaan
Jonka itse fascistilkih leimaavat
luoUamuslauseeksi hallitukselle
Fascislicn pää-äänenkannatlaja
myös heti "parlamenttikcskuste-lun"
jälkeen julkisesti kiitti so- ''^^^''^^'^^1'''' ^«^P^^Pi^ olemas.
, , sa jö 240. Maan en osun rak^n-siahfascisleja
heidän kannatuksestaan.
Luokkaticloinen, vallankumouksellinen
proletariaatti ei siunaa
fascismia. Se tulee päirtvastöin
vielä enemmän kuin tähän saakka
tehostamaan taisteluaan fascismia
vastaan, missä tahansa tämä ilmeneekin.
Fascistiparlamentin päätös
ei ole meidän laillisuuttamme.
Me viemme vallankumouksellisei)
laillisuuden voittoon. Ja senvuok-si
on lyötä lehosleltava."
työläisille. E n n e n heillä o l i mitä
n i u k i n j a k e h n o i n r a v i n t o.
E n s i v u o n n a s i j o i t t a a h a l l i t us
.seitsemän j a k o l m e n e l j ä n n e s t ä m i l j
o o n a a d o l l a r i a r a v i n t o t e o l l i s uu
t e e n sen lisäksi mitä niillä siellä
n y t jo on. V a l t i o n r a v i n t o t e o l l i s
u u d e t t u o t t a v a t enemmän kuin
k a k s i k e r t a a n i i n p a l j o n k u i n ne
t u o t t a v a t tänä v u o n n a , 124 p r os
enemmän. Täten ne s u u n n i t t e l e,
v a t lisätä r a v i n t o a työläisten k u -
lutettavä;^isi 8 — 1 4 p r o s e n t t i a .
V . 1931 a l u s s a a l e t a a h järjestää
lisää s a t o j a s u u r i m i t t a i s i a s i k a ni
J&s Venäjä joutuu mstavallänkUmouksen
kouriin, on se Canadan hyöty'
Tällaisella otsakkeella varusteltu
artikkeli canadalaisen suurpääoman
äänenkannattajan " F i n
a n c i a l Postin" äskeisessä numerossa
ratkaisevasti toteaa, että
koYififtiuhistien kävmä agitalsioni
uhkaavaa sodanvaaraa vastaan ei
Siuinkaan ole ollut tuulesta lem-ihatuilla
perusteilla tehtyä työtä,
v c a h On mitä lähimmässä yhteydessä,
tällä kertaa uhkaavimpaan
vaaraan — imperialistisen sodan
puhlceaniiseen Neuvostoliittoa vastaan
millä hetkellä hyvänsä. Sen
s i j a a n , että tähän saakka on k a p i -
lalistinen propagandakoneisto, por
toja suoranaisen sotavarustelun
ohella. Neuvostoliilon laloutla on
sen sisällä käsin koclellu horjuttaa,
kuten juuri päätlynccl vasta»
vallankumouksellisten jutut Neuvostoliitossa
ovat ratkaisevasti todenneet.
Näitten vaslavallankumoukscllistien
vehkeilijäin paljastuminen j ;i
heidän luiuiusluksensa, jOtka tolc-iivat
juhtavain imperialististen vai»
tain osallistuneen näihin sota-hankkeisiin
neuvostomaata vastaan
>n nostattanut uuden suuttuintik-ien
tulvan kapitalistisissa piireissä^
l i e l a a n s u t i r i a lihanpakkäuslaltok-
.sia Väestön t a r v e t t a tyydyttämään.
V v . 1 9 3 2 — 3 3 tulee maassa olem
a a n käkikiaan 30 m i l j o o n a a lyp-sylellrilää.
N y t o n s i e l l ä v a i n p u o l i t
o i s t a r h i l j p b n a a päätä.
Sillä a i k a a kuin m e i j e r i t e o l l i -,
s u u t t a r a k e n n e t a a n , k a r j a k a n t aa
l a a j e n n e t a a n v a r a a m a a n riittävästi
m a i t o a , j u u s t o a j a v o i t a , ponnist
e l l a a n l u j a s t i kasvisöljyn v a l m is
t a m i s e k s i v o i r a s v a n t i l a l l e . N y t j o
o n o l e m a s s a 470 s u u r t a öljypuser-t
i m o a . V i i m e höinäkuun 1 päivä
a l k o i ensimäinen m a r g a r i n i t e h d a?
käydä M o s k o v a s s a . • Seits6män lisä-t
e h d a s t a r a k e n n e t a a n 1931, j o i t t en
y h t e i n e n t u o t a n t o on 7 0 , 0 0 0 tonn
i a : ' K a l o j a p y y d y s t e t t i i n 1 9 13
8 8 6 , 0 0 0 t o n n i a ; V . 1 9 3 0 o l i v a s -
t a t i v a l u k u 1,260,000 t o n n i a . V v .
1 9 3 2 — 3 3 ori määrä, s a a l i i n k o h o ta
k a k s i j a p u o l i k e r t a a s u u r e m m a k s
i .
S o k e r i n t u o t a n n o n k a k s i n k e r t a i s.
t u m i n e r i väestön t a r p e e k s i p n n y t
täysin t u r v a t t u.
H e d e l m i e n j a v i h a n n e k s i e n v i l j e l
e m i n e n on o l l u t pientä ennen,
m u t t a 1 9 3 2 — 3 3 tulee k a s v i t a r h a -
v i l j e l y s a l a " ^•aksinkei-täistumiaan n y k
y i s e e n v e r r a t t u n a . Nykyään on
a l i m r r i a k s i v u o t u i s e k s i kulutusmää-räksi
henkilöä k o h t i l a s k e t t u 2 75
p a u n a a p e r u n o i t a , 3 3 0 p a u n a a v i -
Harineksiä sekä 55 p a u n a a Kedel.
ihiä. S e u r a a v a n viideJn v u o d e n a i k
a n a lisääntyvät nämä määrät suur
e s t i . E u r o p a n . s u u r i n t a k a n n u t u s -
l a t t o s t a r a k e n n e t a a n K r i m i l l e , m i kä
t u l e e t u o t t a m a a n 90 m i l j . k a n n
u a räviritoa vuodassa. 13 u i i d en
k a n n u t t a m o n rai^entaVhSrien alkoi
1 9 3 0 , j o i t t e n l a i t o k s i e n y h t e i n en
v u o t u i r i b n . t u o t a n t o m ä ä r ä t u l e e olem
a a n 2 0 5 m i l j o o r i a a - k a n n u a . M u i t
a l a i t o k s i a riiyoskiii rakennetaan
j a v a n h o j a k o r j a t a a n . L a s k e t a an
k o k o kanniJ^tustuotannon tänä v u o n n
a olevan bilj. k a n n u a , 5-
v u o t i s s u u n n i t e l m a n päätyttyä, tulee
tämä l u k u n o u s e m a a n 5 b i l j . vuos
i t t a i n . M i l j o o n i a d o l l a r e i t a s i j o i t
e t a a n m y l l y , j a l e i p o m o t u o t a n n on
kehittämiseen.
S u u r i a oSu'ustoiniin'näHisia ja
t e h d a s r a v i n t o l o i t a r a k e n n e t a a n ympäri'
N e u v o s t o l i i t t o a varaamaan
t y ö l ä i s i l l e Ktrimititä, h y v i n v a l m i s tie
t t u a ruokaa' alhäisiriuiiilla hiri-rioilla.
A i n a k i n 50 p r o s . työläisten
p e r h e i l l e v a r a a v a t suuret v a l t i on
t a i ostius'toittiinnali1s6t r a v i n t o l at
ruo^^faa v, l Ö S I l o p p u u n ittönpessä
K a i k k i riäniä t6öTlisuude'^t j a l i s
ä ä n t y v ä t edut ovat k a u p u n k i - ja
m a a t a a i t a j i a v a r t e n . Siten v a r a -
tatfri erisi k e r r a n r a v i t s e v a a r u o k aa
y l l i n k y l l i r i työväenluokalle, joka
ori saäriut vuoisisätöja nähdä nälkää.
Moniai uusfai t a r p e i t a t u l e e ja
ric t u l l a a n tyydytfariiään t o t e u t t a m
a l l a nämä s u u n n i t e l m a t —-: r u n -
s a a n i m a n j a l a j i r i k k a a m m a n r a v i n -
t ö v a r ä s t o n t u o t t a m i s t a v a r t e n,
^ ^ ^ e u v o s t o j i i ^ o s s a j ^
Ilosia näyteliruä
C s J : N N Ä Y T E L J I A V A R A S T O ON
O-V J U U R I L I I T E T T Y S E U R A A V
A T U U D E T N A Y T ^ L Ä A AT
"Viha Ja rakkaus" ( L j u b a Jarovoi)
viidessä näytöksessä. K i r j o t U n ut
K o n s t a n t i n Trenev, suomentainzt
K a a r l o H a l m e , 18 miestä j a 4 n a i s t a ,
v u o k r a $8.00.
A i h e näytelmään o n o t e t t u etelä-
Venäjältä k e n r a a l i D e n i k i n i n hyök-käyksen
a j a l t a v. 1919. K a p p a l e en
päähenkilönä o n L j u b a J a r o v o i , e n t
i s e n k e l s a i i n a r m e i j a n upseerin v a i mo,
joka miehensä kuoleman jälk
e e n on r y h t y n y t opettajattareksi.
K e n r a a l i D e n f i i n i n hyökkäyksen a i k
a n a s i i r t j r y p a i k k a k u n t a , jossa h ä n
t o i m i i opettajana, ussamman kerr
a n kädestä käteen. Hänen odott
a m a t t a a n palaa hänen miehensä,
j o k a jo o l i l u u l t u k u o l l e e k s i , m u t ta
hän palaa valkoisena, valkoisten
j o u k k o j e n upseerina. Ljuba taas
o n päättänyt pyhittää Jämänsä k o k
o n a a n vaHankumoukiselle. J a h e i dän
välillän s y n t y n y t r i s t i r i i t a o l i k
i n kappaleen pääaiheena. Tässä
t a i s t e l u n k u l k u . a s e t t a a sovittamat-t
o m a s t i v a s t a k k a i n k a k s f i h m i s en
o m a a m a a v o i m a k k a i n t a t u n n e t t a , v i h
a n j a r a k k a u d e n ; asettaa omaa-j
a n s a r a t k a i s e m a a n k a n t a n s a omien
sisäisten t u n t e i t t e n s a j a v a l l a n k u m
o u k s e n edun välillä. Sen s e u r a u k s
e n a L j u b a n ennen miestään koht
a a n t u n t e m a hellä rakkaus m u u t t
u u p o l t t a v a k s i v i h a k s i j a miehensä
täaseri saa h ä n e l l j k u u l u v a n tuom
i o n valkoisena p e t t u r i n a . Tämän
yhteydessä on k a p p a l e s s s a esitetty
j o u k k o e r i l a i s i a l u o n t e i t a , j o t k a o t t
i v a t osaa vallanktlmoukseen, m l -
' k a l i se v a s t a s i heidän omia pyyteitään.
J a l o p u k s i esiint^'y k a p p a leessa
se väestön myötätunto p u n
a i s i a j o u k k o j a k o h t a a n , j o n k a he
a i n a k a i k k i a l l a saivat osakseen.
Näytelmä on y k s i p a r h a i t a «Jra-n
i a a t t i s i a k u v a u k s i a Venäjän köyhälistön
v a l l a n k u m o u s t a i s t e l u s t a.
" E a n k e c t t r a s " neljässä näytöksessä,
k i r j o t t a n u t K a i s a Mfit^, 5 riiiestä Ja
4 n a i s t a . V u o k r a $3.00.
K a p p a l e on v o i m a k a s a g i t a t s i o n i -
näytelmä. Siinä k u v a s t a a kaikessa
a l a s t o m u u d e s s a a n se sorto j a vää:»
r y y s j o n k a alaisena työläiset k a p
i t a l i s t i s e s s a y h t e i s k u n n a s s a j o u t u vat
elämään: t u o t a n n o n prosessissa
t a p a h t u v a työn r i i s t o , sekä y h t e i s k
u n n a l l i s e n h u o i i o n puutiteesta joht
u v a yleinen elämän epävarriiuus.
J a iriitehkä o m i s t a v a n luokan j ä senet
käyttävät tuotantolaitosten
omistuksesta* johtuvaa valtaansa
h o u k u t e l l a k s e e n j a s u o r a s t a a n pa~
k o l t a ' a k s e e n k i n työväenluokan tyttäriä
s a a s t a i s t e n h i m o j e n s a u h r e i n
a paheen teille. Erittäin sopiva
esitettäväksi o h j e l m a t i l a i s u u k s i s s a.
"Pätaanen äiti" kahdessa näytöksessä,
6 miestä, 2 n a i s t a jä 4 p o i k
a a . V u o k r a $3.00.
K a p p a l e oh kuvau.s Suomesta
l u o k k a s o d a n - j a sitä läliiseurannee!-
t a a j a l t a . Punasen äidin mies, p u -,
n a s o t i l a s , saapuu v a r s i n a i s e n t a i s t
e l u n päätyttyä j a pitäaikasen p i i l
e s k e l y n jälkeen käymään perheensä
luona. Salaa, k u t e n hän o t a k -
suu. M u t t a väijyvät välkoset h i i o -
riiaavat hänen tulonsa. J a hänen
e n t i n e n mökkiläisriaapurinsa, josta
s o d a n a i k a n a On t u l l u t valkörieri
u p s e e r i , m u r h a u t t a a liänet mitä r a ä -
k a r i i a i s r m r i i a l l a tavallp.| M^röhem-m
i n tulee v a l k o n e n upseeri m i e l e n v i -
kafeeksi j a s a a o m i e n y i l l l i n t y n e i -
d e n miestensä t a h o l t a samanJaisen
l o p u n , j o n k a häii itse /On n i i n m o n
e l l e a i h e u t t a n u t . Hyvä a g i t a t s i o n i -
k a p p a l e .
" R a j a v a r t i o " yhdessä näytöksessä,
k i r j o t t a n u t K a l l e R i s s a n e n , 4 miestä.
V u o k r a $2.00.
T a p a h t u u N e u v o s t o l i i t o n j a Puol
a n r a j a l l a L e n i n i n k u o l e m a n a i k
a n a . P u o l a l a i s e l l a v a h t i s o t i l a a l la
o n t i u k k a määräys oll^i rj-htymättä
mirikäänlaiseen kainssakäymiseen
r a j a n toiseUa puolen vahdissa olev
a n p u n a s o t i j a a n kanssa. Jä a l u s sa
hän koettaa"kin o l l a jäykkä k u n
suölapätsäs. M u t t a puölalalsellaMn
s o t i l a a l l a o n k o r v a t , eikä hän s i is
voi o l l a k u u l e m a t t a mitä punasoti-l
a s hänelle puhelee. N i i n hän k e s
y y n t y y j a menee r a j a n y l i p t i r i a -
s o t i l a a n luo. Siinä tupakoidessa-p
u h e l l e n pimasotilas saakin puol
a l a i s e n näkemään y h t e i s k u n n a l i i -
.sla kysymyksiä uudessa valossa.
P u o l a l a i n e n upseeri s a a p u u j a h u o m
a a v e l j e i l y h . O h a l u s s a erittäin
ärheänä s o t i l a a l l e , vaan tämäpä'
t a r t t u u k i n häntä k u r k u s t a , k i i n n i ja
p u s e r t a a kunnes l u p a u t u u olemaan
i h m i s i k s i . ' Kappale on k i r j o t e t tu
e r i k o i s e s t i L e n i n i n m u i s t o j u h l i a var.^
t e n , mutta soveltuu esitettäväksi
missä o h j e l m a t i l a i s u u d e s s a tahansa.
C.S. J . NÄ*TELMÄVARAST?Ö
k : t t a G . Sundqvist.
Rootiiv muistainatto-muus
näyttämöllä
O t s i k c s s a m a i n i t t u v i k a o n h y v in
suuressa riiitassa päässyt pesiytymään
näyttämöidemme palkeille ja
k u n o n kyse amatöörinäyttelijöistä,
n i i n täytyy s u h t a u t u a myöskin v ä hän
v a a t i m a t t o m a m m a l l a a r v o s t e l u l t
a . V a r s i n k u i meillä täällä C a n a -
dassa t ä y t j ^ puskea näytelmä v a i.
m i i k s i n i i n lyhyessä ajassa, että j os
o n " k o v a pää" n i i n ei s i n n e kerkiä se
r o o l i mitenkään m a h t u a . K u m m i n k in
löytyy t o i s i a , j o t k a s a m a n a j a n s i sälle
oppivat r o o l i n s a j a joskus p i demmän,
sartiaan a i k a a n k u n t o i n en
et opi lyhyempääkään. T o i s e l l a on
p a r e m p i m u i s t i , siinäkin o n Ijyllä'
perää, m u t t a asiassa on t o i n e n k in
p u o l i : t o i n e n ottaa a l u n pitäen s en
päämäUrän, että tarvitsee mahdoll
i s i m m a n vähän k u i s k a r i a . Löytyy
s e l l a i s i a k i n näyttelijöitä, jotka p i tävät
m e l k e i n r i k o k s e n a lähteä p u h
u m a a n r e p l i i k k e j Hän , e n n e n k u i n on
k u u l l u t " a l u n " j a mikä ikävintä, t o i n
e n kuuntelee koko r e p l i i k i n ensin
k u i s k a r i n suusta j a s i t t e n j a t k aa
r a u h a l l i e s s t i menoaan. Pitemmän'
päälle häneen kasvaa s e l l a i n e n k ä s
i t y s , että luulee hämäisevänsä y -
leisöä j o l l a i n sivuliikkeellä sillä a l k
a a , k u n k u i s k a r i lukee kopistaan.
Tämä o n väärä systeemi. Yleisö ori
n i i n tarkka,- että se huoriiaa. heti
k u n näyttelijä joutuu avuttomaksi
näyttäriiöllä j a m e l k e i n t u o l i n l a i d
a s t a k u h n i p i d e l l e n jännityksestä,
m i t e n m a h t a a tuo päästä eteenpäin.
K u n näyttelijä saaii pitkän " j o n o t u k -
serit" j ä l k e en r o o l i n päästä k i i n n i latt-r
keäa yleisöltä k u i n yhdestä suusta
oliÖh!
K u u l e e u s e i n sanovan i h m i s t e n e t tä
se j a se o n " h y v ä " ottamaan
k u i s k a f i l t a . M u t t a olen varma, e l että
k u n yleisöön o n tämä käsitys
p i i n t y n y t näy t e l i jä.stä. ei hän k o s -
k a n . tältä näyttelijältä voi o d o t t aa
mitään e r i k o i s t i , j o k a voisi l i k e n -
nellä pieneltä o s a l t a a n t a i d e t t a . P e r
u s t e l e n tämän väitteeni osaksi k o - '
k e m u k s e s t a j a näkemäni perusteella.
E s i m . jos j o u d u m m e esittämään j o t
a i n f a r s s i a t a i sukkelatempöista h u vinäytelmää,
siinä ei e b d i kuuritte-l
e m a a n k u i s k a a j a n joka sanaa ja
jos kunutelee, tulee esityksestä v e nyvä,
h a u k o t u t t a v a fc^ele. Yleisölt
ä k a t o o lieti iiäytelznästs . s a a m a n^
xUu&iom. J o s t a a s ijoudumme estttä.»
mään j o t a i n syvällistä luonnetehtä>
vää, n i i n ensimäinen e h t o « n , e t tä
läksy o n h y v i n iwä.vä/ j o t t ä s a a p ä s ' '
n a k a i k e n huomionsa Kitettäväl-i
e e n henkilölle, muussa- tapauksessa
a s t u u e t u t i l a l l e k u i s M i t t ' jä" öttfec
vasta se mistä pitäisi öUa-kssfEsyB.
J o s s a i n harvapuheisessa maalälsSl-jässä
käy päinsä o t t a a k u i s k a r i l t a -
kin, m u t t a s e l l a i s e n n^i^ijätf: liik^
k u m a - a l a m u o d o s t u u h y v i n y k s i p u o -
; I l s e k s i joka- öttää- t ä a s t e - k u i s k a nn
I perästä l u k e m i s e n tavakseen.
' M i t e n - k l U f i ^ ^ t t a v&aonlEX^ - i i ä j l t ä -
; möllä, jos vastanäyttelijä e i m u i s ta
mitään, höpisee sitä j a tätä (voipa
välistä kysäistä k t i i s k a r i l t a k i n "että
m i t e n ^ " ) , jolioiä/ ^ i t i s f(k^ on k a - -
d b i u i u t sle' vSfaäin'^ tait<öen hitdtkÄ^
rieäi, jökäF ^ifaäp- o ä ä pai%nänia lält-synsä
o s a i m e e n a ollut. M e n ä y t t e l i j
ä t olemirie ehkä j o s k u s tulleet k o -
kemukBecn hucmosti muistavasta
vastanäyttelijästä jfr t i e t y s t i olem.
öie" niyöskin t u o t t a n e e t toiselle K a r m
i a - k i i h emme' ole' i t s e ' osanneet
r o o l i a m m e . Minä a i n a k i n t u n n e n s y vää
myötätuntoa s e l l a i s t a näyttelijää
k o h t a a n j o k a osaa roolinsa.
Ymmärrän n e v a i k e u d e t , mitkä mon
e l l a k i n (kx vOitetläyääiB; m i l t t a l u u ^
l i s m tässä niyös o l e v a n terveellisiä
h u o m a u t t a a k u i n k a tärkeä p u o l i se
Oii' nSytelinlemhfö tmrilStäriiieeiaäHa;
Yleisömme kyllä palkitsee meidän
a u r a s t u k s e m i n e . Ennen vanhaan,
kiih tfeällJeri e l i alkuaikaaJiSä^ n i a i t.
R o o m a s s a , jos näyttelijä näytteli
hubribsti- j a - öSsäi röoUhsa' huohösti-kansa
v o i r u v e t a heittelemään k a ii
k e n l a i s i l l a esineillä s e l l a i s t a e s i i n tyjää,
l i y t o n a j a t muuttuneet- m u t ta
n y t k i n yleisömme näkee k u k a o-saa
läksynsä j ä I h i k a e i jä^ s ö ä fbti-
" k a a n arvostelee" näyttelijäin säavii-t
u k s i a .
T a r k o t u k s e n i o n o l l u t että, k u n
edes riuOfehipäbii rtäj^itelijäpöivebri
saamme i s t i i t e t t u a sön " i d e a n " , et:.ä'
vastariäyttelijan v i i m e i n e n i«epliik^
k i k a i k u i i hänen k o r v a a n s a ; s i i l o i n ei
hänen tarvetäe j o n o t t a a " a l k u a " m i s -
):ääH m u u a l t a j a täHffin f>ystyy n ä y t telijä
l u o m a a n j o t a i n j o k a CMV m i e lissä
pysyvää. Y k s i s u u r i n v i r h e on
vielä se, e t t ä e i a i n o a s t a a n ' k u u n n e l la
k u i s k a r i n k o p i s t a , m i i t t a täytyy
o i k e i n katsoa k u i s k a a j a a n j a n ä y t.
tää sille o i k e i n avutonta naamaa.
Tämä v a i k u t t a a k e r r a s s a a n huonolle
ja oh- sMärisä' liyiS&tftaVä;" a n t aa
sen k u u n t e l e m i s e n c ^ a k o r v a n t e h tävänä,
eikä kaWtää- s i l h r a i s i l m i en
apua. Näyttämöiden j o h t a j i e n c i i
v e l v o l l i s u u s näyttää edellä esimerkkiä
j ä köettaia;- täemttfea? liäyttelijöil-le
mieliin r o o l i e n osaamisen tärkeys,
ja missä ei o l e j o h t a j a a , tilapäinen
o h j a a j a tehköörii seiv.
V i e l ä yksi hyvin- täfkrä seikka
riäyttäriiöHä pn, j o t a usielnkaaA ole
o t e t t u keskustöluriälalseiksi. Esim.,
mfeillä Oh j o l l a k i n näyltäriiöliä örisi-i
i t a . NäytteUjät y k s i t o i s e r i s a petaan
"kiirkfetäa" esEripöri- raosta- säliin,
j o p a käyttää koVäa ä ä n t ä j a n ä y t t ää
"na;amäansa:'\ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-12-12-02