Vapaus, August 16, 1929

              Perjantama, elok 16 p;nä — Pftday, Ang; 16 m, 193 1929
NeB?ostovastaineD prqfobtsbm SnonM^
V i
T*p*sJea toLDitu] Baosetuto W7. I b e b r BaiUii». 4 D B A » » St, PBk««a ^, _
••padoi koatt«tt LaertT BuHdi»*. S7 I Ä M S». Poieli» 1038. P«»Ho«>u: B<« » . Soa«7. O»»
••p«BiiCT ptlpo I » fatopo; Ltlxity B«iU»1a«. Lora» St. Pali«lt»_m7W;__
Teisteittä imperialistista sotaa ja valko-terroria
vastaan jännitettäm
Tilanteen kärjislyminen kaukaisessa idässä, jossa imperialislivallo
jen palkkakätyrit. Kiinan työläisten ja talonpoikain pyövelit ja valko-enäläisel
emigranttijoukot provoseeraavat sotaa Sosialististen neuvosto­tasavaltojen
liittoa vastaan, vaalii luokkalietoisilla työläisiltä pikaisia
ponnistuksia vallankumouksellisen taistelun jänniUämiseksj iraperialistis
ta solaa vastaan ja Neuvostoliiton puoliistamiseksi. Laajoille työläisr
ja maalaisköyhäiislöjoukoille on paljasteltava imperialististen kapitalis-livaltain
sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa jd koko maailman vallanku­mouksellista
työväenliikettä vastaan; niille on paljastettava sosialifascis-miksi
kehittynyt sosialidemokratia kapitalismin päätukena työväenluo­kan
keskuudessa; niille on paljastettava porvariston kiihtyvä vallan
kumouksellisten työläisten ja järjestöjen vainoaminen valkoterroriksi
joka on osa imperialistisen aikakauden tuotteesta, fascismista; ja ne on
saatava kootuksi päättävään taisteluun näitä vastaan.
Työläiset, seuratkaamme kiinalaisten veljiemme esimerkkiä osotta-malla
solidaarisuutemme NeuvostoKiton työläisille ja talonpojille ja jän­nittämällä
taistelua imperialistista kapitalismia, sosialidemokratiaa ja fas
cismia vastaan ja Neuvostoliiton ja maailman proletariaatin diktatuurin
puolesta. ^
Sosialiiemökratia—sosialifa^
Sodan jälkeen sosialidemokratia osottautui entista selvemmäksi kapi­talistien
asianajajaksi. Ensi työkseen se kukisti veriin Saksan proleta­riaatin
vallankumouksen ja nosti Hindenburgiiivadtaan. Samoin käyr
Itävallassa. Venäjäii työtätekevien valtavan kumoiisliikkeen yritti sosia­lidemokraatti
Kerenski myöskin kavalasti johtaa Isarisniin ennalleen pa­lauttamista
kohden, mutta bolshevikkipuoluc«nblOTasSaolo pelasti tilan­teen.
ItaJiassa —- kiitos sosialidemdcratiallö nousi sos.-dem. Mussolini
valtaan, pystyttäen fasdstiseri järjestelmän. Puolassa sos.-dem. Pibudski
teki saman sosialidemokraattisen teon. Miltei kaikissa Euröpan maissa,
Amerikassa ja Aasiassa ovat sosialidemokraatit kapitalismin uskollisim­pia
verikoiria. Vai mitä sanotte Kiinan kansan pyövelistä Tshankajshe-kistä?
Eikö hän ole sosialidemokraatti, jonka omalla tunnolla on sato­jen
tuhansien kiinalaisten töveriemme mestaukset? Mitä sanotte Saksan
sosialidemokraateista, jotka vappuna teurastivat työläisiä Berliinin ka­duilla?
Mitä Vienih verilöylystä 14 p:nä heinäkuuta 1927, jonka sosia­lidemokraattiset
vallanpitäjät järjestivät. Viron sosiaiidemokraatit ovat
työläispyöveli Laidonerin politiikan tukijoita. Suomessa tanneria ryö-mät,
tokkilat, turkiat ja lähteet ottavat vastaan suojeluiskuntaparaateja,
rakentavat valkoisille sankäripatsaita, paiisaarilaivoja, kivääri- ja pät-niunatehtaita,
myöntävät varoja ohranalaitoksillc, kbineritava^^^^^ työläisiä
"rajalle" ja hajottavat paraillaan ammattijärjestöjä porvaristolta saa­mansa
reseptin mukaan. . ^
Eikö.kaikki tämä puhu kyllin selvää kieltä, että sosialidemokratiasta
voidaan enään puhua vain siinä mielessä, että se on vain osa kapitalis­tisesta
järjestelmästä, joka on kiinnijkasvanut niin taloudellis kuin
poliittisestikin valkoiseen valtakomentoon. Sosialidemokratian aatteelli­nen'sisältö
on muuttunut sosialifascismiksi.
TyövöM ja roHtitts
Luemme eräästä suomalaisesta ppryarilehdestä seuraavaa:
] V; "Kun työskentelee työläisten keskuudessa ja vähänkin tekee
huomioita nykyisestä tilanteesta, tulee havainneeksi, että suuri osa
työläisistä käyttää väkijuomia suuremmassa tai pienemmässä mää­rässä.
Monen on tehnyt 'muiinsaini' sokeaksi, moni on tehnyt
itsemurhan, toisia on tullut hulluiksi jä suu*i joukko heistä kul­kee
nopeaa vauhtia ennenaikaista hautaa kohti. Moraali käy alhai­seksi.
Toveri pettää toverinsa eikä luoteta enää mihinkään aattee­seen.
Elämä näyttää toivottomalta nyt jo, mutta mitä se on kym­menen
vuoden kuluttua, jos nykyinen tilanne jatkuu samaan suun-
• • ^taan,": . : . . ,
^ Tuossa esitetty huomio pääkohdiltaan on oikea, mutta siinä esiintyy
vain mitalin toinen puoli, —- siinä ei mainita mitään siitä, mikä on poh-jimaisena
syynä tuon turmeluksen leviämiseen työväestön keskuudessa,
että se on .kapitalistiseen yoittojärjeitelmään pohjautuva keinottelu j ^
sen <avulla kehitetyt turmeltuneet himot ja tottumukset työläisten kes­kuudessa,
lausuu toveriiehti Eteenpäin ja jatkaa: Sen lisäksi on muis­tettava*,
että juoppouspahe ei rehoita vain työläisten keskuudessa, vaan
vieläkin suuremmassa mitassa porvariston piireissä, ^sillä eroituksella
vain että niissä juodaan "parempia aineita" ja tapahtuu se paikoissa»
joihin eivät työläisten siimat voi nähdä, koska porvariston kodit ja seu
rustelupaikat ovat heiltä suljettuja.
Mutta kaikella tällä emme edellytä isitä,etlä työväestön olisi toi­mettomana
katsottava väkijuomatiirmelusta ^omassa keskuudessaan,-
päinvastoin, siihen oh kiinnitettävä entistään suurempi huomio ja tais­teltava
sitä vastaan. Sikäli kuin kommunistinen liike on .kysymyksessä,
se tuomitsee juoppouspaheen turmiolliseksi ja taistelee n.s. koiratorppa-elämää
vastaan omissa ja. yleensä työväen- riveissä. Konuhunismi ja
juoppous eivät sovi yhteen — vallankumouksellinen työ on tehtävä sel­vinpäin.
Mutta se ei suinkaan merkitse sitä, että kommunistinen liike
hylkäisi juoppouspaheeseen enemmän taikka väliatomän vaipuneet työläi­set,
— se taistelee niidehkin puolesta taistellessaan kapitalistisen järjes­telmän
kukistamiseksi ja sen tilalle keinottelusta vapaan yhteiskunta­järjestelmän
luomiseksi. '
Tähän voidaan huomauttaa, että onhan juoppousturmeltuneisuuHa
Neuvostoliitossakin. Weil, niin on, mutta ei kommunistisen liikkeen toi­vomusten
mukaisesti. Se on siellä kapitalismin perintöä^ josta ei päästä
irti kädenkäänteessä, mutta muistettava on/ että komimunistipuolue ja
varsinkin kommunistiset nuoret siellä käyvät sitkeätä taistelua kirottua
juoppouspahe, samoinkuin muutakin turmeltuneisuutta vastaan. Si;
käli" kuin kapitalismin murhaavista perinnöistä päästään-yapautumaan,
sikäli päästään myöskin eroon juoppouspaheesta.
Siis kapitalistisissa maissa työväestön pääkys^ys on taistelu kapi­talismia
v i t a a n ja sen kukistaminen.' Mutta Jsiinä tehtävässään on' työ­väestön-
pyrittävä ^suojelemaan itseään ^mahdöllisinunaa tehokkaasti ka­pitalismin
tumaeltuneisuudelta, juoppouspaheelta, y.m. Sitä edellyttää
tehokkaan luokkataistelun käyminen. ' '
hallitus: silloisen pääministerin ja u l -
koasiatn ministerin Lauri Tngnaantn
Leningradissa ilmestyvä Vapaus-lefati
kertoo "Elrasnaja. Gasetan" idr-joittaneen
vJc 27 p:iiä seuraava§:
Me alanune Jö vähitellen tottua sii­hen,
että "demokraattisen" retma-
Tnaamme Suomen »tilaspltrit ja-. Joh­tavat
henlölöt- harjoittavat ei ainoas­taan
eikä niin paljon. sotilastoimintaa
kui^ politiikkaa. Jo aikoja sitten on
xceriätty, että he nun. osoittatj&t eri­koista
aktiivisuutta maansa •iitisäpoLljttil-kan
kysymylcsissä. Muutama ailEa sit­ten
paikallinen lehdistö kiinnitti huo-isJota
eslkuntalaisten merkillisiin ret­kiin
Itämeren naapurimaihin Ja myös­kin
kauempana oleviin maihin, sekä
visiitteihin. Tämä Suonien esikunta-
Iäisten kummallinen toimeliaisuus tie­tysti
esiintyy ennen lEaikkea. naj^uri-valtion
puhtaasti sisäisenä asiana. Jos
"demokraattisen' 'tasavallan politiik­kaa
toteuttavat henkilöt, niin ilmeises­ti
siellä on paljon energisiä kenraa­leja
Ja verrattain vähän asiallisia de­mokraatteja.
Mutta jos Suomen sotilasherrat
suuntaavat aktiivisuutensa Neuvosto-J esiintyminen siinä määrin skandaali-kautta
pettävästä eroittautui Saomea
valkokaarttlaisrosvoista. Aunuksen ret­ken
toteuttajista Ja tuomitsi nUdes
verisen seHEkaihm. Ilmä seikka ei
loiitenkaan estänyt nykyistä ylijääl-likköä
.Sihvoa -Tfeunnio^^ las-olonaan^
'Autndöen valkobandiitteja.
Kenraaif SIhyon läsnäollessa hänen
läheinen apulaisensa eversti Talvela
piti puheen. Jonka "Suomen Sosiali-demokraattUdn"
tunnusti Julkeaksi ja
prov(&atO(Blselcsi. Me olemme nyt saa­neet
kyseessäolevan puheen tekstin ja
voimme nyt päätellä kjiinka pi^Slle
Julk£Udessa voivat mennä Su(Hnen
tappelupukarit. Jos aikanaan ei hälle
anneta vastaiskua. Puheessaan evers-
U Talvela aivan suoraan kehoittaa val­mistamaan
retk^ Neuvcäto-Karjalaan:
Ja tällaista puhutaan Suomen armei­jan
ylipäällikön läsnäoUessa Ja hyväk-sjmiänä!
Eversti "Talvelan esiintjrahinen on
siinä määrin rSikeä, kenraali Sihvon
viimeistellä työnsä ("ronndin" reiMä
tm ry vabniiksL Nämä kaivostyöläi­set
työskenteleyät tavallisesti palkkio
Uittoa vastaan, suuntaavat siihen Jou­kon
provokatoorisia panetteluja Ja val-heryöppyjä,
niin me lolemme pakoi-tettuja
olemaan varovaisia Ja anta­maan
Suomen jÄäesikuntaan pesiyty-reiden
pöhöttyneiden tappelupukarien
esiintymisille tarpeellisen vastaiskun.
"Krasnaja. Gaseta" muutama päivä
sitten Jo kirjoitti harvinaisen epäilsrt-tävästä
juhlasta, Jonka Suomen soti-lasvh-
anomalset järjestivät Salmella^
Karjalan rajalla, Atmuksen rösvoret-ken
aikana kaatuneille "sankareille"
mistetun muistopatsaan paljastamisen
Johdosta. Näillä juhlilla keskeisenä
henkilöinä esihityivät Icummallisella
tavalla Suomen sotavoimien ylii^äUik-kö
kenraali Sihvo ja pääesikunnan
huomattava sotaherra, eversti Talvela
Me sanomme — kummaUisella; sillä
on tunnettua, että aikoinaan Suomen' päätökset.
nen, että Jopa Suomen lehdistö. Joka
tavallisesti ei pn?ri paljoa huomaa­maan,
qn Järkytetty. Vieläpä ruotsa­laisten
'äänenkannattaja "Svenska
E^essen" antoi hallitukselle Joukon
kysymyksiä: Miten se aikoo reageeraT
ta tähän; kysymykseen? Kutsuuko se
järjestykseen sotilasviranomaiset^ Sel-vittääkö
se täimän provokatsionin. jo­ka
tuottaa jrahlnkoa ennei^ikkea
Suomen eduille?.-Mutta edistysmieli­nen
hayituft mököttää pumpulit kor­vissa
eikä tähän asti v'^le kuullut sille
osoitettuja ky!G3Fmyksiä. Tässä tapauk­sessa
me olemme velvoitettuja kysy­mään,
eiköhän >tämä valtiola merkitse
solidaarisuutta Talvelaa Ja hänen ban-diittejaan
kohtaan? Emme unohda
että vaitiolo on vastaus. Josta meidän
on vedettävä ..välttämättömät Johto-
ImiierialistitKäiassa
Imperiallstivaltain vehkeillessä Ja
salaisia neuvotteluja pitäessä Neuvos-oliittoa
vastaan — initen pn taaskin
Mandshurian kysymyksen yhteydessä
paljastunut — manöveerailevat im-perialistiyallat'
sanmtm aikaan 'tcds^
aan vastaan. Amerikan Ja Britaxmian
iuiperltdistien ristiriita oii täsisä im­perialistien
välisessä ristirlitojezi
vyyhdessä yaikuttavin ja räjähdyspi-toisin.
Sen osoitti Kominternin viime
maailmahkpngiessilEin. HufTHmntift sii-.
i, että MacDoiialdin ja, Booverin hal­lituksien
kesken^ hommataan mieäcoh-taista
neuvott^tiia (BdaCDohaldlzi^ A -
merikan knatka), käyvät nllmä nianöö-verit
yhä ; Tädelli-suudtösisä
obiiörpaäf ismin. verhojen - ta-kana
^^pahtiiyat neuvotieJut .ovatkin
sotaisten liikkeitten ja varustelujen
varniimpina tunntismerkkehiä.
Amerikan Ja Britannian — ja sa­massa
yhteydessä'<. niyös Japanin —
kesken on Kiinassa tapahtunut ma­nööveri,
Joka osbttaa välien kärjisty-'
mistä entisestään^ Se on Kiinan lai­vaston
rakentamiskysymys.
Nankingin hallitus ilmoitti vHm^;
heinäkuun 1 päivänä, että kiinan Ja
Englannin' hallitukset ovat allekirjoit­taneet
sopimuksen, jonka mukaan kii­nalaiset-
merikadetit saavat harjotuk-sensa
Englannlii laivastoissa ja Eog-lannln
hallitus ryhtyy kehittämään Ja
rakentamaan Kiinan sotalaivastoa
Nyt on muistettava, että Kiinalla
Bethlehem Steel Corporationilla on
olemassa sopimus, joka laadittiin\ja
RllekirJoitettUn lokakuun 21 p. 1911,
jonka mukaan Kiinan hallitus, muit­ten:
asiain^ja sitoumuksiensa ohella,
sitoutui' ostiamaan Bethlehem Steel
Corporationilta kaikld tarvitsemansa
rakennusaineet laivoja varten! Tämä
sopimus on salainen ja vaikka se pn
jp 18 vuotta vanha, on se vieläkin
voimassa. Ja Amerikan hallitus,Johka
tehtävänä luoimolUsesti on sellaisen
jnahdin etujen valvominen ulk^
tilkassaan lEulnpn mainitta konporatio,
on osottanut znyöheminässä polltiikas-r
sään pitävänsä tiukasti kiinni sopi­muksesta:
J^ilnpS 1923 Peiplhgis^ val-fojen
dipicMmaattUn^ osotetussa
memorandumi^. Yhdysvaltain hal-
Utus^ virallisesti ilinotti tukevansa so-piinusta.
'."i7
V Kun nyt - Britannian hallitus on
tehnyt edellämäihitun sppimuksen
Nankingin hamtuftsen kanssa, mo-kU-see
se sitä,- että- iamerikalainen
rialiant tiihtee etpjaan löidcattin v Ja
merkitsiee ,se 'Xk^ maitten välien
-kärjistinnistä.. Jäf t i ^
myöskin Japatiln,i^^ ietuja,
joille 'Ci ole lainkaan^ saman 'tekevää
miten tämä kysymys kehittyy.. Sillä
Bethlehem Steel Corporationin salai­sen
sopiinuksen laatiminen itsessään
edustaa pitkää kamppailun sarjaa J£^
pahin ja Yhdysvaltain iinperiallstien
Telillä. V. 1900 Yhdysraltato valtio­sihteeri
John Hay, kysyi Japanin hal­litukselta
olisiko sillä mitään vastaan
jos Yhdysvaltain haiUituä Vupkralsi a-iceen
Futshouvista rakentaakseen sin­ne
hiiliaseman. Japani silloin vastasi
fcleltäväsU. Se näki sitoa ämerikalaiJ,
sen imperialismin Idlpailevan otteen,
joka uhkasi sen omia, imperialistisia
pyrkimyksiä Kaukaisessa Idässä.-
Mutta kun Bethlehemin sal^dnen so­pimus
tuli tietopn, Midttl Japaiii, että
tämä ei ollut niikään muu k n i ^ ameri-kalalsen'
imperialisnrin vaiihan sutmni-telman
toteutuminen toisessa muodos­sa
' - .
Nyt Britannian astuessa tämän as­keleen
vaikuttaa'SP kmnrnsöikto äs­ken
mainitun imperialistivallan suim-nitelmiin.
Ja ennec' kaikkea se -ki­ristää
brittiläisen ja ? amerlkälaisen
imperialismin suhteita, johon ristirii­taan
Japani kytke]rtyy omalta tacol­taan.
— Tov. ,
("bonus") järjestelmän alaisina ja ovat
><?itiiri«v»t.^ kun työnjohtajansa siihen
kehottavat, viipymään maanaHa. saa­dakseen
"roundinsa" valmiiksi,: koska
toivovat i v a n s a ' maihdollisen psdk-kionsa
(txmuksen). Tämä on myös-idn
rikkomus lakia vastaan.
Tämän laatuiset olot ovat olleet
käytännössä Jo pitkän aikaa, minkä
johdosta mtout on määrätty kysy­mään
teiltä, onko se tapahtunut tei­dän
tai teidän edeltäjänne tieten tai
tietämättä? Jos; nito mitenkä tc
voitte sen selittää?.
Luottaen, että te kiinnitätte tähän
huomionne pikaisesti ja odottaen tei­dän
vastaustanne, merkitsen
\ kimnioittaen
- Blaivostyöläisten Union puolesta: •
(Allekirjotus)""
Kokemus on opettanut kaivostyö­läiset
perin vähän luottamaan halli­tuksen
kaivostarkastajim, sillä he o-vat
osottautuneet harrastavan ainoas-:
taan kaiyoskapitalistien; eikä työläis­ten
parasta. Mutta siltä huolinialta
on työläisten järjestöjen velvollisuus
valittaa epäkohdista näille viranomai­sille,
Jotta heidät voidaan paljastaa
kapitalistien Ja heidän hallituksensa
palveiijoilcsi Samalla voidaan todeta
mitcoi pitkälle-nämä tarkastajat saat­tavat
mennä ilmeisten lainrikkomusten
Villasella painamisessa. Monesti on
valittiksesta ollut' seurauksena vali­tuksen
tehneiden työläisten työstä
erottaminen Ja vainoamtoen, sillä tar­kastajat
ovat kielineet — vastoin vir­kavelvollisuuttaan
— valituksen teh­neiden,
nimet työnantajalle.
Näiden syiden johdosta on välttä­mätöntä,\
että Järjestöt tekevät tämän-lä
S. J . MantreaUn osasto on Montrea­lin
ainoa suraialaisten työtätekevien
työJäisfcen Jo^kkojärjestö ja siksi on
myöskin tärk^ yhtyä sen jäsenyyteen.
Sisäänkirjoitus maksu on ainoastaan
50 c ja jäsenmaksu 20 e. kuukaudel­ta.
Joten jäsenmaksutkaan ei ole suu­ret.
Kaiir^ suomalainen työtätekevä
aines S. J . jäsenyyteen. — J .
KirUand Laken uutisia*
Vastaancttoillatsan
nuorisokursseilta tulijoille toimii nuo­risoliitto
perjantaina t.k. 16 p. Pal-jgn
hyvää ohjelmaa, lopussa tanssia.
Tämä tilaisuus on järjestetty' tarkoi­tuksella
kasvattaa tonostusta tulevaa
toixmntaa varten. E l muuta kuin me­nemme
heidän järjestämäänsä tilai­suuteen,
nuoret sekä vanhat. Meidän
velvollisuus vanhempina on lainata e-nempi
huomiota nuorison toiminnalle,
olla sitä tukemassa. Sillä nuorista tu­lee
meidän kasvattaa vannoja luok-kataistelijoita.
että voivat taistella tä­tä
porvarillista riistojärjestelmää vas­taan
ja myöskin voittaa.
Nais- sekä nnorisoliitto yhdessä
vottomooteen ei enisinkäSn ole syytä.
kin työnantajain Jötyri; läiväxtTalooQ
JS niin tehdes^mme sn^änmu^ xauäx-tako
liikettä jota hän muka on edus-tenut^
Jonka liptm aQa purjehtinut;
jo£, me löydämme "filunkkia'' kängissä
joka on pesiytynyt 314 Bay st, ja
sieltä pommittaa työmaalla olevia työ­läisiä
työnantajien puolesta.-TSmän
kängin yhteishonunat Tom paljastam­me,
niin työläiset eivät enempi (fle hei
dän petettävänään jleidän on kieltäy­dyttävä
palkkaamasta, työnantajille
aseita; Joita käytetään meitä itseämme
vastaan, meidän."häviöksemme Ja tu­hoamiseksemme.
On muistettava, että
kahta herraa ei voida palvella Ja sa­malla
pidettävä mielessä tuon sanotun
kängm ja työnantajain jo pitemmän
aikaa Jatkuneet hakkaOiit. Työläinen
kuka lieiietkin, selitä itsellesi kuinka
on ymmärrettävä ja" miten sinä ym­märrät
työnantajain' veljeilyn val­lankumouksellisen
tieollisuusunion e-äustäjato
kanssa tuon unipn huoneus-tcssa
«ekä C.U.T:ssa .aikana. Jolloin
noiden työnantajien kämpillä oli lak­ko
palkkojen kohottamiseksL ESkö se
ele vaikea 3^hunärtää sittekin xraikka
myönnämme että vain- harva lakko­lainen
oli LW.W:n jäsen.ja että heitä
ehkä yhtämonta nayÖhRmmfn esimty}
toimU kaksipäiväiset iltamat tk. 17 Jal oistavasti voitettujen vaatimusten e-
18. p. siis ensi lauantaina ja sunnun-. ^j^j^^^ alaspc^oina. Mutta
laina. HaaUlla lauantaina on oikeinl,*:..,.^ ,
erikoisen hauskat tanssii' ja sitten
laatuisia valituksia, sillä edustavathan
nc. työläisiä
KcKka työläisten turvallisuudesta
htiolehtimtoeh on etupäässä työläisiä
itseään koskeva asia ]ä koska siinä
suhteessa ei voida saada aikaan kun­nollista
tarkastusta muuten kuto työ-
Iäisten yätitsemten tarkastajien kaut­ta,
niin ovat Sä^vastyöläiset Jbissakto
maissa onnistuiieet ajamaan läpi vaa­timuksen;
että työläisten Järjestöt va­litsevat
x>mlä' tarkastajiaan kaiviannol-hih..
T&nänlainen vaatimiis on otettu
znyöskin paikallisen inetallinkaiväjato
xxaSSaoi ohjelmaan, mtnkä pohjalla kai­vostyöläisten
Järjes^&mise^ ryhdy­tään.^''.
.
Toverit! LUttykää jsäeneksl paikal­liseen
kaivostyöläisten Järjestöön! Kes­kustelkaa
asiaista toverienne kanssa ja
toimikaa! -—"Union mies'
Taide esii^ /
Sunnnuntaina 11 päivä oli meille
montreäliltdsille tilaisuus tutustua:
Suomen työväen näyttämöiden kiöi-te^
n taiteiliJaiEini, nimittäin Laiha Pur­siaiseen
ja Väinö Kääriäiseen, ensi-mäinen;
. palvellut suuremman osan
Kotkan työväen näyttätnön palveluk­sessa
ja jälkimäinen 'Kuopion Työ­väen
näsrttämön palveluksessa. Esi-lystät
tosiaan sai sanoa taide esityk­seksi,
sillä laulu numerot jsekä kohta­uksia
Mustalais ruhtinattaresta jolta
Työpaikoilta
y alitus pitkän ja lainvastaisen työpäivän
johdosta
Sudbnryn kaivostyöläisten järjestö lähettänyt kirjeen
he esittivät; olivat kerrassaan taiteel­lisia
esityksiä'. Joka samalla todisti
mitenkä pitkälle voidaan työväen näyt­tämöillä
päästä tom väin tehdään
työtä. Laina Pui-siaisella on^. harvtoai-sen
korkea ja puhdas ääni sekä e-rinomatoen
tullctotakyky laulunsa si-säUöstä,
samoto kuin Väinö kääriäi-selläkto.
Valtavat ja uudistuneet suo-sionosotukset
todistivat että katsoja­kunta
antoi yksimielisen timnustuksen-sa
taiteihjpiden esitykseUä.
• Osaston kenttäjohlat
sunnimtaina esitetään 4-nä3rtökstaen
hyvä kappale "Elon'" kamppailussa"
Tulot luovutetaan nuorisokurssirahas-toon.
Tervetuloa kumpänakto iltana.
Sitte sunnuntatoa 18 p. on solujen yh-tetoen
kokous klo puoli .2 i.p. Kaikki
solujen jäsenet pitäkää tämä mieles­sänne,
ja saapukaa .keskustelemaan
asioista ja toimintamuodoista.
S. järjestön osaston kokons
tiistaina tJt 20 p. huvitoimikimnan
kokouksen Jälkeen. Muistito', että lois­tamme
läsnäolollamme. — Valittu.
Eri pai ta
Snnsbine, Ont.
Ktrjoltnstnlva Ihdastiiallstiin palkka-näyttää
heikentyneen. Eivät nekään
enää,.joille siitä on'atoeellista hyötyä.
— nuo 32> dollarin viikkopalkkalaiset —
asioiden paljoudesta huolimatta «jou­da
^yziään tarttua. Mutta kylläpä si­tä
yhteenaikaan olikin ^'tulevaa" ai­van
ryöpyssä,- ettei enää tahtonut voi­da
silmiään räpytellä vielä vähemmto
aukoa. Pitkä olisi Jo se nimiluettelo
joka tämän.: kirjoittajaUe on tuolta
taholta hyväntahtoisesti serveerättu,
kiitos niistä, mutta eräs ja ehkä tär­keämpi
vielä, "puiittui —-^ei ole htfo^
mattu vfelä ' halkomieheksi 'nimittää
vai olisiko sen nimen tenho Jo lop­puun
kulunut. Kuka ties. IVIitä khrjöit-teluh
unohtamiseien tulee,, el tämän
kirjoittajaa Hitokään paljon laiskuus
vaivaisi, kuin ajan puute. Elän näh-kääs
hyödyUisen työnteolla, jota e-lääkseen
täytyykto tehBä jo kovin pu­humattakaan
ett^ nietsätyölätoen ny­kyisin
voisi tienatalviikossa vaikka ei
International Nickel Companyn (In-con)
Creighton kaivannossa on jo pit­kän
;^kaa hiarjotettu ilmeistä' ja tör-keäitä
Ontarion maakunnan kaivan-tPlain
rikkomista siten, että työläisiä
on pidetty'maanalla säännöllisesti n.
yhdeksän timtia ja useissa tapauk­sissa
kauemmankin. Vapaudessa ker­rottuiin
asiasta jo viime helmikuun 28
päivän lehdessä, mutta ilman tulos­ta,
sillä viranomaiset ja muut Incon
kätyrit kiinnittävät huomiota ainoas­taan
Hiihto Vapauden uutisim ja kir-jotuksito
joiden perusteella voidaan
käydä tämän työläisten äänenkannat­tajan
kimppuun, mutta eivät tee ker-ras^
iaan mitään niiden ilmeisten lato-rikkomusten
johdosta, joista mahdol­lisesti
lehdessämme kerrotaan.
kun olcKuhteet Creighton kaivan­nossa
ovat ^ainakto viime • päivito
saakka olleet edelleen samanlaiset
kulii mitä mainitsemassamme uutises­sa
kerrottito, niin on sen johdosta
Sudbmyn kaivostyöläisten järjestön
toimesta lähetetty paikalliselle kaivos-tarkastajalle
seuraava kirjelmä, mto-kä
jäljennämme tähän suomennettu­na:
"Herra G. S. Jarret,
Sudburyn piirto kaivosten tarkastaja.
Sudbury, Ontario:
Arvoisa Hörra:—
Jotkut imiomme jäsenet ovat valit­taneet,
että kaivostyöläisten sallitaan
ja vatooamispelon kautta pakotetaan
työskentelemään ttd viipymään maan-alia
Creighton kaivannossa yhdeksän
tuntia ja ehemmänkin vuoroa kohden.
He: ottivat asian esille uniomme vii­me
kokouksessa Ja allekirjottänut
mkärättito kirjottamaan teille Ja vaa­timaan
teidän viipymätöntä tohnto-taanne
asiassa.
Tämän Johdosta minä.osoitan teille:
1. Että mainitussa Creighton^ kai­vannossa
pakotetaan tjröläiset työs­kentelemään
tai viipytöään maanalla
säännöllisesti noto yhdeksän tuntia
vuoroa kohden siitä Jmblimatta, että
Ontarion kaivantolaki määrää atooas-taan
kahdeksan tuntia. Tämä on rik­komus
lakia vastaan.
2. Että kaivostyöläisten sallitaan
rja myö? pakoteurän> . työskentelevän
tai viipjrvän maanalla- visseissä ' ta­pauksissa
enemmän- kuto yhdeksän
..Kerran jp mainitsto jonkun sanan
csaston kenttä juhlista muita en uskal­tanut
niistä paljoa mainita koska en
niistä paljoa tietänyt, nyt kuitenkin
olen oven välistä kuullut-- että suuria
oh meintokejä tulevito juhlito, mitä
-kokouksessa päätelttto. Ensto moitit-tito
edellisiä juhlia että olivat huonos­ti
Järjestetty, ja' sitten kuto vanhat
viat oli käyty läpi alettito uusia juhlia,
järjestämään korjaamalla entisiä huo­noja
puolla ja ottamalla uusia' tUaHe^
joten voimme vartoa^näistä m i ^ hy­vänsä.
Me jokatoen tiedämmekto.että
ennen on vikoja, ollut, mutta harvoto
sitä omistamme, mutta nyt se kuiten-kto
kävi niin että nämä tuli omistet­tua
ja sentakia uudet juhlat jotka nyi
järjestetään tulee olemaan parhaat ja
[samalla suurimmat mitä meiHe vielä
on ollut Montrealissa. Jokatoen 25 p.
osaston, kenttäjuhllto.
-Jousen toiminnasta
Voimistelu Ja urheiluseura Jousi, jo­ka
piti kenttäjuhlansa viime sunnim-t
a t o a l l päivä, ohnistui juhlat kerras­saan
huonosti yleisöön nähden, .«jm^
siksi vähän oU yleisöä tullut kentäl­le,
kuitenkto juhlat pidettito. Ja pal­kinnot
tuloksista jaettito haalilla.
Miesten viisiottelussa esitatyi atooas-taan
4 osanottajaa, ja naisten kolmi­ottelussa
% osanottajaa, tuhannen met­riin
. juoksussa 5 osanottajaa ja naisten
450 metrin jucteussa 5 osanottajaa.
Lisää tonostusta ja toimtotatarmoa
voimistelu ja urheOuseuran toimto-taan.
Me montrealilaiset Jotka olemme
xdinkuto etuvarustus tääUä idässä tu­lee
meidän seuramme myöskin vastat»
tarkoituk^nsa. ,
Miksi ei kaikki Montrealto suomalai
set työläiset yhdy S. J.* Jäsenyyteen?
nato pitää kysyä sillä siksi pieni mää­rä
-Vielä on jäseniä S. J.' jäsenyydessä
Montrealissa. Nyt kuto meillä on o-ma
paikka ja mahdollisuus toimia tu­lisi
xnyöäcto'kaikkien työläisten yh-tuntia
vuroa kohden. Jotta he volvat^tyä oman järjestönsä jäsenyyteen, sO-ole
raajarikkokaan kolmeakymmentä
ja kahta dollaria, joka nykylsto makse­taan
jolUekln pelkästä metsätyöläisten
parjauksesta industrialistissa. Yleen­sä
puhuen ja pttaen huomioon koko
puutavarateollisuuden Canadassa meil­le
ei makseta sinäkään aikana jolloin
olemme tilaisuudessa löytiämään osta­jan
työvoimallemme keskimääräisesti
32 dollaria kuukaiidelta, koska monilla
kämpUlä ei makseta, dollaria 127tunti-:
seita työpäivältä. Mutta' njrt- me pu­humme
hyödyllisen, välttämättömän
yhteiskimnallisen työn" suorituksesta,
jota ei ole koskaan korvattu karkeilla
palkoilla, jos me vertailemme niitä
petturuudesta, kavaluudesta, valhette-lusta
ja työläisten parjauksesta mak-se.
ttuihto palkkoihto. joiden maksajtoa
välillisesti sekä välittömästi itse- palk­katyöläiset
useinkin joutuvat olemaan.
Ja sehän'se on asian surullisin puoli
Hyvä lukija, älä .väärin ymmärrä mi­nua.
Minä en kadehdi kenenkään
palkkaa, en helppoja päiviä ja hyvm-vototla,
vato vertailun vuoksi mainit­sto
tuon .ja jatkaen vertaustani esitän
erään kysymyksen vastattavaksesi: —
Kummassa kuluu enempi ktotaita,
vaatteita ja . kaikenlaisia työvältoeitä
(jotka työläisenä on stoun kustannet­tava),
konttorissa kynää silloin tällöto
pyörittäessä vaiko teollisuuden palve­luksessa
johon useassa tapauksessa
nuo pyörittäjät eivät kykene? Ajat­tele
että nuo valheiden keksimisestä
oikeutetut patentto saajat nojailevat
päivät päästään, joskus myövät Mrjan,
jos jätkä on ostopäällä (se atoa riip­puu
tUanteesta taskussa) ja sitte aja-tiikset
paperilta luetaan ääneen, koska
huoneessa on multa hengen Jättiläisiä
lukuun ottamatta saapunut muutama
jappari, ei k u i n — larmari. Ja nuo
Idrjotukset, jotka ovat viime aikoina
Indrssa komeilleet, ovat suurimmaksi
osaksi olleet pelkkää Valhetta, mutta
sitä harjoitetaan, koska sillä tienataan.
Mutta jos hyödyllisen työn tekijä saisi
kunnollisen korvauksen ^työstään, nito
kcska lähempää tutkimista ei ole asi­asta
toimitettu eikä kefääh>fyänanta-j:
en apuria nitotoeen öle ikuistntettu^
nito minäkin voin Jättää, seä tekemät­tä,
vaikka nu6 i i ^ ä t tekivätkin ta­vattoman
törloeän' likokseii. Atooa
mitä he tähänt^ ovat käyttäneet te­konsa
puolustt^^seksi on se, .että heitä
oli nito monta. T^nOi n i u u t e a i ^^
yleiseinmto käytetty .-^äitei^rikkuratiden
puolustamiseksi. Mitä tidee tähän jut­tuun
Ja LW.W:n .suhiaiitamisesta
lakkoon, nito en u^o' liitona -äleen
sen kanssa'mitään tekemlsfö ja pai­kalliset
v i r k e ä t — heiUe jostakto
arvosta on kretiitti heille itsielleen,
vaan- Jos sellaista ei näy saatavissa,
nito solidarisuuden synnjrttämlneii ja
syntymtoen sekä työläisten taistelun
millään tavalla tukeminen oxi heille
yailla mitään merkitystä oleva asla.
Jos mikään, nito juuri tuo lakko, on
tarpeekisi todistamaan tämän väit­teen.
Nämä herrat voivat -esiintyä a i ­van
yhtä kylmästi taistelussa (deville
työläisille ja heidän asioineen kuto
jos heidät olisi Juiiri tuotu sivistyse­lämään
Afrikan viltakoista' — mah­dollisesti
sielläkin enempi tuzmetaaii
solidarisuus sahan merkitys. Miatta
täytynee otaksua e i ^ heidän myötä­tuntonsa
oU työnantajien puolena, sillä
eihän ne muuten, nuo japparit, olisi
nito ahkerasti majaiUeet nudnttoissa
huoneiistoissal siUä he juUdtoihTafc a-
Jatuksensa, että I.W.W. olisä «aatava
heidän työmailleen, siten häiriöt vol-taisito
välttää ja kokonaan podstaa.
Heidän suunnitelmansa oli soppalnu,
lahjomasysteemto nojalla - tummsta-mansa
järjestön ä v i i l l a s u n i » D ^ ja
varmentaa volttoh^' — ^ölä^iteln 1riis-tämisen,
se kai on työnantxijien pyr-uskotteko,
että tuo juuri kerrottu val-heteollisuus
lakkaisi kannattamasta ja
sen- harjoittajain ja siUä alalla työs­kentelevien
täytyisi ryhtyä kaiketi
tuotannon palvelukseen, jos kakki
kimysperä,. mutta hukkuva tarttua o l ­jen
korisen ja nito se kävi tSssSkto.
Havaittito että tmrhuus on noita pelk­kiä
raameja työmaaUe lähteä retuut­tamaan,
sillä työläisiä ;^ ei ktiitöikaan
öffiisto kautta voitaisi pakoitta,-i*ty-mään
Ja nito ollen jäisi ly&naan
kontrollto täydentämtoen työitaxttajata
kuitenkin saavutt^iriatfca. Mutta hu­hu
aikeista leyisi kiiin kulo: kuivassa
risukossa, kuto siivillä samoili se sy-vlmpäänkto
salon sopukkaan Ja pa­heksuttavan
ilkeä oli se ±£dinijtMaka
sc työläistesä synnsrtti. Papiit .tiiimial-
Hvat. että vai ^^elä raiihällisemfiaaiiko
pyritään. Kun jätkä. jolloinkin vä-liäsen
rapttaa silmiään lähteäkseen
liikkeeUe, nito kaikenlaiset rauhoitta­jat
jraUankumouksellisuuden nhnessä
crat valmiit hänet sitomaan paJ±o-crjuuteen.
Mutta kuu sitdniiseen jär-estön
jäseniä ei voitu käyttää, jäi
puhuttu lakkokto ja sen kphtalo noi­den
rippeiden huostaan-Tuön toimen-piteeh
myttyyn mennessä ön käsitettä­vä
-minkälaiseen asemaan joutuivat
homman edistäjätheillä tuli '^hätä
käteen", el muuta rieuvoksi kuto ju­listaa
(epävirallis^ti) ttyseessäolevat
japparit hulluiksi, JPtka lörpöttelevät
hulliaile omtoaisla tolkuttonaaa löipö-tyksiä,
ja nito pelastuttiin tuosta kiu­salliseksi
käjiieestä jutusta ja jappa­rit
voittavat tänä päivänä mcmeen
kÄrtaan hulluksi tekijänsä- järkeilyssä,
mutta juttu olikin tarkoitettu vaiiTpe-lastamaän
muutamia pulasm • joutu­neita.
• . - • ^ •'•:••'•,-;••-•.-•.•',-
Heinäk. 17 päivän Äidustrialistässa
on pahoto erehdyttävä' uutinen jonka
täten ~ oikaisen. .'siiiÄ m.in. - sanotaan,
että "kokous epäonnistui';^ Vaikka , p i -
täisi olla että ''kokous-onnistui", sillä
harvotopa voidaan o^Ua:-
nito yksimielisiä ja'soviiiä^^
olivat nuo työläiset tucösa kokouksessa
tuona heinäk. a p. iltahaLKui
daän sanoa että kdköuis epä^tonistuu,
jos ei ykä mies-voi sitä "ki)ntr(Äleerata
toisten ollessa vastein, •: luktumottao
matta erästä Jaakkolaa joka viöä an­taa
pettiu-eille kannatuksen ehkä tie­tämättään.
Tuo HiU yänhana^^^^^t
tajieh käteenpelaaJ'ana,^|oka ksrllä a-vasi
mainitun I kdtoiiksen,' .nauti
työläisten, luottfunusta samoin icuin se
koko pieni kaappaiiklikki. Jotsi M n e-dustL
Ja kun häia; hubinasi j ^ t ^ hän
ei ole enää sihteeri edSa^^^J^
seessä olevaa kokousta^ lälcsi hän poi^
muut mahdollisuudet puuttuisL Sitä
aikaa me työläiset toivomme, mutta
pelkkä toivo ei vielä ole tarpeeksi, vään
toimmtaa Ja tälläkertaa tarmokasta
selväluontoista toimtotaä meiltä vaa­ditaan,
ja toiminnan mahdollisuudet,
kuten tiedämme; kiristyvät, säädöksiä
tiukennetaan. Muta toimtota mahdoUi-suuksien_,
avartuessa työmaalla on ta-sillä
hän ei ole koskäaä txdi^uxmt Jouk-kotahdon
aUev joka kad p ^
nunnan alkeisehtp. Mäihäonisesti pU
hänen .kyjnlitsijänsäj jkuuseilla -noista
periaatteista; sillä hän- timhetaan re­hellisenä
työläisenä, inii^^ ia-koitettu
kyyömleheiÄ lääte^^ tuon
surkean ^^kuufeisän-; ra
ja yleisorganiseeraajan mukana i a me
ty'öläiset {Bdimme onnistaneexi kokouk­sen.
Jossa kjrllä-uselssa pulieenvaoitds-sa
tuomittito nuo toimenpiteet -jcähto
joukkotoiminnan ja ^työläistra- aseman
polkijat ovat taaskto ryhtyneet, isaa-