1929-04-09-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Tiistaina, huhtik. 9 p;nä—Tues^ April 9 N o . 84 ~ 19^ VAPAUS CawUa - T - — t r i f U m S a tiaom SiacskiasuuK 0^**TJ SaOa-m—, OnUxu. fcsiUäas. p*ilä «gniinntii- ja aiuUStlriai l ^ p i i r ä i. t O I M I T T A / A T s « - J C , K E O , A. V-AABA (ruikXU-»), B. A. T E N H U N E N, B- PEHKONEN, M. POHJANSALO. BcgiiCend « tbe P o « Ofiiec D«put<a«st. Ottsvs. M »eeooJ e U » nutter. ItMOTUSHINNAt VAPAODESSAs " . ^ ^ v^ K!deniItt«Iji>o(ii:fcict tlM kerta. KÄ) k«k«i hetlu. — hy^mu>oo metatSiU '>;^*^;*'^.J^ 1»M 3 kafM. — AnmtoCToOootuk^ tZM k « « . «3Ä> k*k« k«U*. — — K«>Iem«uIaot<>k*el «2X0 keru, SOe liax».k.a kiitori«iv*h* Ui iaa«»T«»Tlt*- - «^'f^Jf^^f^r •.ottamotnkKt SOe keru, 11X0 kolme kertx». — TilapiUitootujien j» .tooto«Be»ttonr-ea on. »»löil-likeCcttiTi OmotoibiBU etokäiees. VAPAUS (Laertr> „ ^ « . .. Äe cnlf oifiB of FumUH We.rkeT» in C.niJ». Pttbt»he<l it^r »« So«n>B»T. Qnuno. J »k. « J O , « kk. «2Z0. 3 kk. 11.75 jTl^Ut^iu^^— Yhdrw«Uoaiifl ;» Soomee» »eU »uialle «ftomtUle: I rk. »6X0. 6 kk. 3 kk- »2X0 ji 1 kk. »1X0. leiteen «lottojen ilmo.....en pitii olU koDHori..» kello i ip. i l m ^ r ° i » P " " 0 edelli«»i »rkipSi^oä. V.pudeB loiaitn,: Hoo»««o 207. M«ker BaildJo*. 4 Dnrf-ta St. PoheUn « « V . ^ ^ ^ T«|M<<aeii kcnitOTi: Ukerty BuiMinj. 37 Lon« St- Pohdin 1038. Po«iowte: Rw 69. SodbBT. On». Vtftniax puno ja Utomo: Liietty Boil<Jin«. 37 toraa Si. Pohelia Ca7W. ^ Cenerrf ad.erti.ine r.tef. 75e per eol. »ncb. Mininiun. eharee for i-Bcle 5n«TtioD, 73c. The Vapau. k th«*keu adrertjtinc meäiom amocf «h« FiaaJjli »eople In Canida. - ' Jo. ette nUlloin Uk.ou « a «a.ua.u en.imii^eo kirjeeksenne, ki/jotukaj aodelleen liikkeenkoiujan yit niaelU ntmem» J. V. KANNASTO. liikkeeohoiuj». Yappumohilisointi Vapuiipäivä on pian käsissä. taistelumieHsten työläisien täytyy heti ryhtyä järjestämään voimiaan tehdäkseen tästä päivästä todellisen vallankumouksellisen köyhälistön mobilisoimispäivän. Tuleva vapunpäivä on suuresta merkityksesta työläisille ja köyhille maanviljelijöille. Nyt ollaan imperialistista sotaa varten kuumeisesti tehtävien valmistelujen ajassa. Tämä sodanvaaraa ilmenee ulkoisesti koko imperialistisen maailman hyökkäysvalmisteluina Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa vastaan, ristiriitain kasvamisena Yhdysvaltain ja Suurbritannian välillä ja siirtomaitten vapausliikkeen jatkuvana tuka-huttamisena, eritoten Intiassa ja Kiinassa. Sisäisesti sotavalmistelujen tilanteessa ilmenee teollisuuden, kapitalistinen "järkiperäistyttärainen", trustiutuminen ja keskittyminen teollisuudessa ja raha-asioi;5sa. Työläiset saavat tuta tämän järkiperäistyttä-misen hurjana työnnopeistuttamisena, teollisuustapaturmain lisääntymisenä j a kasvavana työttömyytenä ja loimeentulonsa epävarmuutena. Rinnan teollisuuden järkiperäistyttämisen kanssa, tai-oikeastaan osana järkiperäistyttämisen prosessista, kapitalistinen valtio yhä useammin käyttää mahtiaan työväenluokkaa vastaan. Fascistiset suunnat ja virtaukset kehittyvät nopeasti. Taistelevien työläisten järjestöjen kehiUymistä j a toimintaa häiritään ja työväenluokan etujoukkoa kahlehditaan. Tässä sotavalmistelukeinot: kehitetään tehoisia sotateollisuuksia "järkiperäistyltämisellä", murretaan työväenluokan taisteluhenki isen nöy-ryyttämiseksi ja taivuttamiseksi sotakäskyä varten, vainoten työväenluokan johtavaa etujoukkoa ja lakaistaan sivuuii kaikki esteet imperialistisen sodan tiellä. Vapunpäivän täytyy muodostua työväenluokan kokoamispäiväksi, tunnussanQiila: taisteluun sodanvaaraa vastaan, taisteluun "järkiperäisp lyttämista" vastaan, taisteluun fascistisia virtauksia - ; r puhe- ja kokoontumisvapauden sortamista vastaan. Vappumobilisoinnin täytyy ilmaista työväenluokan todellista yhteisrintamaa alhaalta. Huolimatta työväenluokan petollisista johtajista, täy- . tyy spn pöhjajoukkojen yhdistyä, liittää yhteen voimansa taistelussa so» danvaaraa j a kapitalistista teollisuuden "järkiperäistyttämistä" vastaan. TaistelumieHsten työläisten täytyy viipymättä valmistautua. Huo-lellihen ja tehoisa valmistelu tekee mahdolliseksi menestyksellisen jouk- , komobilisoinnin tänä työväenluokan kansainväliseni! mielenosotuspäivä- .nä, vappuna. KEVXXN MEBKECSTX puhuttaessa voinee sellaisena pitää myöskin täällä Arthurissa viime aikof; na niin yleiseksi käyneitä tappelun nahinoita. Huhtikuun helottava aurinko ja keväiset tuulen henkähdykset näyttävät hurmaavan ja kun tähän vielä lisätään sitä tarkoitusta varten valmistettujen aineiden aikaan saama hullaannus, niin. kuohuu joiden' kin riemu yli äjrräittcnsä. Voima"alkaa pakottaa harteita siinä määrin, että on vähennettävä painostusta hyökkäämällä jonkun toisen kohdalle sattuvan henkilön kimppuun. Ja joe näis<ä kahakoissa luonnon lahjoittamilla aseilla koetettaisiin kumpi on kumpi niin se ei olisi niin paha, mutta kun niissä turvaudutaan siihen suomalaisille niin rakkaaksi käyneeseen puukkoon, niin saadaan niissä toisinaan aikaan rumaa jälkeä. Niinpä tässä pari päivää sitten hyök-käsi Niilo Whalblom eräässä täkäläisessä kahvilassa puukon kanssa Urho Kivarin kimppuun halkasten hänen poskensa. Seuraavana aamuna tuomitsi poliislolkeus WhaIblomIn vuo-deV- sl vankilaan ja KIvarl saa nyt jonkun alkaa kävellä neulotulla poskella. Näin ikävät seuraukset tällai. sista kahakoista useimmiten on. TEHTAAN RAKENTAMISESTA HUHUILLAAN Viime talvisen Onlon Laken lakon aikana mainetta niittänyt E. E. Johnson on ilmoittanut täkäläisille sanomalehdille, että hänen edustamansa yhtiö — Pigeon Timber Co. — aikoo lähitulevaisuudessa alkaa rakentamaan kolmesta viiteen miljoonaan dollaria maksavaa tehdaslaitosta Fort Arthuriin tai lähistölle. Suunnitelman mukaan tultaisiin tehtaassa valmistamaa!: useammanlaista keinotekoista lautaa ja rakennushuopaa sekä raskaampia paperilajeja. Ja raaka-aineina tultaisiin käyttämään kaikki sellaiset puun jätteet jotka tavallisissa sahamyllyis. sä Ja paperitehtaisisa joko poltetaan tai muuten tuhotaan. Lähitulevaisuus osoittanee onko näissä puheissa perään vai ovatko ne vaan ja nuottia ja muita sellaisia isompia "kalastustulsoja". vai tullaanko tyytymään yksiomaan onkiin- Mutta i l tamia hommaavat toverit ainakin vakuuttavat, että yleisön el tarvitse tuoda mitään kalastusvehkeitä matkas- -saan. He tulevat huolehtimaan siltä että niitä on nittävästi kaikiOe. — S. KESÄKSI M A A L L E! Naisliiton taholta lausutan toivomuksen mukaan, että v.- ja u.- seura Yritys alkaisi avustaa heitä lasten kesäkämppäyspaikan hankinnassa, sillä ymmärryksellä, että seuramme jäsenille varattaisi siihen oma osansa, jossa heillä olisi tilaisuus viettää vapaa-aikansa leikkien ja urheillen, nauttia auringon paisteesta ja kesän tuomasta riemusta. Opinto oniaus Mitä vaaditaan hy\-ältä opintokerhon ohjaajalta. Laajoja tietojako? Hjrvää puhekykyäkö? Epäilemättä o-vat ne molemmat kerhon ohjaajalle tärkeät. Mutta eivät silti kaikki paljon tietävät Ihmiset eivätkä kaikki hyvät puhujat ole hyviä kerhonohjaajia. Usein päinvastoin: paljon tietävä joutuu kiusaukseen loistaa kerhonkin jäsenille laajoilla tiedoillaan, hyvä puhuja puhekyvyillään. Ja kummassakin tapauksessa on jouduttu siihen, mihin ei kerhonohjaaja sai£4 milloinkaan joutua: omien kykyjensä näyttelemiseen, kerholaisten kykyjen kuolettamiseen. Mitä siis vaaditaan hyvältä kerhon ohjaajalta? — Usein sanotaan, että on hyvä tehdä itse paljon, mutta vielä parempi saada toiset tekemään. En tiedä, miten mainittu elämänohje soveltuu muuhun, mutta kerhon ohjauk- Koska 'seurallamme on ollut aiko- seea se sopii mainiosti. Tietenkin täy-mus hankkia tällainen leiripaikka, niin ehdotusta tervehdittiin ilolla. Tämän rahastamiseksi päätti seura järjestää tanssitilaisuuden Spadina-haalille ensi torstai-iltana, eli tämän kuun 11 p:nä klo 8.30 illalla 25 sentin sisäänpääsymaksulla. Ainoastaan rahaa tarvitaan tämän hankkeen toteuttamiseksi. Nuorison terveyden ja elinvoiman säilyttämiseksi kannattaa meidän työskennellä. Työväenluokka tarvitsee tervettä ja elinvoimaista nuorisoa, ainoastaan vahvat säily\'ät, heikot on luonto tuominnut häviämään. — Et. Eri paMakumiilta Colleymount, B. C. Jospa pistäisin jotain puolestani lehden lukijakunnalle tämän ympäristön kuulumisia, joita olen yksilö-kohdissaan pannut muistiin tuonne "isoon kirjaan". Olen ollut täällä vuoden vaihteesta alkaen muka tekemässä "taisia" ja tarkastellut raa- ^ tajain järjestymistä, työnantajien sitä^ niin tavallista porvarien ägitat-' ^ " ^ ^ a käytävää sotaa. Tuloksia nä-sionia työttömien ja rahattomien työläisten tyynnyttämiseksi. SAIVATPA KIINNI Alexander 'Kosola, joka viime .2:yk-synä karkasi täkäläiseltä vanklfarmil-ta, vangittiin joku aika sitten Sud-burye^ a ja kuletettihi takaisin Fort Willlamiin, jossa polUsioikeus isilerl, huhtik. 4 p., tuomitsi hänet kahdeksi vuodeksi Stoney Mountain'iih ja sen lisäksi palvelemaan entisestä tuomiostaan Jälellä olevan yuoderi-vankifar- • Porvarilliset ja sosialidemokraattiset ministerit, sanomalehtiitiiehet ja parlamenttiedustajat yritteleyät todistella, että neuvostohallituksen ja Eiuropah kommuhististen puolueiden suhde Kelloggin sopimukseen "lyö ristiin", koska viimemainitut suhtautuvat kaikissa maissa kielteisesti Kelloggin sopimuksen-hyväksymiseen, kun taas neuvostohallitus on sen hyväksynyt j a vahvistanut, ' Mutta "ristiihlyömistä'* ei kuitenkaan öle. Sen ovat jo useitten maitten kommunistiedustajatkin osoittaneet. Proletaariselle yaUiplle on erittäin tärkeätä, että kapitalististen maiden työläiset tietäisivät sen, että vaikkakin Neuvostoliitto on valmis allekirjoittamaan tällaiset sopimukset, tulevat hyökkaysvalmistelut sitä vastaan kaikesta huolimatta jatkumaan. Ei ole mikään salaisuus se, että huomattava osa kapitalististen maitten työläisistä ön vielä säilyttänyt pasifistiset harhakäsityksensä, joita heihin ovat pumpanneet sosialistit ja reformistit. Jos Neuvostoliitto olisi kieltäytynyt allekirjoittamasta Kelloggin sopimusta, olbivat sosialistiset ja porvarilliset lehdet selittäneet sen todistukseksi Neuvostoliiton sotaisista aikeista. Itse Kelloggin sopimuksen solmia* misen kulussa täyiyi Europan proletariaatin tulla ymmärtämään ja näkemään- eron Neuvostoliiton ja porvarillisten hallitusten politiikassa- Siitä, . että Kelloggin sopimus ei voi olla mikään todellinen rauhantae, ovat puhuneet useat huomatut porvarillisetkin oppineet.ja rehellisemmät porvarilliset paliUi^ot. E i lyö ollenkaan "ristiin" se, että; K e l l o k i n sopimuksen on .Neuvostoliitto hyväksynyt, kun taas europalaiset kommunistit esiintyvät' sitä vastaan. Sikäli kun Kelloggin sopimus toteuttaa tekijäinsä tarkoitusta, pyrkii lujittamaan imperialismin asemia ja kylvämään pasifistisia harhakäsityksiä työväenluokan keskuuteen, sikäli on sopimus pahe ja-sitä on vaistustettava. Mutta sikäli kun neuvostodiplomatia kykenee kääntämään tämän sopimuksen imperialisteja vastaan ja tekemään siitä aseen imperialistien todellisten aikeitten paljastamiseksi, sikäli se seikka, että neuvostohallitus allekirjoitti sopimuksen, on vastannut täydellisesti tarkoituksenmukaisuutta. Kansainvälinen väärennysklikki mUIa. AGITATSIONIKOMITEAN ILTAMAT joista jo aikasemmin .sivumennen mainitsimme, tulevat olemaan torstai i l tana huhtikuun 11 päivä, ja mikäli olen niistä saanut tietoja urkittua niin ne tuleekin olemaan harvinaisen monipuoliset Iltamat. Kuten arvatakin sopii tulee r.ii-sä olemaan ohjelmaa aivan tillaisuutta varten erikoisesti valittua. Ja jotta kevyempi huvipuoli-khi tulisi tyydytettyä on tanssillekin varattu riittävästi aikaa. Ja jos taas sattuu tanssimiseen väsymään, tai jos se ei muuten jotakin miellytä, niin hän voi hullatessaan kalastella. Varsinainen talvikalastus ehkä lähenee-kin loppuaan, koska laivat jo lahdella särkevät jäätä. Joten kevät- tai kesä. kalastus, miksi häntä nimittäisi, voi-, daan aloittaa juuri tuossa iltamati-li^ uudessa. En ole ^saanut tietooni tullaanko siellä käyttämään vei-kkbj.i rustetun kehitysseuran kautta," jon-kee nyt kun. oh "täisien" tekoaika ohi, jotka ovat tietenkin sen luontoisia kun vähän ajattelevat työläiset Voivai saavuttaa järjestymättöminä. Yleensä kuulee ja näkee paljon kapinointia kaikkien kansallisuuksien puhelun aiheena, miitta vähän kuulee puhuttavan järjestön puutteesta kaikkea tätä työnantajain häikäilemättömyyttä torjumaan. Itse olen ^saanut nähdä miten teettäjät. ova^.Qttaneet. meidän työmme suurpääoman haltuun, korvaamatta edes nimeliisesti tekopaikkaa. Olert ollut yhdellä japparilla joka teetti ilmaista työtä noin keskimäärin 14:s-ta työläisen' kätten kautta siten, että, itseni asettaen yhdeksi, tein hänelle 450 kpl., joista hän koli 62 kpl, ja sen-mukainen kuulu olleen kaikkien kohtalo. Niin meitä työläisiä orjuuttaa sama järjestelmä täällä kuin'joka paikassa muuallakin. Tämä seikka pakottaa meitä yhtyneinä koettamaan taistella näitä sydämettömiä työmme tulosten rosvoojia vastaan. Tämän vuoksi, tuntien yhteenliittymisen voiman, on syntynyt tarve työtätekevälle luokalle perustaa omia opintoahjo-ja, ajaakseeh oman luokkansa asiaa eteenpäin luokkana eikä yksilönä. Siksi me, jotka olemme tämän kamaran suomalaista väestöä näillä tienoin, ottakaamme askel innokkaaseen itsevalistustyöhön luokkarinta-malla. Siihen tarjoutuu tilaisuus pe-tyy ohjaajan tehdä paljon kotonaan esllletulevien kysymysten itselleen selvittämiseksi, mutta kerhossa hänen täyty/ osata innostaa kerhon jäsenet mahdollisimman aktiiv^Utsi, mutta vaieta itse mahdollisimman paljon. Ellei ohjaaja tätä ehtoa kykene täjrt-tämään, ei hän kerhon ohjaajana voi tuntea milloinkaan menestymisen iloa. Ottakaamme kerhon ohjaajan tehtäväin selventämiseksi joku kerhoilta (mielikuvituksessamme tietenkin), sanokaamme marxilaisuuden .kerhon ilta. On niSarätty seuraavaksi illaksi läksy. Ohjaaja on ehkä jo aikaisemmin siinä esiintyviin kysymyksiin tutustunut. -Mutta hänellä on seuraavassa kerhoillassa vastuunalainen tehtävä. Siis hän lukee kerran, toisen, tar-koin läksyn. Ryhtyy sitä sitten kohta kohdalta tutkimaan. Tekee kohtiin, jotka muodostavat läksyn pääsisällön, alleviivauksia, miettU valmiiksi miten siitä voi johtaa hyvin ymmärrettäviä kysymyksiä, miettii lisäksi minkälaisilla esimerkeillä voi kysymyksiä selventää, elleivät kerhon jäsenet niitä muuten ymmärrä. Jos kerhonohjaaja on tehtäväänsä perehtynyt, niin hän voi valmistautuessaan tyytyä tällaiseen kysymysten valmistelutapaan: siis alleviivauksiin. Mutta jos hän on tehtäväänsä perehtymätön, niin kirjoittakoon kysymykset paperiUe. Niinikään on mietittävä joka kysymykseen myös lyhyt selvä vastaus valmiiksi. — Tämä kaikki on tehtävä Jo hyvissä a. suunnittelemansa kysymjrkset ja vastaukset. Nyt ohjaajamme näin perusteellisesti valmistautuneena menee kerhon tilaisuuteen. Hän voi ottaa ensl-mäisen puheenvuoron, jialauttaen muutamin sanoin^ mieliin edellisen läksyn sisällön ja johdattamalla kerholaiset sopivalla tavalla esilläolevaan aiheeseen. Tämä puheenvuoro ei saa kestää kuin korkeintaan viisi tai seitsemän minuuttia. Tämän jälkeen hän heittää kerholaisille ensimälsen £uun. nittelemansa kysymyksen. Mutta ellei kukaan vastaa, on ohjaajan mentävä itseensä ja mietittävä: miten voisin saada kysymyksen helpommassa muodossa- Antaa siihen vastata yleensä niin monen kuin on halukkaita. (On kuitenkin varottaya, ettei keskustelu muodostu ikäväksi jaaritteluksi). Kun kysymyksestä on vaihdettu mielipiteitä, ja jos se on osapuilleen sel-viimyt, toteaa' ohjaaja oikein sanotun oiiceaksi, oikaisee väärin sanötiin'- täydentää pahimmat aukot — mutta lyhyesti ja selvästi. Pahempi vielä u-seimmissa tapauksissa. Jos ohjaaja y-rittää saada kerholaiset täyttämään pahimmat pääkysymystä . käsitellessä jääneet aukkopaikat esittämällä uusia sivukysymyksiä. — Ja siten käydään koko läksy kysymys kysymykseltä läpL Painostettakoon erikoisesti, että ohjaajan on koetettava saada kysymykset mahdollisimman helpoiksi, että niihin voi vastata: jaa tai ei. Sillä kysymi"i-;ten asettamisesta riippuu paljon, niin, vieläpä sillä on melkein ratkaiseva merkitys. Niinikään Voi ohjaaja varsinlcin silloin, kun näyttää kerholaisia vaivaavan erikoinen imte-luus, asettaa tahallaan kysymykset sU ten, etä ne ovat omiaan synnyttämään taisteln väittelyä. Siten voi saada edkaan pirteyttä. Ja sehän juuri, jäsenistön pirteys ja aktiivisuus — on kerho-opis-kelim a ja o. Eliel ohjaaja kykene sitä aikaan saamaan, on kerhon toi. mlnta kuollutta, nukahtaa vihdoin kokonaan. Allekirjoittaneessa onkin va-kllntimut. etupäässä omien kokemustensa perusteella se käsitys, että varsinkin kerhoissa, joissa on alkavaa joukkoa, täytyy koettaa ohjaajan saada virkeyttä aikaan Jopa asiallisuudenkin kustannuksella. Siinä tosin menetetään, mutta Ilman tätä menetystä menetettäisiin kalkki. Ne keinot ,joilla ohjaaja voi kerhon join. Mutta palauttakoon vielä ohjaa- jäsenten aktiivisuutta kohottaa, ovat ja pikaisesti juuri ennen kerhon t l - tietenkin moninaiset —. tärkeää vata lalsuuteen lähtöään mieleensä krakkl N. G. Tshernlsbevskln nimi liittyy kiinteästi siihen aikakauteen Venäjän historiasta; jota nimitetään "60-lu-vuksl". Hän on sen kauden keskeisin ja huomattavin henkilö. Mikä oli tämä kausi? Se oli murroskausi Venäjän historiassa. Venäjä oli vedetty maailmim markklnaln pUrln, ja jotta se pystyisi kUpaUemaan ulkolaisten kapitalististen maitten kanssa oli sen siirryttävä kapitalistisen kehityksen tielle. Jo 1850-luvulla Venäjä kehittyi "jo sUhen suuntaan. TeolUsuuskapitalis-ml kehittyi. Kapitalistiset ainekset tunkeutuivat tUanomlstajan talouteen Kun suhteet ulkomaiden kanssa l u jittuivat, vlljahlnnat maailman markkinoilla kohosivat, pyrkivät tilanomistajat tuottamaan yhä enemmän viljaa ja ottivat käytäntöön Intensiivisempiä työtepoja. alettiin käyttää koneita, palkkatyövoimaa, pyrittiin laajentamaan viljelysalaa, maa muuttui tova-raksL Talonpolkalstaloudessa kasvoivat rahasuhteet. Koko taloudellisessa elämässä tapahtui syviä muutoksia. Mutta kapitalististen ainesten kasvulle asetu rajan vanha feodaalinen kahle — maaorjuus. Teollisuusporvaristo kiäslttl selväsU. että niin kauan kun Neuvostoliiton yleinen syyttäjä Krylenko on julkaissut Isvestiassa selostuksen Neuvostoliittoa vahingoittamaan tarkotettujen asiapapereiden väärentämisestä, josta parhaillaan on syytettynä Orloff ja useita muita valkoemigrantteja Berliinissä. Krylenko selittää, että asiapapereiden väärennyksessä toimii kansainvälinen klikki, jolla on osastoja Berliinissä, Riigassa, Helsingissä, Rää-velissä, Tukholmassa ja Pariisissa. Klikkiin kuuluu Venäjältä paenneita valkoemigrantteja y.m., joita rahastavat Britannian, Ranskan ja Puolan porvariston yhdistykset. Apuaan sille myöskin antavat useiden valtojen poliisilaitokset. Klikki ei toimi ainoastaan asiapapereideii väärennyksessä, vaan on sen tehtävänä myöskin lähettää valheellisia, Neuvostoliittoa vastaan hyökkääviä "uutisia" .sanomalehdille. Tämänlaisten väärennettyjen "asiakirjojen" avulla Bulgariassa Sofian tuomiokirkon räjähdyksen seurauksena telotettiin ja tuomittiin vankilaan satoja työläisiä. V, 1927 ]\euvostoliiton lähetystöön Pekingissä tehdyn hyökkäyksen jälkeen myöskin lähetettiin sanomalehdille "asiapapereita", jotka olivat väärennettyjä. Näissä väärennetyistä asiapapereista alkoi lopuksi kapitalistisille valloille olla niin paljon harmia, että muutamia klikin jäseniä on vangittu. Joh-tavimpana syvnä oli senaattori Borahin ja Norrisin s\-yttäminen lahjusten) °*^,,^^^°^y**, sysäyksen eri luokki, otosta Neuvostoliitolta, johon juLluun Yhdysvaltainkin hallituksen täytyi j SiafS^Ä^^iiSS^^Sa^^ jsevien luokkien edistyksellisten ker-maäorjuus tulee säUymään järjestelmänä, ei teollisuus saa halpaa työ-volmiaa eivätkä teollisuustuotteet sisäisiä markkinoita. Tämä kalkki paljastui erikoisen selvästi Krimin sodan jäLkeen. Krimin sodan tulokset osoittivat seh-ästi Venäjän kykenemättömyyden kilpailuun länsi-maitten kanssa. Syvät muutokset taloudellisessa elä* sekaantua. rosten keskuudessa esiiityj maaorjuuden poistämlstehdenssi- voimakkaana Tällainen cU sen ajan yhteiskunnallinen tausta, jolloin Tshemishevs-kl astui yhteiskunnalliselle alalle kirjailijana ja kritllkkoha. Heti alusta alkaen asettui hän äärimmäiselle vallankumoukselliselle linjalle. Tsher-nlshevskl vihasi Venäjän porvaristoa Iberaallslntakin. Olemukseltaan ei Venäjän porvaristo ollut vallankumouksellinen. Kauppaporvaristolle ja koronkiskureille oli suuren väestöjouk-kon oikeudeton asema suorastoan e-dulUnen. Ja vaikka teollisuusporvaristo karsikin maaorjuudesta, tarvitsi se toisaalta tsaristisen armeijan lujaa tukea puolustautuakseen ulkolalsllte kilpailijoilta ja vallatakseen uusia u l koisia markkinoita. Sen vapautuml» yritykset olivat heikkoja, nöyriä ja sovittelevia. Tshemishevski asettui puolustamaan väestön sorretuinte osaa. Ketkä sen muodostivat? Pääasiassa talonpojat. Kaupunkien plklniporva-rlsto oli taloudellisesti ja poliittisesti heikko ja työväenluokka luokkana oli vastä muodostumassa. Tästä johtui että tulevan vallankumouksen täytyi olla luonteeltaan talonpoikaisvallan-kumous. Tshernishevski oU utopisti. Hän haaveUi sosialismiin siirtymistä vanhan kj'läyhtelsön kautta. Tshemishevski ei pitänyt kyläyhteisöä minään puhtaasti Venäläisenä ilmiönä, vaan hän käsitti, että vissillä kehitysasteella se on ollut muissakin maissa. Mutta hän kuitenkin puolusti tätä, mielestään kollektiivista talousmuotoa, taitavasti ja terävästi Mutta sosialismin siirtymisen ehtona pii Tshemishevskin mielestä talonpoikain täydellinen Vapauttaminen. Utopistisista sosialisteista on Tsher-ka Cblleymountin osasto on viime kokouksessaan pannut alulle. Kehi-tysseurassa voi tuoda esiin kumouksellisia tiedon kipinöitä, joista yhteensä voi syntyä isokin roihu. Koiri-munistien velvollisuus on työskennellä valistuksen kylvämiseksi ympä^ ristöönsä huolimatta siitä, että saa niitä "puistatuksia" ympäristöltään tuhkatiheään, kun ei vain niin suu kiinni nuole ruoskijansa kättä. Opintorenkaissa on opittu jo paljon käytännöllistä toimintaa ' kaikissa on, että jokainen kerhon ohjaaja pyrkii niitä keksimään. SeUalsten keksiminen tosin tuottaa vaivaa, se on myönnettävä, mutta sen vaivan palkkana on työnilo, joka on seurauksena hyvin onnistuneesta kerhon ohjauk.* sesta. Ja vielä enemmän. Suureksi 1- lokseen saa havaita, ettei joudukaan vain antamaan, mutta myös otte-maan! Kerhon jäsenten vheä osanotto keskusteluun tuo esille asiain puolla, jotka eivät muuten oUsl voineet lainkaan mieleen pälkähtää. Näin ohjaajalle Itselleenkin selkenee monia uusia ajatuksia. — Ainakin allekirjoittanut on tässä suhteessa:kiitollisuuden velassa niille nuorlsotoverellle. Joitten AVUSTUSTA ELSPETHIN. SEU PUILTA ALBERTASTA Vapaus, Sudbury, Ont. '* Kunnon toverit: • Tämän kirjeen mukana lähetän rahaa summan ?24.75 (kaksikym-mentäneljä dollaria ja seitsemän-kymmentäviisi senttiä) tulot täällä Elspethissä pidetyistä iltamista, jotka pidettiin puolustusliiton hy-väksi Tämän summan tahtoisimme käytetl tavaksi tov. Arvo Vaaran puolus-tusrahastoon. Toverillisesti Elspethin osaston kirjuri. HIGH FALLSIN TYÖLÄISET HYVÄÄ ESIMERKKIÄ NÄYTTÄMÄSSÄ Työväen puolustusliitolle Torontoon on High Fallsilta lähetetty s^u-raavasbältöinen kirjelmä: Me osa.High Fallsin suomalaisista työläisistä jyrkästi lausumme pahek-sumisemme julki äänenkannattajaamme Vapautta vastaan kohdistetuista viimeaikaisista vainoista. Ja samalla toivomme, että käytettäisiin kaikki mahdolliset keinot tämän porvarillisen luokkatuomion kumoamiseksi. Ja tähän tarkoitukseen me päätimme kerätä keskuudestamme rahallista, avustusta. Summan ollessa ?22.00. Ja päätöksemme on, «ttä edelleenkin annamme lehdellemme niin a i neellista kuin aatteellistakin tukea sen joutuessa ahdinkotilaan. Ja seisomme varmasti näiden lupausten takana, puhaltakoon tuuli miten vinhasti hyvänsä. Edelleenkin voimme lähettää terveiset joneksille kun herättivät meidät täällä toimimaan asiamme hyväksi. VANCOUVERIN TYÖLÄISET LÄ- HETTÄMEET AVUSTUSTA TAISTELURAHASTOON Eilen lehtemme konttoriin saapui Vancouverista kirje, joka sisälsi kahdenkymmenenseitsemän ($27) dollarin maksuosoituksen ja huomautuksen, että raha on tarkoitettu Vapauden ja tov. Vaaran puo-lustusrahastoon. Varat oli saatu keräämällä kolehti : iltamatilaisuudessa Clinton-haalilla maaliskuun 31 pnä. Kiitämme tOverilahjoista! PORT ARTHURIN TYÖLÄISNAISET PROTESTJEERAAVAT maissa missä kommunistinen puolue kans.sa on joutunut marxilaisuuden on toiminut viimeisinä vuosina. Mut- aikeitten kerhoissa ohjaajan ominai-ta paljon on oppimista vieläkin ennen kun työväenluokka voi päästä täydellisesti valtaan. Neuvostovaltioissa on työväenluokka tien aukaissut vallankumouksen rintamalla. Olen jättänyt paljon paikkakun-» nan tapahtumia mainitsematta yksityiskohdissaan, kun osastollamme on kirjeenvaihtoja, joten vain näin ylimalkaisen selostuksen keralla koetan, onko Vapaiidesta kaikki toimittajat rautaristikkojen takana, vai saanko mietelmäni lehdessä julkaistuna^-— Komi^^ nlshevskl kaikkein lähimpänä marxilaisuutta. Hänellä oli loistavat hen-lilset lahjat ja^ hyvin monipuolinen sivistys. Tshemishevski syntyi 1828. iHänen Isänsä' oU Sairatovin kaupungissav eä-, pappina ja hengellisen - seminaarin terkastajana. Vanhemmat olivat lah jakkaita ja sivistyneitä Ihmisiä. Poika kasvatetun hyvin demokraattisessa hengessä, niikä seikka edisti hänen henkisten lahjalnsa kehittymistä. Var-sin alkaisin, jo 7 vuotiaana, hän aloitti luvut. V. 1836 hänet hyväksyttiin hengellisen seminaarin oppilaaksi, mutta koska isä oli esipappl, ei poikaa pakotettu käymään joka päivä koulussa, vaan hän pääsi silrtymääi^ korkeammalle luokaUe suorittamalla vain alka-ajolttaln tutkintoja. Tshernishevski luki paljon. Tutki naapurina olevain tllanomlstäjaln sekä Isänsä khrjastot ja opiskeli kieliä, johon hänellä oli erikoiset taipumukset. Kun hän sitten v. 1842, 15-vuoöpan* suoritti tutkinnon eräälle korkeammista luoklsto, oU hän tledoUtaan päätänsä pitempi kalkkia tovereitaan. Hän oli koulun ylpeys ja koulun johto ennusti hänelle loistavaa tulevaisuutta hengellisellä alalla, mutte kuinka suuri olikaan heidän pettymyksensä, kun poika omasta halustaan sekä isänsä kehotuksesta valitsi tulevaisuuden alakseen tieteellisen luran. V. 1847 suudessa työskentelemään. Ja tällainen kiitollisuudenvelka on — mlelui nen teakka. — O. O—nen. VESISATEITA KRIMILLÄ Sevastopol. — Krimillä on alkanut suuria vesisateita. Lumi sulaa nopeasti Italkklalla. Veden paljouden Johdostä ovat useat vuorilta Juoksevat joet tulvineet yli äyrälttensä. Suojelustolmen-pltelsUn bU ryhdytty jo hyvissä ajoin, jonka ansiosta el ole suurempia vauriolta. laisinkaan hyväksynyt, mutta hänen tulevaisuuden yhteiskunnan järjes-tämissuunnltehnaansa Tshemishevski piti ehdottomasti olkeanai. ArvostCr lunsa hän esitti kirjoituksessaan: "Katsauksia Venäjän kirjallisuuden jgogoUlalsen kauteen" (v. 1856), jossa hän sanoo, että uudet aatteet, uusi tiede, on vielä fantastinen, mutta tämän näennäisen verhon alla piilevät syvät totuudet. Tshernishevski tutustui myöskin Hegeliin ja Feuerbachiin. Hänen päiväkirjansa mukaan pääsee seuraamaan, miten suuresti häneen vaikutti, vat Peuerbachln opit vaikka hän alussa yrittikin niitä vastaan tapella, ja miten hän kuitenkin hyväksyy ne täydelleen. Sama päiväkirja kertoo, kuinka suuren vaikutuksen jättivät häneen v. 1848 tapaukset Saksassa ja eritoten Ranskassa. Jokainen tarkka historioitsija sekä taantumukselli-seste että vallankumouksellisfesta leiristä käsitti V. 1848 tepaukset luokkataistelun konkreettiseksi ilmaukseksi Tshemishevskiin Jättivät nämä tapaukset jäljen koko hänen elämänsä ajaksi. Kehittyen 'Hegelin ja Feuerbachin oppien pohjalla, hän oli dlalektUkko Port Arthurin järjestyneet naiset ovat lähettäneet seuraavanlaisen protestin . Ontarion ' hallituksen virkailijoille viimeaikäisteh Vainojen johdosta: "Me paheksumme sitä, että hallituksen virkailijat käyttävät väärin oikeuksiaan langettaessaan sellaisia tuomioita kuten jutussa Sudburys-sa ilmestyvää sanomalehteä '"Var pautta" ja sen toimittajaa A. Vaaraa vastaan sen johdostaj että nämä ovat tulkinneet tuhansien kansalaisten mielipiteitä, sekä vaadimme että tälliä tuomio peruutetaan sekä että yllämainittu henkilö vapautetaan. Kaikki tämäntapaiset vainotoimenpiteet ovat paheksuttavia maassa, jossa jokaisella pitäisi olla oikeUs lausua niitä totuuksia sekä tulkitä niitä mielipiteitä, joiden ilmaiseminen kulloinkin näyttää olevan tärkeää yhteiselle hyvin%-oin-nille." Hyväksytty Port., Arthurin järj es-tyneitten naisten yhteisessä kokouk- .sessa huhtik. 2 p. 1929. Tshemishevski matkusti Pietariin ja suoritti loistavasti tutkinnon yUopis-toon. Yliopiston ohjelma ei tuottanut hänelle minkäänlaisia vaikeuksia. Hän siirsi opiskelunsa painopisteen itseopiskeluun ja ryhtyi tutkimaan sosialistisia ja filosooflsla oppeja. Tshemishevskin poliittiste ja filosooflsla kehitystä kuvaa hänen päiväkirjansa v. V. 1848—-1853. Hän tutki ranskalaisia utopistisia sosialisteja, Pourieria, Sain- Slmonla ja Lous Blanchia. vain sikäli, mikäli talonpoikalsvallan-kumouksellinen saattoi sellainen olla. Useissa kirjotukslssaan hän ai-leviivaa dialektiikan tuntemisen välttämättömyyttä, mutta paljastaa niissä myöskin oman tietämättömyytensä; Yhteiskunnallisen prosessin hän kä-sltti vaiheittaiseksi, siten, että jälki- xia kuin kukaan ennen Marxia elä-mälsen valheen kehittävät edellisen f nelstä sosialisteista, ja -kuitenknr. ainekset. Mutta tällä kehittyvällä o- kun hän ei ymmärtänyt luokkataiste-tutki Hegelin ja omaksui useita koh-tla dialektiikasta, joita hän osasi mestarillisesti sovelluttaa materialismiin, mutta ehjänä metoodlna hän ei sitä koskaan omaksunut. Hän ei ymmärtänyt kehitystä vastakohtien kautta ja tämä' Ilmeni hänen arvostellessaan . luokkataistelun merkitystä historiassa. Tähän hän soveUuttl koneellisesti mekaniikasta lainatun lain, joka sanoo että vastakohtaiset voimat johtavat tuloksen heikkenemiseen. K un marxilaisuus pitää luokkataistelua ja vallankumouksia yhteiskuntaa eteenpäin vievinä voimina, suhtautuu Tskemishevski niihin kuin *välttämä^;^ tömään pahaan, joka tuottaa yhteiskunnalle vain hävitystä ja hänen mielestään on onnellinen,se yhteiskunta Joka voi he kiertää. Miten Tshemishevski suhtautui työ-väenliiokkaan? Käsittikö liän sen historiallisen tehtävän? Epäilemättä osasi hän selittää proletariaattlkäsltteen ja erolttaa proletaarin muista työtätekevistä. Mutta useissa kirjoituksissaan esim. "Pääoma Ja työ", jcesa häh selittää yhteiskunnan soslalistiserr uudestirakentamlsen suunnitelmaa, ei hän sanallakaan mainitsi proletariaatilla olevan erikoista osaa, vaan käsittelee sosialismia kaikkien työtäteks-vien yhteisenä asiana, jossa on muilla työtätekevillä yhtä suuri osuus kuin proletariaatillakin. Historioitsijana hänessä ilmenee - samaa kaksinaisuutta. Analysoidessaan erilaisia historiallisia tapauksia hän tulee läheihmäksl Mar. salia on muuttumaton runkonsa, ja lun inerkitystä, joutui häh historian se on abstraktinen, kerta kaikkiaan i liikkeellepanevia voimia selittäessään maantelty ihmisen luonto. Jälkimäi- ideallstiseUe, jopa suorastaan pona- Louis Blanchia hän erikoisesti kim-nlolttl. Foiirierissä hän löysi paljon naurettavaa. Osaa hänen opeistaan el nen heikontea edellistä. Hänen mukaan historian kulku mukautuu tämän muuttumattoman rungon mukaan, kun rilUselle kannalle. Tshemishevski kehittyi samojen läh-j teitten pohjalla kuin Marx ja Engels-taas Marx selittää, että "ihminen^kin. Hän kehittyi dialektisen mate. muuttaessaan luontoa, muuttaa sa- rialismin suuntaan, astui aivan mar- Tshemishevski kyllä xilalsuuden I^nnykselle, mutta ei jaksanut koi etteivätkö olisi s i r lakta "ainoa* jaUIja, 1888 saal rialismin kantUals soUcljaln mutta ki ei voinut suuden gelsln solfe". TshemL olisi saai maila Itseään". sen työUe misesta, tlivlsesti Päätet ollen jo matkusti vlln, JoS! jaksi, tapaan, lun ha kotettu ta siellä matkusti kadettiko ^taantui koulussa dosta ja een Jopp sa. Iän konaan joutui teen " kirjailija sov. •ram toria
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 9, 1929 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1929-04-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus290409 |
Description
Tags
Comments
Post a Comment for 1929-04-09-02