Vapaus, January 12, 1929

              No. 10 — 1929
AHA A
S U O M E E y
Kurssi Soomen Markkaa
G: anädan DoUarista
LÄHETYSKULUT:
40c lähetyksistä alle $20.00, 60 c lä­hetyksistä
$20.00—$49.99, 80c lä-betyksistä
$50.00—$79.99 j a $1.00
lähetyksistä $80.00—$100.00 sekä
25c jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta d o l l a r i l t a.
Sähkösanomalähetyksistä ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähetykseltä.
Suomen rahaa ostetaan. Kurssi
$2.45 sadasta Smksta.
Tehkää lähetykset osotteella:
4^APAUS,
Box 69. SUDBURY. ONT.
LAIVAPILETTEJÄ MYYDÄÄN
T!EÖUSTAKAA_PILETTIA9IOAXA
Vapaudelle ottava rahavälitykaiä
(rastaan myöskin:
VAPAUS PORT AtTHUR BRANCH
316 Bay Street.
Po-» i^rthur- Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1387 St. A n t o i n e St.,
Montreal, Qne.
.Lauantaina, tammik. 12 p:nä — Sat>, Januaiy 12
'Terve mies'
K l r j . i i a r t t i Maninncrko
'•Ken ei tahdo tehcä
Mnstain iaiityyriellinä
ei Didä =:rn • 1 hänen saarunastuäa orjuuaesta. mina par-
Jutvn " Joka aamu sai haimmillaankaan "ei oUut tanssia
Juk^a Suo nousia Mioterltaan keUon äJ^.'^^":!^:;- aamu hän ^
jonon. Ja joka aamu hän selostaja varmasti uskoo,
t a n . samaa väsy:nrv-5en :umietta.
VOI, miksi l."jr.i<;--n ri'--^. „
taa. rn,u„ 'r -vvk- „kuoaä rsk1 ieär.r. an',k i• nV ^tSar^peeeik s^^«^-e' ^' 'n' ^ukVk^u^a',
ollut siUatehtaalla T
tenut väsy-vs:ä ;a" pi^to;^:
Ulkomainen tiedemies selostaa e-rään
kubalaisen professorin teosta
saarimaansa orjuudesta mikä par­han
oli
ruusuilla", mutta mistä herran k i i ­tos
on jo tehty loppu, kuten teoksen
K a i k k i tietävät, miten Afrikassa
p a n t i i n toimeen orjajahteja. Kylän
kimppuun hyökättiin öiseen aikaan,
majat sytytettiin tuleen ja asukkaat
raahattiin lapsineen rannikolle. Nee-
Pa orjaa^ tavalla tai toisella. oU hänen
joka tapauksessa tehtävä aina työtä.
Laki myönsi orjille oikeuden os­taa
itsensä vapaaksi, jo saattoi,
na hänen siimauksensa kaupanpääl-[ Mutta vaikka orjilla o l i k i n l a i n mu-lisiksL
Ammattihan oli laillista. jkaan määrättyjä oikeuksia, kuten a-
Tavaraa ihnoite:tiin lehdissä myy-1 violiitto-ja omaisuudenhankkimls- se-täväksi.
Hevosten ja muiden k o t i - i ^ ^ isännänvaihtamislupja, milloin i -
eläinten ohella. Eräässä Öavanna-' hännät olirat todistettavasti julmia, ei
lehdessä oli ty\pilli5iä i l m o i t u k s i a ' ' ^ ^ ^ oikeuksilla ollut mitään - v i r -
mammnut tyotoverilleenkin.
i t u n - kerihalhtsijat myivät myös suuressa
Hän oli määrin alammaisiaan (ei kuitenkaan
tuomaskuonaa ja luujauhoja vastaan.
Aäelä n i i n myöhään kuin 1865:
"Hyvä tilaisuus: Franciscokadun
61 : n / toisessa kerrck,5essa mj-ydään
kaa varoinkaan maaseudulla, missä
isännät olivat täydellisiä itsevaltiaita.
Monet orjat pakenivat kurjuuttaan
fSnnuLT'''^'''^ ^äänty-Iän lää- kuten Suomen valkoset v. 1918 y r i t t i -
t^Tint viK-ir",, °" naurah- i vät myydä punikit Saksaan) mikä ^ t v ^ \ u ^ " ä ; : ! 5 Hä-I merkitsi suurta Osaa heidän tulois-tomaksi.
ettei r^., rihUnn^Sll '^"^
S r - " ' ' ? ^ " - " " " " - - sen lisäksi
hanelia oli vanha, työhönkvkenemä-ton
aui Hän siis antoi väs.-myksen
•kalvaa. Ja pistoksetkin hän sieti kuin
mies.
Mutta nyt kun hän oli muuttanut
valtion työhön, nyt kun hän nautti
luontaisetuna ilmaista lääkärinhoitoa
sairaustapauksissa, , mistä erikoisesti
vu-aUiset sanomalehdet reklamoivat
ama silloin, kun työläiset
Matka rannikolle oli todellista tus­kien
vaellusta. Vangittujen oli rien­nettävä
jalka jalan ratsuvahtien
kanssa. Mustat kjrtkettiin useimmi­ten
ryhmissä päät aukoilla varus­tetuissa
laudoissa. Ellei heUlä ollut
kantamusta, mikä oU tavallista, s i ­dottiin
myös heidän kätensä. Piiska
läikyi päiv^, päästään. Sairaat ja
uupuneet surmattiin tai jätettiin pe­toeläinten
saaliiksi. Hokilaihtuneina,
pitalistisessa yhteiskunnassa sen jäl­keen
kun on parhaan työvoimansa
menettänjt. H. Bousu oli työskennel­lyt
mainissa kohnisenkjmimentä vuot­ta.
Cobaltissa oli hän ollut Nipissing
Corn hopeamainissa yhtämittaa 18
vuotta. Noin pari viikkoa ennen kuo­lemaansa
H . Bousu kertoi tämän k i r ­joittajalle,
että mainin työnjohtaja
sanoi hänelle, että ei hän tarvitse
masiinamiehiä n i i n monta enää, vaan
mokata saat vielä jonkun päivää, sit­ten
maini stopataan. Hän kertoi aja­tuksiaan
ja sanoi, että pitää lähteä
etsimään työtä, mutta' eihän ne enää
mihinkään näiri vanhasta huoli, kun
tueltakin joutui pois jonne on uskolli­sesti
niin yö- kuin päivävuorollekin
18 vuotta lähtensrt,^
Eikö tämä ole tyypiUinen esimerkki
työläisestä? J a sitä työnantajat juuri
vaativat, että raataa heille elämänsä
jä sitte poistua kotiansa kuolemaan,
etteivät missään tapauksessa vain
jäisi komppanian huollettavaksi.
TYÖOLOISTA
voin sanoa sen^yerran, että jos se h i l ­jaista
on ollut täällä-jo pitemmät a-jat,
niin ei ole suuret toivomukset
tällä kertaa sen parantumiseen. Mai­neista
on laitettu miehiä osa "joululo­malle".
Metsään vientiä on vielä o l ­lut
jonkun verran j ä vanhaan "konja­kin"
mainiin on - otettu kymmenkunta
miestä urakkatöihin. Jä onpa vielä
koetettu maksaa palkkaakin tähän as­ti
vähän, mutta vastaisuuteen nähden
olen sitä mieltä, että jos ei v a i n mie­het
osaa olla yksimielisiä, niin
palkanmaksu voidaan heittää mel­keinpä
kokonaan pois.
palkkansa pienuutta» niin. njt kun
hän oli etuoikeutetus3a asemassa
verrattuna, siltatehtaan. työläisiin, nyt
han VOI huoleti kääntyä lääkärin puo­leen.
Miten hJ•^'ä olikaan, että valtio
piti huolta työläisistään! Jukka Suo­kin
paranisi. Hänenkin väsvmvksensä
ja . pistoksensa loppuisivat. Vihdoin­kin!
Lääkäri Grön oli etevä herra. Suosi­tukset
eivät lopu, häneltä koskaan.
K a i k k i kilpailijansa, tämän toimen
tavoittelijat, hän oli lyönet laudalta.
Hoikka mustaviiksinen, rillisilmäinen
gentlemanni. Kohtelias, hvnn kohte­lias,
kaikille muille, paitsi työmiehille,
joita hänen täytjä tarkastaa ja toh­toroida
ammatikseen. Tänään hän
oli erikoisen ärtynyt, ties. mistä.
"Mikä teitä vaivaa?"
Kysymys oli terävä. Ja vaikka J u k ­ka
Suo o l i l ^ varustautunut sen v a ­r
a l t a jo. ij,seampia päiviä, niin se y l ­lätti
hänet sittenkin. Hän pinnisti a i ­vojansa,
punastui ja änkytti seka­vasti:
"Herra tohtori.... tuota ,... Jo
pitemmän aikaa, taikina oikeastaan
siitä saakka, kun xjynr .Qli siUateh­taalla
työssä"....
Hän alkoi voida pahoin. Hän tunsi
olevansa suuren herran edessä. Ja
nyt hänestä äkkiä tuntui, ettei hänen
siltatehtaalla olollansa ollut mitään
tekemistä tämän asian kanssa. Se
vaikutti kuin tukehduttava savu hä­neen.
Jos hän ei olisi pelännyt tuota
edessään seisovaa laihaa herraa niin
paljon kuin pelkäsi, niin. l ^ n olisi
paennut mtdtta mutkitta kadulle.
Mutta nyt hän ei uskaltanut tehdä
sitäkään.
."Minä kysyn: Mikä teitä vaivaa?"
Laiha herra katsoi tiukasti edes­sään
vapisevaa nuorukaista. Se oli
kuin. kipallinen kylmää vettä..Jukka
valittivat sairaina ja märkivin haavoin saapui­vat
mustat rannikolle, missä heidät
sullottiin kiu-jiin parakeihin. Täällä o-l
i heidän odotettava pitkät ajat orja­laivaa.
Ellei sellaista alkanut saapua,
vietiin orjat merelle j a upotettiin, jot­ta
heitä ei tarvinnut ruokkia. He pää­sivät
ulos vain- silloin tällöin, jolloin
heidän oli "huvikseen" tanssittava —
virtahevonnahkapuskan säestyksellä.
Parakki oli kuitenkin ihanteelli­nen
laitos verrattuna orjalaivaan.
Heidät sullottiin näihin liikkuviin
vankihomiin kirjaimellisesti kuin s i ­lakat
suolaan. Laki tosin kielsi U i -
ka-ahtauden. Mutta lait eivät olleet
orjakauppiaiden esteenä (enempää s i l ­l
o in kuin nytkään). Laivain tonni-luku
ilmoitettiin- -todellisuutta paljon
suuremmaksi. Kohtelu oli julmaa ja
ruoka äärimmäisen hiukkaa. Matkan
pitkästyessä > niukennettiin annoksia
entisestäänkin. Sairaat heitettiin me­reen
"kelvottomana kauppatavarana".
Täten laskettiin vuosittain viskatun
3,000 mustaa haikalain saaliiksi.
. Määränpäässä leimattiin orja pol-
, tinmerkUlä ja s a i — kristityn nimen.
(Valaiseva yhteensattiuna!). Orjat,
joita ei heti lähetetty istutusmaille,
sijoitettiin jälleen parakkeihin mjry-tävaksi.
Ovelat ihmiskauppiaat polt­tivat
usein "tavaraansa" merkkejä,
jotka muistuttivat isonrokon arpia.
Tämä merkitsi tavaran arvon nousua,
koska ostajan ei tarvinnut pelätä, et­tä
orja. saisi enää rokkoa. Jos orjan
ostajana oli — pappi, pyysi riisejä a i -
HUVrriLAlSUUKSISTÄ
en uskalla paljon kirjoittaa, vaikka
olen kuuUut, että pitäisi tulla näytet­täväksi
piakkoin hyvä kappale. Nuneä
en uskaUa vielä sanoa, sillä cobaltilal-sille
on muutenkin kappaleet n i i n h a ­luttua
kuin hunaja kärpäselle. Vai
muutenko ne k i k u h t a a n i i h i n saadak-sensa
istuimen ettei tarvitseisi seis­ta
sUlohi k u n toiset istua kököttää
tuolilla samalla rahalla. Tämän kuv­ioi
ttajalla ei sattunut kyllä olemaan
tiedossa kuka sitä homma^, mutta jos
siinä on naisjaosto, niin ei sen nimi
enempää k u i n muutkaan hyvät puolet
kauan salassa pysy. — Uuno.
Suon niskaan. Hän tunsi, etä hän el
voic selittää asiaansa .oikein, jos hän
ei puhu ilman mutkia,. niinkuin" on
tapana työpaikalla. Se antoi hänelle
rohkeutta. Hän tokasi lyhyesti:
"Väsymys ja pistos".
"Rintaanko?"
" N i h i " .
"Riisukaa vaatteet!"
Samassa soi puhelin. Tohtori Grön
k i i r u h t i vastaamaan. Rouva Grön
soitti. Oli tullut vieraita. Tohtorin p i ­täisi
tulla kotia niin pian kuin mah­dollista.
Jukka Suo seisoi jo ilkialastomana.
" E i olisi - tarvinnut riisua kuin
päällysvaatteet ja paita ! Jaha,
vai pistosta rinnassa! Hengittäkää
syvään!"
Lääkäri koputteli Jukka Suon har­tioita.
Hänellä oli varma vakaumus,
etä nuorukainen oli terve. Aikoi vain
napata sairaslomaa. Sitäpaitsi. Hä­nellä
ei ollut nyt a i k a a . . ..
""TTeerrvvee mmiieess!!"" LLääääkkäärrii llaasskkii kKuUuU--
Otteita Sulkasen ja toisten suomalaisten oppor­tunistien
kuulustelupöytäkirjasta
Y H D Y S V A L T A I N W O R K E E S (KOMMUNISTI) PUOLUEEN POLHTTI-N
E N K O M I T E A ÖN SAANUT K U U L L A VANHAIN SOSULIDEMOK-B
A A T T l S T E N T O I M I T S I J A I N KÄSITYKSET KOIMMUNIS-T
I S E N P U O L U E E N KESKITTYNEISYYDESTÄ
lotorven pöydälle. "Väsymys johtuu
työstä j a pistokset ovat vain satun­naisia.
Ne eivät merkitse . mitään
Voitte pukeutua!"
Potilas oli tuossa tuokiossa pukeu­tunut.
Hän kiiruhti ulos. Kadulla
Vilisi ihmisvirta. Autotorvet törähte-livät
ja raitiovaunut jyrisivät. Ne
säestivät:
. "Terve inies!"
Jukka Suo naurahti, Miitta sitten
hän • tarttui rintaansa, pysähtyi het­keksi
ja — kas, se oli ohimenevJtä.
Nuorukainen huokasi ' helpotuksesta
j a jatkoi matkaansa.
Kesä oli menns^, syksykin alkoi jo
olla loppupuolillaan. Joulu läheni. A u ­rinko,
tuo vanha, k i l t t i aurinko, pien­tenkin
ystävä, loisti himmeänä.
Vanha, kumaraselkäinen nainen
asteU hiljaa tietä pitkin. Hän oli lä­heisestä
kaupungista. O l i tullut tän­ne
maalle katsomaan viimeisen ker­ran
sairasta poikaansa..;. Nyt hän
oli paluumatkalla.
- V a n h a vaimo i t k i . Hän ei jaksanut
käsittää miksi hänen nuori, terve
poikansa, oli eräänä S3?yspäivänä kaa­tunut
työpaikallaan, saanut veren-syökssm
j a lähtenyt pois nyt, kun
aurinko lojsti himmeänä j a puut oli­vat
lehdettöminä.
seuraavat;, orjat: MulatUtyttö: 18-: P^kcon suurhn metsim. ja n l l i t nee-vuotias,
juuri saapunut -maalta, hy-1 P^^^^-^/^^^^.^'^" varsm I k u i s ia
vin taipuisa, ihnan paheita ja hno-r'-^f^'^\''^^^ "^^'f^' .„.
noja tapoja, sopiva perhepalveluk-' J ^ " " " oh orjien asema lamopilh-seen.
500 pesoa. Neekeripoi£^ mus- f f' "^'•.^^^^^^"f, sukupuolikan-tanruskea
.16-vuotias, varSh sopuisa ! J^^^^^'^^^^^. valitettava, lopettaa u l -
kykenevä kotipalvehtkseen. sopiva ; ^r^^".^ tiedemi^ ^ ku-aselltyksensä,
myös kevyempään peltotyöhön. 500 kuitenkin samalla
_ ^ „ . " etta mustam asema ei kuitenkaan j
.. .. ... V . , . 1 ollut huonompi kuin huonoimmassa
"Myytävänä! Oiva neekermainen. j asemassa olevam työläisten eräissä
24 vuotta, kaums ja mielljttävä. erta-i Europan maissa,
omainen lÄSijätär, silittäjä ja VpHti^-| =
jätär, tavattoman taitava ompelija- j
tar. tahdikas omistajia kohtaan, eri-[ » « / ^ a » « « m • » T
toten tottunut lapsiin, syntj-nyt K u - ^ ÄFu A iVllKTAN
bassa. E i mitään paheita, virheitä t a i "* UmllkJlrtll
sairauksia, ylen voimakas ja ter\'e.
Mauriquekatu 17."
Samanikäisiä tyttöjä myj-tiin pa-r
i t t a i n tai erikseen, äitejä rintalap-
Sima
Melkein joka päivä ovat sanoma-lehdet
sisältäneet uutisia taantu-shieen
tai ilman~niitä7tapa.*rokITli' Afganistanis-omiaan
kuvaamaan valkoisten orja-; sa. Useimmille on kuitenkin koko
systeemiä.
uudelleen vaikutuksensa alaiseksi ja '
välikappaleekscen, sillä so helpot­taisi
sotilaallisten suunnitelmien to­teuttamista
Neuvostoliittoa vastaan.
Siinä mielessä kutsuivat Englannin
imperialistit Afganistanin kunin­kaan
Amanullahin viime kesänä vie­raakseen
Englantiin ja vakuutteli­vat
kunnioittavansa maan itsenäi­syyttä.
Afganistanilaiset kuitenkin
muistavat englantilaisten aikaisem­mat
kavalat hyökkäykset jä sopi­musten
rikkomiset j a siksi he eivät
olekaan menneet englantilaisten sa­timeen.
Amanullah palasi kotiinsa
lijumala. Hänen lähestyessään oli o r - ^"^^ sitä sen takia erikoisemmin h i - ! Neuvostoliiton kautta, osoitta^akscen
j Afganistan suljettu k i r j a . Siksi on
Jourisaapuneet orjat toivoivat t u - ! i;^^"^^^'^,"^^ kapinaliik-levansa
myydyiksi. Toivoivat parem- ..r - *• •,
Pia päiviä maaseudulla. Täällä oh , Afganistan on maa, Joka rajoit-kuitenkin
elämä, varsinkin sokerijuu- .. P ^ ^ . J " ' ^ ^ ^ ^ ^,
rikasistutuksilla. varsin ankaraa. K a u - i l ^ ^ ^ ! " ^ Knnaan, etelässä brittiläiseen
punkeihin pääsivät he harvoin. So-i '"""^l^" n n ? ^ " " ' ™
kerijuurikasmailla ja -tehtaissa hies-1 P'^^?-^^^ ° " ^^^^-^^P
tytettiin mustia rajattomasti. Orjat ^^^^ J^, asukasluku an^ioidaan 8 nul-saivat
kiittää, jos saivat vuorokaudes-. suurimmaksi
sa nukkua kokonaista 5 tuntia. 19 «^'"^^s' vuoristoa, jossa on jonkun-tuntia
vuorokaudessa oli raadettava arvokkaita mineraalejakin,
ruoska selän yllä. Omistaja oU puo-i ^^^t^^n^^aan maa ei ole niin fl-ikas,
Y l i kolmas osa, sadan vuo."
den, on Dodd'« munuais pille­rit
olhrt huomatuin läiike selän
pakotukselle, reumatismille,
virtsarakko vaivoille j a moneen
muuhun kipuun, jonka on a i ­kaansaanut
huonot munuaiset.
Saatavana kaikissa kaupoissa
r)Oc laatikko tai 6 laatikkoa
S2..'50 tai tilnainalla suoraan
The Dodds MedJcine Company,
Ltd.. Toronto 2, O n t
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadan varten suorittaa kallc-kia
maan viralliselle ednstakselltt
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkustusta varten kotimaahan tai
muaalle, rahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
muita Suomen kansalaisiin kohdis»
tuvia asioita.
Osoite:
ConaaI«t« GenerAl of Finlaiul,
Room 918
1410 Stanley Street, MontreaL
(Comer St. Catharina and Stanley).
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli
Lisäksi on Suomena edustajina
Canadassa: Konsuli E r i c k J. Korte,
Port Arthur, Önt. — Adiel S a a r i ­mäki,
319 Bay St., Toronto, Ont. —
H. P. Albert Hermanson, 479 M a in
St., VVinnipeg, Man. —- Thomas
Franssi. Box L . Copper C l i f f , Ont.
Dr. J. S. Strachan
HAMMASLÄÄKÄRI
Rata Block
FORT WILLIAM. ONTARIO
jien kontillaan pyydettävä tämän siu­nausta.
Täälläkin asuivat orjat arvottomis-moittäisiin.
Mutta strategiselta a« o-maltaan
on se n i i n tärkeä, että var­sinkin
Englanti on tehnyt knikken-s
a : parakeissa vankiloineen. Sen si.[ sa saadakseen sen valtansa a l l o^
j a a n el heidän tarvinnut sunnuntaisin 1 / n n e n maailmansotaa oh Af-työskenneUä
enempää kuin kaksi tun-* Englannin ja tsaristisen
tia. eUei ollut korjuuaika, joka taval-Venäjän imperialistien saalistuksen
lisesti oU hyvhi pitkä. Palkka käsitti ;^o^^t««"f- Kumpikin kilpailivat v a i -
v a i n ' k e h n o t ryysyt ja kehnon ruuan, j ^"^"«^'«"»«^^ Afganistanilla
He eivät saaneet mitään opetusta. A i - ] ollutkaan mitään todellista itse-noana
huvina olivat laulu j a tanssi. I näisyyttä. Mutta heti, kun sota oh
K u r j a t olot ja raaka hiestytys synnyt-i päättynyt j a islamilaiset kansat ai-ti
tauteja. Harvat neekerit kestivät hoivat taistella Englannin ikecstU sellisten kapinaa tukee Englanti I n -
15 vuotta, monet sortuivat.jo 5 vuoden! vapautuakseen, nousi Afganistankin tiasta päin ja voidakseen sopival a
perästä. Ei ollut mitään lääkärejä: aseisiin. Yhdessä turkkilaisten ja hetkellä avoimella Botilaalhsella
kurjat .puoskarit saivat .suorittaa näi­den
toimen. . ^
Rankaisukeinot olivat hirveät, jos­kaan
ei . n i i n pirulliset kuin ranskalai-kiitollisuuttaan
sille vallalle, jonka
olemas.saolosta maa saa kiittää itse­näisyyttään.
Kun Englannin politiikka tiltcn
oli kärsinyt haaksirikon Afganista­nissa,
on se taaskin ryhtyifyt impe­rialisteille
oriiinaiseen kavalaan juo­neen.
Se on asGstanut j a rahotianut
Afganistanin taantumuksellisia pii­rejä
kapinaan nykyistä hallitusta
vastaan, joka ön ryhtynyt uudista­maan
maan oloja. Tätä taantumuk-muiden
islamilaisten kanssa taiste-, hyökkäykaellä^ v a l l a t a maan, on se
livat afganistanilaiset imperialisteja
vastaan ja kun selkäpuoli oli tur­vattu
(Neuvostoliitto on aina teh-
^^^ij^^v^^nn^^v^uiuT^T^^^i. y voitavansa kansojen itsenäisyy- kasista j a jaloi,s tfa^ ^k^aVtto^o^n^, ^m^iTnkvä-^ Sjäfi - den ^p uolesta) selviytyivät Afganis-kieen
heitä ruoskittiin, poltettiin t u ­lisilla
raudoUIÄ j.n.e. tai kalvettiin
maahan kaulaa niyöten minkä jäl­keen
. pää voideltln melasslUa kär­pästen
Ja moskiittojen houkuttelemi­seksi
taikka viskattiin mustat sokeri-mehuun
voideltuna , muurahaispesiin.
Aikaisemmin heitä' jopa korvennettiin,
ellei heUtä silvottu jalkoja, käsiä ja
nenää. Tavallisin rankaisukeino Oli
ruoskinta, joka oli laillista, samoin
kuin kahle- ja jalkarautarangalstus
y.m. Haavoihin valettiin väkivilnaä.
suolaa j.n.e., jotta el "tavara" oUsl tur­meltunut
tartunnan takia. Raskaalle
neekerlnaiselle osoitettiin tavallista
suurempaa "huomaavaisuutta", maa­han
kaivettiin hänen mahansa ko­koinen
kuoppa, jota lapsi, tuleva
kauppatavara,, ei olisi turmeltunut
äitiä ruoskittaessa mahallaan maas-tan
ja Turkki voittajina ja 1. 8.
1919 oli E n g l a n n i n taivuttava rau­haan.
Jo kesäkuussa 1919 meni Afga­nistaniin
neuvostovallan lähetystö
j a 10. 10. 1919 saapui Moskovaan
A f g a n i s t a n i n erikoislähetystö; Suu­reksi
osaksi juuri neuvostovallan
myötävaikutuksella Afganistan kä­v
i k i n vapaustaisteluaan. Huolimat­ta
1919 solmitusta rauhansopimuk­sesta
taistelivat englantilaiset kui­tenkin
afganistanilaisia vastaan vie­lä
V. 1920 j a 1921 :kin. Englannin
sota oli kuitenkin toivotonta j a vih­doin
22. 12. 1921 oli E n g l a n n i n t a i ­vuttava
uuteen rauhansopimukseen,
jossa sen oli pakko tunnustaa A f g a ­nistanin
itsenäisyys. 28. 12. 1921
teki Afganistan ystävyyssopimuksen
Neuvosto-Venäjän kanssa j a hyvät
sa. Vankiloissa oli maalattiat, eikä välit ovat .säilyneet siitä lähtien,
useimmiten mitään valolkkimoita. Tässä ystävyydessä onkin Afganista-varustanut
suuria sotajoukkoja, len-tovoimia
ja kaikenlaisia sotatarpei-ta
Intian puoleiselle Afganistanin
rajalle. Sähkösanomat ovatkin ker­toneet,
että englantilaiset ilmailu-voimat
ovat valmiina kaiken varalta.
A f g a n i s t a n i n nykyiset tapahtumat
osoittavat erinomaisen selvästi i m ­perialistien
ja erikoisesti englanti­laisten
menettÄytapoja. Jos ei voi­da
painostuksella alistaa pikkuval-t
o j a ryöstöpolitiikan välikappaleiksi,
silloin järjestetään sisäisiä kapinoi­ta,
ellei tilanne ole suotuisa avoi­melle
Sodalle.
Imperialistien kanssa ei p i k k u v a l ­tiot
pysy hyvissä väleissä, ejleivät
t a i v u heidän palvelukseensa. Afga­nistanilaiset
eivät sitä ainakaan vie­lä
ole tehneet.
NOPEAN PIKAJUOKSIJAN VAUHTI
VASTAA 35 KM:Ä TUNNISSA
Ranskalainen urheilulehti TAUto on
huvikseen laskenut, miten pitkän mat­kan
eri matkojen ennätysmiehet juök-
Parturiliikkeeni
7 Durham St. Sudbury, Ont.
Palvelee teitä aina auliisti ammat­titaitoisella
työllä. (MTr.
MATTI AHO
r. N .DESMARAIS |
Asianajaja — lakimies — X
notario *
McKEY BUILDING, \
Sudbury, Ont.
SAINT JOHNISTA, NB.
CberbourBiin—Soutbämptoniin
Tammik. 24|Helmik. 21 ........MelitB
Maalisk. 14lHuhtik. 17 ....Metagama
Maalisk. 28 Montcalm
Huhtik. 3 Möntclare
GUi>Kowiin—Liverpooliin
Tammik. ISjHelmik. 16 ....Montroyal
Tammik. 26iHelmik. 22 ....Montrose
Helmik. 1| Maalisk. 1 Minnedosa
Helmik. 8 Metagama
Maalisk. 8 ,.. Montclare
TäydcHisempiä tietoja saa keneltä
tahansa asiamieheltä tai
C. H. WHITE,
' Dist. Pass, A^ent,
C. P. S. North Bay.
Niissä sljoltettUn vangit tavalUsestl nin itsenäisyyden l u j i n tuki j a s i k s i ; sisivat tunnissa, jos vauhti pysyisi sa-joko
päästään tai jalastaan tukkiin,
Europassakih tunnettuun jalkapuuhun.
Orjan oli työskenneltävä, vaikka hä­nellä
oli jalkaraudat ja kahleetkin^
Eräs toinen rangaistusmuoto, mistä I sen pelkkä olemassaolokin on omi-
Englanti on koettanut provosoida
sitä r i k k i.
Kun Englanti tekee kaikkensa
Neuvostoliiton kukistamiseksi, koska
Sulkanen j a kiunppahit ovat pjnr-klneet
selittämään, että heitä "syyte­tään
väärin trotskilaisuudesta", että
he "eivät tiedä mltääfa trotskilaisuus
destä", jne. Tämän väitteen on S u l ­kanen
itse kumbmiut j^uliik. 16 p.
New Yorkissa tidemalla hänelle jär­jestetyssä
kokouksessa New Yorldn
Työväenyhdistyksen talolla avohnesö
ulos kuormaan, kansainvälisellä
trotskilaisella ohjelmalla Ja vatkaa4
maila siinä k a l k k i mahdolliset porva-reitten,
sel^dsten kuin Max East-mianln,
kokoon keittämät parjaukset
NeuvostoIUtosta, Neuvostoliiton K o m -
munistiimoiueeista, Amerikan Wörka:s
(Konunimisti) puolueesta, Kommunis­tisesta
Intenmtipnalesta, jne. Ei d is
enää tuon tapauksen jälkeen ole ole­massa
pienlntökään epäilystä sUtä, et­teikö
Sulkanen j a hänen joukkonsa
olisi trotskilaisia. Jotka täUa tertaa
ovat tulleet kaikkien isosialiäemokraal::
tien, kommunlstiluoplöiten, ^-vieläpä
porvareittenkin lipimkantajikäi hyök-l^
ykässä kansainvälistä kommunistis­ta
liikettä vastaan.
M i h i n trotskilaisuus Johtaa? Siitq
antanee Trotskin oma mcnettdy c h -
feä valaisevimman kuvan- Se Johti
hänet salaisien kirjapainojen perus-
Imiseen Neuvostoliiton parjaamistarko-tuksessa
itse Neuvostoliitossa yh-teistoiminnasisa
valkokaartilaisten por-vareltten
kanssa; jTityksiin väkival­loin
vallata Itselleen kokoushuoneita;
yrityksiin järjestää vastakumouk-lU-sia
kokouksia Neuvostoliiton olemassa­olon
kymmenvuotisjuhlan aikana j o i s ­sa
yrityksissä hän vain nopealla au-toUaah.
pelastui työläisten raivolta hä-nen
mennessä tehtaisiin agitatsion:aah
pitämään) ja yrityksiin järjestää k a ­pinaliikettä
Neuvostoliiton anneijassä.
Ja el ole hetkeäkään epäilemistä, et­teivätkö
kalkki nämä teot ole puh­taasti
vastavallankumouksellisia luon­teeltaan.
'
Objektiivisesti on tähän mennessä
kaikki trotskilaisten teot luonteel­taan
vastavallankumoukseliisia. Puo­lueesta
erotettu Askeli otetaan jo nyt
avosyhn vastaan vastakumouksellis-ten
Raivaajan noskelais-.£n leinssa.
Sulkasen kannattajat ovat olleet neu­votteluissa
Syrjälän ja kumppaneit-ten
kanssa Eteenpäin lik^idoumsesta
ja New Yorkissa noskelaisten ja meir
kälälsten tolmhman yhdistämisestä.
Eräs Sulkasen monivuotinen luatnant^
ti on vuosia oUut vanhan ystävänsä
j . s: Syrfälän kanssa yhtämittaisessa
laissa ei mainittu mitään, oli rauta­naamio.
Orja ei voinut tällöin syö­dä
eikä juoda Ilman lupaa. Täten es-aan
kiihoittamaan imperiumin suu-j-
ia aasialaisia siirtomaita taisteluun
itsenäisyyden puolesta, on Englanti
tettlin myös mullan syöminen, mihin | tehnyt kaikkensa asemansa lujitta-neekereillä
oli ravintoniukkuuden ta­kia
tavaton halu. Mutta rangalstlhi-kosketliksessa
ja tietojen välittäjänä
kommunistisesta toiminnasta, jne.
Sulkanen itse ei milloinkaan <de ollut
kommnnisti, vaan on j<^isessa kään­teessä
taistellut Kommnnistipnolnetta
vastaan, tehnyt kaikkensa jarmttaak-seen
kommnnistipnolueen kehitystä |
vastaan järjestämällä' vastusta niin',
puolueen sisällä koin nlkopncriellakin
viimeisen kahdeksan vuoden ajan.
K u n Puolueen uudelleenjärjestäminen
oli kä3mnissä, järjesti hän strateegi-sesti
tärkeässä asemassa uudelleenjär­jestämisen
johtajana ollessaan vas­tustusta
uudelleenjärjestämistä vastaan
Ja erotettiin siitä toimesta. Öen jäl­keen
o n hän Jokaisessa puolueen slsäi^
sessä kehitysvaiheessa turvautunut
kommunistipuolueessa Ja Kommunis­tisessa
Intematlonalessa kiellettyjen
metoodien käyttämiseen elimellisen
opposition järjestämiseksi Workers
(Kommunisti) Puoluetta vastaan.
Tarpeetonta luetella näitä tapauksia.
Riittää kun sanomme, että ne käsitti­vät
rikkomusten sarjan siitä asti k im
Sulkanen Kommunistipuolueeseen liit­t
y i Tekonsa hän tavallisesti suOTitti
-Välikäsien kautta. K u n hänen t u l -
sunsa joutuivat kiinni jä tuomitta­vaksi,
o l i Sulkanen tavallisesti viimei­nen
mies puheeh^oroja käyttämässä
omien luutnanttiensa julkisesti piek­sämisessä
siitä huolimatta, että hän
itse oh suoranaisen terroriin asti t u r ­vautumalla
valmis pakottamaan ne
puoluevastaiseen toimintaan (kuten
esim. Onhl Saaren Juttissa).
Idän tovereitten taholta on sieltä
Ja täältä tullat vaatimuksia Julkais­ta
Sulkasen kuulustelua koskeva
kuuhistelupaytäkirja. Valitettavasti
miseksi Intian luoteisella rajalla. IQ.OOO m. 30.06.2 min.
Afganistania on se koettanUt saada i tunti —
on tuo pöytäkirja niin laaja, että
lehtienime t i l a ei salli sen kokonaan
julkaisemista. Se käsittää näet 185
konekirjotusliuskaa. Mutta poimim­me
siitä helmiä lukijakuntamme näh­täviksi,
jotta ei mitään epäilyksen
varjoakaan jälsi siitä, etteivätkö Sul­kanen
Ja asiakkaansa olisi saaneet
oikeudenmukaisen kuulustelun j a tuo­mion
Ja etteikö heidät oikeutetusti
olisi Workers (Kommunisti) Puoluesta
erotettu. — S K T . )
Sulkasen Ja hänen asiakkaittensa
kuulustelu alkoi New Yorkissa, mar-rask.
2 p , 1928. Kuulustelun avasi
Workers (Kommunisti) Puolueen toi­meenpaneva
sihteeri, toveri Lovestone,
esittämällä seuraavaa:
Lovestone:
Syytökset eivät käsitä ainoastaan
puoluekurin rikkomlssyytöksen, mut­ta
myöskin syytöksen siltä, että syy­tetyt
ovat yrittäneet levittää trotski­laista
propagaiidaa ja järjestää trots­kilaisia
voimia Puolueessa Ja Puolu­een
ulkopuolena Puoluetta vastaan.
Esitän seuraavaa menettelytapaa:
että ensiksi luetaan syytökset ja sit­ten
kaksi toveria esittää lausunnon
faktoista niitten puolelta, jotka teke­vät
syytökset Ja sen jälkeen tulee
syytetyillä o l l a niin paljon aikaa kuin
he vain Itse haluavat esittää katsan­tokantansa
ja va<;tata syytöksiin. K o ­mitean
mielipide on, että tutkimus
olisi toimitettava yhde.ssä istunnossa,
jos se vain on mahdollista. Tämä
ei ole mikään, päätös, mutta komitea
o n sitä mieltä, e:tä tämä on mah­dollista.
toverit, jotka esittävät syytökr>ensä
puhuvat, että sen jälkeen syvetyille
tovereille annetaan oikeus e.sittää
asiansa miten parhaaksi Itse näkevät.
Sen jälkeen luonnollisestikin seuraa­vat
Poliittisen Komitean ja Ke.skus
Kontrolllkomlssioonln jäsenien kyselyt.
Onko mitään muistuttamista tätä me­nettelytapaa
vastaan? Eliel ole, niin
jatkamme edellä esitettyyn ts-aan.
Luen Piirin No. 2:n, Seksuuna No.
4:n suomalaisen unitln toimeenpane­van
komitean esittämän asiakirjan. Se
kuuluu seuraavasti:
"Me esitämme täten syytökset epä-lojaalllsuudesta
ja sopimattomasta
käyttäytymisestä tässä nhnitettyjä
henkilöltä kohtaan, jotka ovat jäse­niä
Workers (Kommunisti) Puolueen
P i i r i n No, 2:n, Sektslo No. 4:n suo­malaisessa
unltissa. Me jaamme ne
kahteen luokkaan seuraavasti:
Enslmälnen luokka:
mana. Lähtökohtana on Paavo Nur­men
tunnlnjuoksuennätys. Taulukko
on seuraava:
100 m. 10.4 sek. 34 km, 615 m.
200 m. 20.6 sek^ 34 km. 951 m.
400 m. 47.4 sek. 30 kni. 375 m,
800 m. 1.50,6 mlh. . 26 km 39 m.
1,500 m; 3.51 min. 23 km. 376 m.
5,000 m." 14.28,2 min. 20 km-732 m,
19 km. 349 ra.
19 km. 210 m.
Konkreettisena esityksenä on, että
syytökset luetaan, että sen Jälkeen ne
JEHis Sulkanen
Victor Berg
K a l l e Salo
Chas. Morson.
Tolnen luokka:
Lauri Brusila
Anna Keinänen
•nida Luoto
K a l l e Siiskonen.
Sen Jälkeen seuraa historian esit­täminen
tapausten kuliusta, fraktsla-kokouksen
pitämisestä, ponsivaliokun-nan
valitsemisesta Johon tulivat:
Berg, Morson ja Salo, niitten esittä­mistä
ponsista. Jotka fraktsiakokous
hyväksyi kahdella korjauksella. Jois­sa
poistetaan epäoikeutettu, liioiteltu
j a puoluevastainen kritiikki.
Erikoisesti näistä kohdista, jotka
fraktsiakokous korjasi, mutta Jotka
siltä huolimatta esitettiin vastoin
fraktsiakokouksen päätöstä näitten
Puolueen silloisten jäsenten toimes­ta
New Yorkin Työväenyhdistyksel­le,
sanotaan syytösklrjelmässä:
"Nuo kohda^, Jotka Ilmeisestikin
ovat Sulkasen kirjottamat, ovat mes­tarinäytteitä
mädännälsyydestä ja
kavaluudesta. ; "tämä päätosesltys
on mitä ilkeämielisin j a häpeämättö-mm
hyökkäy.5 Puoluetta Ja sen K a n ­sallista
Toi^^npanevaa Komiteaa ja
myöskin Puolueen Suomalaista Toi­mistoa
vastaan. Workers <Kommu-nlstl)
PuolueCTi kontrolloivaa komi­teaa
nimitetään despoottiseksi, byro­kraattiseksi
ja kllkklkunnak.5l, joka
mekaanisesti kontrolloi Suomalaista
Työväen Järjestöä, että se työskente­lee
fraktsloittensa kautta Suomalai­sen
Työväen Järjestön sisällä. Pää­tös
vaatii erottautumista Pnolneen
kontrollista, —
"Fraktsiakokous katsoi tämän pää-töesltyksen
puoluevastalseksl asiakir­jaksi,
sophnattomaksl esitettäväksi
Työväenyhdistyksen jäsenistön koko­ukselle.
"Kolmannessa kohdassa hyökätään
rivosti piioluelehteä, Eteenpältä vas­taan.
Siinä vältetään, että lehti on
\ mätä teknilliseen kokoonpanoonsa,
I toimittajakuntaansa ja kontrolliinsa
»nähden (mikä on Puolue).
1 "Ixrfcak. 14 p. oli Harlemlssa Suo-
! malaisen Työväenyhdistyksen kokous.
J o h o n oppositio oli koonnut kirjavan
joukon perhechemäntlä Ja palvelus­tyttöjä,
joilla ei mlllofnkaan ennen ole
Tarkastellessa ylläolevia lukuja
täytyy todella Ihmetellä Nurmen k a h ­ta
viimeksimainittua ennätystä, t u n -
nlnjuoksun ennätys kun on vain yä-hän
toista sataa metriä huonompi
kuin 10 km:ii> kuitenkin matka on
ollut melke^sr^ kaksinkertainen. 200
metrlh'*-''MS!&llmanennätys on parempi
kuin 100 metrin johtuen siltä, että
toisella sadalla on otettava huomioon
lentävä startti. Jos pikajuoksija saat­taisi
pitää yllä sitä vauhtia, mikä hä­nellä
on 100 j a 200 m:llä, nlhi pystyi­si
hän siis suorittamaan jotenkin sa­man
matkan tunnissa kuin keskinker­tainen
auto.
ollut mitään yhteyttä todellisen
työväenluokan luokkatalstelulUkkeen
kanssa. Läsnä oll noin kaksi sataa
henkilöä,
"Olimme ^llnä harhakäsityksessä,
että oppositio Puolueen jäseninä k i m -
nlolttalsl fraktsiakokouksen päätöksiä
ede<> jossakin määrin. Meidän häm-mästyksemme
oli suuri k u n Puolueen
jäsenet avoimesti hyökkäsivät Puo­luetta
vastaan ottamatta vähääkään
lukuun sitä, että he Itse oUvat Wor-kers
(Kommunisti) Puolueen jäs«iiä
j a että he ollyat Puolueensa päätös­ten
alaisia.
Kuumaksi käydyssä {keskustelussa
päätöesltyksestä No, 2 antoi oppo­sitio
häpeällisiä lausuntoja. Seuraa­vassa
annetaan niistä otteita näyt­teeksi
siltä, miten alas jotkut Puo­lueemme
jäsenet menivät Puolueem­me
Ja Kommunistlsn Intcmatlona-len
häpäisemisessä:
"Chas, Morson puhuessaan mitä h a l -
vekslvampaan tapaan Puolueen kont»
rollista lausui: K , B, Heikkisestä teh­t
i i n Suomalaisen Toimiston pää jouk­kojen
tahdosta väUttämättä yksinker­taisesti
vain siksi, etä eräs " j u u t a l a i ­nen"
(Loveston) asetti hänet siihen
tehtäyään. Toveri Heino on Suoma­laisen
Työväenjärjestön sihteerinä vä­littämättä
hänen kykenemättömyydes­tään
ja joukkojen vihamielisyydestä
hänen nimitystään vastaan."
"Samaa Juutalaista byrokratiaa käy­tettiin
Eteenpähi jutun selvittämi­seen".
Samalla Morson teki hyök­käyksiä
suomalaista fraktstaa vastaan
mitä inholttavlnunaila tavalla puolu­een
Jäsenenä Ja puolueen u]k(>piioletta
olevien henkilöitten läsnäollessa.
(Jatk.)