Vapaus, June 24, 1927

              VAPAUS
Canadan raonj&Taisen työräestön ainoa äänenkannattaja,
fimastyy Sudbaryssat Ont^ tnaananUica, keskiviikkona
^ia perjantaina.
T o i m i t t a j a t :
S. G . N E I L . ARVO V.^ARA.
Be^stered at the Post Office Department, Ottawa,
B» flceond ela£s matter. - - : '
V A P A U S (liberty)
The only organ of F i n n i s h Workeni in Canada. P n b -
Ikhed i a Sudbary, Ont., e v e r y l l o n d a y , Wednesday
and Friday. •
T I L A U S H I N N A T :
Ca-adaan yksi vk. $4.00, paoli vk. ^2.25, kolme kk.
f l ^ O j a yksi kk. 7oc. ,
y«Iys\'aItoihin j a Suomeen, ykei vk. $5.50, pooli v k .
f ja kolme kk. $1.75.
T i l a u k s i a , j o i t a ei searaa raha, ei t e l i a lähettämään
Iiaitsi aBiamie8ten_joflla_cn_taJ{gokget
Vapaaden'konttori j a t o i m i t u s : Liberty BIdg Lome
S t Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbary. Ont.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotusten jpitää olla
fcoattorissa lauantaina, keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä.
General advertising ratea 7Se per eot ineh. Mu
nfmum chax^ for sinife insertlon' 75e. The Vapaus
ta the best advertising medium among the Finnish
People in Canada.
^os ette sulloin tahansa saa vastausta entfmäiseen
lorjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per­soonallisella
nimellä,
J . V. KANNASTO* Liikkeenluitala.
Kommunistipuolue Kominternin laa­jennetun
tp. k:n kokouksen
päätöksistä
Canadan kommunistipuolueen viides kansallinen
edustajakokous, joka pidettiin Torontossa viime perjan­taina,
lauantaina ja sunnuntaina, kuuli toveri Tim
Buckin selostuksen Kommunistisen kansainvälisen laa-jennecun
toimeenpanevan komitean seitsemännestä ko­kouksesta,
jossa hän oli puolueen edustajana.
MeHcoisen keskustelun jälkeen hyväksyi edustajako-
.kous yksimielisesti seuraavan päätöslauselman:
Canadan kommunistipuolueen viicfes kansallinen edus­tajakokous
hyväksyy selostuksen Kommunistisen kan­sainvälisen
laajennetun toimeenpanevan komitean ko­kouksesta
ja antaa hyväksymisensä sen hyväksymille
leesetlie ja päätöksille»
Canadan kommunbtipuolue hyväksyy sen linjan, mi-lä
Kommunistisen. kansainvälisen toimeenpaneva komi­tea
seurasi Suurbritannian yleislakon ja kaivostyöläis­ten
lyostäsulun yhteydessä, ja vahvistaa oikeaksi K<^^
minternintp. k :n kannan englantilais-venaläisen yhte-nätsyyskomitean
suhteen. Canadan kommunistipuolu­een
viides konsatllinen edustajakokous julistaa, että Sosia­lististen
neuvostotasavaltojen liiton työläistetr Suurbri­tannian
työnsulussa olleille kaivostyöläisiUie antama
avustus oli erinomainen osotus typväenluokon kansain­välisestä
solidaarisuudesta ja loistava esimerkki am­matillisen
liildceen vallankumouksellisen kansainvälisen
,1 yhtenäisyyden mahdollisuuksista.
Kasiriäen Kiinan vallankumouksen ja kuominlang-puolueen
Kiinan laajimpien joukkojen vallankumbuk-sei
liseen taislcluun vetämisessä supriitaman osan maa­ilmanhistoriallisen
tärkeyden, Canadan kommunistipuo­lueen
viides edustajakokous hyväksyy Kominternin toi-lipsenpsnevan
komitean menettelyn siinä, että se kehot­taa
koko maailman proletariaattia rienlamään Kiinan
työläisten ja talonpoikien avuksi, ja lupaa, että Cana­dan
kommunbtipuolue tulee tarmokkaasti jai järjestel­mällisesti
lyoskenlelonään voittaakseen Canadan työ­läisten
ja köyhien maanviljelijäin kannatuksen Kiinan
vallankumoukselle ja hankkimaan talle kannatukselle
ilmaisun «kädet irti Kiinaslai-tunnuksen ympärille jär-jesielyn
joukkoliikkeen kautta. Canadan kommiunisli-puoluecn
viides kansallinen cdustajak<^ous mitä sel­vimmin
hylkää esityksen siitä, että Kiinan kommunisti­puolueen
tulisi erota Kiinan kuomintang-puolueesta.
Canadan kommunistipuolue iiskoo, että Sosialististen
neuvostotasavaltojen liitto on kansainvälisen vallanku­mouksen
pääasiallisin järjestämiskeskus. Nykyisessä
luaailmantilontccssa on Neuvostoliiton kommunistipuo­lueen
tehtävänä, samalla kun se edelleen pohjaa ohjel­mansa
maailnoanvallankumoukseen, rakentaa sosialis­mia
Neuvostoliitossa ja teh^ä Sosialististen neuvosto-tasavaUojen
liitosta sosialismin elävä esikuva. Neu­vostoliitossa
neljän viime vuoden aikana tapahtunut
merkillepantava tuotantovoimien kehittyminen ja tuo­tannon
ehdoton lisäänl)-minen, yhdessä sosialististen
voimien sekä ehdottoman että suhteellisen lisääntymisen
kanss^ neuvostotaloudessa, eittämättömäsli todistavat,
että Neuvostoliitto edistyy taloudellisesti ja että sosia­listiset
voimat ovat voittamassa siinä taistelussa, mikä
neuv^ostotaloudessa on käynnissä sosialististen ja kapi­talististen
voimien välillä. Eikä ole mitään todi^uksia
osoU&massa, että olisi olemassa mitään määrättyä histo-riallbta
kohtaa, missä tämän kehityksen täytyisi py­sähtyä.
Canadan kommunbtipuolueen viidet edustajakokous
kumoaa Neuvostoliiton konununistipuolueen oppositsio-uin
väitteen siitä, että sosialbmin rakentaminen Sosia-
Ibtbten neuvostotasavaltojen liitossa olbi mahdotonta,
ja selittää olevansa solidaarinen Neuvostoliiton kom­munistipuolueen
kanssa, tämän julbtaessa, että kun se
saa riittävän pitkän rauhanajan^ niin teollbuuden ja
xnaatalouden kdiittyminen yhdeksi sopusointuiseksi ja
tasapainoiseksi taloudeksi, joka kokonaan työntää syr­jään
yksityispääoman, on mahdollista.
Joutuneena epätoivoon sosialistisen talouden nopean
vkasvun johdot Sosialbtisten neuvostotasavaltojen lii­etessä
ja nopeasti kasvavan ulkopuolisen myötätunn<»i
iNeuvostoliittoa. kohtaan, sekä «ka seuranneen ensimäi-r-^
en- työläisten tasavallan vaikutuksen laajeneminen
^maailman -^ioissa, ovat imperialbtiset vallat ryhtyne:^
Tarttslautumaan sotaan Neu^ Tämä
/•on osa yleisestä ohjelmasta alusmaiden nousevien l i i -
l3eht:ausien murskaamiseksi. Kiinan vallankumouksen
j a Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton murskaami-sdcsi;
talla tavoin lakaistakseen. pob tieltä kansainvä­lisen
vallankumouksellisen liikkeen keskuksen ja sen
rakentamat linnakkeet, sekä raivalakseen tien avoimeksi
entistä armottomamman sorron ja riiston työväenluok­kaa
ja siirtomaiden kansoja kohtaan.
Canadan kommunbtipuolueen viides kansallinen
edustajakokous kutsuu puolueen jäsenfetöä ja koko Ca­nadan
työväenluokkaa tukemaan Nexivpstoliittoa. Kon^
munistipuolueen ja Canadan vallankumouksellisten työ-i
läbten nimessä me julistamme, että Canadan kommu­nistipuolue
tulee päättäväisesti taistelemaan imperialb-tbta
sotaa ja imperialbtien hyökkäyksiä Neuvostoliit­toa
vastaan. Tunnuslauseeseen: «Kädet irti Kiinasta»^
lisäämme - «Kädet irti easimäisestä työläisten tasaval-lasta!
» Canadan kommunbtipuolue tulee järjestä­mään
ja johtamaan tabtelua canadalabta kapitalbmia
vastaan. Imperialbtisten hyökkäyksien vastustamiseksi
tulee Canadan kommunistipuolue edelleen antamaan
jakamattoman kannatuksensa kansallbta vapautta puol­taville
liikkeille. Canadan kommunistipuolue asettuu
tinkimättömästi Kolmannen kansainvälisen ja sen joh
tavan leniniläisen puolueen, Neuvostoliiton kommu­nistipuolueen
kannalle, Neuvostoliiton puolustamisessa,
sekä uusien taistelujen aikaansaattamiseksi kapitalismin
kukistamisessa-läasvilppitä
SI
auttaa 'imm
railee useia puittensa luona, hän
Puhuessaan porvariston "maan^
viljelijäin auttamisesta", lausun
Työläisten Tiedonantaja" seuraavat
mieleen painettavat sanat, jotka
suurin , p i i r t e i n pitävät paikkansa
myöskin Canadassa: .
" P o r v a r i l t a ei puutu halua ko­hottaa
maanviljelystä yleensä ja
Amerikan imperialismi Canadassa
3amaan aäaan kuin englantilais-japanilainen liitto
puolustaa etujaan Kiinan orjuuttamiseksi ja siinä suh'
eessa kilpaillen yhdysvaltalasten; etujen kanssa lujit­taa
viimemainittu kaupallbia ja taloudellisia suhtei­taan
Canädaan. Bostonilainen pääoman lehti iloitsee
amerikalaisten vaikutuksen kas^misesta Canadassa, se-ittäen
Canadan kansallisrikkauaen kasvunkin osaltaan
amerikalabten ansioksi. Canada kuulemma amerika-abtuu.
Se on saanut Yhdysvalloista yksinpä virallis
sen Dominion-nimensäkin.
Canadan hallituksen toimesta kustannetussa kirjases­sa
huomautetaan näiden maiden välbista probleemeista,
oilla on suuri käjrtannöllinen Ineikitys, kuten Cana­dan
ylä- ja alahuoneen välben umpisolmun ratkaise^
misesta, oitisen kauppasopimuksen irtbanomisesta Yh­dysvaltain
taholta, jotta aikaansaataisiin uusi ja tieten-tin
edullisempi sopimus sekä etta Canadan olbi raken­nettava
oma puolustuslaitoksensa- »
Canadan kauppa Yhdysvaltain kanssa on jatkuvasti
;asvanut. Maaliskuun 1 p. päättyneen Yiskaalivuoden
culuessa arvioidaan Canadan Yhdysvalloista ostamioi
tavaroitten summa 687,746,410 dollariksi, tehden 69
dollaria Jokabta Canadan asukasta kohden. Canada
luolestaan möi Yhdysvalloihin 466 miljoonan dollarin
arvosta, joten.balanssi on .ejpäedullinen. .Kuitenkin
tuonnin ja viennin yhteenlaskettu summa on 400 mil-oonaa
dollaria enemmän kuin vastaavat luvut vanhan
emämaan Englannin kanssa.
Canadan kansällisrikkaus arvioidaan 22 biljoonaksi
dollariksi. Muita rinnan kansallisrikkauden kasvun,
kaupan lisääntymisen ja pääomasijotusten pabumben
kanssa amerikalaisen imperialismin vaikutus Canadassa
kasvaa. Onpa imperialistien tarkotuksia muutenkin,pal­veleva
A.F.L:n suhtaantuminen Canadan työläbten tais-.
teluihin sopusuhtainen imperialbtien tarkotusteh kans­sa.
: Työväestön tyytymättömyys A.F.L:n johtoon ' on
niin ilmeinen, että unionistit Canadassa viime talvena
joutuivat peruskamaani uutta ammattiunipitten kon^es-sia,
joka suojelebi maan työväestön ylebiä etuja, tais­telisi
imperialismia - vastaan, järjestäisi järjestymättö­miä
j.n.e. '.vV .^^ f.:;:
Canadan työväestöllä on kaksinkertainen tehtävä-
Samalla kuin se sulattaa ja järjestää monista kansalli­suuksista
kokootipaniiun työväestön, sen on taisteltava
kotimaista riistäjäluokkaa ja imperialismia vastaan.^
Imperialistbet ristiriidat saattavat merkitä kohtalokkai­ta
hetkiä, jopa yhteenottojakin, mutta hyvinjärjesty-neclle
ja tietobelle työväestölle taistelu työväenluokan
puolesta on tärkein taistelun melskeitten keskelläkin.
Eteenpäin.
samalla se. tietenkin harrastaa pien-v
i l j e l y k s e n k i n "kohottamista" kapi­talistien
riistoetnja vastaavalla t a ­valla
Merkitseisihän sellainen pien-v
i l j e l y k s e n kohottaminen porvarille
lihavampia laitumia. Porvari koet­t
a a laskea niin, että jokaisen u u ­d
i s t i l an perustaminen, jokainen uusi
hehtaarinala peltoa, merkitsee hä­nen
riistoalueidensa laajentambta
j a jokainen jyvä, joka kasvaa tähkä-päässä
pienviljelijänkin, pellolla,- on
knltamnrunen kapitalistien, koron-j
a veronkiskojäin kassaholveissa.
Nämä j a v a i n nämä motiivit ne mSä-sosiaaliset
pyrkimykset. Mutta a i ­van
suoraviivaisesti ei tämä kaikki
l u i s t a käytännössä. Porvaristokaan
ei voi tehdä, mitä se tahtoo. Sillä
koko porvarillinen järjestelmä, joka
perustuu ribtoon j a voiton tavotte-
!uun, sisältää joukon vakavia sisäi­siä
r i s t i r i i t o j a . Se asettaa porva-reiden-
k a i k i l l e sosiaalisille harras­tuksille
vissit rajat, j a vissit ehdot.
Niistä kiinnipitäminen merkitsee
porvarille luokkaetajensa puolusta­mista
j a niistä kiinnipitämistä. Ja
tietäkääkin, että tässä porvari on
ankara j a l u j a / - *
"Miflcä ovat ne ehdot j a rajat,
j o t k a kapitalistinen järjestelnxä
asettaa porvareille itselleenkin?
" P o r v a r i s t o ei suostu mihinkään
yhteiskunnalliseen reformiin, joka
asettaa pääoman edut vaaranalai­seksi
t a i j o l l a k i n tavalla niitä louk­kaa.
Olkoon kysymys maatalouden
uudistuksina t a i muusta. Kyllä por­v
a r i ainä sen katsoo, niihin se pää­omia
sijottaa j a millä ehdoilla se~si-joCcaa.
On pakko katsoa. Siitähän
r i i p p u u koko riistäjäluokan olemas-räävät
kaikkien porvaripuolueiden tsaolo. J a j o k a i n en uudistus on y k s i -
tybkapitaUsmin aikana ennen kaik­kea
rahakysymys.'' .
' Toisin sanoen porvari auttaa
maanviljelijöitä sikäli kUin se siinä
itselleen: v o i lypsylehmää kasvattaa.
» I T F .
Huomioita ja huomautuksia
York kauniin poliisioikeudcn tuomarina toimii poliisi-tuomari
Brunton, joka pitää l«npiloimenaan lausua
ajatuksiaan julki cjakaessäan oikeutta», josta sanoma­lehtien
uutisraportterit saavat oivallista palstantäytettä.
Kuten toisetkin kaltaisensa, himoitsee tuomari Brunton
sensatsipnia. Hän haluaisi tulla tunnustetuksi jonkun­laiseksi
tuomari Darlingiksi (englantilainen tuomari,
joka tuli kuuluisaksi viisastelemista leikauksistaan niille
onnettomille^ jotka joutuivat hänen eteensä ^tuomiolle).
Tässä on eräs esimerkki Bruntohin ta^
kiukusta, kuten se raportteerattiin eräässä törontdlaises-sa
päivälehdessä: «Te olette likainen, saastainen esi-,
merkki ihmisyydestä. Te olette kelvoton seurustele­maan
säädyllbten ja kunniallisten ihmbten kanssa»,
sanoi tuomari Brunton eräälle W. J . Morrisonille. Mör-rbon
oli havaittu syyllbekst häv^'ttömästä kielenkäy­töstä
poliisia kohtaan. Sib tämä seikka antoi aihetta
tuomari Bruntonille yrittää päästä Morrisonin edelle.
Ulanne: Saksan sosialidemokraattisen nuorisoliiton
kahdenkymmenen oppositsionissa olevan saksilaisen
osaston ja liiton johdon välillä kehittyi äskettäin sii­hen,
että jälkimäinen antoi mainituille osastoille lii­ton
johdon määräysvaltaan alistumisesta uhkavaati­muksen,
missä selitettiin, että osastot tullaan muussa
tapauksessa häätämään sosialidemokraattisen puolueen
huoneustoista kullakin paikkakunnalla. Liiton johdon
vaino näitä osastoja vastaan johtui siitä, että ne ovat
selittänecl olevansa solidaarisia Neuvostoliitolle ja
Kiinan vallankumoukselle.
Kuljetustyöläisten kansainvälisel­lä
järjestäytymbellä on j o «verrat­t
a i n vanha historia. V . 1893 pidet­t
i i n näet ZQrichbsä kokous e r i mait-ten
rautatieläisten yhteistoiminnan
järjestämiseksi. Kokoukseen otti­vat
osaa Sveitsin, Italian, Itäval­l
a n , Banskan.^HoUannin j a E n g l a n ­n
i n eduistajat^ Hollantilabet chdoc-t
i v a t , ettöi sodan puhjetessa joitten­k
i n maitten välillä, olbi rautatie-
Iäisten nlbsär maissa, julistettava
lakko sodan.- ehkäisemiseksi. Tämä
ehdotus kuitenkin hylättiin sveit­siläisten
j a englantilaisten taholtju
Sen sijaan hyväksyttiin ehdotus,
että kaikki Tuuut liitot olisivat vel­volliset
sekä s^e^llisesti e t ^ aineel-isesti
kannattamaan"jpssakin maas­s
a puhjennutta lakkoa. Edelleen
ausui kokous toivomuksen 8-tunti-sesta
työpäivästä.
Toinen kansainvälinen kokous p i ­dettiin
Pariisissa 1894 j a vahvistet­t
i i n siellä
tehdyt päätökset. Kolmas kokoxis
pidettiin Milanossa 1895 j a hyväk­syttiin
siellä, päätös, alimmista p^al-ioista.
Neljäs- kokous" pidettiin
Barcelonassa 1897. Sen jälkeei
kohtasi liitto monia vaikeuksia.
V. 18 9CZurichissä pidetyn kan­sainvälisen
työväenkokouksen ' y ! i -
teydessä pitivät merimiesten j a s a ­tamatyöläistenkin
edustaijat oman
erikoisen kokouksensa, jossa perus­tettiin
Laiva-,, satama- j a jokrtyö-äisten
karisainvälinea "liitto. Seu­raavana
vuonna indettiin sen ensi-mäinen
varsinainen edustajakokous.
Vuonna 18S8 liittyivät järjestöön
myöskin munt k u l j e t u s - j a liikenne-työläiset
sekä rautatietyöläiset, jo­ten
vasta tästä' vuodesta voidaan
katsoa alkaneeksi Kansainvälisen
kuljetustyöläisten liiton,' jota lyhy­esti
kutsutaan I T F , alku. ITF:n
toinen kokous pidettiin Pariisissa
1900 ja päätettiin siellä, että k a s -
säkin maassa työläbten olisi perus­tettava
keskitettyjä ammattiliittoja.
Kolmas I T F : n kokous pidettiin T a k -
holmassa ja o l i l i i t on yhteinen j ä ­senmäärä
silloin noin 200,000. Nel­jäs
kokous pidettiin 1904 Amster-dambsa
j a k u n j o h t o ' J o u t u i saksa-l
a b t e n käsiin, erosivat englantilai-seL
Tämän jälkeen jäi liittoon I I
järjestöä 7 maasta, joitten jäsen­määrä
oli yht. 77,672. Viides k o ­kous
oli Milanossa 1906 j a o l i l i i ­tossa
silloin 22 järjestöä 13 maasta
j a jäseniä 207,231.^ N y t pani I T F
toimeen voimakkaan agitatsionin
j a seurauksena o l i , että j o kesäk.
1908 siihen kuului 44 järjestöä 18
e r i maasta j a jäseniä 496,620. K u n
samana vuonna pidettiin l i i t on k u u ­des
kokous Wienissä, o l i edustet­tuna
kaikkiaan 533,000 jäsentä.
Seuraava kokous pidettiin 1910, j o l ­l
o in täysi taantumus vallitsi Euro-passa.
Mutta kaikesta huolimatta
oli siellä edustettuna 429,410 k u l -
jetustyöläistä. V. 1911-on' ITF:ssä
46 järjestöä 19 e r i maasta j a j ä ­seniä
_ 707,839. Maailmansodan
puhjetessa oli liitossa järjestöjä 17
e r i maasta j a jäseniä 881,950.
Sodan jälkeen on l T P : n kehitys
6Uut' seuraava:
huolehtii niistä, hoitaa niitä j a r a ­kastaa
niitä, e; sainkaan yksino­maan
palkkansa edestä, vaan m i p -
-lihaiustakin, siiiä hän on itse a l a n ­sa
väliluvut. Kunnollisella kommu­nistilla
o n . tuhansin verroin enem­män
syytä seurustella ahkeraan ja
toverillisessa hengessä puolueen U l ­kopuolella
-olevien työläisten kans­sa.
Hänellä on syytä hankkia ja
säilyttää heidän myötätuntonsa ja
ystävy5'tensä, hyvänä j a avullisena
naapurina. Hänen tulee tutustua
heihin, harkitsevasti kasvattaa hei­tä
j a , otollisten tilaisuuksien m u ­kaan,
johtaa- heitä puolueemme j ä ­senyyteen.
Usein kuulee nykyään ulfccpug-
Ibten kyselevän: "Mitenkähän sen
kommunistipuolueen jäseneksi o i ­kein
nykyään pääsee?" Se on k y l ­läkin
kaunis j a ilahduttava kysy­mys
itsessään, mutta sittenkin se
on todistuksena eräästä hyvin moi­tittavasta
laiminlyönnbtä, jäsen­temme
taholta: Siinä on työläinen,
jonka täytyy hakea omaa puoluet­taan,
sensijaan, että puolue olisi
hakenut hänet! Tietysti o n s e l l a i ­siakin
tapauksia, että tällaista pyr^
kijää on tarkasteltu j a huomattu
hänet liian vääräksi lurreksi suu­r
e n rakennuksemme suoriin seiniin,
mutta nämä tapaukset ovat harvi-n
a b i a . Ainesolujen jäsenten on
pyrittävä tutustumaan alueensa k o ­ko
väestöön jr. käytettävä jokapäi­väisen
elämän kosketustilabuuksia
Aiokkavalistustyön tekoon uutte­r
a s t i , vaikkakin ilman naapuria k y l ­lästyttävää
kiihkoa. Sellainen työ
ei maksa mitään j a s i l t i sillä on
suuret seuraukset j a ennen kaikkea:
se on työala, joka on jokaiselle
puolueemme jäsenelle avoinna.
Jalkamies.
TYöVSEN
L o n s Laken Jyryn urr-:ius;^:oc
tus kesäjuhlilta 12 p. kc-säku^ta.
Urheiluun osanottajia oli rursaas+i
i a i k k i a a n 25.^ UrheiHjoita '^.^Z
b u r y n Kisasta, Creightcn YriViX:
s e s t ^ Beaver Laken Jehusta,
meenpanevasta seurasta.
Miesten kohniottelusta. , jchon
k u u l u i : - k u u l a , pituushyppy a
m. juoksu, oli palkintojäriestvc
seuraava: ' ' '~
1. E , Eistonen "Kisa" 2lT 5 pi^t
2. W. Göös, 'TTritys 214.1 ö p-V
3. W. Lähde, " K i s a " 209 pis^'
P o i k a i n aUe 18 v. 3 ott&luun knal
l u i : korkeushyppy, pituushyppy ja
100 m. j u o k s u , josta palkinnoiHe
pääsivät
1. L Ristimäki " J e h u"
2 . _ E , Bnchowski " J y r y"
. 3. A . Mäkinen " J y i y"
Naisten kolmiotteluun
k u u l a , pituushyppy, 100 m.
P a l k i n n o l l e pääsivät
1., N e l l i e Pernu " K i s a"
2. Hanna Hanninen "Jyry"
3. Aino Mäkinen " J y r y"
Tyttöjen aUe 18 v. kobniotteluun
k u u l u i : -korkeushyppy, pituushyppy
j a 6flr m. juoksu, palkintojärjestys:
1. H a n n a Hänninen "Jyry"
2. A i n o Mäkinen "Jyry"
3. V i e s t i P u r o l a " J y r y "
P o i k a i n alle 15 v, kolmjotteluan
k u u l u i : kuula, pituushyppy, G O ra.
juoksu.
Palkinnollepääsivät
1. Axne Mäkinen " J y r y"
2. Reino Kauhanen "Kisa"
3. Onni Hänninen "Jyry"
Hyviä tuloksia saavuttivat, Ris-tonen
kuula 12.15, työntöpaikka oli
vähän alamaata. Hanna Hänninen
hyppäsi korkeutta 1.32.
kuului:
juoksu.
**RYLVÄ JÄ'%KOMMUlMASTA
Mo tOcI M CtoO Mta ^t-5» ^o^ tzs l
00 - a OI M OS H*'*
CO t o o cn c n i c l U rfi.
- - « -
• - • - - - - 3 O
• O: 51:
&C3T tCodo t^o^- 4tco> ot-o*_ 5
= . = =
Eräs Karjalasta Pohjdb-Kaukaa-siaan
matkustanut toveri- on pysäh­tynyt
vierailemaan "Kylväjä-kom-muniin
j a kirjottanut siellänäke-mistään"
Punaiselle Karjalalle seu­raavaa:
Laajat Tainiot ja karjalaumat
" K o v a s t r ovat toverit lyötä
neet j a edelleen vääntävät.
3
CD
5 : S B
^ -. - H .
K '
. . Ui
5 V»
• O3
-- -- - ,- -• -_ - - - 3*
t S > - » t O t O t S t 3 l - « O O CO es ot
• U C l C 3 . 0 0 01 O >U
O Ob c « w to t-» CO c j
t« t-» cn -4 »-1 es to 00. c a - q o c * i . o c o < i c o
K u t e n ylläolevat numerotkin osot^
tavat, on vuonna 1921 alkanut las­kukausi
muuttunut taas nousuksi,
j o k a todennäköissti tulee hyvinkin
voimakkaanna jatkumaan.
Kansainvälbestä kuljetustyönteki­jäin
liitosta puhuttaessa. e i suinkaan
voida jättää mainitsematta, että se
on yksi kaikkein tärkeimpiä k a n -
sainvälisf 1 luokkataistelu järjestö jä,
j a että se on aina osottautunut
taistelukuntoisinunaksi j a -haluisim-maksi
kansainvälisistä järjestöistä.
Asuntosolujen jäsenille
Me emme v i e l s ole oppineet p u ­ristamaan
puolueemme nykyiseltä
järjestömuodolta irti kaikkia niitä
etuisuuksia, j o i t a siOä. on olemassa.
Niitä on useampiakin. T k d s e l l a i ­nen
on se, että soin, ollessaan j ä ­senluvultaan
verrattain pieni, ja
varsinkin jos sen - a l u e <in käytän­nöllisesti
määritelty, v o i kokoontua
melkein missä hyvänsL Voi s i b
helposti välttää .hankalanpitkät
kokousmatkat j a sopimattomat ko^
kousajat j a siten kokonaan poistaa
sellaiset puolustelut laiskuudelleen
k u i n : " O o , minä olin"-niin väsyksis­sä",
t a i , minä en ; mitenkään jouta­nut
muilta ho^muIta'^- Toinen
tärkeä etu on soluilla siinä, että
pienen joukon ollessa koossa, useim­miten
myöskin pienessä huoneessa,
on mahdollista sivuuttaa kaikki
kankeat kokons-mnodoUbnu^t, jot­k
a arkaan vasta-aDcajaan tavalli­sesti
tekevät niin kauhistuttavan
vaikutuksen, että hän useimmiten
säästää puheenvuoronsa, käytettä­väksi
vasta kokouksen jälkeen, jos­sain
pienemmässä ja turvallisem­massa
seurapiirissä! Solun kokouk­sen
voi, j a sen täytyykin muodos­t
u a juuri sellaiseksi vapaaksi, tut­tavalliseksi,
suletuksi seurapiiriksi,
että jokainen jäsen tuntee olevansa
siinä k i i n n i , kuten kotiasioissa a i ­nakin,
j a eftä hän tulee myöskin
ymmärtämään, etteivät pikkuiset,
monesti terveellisetkin, kotikinat
kuulu ulkopuolisille. Kolmas, ja
tähän asti luetellubta ehkä tärkein
etuisuus on solu-järjestömnodoHa
sunä, että solun jäsenistöllä on t i ­laisuus
olla kosketuksissa aineella
asuvien, puolueemme nlkopuolellii
olevien työläisten kanssa. Sieltä
kasvavat ne rakennusain^t, Jeiv
t a puolueemme «n rakennettava
suureksi j a voimakkaaksi. ~ I
Kunnollinen metsänhoitaja v i e - '
teh­on
mielubta nähdä, miten heidän " p i e ­n
e t " viljavainionsa lainehtivat. V a i ­niot
ovat ympärimitaien useampia
kilometrejä j a näitä on 5—6 v a i n i ­ota.
Koko heidän maansa on ympä-rimitaten
35 km. Komniunin lai­tumella
käyskentelee huomattavan
suuri: karjalauma. Kaikkiaan K o m ­muunilla
on muutamia satoja leh­miä,'
näkee tuhatkunta lammasta, s i ­kaa
ja k a n o j a .:
Aron- keskelle on , k u i n taikavoi­maata
noussut muutamia suuria, a-janmakaisia
asuinrakennuksia sekä
komea korjausverstas, jollaista ei
ole «des Petroskobsa. Nyt on v a l -
mistumaissa suuri 100 metriä pitkä
rakennus sikalaa varten. Kun t a r ­kastelin
tätä rakennusta, niin t u li
mieleni kateelliseksi, sillä sikalara-kennuksen
mukavuudet kyllä kel­paisivat
ihmisillekin. -
Tällainen työ on mielestäni j u u ri
sitä, jota n au vostovalta vieraista
maista tulleilta tovereilta cdottaa-k
i n . Kommuunin • jäsenten suorit­tama
työ on maatalouden teollis-tuttamista
sanan täydessä merkityk­sessä.
Nämä toverit ovat teoillaan
j a toimillaan siirtäneet meidän a l ­keellisiin
oloihimme länsimaiden
'irulttuuria. Tätä ei tietenkään ole
saavutettu ilman henkilökohtaista
uhraantumista Kommuunin yksityis­ten
jäsenten'taholta. -
E i ole k o v i n suuri se alkuperäis­ten
viisi vuotta takaperin tulleiden
joukko. Suurin osa heistä kyllään­t
y i j a matkusti takabin Amerilmn
kultalaan" tahi "isänmaahansa"
lahtari Suomeen. Mutta jälelle
jääneet kävivät sitä sisukkaammin
työhön käsiksi, ymmärtäen, että y -
leisen köyhyytensä poistuttua hei­dänkin
työnsä tulee kehittymään d -
tä mukaa kuin voimistuu, j a vauras­tua
nuori työläbten j a talonpoikain
neuvostovalta.
Uusia sonnnitelmtm
U u s i i n rakennussuunnitelmiin
kuuluu uuden, ajanmukaisen nave­tan,
kanalan, viljansäilytyshnoneen,
valbtustalon ja ruokaflnhuoneen
rakentaminen. . Asuinrakennufcda^
k i n täjrtyy vielä rakentaa, sillä osit­tainen
asuntopula haittaa työtä.
Näihin rakennuspuuhiin ryhdytään
heti kun saadaan vauroja sadosta.
Tänä vuonna on kaikkiaan k y l v e t^
2,000 hehtaaria. Jokaisen hehtaa­rin
alalta saadaan fioin '2,000 k g .
vehnää, kauraa y.m. tuotteita; R a -
kennastoimintaa on tähän saakka
haitannut rakennustarpeiden puute.
Esim. v. 1925 e i Kommuuni saanut
rakennustarpeita, vaikka rahaakin
työycämaa. Jos mikään niin Kom­muuni
"Kylväjä" on oivallinen oso­tus
siitä, että tuotannollinen yhteis­toiminta
on kommuunin muodossa
j o nykyjään mahdollista. Tätä var­t
e n tulee Kömmuunih" jäsenten jou­kossa
löytyä oikeita j a tarmokkaita
ohjaajia. Ön kerriassaan kiinteistä
nähdä, miten kaikki Kommuunin jä­senet
ahertavat työssä, kukin omal­l
a paikallaan. Käskijän ääntä ei
kuule missääUi, vain toverillista kes­kustelua.
Ikäänkuin kilvan kukin
jäsenistä yrittää saada hänelle tul­leen
työosan suoritettua.
E r i k o i s t a ruokailuhuonetta ei kel­lään
ole. O n yhteinen suuri keittiö"
j a ruokailuhuone, jossa siihen mää­rätyt
naiset v a l i t a n vanhimman joh­dolla
häärivät. 'Ruoka on ravitse­vaa
j a monipuolbta, tarjoilu pöy­t
i i n siistiä j a hiljaista. Kaikkial­la
vallitsee puhtaus j a järjestys.
Yleensä on työnjako Koniniuti-niri
jäsenten kesken ihmeellisellä
t a v a l l a kaikkien tyydytykseksi jär­jestetty.
Kaikkinainen työ, vähäi­sempi
tai likaisempi, ymniärretään
yhtä tärkeäksi.
Valistustyötäkään
e i ole "laiminlyöty. Talvikuukausi­en
aikana, j o l l o i n työtä on vähem­män,
on pidetty puoluesoluJ3n toi­mesta
poliittista koulua yleisten oh­jeiden
mukaan. Joka lauantai on
säännöllisesti puolisen "jälkeen jär­jestetty
luentoja j a keskustelua eri­l
a s i s t a maataloudellisista kysyrayk-s
b t ä - j a annettu opastusta maatalo­uskoneiden
käytössä ja hoidossa.
Entisestä kirkosta on tehty 1 as­teen
työkoulu lapsille. Koulussa;
nuori venäläinen uusiaikainen opet­t
a j a opettaa lapsia venäjänkielellä.
K o u l u u n on otettu myös kyläläisten
lapsia, sikäli kun tilaa on cilut.^
J o k a toinen lauantai-ilta järjes­tetään
yhteinen ohielmalilnen il­lanvietto,
jossa on selostuksia päi­vän
tärkeimmistä kysyniyksista,
näytöskappaleita, runoja laulua ja
torvisoittoa. Kommuunilla on oma
omista jäsenistä kokoonpantu tor-
-vboittokunta.
Näin täällä, arojen keskellä,
reis€5^työn lomassa Kommuunin jä­senet
yhdessä naapurikylien talon­poikain
kanssa viettävät vapaahet-kensä
viikistyäkseen j a kootakseen
v o i m i a huoiinbpäivän ponni tuksia
varten. , .
Y l e i n e n : vaikutehna on, että allco-vaikeudet
ovat jääneet jo taat^
Kohuhnnm seisoo vankalla pohjalla
j a kehittyy nyt J o säännöllisesti o-maila
painollaan.
. ^ . A. V .
MStcMatiennutisia
olisi ollut, enempää k u i n . mikä v a l ­tion
yleisen jakoperusteen mukaan
annettiin.
KaxjuanuBia jäseninaaril
Kommuunissa on nykyään lähes
100 jäsentä. Vasta ä^ettäin saa­pui
Amerikasta 18 henkeä uutta
KenttSioUat 1 päiväksi h e i ^
o n Ä o n _a4- « s . jäiiestänyt ^ean»-
juMafc J n U a k e n t a s i onnistutt^
saarna M o f f l e y H i l l . Tämä pa*'.
k a on luontonsa j a ^^koaiojre:^
puolesta jrmiranstön kaun:i=i'
Lehtionetsää o n riittävästi ^f^c
seeu yleisölle varjobia / ^ ' ^ - ^J
p a i k k o j a , jos sattuu olemaan
m a , aurinkoinen päivä- K^"'"^,"--
joten ei ^
Monipnoli^ea ^
m i d e n k i i n t o i t t a i - ohjelma,
on - ensiluokkainen,
p ä ^ e vieraaisL