1948-04-08-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
mm mmm i i mm lijMIii IHiii iliiiÄ Torstaina, huhtikuun 8 p — Tuesday, Apnl 8? irji.Pii.os aOBBIT) — Independent L&bor TeIephor.es: Busines»: Of fJcc «-42ftl. Editoria] Office 4-4265. Mana«er E. Suksi:. Editflr V/. E3Uund. Mailing address Box. 69,: Sudbury, Ontario. ttMUied 1!7ov. «th 1917. Authorizcd ii'lecondclass mall by the Posi OfDceX>epartxnent. Ottawa. Pub-thrlce veekJy: T u e s d a y E , Ifaundajrs and Saturdays by Vapaus PubUBblng Company Ltd.. at 100-102 £ lm fit. W., Sudbury. Ont., Canada. Advemsing raiea upon applicatlon. Tran-sJatlon free of charge. TILAUSHINNAT: Canada-ssa: 1 vk. ISJÖOÖ Jfk. $3.00 — 3 kk. «1.75 yhdysvallolEsa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50 Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00 SYNTYMÄPÄIVIÄ Yitävjryssopimus tuo rauhan Suomeen Tätä kirjoittaes-sa on kayiettavi.-samme vasta vajanai.-x-llicflol siitä "ystävyys- ja ke.sk*-nai.s<;n avunannon ,so[)imuk.st.\sia mika allekirjoitettiin .huomen ja .Vcuvrj.-toluion vaiilla vijrne tii.staina.. .Multa kaikesta .huolimatta, laman .v>|nmukM:n johdosta voidaan jo todeta eräitä hyvin tärkeitä .seikkoja; : - Täkäläiset uulistiedot, e.simerkik.si .\I':n ja-CI.':n tiedonannot, korostavat useampaan kertaai^ ."5Uomen edu.itaji.ston .saaneen Mo.sko-van neuvottelui.ssa aikaan .sen. jotla .Veuvoäioiiitone.siitamaan.sopimusehdotukseen tehtiin .sellainen muuto.s. ellei .-suomen iarvii.se lähettää sodan;syttye.ssä sotavoimiaan rajojensa ulkoj)uolelle. ja etta .\eu-vbstoltiton sotajoukot tulevat .Suomeen vain yhteisen sopimuk.sen perusteella; Näitä muutoksia, joiden [ierusleella Suomen pääministeri Pekkala puhuu oikeutetusti lausunno.ssaan 'Suomen erikoistilanteen huomioimisesta siten, että .sf)pimus tyyflyltaa molempia asiapuolia. on täällä kuvattu tärkeiksi 'voilfjiksi' suomalaisille. Todellisuudessa tämä todistaa kerran uudelleen sen kuinka horjiimattomasli ja johdon-; mukaisesti' Neuvostoliillo. kunnioittaa pikkumaiden ja erikoisesti Suomen kansallista itsemaaraami.soikeutla. Korostae.s.saan nyt 'Suor men voittoa", mainitut uutistoimistot lahrientavat sila tosi.seikkaa, että Moskovas.sa ei annettu Suomen edustajistolle määräyksiä, kuten suurvaltojen tapa on nyt tehdä pikkumaiden suhteen, vaan siellä neuvoteltiin tasa-arvoisuuden pfihjalla molemmille maille yhteisistä • jä tärkeistä asioista. Xyt saapuneet uutisliedot kertovat, etta .Moskovassa: allekirjoi-; tctlu ystävyys- ja keskinai.sen avunannon sojiimus. on voimassa 10 vuolta ja jatkuu automaatli.sesti 5 vuoden erLssa ellei kumpikaan asiar puoli sano .sopimusta irti vuotta ennen uusimi-spaivaa. Kuten tavallista, allekirjoitettu sopimus on ratifioitava asianmukaisessa järjestyksessä Suomessa ja .\euvosloliilo.s.sa. Luonnollisesti Suomen taantu-musvoimat. jotka aikaisemmin kau|)ittelivat maataan enimmän tarjonneille, sitten liittoutui vai soda.ssa .Hitlerin. Saksan, kans.sa ja • nyt käytyjen neuvottelujen aikana esiinlyivat amcrikalaismielisina jarru-mlfehinä, yrittävät e.staä tämän .sopimuk.sen ratifioinnin. .Multa to-dentiäköistä kuitenkin on, etta .Suomen edu.skunnanenemmisic; pilaa isänmaallisuutensa ja kan.sakunnan ylei.sedul ryhmaetujen yläpuolella ja ratifioi tämän Suomelle edullisen Ja tärkeän .sopimuk.sen viivyllele- ..mättä. - , • . .-• Suomalai.s.syntyisina ja Suomen kansan y.slävina me taalla Cana-dassa tervehdimme Iata sopimusta ennen muuta Suomen etujen kannalta ja toteamme ilomielin .sen. etta Suf)mi on vihdoinkin löytamiissa ratihan ja ystävyyden linjan suuren naapurhiiaansa kanssa, kuten on vallinnut vuoden 181.2 sodasta alkaen aina näihin aikoihin asti Y h dysvaltain ja Canadan välillä. Taman uuden suunnan paremmuutta . voidaan ehka kaikkein parhaiten kuvata .silla kun palautetaan mie- Himmc, e t t ä vuonna 10.19 ..Moskova.s.sa neuvotlelemassa käynyt Suomen edustajisto kieltäytyi .sopimuksen teosta ja silla, toimenpiteellään johti Suomen tarpeettomaan sotaan, H i t l e r in liittolai.sek.si ja lopuksi talousahdinkoon. Uuden suunnan edustajat v; 1948 tekivät ystävyys- ja keskei.sen avunannon sopimuk.sen. mika lahtaa rauhan säilyttämiseen, sekä .taloudelliseen ja .sosiaali.seen edistykseen hyvän naapurisovun, ohjelman perusteella: Uyvan naapuri.sovun takaa se ktin molemmat .sopimu.spuolet ovat sitoutuneet, etteivät ne tee niilaan sopimuksia tai liittoja kolman.sien maiden kanssa toinen toistaan vastaan. Kauhan sailymLsen takeena on keskeinen avunannon .sopimus, jonka perusteella .sopimiLspuolet tukevat toinen toistaan h\'okkäajan torjumiseksi. * » * . -r- :Taällä oti julkituotu .sellainenkin lausunto. otla-Canadan virallisissa piireissä ei ole suoiiein silmin.seurattu Suomen ja Xeuvostolii-ton välisiä neuvotteluja. Tassa yhteyde.s.sa o n tietysti todettava, että Suomella ja .Neuvo.stolntolla on oikeus minkään muun maan lupaa kysymättä kehittää hyviä naa])Unsuhteitaan. alutta nyt kun .sopimuk.sen peruskohdat ovat tulleet tunnetuksi pitäisi .kaikki ennakkoluuloista i.m.s.-.seikoista Johtuneet epäilyt •hälvetä. Saatujen uutistietojen mukaan laman ystävyys- ja keskeisen avunannon. sopimuk.sen kaikki kohdat ovat \ ' K : n peruskirjan i)e-riaatteidcn mukai.set. Sopimus kokonaisuudessaan kohdistuu Saksan ja sen liittolaisten mahdollista hyökkäystä vastaan.^ Nämä molemmat perusseikat ovat :täysin yhdenmukai.sei myös C^anadaii kan.sallistcn etujen ja koko niaailnian rauhanv()inuoirkan.ssa..\in(>a-Staan sodan-- lietsojat ja jjaatuneet '^uomen i.i Neuvostoliiton viholliset näkevät iällaiscäsa sopimuk.se.s.sa jolakiii pahaa: .Muisiaa myos .sopii: etta esimerkiksi, Britaniiialla,, ja Neuvostoliitolla . (.m .saman.^uuntaineir sopi-nnis. Näinmuodoin on ilmeistä, etta Suomen Ja .Neuvostoliiton välillä allckirjoilctul ystävyys- ja; keskei.sen avunaiUo.so|)iinuksen i-i niiten- ;kään pitäisi vaikeuttaa Suojnen kaupallisia ja nuiita suhteita kinsivaltojen kanssa; Yhdysvallatkin voi siis huoletta myyda Suohielle Jie 46.veturia, Joista eraan tiedon nuikaan Suomi on tarjonnut korkeina man hinnan, mutta myynti pidätettiin ilmeisesti poliittisen painos-' tuksen tarkoituksessa. Suomen ja .Neuvostoliiton valilla nv t allekiijojtetlu v s i a v v j s ia keskeisen avunannon bopinuis ei luonnollisestikaan tvydvta sodanlietsojia ja.nirtä. Jotka halu;ival.mielin maarin komennella pikkumaita. Mutta, jos asiaa katsotaan .suomen' ja .Neuvostoliiton naaiiu- .risoyun. maailman rauhan ja ennenkaikkea Suomen kansan •yleisciu-jeti. kannalta.-.niin silloin on sanoUava..pelkkaa hyvää lasta so[jinnik-scsta. Drewn vaalibudjetti V Kuten, lehtemme iUiiiso.sastolIa on kerrottu. Onianon niaakunta> hallituksen rahastonhoitaja Leslie Fio-st. e-sitti - viime lauantaina buil- . jettinsa. jossa ilmeni; etta. vnme fiskaaliviuoden ylijäämä on suurin ; maakunnan hi5toria?sa c\\ $25 000.000 Tämän johdo>ta ovat torv lehdet pitäneet suurt.i melua vieisenä mielipiteenä 'on. ,että..:|)äaniini.steti l.)rtf\v;valmist.uu "hyvän taloudon-hoidon'": valteilla maakuntavaaknhin;. ..Melkein varmana voidaan pilaa sitä. että Ontarion maakunnalliset v.ialit pidetään taman vuoden aikana — ennen liittovaaleja. Tässä "hyväs^sa talouden h o i d o s s . i " on \MX\ |)anlava merkille -so että mainittu'S25.'OöQ.OOO ylijäämä saatiin aikana. Jolloin tämän maa-: kunnan:.ieollisuuden Ja maatalouden tuotanto on ennätystasossa ia jolloin:tarkoituksellisesti' jarje.stettyiini1atoorinenhintojea^ korotus on paljon lisännyt halpoja dollareita. Tärkein seikka, miksi torypuolue valmistuu vaaleihin nyt on se. että se pelkää uuden talouskriisin;puhkeamista. ^ Sitä varten Järjestetään, noitajahti: työväenliikkeen Joht()iuichiav-a5taan:.Sit;l: varten ' Tanaa.". -a.ttaji Otto V.*:a, aio. JK . ;;- CijJjadarj' :vUOinajaj,-.ia vanhoja- ' ta:- i rnarer.a" €.5 .vuotta. Otto • on ollut 4 vuoisikymmenja talla roantereella, Y n , j dy '.alloi^.sa j a •.:..-nF-V.<-: Can&dan puo- I IflJa. tjo^^z-f-nne^CT kar.o-- . T i f - a - ja .muiila: perukoilla. PUka'^ ajai han on •olut Azilda.-isa joka on •edelleenkin-hänen kotipa:ki:an.-ia. Nykyj.^in han o.n -Työn Pui.ston taloudenhojtaj.?ina. ••• Päivän .s-ankan on .-:aavuttan'Jt iloi- .-;en j a .sopu.suhtaisc-n luonteeraa takia, laajan toveri- ja-y.slavap!inn. O- .T.ai.sten., toverien ja y.-jiavien K3.n!i>>a toivottaa lehtemme- Otolle lukuirsia merkkipäiviä, onnea ja menesty-stä elon.sa ehtoopuolella; Haluaa Ranskan tyolaisia lane-lettäväksi Saksaan • .:• > ... Parii.si. Nvr-ner.^i.'i.'?kr- .T.uo.TiJtun nat.r,ijoht3ja: Sauc»:elin ajat muistua :%e:va;.t; rnteleen kun . 'K'a;jhr-;:iia:nen' •jontaja-Gaston Palew.ski enaotti rans-kalai.-. ten lyoiayiten. karkoittami.sta ja kan-^^allLsen teollLSUUden - likvidoimista iani;-.Sak.san teolh.=;yude.i -ra/:entaml:-; •en ku.stannuk.sella::. : I Ajaes.saan lanii.sen blokin aateit?! Palev.-.^iki .sanoi, etia .'.e texi.si mah-! dolluek;-:! ".Euroopan"' noHia.-ni.sek.s: •.rjirx-n luokan vallak.=!. ; La-aiiblokin edelleen kehittämiseksi on tarpeellista •'tullitariffien yh'denmuka!.>tamr-nen, talouden,rationaiLsoiminen lopet-ta. malla heikot leolli.suudet j a niiden työvoiman ja koneiden joko kokonaan tai o.-an .siirtäminen va.staavanlaisnn tcolli.suuslaitoksiin". Yhdy.svallain politiikan maaraama län^.i-Saksan leollLsuuden: a.=5ettami-nen erikoLsasemaan, Ruhrm. muuttaminen neuvo.stova.stai.^en.sodan ar-senaalik. si, Ran.skan hallituk.sen o-man lentok.t/neteolli.suuden ja m'Jiden kan.salli.steltujen teollusuaslaitoksien .saboteei-aus. ei jata tilaa epailyk-selle, e t t ä dc Gaullen puolueen tarkoitus on vielä kerran ahtaa ammattitattoi- Historiaii viremiys antoi i^i^iAm^.!^ ' EteHj»assa ensi Metsätyöläisten huoifoyhdistyksen toiminnasta Tliunder Bayn alueella Vuosikokouksessa tehtiin suunnitelmia toiminnan elvyttämistä ja laajentamista varten tänä vuonna Kolme suomalaista tiedemiestä saanut Rockefeller-stipendin Helsinki. — (SS) — Ä.skettäin on määrätty kolme Rockefeller-stipendu aattia .suomalaisen yhtciskuntatieteir den tutkijoiden ke.skuudesta, nimit^ täin Helsingin Yliopiston kansantalouden professori Hugo E. Pippins. saman • korkeakoulun finanssjopin i : prof. Matti Leppo j a fil. maist. Jaak-ko Railo. •.-V Nyt myönnetyt apurahat on eixsim-mäinen tulos siila vierailusta, jonka Rockefellerin yhtciskuntatieteelli.sen osasUJn päällikkö teki maahamme viime vuoden lokakuu-ssa, jolloin han oli ottamassa selvaa Suomen toiveisr ta tä.s.sä .suhteessa. Naiden kolmen em. tiedemiehen Iisaksi nimitetään vielä muuan stipendiaatti aivan l ä h i - , Port: Arthur, Ont. — Woodworkers' aikoina, mtstä on jo tehty periaatteel- { Welfare Associationin: rMetsatyolais- . linen paatos.:. — Suunnitelmi.SÄani on Harvardin yliopistokaupunki ensimmäinen etappi, kertoi prof. Leppo. Harvardi.s.sa on • nimlltam: erinomainen kirjasto, joka kiinnostaa minua, minkä.Iisaksi juuri finanssipolitiikka on siellä edustettuna hyvin runsaa.stl.Harvardi.sta matku.s-taii VVa.shingtoniin voidakseni luoda silmayk.sen suuriin valtiollisiin tutkimuslaitoksiin, jotka siellä tutkivat tie-teellLscsti flnan.ssl-. j a talouspoliitti.- .sia ky.symyksia. Keskityn, taalla etu-paa. s.sa tarkastelemaan finanssipoli^ tilkan .: vaikutuk.sia: • talouselamas.sa; rahanarvoa j a muita : ajankohtaisia ky.symyksia. : ' . • •— Koska USA :.s.sa oleskelu kestaa kokonaisen vuoden ,on luonnollisesti mahdollisuuksieni rajoussa tutustua ja syventyä myoskiii muihin tai-keisim .seikkoihin. Joka tapauksessa on suu- :renmoi.sta,-;että yhteiskuntatictcldem-nie edustajat talla tavalla paa.sevä/t jälleen. ensimmäisen kerran sotien jallkcen ,suurcmma.ssa maara.ssa kosketuksiin m u u i r maailman kan.ssa. Kun VhdvHvallftin haJUius Jokjn aika sitU-njuUiaisi natsien arius» tosta saamiensa: asiakirjojen pob» jaJla '^salaisuofcslen .paljastani^ aeen" perustuvan syytöskirjelnän .Vcuvostoliittoa :rastaan. niin rUr nH>k.<Uniainjttu julkaisi heti vas. tauksek.si pienen, mutta dynaamisen kirjasen "Historian väärentäjät". Liberaalisen Toronto Daily Starin tunnettu kirjoittaja Cliarles Herbert Huesti.s. jolla on omat en-, nakkoludlonsa ja vastenmielisyytensä .Neuvostoliittoa, kolitaan, kuvaa tas-sa kirjoituksessaan sitä min. kalaisen kuvan ajatteleva ja vapaamielinen porvarillinen lehtimies sai naiden .salaisuuksien paljasta' msesta: El voitu odottaa, etta Moskova, antaa VVashingtonin ilman muuta julkaista '•.salai.set' .asiakirjat: natsien arkistosta ja paljastaa Neuvostoliiton paheelliset suhteet natsien kan.ssa.-To-siasias- sa, jos on tehtävä johtopaatos Timesin julkai-semien kohtien perusteella, nim niistä löytyi vahan tai ei set ranskalaiset työläiset rahtivaunui-hin ja siirtaa itäänpäin. Puhuessaan "Euroopan turvallisuudesta"': Pal(>w.ski vaati '"Euroopan asemien" järjestämistä, joita USAtn.len.- .gttä Britannia'. Ranska, Rumahia, lainkaan salaisuuksia, silla enin psa niistä asioiste on julkaistu k.o. tapah» tumien yhteyde&sa. Walter Lippmann sanoo tätä Yhdysvaltain julkaisua "propagandaksi mika antoi takaiskun" missä "julkaiJstnn osa. totuudesta, mutta ei koko totuutta polmtiscssa tarkoituksessa*". Ncuvastölnton tiedonanto-toimisto on: YhdysvalloLssa askeltam julkaissut kirjasen '"Historian väärent ä j ä t " : (hi.stor:alIi3ia muistiinpanoja/ mika on tehokas vastaus Amerikan iskulle. Olisi luullut, etia. -jankkien traditionaalinen oveluus pysähdyttäisi hetkeksi miettimään ennenkuin julkaistaan ainehistoa, milla on sellainen takaiskun taipumus. Veiiaja julkaisee nyt joitain hyvin asiakirjoilla vahvLs-tettuja tietoja tapahtumista, jotka länsivallat voivat toivoa unhoitetuik.si. Sofi^tisemmat brittiläiset kieltäytyivät julkaisemasta materiaaliaan. He eivät olleet unhoittaneet! Venäläiset, sanovat ehdof..ancensa Britannialle, etta. natsien arkistoSta saatu ainehisto pnaisi julkaista yhteisesti liittolaisten toimesta, mutta tama ehdotus hyljättiin "ennenaikaisena". Talla käytetyllä sanalla on historiallinen -mielenkiinto, silla - sila k ä y t e t t i i n : Britannian : .va.stauksessa maaliskuun 17 p n ä 1938 ehdotukseen. sunnunfaj-iltana Timmins.: Sunnun-tulisi auttaa Vcnajaa, ja jos Venaja on voitolla meiaan tul:.si auttaa Saksaa ja siten antaa heidän tappaa niin monta kuin mahdollista." Niin . .:; . - A m e r i k a n julkaisemissa ,,fsalaisi.s.sa i ••—.'vv- -v-i^iuijiai.ia v-asiakirjoissaI ei viitata - lainkaan j P n a , alkaen kello 12. f s h a . - p K j ä - v^ Tshekkoslovakian petokseen Mynche-:' Niemen.farmilla, paart; CSiV^ nissa. epäilemättä siksi kun se louk- , kallisen osaston laulukuo-.- n - ' .^ ka.o. Bnr^nniaa Venäläisillä ei ole Siellä saa Pi-oda hernerc>-:aa -.a^o^ tallal-sta hienotunteisuutta, vaan hc ! -^a pullolleen., Ilmajo;::.>ra—iiöi:iy;^ k"ääntävät valonheittäjän tähän ta-, i on myoskm. tarjolla— if, ksA-n^.-^ pahtumaan.. Tämän peiok-sentarkoi- |- "aetenkin milloin .tah:iri,5.i. touz :tukscn: kuvaa Seyersin ja K a h n i n k i r - i ^Jn haluaa, ja "The Great Conspiracy seuraavas- !. :Tie: ovat hyvat. Tilat.^aa :ax; -.-y^. tl. • Nausi-Sak.san. fa^isti-Italian, Kangilla Siten tulee kv v: p^ohe.r.pir SuuriDritannian ja Ranskan hallituk-} haalla tavalla jarjeste-yi-.si; .. " .Saman päivän iltana ot) South: Porcupines.5ä •.vhdis-tvnp^i. kuorojen ensimmäinen: kpri.5ert'.i s; tokoneiUa olisi oikeus kayttaa. Viimeinen muistutus "Kalle Aaltosesta" torontolaisille Sudburylaiset näyttelijät saapuvat Torontoon sunnuntaiksi tk. 11 päiväksi, esittääkseen Toronton suomalaiselle • kansalle Don-haahn palkeilta suuren kansan.suosion- saavuttaneen laulunäytelmän '•Kalle Aaltasen.morsian"'.. . Näytelmä esitetään kahteen kertaan: nimittäin kello 1 ja klo 7 ip. jotta mahdollisimman lukui-silla suomalaisilla olisi tilaisuus nahda :tama näytelmä, jota esitettiin Tampereella yhteen nren-oon noin 150 kertaa - mika on vaajamaion todistus näytelmän ylei.so.suosio.sta; : • ' •: Sudburylaiset. serkut. sanovat kaiken : Iisaksi, etta. näytelmä esitetään Torontossa paljon paremmin kuin se on koskaan Sudbury.ssa esitetty, i : Sanoo Itävallan rauhanteon olevan nykyään mahdottoman Vicn.:--- Itävallan: ulkoministeri tn Karl:Grubcr sanoi sunnuntaina, etta Itävallan rauhansopimuksen tckcmi-. nen on mahdoton:nykyisen maailman tilanteen takia UlkominLstcrieii apulaiset ovat iveu^ votellcet: Lontoossa, mutta sanottavampaa valmista ei neuvotteluissa ole tullut.. Suurimpana.esteenä, .sanotaan olevan- Neuvostoliiton j.a kolmen länsivallan -vahset erimielisyydet Itäval-la. s.sa olcvien..:cntistcn nät.';icn ömai-smiksi^ Jta ten Huoltoyhdistyksen) vuosikokous pidettiin täällä Trades, & Labor-haa-l i l l a huhtik. 1 pna. . Kun puheenjohtaja:. E: Nord.strom avasi kokouksen totesi,han samalla,' e t t ä yhdistykseen on kuluneen kahden kuukauden .kulue.s.sa: liittynyt- lähes kolme.sataa ja.senta ja osakasta.. Toimintakertomuksessa selostettiin toimenpiteita liittovaltion :toimilupä-kirjan. hankkimiseksi yhdistykselle, m i t ä vaikeuksia, joita on ollut metsämiesten iukutuvan suhteen, kamppailua oman kodin hankkimiseksi, sairaa-loKssa vierailua ja kulttuuritoimintaa. • Kokous ilmaist- tyytyväisyytensä kulttuurikomitean jarje-staman; maa-lisk.. 28 pna pidetyn, konsertin johdosta. . K I I T L T A AN • Kokous paatti - myöskin lausua j u l - kLsen: kiitoksen CSJ:n osaston, kifd-p'"'^^. rolle, yhdistyneiden ukramalais-cana-dalaisten orkesterille ja kaikille yk.si-tyisille, jotka esittivät.laulu- ja soitto-ohjclmaa, taidctaiLssia jne. mainitussa koasertissa. TILIASIAT . Kokoukselle esitetystä tiliselostuk-scsta - selvisi, etta metsatyolaisten, kohdin rahoittamiskampanja viivästyi kun viime syksynä jaatiin odottamaan lui pakirjan - saantia. Ryntäys saatiin alkuun vasta tammikuun lopulla, jolloin metsatyolaiset olivat jo poistu* massa monilta kämpiltä: Snta huolimatta on cnnai.silla: metsakampilta saatu, noin 900 dollaria ja kaupungissa pidetyissä kokouksissa, yksityisiltä henkilöiltä ja liikcmiehilta on kerätty; noin 700 dollaria. yhteen.sa:$l,.ö74.40 •: Tileissä- Umeni muitakin tuloeriä: Lahjoituksista ja kolehdeista $892.98; jcepien ja elokuvakoneen vuokrista S852.50 ja yhden jeepin myyntihinta met-sa.. j a sahatyolaisten. unioIle,.Sl,- 380:86. - Tulot olivat puolivuosikaudol-ta yhteensä $4,867,08., Sita vastaan oli menoja sem^aavasti: Sairaalakomitea, 2 kk: . . . . . 102..54 Voimaiiono, kirjoituspöytä ja - : S600 toisesta jeepistä . . : : . : : . . I:100.,59 Osakekirjojen y.m: painatus ;. 95:93 Po.stitus ja exprcssikulut . : . . 34.14 Radio- ja sanomalehti-ilm. ... 56.60 Jarjestamismatkakulut ja apu ' k o n t t o r i t y ö s s ä , . . . . . . ; . : • . . . , ; 116.38 Laillistamiskuluja : 10000 Sihteerille korvausta 2 kk. tv osta . . , 200 00 Haahen ja ^filmien vuokria:., 35:00 Lahjoitus Työnpäivä juhlaan., 5.00 Koska lähjoitusasakkeiden omista-, jllle annetaan kuluvan vuoden jäsenkortti ilman erikoismaksua, p ä ä t t i kokous surtaa jokaisen jäsenen osalle $2.00 Jäsentiliin. Jalellä oleva sununa jää lahjoitusosaketilille eli rakennusrahastoksi, jonka varoja ei saa käyt-; taa muihin tarkoituksiin. , Lahjoitusosakkeiden myynti jatkuu taman huhtikuun loppuun saakka.. Johtokunta ^velvoitettiin, hankkimaan, joko vuokraten ta» ostaen, huo-, neiston metsatyolaisten ,kotia varten mahdollisimman pian. KESÄJUHLAT \ Tulevan kesän heinäkuussa pidettäviksi suunniteltujen: kesäjuhlien jar-jestami. sen suhteen velvoitettiin Johtokunta heti sopimaan juhlien päivämääristä Sudburyn ja Timminsin o-sastojen kanssa ja kehoittamaan, etta kummatkin osastot valitsevat ehdokkaansa Ontarion metsatyolaisten "po-lady'"- kilpailuun. Thunder Puola ja Neuvostoliitto pitäisivät konferenssin mlssa keskusteltaisiin toimenpiteistä Hitlerin hyökkäyksen py-sahdyttamiseksi. Dirkson, Saksan lähettiläs Britanniassa, raporteerasi hallitukselleen heinäkuun 10 p n ä mainittuna vuonna, etta-"Britannia on tullut lähemmäksi Saksan esittämien vaatimusten peruskysymysten ymmärtämistä: estääkseen Neuvostoliiton p ä ä t t ä m ä s t ä . Euroopan kohtalo.s-ta . , Venajan .julkaisemassa kirjasessa, kerrotaan miten Saksa valmistui sotaan yhteistoiminnassa Yhdysvaltain, Yhdistyneen kuningaskunnan ja. väv hemmässä • määrässä Ranskan teolli^ suus^, finanssi- j a kemikaalipiirien kanssa. Sanotaan, etta kuuden vuoden aikana vv. 1924-1929 sysättiin ulkomaista pääomaa 10-15 biljoonaa Saksan markkaa ja se käytettiin Sak-san sotateollisuuden ja maanteiden rakentamiseen. Amerikkalaiset piirit kuten du Pont, Standard Oil, Rockefeller ja muut olivat:yhteistoiminna.ssa Saksan t e r ä s - ja kemlkaaliteollisuuden kanssa — raaputa sina minun: selkääni, mina raaputan sinun — teorian perusteella. : Lausunnossa : sanotaan e t t ä ''tämän dollarisateen perusteella hedelmoitiin. Hitlerin Saksan raskas set allekirjoittivat Mynchenin .sopimuksen, neuvostoliittovastaisen pyhän liuon, mita taantumusvoimat olivat unek.sineet vuodesta 1918 alkaen. Tama sopimus jatti Neuvostoliiton ilnian liittolaista: Raaskalais-venalamen -.sopimus. Euroopan kollektiivisen turvallisuuden kulmakivi, oli kuollut; Tshek. koslovakian Sudeetmmaa. tuli osaksi natsi-Saksasta. Idan-portit ohvat selko.selallaan Wehrmachtille.." Amerikan syytösten. keskipisteenä on Venajan "vilpillisyys"' sen allekirjoittaessa vcnalais-saksalaisen sopT-muksen v. 1939. Tama oh pyhaa hen-_ kea vastaan sellainen synti, jota Was-hingtonin. mielestä.ei voida antaa anteeksi. Venäläiset vastaavat tahan palauttamalla mieleen ne väsymättömät yritykset milla he koettivat saada toiset vallat k ä s i t t ä m ä ä n Hitlerin, ohjelman vaarat jav r y h t y m ä ä n kollektiivisiin toimenpiteisiin sita vastaan. Tama kertomus on siksi hyvin tunnet-: tu ettei silta kannata tassa puhua. Venaja teki, kuten mika muu: maa tahansa olisi snna tilanteessa tehnyt :- Se halusi voittaa aikaa oman puolustuksensa, lujittamista varten. Nyt voidaan todeta, etta jos se (Venaja) ei olisi menetellyt siten, n i i n sota olisi voinut loppua.siten, etta Hitler jstuisi ajurin pukilla! Venajan kirjasessa paljastetaan Saksan, j a Yhdysvaltain välillä käytyjä: joitakin keskasteluja joista- Was-hingtonissa ei pidetä. Keskustelu tapahtui helmikuussa 1943 ,jolloin Y h dysvaltoja edusti Allen DuUes ja Hitleriä edusti prinssi von Hohenlohc. Tama kokous pidettiin Sveitsissä. D u l - les sanoi: "Saksan valtion täytyy jatkua voimana järjestyksen ja jälleenrakennuksen hyväksi . . . Puolan l a a j e n t a m i s t a : itaan, voimakkaan Unkarin ja voimakkaan Ruma-nian jälleenrakentamista, bolshevis-mivastaisen cordon sanitairen, muo-kaen kello 8. . Ohjelma on taatasti .Hyvä varmaan - tyydyttämään ;-:uiil;]a>.;.. nan.,Laura Kuisma ja Charlie PaJi laulavat •• komean dueton Elsa V4. kala. lausuu melodraaman toiskieijj. ten orkesteri soittaa ja Esko Telkt nen ja: Toivo -Niemi laulavat VsjjJ Valon kirjoittaman kupletin jo^^ ^ varmaankin hyvä koska se ön Siirirj. tettu • erikoisesti etelapaäläi.?istä ö'i •jelmassa on edelleen Lillie Niemejji Laura Kuisman lauluja,- kaa=airas. •sia j a lopuksi laulunäytelmä '.'Hardai gerin harjulla". Tervetuloa . silloin joukolla re^. paan -.haalille. — Raportteri. Cc—•"••: rt--.' F;oric: , dostamista ja. pan.slavismia on kan-teollisuus ja erikoisesti sen sotateolli- natettava." Han sanoi myös, etta suus." Siihen mennessä ..Englanti o l i ; . ".• •• .- ' . ' - ••• • • • Yhdysvallat tunnustaa Saksan teo'i!i. suuden vaatiman johtoaseman Eurcr, passa. Ja tama tapahtui juuri jiii aikana jolloin amerikkalaisia sotila-''j kuoli sen hyväksi, etta Saksan vofiu: kukistettaisiiiil Mina en. halua puolustaa Veräjä» nykyista ohjelmaa. Mutta nykyisesä vakavassa- kriisissä on tärkeätä; eri me pidämme selvästi silmiemme edesi .sa meidän- aikakautemme historiat mika on johtanut meidät.nykynetketi enkoisestr siksi kun yritetään pana knisin kaikki syyt Neuvostoliiton har. tioillc. Mma uskon historian, totei-van Venajan uhriksi eikarikoUiseks Se haluaa laajentua .— myontäkääo. me tama. Mutta huomatKaamme, etS sen laajentuminen ei ole seuranntt imperialistisia pyyteitä, jotka hanua. vat siirtomaansa aseittensa voimalli vaan sosialismin aatteellista voinaj Mina toivon, ettei Italia eikaRarisii tule kommunismin kontrolliin. Mutti koko maailma marssii nyt ja suuntaa on vasen. -Meidän todellisena puoiB. tuksenamme ei ole taistelu Venäjai vastaan, vaan se, etta panemme oma: demokraattisen asuntomme jarjestjl seen. • • . suostunut siihen, että Saksan tulee 1 Bayn purin ehdokkaaksi valittiin M a - | jälleenrakentaa sotalaivastonsa ja vene Pompura, joka tuli ensimmäiseksi denalaisensa 45 prosenttisesti B r i t a n -' h i ä n merivpimiih verraten - j a oli l i i^ vannut auttaa laivojen rakentamisessa Itämeiren 'alueelle .yeiiäjän ;.lähetty-v i l l e . . . Eiiglannih - pankin "Bank , pf Eng.land) ja ..saksan ,finanssipiirjen v ä l i l i ä o l i läheiset suhteet. Menot yhteensä , SI 846 18 Rahaa .pankissa niaalisk. 30 paivana . . . : . . . . . . : 3.020 90 Yhteensä $4.867 08 kaksoiskaupunkien työnpäivän juhlassa vnme vuonna. • I L L A L L I N E N JA TANSSIT Metsä- ja sahatyolaisten union yleisen kol;:ouksen lopettajaisiksi paatet-tnn jarjestaa illallinen j a tanssit tors-taiksi, t.k. 15 paivaksi italialaiselle haalille. Koska toiminnan järjestäminen e-dellyttaa osastojen :muodostaraista, päätettiin- se suorittaa jarvienpaän alueeseen nähden heti. . . Taman alueen osaston johtokuntaan valittiin . :lippuaanestyksellä Marie Pompura. Helen Espeland, mrs. J . K i - pien. E. Nordstrom, A. T. H i l l ja L. Krezik. Ontarion toimeenpanevan komitean ja: osaston vuoden: tilien tarkastajiksi valutun A. Beck, Verna Laine j a J. Chaykovvski. Sairaalavierailun parantamista varten: kehoitetaan union stevvardeja kampiUa ilmoittamaan tapaturman sattue,ssa mihin sairaalaan loukkaantunut on joutunut. • Myöskin päätettiin ryhtyä julkaisemaan "bulletlinia", jossa voidaan pitää tilastoa: tapaturmien uhreista Jne. - r - Kuuluisa.. canadalamen runoilij a Blis Carman: syntyi v. 1861 j a kuoli V. 1926. Lausunnossa on yksityiskohtia Englannin ulkoasiain sihteerin lordi Hali-faxin ja Britannian Saksan lähettilään Neville Hendersonin keskusteluista, missa.korostetaan Hitlerin roolia suojamuurin rakentamisessa kommunismin levenemistä vastaan ja; l a i nataksemme lordi Halifaxm .sanoja, "Britannian. Ranskan, Saksan ja Ital i a n täytyy muodostaa perusta kestävälle rauhalle Euroopassa" (marrask; 19, 1937). Henderson vakuutti; Hitlerille, ettei Englanti aseta mitään esteitä Anschulussille (Itävallan Saksan Inttämiselle) ja Henderson sanoo; etta han "on aina hyväksynyt sen". Mr. Chamberlain sanoi alahuoneen istunnossa: "Meidän ei pida harhaanjohtaa pikkumaita uskomaan, että Kansainliitto suojaa ne hyökkäystä vastaan . Sen jälkeen kun Saksa hyökkäsi Neuvostoliittoa vastaan: mr; Trumanin, silloisen senaattorin ja nykyisen : Yhdysvaltain presidentin kerrotaan sanoneen (N. Y . Times; kesäk. 24 pna 1941): "Jos me näemme, e t tä Saksa on voittamassa sodassa, meidän Latinalaisen Amerikan työväki on yhtenäisyyden ja rauhan puolesta Rirj. Frances Borden j Mexico City. —: (ALN) — Latinalaisen Amerikan Tyovacnlutto -piti taalla. iiiaaliskuun 22-29 pna:,viikon kestäneen kongressin, missa oh edustettuna 6,5 miljoonaa järjestynyttä työlaista; Kokouksen keskeisenä johtolankana oli pyrkimys maailman työväenliikkeen-yhtenäisyyteen taistelussa .rauhan, puolesta. Hyväksytyn ohjelman toisessa kon-taa tähdennetään latinalaisen Amerikan maiden teollistuitamista. j a nn-, den. vapauttamista .ulkomaiden -poliittisesta ja taloudellista ylivallasta. K o kous omaksui vastustavan kannan Marshallin suunnitelmaan, ja äskettäin: Havanassa vahvistettuun Clay to-, nin kauppasopimukseen. Taistelu fa-r: sismia vastaan j a latinalaisen Amerikan maiden taantumuksellisten hallitusten vastustaminen \ hyväksyttiin myos. ohjelmaan.. Meksikon presidentti Miguel .Ale-man. ja Ammattiunioiden maailmanr liiton:yleissihteeri Louis Saillant esitr •tivat johtavat puheet tassa kongres-: sissa; Lausues.saan edustajat tervetul-' leiksi Aleman sanoi: : . : : : •'Maailman rauhan sailytlamM on hallituksen moraalmsn veholL suus. Se on yhta suun moraalinen-.e.- VOI tus . j arj estyneelle: - työväelle.": :roUtaeii työväenliikkeen sisalla o.:- :via hajoittavia "voimia vastaan Mei-sikon presidentti: .sanoi: "-Tama e. ole itserakkaan poliittisen lavoiuK aikautta vaan •lyovaen..-veljeyden j> yhtenäisyyden aikaa." Saillant,. joka on Am-matuuniOice: Maailmanliiton ensimmäinen vi.fMi- Ilja,. joka on. osallistunut latinalaL-e; Amerikan Työväenliitoir KOKOuk^ca korosti sitäi että maailman todeliäi subversiiveja ovat "suuret talousB/ nopoUt, joiden paaasiallisimpana is* voitteena; on oman taloudellisen .v.-- valtansa säilyttäminen.j a jotka eiväij epäile, k e h i t t ä ä , sosiaalisia kahnau5&] ja- -poliittisia taisteluja —- sisalijs • tahan yritykset: kehittää - .uu»i: — tarkoituksella hävittää tyo!au;e3| voitot ja oikeudet"; : .-| Yhdysvaltain puhemiestcn. joukte^ oh Oli VVorkers International Ur-iS, (CIO) presidentti O. A Knigh" ?\ International •. Longshoremen s * :.v .(Jatkuu neljännellä;sivulla). . Löiitoq • ju Britani iiavaa •] lyuosia-ji lleen. raja pi^e*, e.T. Ja. es,!n f.iise'pvii ^U5 on-to IJrheat: u P£;ia'listit;' . -ameril-ratita.- ri Bn. -Mvu ..haluav-n lön-,'hä:n: bJe.het. ei fc5i\he q\ in. tehriee • Trans ji ^'a neii \ c PÄIVÄN PAKINA Suomi on valinnut uuden tien tai«;i-jarjcstaa •-uu(lei-^„vaa1it. "hyv-an .ÄUin;--a-ikaffa"'-jolloin.-voifl:KTn •f.*;n*n^ i v a Nuuien vlci^on c(le5xi hvvina talou^n•liellina•'. .^Iu^l<l niita -e Dunvn ]iallituk?on "hyvä talou-s|)oliliikka' on I Ii>[)i)iiion,lopuk.si lAlul? Afnmittu ylijtitjtuo kuvaa jokositii.cltamcdtä. i>n:ptritty tarpeett.oinan.paljon vero}ai:tai sUa^^ hallitus, ci olr an-iaiiut väestölle nit tavan ii yvaa palvelusta., .elimulcm pia naita.' M uis- .;tetaani>a..v'ain etta tavallinen;kansa on n^ioottoria-joneuvojen:ja-liaso-liinin veron muodossa. mak.sanut: verona • Ontarion. hallituksdlo noin 5T)Q niiljoonaa<ain;illa.kun. siiiiret-kori-)oratiotov;at rahoittaneet 550 miljoonalla maakuntahallitulta Sohaa on etta esim, autoili-joua- on vlonma.irin ja kohtuuttoma>ti verotettu .<ania pilaa paikkansa muihin kan^laisiin nahiien. Mutta la^ta ep.ioikeutetu-^ta ve- :rotiis.jar.je,<tehTi;ista. saatuja :tuloja ei ole riittävästi käytetty-'-v^anhutr^' .cliMielaketta, ei koulujen rakentamist:!.- eika niaanteirlen rakerilamista ' varten \\uinukMa un pidetty suoranaisC2>a nalas^a ja vllamainilun-laivet vhtei-kunnalli-et korjaukset on j ä t e t ty tekemättä vain ^trn vuoksi, että tor>hallitus voisi vaaliaattona komeilla budiettinsa suurella ylijäämällä. N\imä ovat: nuiistettavia seikkoja-.jos ..v\ialit'lule- .vai, Samalla on erikoisesti Sudburyssaia.lahiymparisiOssanuiisietia-: va. etta maakuntahallitus voi luovuttaa osiin kaivosveroi>ta kunnallis- - ten hienojen peittämisen .hyväksi, niitä kaikki Ontarion kaivosalueet- Suomen ja: Neuvostoliiton, välillä ^ on vihdoinkin allekirjoitettu ystavyys-j a keskinäisen avunannon sopimus, joka ratifioinnin, jälkeen astuu voimaan. Sopimuksen sisalto on. suuna piirtein tiedoitcttu, ja sen teksti-tie-- ; tysti julkaistaan, myöhemmin. Siinä ei ole mitaan salattavaa^ j a s e on, kuten; tiedoitetaani sopusoinnussa :YK:n periaatteiden kanssa^ Näinollen el: siina pitaisi kenelläkään olla mitaan • moitittavaa;. Eihan • se ole hyökkäys-sopimus. Päinvastoin se osaltaan auttaa: kansainvälisen rauhan vakiintumista. Tietysti ne piirit, jotka:val-. mistuvat uuteen sotaan, ovat tyytymättömiä kaikkiin sellaisiin sopimuks i in nähden, joka vahaisessakin: m a ä - rassa hamtsevat heidän sotavalniiste-lusuurnit «imiaan. , : O n hyvä muistaa' se, neuvostovastainen hysteria,- joka laskettiin liikkeelle -kun .tuli tieto, että:. päaminis-; terr Stalin on lähettänyt presidentti paasikivelle kirjeen jossa: ehdotettiin .ystävy>'den-: j a keskinäisen > avunannon- sopimusta. Ei olluttJcysymykses-: sa kannun valannasta, vaan -tahallisesta i t i ö i d e n viiäristelystä Hämärä^; peraiset propagandakoneistot jauhoivat yota palvaa ja. mielikuvituksella höystettyjä juttuja pantiin liikkeelle. Täälläkin Canadan Kansallismielisten Suomalaisten Liitto ehti: esittää vetoomuksen ,tunnuksc]la"Isanmaasi on vaarassa!" Siinä pyrittiin antamaan sellainen kuva, etta nyt on kysymys Suomen itsenäisyyden: menettämisestä.- Siinä puhuttiin :"isain hengestä ja, :rakkaudesta oikeuteen ja vapauteen'-, kutcnsilloinkin kun Suomea talutettiin sen suurinta .onnettomuutta kohti. Tassa vetoomuksessa: kcholtcttltn keräämään nimiä.^Canadan hallitukselle .esitettävään vetoomukseen. :jös-^ sa s i t ä pyydetään .toimimaan Suomen puolesta Y K ; n neuvostossa.:Tämä ei ollut pelkkä sattuma, vaan osa täi m ä n ; mantereen, taantumuksellisten hyvin: järjestetystä ohjelmasta, sUIä "Yhdysvalloissa toimittiin samaan suuntaan. Näyttää kuitenkin ; siltä; e t t ä :taantumukselliset tassa ky-sy-myksessä hätailivät jahuitaisivat tyh-. j ä ä ilmaa. : Canadansuomalaisten hämäämises-: sä näJutteli: asansa : eriiK>niaisest i ^ K i - viperan -Pekka; Viimeiseen saakka hah julkaisi Suomen tilanteesta sellaisia juttuja; jotka eivat perustuneet tosiasioihin. Vnme tiistain. Vapaan Sanan numerossa.han joutui eraanlai-^; seen itsesuggestiotilaan. Han kirjoitti mm. seuraavaa: "Tassa meidän lehdessämme mai^ n i t t i in JO aikoja ennen : k u n s t a h n ih kirje Paasikivelle esitettiin, jossa vaad i t t i in sotilassopimusta Suomen kans-: sa, etta venäläisten phrustuksena aiotussa sotasopimukse.ssa on saada haltuunsa: Mäntyluoto j'a.. Porin seudut; jossa sijaitsee Euroopan yksi parhain lentokenttäalue. "Se .'.vuoto' ei siis ainakaan meihin nähden .ollut ..'eilisen: - teeren -poika' . . . " Han viela^silloin' piti .varmana, et-, ta Neuvostoliitto esittaa:vaatimuksia: sotilastukikohtien saamisesta Suomes-: ta, .Vahvistaakseen;:lukijoitaan : hän: kirjoittaa seuraavasti: :"'Meille sattui 'pikku Imtu vnsertele-mäan'-: asiasta vain : hieman aikaisemmin kuin : monille muille:.-jöten-meille se uutinenvHelsmgistä oli vanha . . ." ^" ',:Me,olemme huomanneet useasti aikaisemminkin; että :'pikkulinnut • v i sertelevät' Kiviperän Pekan korviin hyvin kummallisia asioita, joihin h än jtse näyt-tää:' uskovan; Näitä viserryksiä han tisein kuuli Suomen ja Neuvostoliiton sotien aikoina.: Me tiedämme. varsin: hyvin:: minkä verran :ne:toteutuivat;: Jos: h ä n itse: viitsLsi' tarkas-tella mitä - h ä n : niihm zi^osijl ennusteli, niin ehkapä-han^kuumeLsj vähemmän viserryksiä. -Kun' joku ihminen., a-lxaa kärpäsen,-surinaa:paassaan;-nun 0-^I hyvä tarkastuttaa järkensä iila.KÄJ Pekka.: kuulee "pikkulintujen ryksiä" korvissaan, niin hänelle terveellistä, tarkastaa .po;ii!.ii-=^.3.K:l jentiläansa, sillä silloin on jotain>i^\ ralla tolalla. Suomen j a Neuvostoli.ton «alij-^l ystävyys- ja keskinäisen-avunan.^-*! sopimus merkitsee naiden '^^^'"^J maan historias.sa hyvin tärkeän i«j j den päättymistä Lähes 'Nol-Tiesj^-j -mentä: vuotta on .Suomi- .^Ä^"- "'^^'j vostoluttoa- vastaan tahda--»"-i. t""*^] 1 lyn keskuksena, jolloin maa on o.JJ milloin yhden tai toisen suursn ^'1 penahstisen vallan leikkipaV.ona -'"l .ma kausi on^nyt..paatt:vnj.t.,. ' .Nyt allekirjoitettu, sopi:BU3 ^ uuden kauden näiden kahden välille, joka on päinvastainen s> vii.meisen kolmenkymmenen '>-^-'^^ aikana on ollut. Se merkitsee kahden maan suhteissa ystavr-r^-" | rauhaa. ^, Histona on kouraantti^-;-^'^' | n ä y t t ä n y t jokaiselle suomalatsei-e ta edellinen tie johti onne:-oy.'Xf^^ 1 J ä r k i jo yksistään neuvoo tä tätä tietä. Uusi tie tulee oi«s^ Suomen kansalle parempi '-'-^ 1 johtaa pysyvään rauhaan ja '-^^^ liseen hyvinvointiin. Vain p o l i i t^ •sokea ei voi nähdä tätä, — äuinka^^] ajanne,: leista es palenn illiset \ laksun j Jdessa;': IIIKKE] IITA .SE ja ;nä\ Se ri Buttaai ^'ua ovä tuotteid ^hoittae ijon sut ihan sai ookassa: k-aientit |ta ..'}än,:k! p^äksec-n. P^son; :^>: MU S.\Di
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 8, 1948 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1948-04-08 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus480408 |
Description
Title | 1948-04-08-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
mm
mmm
i i
mm
lijMIii
IHiii
iliiiÄ
Torstaina, huhtikuun 8 p — Tuesday, Apnl 8?
irji.Pii.os aOBBIT) — Independent L&bor
TeIephor.es: Busines»: Of fJcc «-42ftl.
Editoria] Office 4-4265. Mana«er
E. Suksi:. Editflr V/. E3Uund. Mailing
address Box. 69,: Sudbury, Ontario.
ttMUied 1!7ov. «th 1917. Authorizcd
ii'lecondclass mall by the Posi
OfDceX>epartxnent. Ottawa. Pub-thrlce
veekJy: T u e s d a y E ,
Ifaundajrs and Saturdays by Vapaus
PubUBblng Company Ltd.. at 100-102
£ lm fit. W., Sudbury. Ont., Canada.
Advemsing raiea upon applicatlon.
Tran-sJatlon free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canada-ssa: 1 vk. ISJÖOÖ Jfk. $3.00
— 3 kk. «1.75
yhdysvallolEsa: 1 vk. $6.50 6 kk. $3.50
Suomessa: 1 vk. $7.00 6 kk. $4.00
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Yitävjryssopimus tuo rauhan Suomeen
Tätä kirjoittaes-sa on kayiettavi.-samme vasta vajanai.-x-llicflol
siitä "ystävyys- ja ke.sk*-nai.s<;n avunannon ,so[)imuk.st.\sia mika allekirjoitettiin
.huomen ja .Vcuvrj.-toluion vaiilla vijrne tii.staina.. .Multa
kaikesta .huolimatta, laman .v>|nmukM:n johdosta voidaan jo todeta
eräitä hyvin tärkeitä .seikkoja; :
- Täkäläiset uulistiedot, e.simerkik.si .\I':n ja-CI.':n tiedonannot,
korostavat useampaan kertaai^ ."5Uomen edu.itaji.ston .saaneen Mo.sko-van
neuvottelui.ssa aikaan .sen. jotla .Veuvoäioiiitone.siitamaan.sopimusehdotukseen
tehtiin .sellainen muuto.s. ellei .-suomen iarvii.se lähettää
sodan;syttye.ssä sotavoimiaan rajojensa ulkoj)uolelle. ja etta .\eu-vbstoltiton
sotajoukot tulevat .Suomeen vain yhteisen sopimuk.sen perusteella;
Näitä muutoksia, joiden [ierusleella Suomen pääministeri
Pekkala puhuu oikeutetusti lausunno.ssaan 'Suomen erikoistilanteen
huomioimisesta siten, että .sf)pimus tyyflyltaa molempia asiapuolia. on
täällä kuvattu tärkeiksi 'voilfjiksi' suomalaisille. Todellisuudessa
tämä todistaa kerran uudelleen sen kuinka horjiimattomasli ja johdon-;
mukaisesti' Neuvostoliillo. kunnioittaa pikkumaiden ja erikoisesti
Suomen kansallista itsemaaraami.soikeutla. Korostae.s.saan nyt 'Suor
men voittoa", mainitut uutistoimistot lahrientavat sila tosi.seikkaa,
että Moskovas.sa ei annettu Suomen edustajistolle määräyksiä, kuten
suurvaltojen tapa on nyt tehdä pikkumaiden suhteen, vaan siellä neuvoteltiin
tasa-arvoisuuden pfihjalla molemmille maille yhteisistä • jä
tärkeistä asioista.
Xyt saapuneet uutisliedot kertovat, etta .Moskovassa: allekirjoi-;
tctlu ystävyys- ja keskinai.sen avunannon sojiimus. on voimassa 10
vuolta ja jatkuu automaatli.sesti 5 vuoden erLssa ellei kumpikaan asiar
puoli sano .sopimusta irti vuotta ennen uusimi-spaivaa. Kuten tavallista,
allekirjoitettu sopimus on ratifioitava asianmukaisessa järjestyksessä
Suomessa ja .\euvosloliilo.s.sa. Luonnollisesti Suomen taantu-musvoimat.
jotka aikaisemmin kau|)ittelivat maataan enimmän tarjonneille,
sitten liittoutui vai soda.ssa .Hitlerin. Saksan, kans.sa ja • nyt
käytyjen neuvottelujen aikana esiinlyivat amcrikalaismielisina jarru-mlfehinä,
yrittävät e.staä tämän .sopimuk.sen ratifioinnin. .Multa to-dentiäköistä
kuitenkin on, etta .Suomen edu.skunnanenemmisic; pilaa
isänmaallisuutensa ja kan.sakunnan ylei.sedul ryhmaetujen yläpuolella
ja ratifioi tämän Suomelle edullisen Ja tärkeän .sopimuk.sen viivyllele-
..mättä. - , • . .-•
Suomalai.s.syntyisina ja Suomen kansan y.slävina me taalla Cana-dassa
tervehdimme Iata sopimusta ennen muuta Suomen etujen kannalta
ja toteamme ilomielin .sen. etta Suf)mi on vihdoinkin löytamiissa
ratihan ja ystävyyden linjan suuren naapurhiiaansa kanssa, kuten on
vallinnut vuoden 181.2 sodasta alkaen aina näihin aikoihin asti Y h dysvaltain
ja Canadan välillä. Taman uuden suunnan paremmuutta .
voidaan ehka kaikkein parhaiten kuvata .silla kun palautetaan mie-
Himmc, e t t ä vuonna 10.19 ..Moskova.s.sa neuvotlelemassa käynyt Suomen
edustajisto kieltäytyi .sopimuksen teosta ja silla, toimenpiteellään
johti Suomen tarpeettomaan sotaan, H i t l e r in liittolai.sek.si ja lopuksi
talousahdinkoon. Uuden suunnan edustajat v; 1948 tekivät ystävyys-
ja keskei.sen avunannon sopimuk.sen. mika lahtaa rauhan säilyttämiseen,
sekä .taloudelliseen ja .sosiaali.seen edistykseen hyvän naapurisovun,
ohjelman perusteella: Uyvan naapuri.sovun takaa se ktin
molemmat .sopimu.spuolet ovat sitoutuneet, etteivät ne tee niilaan sopimuksia
tai liittoja kolman.sien maiden kanssa toinen toistaan vastaan.
Kauhan sailymLsen takeena on keskeinen avunannon .sopimus,
jonka perusteella .sopimiLspuolet tukevat toinen toistaan h\'okkäajan
torjumiseksi.
* » *
. -r- :Taällä oti julkituotu .sellainenkin lausunto. otla-Canadan virallisissa
piireissä ei ole suoiiein silmin.seurattu Suomen ja Xeuvostolii-ton
välisiä neuvotteluja. Tassa yhteyde.s.sa o n tietysti todettava, että
Suomella ja .Neuvo.stolntolla on oikeus minkään muun maan lupaa
kysymättä kehittää hyviä naa])Unsuhteitaan.
alutta nyt kun .sopimuk.sen peruskohdat ovat tulleet tunnetuksi
pitäisi .kaikki ennakkoluuloista i.m.s.-.seikoista Johtuneet epäilyt
•hälvetä. Saatujen uutistietojen mukaan laman ystävyys- ja keskeisen
avunannon. sopimuk.sen kaikki kohdat ovat \ ' K : n peruskirjan i)e-riaatteidcn
mukai.set. Sopimus kokonaisuudessaan kohdistuu Saksan
ja sen liittolaisten mahdollista hyökkäystä vastaan.^ Nämä molemmat
perusseikat ovat :täysin yhdenmukai.sei myös C^anadaii kan.sallistcn
etujen ja koko niaailnian rauhanv()inuoirkan.ssa..\in(>a-Staan sodan--
lietsojat ja jjaatuneet '^uomen i.i Neuvostoliiton viholliset näkevät
iällaiscäsa sopimuk.se.s.sa jolakiii pahaa: .Muisiaa myos .sopii: etta esimerkiksi,
Britaniiialla,, ja Neuvostoliitolla . (.m .saman.^uuntaineir sopi-nnis.
Näinmuodoin on ilmeistä, etta Suomen Ja .Neuvostoliiton välillä
allckirjoilctul ystävyys- ja; keskei.sen avunaiUo.so|)iinuksen i-i niiten-
;kään pitäisi vaikeuttaa Suojnen kaupallisia ja nuiita suhteita kinsivaltojen
kanssa; Yhdysvallatkin voi siis huoletta myyda Suohielle Jie
46.veturia, Joista eraan tiedon nuikaan Suomi on tarjonnut korkeina
man hinnan, mutta myynti pidätettiin ilmeisesti poliittisen painos-'
tuksen tarkoituksessa.
Suomen ja .Neuvostoliiton valilla nv t allekiijojtetlu v s i a v v j s ia
keskeisen avunannon bopinuis ei luonnollisestikaan tvydvta sodanlietsojia
ja.nirtä. Jotka halu;ival.mielin maarin komennella pikkumaita.
Mutta, jos asiaa katsotaan .suomen' ja .Neuvostoliiton naaiiu-
.risoyun. maailman rauhan ja ennenkaikkea Suomen kansan •yleisciu-jeti.
kannalta.-.niin silloin on sanoUava..pelkkaa hyvää lasta so[jinnik-scsta.
Drewn vaalibudjetti
V Kuten, lehtemme iUiiiso.sastolIa on kerrottu. Onianon niaakunta>
hallituksen rahastonhoitaja Leslie Fio-st. e-sitti - viime lauantaina buil-
. jettinsa. jossa ilmeni; etta. vnme fiskaaliviuoden ylijäämä on suurin ;
maakunnan hi5toria?sa c\\ $25 000.000
Tämän johdo>ta ovat torv lehdet pitäneet suurt.i melua vieisenä
mielipiteenä 'on. ,että..:|)äaniini.steti l.)rtf\v;valmist.uu "hyvän taloudon-hoidon'":
valteilla maakuntavaaknhin;. ..Melkein varmana voidaan pilaa
sitä. että Ontarion maakunnalliset v.ialit pidetään taman vuoden
aikana — ennen liittovaaleja.
Tässä "hyväs^sa talouden h o i d o s s . i " on \MX\ |)anlava merkille -so
että mainittu'S25.'OöQ.OOO ylijäämä saatiin aikana. Jolloin tämän maa-:
kunnan:.ieollisuuden Ja maatalouden tuotanto on ennätystasossa ia
jolloin:tarkoituksellisesti' jarje.stettyiini1atoorinenhintojea^ korotus
on paljon lisännyt halpoja dollareita.
Tärkein seikka, miksi torypuolue valmistuu vaaleihin nyt on se.
että se pelkää uuden talouskriisin;puhkeamista. ^ Sitä varten Järjestetään,
noitajahti: työväenliikkeen Joht()iuichiav-a5taan:.Sit;l: varten
' Tanaa.". -a.ttaji Otto V.*:a, aio. JK .
;;- CijJjadarj' :vUOinajaj,-.ia vanhoja- ' ta:-
i rnarer.a" €.5 .vuotta. Otto • on ollut
4 vuoisikymmenja talla roantereella, Y n ,
j dy '.alloi^.sa j a •.:..-nF-V.<-: Can&dan puo-
I IflJa. tjo^^z-f-nne^CT kar.o-- . T i f - a - ja
.muiila: perukoilla. PUka'^ ajai han on
•olut Azilda.-isa joka on •edelleenkin-hänen
kotipa:ki:an.-ia. Nykyj.^in han o.n
-Työn Pui.ston taloudenhojtaj.?ina. •••
Päivän .s-ankan on .-:aavuttan'Jt iloi-
.-;en j a .sopu.suhtaisc-n luonteeraa takia,
laajan toveri- ja-y.slavap!inn. O-
.T.ai.sten., toverien ja y.-jiavien K3.n!i>>a
toivottaa lehtemme- Otolle lukuirsia
merkkipäiviä, onnea ja menesty-stä
elon.sa ehtoopuolella;
Haluaa Ranskan
tyolaisia lane-lettäväksi
Saksaan
• .:• > ...
Parii.si. Nvr-ner.^i.'i.'?kr- .T.uo.TiJtun
nat.r,ijoht3ja: Sauc»:elin ajat muistua
:%e:va;.t; rnteleen kun . 'K'a;jhr-;:iia:nen'
•jontaja-Gaston Palew.ski enaotti rans-kalai.-.
ten lyoiayiten. karkoittami.sta ja
kan-^^allLsen teollLSUUden - likvidoimista
iani;-.Sak.san teolh.=;yude.i -ra/:entaml:-;
•en ku.stannuk.sella::. : I
Ajaes.saan lanii.sen blokin aateit?!
Palev.-.^iki .sanoi, etia .'.e texi.si mah-!
dolluek;-:! ".Euroopan"' noHia.-ni.sek.s:
•.rjirx-n luokan vallak.=!. ; La-aiiblokin
edelleen kehittämiseksi on tarpeellista
•'tullitariffien yh'denmuka!.>tamr-nen,
talouden,rationaiLsoiminen lopet-ta.
malla heikot leolli.suudet j a niiden
työvoiman ja koneiden joko kokonaan
tai o.-an .siirtäminen va.staavanlaisnn
tcolli.suuslaitoksiin".
Yhdy.svallain politiikan maaraama
län^.i-Saksan leollLsuuden: a.=5ettami-nen
erikoLsasemaan, Ruhrm. muuttaminen
neuvo.stova.stai.^en.sodan ar-senaalik.
si, Ran.skan hallituk.sen o-man
lentok.t/neteolli.suuden ja m'Jiden
kan.salli.steltujen teollusuaslaitoksien
.saboteei-aus. ei jata tilaa epailyk-selle,
e t t ä dc Gaullen puolueen tarkoitus
on vielä kerran ahtaa ammattitattoi-
Historiaii viremiys antoi i^i^iAm^.!^
' EteHj»assa ensi
Metsätyöläisten huoifoyhdistyksen
toiminnasta Tliunder Bayn alueella
Vuosikokouksessa tehtiin suunnitelmia toiminnan
elvyttämistä ja laajentamista varten tänä vuonna
Kolme suomalaista
tiedemiestä saanut
Rockefeller-stipendin
Helsinki. — (SS) — Ä.skettäin on
määrätty kolme Rockefeller-stipendu
aattia .suomalaisen yhtciskuntatieteir
den tutkijoiden ke.skuudesta, nimit^
täin Helsingin Yliopiston kansantalouden
professori Hugo E. Pippins.
saman • korkeakoulun finanssjopin i
: prof. Matti Leppo j a fil. maist. Jaak-ko
Railo. •.-V
Nyt myönnetyt apurahat on eixsim-mäinen
tulos siila vierailusta, jonka
Rockefellerin yhtciskuntatieteelli.sen
osasUJn päällikkö teki maahamme
viime vuoden lokakuu-ssa, jolloin han
oli ottamassa selvaa Suomen toiveisr
ta tä.s.sä .suhteessa. Naiden kolmen
em. tiedemiehen Iisaksi nimitetään
vielä muuan stipendiaatti aivan l ä h i - , Port: Arthur, Ont. — Woodworkers'
aikoina, mtstä on jo tehty periaatteel- { Welfare Associationin: rMetsatyolais-
. linen paatos.:.
— Suunnitelmi.SÄani on Harvardin
yliopistokaupunki ensimmäinen etappi,
kertoi prof. Leppo. Harvardi.s.sa on
• nimlltam: erinomainen kirjasto, joka
kiinnostaa minua, minkä.Iisaksi juuri
finanssipolitiikka on siellä edustettuna
hyvin runsaa.stl.Harvardi.sta matku.s-taii
VVa.shingtoniin voidakseni luoda
silmayk.sen suuriin valtiollisiin tutkimuslaitoksiin,
jotka siellä tutkivat tie-teellLscsti
flnan.ssl-. j a talouspoliitti.-
.sia ky.symyksia. Keskityn, taalla etu-paa.
s.sa tarkastelemaan finanssipoli^
tilkan .: vaikutuk.sia: • talouselamas.sa;
rahanarvoa j a muita : ajankohtaisia
ky.symyksia. : ' . •
•— Koska USA :.s.sa oleskelu kestaa
kokonaisen vuoden ,on luonnollisesti
mahdollisuuksieni rajoussa tutustua ja
syventyä myoskiii muihin tai-keisim
.seikkoihin. Joka tapauksessa on suu-
:renmoi.sta,-;että yhteiskuntatictcldem-nie
edustajat talla tavalla paa.sevä/t
jälleen. ensimmäisen kerran sotien
jallkcen ,suurcmma.ssa maara.ssa kosketuksiin
m u u i r maailman kan.ssa.
Kun VhdvHvallftin haJUius Jokjn
aika sitU-njuUiaisi natsien arius»
tosta saamiensa: asiakirjojen pob»
jaJla '^salaisuofcslen .paljastani^
aeen" perustuvan syytöskirjelnän
.Vcuvostoliittoa :rastaan. niin rUr
nH>k. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-04-08-02