Vapaus, August 5, 1927

              ^töiä. KapaUnt alkaa
11 ap- Kilpailijoiden täytyy
,^atiia tuntia ennen Idlpai-alkaa
s.j. haalilla.
" ^ t o j a jaetaan kussakin S3>
kolme. _ . .
H3se Groven v.- j a u.-seura Into.
L E- Haapala, k i r j u r i.
IXjrheOujuhlat Toron­tossa
-
Cr-Mflapäivää vietetään Toron-t
L 13 p:nä, j o n k a on järjes-kanpungin
keskusurheilutoimi-
Jahla pidetään suomalaisten
B- ja juhlakentällä Don-laak-ja
on ohjelmassa m.ni. j u o k -
100 jaardista kolmeen m a i l i i n,
njjjyppv, kuulantyöntö sekä
-mdsorin Visan ja Toronton Y r i -
a välinen viesti. Samana i l ­on
Yrityksen järjestämät tans-joista
saadut tulot käytetään
ifedsoriin aiotun Yrityksen jouk-jeen
matkakuluihin.
Kaikki torontolaiset siis urheilu-iiväaä
liikkeelle!
Perjantaina, elok. 5 pmä—Frlday, Au^rust 5 Sivii 3
VAPAUDEN uusille ja entisille tilaajilleI
I Ei sielu eikä ruumis,
vaan ihminen
amiset haluavat kernaasti tulla
olisiksi, ja ennakkohiuloisik-
1 on kyseessä j o k i n asia, m i -
oH heidän varsinaisen mielen-ntoDsa
ja harrastuksensa ulko-
Da. On ihmisiä, j o t k a eräissä''
Hyksissä saattavat olla oikei-yltiöpäitä,
matta toisissa taasen
dellisia lapsia. Esimerkkejä ei
sivata - - sellalsa ihmisiä. tapaam-ne
joka päivä. Tietenkin liioittelee
ird Shaw sanoessaan, että k u -
ihminen «j voi olla puhdas
esialisti, ellel hän samalla ole
otti, mutta väitteensä on myös-totoasi
Katsokaahan jotakin työläistä, JQ-aamuislzi
.rientää työhönsä ja
palaa Ikrotiinsa, jossa hän syö
asettua yjipuulle. Hän on puh-spesialisti,
joka antautuu koko-työhänsä.
Hänellä ei ole m i n -
anielenkiintoa asioihin,
ovat työn ulkopuolella. T o i -
saattaa työpaikastaan menioä
Qoraan isrheilukentälle, jossa häa
ettää kaiken vapaa-aikansa. Se-ei
ole oikein, sillä nuorella
nisellä jnitää olla myös muitakin
ituksia. Kolmas taasen saat-mennä
työstään suoraan opia-
]oia harjoittamaan tai k o k o u k s i i n—
äkin oa spesialisoitumista.
Prof, Fr^y Svensson on joskos
jaosunut, että "meidän ei öle kas-atettava
sielua eikä ruumista, vaan
nistä." j£. ±ämä — ihmisen kas«
Jättäminen — on mielestäni oleva
päämäärä, jonka työväen urhei-liike
on omaksunut itselleen.. Ja
eroaa aiyöskin porvarillisen
työväen urheiluliikkeen käsitys
Porvarilliset urheilumiehet
at katsoneet itsensä sokeitei yj£-
nomaan ruumiin kehittämiseen —r
kenties ruumiin ylcsipuoliseen
»liittämiseen, 3iEä jtorvarillinen u r -
Oaliike suosii- liian paljon spe-liisoitumista.
>Viin ei työväen urheiluliike mU-an:
saa tehdä. Sen on ase-ava
sopusuhtainen ihminen kor-feiamaksi
päämääräkseen. Ja i h ­ra
ei ole muodostettu yksin-sielusta
tai ruumiista. Mitä
Ben tekee kauniilla j a suurel-sielnJla,
jos se asuu raihnaises-raumijssa?
Tai — mikä on y h -
f nurinkurista — mitä tekee i h -
öen ihanteellisella, voimakkaalla
nJJlla ,jos siitä puuttuu terve
Minusta tuntuu, että työ-nrheiluliike
haluaa antaa hen-
«n kasvatuksen kulkea yhtärin-rnnmiillisen
kanssa. Se ha-opettäa
jäsenilleen, että työ.
^en urheiluliike haluaa antaa hen-
> kasvatuksen kulkea, yhtärin-ruumiillisen
kanssa. Se hä-opettaa
jäsenilleen, että työ-en
urheiluliike on enemmän kuin
illisen voiman palvontaa. Se
luoda kelpo työläisiä, jotka
p a voivat että haluavat osallistaa
|waen luokkataisteluun. EUei t y o -
*" oitciluliike kykenisi kasvat^
Jäseniään ei ainoastaan v o i ­ja
terveiksi otennoiksf,
myöskin ajatteleviksi taiste-
^ työväen luokkataistelun ri-
»un työväen urheiluliike ei
tarkoitustaan yEtenä työ-en
osana. Kaiken työvä-nhän
tulee t o i n i a työväen-viemiseksi
lähemmäksi; d tä
_ joka kenties - näyttää
°Jttävän kaukana, muitta joka
" on aina säflytettävä nrieles-niitä
tahansa teemmekni-n
työväen urheHuliikkeen-on
VllcneUeix edastajaLkokookten pää­töksen
makaisest! UajeimetMA Va­paus,
lokakuun I päivästä alkaen.
Samaa päivän jälkeen nousee myös­kin
tilaushinta. Matta niille, jotka
jcko tilaavat itselleen lehden taikka
jatkavat entistä tilaustaan, ennen
lokakuun 1 päivää, on vanha h»ta
\oimassa, kaikista sellaisista tilauk-sista,
jotka saapuvat Vapauden
konttoriin ennen lokakuun 1 päirää.
Vapaus laajennetaan siksi, että
sitä tietä uskotaan sen sisältöä vo».
tavan parantaa ja tehdä siitä lehti,
jossa uutiset saadaan nopeammin ja
tuoreempina kuin- mitä on ollut
mahdollista tähänasti. Eikä ainoas­taan
uutisten nopeus ja tuoreus ole
se m^ä laajennuksen kantta saavu­tetaan.
Vapaudesta. tehdään myos.
Icin muuten, koko sisältönsä puoles­ta,
reipas suurten työläisjoukkojen
sanomalehti, lehti, joka kykenee ja
uskaltaa puhua työläisjoukkojen
puolesta. Tämä on mahdollista si­ten,
että toimitusvoimaa lisätään ja
uusia Idrjeenvalhtajja, kaikkiin huo­mattavimpiin
keskuksiin järjeste-
Siis jo yksistiän lehden paranta­minen
sekä alennetulla hinnalla lo­kakuun
1 päivän asti myynaunea,
edellyttävät, että jokaisen Canadas-ta.
olevan suomalaisen työläisen on
tilattava itsellensä Vapaus. Mutta
tässä ei ole vielä kaikki. Toisella-puolen
on myöskin työläisten vel­vollisuus
omaa liikettänsä kohtaan.
Vapaus ei ole pyytänyt, eikä tarvin­nut
rahallista taikka muunkaanlais-ta
avustusta, eikä ole tarkotnksena,
että sellaisiin eteenpäinkään tur­vaudutaan.
Mutta Vapaus vetoaa
suurten suomalaisjoukkojen myötä­tuntoon
yksinomaan siksi, että MI­TÄ
ENEMMÄN NÄMÄ JOUKOT
VAPAUTTA KANNATTAVAT, Sf-
TÄ PAREMPISISÄLTtflSENÄ VOI­DAAN
LEHTEÄ TÄSTÄ ETEEN-PÄIN
JULKAISTA.
Maailman tilanne, erkoten mikäli
on kysymyksessä työväestön elämä
ja olot, on nykyään sellainen, etlÄ
jokaisen työväen sanomalehden pi­täisi
sitä kyetä seuraamaan ja se­lostamaan.
Europassa yhteishyök-käyksen
suunnittelut Neuvostoliit­toa
vastaan. Kiinassa koko kansan
nousu imperial;«tisia sortajia vas­taan,"
siirtomaa- ja paolisiirtpmaa-kaasojen
vapauden pyrkimykset^ jot­ka
ovat tukahutetnt veriin, mutta
jotka tulevat uudelleen syttymääa
vapautuksen roihuiksL Kotimaisen
työväestön asema ja siirtolaisten
asema samoinkuin järjestämästyökin
Canadassa. Tämä kaikki on sellais­ta
johon on kiinnitettävä huomiota
ja sen voi tehdä ainoastaan voimak.
kaan, usein ilmestjrvän ja hyvin-toimitetun
sanomalehden avulla.
Tällainen sanomalehti ' pyritään Va­paudesta
luomaan ja s;«hea otti vii-meksipidetty
edustajakokous ensi-mäiseh
alotteen.
Canadan suomalaisilta työläisiltä
ei tulla pyytämään mitään uhrauk­sia.
Heitä ainoastaan kehotetaan
tilaamaan itsellensä sanomalehden,
ainoan työväestöä suomenkielellä
Canadassa edustavan 'sanomalehden.
Tämä ei ole paljoa. Jokainen va­listunut
työläänen sanomalehden tar*
vitsee, tarvitsee sen oman ja luok­kansa
hyvinvoinnin nimessä ja puo.
Iestä. Ei suinkaan kukaan näin­ollen
ole tilaamatta Vapautta itsel­leen.
Ja mistään enemmästä ei ole
kysymystäkään.
Jos Vapauden tilaajamäärä saa­daan
tämän vuoden ajalla nouse­maan
yli edustajakokouksen asetta­man
VIIDEN SADAN UUDEN TI­LAAJAN,
joka on asetettu pyrki­mykseksi
ennen lehden viisj kertaa
viikossa ilmestyväksi laajentamista,
niin on hyvin todennäköistä, että
lehtemme alkaa ensi vuoden ajalla
ilmestymään joka päivä. Lokakuun
ensi päivän jälestä se jo laajenne­taan
ilmestymään viisL kertaa vii.
kosMi sivuja tuUen yleensä neljä
ja harkinfaan mukaan toisinaan kah­deksan,
^etko sinä, toveri, autta­massa
Vapautta päivälehdieksi ja
saavuttamaan tuhannen uutta tilaa­jaa?
Oletko siten edustamassa
luokkasi asiaa ja pyrkimyksiä? Jos
olet tähän ast^ seisonut syrjässä,
astu nyt riviin ja täytä paikkasi
kun mies tai nainen. Luokkasi teh­tävät
kutsuvat sinua.
A H A A
S U O M E E N .
2 0
OSASTO
Rahanlähettäjä Vapauden Port Arthurin
konttorista heinäk. 18 päivä lähetyksen numero
16810, summa 25.00 dollaria, pyydetään ilmoitta­maan
osoitteensa heti Vapauden Port Arthurin
kirjakauppaan 316 Bay St., Port Arthur, Ont.
ka nyt knluttaTat vapaahetkensä
tyhjässä j a sisällyksettömässä ajan­vietteenä,
tuottamatta hyötyä itsel­leen
tai luolcalleen. Kehoituksen
sana on osoitettava myös niillekin,
j o t i n i taivalla tai -toisella jo ovat
rankana t^väenliikkeessä, etteivät
anlmita urheiluliikettä, joka antaa
niän runsaasti virikettä uusiin he-rätteisHB
j a ibenkiseen uudistukseen,
j o s sitä -sain käytetään järkevällä
t a v a l l a .
SaiAläie. Marien uutisia
Vume laeskiv. olleessa uutisessa
mainittu pelastusarmeijalainen tyt­t
ö ei olekaan kuollut auton ajaessa
jiäalle, joka. ;la±en oikaistaan. Hän
oli tosin jonkunverran loukkaantu-nnt,
jos kohta ea ibengenvaarallisesti.
TSstä kylästä ,on vaikea kirj ottaa
n n t i s i a , ellei itse satu olemaan a i ­na
paikalla. Saman asian voi k u u l ­l
a kerrottavan monetla eri tavalla.
Täällä näyttää olevaa hyvin paljon
taipumusta ihmisellä, «i tosin suo­rastaan
valehtelemiseen, vaan vää­r
i n mnistamiseen j a väMn liiottele-miseen.
^ A k k a i n kautta täällä le­viää
joskus hyvinkin kauheita jut­t
u j a , j o i t a tosin näin oikeassa pai­netussa
lehdessä ei viitsi julaista.
Erään ruotsalaisen pääkoppaan
on pullon kanssa tehty tutkimus et­tä
miten vahvoista aineista se on
rakennettu. Lyöjä on kai joutunut
vähän maksamaan sakkoa kuluineen
kokeilustaan.
Kaupungissa oli taas nähtävänä
oikein humu elämää viime keskiv.
eli 27 p. iltana. Silk)in oli järjes-
NAISTEN OSASTO |
Työläisnaisen elämän
katkelma
Suomi malitavainmaii talutusnuorassa
.Hän ntrusi varhain ylös, tuo nuori
äiti. Otti lapsensa syliinsä, suuteli
sitä ja Itki, itki niin katlcerasti.
Sitten hän antoi rintaa lapselle, j o ­t
a hän OH j o viikon ajan pienokai­seltaan
evännyt, totuttaakseen hän­tä
syömään Tcumituttia. Tämä siksi,
että äidin o l i lähdettävä kaupunkiin
taloudellsista sjristä j a jätettävä pie­nokainen
maille omaisten hoidetta­vaksi
siksi, Icunnes oli saanut kau­pungista
sellaisen huoneen vuokrat-"
tua, että o l l a voinut ottaa lapsen
kotiinsa.
Lapsi nukkuu. Hän ei tiedä siitä
katkeruudesta, mikä raastaa äidin
rintaa- Koko olemus on liikutuk­sesta
niin herpaantunut, että hän
vain vaivoin jaksaa pukea vaatteet
päällensä.
J a viimein kun tulee lähdön r.ika,
poistuu hän sieltä toiseen huonee­seen
hyvästelemään omaisiaan. Lap­selleen
ei hän voi n i i n tehdä, vaik­ka
mieli tekee palata takaisin. Kat­sahtaa
vielä kerran rakkaaseen pie­nokaiseensa.
Mutta,pelosta, että ei
hentoisikaan lähteä sen luota, an­nettuaan
ensin tunteilleen valtaa,
hänen täytyy kuolettaa noita herk­kiä
äidintunte-den vaatimuksia ja
lähteä. Pää on sekava kuin kuume-houreissa.-
: Ja kyyneleet alkavat
v i r r a t a yhä enemmän.
Mutta sitten yhtäkkiä kuin p;!»'ist3
Suomen hallitus on lähettänyt
Kansainliitolle kirjelmän, jossa eh­dottaa
Baltian maiden yhteisrinta­man
luomista Neuvostoliittoa vas­taan.
Vastoin tahtoaan herää kysymys,
mitä etuja Suomi tästä nauttii.
Suomen yhtenä pääteollisuusalana
on paperiteollisuus. Tästä teolli­suudesta
saaduilla tuloilla elävät
Suomen suurimmat teollisuuskapita.
listit, paljon palvelnskuntalaisia ja
1/7 Suomen työväestö» . Suomen
paperin j a pahvin pääostajana on
aina ollut Neuvostoliitto. Suhtei­den
kärjistyminen S S S R : n ja Suo­men
välillä uhkaa- lyöttömyydellä
työläisiä j a palvelnskuntalaisia sekä
tehdaskapitalisteja mesekkimarkki-noiden
pulalla.
Suomi tulee omalla l o l j a l l a an toi­meen
korkeintaan pnoli vuotta. Tois­ta
puolivuotta varten se ostaa v i l ­jan
SSSR:stä, sentäbden että sen
tuottaminen on edsllisempaa kuin
ameriikkalainen. .Suhteiden rik­koutumisesta
Neuvostoliiton kanssa
voi seurata, että Suomen varusta­minen
viljalla tulee horjuvaksi ja
aiheuttaa järtiittyneen tilanteen
maassa.
Mikä kärpänen puraai Suomen
h a l l i t u s t a j a pakotti sen k i r j o i t t a ­maan
kirjelmän Kansainliitolle.
Salaisuus paljastui pian. Joku
aika sitten sai Suomi 2 miljoonan
t e t t y kaitutanssit puutettakärsivien } , , _ . . ..
lasten hyväksi (?). Siellä oli parem- Pndonneena tulee hänen ajatuksiin-piosaisia
myymässä jäähyytelöä j a sa^l^ase: Hillitse itsesi, se on elä-
SaTii7ujrauWm;pki^ j^^^f• 1 Tämähän on
lähemmäksi osaa ^rvata, montako yhteiskuntajärjestelmämme pako.t-lippua
on myyty, saa sen auton.
Kaikenlaisten hyväntekeväisyden n i ­messä
sitä koetetaan vielä työläi­siä,
eksyttää.
a, siitä täytyisi kaikkien
eilijoiden olla yksimieli-tehtäv;
HeniisAsti ja ruumffllisesti t e r -
_^^oTaenInokka ei anna sortaa
sillä
pyrkiä
on innostusta j a h a -
eteenpäin- Sen v n o t si
[tcivottav'•;a , että työväen a r h e i h^
^ ninsaasti u n a a jäseiriä ja
niiden laajojeti työläis,
ojookkojen keskncdessa.
Katukulkuekin oli järjestetty l i i k e -
pustaustarkoituksessa. "Hyvänte­keväisyyttä"
varten tämäkin humu
oli laitettu j a todellisuudessa l i i ­keilmoituksiksi
se muodostui. Kai­kenlaisia
ilveilyjä sitä pistetään pys­t
y y n puutettakärsivien nimessä ja
kuka on syyllinen kaikkeen tähän.
Työläistöveri oletko ajatellut va-
^vämmin tätä asiaa? jos olet,
n i i n miksi vielä vitkastelet. Tie­dätkö
missä o n sinun paikkas?? N y t
t o s in olet vielä ehkä terve j a työ-kylqrinen,
vaan kuinka kauan; ja
ajattele että ehkä _ sinunkin ^Tiyväk-s
e s i " joskus (tai lastesi) pistetään
moisia ilveilyjä.
Bdes knolint junan alle. Maanan­t
a i t a vasten yölläi noin k : l o 2 a i ­kaan
joutui italialainen 43 vuoti­nen
Lonis Pullano A . C. B y . junan
nihjottavaksL Tapaus on sattunut
jossakin Wellington kadun pohjois­puolella,'
Pää p i i aivan särkynyt,
toinen käsi j a j a l k a poikkL PuDa-nö
oli j o pitemmän ajan öllnt t e ­rästehtaalla
radankorjausjonkon -äi­jänä.
" E i ole tietoa vielä miten hän
j o n t i i i noin kamalan kohtalon n h -
riksi, olisikoj. viinoina ollnt tähän
^ y t a , vaiko hnömaamattomnus p i -
— - Vainajalta jäi vaimo ja
— P i i s k a -
yhtei:^unta järjestelmämme pak
tava käsi joka näin on järjestänyt.
Asuntopulakin on suuri j a sentään
on paljon huoneita vapaina. Tai
että yksi perhe hallitsee 5—10 huo-neisia
lukaaleja.- Kun sensijaan
työläisperheitä sullotaan yhteen pie­neen
koppiin useita.
Nämä ajatukset o l i tepsivänä lääk­keenä
kiihtyneelle olemukselle. N yt
nousi j a l k a nopeammin, j o l l o in kat­sekin
t u l i tuikeaksL
J a kyynelvirrat eivät enää tul­vineet.
Se oli itsehillinnän suuri-merkityksellinen
vaikute, joka sit­temmin
matkan varrella oli monta
kertaa esiin loihdittava. J a sitten
kaupungissa tuttavat hämäilivät
kysymykiillääri, että miten hennoit
lapsesi sinne jättää y.m. ^Ki^syy
voimia kestää tämä. Eihän hän o l i ­si
lastaan jättänyt, jos ei olisi 6!-
lut pakko. Mutta taloudellinen t i ­lanne
määräsi niin. Eihän hän i r c -
:meassa.
iöt- poika vanhaanmaahan.
nokaistaan silti ajatuksistaan p>»'s
tanut. J a j o k a päivä j a yö hän »sn
luokse ajatuksissaan l i i t e l i . Hyvin
usein kirjeiden välityksellä tietoja
pienokaisestaan anelL Aneli j o s iv
täkin ^rystä, että äidin ajatuksiin
l i i t t y i suuria , tulevaisuuden toiveita
l a k e s t a a n , jonka kehityskaudella
hän teki n i i n paljon sekä henkistä
että ruumiillista työtä työväen luok-kataistelurintamaHar-—-•
.
""^iksi hän unelmoi, että kerta k un
hänen lapsensa varttuu mieheksi,;
voi se paremmin kuin yanhempacra-punnan
lainan, j o k a vahtaa 20 m i l j.
neuvostoruplaa. Englanti antoi tä­män
lainan mitä orjuuttavimmilla
ehdoilla. Todellisuudessa tuli Suo­men
hallitus saamaan vain 94 p u n ,
taa jokaisesta 100 p a i m ^ t a ; sen
ohella sitoutui se maksamaan kor­koa
9 pros. vuosittain.
Näinollen päättäessään rikkoa vä­lit
SSSR:n kanssa möi Suomen sös.
dem. hallitus kansansa ja maansa
20 miljoonasta.
Englannin imperialismin vaikutus
näkyy nyt valkoisessa Suomen jo­kaisessa,
todella vakavassa kysymyk­sessä.
V : s t a 1923 lähtien on Suomen
armeija uudelleen järjestetty Eng­lannin
johdolla.
Englannin upseerien ohjauksen
mukaan laadittiin Suomelle sotalai­vojen
rakentamissuunnitelma. Kah­ta
vedenalaista rakennetaan parhail­laan.
Englannin upseerit käyvät
jatkuvasti Suomessa tarkastnsmat-koflla.
,
Äskettäin kävi Itämeren satamis­sa
englantilainen eskaaderi. Nyt
on j o tarkalleen saatu tietää, että
nämä "englantilaiset vieraat" olivat'
Suomen hallituksen kutsumia.
Englantilaiset kävivät maissa H e i -
singossa j u u r i vaalikamppailun at
kana. Talojen seiniin ja aitauk­s
i in oli k i i n n i t e t t y julistuksia- Rau­hallista
englantilaiset repivät työ­väenjärjestöjen
julistuksia, mutta
Tämä pikkuseikka toteaa vielä
kerran, että sitä kättä, jolla val­koisessa
Suomessa puukkoa hiotaan
ohjaavat Englannin herrat.
Huhtikuussa tv. sotkivat Englan­nin
kapitalistit itsensä Suomen l i ­kaiseen
kauppahommaan. Suomen
kapitalistit anastivat fascistihalli-tuksen
myötävaikutuksella, valheel­lisin
keinoin j a suorastaan ryöstäen,
maan itäosissa useitten satojen ta^
lonpoikaisperheitten maat j a metsät.
Tässä ryöstössä olivat mukana
myöskin Englannin kapitalistit. Met­sän
arvo arvioidaan 17 milj. mar­kaksi.
-Nyt on herännyt kysymys ryös­tetyn
omaisuuden, vaikkapa vain
osan takaisin palauttamisesta talon­pojille,
jotka uhkaavat nousta k a ­pinaan.
Suomen ja Englannin
pankkiruhtinaat nostivat hälinän.
Sen johdosta tehtyyn välikysymyk­seen
Englannin parlamentissa vas­tasi
" i t s e " Chamberlain, että jos
Englannin j a Suomen edut joutuvat
vaaraan, niin niitä tullaan puolus­tamaan.
J a ne todellakin turVattiin. Ryös­tettyjen
talonpoikien oikeuksia ei
palautettu.
Suomessa on fascistinen suojelus-kuntajärjestö,
johon kuuluu lähes
100 tuhatta p i e s t ä . He ovat hy­vin
aseistettuja; lukuunottamatta
kiväärejä ja kuularuiskujä on heil,
lä oma tykistö j a moottorlvenees-kaaderi.
Suojeluskunnan lisäksi on
vielä joukko pienempiä porvarillisia
nuorisojärjestöjä.
^Näitten järjestöjen perustehtä­vänä
on Suomen »työväenliikkeen-tukahuttaminen
ja Neuvosto-Karja­lan
valtaaminen.
Erittäin tärkeä sija näitten jär-
Juustoparooni, tehtailija, hallitsee
koko kaupunkia j a on tottunut mää­räämään
koko yhdyskunnan asiat
mielensä ja etujensa mukaan. Täs­sä
täj-tyy kuitenkin harjottaa monen­laisia
keinoja, joiden kuvaus pal­jastaa
sitä mädännäisyyttä, jonka
keskellä elämme, e l ainoastaan juus-toparoonin
kaupungissa, vaan muu­allakin.
Ihmeekseen näkee juusto-parooni
kuitenkin nousevan voiman,
j o k a uhkaa hänen asemaansa j a hor­j
u t t a a hänen tsaariuttaan. Tämä
voima on hiljalleen unesta heranvi
työväenluokka.
Kalle Rissasen uusimman kirjan
lukee kasvavalla mielenkiinnolla a-lusta
loppuun yhteen menoon. V a i k ­kakin
useiden kohtausten liittäminen
varsinaisen juonen yhteyteen jos­kus
saattaa tuntuakin hiukan teen­näiseltä,
tekee mitä monimutkaisim-m
i l l a aloilla liikkuminen "sisällön
erittäin vilkkaaksi j a Rissasen oma­laatuisuuteen
pyrkivä kirjotustapa
tekee lukemisen sitäkin halutum­maksi.
Mielihyvällä voimme tarjoto luet­tavaksi
"Juustoparoonia". Sc ei
ole ainoastaan huvittava, vaan
myös opettava k i r j a . Se tulee ke­säkuumina
kuin tilattuna. Älkää
sivuuttako suurta nautintoa, vaan
hankkikaa kirja.
Sitä saa t i l a t a Vapauden kirjakau
pasta Box 69, Sudbury, Ont.
Cäkiadan DoUarista
LXHETYSKULUTi
10c Uhetyksista alle 120.00. 60e U>
hetykslita $20.00—^49.99, 80e IS-hetyksista
$50.00
lähetyksistä ~ "
$79.99 j a $1.00
$80.00—$100.00 seki
':6e jokaiselta seoraavalta alkavalta
sadalta doIUöilta.
SEbkosaaoiDalilielvksUti ovat IB-iietyikolat
$3.50 IfibetyksUta.
EaikU BihkSlihettAset tehdUa
raaraan Sodbnrnta nelstokiin sa-tnana
pifvänft koin laapuTat Va*
Tavdea konttoriin.
SndbuiTBaa Ja ymptrlstSlU aravat
foivat käydä Vapauden konttorina
tioliutamassa erikolakunria.
LAtVAPILETTEJJi H Y Y O A X N.
nEOUSTAKAA PILETTUSIOITA
Tobkäl lähetykset oiottealU
r VAPAUS,
Boa 60. S U D B U R Y . ONT.
Vapandelle ottavat rahaTiUtikiil
rastaan myOeUn:
VAPAUS B R A N C H OFPICB
316 Bay Street,
Port Arthvr, OnUrlo.
DAVID H B UN
erlpaikkakannilla Polij.-Ontartona.
J . O K S A N E N.
K i r k l a n d Lako, Ont.
J O H N VUORI.
So. Forcupine, Ont.
C H A R L E S HAAPANEN.
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
A. T. HILL.
Toronto, O n t — Tavattavisaa, flta-tin
967 BroBdv{ew A v e . , J a pälyiain
Room 804, 95 K i n g St., fi.
Suomen
Pääkonsulivirasto
koko Canadaa varten suorittaa k a i k.
k i a maan vhralliselle edustoUselle
kuuluvia tehtäviä, antaa passeja
matkuBtuste v a r t e n kotimaahan t ai
muaalle, vahvistaa asiakirjoja, kään­nöksiä
y.m., selvittää perintö- ja
multa Suomen kansalaisiin kohdis­t
u v i a asioita.
Osoita:
—• Työläisnainen joutanut synnyttä
maan lapsen Oulussa lantasailiössa.
Äskettäin, t. k. 4 p:nä sattui O u ­lussa
tapahtuma, j c k a osoittaa, että
köyhän kohtalo saattaa olla mei­dän
päivinämme vielä paljon kur­jempi
kuin 2000 vuotta sitten.
Mainittuna aikana tunsi eräs työ-jestöjen
joukossa on vapaaehtoisella |'^'s".^'"*^" hetkensä lähestyvän. Hän
tiedustelujärjestöllä. Tämän jär-'
jestön jäsenet harjoittavat vakoilua
j a provokatsionia.
Lopuksi vielä mainitsemme, että
suomalainen fascistikenraali Ignatius
äskettäin ilmoitti, että Suomi tulee
vastustamaan Kiinan kansallis—val­lankumouksellista
liikettä, sillä tä­män
liikkee!n voitto merkitsee Eng­lannin
köyhtymistä ja sen tuke,
man Suomen talouselämän katas-troof
ia.
"~*Tässä on esitetty tosiasioita,. Joh­topäätökset
jätetään lukijan tehtä-väksL
K- Manner.
n i i t t e n rinnalla olevat sovittelijain
j a porvarillisten puolueitten julis­tukset
jättivät he koskematta. Po­l
i i s i katseli tätä hävyttömyyttä, vä­littämättä
siitä mitään.
ottaa • osaa työväen luokkÄtaistelu-rintamalla.
Ja äitikin voi joskus
i l o l l a havaita, että on voin-it kehit;-
tää j a kasvattaa lapsen, joka omal­ta
osaltaan täyttää aukon työläisten
joukkoliikkeessä.
J a tässä suuressa tulevaisuuden
toiveessa elää äiti j a kasvattaa las­taan.
Sekä unelmoi — — a;aa s i i ­hen
a.<!ti, j o l l o i n hänen toiveensa
t o t e u t u u — tai murskautuu,
S y l v i a Rajat*,
Kiqallisnns ja taide
JUUSTOPAROONI
pyysi synnjrtystä varten päästä sisäl­le
ihmisasuntoihin. Mutta minne­kään
ei otettu vastaan.
Vihdoin oli nainen pakoitettu me­nemään
erään telon lantesäiliöön,
jossa synnytys tapahtui. Kun lap­si
oli syntynyt, suostui eräs vanha
nainen sen ottamaan huostaansa,
mutta synnyttäjälle eri hänkään voi­nut
antaa sijaia.
Tällainen on työläisäidjn kohtalo
nykyisen järjestelmän aikana. A i ­noastaan
työtätekevien yhteisvoi­m
i l l a voidaan oloja korjata. Tämä­kin
tapaus on kehoitta vana käskjmä
k a i k i l l e työläisnaisille yhtymiiän y h ­teiseen
taistelurintamaan.
Kirj. Ka:Ile RtManen'; 89 sivnii, hin­ta
40 senttiä kirjalcaapassa ja a-s
i a m i e h i l l i
Vakavan työväenkirjallisuutemme
joukossa kaipaamme siiloin tällöin
kevyempää lukemista j a varsinkin
näin kesän aikana on hyvän huumo­rin,
tuoja erittäin tervetullut. Tov,
K a l l e Rissasen kjmästä lähtee a i ­na
mieltämme virkistäviä nuuru-taultamme
poistavia,., tuotteita. Ta-vallisestr
sisältävät hänen kirjansj
lyhyitä j a nasevia satiirikyhäyk^fä.
Vasfikään markkinoille laskettu
"Juustoparooni" on siinä suhteessa
poikkeus, että aihe « n yhtäjaksoinen
j a juoni asteettain kehittyvä kirjan
altista loppuun saakka,
"Jnustoparooni" on selvä- läpi­leikkaus
amerikalaisen pikkukaupun­gin
yhteiskunnallisesta elämästä.
— Kaikille NeavostoIiitosM kSy
neille anoekta ioppotili. Äskettäin
erotettun valtion lentokonetehtaal­ta
kaikki ne työläiset, j o t k a ottivat
osaa siihen metallimiesten huviret^
keen, joka lehtiin Leningradiin.
K u n tämän johdosta on huomautet­t
u , että eroittamisen syinä ovat o l ­leet
poliittiset tekijät j a vaikutteet,
on tehtaan johto antanut asiasta
porvarilehdille seuraavan selityk­sen;
" V a l t i o n lentokonetehtaan Suo­menlinnassa
on j o pitemmän aikaa
o l l u t pakko vähentää työväkeään
j a tulee vähentämistä edelleenkin
jossakin määrin tapahtumaan. Vä­hentäminen
on tapahtunut ja ta
pahtuu edelleen, i y o n vähenemisen
johdosta, eikä sillä ole ollut m i ­tään
tekemistä poliittisluontoistcn
a s i a in kanssa."
K u n kuitenkin kaikki k.ö, retken
lentokonetehtaalla työskennelleet
osanottajat heti tulivat erotetuiksi,
on vaikea olla liskoäraatte, etteikö
j u u r i k.o.;rea:ellä olisi mitään teke­mistä
erotusten kanssa.
ConsnI*td General FtntaaJf
Room 918
118 Stanley Street, Montreal: '
(Comer St. Catharlno and Stanley)
AKSELI RAUANHEIMO,
pääkonsuli
Lisäksi on SuömoUa edustajina
Canadassa: Konsoli £Mck J . K o r t e,
Port Arthur, Ont. jy, J . Cable.
40 King S t , St. J o h n , ^ N . B. —
A^dlel Saarimäki, 319 B a y S t , T o ­ronto,
O n t — G. . W . TönirooB 651
Howe S t , Vancouver, B . C . — H .
P. A l b e r t Hcrmanson, 470 M a i n St.,
VVlnnipeg, M a n . — Thomas Frahssl,
Box h, Copper C l l f f , Ont.
ainen ven
••I
lämpimänä ja terveenä
talvella
Nuöä-Tone
puhdistaa ja rikastut­taa
verenne
Lisiä sen Uerrosvoimaa, taottaa hy­vän,
puhtaan j a voimakkaan veren,
mikä pitää teidät liyrin terveenä
a lämpimänä talvella.
iiif
m .
il.li
II.
mm
Suomalainen oppiarvonsa s u o r i t t a ­nut
myyjä on valmis teitä palvele­maan^
. ;•' • •
The Sudbury Drug Co.,
Elm dk Li«««r StWft ,