Vapaus, March 18, 1926

              ssivn 2
amn-
I
Mitä TOÖnia Amsterdanih jä P a -
xiaiaed ,biternationalen piirissä? M i .
Jcä raOcmtas o n Teformistisilla j a val-lankomoaluellisilla
aineksiUa kan-sainvälnaeaBä
ammattiyhdistysliik-keeesä?
.
Näihin kysymyksiin on laoniiolli-seeti
vaikea vastata tilastollisilla n u -
meroiUa. Se <>n oikeastaan verrat­tain
helppoa Amsterdamin Interna-tionaleea
nähden valaista järjestö­jen
jäsenlukfia, mutta vallankumo-aksellisiin
järjestöihin nähden on
vaikeuksia, kun niitä vainotaan ja
niiden. toimitsijat j a johtajat usein
ovat Tainotut j a -suletut vankiloihin
j a kuritashuoneisiin. Useissa mais­sa
ei heillä ole lainkaan mahdolli­suuksia
kokoontua laiUisesti j a vielä
vähemmin hankkia tilastotietoja jä-seaistdstä.
Sitävastoin nauttii Ams­terdamin
Internationale kaijtkialla
täysiä vapaii^^tsia. Toisekseen kuu- \
luu lokaisia Punaisen Ammatillisen
InternatGoneten ) kannattajia refor-mistiatia.
jätjestöihin. Mutta huoli-matta
fcaiicBSta tästä, koetamme me
numeroiien avulla määritellä Ams­terdamin
Intemationalen Ja Punai­sen
Ammatillisen Intemationalen
suhteet. '
Meitä kohtaa heti uudet vaikeur
det. Amsterdamilla on oikeastaan
mahdollisuus joka hetki jäsennume-roiden
laatimiseen, mutta sattuu
sangen usein, että esitetään epäpä­teviä
numeroita, enimmäkseen vah­vasti
IJiotehuja. "Jahrbuch des
I G B " (Amsterdamin Intemationa­len
vuosikirja) ilmotti viime kesänä
jäsenluvun olleen vuoden 1923 lo­pussa
.16,490,021, j o k a kuitenkin on
vahvasti vastakkainen eri liittojen
tiedonannoille. Tässä «n harjotettu
tietoista numeroiden Hiottelua, kos­ka
liittojen tiedot olivat jo silloin
julkaistut, kun vuosikirja laadittiin.
Tähän on ainoastaan yksi selitys:
AmKterdam ei julkaise viin^eisiä nu­meroitaan
senvuoksi, etteivät ne ole
niin suotuisia.
Allaoleva taulukko osottaa Ams.
terdaaiin j a Punaisen Amihatillisen
Intemationalen numerot tärkeimmis­sä
maissa:
Virallisten Järjestöjen Punaiseen A .
raporttien raporttien Internatio-
. mukaan mukaan naleen
1925 liittyneet:
l i Bgyptf . .. — 80,000
. 2 . Argentina . . . . .. . . . . . . . . . . . , -—.
3. —
4. . . . . . . . . . . . 549,998 578,000 8,000
5. Braatiia . . . . . . .. . . . . . . . . . . . — — .
• \6. Btilgaria . 14,803 15,000 35,000
7. Chilei . - . . . . . . . . — .— 150,000
8. E i i a a " —, -— 540,000
9.
•
Tanska . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 233,166 .
69,599*
230^000 —
10. • Saksa . . : . . . . 6,293,359 4,73?,000 —
11. VlTö •.. — 25,000
12. 3i2omix . . . . . . . . . . • —• 48,000^
13. ttanska . . . . . . . .. . . .... 757,847. ,490,000 505,000
14. Kveilcka — 60.000
15. Iso^Britannia 4,343,000
16. HoUimjti . . . . . . .. 188,000 14,000
17. Untia V . . , . . . . . . . — —.
18. Indoneeda • * • 35,000
W. .Irfauttc" • • • • • • • • • • • ' "' M ' —• 40,000
20. Haha , 234(620 236,000 10,000,.
21. — ' 12,000
22. JagOjBlavia . . . . .. . . . . . . . . . H . •34,837 35,000 16.00C!
23. Canada .' . . . . . . . . . . . 124,207
40,000*
106,000 10,000
24. K o r e a . 6,000
2&-. Kttba ' . . . . . . . . . . — —
,2& I^atri»'' ,.'..'. • . >«• *. 12^668 * »• 18^00 V 5,000
27. Usttoa . . . i . . . — .. 5,000
28. Lttxeanburg . . .. 12;000^ 14,000 —
2dv MesKU' . . . . . . .. 2,000
2,140*
30> Hetako .... •/ 8,000* — —
31. MoBiEoUa .. — . ; • 6,000 ,
32. • / ; .-—
38.
. . 1., •
liaTalte . . . . • ••••«••••«. 8,d06f763
39,552*
«28,000
34. Palestiina . .. 15,000 ~—•
^ 5 . Persia 25,000
36. . Pent . . . . . . . . . . i — 25,000
37. Puola . . . . ^ •.. • • • m <j • «> 369t8H 244,000 —
38.' Portojgrali' .. • ."V • " —, ' ~ ' —
39. Buma»ia . . . . . .. «••••••«.«*• <'33 ^2 4€ 33,00 14,000
40. Raotsi . 4 • • • 4 ••-«•• Sj[3f 022 360.000
41. -Sveitsi . . . . . . . . .. 151,401 152,000 —
42. E^iynja . . . . . . .. •»•.««••••« 210)216 211.000 —
43. 10,000 —
44. Tshekkoslovakia . 324,179
217,149*
343,000 220,000
Tuptki . . . . . . . .. -— 20,000
46. Unkari . . .. . . . . . . . . . . . 176,401 176,000
47. Urtieruay . .. —• —^ —
48. NenvosfciUttö . .. . . . . . . . . . . . — 7*846.800
49. YhdjnBEvallat . . . . . . . . . . . . . . . . — 20,000
Yht. 16,490,021 13,353,000 9,688,800
^) Tähtien kanssa merkityt ovat
järjestöjä, joita Amsterdam nimit­tää
"aatteellisesti l i i t t y n e i k s i ."
l ) Suomen j a Jueroslavian järjes­töt
eivilt ole liittyneet Punaiseen A .
I:ni matta' ovat sen kannalla.
Amsterdatnin tiedot ovat hanki­tut.
Amsterdamin. Intemationalen
omasta aikakauslehdestä tai sano­malehdistä,
j o i t a eri maiden järjes­töt
jnUcaifievat.
Todellinen tilanne Rantkatui
Rankka ansaitsee erikoista huomi.
ota. OCT (reformistinen järjestö)
ci ole neljään vuoteen julkaissut j ä -
senlukujaaa. Meitä ei voi luon­nollisesti
ty>-dyttää Jo^a vuosi j u l ­kaistut
750,000, joka julkaistiin l e h -
desKä "Presseberichte des I G B " j a
joka oli jäsenluku 1921, jolloin
Ranskaa ammatilliset järjestöt oli­vat
samaapa järjestössä. Mutta sit­temmin
«n C G T U (vallankumouk­sellinen
järjestö) muodostunut siitä
j a sitä ei oteta huomioon. CGT:n
viime kbngn^^essissa kosketteli refor­misti
Vivior tapausta sanoen:
Joukot «ivat muodostu CGT:n
500,000 järjestyneestä työläisestä,
vaan taHjoonista järjestymättömistä
ty'«lisaineksista.,
Tämä julkaistiin lehdessä " Le
V o i x du Pouple". 'Mutta seuraava,
na päivänä hyökättiin kommunisteja
vastaarf huätazaalla:
~ C G T yhdistää 800,000 jäsentä.
Että vxK>rokauden kuluessa jäsen­l
u k u kohoaisi 300,900:Ua, se on Wer
non!
Edelleen ottaa Amsterdam laskin-hinsa
"aatteellisesti liittyneet a i ­nekset".
Tällainen olisi m.m. Mek­sikon
ammattijärjestö, joka käsittää
800,000 jäsentä. Tällä tavalla y h -
teenlaskien Amsterdamin jäsenluku
olisi 1,168,429 jäsentä.
Mitä tulee, on sen n.s..Amsterda­miin
liittyminen silkkaa pötyä. To­distukseksi
mainitkaamme, että Mek­sikon
työläisliiton edustaja Marti­nez
sanoi Punaisen .A.. I:n toimeen-paneyasaa
kokouksessa lokak. . 2 0
p:nä 1923 seuraavaa:
Meksikon työläisliitto ei kuulu I n -
ternationaleen laisinkaan, koska
Amsterdamin Intämationale ei ole
riittävän edistyksellinen ja vallan-kumouksellihen
j a e i vastaa laisin­kaan
Meksikon työväenluokan tais-teluhalua.
Kysymykseen, millä oikeudella
Amsterdam esittää tiedonannoissaan,
että Meksikon työläisliitto ci ole
muodollisesti liittynyt, mutta k u i .
tenkin myötätuntoinen Amsterdamil­le,
vastasi Martinez, että sellainen
selittely" on kokonaan tuulesta tem­mattu.
Meksikon työläisten mieles­tä
ei Amsterdamin Internationale
esiinny koko maailman työläisten
etujen puolesta. Meksikon työläiset
ovat Amerikan vallankumoukseni-simpia
työläisiä j a Amsterdam ei
laisinkaan tyj-dytä heitä.
Viime kuukausien aikana' on P u ­nainen
A . I. vastaanottanut lukui­sia
kirjeitä Meksikon työläisliiton
edustajilta j a m.m. kutsuu lähesty­vään
k-ongrressiin ehdotuksella lä­heisen
yhteyden muodostamisesta.
Kuitenkaan ei ole P. A . 7:n taholta
vedetty lopputulosta, että se kuului-si
P. A - I m .
Siis Amsterdam ei v o i . l a i s i n k a an
laskea suurinta "aatteellisesti l i i t t y ­nyttä"
järjestöä omakseen;
Mutta ei edes 13,353,000 ole t o ­tuuden
kanssa yhtäpitävä. He väit­tävät,
«ttä Saksan ammattijärjestö
olisi pitänjrt jäsenlukunsa samana
kuin 1923. Mutta jokainen, joka
tuntee vähänkään tilannetta Saksas­sa,
tietää tämän olevan puhdas*a
pötyä* Bulgariaan nähden on sama.
Pnnaiaen Intemationalen kannatta­jat
Amsterdamissa
Nyt tulee Punainen Ammiatiiljnen
Internationale. Sen julkaiseifnat n u ­merot
ovat virallisia, jotka ovat r e ­formistien
hyväksymät. Senlisäksi
ottaa Punainen Internationale huo­mioon
Amsterdamin kuiduvat kan­nattajansa.
M.m. koko ammattilii­ton
tai paikalliset järjestöt, jotka
oyat Punaisen Internationialen kan­nalla.
Sellaisten vallankumouksel­listen
vähemmistöjen lukumäärä on
seuraava:
Itävalta
Belgia
Englanti
Saksa
Tanska
Espanja
Italia
Canada
Luxemburg
Palestina
Puola
Ruotsi
Sveitsi
Tshekkoslovakia
Jugoslavia
Etelä-Äfrika
Yht. •
^20,000
"^40,000
750,000
800,000
15,000
30,000
75,000
25,000
, 3,000
5,000
70,000
70,000
20,000
20,000
2.000
5,000
—:«
1,950,'odO
Nämä luvut pitää luonnollisesti
laskea pois Amsterdamista j a liittää
Punaiseen Ammatilliseen Internatio-naleen.
Saamme-siis: '
AmBterdpmin kannattajia 11,400,000
Punaisen A . 4 :n kannat. 10,742,000
Voidaan tehdä vastaväitteitä näi­hin
numeroihin nähden. Mutta Ams-terdam
laskee numeroihinsa •> järjes­töjä,
jxytka eivät-voi' t u l l a kysymyk­seenkään,
mutta tässä on otettu
huomioon vähemmistöjä ei. ainoas­taan
sellaisina järjestöinä, kuten
Amstferdam, vaan sellaiset, jotka
ovat, yhteydessä P A I : n kanssa.
' M o i t i t a a n , että P A I o n «yksin­omaan
venäläinen järjestö, kun 70
pros, sen jäsenistä on Venäjän am­mattijärjestössä.
- M u t t a samalla voi­daan
Atnsterdamia moittia saksalais-englantilaiseksi
järjestöksi, kun 70
pros. sen järjestöistä on Saksassa ja
Englannissa,
PuiiaiaeB Aaniatilliaen. Intematio.
aale en todellinen kansainväli­nen
järjestö
Nähtävästi -sanotaan, että P A I :n
vaikutus ulottuu takapajuisiin mai­hin,
kun Amsterdam nojaa taas -eu-ropalaisiin
teollisuusvaltioihin. Tä­hän
voidaan vastata, että me olem­me
aina nähneet Amsterdamin ole-yan
varsinaisesti europalaisen jär­jestön.
Europaa lukuunottamatta
on siinä ainoastaan 131,000 jäsen­tä.
(Canada, Etelä-Afrlka j a P a ­lestina.)
PAI:n Europän, ulkopuo­lelta
kuuluu 1,750,000 jäsentä, ».o.
15 pros. j a entisissä "takaimjuids-sa
maissa" olevat työläiset ovat j u u ­r
i tehdas-; j a fculetustyöläisiä, joita
t u s k i n voi pitää takapajuisina ainek­sina.
V
Taulukoista näemme, «ttä ainoas­taan
Punainen Ammatillinen Inter­nationale
on kansainvälinen järjes­tö,
kun e i ole ainoataktian maata,
jossa ei olisi sen kannattajia. Se
yhdistää 50 maata, kun. Amsterdam
ainoastaan 23, joista ulkopuolelta
EuTopan ainoastaan Canada, Etelä.
A f r i k a j a Palestiina.
Myös Europassa on Amsterdamin
vaikutus rajotettu. Norjassa, Por­tugalissa,
Balkanilla, Itämeren mais­sa
on sillä tuskin paljoakaan kanna-,
tusta, Ranskassa j a Tshekkoslovaki-'
assa ainoastaan vähemmistö. Ams­terdam
on voimakkain maissa, joissa
on vuosikymmenien kuluessa muo­dostunut
työläisylimystöä. Heihin
perustuu Amsterdamin mahti, sa­moin
kuin työväenjoukkojen vaara.
P A I muodostaa sataBroscnttisen
yhtenäisyyden. Amsterdam yhdis­tää
kolmo suuntaa: vallankumouk­sellisen
vähemmistön, oikeisto- ja
vasemmistosiiven. joUoin vallanku­mouksellinen
vähemmistö avoimesti
selittää myötätuntonsa P.\I:n kans­sa,
kun vasemmistosiipikin asettuu
P A I : n kannalle.
Amsterdamin oikeistosiioi edustaa
siis järjestyneen työväenluokan vä­hemmistöä,
kun sensijaan yhtenäi­syyden
kannattajat muodostavat eh­dottoman
enemmistön. Vaikkapa
Amsterdamin oikeistosiipi yhdistäisi
kaikki kristilliset, keltaiset, kansalli­set
j a fascistiset ammattiyhdistykset
koko maailmassa, niin sillä ei sit­tenkään
oli.M niin mont.^ jäsentä
k u i n - yhtenäisyyden kftnnattaiilla.
Sillä ' yKtenäisyyden kannattajiin
kuuluu 15 m i l j . työlaista, joka on
Se on koristettu jalokivillä j a t i -
manteUIa, j a kohtalaiset pukimet
sillä o n Ttsein yllä, mutta se esim-t
y y myöskin kuluneissa viaatteissa,
vieläpä ryy^syisenä ja puolialasto-mana.
Samoin kuin pukimet ovat k i r j a ­via,
samoin ovat myöskin* k i r j a v ia
ihmismaailmassa ajatukset.
Loistossa eläjä ajattelee jotakin.
Ajattelee useimmin vain omia nau-tintojaan,
j a ajattelee «itä, .että kun
loistoa j a nautintoa aina vain r i i t ­täisi.
Toaet heistä — ajattelevat­ko
he enää juuri mitään. — E i ­vätkö
hiedan ajatuksensa ole jo ker­ran
koteutuneet sinne, missä ei n y -
k y i s i ^ ole enää ajattelulle kehityk­sen
suomaa pohjaa. He elävät,
mutta he ovat myös kuolleet, sillä
nykyaika on "heidät jättänyt.
Toiset taas, noista loistossa kul­kijoista,
elävät kaukana vanhan ar
j a n rannalla, mihin ajattelun au­rinko
luopi enää heikkoja varjoja,
j a missä hämärä käypi yhä v a i n sa­keammaksi,
muuttuen lopulla yöksi.
J a aika peittää heidät, nuo vanhan
ajan rannalla olijat, peittää hei.dät
sekä heidän ajatuksensa menneisyy­den
kalmistoon, missä vain harvat
muistomerkit vuos'satain kulutta­via
voimia kestävät.
Sellainen on vanhan maailman
ihmiskunta, j a sellainen on vanhan
maailman ihmiskunnan kohtalo.
He ovat niitä, jotka historian
portailla ovat -ennenaikaansa väsy­neet,
j a kaikkeuden laki tuomitsee
heitä vähitellen. Tuomitsee heitä
siksi, kun olemassaoloaan! ihmisinä
heikosti ymmärsivät. Taikka jos
ymmäi^ivätkin, niin siitä huolimat­ta
valitsivat itselleen si^Uaisia opin­kappaleita,
joille ikuinen aika; oli
jo kauan sitten kublinlaulua lau­lanut.
V 1
A i k a ymmärtää j a auttaa mitä,
j o t k a , sitä itseään pyrkivät reheU
lisesti jrmmärtämään, ^mutta henki­sen
itsemurhan tehneet se r unoh­taa.
Heidät se jättää elämän rajan
sille puolelle, missä henkinen oras
ei vihreyttä' tunne, j a ^issä. ihmis­sydämen
sykintä on — ei enää ielä-män,
vaan : kuoleman ylistystä.
Vanha maailma on luonut itsel-.
leen jumalan,- joka on palveltavak­si
kaunis, 'mutta jolla ei itsellään
ole sielua. sieluttoman jumalan
palveleminen^ on johtanut pälvelijian-sa
harhaan,
- O n Olemassa, myös toinen maail­ma,
jonka asukkaat tunnetaan ar­kisista
puuhistaan, j a ' j o i l l a on kän-settynefit
kädet. He ovat maailman
työnvaltion kansalaisia.
Heidänkin.;'joukossaan; on tosin
vielä niitä, jptlca' ovat sidottuja v a n -
l i a n niaailman ajattelun orjuuteen,
j a niin ollen ovat. heidän henkiset
silmänsä ^pimeyteen käännetyt. Mut­ta
se joujcko tekee elettävän ajan
näyttämöllä jatkuvaa ylösnousemus­ta.
Ja sitä jatkuvaa ylösnousemus­ta
avustaa tämän ajankohdan his­torian
lämmittävä h e n k i . . .
J a ne toiset, työmaailman kansa­laiset,
i j o t k a ihmiskunnan oikean
rajapyykin kohdalla, missä taistelu
vanhan j a . uuden maailmanhengen
välillä on jo aikoja* tapahtunut,
ovat jaksaneet katseensa luoda kär­simysten
ajanjakson tojselle puo­lelle,
kantavat povessaan niitä kuo­lemattomia
aatteita, jotka vastaisi­na
vuosisatoina kutsuvat ihmiskun­nan-
onnelliseen veljeyteen.
He ovat, nuo kuolemattomien
aatteiden Ipalvojat, ihmiskunnan
suurella ulapalla ensimäisen laivas­ton
rohkeaa joukkoa, jotica etuluu-
I lottoraasti ovat tahtoneet tutkia e-lettävän
ja valtavan elämän laki­kirjaa.
He ovat sykkivän elämän rehel­lisiä
oppilaita, jotka vain suuren
j a kauniin edessä päänsä paljasta­vat,
ja jotka työn ikuisesti rikas­ta
jumalaa palvelevat.
He ovat vanhan ajan helmasta
lahtosin, mutta he ovat uudelle e-
Icttävälle ajalle syntyneitä ^'miehiä
j a naisia. Maailman valistunutta
proletariaattia he ovat, j a työnar-vojen
perustalle he tahtovat ihmis­kunnan
onnen rakentaa.
Kaarlo Iivonen.
TEHKÄÄ MATKA SUOMEEN LYHYELLÄ JA MUKAVALLA
RUOTSIN AMERIKAN LINJALLA
josta «nomJaUetpJ^^ piti«it,i jok» myöskin tina vuonna jirjestSa Kaksi SnnrtaHuYifflatkaa (Göteborgin kantta)
Kokeneitten ja pätevien merimatka-johtajien johdolla'. Ensimäinen suuti huvimatka tebdäia
Skandinavian suurimmalla, nopeimmalla, ajanmukaisinamalla ja hienoimmalla laivaUa.
MR A L E X RANTA
. L i n j a n "^^Suomalainen Asta^.
m|es, johtaa suomalaiset
matkustajat MOOTTORI.
L A I V A L L A GRIPSHoiS
tejat ^täytyy olla RuotsU
Amerikan Lmjan konttoris­sa,
518 St. Catherine St.
West, Montreal, ( s a m^
rakennuksessa, kuin Suo­men
konsulin virasto), huh­tikuun
26 p., jolloin Linja
auttaa Yhdysvaltain p a ^
viseerauksen hankkimisessa,
ilman maksua j a vaikeuk^
Laivaan voi astua New
Yorkissa huhtik. 29 jä Bos­tonissa
hiihtik. 30 p.
Uusr moottorflaiva QRIPSHOLM
TOINEN SUURI HUVIMATKA TEHDAXN LINJAN SUOSITULLA LAIVALLA
S. S/TROTTNINGHOLM
Lähtee NEW YORKISTA touk«^aa 8 p. — BOSTONISTA toulcokuun 9 päivänä
Erikoisia alennushintoja
EDESTAKAINEN MATKA
Kolmlaann nessa luokassa NEW YORKISTA tabi
BOSTONISTA SUOMEEN ja takaisia
"Gripshohn" . . . . . . $190.00
**Drottninffholm'* ...$186.00
Cabinissä j a Toisessa luokassa: $172.50 ylöspäin, menomatka. Kolmannessa luokassa: itään­päin
$110.50,' länteenpäin $122,00.
Nämä Buuremmoiset huvimatkat tarjoavat suomalaisille matkustajille parhaimmat mukavuit.
det täältä Suomeen j a päinvastoin. Paras suomalainen ruoka järjestelmä, suomalaiset palvelijat
j a suomalaista matkaseuraa. • s ,,
Tällä I l i n j a l l a matkustaessanne pääsette yli A t l a n n i n ja Pohjanmeren samalla jättilaislat- Il
v a l l a , j a säästytte vaihtelemisesta pienempiin laivoihin.' Matka tulee tapahtumaJan linjan omissa
laivoissa perille asti. Ruotsin kautta kulkiessanne säästytte passiviseerauksesta, tullitarkastuksesta
y.m. viivytyksistä. — Suomen alamaiset saavat vaikeuksitta,passin Suomön konsulaatista ja lail­lisen
luvan takaisin tuloa varten Ameriltaan toimittaa YhdysValtaiR hallib^s.
AIKAISEMPIA KULKUVUOROJA NEW YORKISTA:'
' Matkustakaa tänä vuonna j a valitkaa mukava Ruotsin Amerikan Linja. Halutessanne luhem--
piä tifetoja tarpeellisista papereista, hyttipaikkojen tilauksista y.m. asioista kääntykää lähiijimfe
asiamiehemme puoleen, tahi suoraan konttoriimine. . •
MONTREAL, Que., Can., SI8 St. Catherine St.,W. WINNIPEG, Man., Can.. 470 Main Street
HALIFAX, N. S., Can, 71 Upper Water Street. DETROIT. Mieh., (6th floor) 73 Monroe St
J . V. KANNASTO, Box 69, Sudbury, Ont., Can.
Robert Lindforsin
A v o i n n a : lauantaisin .1—^12 yöUä.
Sunnuntai aamukin puoli 4—7.
R, LINDFORS
Kirkland Lake, Ontari*.
Copper Giffilaiset
Pistäytykää puotiin joaaa on
kaikenlaista ensiluokan ruokata­varaa
päivän halvimpiin liintei-hin.
APELKOLA
7 Finland S t . PhoB* 194
i.oin puolet koko maailman järjes­tyneistä
työläisistä.
Työväenluokan enemmistö tahtoo
yhtenäisyyttä j a yhtenäisyys tullaan
saavuttamaan!
MATKAjUJAKOn
Siistejä huoneita saatavaua.
EMIL JOHNSON
62 .Edmond Lana
SUDBURT, ONTARI»
LfthaUt C. N. R. asemaa
T«Ufoonl B82
CarfcpCo.,M
Sudbury, Ont
Olemme avanneet autökumien kor­jausliikkeen
joten otamme nyt vas­taan
kaikenlaista autökumien j a s i ­säkumien
korjausta. '
TjrydyttavEUyy» taataane
CANADASTA SUOMEEN
OSLON TAI KÖÖPENHAMINAN KAUTTA
i Yhä lisääntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canadt
laisen reittimme osaksi on t u l l u t on yhtiö lisännyt seuraavat nat
ka vuorot Halifaxista suoraan Skandinaaviaan.
' Purjehdukset Halifaidata, N. S.
UNITED STATES, htthiiknun 3 p.
OSCAR II toulco^.} paivi.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
edestakaisten matkain hinnat ^
Säästäkää $45.50 j a ostakaa edestakainen piletti Turknffl
Hankoon, Helsinkiin tai M a a r i a n h a m i i ^ n $183.00.
Erinomaiset mukavuudet kolmannessa^ luokassa. © .
2 j a 4 hengelle. Varatkaa hyttipäikka.paikaUiselta asiamieMö
n i i n aikalain kuin mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta wj
ten Suomesta mjrydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kääntykää paikallisen asian»
hen puoleen tai kirjoittakaa yhtiön Canadan Pääkonttonm:
SCANDINAVIAN-AMERICAN LINB
461 Main St. Winnipeff.Can. 31 Upper Water St., Halifu.*»
EUGEN W. ELFVENGREN,
No. 338 A. St. James Street, Montreal, Que.
J. V. KANNASTO ERICH J. KORT£,.
Box 69, Sudbury, Ont., Can. Port Arthur, Ont, w»
WALFR. KUOPAN
pidetään avoinna joka lauantai kel­lo
1 päivällä, kello 12 yöllä sekä
kello 3—7. sunnuntar-aamuna.
WÄLFR. KUOPPA
Kirkland Lake, Ont.
RUOKAA J A KAHVIA
REIPAS LUNCH
> 12 Minto St., Sndbnry, Oaik. \
lähellä C. P. E . asemaa
, —IHaa yovifrailte
( Pfaone 1396 J. REIPAS. )
IfllSURO
.Vapaaden kirjakauppaan on saapunut •huomattava määrä ^ " T j ^ j
maaaikirjoja, joista jokainen on kokoonsa ja sisältöönsä B»*'^:]
erikoisen halpa , »
Kultamaan rakkautta, hienoja rakkausseikkailuja, k i r j . JacK J*"
don, nid. '. f,"'m^
Kolme Muskettisoturia, jännitysromaani, k i r j . Alexander v\m^^
3 osaa,' nid 'Ä''""^\
Y k s i n maailmalla, kaunis romani, k i r j . Mabell Barnes Graundy,
Valaveljet, romani Islannin asuttamisen ajoilta, k i r j . G. Gunnar ^
Suloisen järjettömyyden käiipuiiki, erittö^ rakkausromsn'»
k i r j . E . Temple Thurston, sid. • Vi"ntti j
Kyläraittien kuningas, satakuntalainen kertomus, rentoa raitKaBu*j
k i r j . Kaarlo Halme, sid
Silmukorvan nuori Epra, satakuntalainen ' kertomus, reiniaa r** j
kautta, k i r j . Kaarlo, Halme, sid. -••
Virallinen sulhanen rakkausromaani, suomennos, sid
Saarelaiskuvia, I j a II ösa yhdessä, k i r j . E m i l Elenius, sid
. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA
Box 69, SUDBURY. ONT.
LABER6E LUMBER
COMPANY
Täydellinen varastx? ra*
kennustarpeita.
S E
W*Uiamette Bl*d.
varustettu nykyajan
veyBhoitovälineiUä. T a y J ^
ray ja lahoratori tarkast»,
X.*äu hoitoa syövälle,
sille ja ihotaudeille. ^
J>j^ Pater Kokko. Dr. A - J .
467 Willamette Bbd. ^ o ^ l