Vapaus, October 15, 1929

              rf3
S h i i 2 Tiistama, lokak. 15 p:nä — Tues., Oct 15 No. 243 —192ft
VAPAUS tri •tSa liat» U a o b u M t t t J a . n w l | f , g « i b -
BiCfaMnd «t d u Poat OfCe* Oepcrtscot. Otuvs. w lecoad eUa> asttcr.
S . C . N E IL
T O I M I T T A J A T r
A . V A A K A . B. A . TE-NHUNE.N, M. P A R K E R (Pt*}u.»»]o>, A . P A I V I O.
TILAOSHINNATi ^ „
t ^ tiM. 6 k k , 9ZS0. 5 k k . «1.75 J . I k k . » I J » . - T M m J t o i l u a j . S*em^ . « k t »»««11.
: 1 » k . t6M, 6 k k . » 3 Ä . 3 k k . «24» j» 1 k k . «1.00.
X b f .
BLMOTUSHINNAT VAFAUDESSA: _
l.,SlJta«Sb»erS0cVk«i^ kolme k o u * . - T i U p i i . i I « o t t t j i « j j a n « t t u . « e i i « « i T i « i o». ~ d i t .
MMM. ttbctettJTi lla«€B«hIiit» ctakitceo. •
» I M t>«( ««»»efti»!»! O M l i i u B a n t o D t Ö>» rinnlM '«opU Jn C«I>»<1«.
J O . « M a i l l o » u l u i » . M « « . « u « « » a » e e o k i r i e e - » » » . k i i j o t u k - ..<!«I««i iakkW«iUlw
• • i i m t t i i i r f i K i a i c l i k : J- V . KAN.NASTO, liikk««>holuj*.
Utkuca «tottajea lUD«ta.t«i p i U i olU konttori», krllo 4 J». Cn««tTml»pilrt:3 eieXiiteBt «rMpiUTtoi.
•aiMsdca t o l » l t « 8 HooMTUjo SOI, UMCI€J Bull4i«t. 4 Dorfaa St. Pohdi» t36W.
T « « » 4 l a i kimttorti tJb«ftT BBOaiuf. S7 IÄO. St. Pohdi» 1038. Poortotot*; Bo> 69, ftidhoiy. 0»i.
paiso )• Ulomoj Liberty BaiUtiag. 57 Lorn* St. Pohdin » 7 ^ . -
Raivaaja avoimesti etelän työläisten
taistelun pettäjänä
Tähän mennessä on Raivaaja yrittänyt yhdessä liberaalisten porva­rien
kanssa soimata kommunisteja siitä, että "ne vahingoittavat strategial­laan
Gastonian syytettyjen puolustusta." Kun kaikesta huolimatta tämä
heidän soimaamansa strategia nostattaa työväenluokan liikkeelle ja pa­kottaa
rayllyparoonien hallituksen avoimeen fascistiterroriin ja toisaalta
uusiin manöövereihin hyökkäyksessään kapitalistisen luokkaoikeuden kaut­ta
etelän työläisiä vastaan, joutuu Raivaaja myöskin tulemaan avoimesti
puolustamansa järjestelmän puolesta ja työläisten taistelurintamaa vas­taan.
Raivaajan numerossa 226, joka on päivätty syyskuun 27 p. 1929,
tapahtuu se toimituskirjotuksen otsikon alla " E i mitään yhteistä avustus-rintamaa
kommunistien kanssa" seuraavasti:
"Suomalaisten kommunistien taholta on jälleen tulossa 'yhteis­rintama
Gastonian lakkolaisten puolustamista varten.' Tämän 'rin­taman*
tehtäväksi pannaan taaskin iltamien pitäminen ja varojen
kerääminen. '
'Tähän on syytä jo aikanaan sanoa, ettei mitään rintamaa kom­munistien
kanssa! Niitä on ollut jo riittävästi. Kokemuksetkin niistä
riittävät. Niiden ainoa tarkotus on koota varoja työväenliikkeen re
pimiskiihotuksen ylläpitoon. Ei muita rintamia, missä kommunistit
tulevat kysymykseen, kuin selvä rintama tätä työväenliikkeen rutoksi
• puhjennutta mielettömyyttä vastaan. . • •
Sekin, että avustusta kerätään Gastonian lakkolaisille, on väärä
: kyltti. Gastoniassa ei ole nykyään mitään lakkoa", j.n.e.
Siis oikein tummennettuna koettaa Raivaaja lukijakunnalleen uskot-taa,
että "Gastoniassa ei olisi mitään lakkoa." Ihme vain, että kapitalis­tinen
lehdistökin joutuu joka päivä hyvin huolestuneena puhumaan C^os-tonian
tilanteesta! Kun yhtiöitten on fascistiterrorin turvissa onnistunut
tuoda rikkureita, on lakko Raivaajan mielestä päättynyt!
Ja epäsuorasti joutuu Raivaaja itsekin myöntämään, että lakko Gas-toniassa
jatkuu, sillä se vetoo "Norman Thomasin komitealle" varojen
keräämisen puolesta, sekä pikkuporvarillisliberaalisen Civil Liberties
Union puolesta, * jotka tukevat United Textile Worker8 Unionia, jonka
edustaja /fo//man* aivan äskettäin £tiza6e<Aoni55a ja Marionissa*möi kn-tömotyöläisten
I4ckotaisteIun A;u<omo/>aroonei//e/
Siis sen sijaani että Raivaajaa seuraavat työläiset avustaisivat. Gas­tonian
taistelevia lakkolaisia, antaa Raivaaja heille julistuksen tukea häit­ten
työläisten taistelun /»e^^utö riistäjien hyväksi! \.,:-:',:,;
On sangen ilahduttavaa, että Raivaaja näin selvästi ilmaisee vasta-kumouksellbuutensa
ja että se tapahtuu kysymyksen yhteydessä, jonka
jokainen työläinen tuntee kouraansa. Se poistaa kaikki mahdöliisuudet
sokkosilla olemiseen ja liittää Raivaajan julkisesti ja avoimesti riistäjä-luokan
leiriin. Viimeisenkin epäilyksen poistaa Raivaaja itse tässä suh
teessä, työläisiltä^ Toinen juttu on aivauj lähtevätkö edes Raivaajankaan
jälessä kulkevat työläisainekset tätä Raivaajan viitoittamaa petoksen tietä
kulkemaan; Rehelliset työläisainekset tuntevat aina Vihaa lakonrikkureita
vastaan- Ja kaikkein vähimmin ovat ne valmiita lakon rikkureita rahalli­sesti
tukemaan. .Tätä Raivaaja heiltä nyt julistuksessaan vaaiii. Selvää
on, että tuo avoin ja julkinen työläisten taistelun pettäminen saattaa äl­löttävän
vaikutuksen tuntumaan jokaisen työläisen sisuksissa. Ja epäile­mättä
tuo ällötysvtulee myöskin työläisten puolelta pukeutumaan teoiksi;
sillä tietensä ei yksikään työläinen kyykäärmettä povellaan elätä.—SKT.
ikoininfernin lp. fc;n kymmenennen täys^istatuum
opetuksia
' . • . ^ ^ pula Saksassa
Kommunistisen kansainvälisen toimeenpanevan komitean kymmenes
täys^istunto kiinnitti erikoista huomiota Saksan työväen luokkaliikkeen
kysymyksiin ja 5aA;5(m kommunistipuolueeseen, jonka taistelukokemukset
muodostuivat keskeisimmiksi , täysistunnossa. . Sotakorvauskysymyksen
uusi säännöstely you/igm suunnitelmalla johtaa Saksan entistä läheisem­pään
osanottoon neuvostovastaisen imperialistisen sotapolitiikan rinta­massa.
Erittäin tärkeä oli täys'istunnon lausunto, että Saksan proletariaa­tin
kaksinkertainen sorto sotakörvausmaksuilla ja Saksan porvariston riis­tolla
. "nopeisluMaa va//an£imiOu&5e//isen pulan lähenemistä Saksfissa'*.
Yhdessä kasvavain lakkotaistelujen ja vallankumouksellisen liikkeen uu­den
aallon kanssa Berliinin proletariaatin toukokuun taistelut ovat mitä
tärkeimpiä kansainvälisesti, koska ne osottivat ei vain proletariaatin tais-telualotteisuutta,
vaan myös meicfän puolueemme vaikutuksen voimaa.
Täys^istunto' vahvisti Weddingin puoluekokouksen sen lausunnon^ että
''Berliinin toukokuun tapahtumat merkitsevät käännekohtaa luokkataiste­lussa
Saksassa ja lisäävät Saksan työväen luokkaliikkeen vallai^Eumouk-sellisen
etenemisen vauhtia". Samalla täys*istunto ^julisti "täysin hyväk­syvänsä
Saksan kommunistipuolueen taktillisen linjan toukokuun tapah­tumain
aikana". \
Saksan sosialidemokraattisen puolueen sosialijascistinen luonne
Luokkataistelun jännittyessä sosialidemokraattiset puolueet^ jotka
ovat kiinteästi yhteenkasvaneet työvoimanostajain ja kapitalististen valtio­koneistojen
kanssa, yhä enemmän ja enemmän kehittyvät kohti sosiali-jascismia,
- joka Saksan sosialidemokratiassa ei enää ole vain taipumuk-
_sena, vaan lostcuui. Puolueen täjrtyy suorittaa laaja valistusryntäys saat­taakseen
ei vain omat jäsenensä, vaan koko työväenluokan vakuutietuksi
Saksan sosialidemokraattisen puolu&en sosialifascistisesta luonteelta. So-sialifascismi
on sosialismia tekopyhissä lauseparsissa ja fascismia teoissa.
Sosialidemokraattisen lipun alla Saksan sosialidemokratia todellisuudessa
toteuttaa fascistista ohjelmaa kaikilla aloilla: ulkopolitiikassa, kiihko­isänmaallinen
sotakiihotusryntäys; sisäpolitiikassa, avoinpten ft^istidikta-tuurin
valmistelu ']a työväenluokan tukahuttaminen fascistisUla keinoilla;
yhteiskunta-taloudessa, proletariaatin aseman rajaton huonontaminen ii-nanssipääomaa
palvellen. Yksi meidän puolueemme kaikkein tärkeim­mistä
tehtävistä on sosialifascismin paljastaminen, tuhoavan proletaari­sen
joukkotaistelun kehittäminen tätä taantumuksellista ohjelmaa vas­taan
ja samanaikainen taistelun tehostaminen avointa fascismia vastaan,
r - r Satean konMuunistipuolueen kk:n päätöslauselnias
ai IIII
Työläisten ammattflpettäjät ovat o l ­leet
kokoontuneina viikon Toronton
hienoimmassa hotellissa. Royal YOT-kissa.
Tähän sakkiin kuuluu valtio-mlehiä,
rautateitten johtajia, kaupun­kien
majureita j a "työväen järjestö­jen"
edustajia. Kaikki "hyvin syötettyä
sakkia. Siitä huolimatta tämän p i ­täisi
olla mantereen suurimman työ­läisten
järjestön edustajakokous.
Myöntäkäämme sen olevan AJP, o i
L : n edustajakokous, jota pidetään
tarkoituksella "tehdä yhä uusia suun­nitelmia
työläisten pettämiseksi. Mitä
varten ovat tässä kokouksessa läsnä
thomtonit, hcenanit, mcbridet Ja mo­net
muut työläisten pUskaajat? He
ovat siellä hakemassa tunnustusta en­tisille
työläisiä vastaan tekemilleen
konnuuksille Ja suunnittelemassa uusia
kolttosia, joille he haluavat saada vL
rallisen tunnustuksen mainitulta työ­väenjärjestön
nimessä keplottelevalta
^öläisten pettäjäin ammattikunnalta
Kokous on pääaslalUslmmassa mer­kityksessään
ollut juomakesti, jossa
mitä Julkelmmalla tavalla suunnitel­laan
Qrölälsten riiston ja sorron te­hostamista:
Työläisten "ystävä/
Thomton, Canadan kansallisen rau­tatien
päämies suunnittelee kansal.
lisillä rautateillä työskentelevien työ-läfeten
viimeisenkin hikihelmen kul­laksi
muuttamista. SlkäU kuin näm-I
hlkihelmet muuttuvat kullaksi täytyy
osan siltä myöskin kulkeentua hänen
taskuunsa, sillä hanan tehtävänsä or
huolehtia omasta palkastaan ja raha-miesten
voittojen lisääntymisestä, jota
pimM, jossa on vähiten riitaisuuksia
työnantajain Ja työläisten välillä. Ja
että Toronto on kaupunki, joka ei
vielä ole saavuttMiut maailmanennä­tystä
työläisten pieksämisessä, mutta
joka innokkaasti uhra kaupungin v a ­roja
tullakseen maailman kuu­luisimmaksi
polllslhurttain pesä-palkaksiL
'raile kaikeUe tietysti juo­puneet
herrat ja narrit innostuneesti
antavat kaimatuksensa, ja toteavat
että kommunisteja on picctiivä Ja jos
poliisin kapula joskus sattuu vaikka­pa
pienempiin porvareihin Ja intel-lektuaaleililn,
niin el sekään haittaa,
sillä sodassa sattuu joskus vainiolta
emillekin joukoille ja sotaahan se
cn tämäkin — luokkasotaa, jossa ka­pitalistit
kalkkein vähemmän valitse­vat
keinoja.
Näitä työväenjädestöjen nimessä
keplottelfjotta on tavallinen liuta
NiagaraUe järjestetyissä juomingeissa
kerrotaan olleen koolla 1,000 edusta­jaa.
Tuossa tilaisuudessa puhui tä­män
järjestön pääpettäjä Wm. Green
jonka sanotaan olevan entisen penn-sylvanlalalsen
hillenkaivajan, saama-mlehen
y.m. Tämä pettäjäjohtaja
yritti osottaa sodanvaaran Canadan
]a Yhdysvaltain vällUä olevan kaiken
mahdclllsuuden ulkopuolella. Hän o-sottl
eslmerkUllsenä rajana Niagara-koskea,
Jonka pölkkl hän sanoi el
vuosisataan kuljetun, sotilaallisessa
tarkoituksessa j a vältti, e t ^ ef ole
m l t ^ n mahdollisuuksia sodaUe Ca.
nadan Ja Yhdysvaltain väUllä,' sillä
amerikkalaisille kapitalisteille yhdls
tää tämä laaja Canada suoranaisesti
yhdysvaltalaisen rahahallituksen alai-seksL
Hänen puheensa eräs kohta
viittaa siihen kauniiseen sopusointuun
jonka tulisi vallita näiden kahden
maan välillä. Hän sanoi, että "tällä
mantereella el ole tilaa kahdelle am­mattijärjestölle".
Herra Green tie­tysti
arvelee ehtivänsä myydä kapi­talisteille
canadalalset työläiset sieluL
neen sorkkineen yhtähyvin kuin a-merikkalaisetkin.
Myöskin on molem­mille
maille edullista, että näiden mai­den
työläiset voivat liikkua rajan y i '
ilman vastusta, sillä heidän el tar­vitse
tuntea rajan olemassa oloa,
kuuluvat herrat päätelleen. Eiköhän
silti herratkin tiedä rajan olemassa­olon,
siitä huolimatta, että heillä on
oikeus rajan yli kulkemiseen paljon
paremmin kuin työläisillä. Joku koi­ranleuka
Onkin hiljattain sanonut, et­tä
amerlkalalset^tästä lähtien pyrkivät
pitämään kalkki kokouksensa Cana-dassa,
koska täällä on . väkijuomia
rennosti saatavana j a tällaisen ilo­sanoman
antoi tämän kokouksen alus.
auttavat m.m. ne sadat tuhannet dol-, f Slden maiden ^asukkaat eivät sam
larlt Canadap kansallisia varoja, jotka ^^^^ puhuttavankaan. Herra
mainittuun rautatiehen on kulutettu.
Thortonr on liikemies yllvoutl, joka
pyrkii osottamaan, että hän on atooa
Ihmtoen koko- maalimassa. Joka kyke­nee
menestyksellisesti Johtamaan sel­laista
liikeyritystä kulto Canadan
kansallinen rautatiiejärjestelmä. slU^
hän haluaa todeta, että. työläisten
hyvlnvolntikln riippuu heidän tehok­kaalla
' tavalla nylkemisestään.
Toronton majurilla on ollut syytä
olla.läsnä kokouksessa toteamassa, et­tä
Toronto on kaunein kaupunki maa-
Im'ässa. Toronto on maallmankau-
Green tietysti toivoo, että näiden
maiden asukkat eivät sallisi puhutta-van
_sodan mahdollisuudesta minkään | yölnuV"'vrelä"'ilsäk.'~'ä^
^ kaupungissa tämä huolenpito on a i ­sa,
herroille edustajine torontolalnen
"työväenjohtaja" herra Wm. Varley
joka on toiminut näissä kekkereissä
yleisenä Juomanlaskijana. Hän huo­mautti
kohta alussa, että nyt sitä olet­te
pojat sellaisessa maassa, jossa e?
Vilnat lopu, vaikka Joukossa olisi
vankkojaklh ryyppjrmlehlä.
Herra Gireen Sanoi erikoisesti liä-nen
mieltään kiinnittävän sen Ihmeel­lisen
hyvän terveyden, jonka onta-riolalset
työläiset muka omaavat ja
sen hellän huolenpidon. Jota Ontarion
maakuntahallitus osoittaa asukkaiden
terveydenhoitoon nähden. Tähän,öllsf
tijärjestön pomo, kehui tämän maan
sitä. etteikö muualtakin ole avustus
tervetullutta, sitä se totisesti on. sinä
kylmät Ihnat uhkaavasti lähestyy. JQ.
ten raliaa tarvitaan Joka ifiiva enem­män.
Meidän o n omaksuttava sama
kanta kuin muurarien xmlon edustaja
lakkoavustuskomiteassa. Meitä on Ha-mUtmUssa
90 tuhatta- työläistä ja on
* _ 4 * t 1^ iur, . « o <Hw« vedottava koko Canadan työväenluo-tarvitsevan
silrtolalsJa. Mutta siirto- ^ ^ lakko T»?^
laisia vastustavia lakeja tarvitaan es- eMottoS t S ^ v Ä o
taakseen toikenlalsten sUrtolalsteö Täytyy» ~
maahanpääsyn. Kaikkien täytyy olla PnolnslnsUiton kokouksessa näätet-lalnkuuUalsia,
nain päättelevät her- ^ tanssit. Jo&a^ v o t i ,
rat. Lakia tulee sovellutta^ tuaan^^enslmSiikSnnX. S^"
kohtaan ystävällisessä xnielessa, eika gy^malalset, l a k k S i s ^ X ^
olla vihollisia keskenään. K a n ^ a p. ggg ^3 ^ ^ ^ ^
teoriaa. Torontossa tämän l ^ y t o n tiin" vapaudelle asiamieheksi JohTj
tuntevat työläiset perin hyvin. Ts- Tarvud. Jonka osote on S
»ttTt^^S Etä>s j ^ ^ o n T o t S ° t ? -
tävyys pitäisi olla perin hyvin tim- lattavaa, niin voi jutella aslast.
nettua. Ystävällisestä lainkäytöstä so- _
pU toosata pöhnäiälsään jossakin
loistohotellissa sellaisten, joita koh­taan
laki saattaa olla ystävällinen
Hornepayne, Ont.
mutta työläiset ovat saaneet tästä ys­tävällisyydestä
aivan toisenlaisia ko­kemuksia.
jolKtae itäv oiodvaaatn pitää ty^ö„l2ä.i s^inä^? ^ M^r^r ^v äk^S teel Cax Co:n lakkolaisten hy-
S. J . osaston kokoukseen tk. 6 p.
cli osanotto Jäsenlukuun verraten pie.
nj, mutta pidettiin kuitenkin kokous
jossa päätettiin lähettää $5 Hamilto-muunkaan
maan < välillä, sillä hän ha­luaisi
nähdä, että työläiset koko maa­ilmassa
nukkuisivat siihen saakka, kun
sota on julistettu ja sitten nöyrästi ot­tavat
aseet ja lähtevät tappelemaan
muistelematta enää mitä herra Greei?
on joskus sanonut.
Herra Green ylisteli Canadan rik­kauksia.
Tietysti kohtellaiSsuuden
vuoksL Ehkä sydämessään aatelien
että\ mikä ihana maa amerikkalaisille
pääo^iähsljbttajllle. Mikä onni olisi
van ierikoinen, sillä kaupimginhalllh-to
mobilisoi poliisivoimansa tämän
tästä huolehtimaan asukkaiden ter­veydestä.
Tietysti unohtui yhtä j?
toista mainitsematta. OlMhan voinut
käyttää erikoisena esimerkkinä m.m
sitä hellää terveydenhoidollista huo.
lenpitoa. Jota, polUslt antoivat työläi­sille
Ontarion maakunnan parlament-tltaloUa.
Joltakin viikkoja takaperin.
Wm. Varley. torontolalnen ammat-volmme
nyt jättää sivuun kaikki työn.-
antajain edustajat, hallitusherrat ja
muut herran kekkulit j a katsella kei­tä
ovat työläisten edustajat tässä ko­kouksessa.
Herroja A!P._of L : n iScc-iestäjlä,
korkeapalkkaisia ammattilai­sia
y.m. Jokaisen järkevän täsrtyy
ymmärtää, että työläiset, jotka to-della
suunnittelevat taistelua kapita-listlluokkaa
vastaan eivät kokoonnu
suurissa loistohoteUeissa. Heillä ei ole
varoja siihen, eikä helliä ole siihen
haluakaan, sillä nämä ovat tyypillisiä'
porväreiden kokoontumispaikkoja ja
sopivat vain työn Ja pääoman sopu­soinnun
edustajille. Siellä hän sitä
voivat kaverukset tavata toisensa. Se
niin mukavasti sopii ihellle molem­mille.
Kokous, Ja^ta tässä olemme
kerinneet, el ole pienimmässäkään
Tanssit meillä oli tJc 9 p. osaston
hyväksL Puhtaaksi tuloksi jäi $12.95.
jolla ostamme käsltyöalnelta osaston
ompeluseuralle Ja siten avustamme
talomme rakennusrahastoa.
Jäsenryntäys on käynnissä, mutta
emme ole saaneet vielä muuta kun
kaksi uutta jsäentä, joten osastomme
jäsenmäärä el paljon kohoa, kun en­tisiä
Jäseniä jää pols^ — en tiedä
mistä syystä tai onko syytä olleen-jkaan.
sen saavat ajatella omissa a i ­voissaan.
Meillä oUsl vielä toivomi­sen
varaa saada. uusia jäseniä, vain
jaksavatko ajatella luokkataistelun
välttämättömyyttä. On paikallaan sa­noa:
ykslmlellsj^s on wimaa. Mekin
saisimme paljon enempi Jos olisimme
kaikki yksimielisiä tässä luokkataiste-luasiassa.
että käsikädessä kävisinune
määrässä käsiteUyt työläisiä lähellä yhteistä vihollista vastaan joka meitä
Olevia ^yt^y^/ySf^^„"f^^^^^^ S S i^"l^^'^l^a''7^o;^^^^
naita. Hka se ole s^ta vohiut tehdä ^^^^^
koska kokouksessa el ole ollut yhtaan rr -M
ttooddeelllliissetall e tytyööläläisistäel.l e Eoikliäsi yohUduetl lemkäaähn­'
^•
dollista päästä' osallistumaan kokouk­seen.
A.P.of L. el ole työläisten am­mattijärjestö!
Se on työläisten pet­täjäin
anunattikunnah pesimispaikka..
Jossa' työn?mtajain kanssa yhdessä
pettöjät punovat juonia työväenluo­kan
nousiia vastaan. --• E. W.
omme
avuslajaiia y.m.
Ne meistä. Jotka olemme Suomessa
syntyneitä j a sieltä aikuisina tänne
sUrtTneet, joudumme aina silloin täl­löin
nllellkuvltukslssainme ;: tarkasta­maan
nUtäMqja
me: vieUmme. nuo muistot
meille yleisesti ovatkin karvaita. sUlä
eihän siellä öleinuuta kuin yhtä­mittaista
kamppailua elämälle vältr
tämättömlsiä alkeellisemmista välir
neistämutta siltä huolimatta me h a ­luamme
tarkastaa 'nfitä oloja Joissa
l a i ^ i i d e n viaton aika on yletetty,
missä on ensimäiset askeleet elämän
taipaleelle lähtiessä suoritettu, missä
on ensimäiset Ilot lioittu. missä on
ehslmälset pettymykset saatu kokea^
missä nuoren ihiellkuvitelman raken­tamat
pilvilinnat ovat pirstoiksi murs.
kaantuneet, mistä elämän ankannis
pakoltti meidät lähtemään valjem-'
mille vesille, niin,-sinne me mlell-matiiita,
että ilman sellaista yhdys,
sidettä, Jonkalaisena järjestömme e*
siintyy, el tallisi kys^piykseenkääci
niin t u t u v a avuj^U!^ jrjnb Jotkut puo­lueettomuudella
' ratsäi^tavab ykisliöt
voisivat väittää, että 'kyUä niitä sa-
'moja asiblta oilsl edustettu muitten­kin;
vaikka el oUsl oUut suomalaista
järjestöä olemassa. Siihen voida»)
vaan huomauttaa, että inlssä ovat ne
muut tekijät? Voldauiko mainita a i ­noatakaan
tapausta^ joilloin joku muii
ryhmä oll!5| lähtenjrt Etuomen työväen
taistelulta tukemaan sUlbin kun sitä
vastaan on taantumuksen mustat voi­mat
rynnänneet. Jos ! ei kerran sel­laista
voida osoittaa, niin silloin e"
kuvltukslssamme aina silloin tällöin
niatkustanune. Sinnehän ne jäivät
meiltä isät ja äidit, vfeljet Ja siskot
jh muut sukulaiset j a tuttavat, tai
Ja<-. el Jäänyt mitään edellämainituista
niin Jäi sinne kintenkln luokkatoverit
joiden on siellä ponnisteltava' elämän­sä
polkua eteenpäin entistä vaikeim­missa
oloissa. Sillä eihän Suomessa
mustimman tsaarivallan a&ana har­joitettu
työläisten keskuudessa sellais­ta
ajonietsästystä kiiln mitä nykyinen
kansa; saa kokea oman ''supisuomalai­sen"
isortajan > kädestä. : Kuinka o&e-assa
olivat tsaarlvallan alksma Suo­maan
etkä ole vielä syystä tahi toL
sesta yhtynyt järjestöön, oteppa ja
tarkista uudestaan onko se ollut pelk­kää
välinpitämättömyyttä vai onkc
siinä jotalsln muilta vakavampaa es­tettä.
Siinä tapauksessa oUsl' sellaiset
esteet tuotava julkisuuteen, näytettä­vä
perusteet j a "Järjestössä mahdolli­set
heikkoudet. Tuskin tarvinnee mai­nita;
että tällä tarkoitetaan : sellaisia
työläisiä jotka ovat yleisesti) tyyty­mättömiä
voimassa olevaan järjestel­mään
ainoastaan Suomessa, vaan
yleisesti kaikkiaUa, missä, on voi­massa
työväenluokan sorrolle perus­tuva
järjestehi^. Sittei kun näistä
asioista keskustellaan julkisuudessa,
voidaan päästä Jonkunlaiseen y h -
teisjmmärrykseen ja sltte yhtelsym.
märryksen perusteella toimia.
A. Kotila.
kannata mistään sellaisesta puhua.' Ja
nyt sitte. .kim siirtolaisuus Suomesta
Yhdysvaltoihin on melkeinpä koko-haan
mahdoton; niin ön se viime
vuosien aikana Canadaan' ollut huo­mattavan
runsas ja tulee ^edelleen­kin
sellaisena pysymään; sflcsi niiden
tuhansien uusien tulokasten joukossa
täyt^ olla huomattava määrä sel­laisia
jotka ovat valmiit yhtymään
järjestimme! kun heitä vaan oikealla
tavalla osataan lähest3?ä, joten jär.
jestön laajenemisella pn tulevaisuu­teen
katsoen melkeinpä rajattomat
laaijenemismahdolllsuudet. Mutta sa-
Perhe- ja ravintolatyöläiset hnom.!
Järjestömme jäsenet saapukoon koko-
Vkseen 316, Bay S t simnUntalim klo
3 päivällä neuvottelemaan työalaanne
koskevista asioista sekä alkamaan toi­minta
uudelleen.
Järjestömme on ollut lilanklh kauan
toimettomana ja olisi otettava uusi
kurssi, että asiasta tulisi jotain. Työ­läisten
Järjestyessä Joka alalla ette
suinkaan halua pysyä jälessä kun ker­malla
kertaa oh muistettava, että n i i - ^ palkkwme ja työsuhteenne ovat
men työväenliikkeessä olevat eturivin
miehet, sanoessaan että sorto ön sor.
toa, hMjolttipa sitä koti tahi ulko­mainen
sortaja. Sen . on saanut Suo­men
työväki katkerasti kokea^ sillä
koskaan ennen el ole pelkän mieli­piteen
omaamisen Johdosta sJellaista
hillitöntä työläisten vainoa harjoitet­tu
kuin vUme vuosien kokemukset ovat
Idin runsaalla nfiltalla näyttäneet Vuo­siksi,
jopa kjmmeniksi vuosiksi on
tuomittu yksilöltä ja suuria jouk­koja
aina kerrallaan, siksi että ovat
uskaltaneet ajatella jä lausua julk5
olevien olojen kehnouden työväen
luokkaan katsoen. Eikä tuo sorto t u ­levina
aikoina tule vähenemään. lÄIn-vastoln
se Mlhtyy Ja saa yhä häl-käUemättömämmän
luonteen nfinkau-an-
kuin nykyinen komento vallassa
säilyy.
Nyt vaan tarvitsee mainita nlist@
moniste avustustehtävistä, mitä jär­jestömme
taholta on tolmeenpantd
Suomen työväenhlkkeen vatootufden
tolmihenkUölden j a heidän perheitten.
sS^ avustamiseksi sekä elämänsä eh.
tojen puolesta taistelevien lakkolais­ten
tukemlsekl. kulh myökln paino Ja
kokoontumisvapauden ja muiden a l ­keellisempien
.työväen oikeusten tur-
^amiseksi. Olkoonpa Suomen työ-vaestt
» vastaan taantumuksen tahol­ta
hyökätty muodossa m S ^ t e h ^ ^r.T,°? °^ Järjestömme r S n S
V^.^^y^ tukemaan sekä ataS
^ s t i ette moraalisesti. Ja jokainS
työlamen, joka näitä asioite S S
klinnoUa on seurannut tietää, että
ne avustusmäärät mitä järiestSmme
avulla on eri kysymyksien hyväksi tcÄ-meen
saatu ovat rflnä määrin huo-den
uusien tulokasten joukossa br
myöskin sellaista ainesta, jotka edus­tavat
suomessa nykyään voimassa
olevaa komentoa, SUtäyaan tarvitsee
mainita Suomessa nykyään vallassa
olevan luokan taholta järjestetty niin
sanottu nlkpsuomalalsseura, jonka
puolesta julkaistaan Jonkunlaista eri­koisjulkaisua,
Jota lähetetään kaiklUe
sellaisille ryhmittymille joiden otak-isutaan
olevan myötämJeHslä dSnä
kauniissa "sillanrakennus työssä" van­han
Ja uuden maan välillä. Propa­ganda
sUtä taholta oh puettu nlbi
hivele\rän naamarin yerhoon^ että jrk-sinkertalnen
työläinen helposti ereh.
tyy sen suhteen. Nyt kuitenkin pe­rimmäisenä
Ja ainoana':tarkoituksenB
tuolla liikkeellä oh keplotella: aineä*
Usta kannatusta sllrtidäisväestön kus­tannuksella
Suomessa .^nykyään v(d-massa
olevalle,' tyaälsiä sortavalle Ja
perustuksiltaan hoipptiyalle. Järjestel­mälle.
Siis Ctmariftn : m
järjestaiä on siinä suhteessa erittäin
tärkeä merkitys, kyetä selvittämään
tässäkin suhteessa asian oikea luon­ne.
Edelläolevassa on kosketeltu yhta
ainutta alaa, jossa Järjestömme ole­massaolo
on ^ t t ä ln suuTimerkityksel-linen.
Sitte niitä on melkeinpä luke­maton
määrä siirtolaisväestön kes­kuudessa
ilmeneviä muita kysymyk-^
siä, jotka ovat yhtä tärkätä j a Joista
huonot Muistetaan siis aika Ja palk-t
ka. — A. H.—"
tal-Utana. Nyt ori siltäkin päästy,
sillä peli alkaa soimaan 17 päivän
Iltana. Soitosta huolehtii Suomen tun­netuin
hanuurln soittaja.
Siirtolaisagitatsioni, Jota pidetään
yllä 1 rautatie^ ja lalvakomppanlolden
taholta Canadaan, luvaten vaikka
Ladysmith, B. C.
Jonkkonune kasvaa. — - K u n syysk.
aika oli järjestetty yleiseksi uusien
jäsenten hankinta kuukaudeksi Ca­nadan
suomalaiseen järjestöön, niin
kuinka nibnta hyvää tämie tulijoille
jota ei kuitenkaan täällä monetkaai^
löydä, näyttää kukkasensa kun p u ­huttelee
j a kateelee niitä joukkoja joi­ta
kuletetaan takaisin; täältS Cähä-'
dan sllrtolalstohriliston kautta melkein
Joka päivä Montrealin sUrtolaisasemal-la
oh kjmmeniä miehiä j a naisia, jot­ka
lähetetään takaisin kotimaihinsa
Kalkki he kiroavat katkerasti petty­mystä,
mihin ovat joutuneet tänne
tullessaan. Osa karköltetulsta on jon­kun
rikoksen kautta karkoltettuja ja
kertovat että ov^shhen antautuneet
sen taida että saavat vapaan ksrydlr
kotimaahansa, toisia taas joudutaan
kulettamaan takaisin sen takia että
eivät ole voineet tglälljä itseään elättää
Kuitenkin kalkki tcöistaa sitä kur­juutta
mihin ' monet siirtolaiset tSällä
joutuu, etenkin'ne, jotka elivät ole
tottuneet mihinkään muuhim kulr
johonkin määrättyyn tehdastyöhön,
jota täällä eivät voi saada.
Vaikka tilanne onkin täUaihen, niin
kuitenkaan ei tehdä mitään siirto-laisvärväyksen
vähentämiseksi; Eng­lannin
"työväenhallituksen" ministeri
Thomas, Joka taällä kävi, el suhikaan
viitsinyt alistua ottamaan selvää niil­tä
joukoilta, joita tänne on kuletettu,
hän vain teki päätöksiä ja konikaup-poja
suurissa juominklkekkerelssä.!
J .
otti Ladysmithln osastokin huomioon
tuon ryntäyksen, ja tulokset nähtiin
sanotun kuuri 29 p. Ulaksi järjeste.
tyssä tUaJsuudessa, jolloin otettiin uu­det
tulokkaat vastaan. Tulos oU kym­menen
uutta jäsentä. Kun sitä kat­soo
paikkakimtammei suomalaisen asu­kasluvun
perusteella, niin voi sitä
pitää tyydyttävänä, melkeinpä onnls.
tuneena, sillä osastomme toiminta a-lueella
asustaa suomalaista nykyään
kovin pieni määrä entisiin aikoihin
verrattuna. Elämisen ehtojen rappeu­tuessa
on suomalainen väiestö siirty­nyt
mikä mlnhbkktä, toivossa saad|
toimeentulonsa siedettävämmäksi kun
mitä se täkäläisissä oloissa on mah.
dollista. N l l n i ^ siis paikkakuntamme
suomalainen asutus on nykyään varjo
sUtä mitä se oli takaslna aikoina.
Nyt siitä huoUmatta, ori palkkakun-'
naUamme' vielä työläisiä, jotka eivät
ole nähneet velvollisuudekseen yhtyä
järjestöriuhe osastoon. Ompa vielä
seUälslakiri jotka pitävät sitä hyvin
viisaana tekona kun rivat ulkona, i r ­rallaan
olijoina, Joita el sido mikään
yhtenälneri side, sekä oVat valmiit
muka väheksymään Järjestömme mer-kitystiä.
—• A. K .
oiitisia
VUmethMn lähestyy se sihuattu
myyjäsi^Vä. Jolloin Jokainen pääsee
koettamaan kuka sen parhaan voiton
saa,, tarkoitan gramofoonin pöydäl­leen
soittelemiaan. Lauantaina 19 >
ntana sitä koetellaan. Paljon on
miellyttäviä voittoja. Joten tyhjään el
tule meneniään, vaikka myyjäislafi^u-sia
ostaakin. Mutta sitten se iUa
kun orkesteri Ja kaksi hanuria soi
lakkaamatta. Toinen hanurin soitta­ja
on uutuus Montrealissa,, äsken Suo­mesta
tullut Joten kelpaa sitä mennä
sinä; iltana. Monta muuta hauskuutta
oh myöskin siksi illaksi tilattu, yk-slniA
povarimuijakin. joten porvarin
tarpeessa olevat pääsevät samalla sU-tä
tuskasta. Niiiqtä tästä tilaisuudes­ta
:el: kukaan Moritrealin suomalainen
halua olla poissa. ^Survoin on myös­kään
tilaisuutta päästä samana ilta-
Zia nauttimaan molemmista, tämän
maan Ja. vianhanmaan tansseista, ku.
ten myyjäisHtana, j(dloin molemmilla
lattioilla; timsSitaan. V
Vapaa ohjebnafilaismia on Järjes-itsekustakin
olisi meille kaikme mie- ] tetty haalille sunnuntana t i e 20 p.
lenkiintoista nähdä-ja kuulla julkis- Ohjelmassa tulee olemaan paljcaihy-suudessa
keskusteltavan. Siksipä oU­sl
sellaisten toverien. Jotka ovat tot-timeet
ajatuksiiBan siinä määrin jär­jestämään
että kykeneiÄt niitä ylei­sölle
esittämään, tältä alalta helman"
vää, ktiten kuvaelmia,
pale, laulua, kupletteja y m .
keno 8.30 iilaHa.
Alkaa
Ilosanoma tanssijoille — lienee se,
kun osaston -huvitcämikunta on i » ä t -
enemmän kirjoitettava kun mita o- tänst Järjestää syysajakächanuurin
lemme tehiieet menneisyydessä. — Ja so%)llri tanssit Joka torstai-iDaksL On
sinä, t^oläistoveri. ken hyvänsä Ile- kuUllunut yleisön' joukosta Tinpttina
Hamilton, Ont.
PoUiä lettcOöIden nJfcnjana. — TiA
10-p. olivat Can. Steel Car Co. lak­kolaiset
tavallisessa lakkövartibirinissa
ja olivat kokoontuneet yhteen useam­pia
rauhallisesti keskustelemaan, niin
moottoripolUsi ajoi pyörällään Jouk-^
koon ja eräs, lakkolainen Joutui alle
ja oli vietävä saamaan lääkärin apua.
Sen jälkeen löi pöllit erästä lakko­laista
nyrkillään kasvolhhxTja paljasti
ampuma-iaseensa, vaan sUtä huolimat­ta
laktolaiset pysyivät rauhallisena.
Joten sen isompaa rettelöä ei isyrityn.
ny. Sen jälkeen Itikkolaiset marssivat
monisataisena Joukkona kaupungin
talolle protesteeraamaiän jpoilisih
nettelyä, johon pääDikkö öU vastan­nut:
En usko että poliisi on käyttäy­tynyt
sHlä lailla: Näyttää että. on
t ^ o t u s murskata tuo sitkeä Ja rau­hallinen
lakkolaisjoukkue keinolla mH-lä
hyvänsä. Samaxia levänä vangit­tiin
2 lakkovahtia siitä syystä kun
sanoivat rikkuria rikkuriksi, l^öhem-min
heidät vapautettihi 1000 dollarin
takauksella (sanoo 1000 doUäla pääs­tä
takaukseksi sentähden kun sanoi­vat
rikkuria "skääpiksi").
Huonosta työajaste huoilimatta ovat
Hamiltonin työläiset ottaneet taistelun
omakseen. Muunjrien unio on luvian-nut
^ viikossa ja ukrainalaiset kom-
Rädankorjuiityöläisille
Nyt oh uuteen uriioonlittynyt suuri
eueinmistö, joteri asia siltäpuolen on
hyvin. Yksi. asia, Josta tahtoisin huo­mauttaa,
on, että käytäiislln uhion
kokouksissa, sillä ei se ole sillä hyvä
että maksamme Jäsenmaksut eikä
mennä kokouksiin, jolloin saamme
syyttää Itseämme Jos tämä unlo tulee
samanlaiseksi kuin vanhakin oli. Tah->
toisto eritysestl painostaa miehille,
että kävisivät kokouksissa, sillä paasit
kyllä' aina pfigemmin käyvät koko­uksissa
kuin miehet ja paasit eivät
tietysti valvo miesten etuja. Saamme
pian paasien union tästä uudesta
kuten vanhakin oli, ^emme mene
kokouksiin Ja lausu stellä mitä ajat­telemme.
Toiseksi, tahtoisin sanoa,
voi käydä niinkin hullusti, etta menee
uutfet sekä vanhat unlot Jos komppa­nian
herrat . huomaa heikkoutemme.
Stis tadnriölla iiojat asiaan käsiksi ja
kokouksiin siUoln kun suinkin on ti­laisuus.
Lopuksi toivoisin, että tältä-
Idn työalalta ruvettaisihi lähettämään
uutdsia: tähän lehteen, tiiltä kyllä on,
kun: vaan :niin paljon vaivaannumme
että kirjoitamme niitä lehteen, niin
ainakin; luulee — vanhahmaan Iivari.
KULAKKIEN RAIVO
Grankin kylässä (Tulan lääni) puh­kesi
vJt 23 p. tulipalo. Joka levisi 100
talouteen, niiden joukossa kahteen
koUektiiviseOT: talouteen G j a h k i on
koUektivisoituriut kylä. Tulipalo on
palkallisten kulakkien työtä.
Beresnan kylässä ehdotti köyhä ta­lonpoika
Vidmotski talcmpplkaln ko­kouksessa,
että kylä toteuttaisi vUJan-hankintasuunnltelman
ennen määrä­aikaa.
Tunnin kuluttua t&nän Jälkeer,
syttyi tuI^)alo hänen mökissään. Kaik-
"1™^* y^<Jen päiväpalkan viikossa | kiaan palcd 13 taloa. Vastaukseksi ku-niin
.kauan kuin lakkoa kestää. * Ja plakkien terrorihi köyMt Ja keskiva-net
joka satut näitä rivejä ^tanäfie.'miksi ei hanuuria käytetä myös tors- ^o^^mmt osastot Ja nniot antavat rakkaat ovat päättäneet täyttää v i i -
avustusta. Tämä ei tietysti tarkote | Janhankintasuunnitelman 150%.
I Klt^"' .'^nttna, Brool
Ik.tJ nvrlvr^. Drtr
• v ä " " ' . ^aukesan
|cB*t Rovc. Dftroit.
lUicäi SIrtn. ATaiTci
tu^: JiAnsor., VToie
I c VTihl.-oo». Minnea;
Iv .liuila. .MajTMrd,
I r TikiU. Ouincy. B
IET.;! Narmi. Clerela
|T. K a n i l i " ' " ^ " - Berke
Tulokstt vuosikert
VmVcpu. 111.. 6*0 j«
A. .\*iala. Sudbui
Sjdraju. Toronto,
Salo. .So. Porcup
d:a .\hola. Portlan
E r U i I 5 , Kirkland
Kötira, Worthingt
Bjom, Iron Uh
Ssari. San Fra
Tulokset vuoiikcrtj
Kirklanil Lake, Ont., I
f n n k Mäki. KeI>o,
l i c o b Ränirf, Vancouv.
T Ylimäki. . Conne
fr Sillanpää. Vei
Korhonen, Roch
Hietikko, Montr
I Tulokfia vuo«ikerti
lock Spring«, W>o., 2
!d.'. Nieminen,.. BaUi
f. K:ntokoski, Crc
SO Wirtancn, Newp<
Johnson, C u p ia
91. Salmi, Inwood,
l i i WIemer, FaFirpc
Iti Kanta, LudIow,
liju Kolehmainen, A
Tuloksia vuosikerta
0; Fairport Harltor, i
Koivu. East W;nd<
bnny Mäki, Beavertot
^ho Kataja, Mile 1
Pakkala, Kalama,
Lähde, Briltmoun
Tuloksia vuosikerta!
jina, Wash., 110.
Isuomalälnen n
mantereella
muual
apureltaaf
tuntenut
Qtoa Neuvosi
kohtaan held
saakka. Me
Npalatsia vasi
literverhdys mii
fjän kansalaiste
liden työläisten
hetken lyön
Isynnylnmaamn
1», Itsenäisyys,
rkltsl vapautti
irta!
»Un, kalliisti ;
a, mutta —
kaukana
tilaisuus ottai
essamme tai
a. Se oli m
iloismta aik
[ivas hJstorlalli
kitesrty]
(raatajarah
tuntehet timt
tsaarin h
apolitiikan" a
— niin men
joU Suomen ja
I yhdessä pyrkln
onalaisesta tl
yhdessä ihn
Tästä todi
löytyy ^delä
mennen. Su
joiden jälke
jla aroilla, jom
pakolalsuuteei
ne, jotka pU^
"kaulanaxifc
n suinen Vei
at jakkaraitae
kellojen solnt
aomme kärsivä
luokkamn
{maailman, a in
en. Amerik
öllä oU myös]
I tähän iloon. (
juuri siksi, e
yhteydessä ollu
ijän työväetfln
sen merkit]
ne Jännltty]
trostomaan ti
Mcmta J3aJ
raskaan n
lukiessaj
oaan työläist
Mu
teoreettista
el ole ollut
Ja t^tu^ua
3u3 siihen vai
mutta s
MM