Vapaus, August 20, 1921

              M A i m imisram fEHMOHAlMOASfMMEAELE^
^UTUS TAPAH.
NSÄ KAUTTAI
VÄIN smESfmEtm VQI
rjojtukti» ianoina.
erikoistieto) X:
,mr lehti osoittaa,
tie todellisen avun
lon kohtaamille BOU
i porvarillisten.en.
stamisessa ja avuh
idon kohtaam. seu-
Tiliaisuuden pohijal-j
vahvasti tällaisen
nahdollisuutta, Kös-ustavat
venäläiset
vahingoniloa; he
i nälänhätä on aut-isten
vastustajainsa
Lehti huomauttaa
rirkailijoista, joista
laan olleet mukana
länhätää vastaan
irvarillinen Vönich
on Juuri julkaissut
unnetun avustuske-isen
sanamuodon ja
dosta: «Maksim Gor
;tää varmasti- vastji-ansan
. sydämessä,
•rauhallisen yhteis-na
ennen vuotta 19-
Saksan vä)illä käyn
patavarain ja tietee!
n vaihto. , Venäjän
3UU3, tiede ja musiik
hedelmällisesti kum
Ei kukaan, pientä
lilijain koplaa lu-oivonut
sotaa. Teh-naansodan
kestäessä-siä
rauhallisien suh-
;ksi Venäjän ja Sak
,pik6mmin.> Lehden
kysymyksen vallasta
äa ihmisyyden ääntä,
iissä miljoonia ihmi-cuölema,
siellä on
in. Saksan kansan
on tällä haavaa 16-
ta huoli oinasta surul
saa sammuttaa sää-ole
mitään epäilvstä
; saksalaiset ovat Or-miiksi
luovuttamaan
stä minkä omaavat,
toivoo vastaisuudes-ikin,
yhteistoimintaa
ensä kanssa. Saksan
tä Venäjän tulevai-ropan
- tulevaisuus,
elii turvata vastaisen
'nsä venäläisten vel-iräqssä
Mken alohuoneeOTa^pidetyssä
parkmehtin jäsenten ja maiden asiaa
hanrastavien kokoaksessa xnaodostet-iiia
komitej^' Venäjän hädäalaisten a*
vostamiseksi. Osanottajien joukossa
pantiin merkille useimmat englanti­laisten
ja amerikkalaisten avustus-elinten
edustajat Mainitussa kokous-tilaisuudessa
selosti venäjän liauppa-valtuuskunnan
sihteeri N. Elisheke
tilannetta näIkäseuduill%4|L.yenäjän
avuntarvetta ulkomailta,
J^iinikään piiiettiih Berliinin insi­nööriliiton
huoneustossa yk. 30 .valmis
tava kokous, mihin otti osaa muudan
neuvostohallituksen yaltuutettu. Ko-kokouksessa
oli esillä kysymys Yleis-vehäläiseii
Avustuskomitean saksalai
sen osaston muodostamisesta.
VeiiSJaUteii internatbualutien
. Ulkomailla oleskelevain venäläis­ten
vasemmisto-sosialivallankumouk-sellisten
valtuuskuntia' on kääntyiiyt
kaikkien mailman työtätekeväin at
nestien puoleen seuraavalla kehoituk
sella: 'T--
icKymmeniämiljoonia työläisiä ja
talonpoikia kuolee yenä^'äliä nälkään
ja kulkutauteihin. Ennenkuuluma­ton
luonnonkatastrboffi uhkaa perin
pohjin hävittää Venäjän viljavimmat
kuvernementit.
Mailmansota ja Venäjän työläisten
3-vuotinen taistelu yhteiskunnallisen
ihanteensa toteuttamiseksi ovat tyh­jentäneet
kansan, voimat ja se voir.
daan pelastaa tästä hädästä vain koko
sivistyneen ihmiskunnan avulla.
Mutta vallankupioiiksellinen Venä­jä,
panee ensimäisen ja painavimman\
toivonsa kaikkien maiden työläisten
avun nojaan. Heidän on tehtävä aloi­te
nälkäänäkevän Venäjän auttami­seksi.
Heidän on opetettava muut
kansankerrokset ja hallituksensa, huo
maamaan, että ellei tämä apu saavu
ajoissa, ellei ryhdytä toimenpiteisiin
kulkutautien'; yastustamiseksi, ellei va
rata mahdollisuutta kylvöjen tekoon
-—niin muuttflu tämä Venäjän koet­televa
onnettomuus mailmankata-strooffiksi,
kriisiksi, joka tulee kestä­mään
monia vuosia.
Vasemmisto-sosialivallankuraouksel-listen
(internationalistien), pjuolue
kääntyy työtätekeväin puoleen, kai­kissa,
maissa puoluekantaan katso­matta
mitä lämpimimmin vedoten, jpt
ta ei vlivyieltäisi nälkään menehty­väin
venäläisten veljiemme avustami­sessa.
Riiotsalaineii puolueto
veri Venäjän koette-
/ Hiuksesta m-iiiiitti-iiter
- •••4 n £
ejtarikirjailijan
aomus.
Ve­salainen
. kirjailija
lann on kääntynyt.e-amerikkalaisen
sanb-uoleeh
seuraavasisäl-omalla:
.
3vat aina olleet en-
)in kysymys on kos-iten
auttamista. Mik
fin käyttäisi köyhyy-enenkin
leivänkanni^
n voi vielä tänään sa
ossa tulemme kanta-
Venäjän avustami-denäköisesti
lähetäm
e kykeneviä lääkärei
le heidät lääkeaineil­la
siellä ankara mtit-elu.
Nälkään eivät he
voittaa. Taistelu nä-
1 on niiden eriköis-n
mailman vilja-ait-
•^«"t ojentavat
teniä.
ka-
-työläiset ovat pan-uremmoisen
avDstus-osto-
Venäjän hyväk­syä
varten valittu kö-entj-
istä lehteä, joka
' päivä.
nerikan avustusviras-
•3 se on halukas hub
Oonatta venäläisestä
S.
EnBlannb»a.
•lehti ilmoittaa, että
«Kiviä leivän asematta)».
Yiläolevalla ptsikölla kirjoittaa Ra-dek
«Pravdassa»:
«Volgan alu.een nälänhätä on tullut
koko EurOpan huomion polttopisteek
si. Mutta erehdytään suuresti, jos
luullaan, että tämä siiuri känsanon-nettomuus
on saanut joitakin ihmi­syyden
tunteita ilmaisukseen kapita­listisessa
sanomalehdistössä. Kapita­lismi
näkee Venäjän nälänhädän vain
yhdeltä näkökannalta: 'onko se omi­aan
avustamaan tj/öläisten ja talonr
poikain hallituksen kiistämistä? Ka
pitalistinen sanomalehdistö levittää
lakkaamatta vääriä tietoja Neuvosto-
Venäjän mobiliseeriauksesta Puolaa
vastaan. Viimeksi saapuu ilmoitus,
että neuvostohailitus on lähettänyt
200,00.0 miestä vahvan armeijan Kau­kasiaan
ollakseen , yhteistoiminnas­sa
Kemal Pashan .armeijan kanssa.
Ja Ranskan hallitus ilmoittaa «var­moista
lähteistä» «koko mailmälle
valtavista bölshevikkivastaisista mie­lenosoituksista
Moskovassa».
Sveitnn työläisten toimenpiteet.
Svieitsin sosiJalidemokratinen puo­lue
ja Sveitsin ammattiliittojen hallin
hot kehoittavät kiertokirjeeillä eri o-sastoja
nälänhädän lieventämiseksi
Venäjällä keräämään varoja ja vaate
tarpeita, mitkä luovutetaan Mosko­van
komitealle.
Ka<]on organisointi iUe Venäjällä.
Moskova 2/7. Tarkoituksella tut­kia
nälänhädän laajuutta Vogan alu-_
eella on Samaraan matkustanut yleis-venäläisen
toimeenpnevan komitean
valitsema erikoiskömit^a. Se käsittää
jäseniä • mainitusta toimeenpanevasta
komiteasta sekä elintarve- ja maan-vilielyskomissariaatista.
Komitjean
Puheenjohtajana toimii Belkin. Sen
toiminta-alueeseen kuuluvat Samara
ja Simbirski.Tataaritafiavalta ja Tshu
vasisen autonominen alue, Komissi-ooni
on jo tarkastaiiut osan näistä a-lueiste.
Yleinen asema on vaikea mut
ta ei toivoton. Koniissiooni on muo
dostanut eri avustuslaitoksia ja on
kiinnittänyt erikoista huomiota työ­läisten
ja talonpoikain lapsien siirtä-
(Vapauden erikoistieto)
Tukholma 27/7. Tämänpäiväises­sä
Politiken-lehdessä kirjoittaa tove­ri
Otto Grimlund Venäjää kohdan­neen
kadon johdosta seuraavaa:
Moniet kykertelevät näinä päivinä
ilosta kämmeniänsä. Miten ihastu­neita
ovatkaan vastavallankumoiiksel
liset ja bolshevismin vastustajat! Neu
vosto-Venäjä ori vaarassa, kato. koet­telee
julmasti maan inupten niin he­delmällisiä
seutuja, miljoonat ihmiset
kärsivät nälän nimettömiä, tuskia.
Koko mailman porvariston huonosti
salatussa ilossa ei suinkaan ole mi­tään
ihmisen myötätuntoa luonnon-katastroofin
kohtaamia, onnettomiini
eläimen nautintoa sen johdosta, että
ihmisiä kohtaan mutta sitä enemmän
pelätty ja vihattu vihollinen -r- tässä
tapauksessa kommunismi Venäjällä
ja sen kautta: kansainvälisen vallanku
moaksellinen työväenliike — taiste­lee
miltei voittamattomia vaikeuksi^k
vastaan.
Niin, Venäjä näkee nälkää! Tämän
kansan miljoonat ja taas miljoonat
ovat nälässä. Vaikeita aikoja tais­tellaan
läpi ja vielä vaikeimpia aiko­ja
on tulossa.
Yleisvenäläisen toimeenpanevan
keskuskomitean istunnossa tämän
vuoden toukokuussa raporteerasi
Oshinski tulevan sadon mahdbllisuuk
sista. Hänen ilmoituksistaan näkyi, et
tä toiveet olivat jo silloin kaikkea
muuta kuin valoisat. Varhemmin oli
sitävastoin puhuttu rekordisadosta.
Siemenviljaa oli luoVutettu huomatta
van paljon enemniän kuin edellisenä
vuonna, kylvössä oli suurempia mää
rja kuin aikaiseijjfl^in ja yleensä ol­tiin
mitä parhaimpien odotusten yal
lassa vuoden sadpn suhteeri. .Mutta
sitten seurasi koko evääÄ>jä kesän
kuivuus, ankarampi kuiri'milloinkaan
ennen. Tässä On otettava lukuun Ve
näjän erikoinen ilmanala, aito man­nerilmasto,
joka ulottuu yli koko
tuon äärettömän maan. Osansa, dh-nettomuudessa
on myös sillä alkupe­räisellä
tavalla, millä talonpojat viije
levät maataan. Maata viljellään pe
räti alkuperäisillä yälineiUä ejkä niin
syvältä kuin esim. Ruotslsja oQja
päha. Siitä syystä säilyttää maa siellä
myös vähemmän kosteuttaan. Järki
peräinen kastelujärjestelmä on niin­ikään
täysin tuntematon Venäjällä.
Tämä, samoin kuin kolmivuorojärjes-telmäkin
pohjautuu suurelta osalta
vanhaan poliittiseen ja yhteiskunnalli
seen järjestelmään, kuten eräs kir­joittaja
varsin oikein huomattaa.
Kuivuus on kestänyt koko ajan
Toukokuun lopussa kulki kuitenkin
sadejakso yli Tyerin, .Moskovan ja
parin muun kuvernementin, mikä o-sittain
pelasti nämä joutumasta alle
keskisadon. Siperiassa lienee sato
keskulainen. Kaukaasiassa huono,
Ukrainassa yleensä hyvä. Ankarim­mat
iskut ovat kuitenkin kohdanneet
viljaa eniten tuottavia seutuja, jotka'
muutoin .tavallisesti ovat varustaneet
muun Venäjän •— aikaisemmin myös
ulkomaat — ylijäämästään. Kasariin,
Samaran, Saratovin ja Astrakanin
piirit, sts. koko Volgan aliie, on täy­dellisen
kadon'vallassa.
Tämä kato, sitä seuraavan nälänhä­dän
kera panee Venäjän kansantalous
koneiston äärettömän kovalle koetuk
selle. Kulkulaitosten huono tila pa­hentaa
myös tavattomasti tilannetta.
Bolshevikit ovat kuitenkin tehneet mi
tä on voitu tehdä: ovat turvautuneet
maan kaikkiin voimiin onnettomuu­den
torjumiseksi. On ryhdytty kaik­kiin
mahdollisiin keinoihin, joiden voi
daan katsoa tuottavan apua ja lleven
nystä. Trotski — mailman etevin
organiseeraaja — on ottanut joh­taakseen
taistelua nälkäkuolemaa
vastaan. Moskovassa on perustettu
jäseninä henkilöjen kaikista puolueis-jäseninä
henkilöjä liaikistapuuoleis-ta,
ja joka ,toimii puolueettomasti
jnyös Venäjän ulkopuolella; Kolmas
Internationale on kehoittanut kaikkia
siihen lukeutuvia puolueita rientä­mään
apuun; ammattiyhdistykset
päättävät kaikkialla monella tavoin
ryhtyä avustnstoimintaan jne. Tais­telu
nälkää yastaan järjeistctään ja
«Daily Heraldin» kirjeenvaihtaja tie
dottaa lehdelleen Moskovasta, että
punaisen ammatillisen intemationa-len
korigressissa.esitti toveri Ovsky
seuraavat viisi liittjrmisehtoa:
l;ksi luokkataistelun käyminen käy
iännössä eikä vain sanoissa;
2 :ksi proletariaatin diktatuurin hy-väksymij|
fin;
3:ksiwtmansiikaisen Moskovan ja
Amsterdamin Inteinationaleen kuu­lumisen
kieltäminen;
4:ksi porvaristoa vastaan käytäyän
taistelun yhteriäistyttäminen kussakin
maassa ja •
5:ksi kansainvälisen proletaarisen
kurin hyväksyminen, toisin sanoen
kansallisten järjestön kongressin pää
töksiln pakollisen alistumisen hyväk­syminen.
Tällä' perusteella; yoi kansainväli­nen
ammatillinen liike muodostua ja
rakentua taistelun' internationaleksi,
eikä rikkuri-interriationaleksi, kuten
Amterdamin .keltainen' Internationale
on.-.'
Italian ja Venäjän väli
set neuvottelut»
Rooma — Messaggoro-lehti lausuu
että neuvottelut Neuvosto-Venäjän
täällä olevan kauppalähetystön ja I-talian
hallituksen välillä ovat melkein
loppuun saatetut. Sopimus joka ai
lekirjoitetaan aivan kohdakkoin, si
sältää neljä pointia:
1. Yhteisesti fipvitäan,-että pikai­sesti
aletaan neuvottelut mitä laa­jimman
ja täydellislmmän taloudelli­sen
ja kaupallisen söpimukseri aikaan­saamiseksi.
2. Venäjä lupautuu antamaan I-talialle
samat oikeudet kuin mitä se
on jo myöntänyt toisille maille.
a. Venäjä antaa .tasäarvoisen huo
mlon Italian kre^ftttiyaatimuksillj
Yenäjään nähden. ," ' • * * '"
4. Neuvostohallitus sitoutuu ettei
vät sen lä,hetit Italiassa pyri harjoit-maan
minkäänlaista propagandaa ku.
ningaskunnän aineilla.. >
Saksan iaeaih«TJätt«n. raahanbaijaas.
miseen hedelmäHisemmille seuduille.
Maamaljelys- ja elintarvekansan-komissariaatti
on laatinut suunnitel­man
nälkääkärsivien kuvemement-tien
varustamisesta syyskylvöviljalla.
Tarkoitukseen vaaditaan 48
naa puutaa viljaa.
suunniteljnallistutetaan
Tämä raskfas isku Isaattaa aiheuttaa
myös ulkopoliittisia seurauksia Venä­jälle.'
Voidaanko ajatella, ettei Ve-näjä
voi täyttää niitä velvollisuuksia,
joihin se on konsessiooni- ja hankin­tasopimuksissa
sitoutunut. Mutta
vaikkapa tämäkin voitaisiin välttää,
niin jäisi joka tapauksessa.mäah niin
lupaavasti alettu teollinen uutisraken
nustyö sikseen pitkiksi ajoiksi eteen
päin. Lisäksi tulee vaara, että kapi­talistiset
valtiot vainuavat huomen-säätä
ja pyrkivät -käyttämään Venä­jän
ja sen hallituksen vaikeuksia pi­tääkseen
vireillä ja taloudellisesti se­kä
sotilaallisesti tukeakseen levotto­muutta
ja tyytymättömyyttä, mitä täi
laisessa apauksessa ei voi .olla ilmene­mättä,
miten paljon yiranoriiaiset sit­ten
tekevätkin pelastaakseen-mitä on
pelastettavissa. Niin, eipä edes ole
mahdotonta, että suoranainen hyök­käys
Länsi-Europasta saisi uudelleen
kiinteän muodon. Tässä kohdassa on
kansainvälisellä työväenliikkeellä ja
sen määrätyn kannanotolla mitä suu­rin
merkitys! ^r-—
Kirjottaja huomauttaa sitten, kuin
kä Norjan suurkäräjät ovat Venäjän
nälkääkärsivien hyväksi päättäneet
luovuttaa 700,000 kruunua, miten
nälkiintynyt ja puhtaaksi rosvottu
Saksakin ilmoittaa olevansa mukana
avustustyössä kun taas Amerikka vas
taa Hooverinivaisella suulla: päästä­kää
ensin vapaiksi amerikalaiset van­git!
Ruotsiin nähden lausuu kirjoti
taja, että tässä olisi hyvä tilaisuus m.
m. 40,000 tynnyriä käsittövän silli-määrän
käyttämiseen, jotka Bphus-läänin
saaristossa turhaan odottavat
ostajaa. Lisäksi ovat valtiopäivät
myöntäneet 10 miljoonaa kruunua
luoton järjestämiselcsi hätääkärsiville
maille. Jos koskaan niin nyt tehtäi­siin
hyvä työ hankkimalla noilla 10
miljoonalla sekä sillejä että muita e-lintarpeita
nälän kourissa olevalle Ve
näjälle, teko mikä olisi Venäjän kan­sassa
herättävä mitä syvimmän myö­tätunnon
ja kiitollisuuden Ruotsia
kohtaan.
(Vapauden erikoistieto)
Saksan oikeistolaisten, riippumatto
main ja näiden vanavedssä kulkevain
enemmän' tai vähemmän porvarillis­ten
ainesten yiime kuuri lopussa toi-meenpanemain
rauhanmielenosotus-ten
johdosta antoi Saksan Kommunis
tinen Puolue julistuksen,, jossa tuo-tiin
esiin edellämainittuja aineksia ja
niiden rauhanrakkautta kuvaavia seu
vaavia kirpeliä totuuksia."
Julistuksessa väinitaan ensin kuin
ka keisari Wilhelm milettömässä pöyh
keydesaaän vuonna 1914 lausui joh-tikvansa
lansansa «kohti ihania aiko­ja
», mitkä kyllä muodostuivat iha­niksi
omistavalle luokalle, mutta mer­kitsivät
kuolemaa ja kurjuutta omis­tamattomille.
Nämä ihanat ajat —
mailmansota —• merkitsivät ihmiskun
nalle tnskain helvettiä ja kokonaista
ihmisveren merta. Mutta silläkään el
suinkaan ollut vielä sota lopussa.
Suursodan päätyttyä korvattiin keisa
rilliset kenraalit sosialidemokrateilia
ja käännettiin ulkoista vihollista vas
taan käytetyt aseet kotoista — pro
letariaattia — vastaan. Sitten vuo­den
.1918 on Saksan sosialidemokraat
tisen tasavallan ura ^työläisveren kos­tuttama.
Kuuluisin kansalaisodan työ
läismurhaajista on sosialideriiokraat-ti—
Noske!
«Ja nämä miehet - - lausutaan ju­listuksessa—
toimeenpanevat nyt il­veilyn,
joka kantaa nimeä: Ei kos
kaan enään sotaa!
Eivätkö he itse olleet sotarikolli­sia?
Eivätkö he olleet puolustamassa
jokaista omistavan luokan veritekoa,
Belgian polkemisesta äina siviiliä^
sukkaiden murhiin, .veiei^aiäftsioai*^
Brest-Litovskin rauhaan ästj^ Bi^äti
kö he olleet mukana kaikissa pakko,
toimissa työtätekeviä k,an^nJQukkoja
vastaan, nuorigosuojeluksen lakkani
tamisesta aina «isärimaalliseen apu-palvelukseen
», työläisten täydelliseen
orjuuttamiseen asti? Eivätkö he ole
aina kannattaneet, ihmigteUfÄlitusta
ja puolysteneet §en jpysyttämlstU? .El
vätkö he ole aina yhtyneet sotaroska-väen
viha- ja kostonhuutoihin?
Työläiset, työläisnaiset, nuoriso
proletariatti! Voitteko te odottaa
näiltä naamioiduilta kansalliskiihkojli
joilta mitään turvaa imperialistista
sodan vaaraa vastaan? Ette ja vIeH
kerran ette! Riisukaa siis naamio
petturien kasvoilta! Ajatelkaa vasta-vallankumouksen
varustautumista!
Ajatelkaa kaiken nimisiä lahtarikaär
teja! Ajatelkaa riehuvaa sotaa Vä­hässä
Aasiassa ! jne. .
Porvaristo varustautuu paraikaa
kaikkialla sotaan proletairiaatin tukah
duttamiseksi. Joka päivä kasvaa hätä
jä kurjuus. Kapitalistiluokka käy pit
kin linjaa hyökkäykseen! Työväen­luokan
ja työtätekevän nuorison kur
jistuttaminen saa yhä hirvittävimmät
muodot. Yhä suuremmat joukot rien
tävät ruumiillista, henkistä, moraalis
ta perikatoa kohti, ,
Tällaisena hetkenä huutavat sosia-li-
imperialistit, Saksan saaliinhimoi-sen
finanssikapitalismin apurit Ebert,
Scheideriiann, Noske, Crispien, y,m.:
Ei koskaan enään sotaa j
Älkää antako tämän menshevisti
sen ulvonnan hämmentää itseänne!
Porvaristo ei suinkaan ajattele luo­pua
mahtikeinoistaan, aseista, ja so­dankäynnistä.
Ajatelkaa, että Venä­jän
sankarillisten työläisten ja talon­poikain
on ollut pakko kolme vuotta
puolustaa proletaarivaltiotaan, taistel
la koko mailman kapitalistista ajo-koiraparvea
vastaan. Kansinvälinen
finanssikapital. kävi kaikin keinoin
hirvittävää hävityssotaa 'Neuvosto-
Venäjää vastaan. Ase kädessä, luo­malla
punaisen armeijan, onnistui Ve
näjän proletariaatin karistaa raa'at
palkkasoturijoukot, kansainväliset
valkoiset kaartit kurkustaan.
Ottakaa oppiaksenne Neuvosto-
Venäjän taistelusta. Jokainen todelli
nen proletaarivaltio joutuu kansain­välisen
kansalaissodan uhkaamaksi.
Saksakin työväenluokka tulee pako­tetuksi
ase kädessä puolustamaan
niin Saksan kuin kansainvälistä val­lankumousta.
Kaikkien maiden kapi­talistien
sotilaallisen, taloudellisen ja
poliittisen diktatuurin voi murtaa
vain proletaarinen diktatuuri. Vasta
ase kädessä on kansainvälinen prole­tariaatti
toteuttava vapautuksensa.
Pois siitä'^syygtä koko pasifistien rä
hinä! Pois siitä syystä mitäänsanoma-on
ja vain porvaristoa ja vastavallan
kumousta palveleva iskulause: Ei kos
kaari" enään sotaa!
Suunnatkaa katseenne rohkeana,
pelkäämättömänä ja kir]ckaana tule­vaan
taisteluun!
Paljastakaa vapaadhtoiset ja vas-tentahtoiset
vastavi^Hankumouksen
apurit!
Suojelkaa itsenne imperialistiselta
sodanvaaralta ja valkoiselta terroril­ta
proletariaatin aseellisen taistelun
kautta!
Eläköön proletariaatin diktatuuri!
Eläköön Neuvosto-Venäjä! :
Eläköön Kommunistinen Intema-
Eläköön mailmanvallankuroous»!',
tionale!
Kuusi miljoonaa työtön­tä
Yhdysvalloissa
No«r YorUsia pidetyssä yhdessS' at*
noassa bokoaluMsa keritty $4,-
000 osanottajia «Ilen 1|600
Wa^lngton — Kaikki entiset vi­ralliset
laskelmat työttömyyden laa­juudesta
Yhdysvalloissa osottautui-vat
olevan paljon alempana siitä kuin
nykyinen, työslhteeri Davisin Hmotta.
essa työttömien lukumäärän virallis*
ten laskelmien mukaan olevan 6,-
786,000. • • '
Työslhteeri Davis julkaisi tämän
raportin työttömyydestä senaattori
McCormickln esittämän päätöslausel­man
johdosta toimeenpannun tutki­muksen
tuloksena. Kuten näkyy nou
sevat näriiä hallituksen tilastot sen E
miljoonan arvion yläpuolelle, minkä
APL :n viranomaiset äskettäin arvioi­vat
työttömien lukumääräksi.
—o—
Amerikälainen lahtari-kaaiii
iärjesiyy
>^ 2,000 chicagojiatata
Uiijri ku Klux Klaniin Kosklvjlkkoa
X^ten yöllä niissä serQtHonelss^ jotka
yi^tettiin • Zurlchin JäifvestÄ "noin 6
mailla etelään, Anl^ra^^ sateesta
huolimatta ri^alyät clucag^laiMVpor
värit yhty^nJiii\ ftnfteritolaiä^ l^l^tft-rik
«lör(||nt . •••..^\m^^:j, •
Työväen uniot kehotta­vat
presidenttiä tui»-.
" mitsemaan Arne-rikan
Legiohan
Reading ^ Tämän kaupunfifin am
mattiunioitten keskusneuvosto on juu
rl kehottanut presidentti Hardingia
«antamaan American Legionan tyh
myydelle ja laittomuudelle sellaisen
potkun, että tämän järjestön johtä-jain
on lakattava kiihottamasta seu­raajiaan
enempikin laittomuuksiin.»
Tähän toimenpiteeseen ovat nämä
työväen uniot saaneet aiheen siitä, et
tä American Legiona äskettäin uhka­si
presidentille, että jos hän vapaut­taa
Debsin, tulee American Legiona
pitämään sitä lupakirjana laittomuuk
siin.
New York — Sunnuntaina elo­kuun
14 p. täällä pidetyssä'kokouk­sessa,
joka oli d^jestyneltten työläis,
ten toimesta kokoonkutsuttu, tarko-tuksella
alkaa voimakas keräys Venä
jän nälänhätaisten hyväksi oli saapu­villa
noin 1,500 henkilöä. Kokoukses
sa selostettiin uselpsa piihelssa ja pu- ^
heenvuorolssa Venäjän nälänhätäti-lannetta
ja mitä se tulee vaikutta- .
maan Venäjän proletariaatin tnistela
kuntoisuuteen kapitalistista niallmaa
vastaan, jos venäläisiä tovereita ei
eteen sattuneessa ankarassa vastoin­käymisessä
ryhdytä voimakkaasti' a-vustamaan.
Luettiin voimakas pon­siehdotus,
jossa tuomittiin niin Ame­rikan
kuin muittenkin mqltten kapi­talistit
mitä ankarammin ja päätet­tiin
ryhtyä voimakkaaseen avustuic- ;
seen nälänhätäjsten hyväksi.
Kokouksessa kerattUn $4,000
Tässä kokouksessa huolimatta sil­tä,
että'siinä oli vaan noin 1,500 osan
ottajaa saatiin kolehtina toi keräyk­sellä
3,000 dollaria rahassa Ja 1,000
dollarin arvosta jalokiviä ja multa
kalleuksia. '
Hoov^rin menettely tuomittiin. :
Yhdysvaltain hallituksen edustajan
Hooverin menettely suhtautuessaan
Venäjän nälänhätäisten avustuspuu-haan,
asettamalla kaikenlaisia ehtoja
neuvostohallituksen täytettäväksi,
ennenkuin minkäänlainen avustusto!
mlnta voisi tulla kysymykseen sai o-sakseen
ankaran kritiikin, m.m. sanoi
kokouksen puheenjohtaja, että Hoo­ver
menettelyllään el ainoastaan- a-vusta
vastavallankumouksellista het» ^
d^n toiminnassaan neuvostohallitus* (
ta vastaan, mutta ett^ 'se toiminnal­laan
järjestää vastavallankuDlftliltsel
lisiä voimia sinne missä niitä ef M k
ole olemassa. ]?unii3ä ideliien sanoi,
cttU Jo; VonUjää et avusteta, tulee se
olemAAn avuton ja Alttiina Valkoselle
hirmuvallalle, joka tulisi tekemänä...,'
lopun Venäj. Mutta, jos me voimme'
saada hllle tarpeell. määrän ruokaa,
el neuvostohallituksen tarvitse hyväk
syä sille asetettuja kapitalistien eh­toja,
eikä myöskään tarvitse pelätä
vastavallankumouksellisten toimenpi­teitä.
Mailmankuulu kirjailija
ei halua vierailla
Yhdysvalloissa
Milwaiukee — Yhdysvallat on liian
vaarall. ja tyhmä maa vierailtavak
si George Bernard Shawlle, mailman-kuululle
brittiläiselle näytelmäkirjai­lijalle,
joka on viime aikoina kirjoitta
nut voimakkaita kirjotuksia bolshevis
min ja Venäjän neuvostohällituk^n
puolustamiseksi,
Milwaukee Leaderin kutsuun, että
Shaw ja riiuut europalaiset radikaalit
tulisivat Amerikaan avustamaan tais-^
telua poliittisten vankien vapauttami
seksi, Shaw vastaa:
«Mitä. Tulla Amerikaan! Ei, kii­tos.
J6s he kerran ovat sulkeneet
Eugene V. Debsin vankilaan 10 vuo­deksi
sangen lievistä huomautuksis­ta,
niin mitä he tekisivätkään minul­le,
joka en voi milloinkaan avata
suutani yleisistä asioista, lausumatta
sellaista, riiikä pelästyttäisi E. V. Deb
sin hänen hellän sydämensä pohjia
myöten? He mahdollisesti murhaisi­vat
minut sähkötuolissa.
«Ei; minä tiedän milloin minä olen
turvassa; ja se ön silloin kun minä
pysyn, ulkona Amerikasta. Te muis­tatte
mitä minä asetin kalaerin sa­noiksi
sotanäytelmässäni: «Vapau­den
patsas on oikeassa palkassaan —
Irlanti ei hyväksy Ison
Britannian ehtoj;
Ei ote kysymys eroamisesta koska u-niota
ei ole olemassa vastaa
tasavaltalaisten presidentti
Dublin — «Me emme voi hyväksyä
Britannian hallituksen ehtoja», lau­sui
Eamon De Valera puheessaan
Dail Eireanillc keskiviikkona, jolloin,
Iriannin parlamentti kokoontui kes­kustelemaan
Englannin esittämistä
ehdoista. ,
De Valera huomautti, että brittiläi­sistä
aamulehdistä näkyy, että Eng­lannissa
epäröidään ja aprikoidaan
merkitseekö meidän vastauksemme
Lloyd Georgelle hyväksymistä tai klel
täytymistä; «Ei kenelläkään pitäisi
olla siinä suhteessa mitään epätie-i
toista», lausui De Valera. «Me em­me
voi hyväksyä emmekä halua hy­väksyä
tämän maan ja kansan edus­tajina
noita ehtoja.»
Sen jälkeen hän kertoi lausutun,
että Iriannnllle on tarjottu Dömlnio-nin
oikeuksia. Iriannille ei ole tar­jottu
mitään sellasta. Noissa ehdois­sa
el ollut Iriantia, vaan kaksi toisis­taan
erotettua Irlannin osaa. «Meil­le
ei tarjottu edes Dominion oikeuk­sia,
sillä myönnetään, että Dominio-nilla
on oikeus erota jos niin halua­vat,
mutta meille sanotaan että mei­dän
täytyy pysyä Englantiin sidottui­na.
Me. emme pyydä oikeutta erota,
sillä me; emme milloinkaan ole liitty­neet
unlopn Englannin kanssa.» :
Vapaude^<.:!h^utapat8aana.» Olinko
minä vä'''*'''*"
<OmpA'^'86: jjiaa! Pelkää Debsiä j ^
ylpeilee Dempseystä. Se on Illan ty­perää.
»
'Mli
im
ii
I
'Mi
nm
'm ,f..V-rvtV-i5?.Vl
' 'J' ••
mm
rl.:
ft