1930-03-13-03 |
Previous | 3 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1930 Torstaina, maalisk. 13 piha Thur., March 13 int. johtaja Losovski lähetti tervehdyssäh-sen ammat. internatsionalin päätösten mukaisestL Keskusasiana oli vallankumouksellisen vastustnsliik-keen vaatimusten muodostaminen sen amm. |y m. inafkSOulCuDS ?' jkösanomia KomintemiUe, KommJ ja "taistelu järi^"ön'"mu^^^^ {NuorisoiBternatioÄalelle, Punaisel- menetelmien määrääminen. Kong-j Ie Ammatti-intemationalelle, Gas- ressi otti tarkasti arvostellen val- ^j^j^eisien tietojen ^-jtonian vangituille _ l ^ o l a i s i l l e , lank ammat. lukkeen suorittamis- '^dxidtsonin matkat — rttää Port ArtJiurin alu- »^^^e^mitean on ollut •^Jjtjäinen suunnitcliaa A ^ ^ ^ J ^ e n jokaiselle Bulgarian vangeille. Italian vallan- ta taisteluista opetukset. Työpaik-kumouksellisille y.m. Myös "punais- " • ten rintamatai?telijain liiton puheenjohtajalle osoitettiin myrskyis-itä suoskita. Tervehdyspuheen sai pitää komm. puolueen kuuluisa johtaja Thälniann. ' Ammatillisen liikkeen opposit-sionin tehtävistä puhui Merker. Saksassa oli alkanut ensimmäinen kojen osittaistaistelut oli isonnettava koko talousaloja ja teollisuuksia käsittäviksi taisteluiksi ja joukot mobilisoitava suorittamaan poliitillisia joukkolakkoja porvariston .kuristamistoimia >-astaan. Taistelujen järjestämisen uudet muodot, vallankumoukselliset työ-paiÖtaneuvostot, taistelujohdot ja Justajien kokoukset tehtiin y-jnissä suomalaisia on. rajoitetun ajan suh. stvuuttaa sellaisia ^ paiikakuDtia kuin Port pn]and. ratsioimisaalto v. 1925 puolivälissä Btmt paidat PO 'j^y^^^yjjj^ toinen. Pääoman leensä ymmärrettäväksi. Työläisten ^•^fvSonaan ; keskittyminen on jatkunut. Pank- maistelujen laajentamiselle luotiin JnLsonin matkan kes-' ke ja ja liikelaitoksia on yhdis-, erikoisilla järjestyssuunnitelmilla ^ i ^ t d e vaikuttamassa jtetty. Maailman markkinoilla on paremmat edellytykset. Toimin-mmilut. sillä hän on o i - kilpateistelu kärjistynyt. Sotavaara taan tarvittavien rahojen hankki- K. puolueen hyväksy- 'on sen mukaan käynyt suuremmak- ;mistä järjestettiin. Kokous näytti, saanut kaikissa puhe- si. Suurporvaristo koettaa suoriu-; sanoi Merker .edelleen, että korni a jakamattoman kanna, tua vaikeuksista kiristämällä työ-j munistisella puolueella oli erino-oDut itsekin halukas läisjoukoilta riistämistä ennen kuu- mainen arvovalta ja että se oli si-matkaansa joka nurfc- lematttomastL Young-suunnitelman dottu työläisjoukkoihin. Edusta-rasitukset koetetaan työntää työ- jien keskuudessa oltiin täysin sel-paikkakuntien tovereita. Iäisten niskoille. Sosialidemokra- villa siitä tärkeästä tosiasiasta, että toveri Hendricksonllla on t ia ja ammatillisen liikkeen by- työväenluokan vapautustaistelu on tflaisuus puhua, keholtamme rokratia kannattavat suurporva-i mahdollinen ainoastaan kommunis- 5n voitavansa, ilmottamaan a- rigton näitä toimia haikailematta. \ tisen Internationalin johtaessa, tilaismiisista ja jos kelisuh- byrokratia tulee sortamaan Kommunistinen puolue ja amma-öatävät, pitemmältäkin mat- työläisiä entistä päätteliäämmin ja tiilisen liikkeen vallankumouksel-talemaan kuulemaan puhujaa, raag^ujjn \\nen vastustussivusta ovat yhtä, ( » x-M- • i-i. • i. "e ovat erottamattomasti yhteen si-kulkee seuraavassa järjes-! A^^^^^^^^f ^ " 3 ^ ^ ^ v l <iö^^^^^ kommunistisen puolueen '^i^l^^^^"!,^^^^ val- 14 n ' ""^If-!? rikastumisesta i^n\iumoMks^\\men vastustussivusta Mm, perjantaina .... 14 p.: keskittymisestä tulisi hyotya myös ^a^ssimaan voittoon. Ifluant. jasunn. 15 ja 16 p.,tyolaisil^^^^^ Se joka on käsittänyt j g^^s^^ vasemmiston ammatilli-ism. maanantaina . . . . 17 p. kapitalistisen talouden kehityksen, erikoisliike kuuluu siis kiin-Ä e e l l a ! - ' ^ S : t " t T m i s Ä ^^TT^^-^;^^- u e i , i v i u . a a u v u i i i i a i , a t u i o c n c « a v a i i c nalen yhteyteen ja tahtaa myös on täytynyt seurata kurjuuden ko- • aseelliseen vallankumoukseen, hoammen toisella navalla. Tyo- ; —^— . • . .• '~-=—=•= läisluokalle ei voi sen tähden tulla mitään etua Saksan kapitalistisen talouden rikastumisesta ja vahvistumisesta. Ratsioimisesta saatua voittoa käyttää porvaristo uusien, työtä säästävien koneiden ostamiseen, jotka (tekevät tuhansia ja.taas tuhansia leivättömiksi, sekä lahjoakseen ja mädännyttääkseen j työläisten aristokratiaa ja työvä- { en järjestöjen byrokratiaa. Sosia- : lidemokratia jakaa des osapuilleen kykenee erottamaan mflhffnutgimman terveen taiteen tar^ jolla olevista eri muodoista. Sillä taiteella ja taiteella voi oUa suuri ero. On kaikkialla pyrittävä karttamaan n . ^ sentimentaalista (tunteellista haavemielisyyttä) taidetta, joka e-tenkin kirjallisuuden alalla voi olla hyvin harhaanviepää. Taiteen t u lee olla mahdollisinmian reaalista (tosiperälstä). mutta sUtä huolimatta kauneuden ja sopusouinun lakien alaista. Siis muistakaa nuoret työläisur-hellijat, että - työmme yhteisen suuren päämäärämme puolesta el ole yksinomaan vain fjrysllllsen kuntoutumisen työtä, vaan vaatii se sopusuhtaisuutta kaikiUa inhimillisen elämän aloilla. J a taide, sen harrastaminen ja ymmärtänainen, on osa tässä rintamassa. , torstaina 20 p. j Port Arthurin aluekomitea. A. Kari, sihteeri. TEN OSASTO rYÖVÄEN URHEILU öhjois-Ontarion piirin naisosastoille Työläisurheilijat ja taide Kuten kalkki tlfedämme, on tai-jäsenilleen teen eri llmennyspuolet sangen väö- 1300,000 toimipaikkaa. Samalla on ninalset ja niiden vaikutus eri ih- Kommuunin muistojuhlaa selvää, että ne ainekset jotka ovat misUn huomattavasti erilainen. Tä-mahdollisestl kaikilla paik- ottaneet rahaa Sklarekilta (suur- mä luonnollisesti Johtuu siitä, että ulia, missä ikinä työy&enjät- kavaltaja), ja ne, jotka saavat li-jeri ihmiset ovat sielulliselta että on. Mainittu muistopäivä on jhavat" palkkansa ministereinä^ hal-'lyysUliseltä rai'ieateeltaan,,j.erilaisia, pnä Ja siksi keholtemme p i i - litiiBpresidentJifiipä; - . poliisipresi- Taiteen eri puqUen t i i^ °^^fS..«.^* 4.dentteinä, tai -muina kapitalistisen ^vaItioI{oneiston toimijoina; eivät eroa' lainkaan toisistaan;' - Sosiali-muistojuhllen valmlstelidhlil. aan mahdollisuuksien mix-juien ooiimmiisstiuummiissttaa.. , fasciaminpätd näyttää suurporvä- ^ J S S f ^ L S f " I n ^ S ^ kSTtenkiri riittämättömäl- urheiden ?K1o mJmSunSaaSrmSe n i> ^ ... Kan,s.a„l l,is. s~o,s i.a li.s inin pitäis„i teh-da, mitä lisaksr tarvitaan. Sen p i - tätei4toote-IkpeiHecn toiinistarc^ tetut, p&tiymyksiä ^cokeneet työläiset, naiset j ^ nuoret. On vain ksiksi tietä. Toinen on suiurporväristpn di^"ätu^i^J. jonka, Äpuna / öy^^^ ' juhiimaan heidän muistbiiari sosialifMpisim ja tojnen ^^^^^ siääh sainäUa ' valistustyötä vS«n. älkiaituurjn 'U j"Wtä euyös-. «lltaah erikoisesti.' . tuniie-;elämän määrättyyn' suuntaan kehittymistä. Kaikki älyllinen tpiminta'jää huo-raattavastr vähemmälle tilaile, jbs kohta sitäkään ei voida väheksyä. Myös fyysllUeen ruumiin määrä-tyiden elimien tulee olla erittähi hy-vbi kehittyneitä. Esim. hyvällä musiikin tuntijalla täytyy olla erikoisen tarkka ja kehittynyt korvaelin, joka on yhteydessä nJc. Cortin säi. ikeltten kanssa, joita sanotaan olevan useita tuliafiisia kbrvaellmessä Ja joihin on vÄtsiäaisestl kätketty koko musiikin' keskuä. 'kuh. taalsen , . . . ,^ M i l i - i , - i - etevän taidfemaalarin jä'tätä alaa Joukkojen vetämiseksi tä. ^boMiijpn tyolfljsel;,^^ i tuntevan ihmisen Sifiaaelin^eteh-jotka työväenluokan puo-taisteQen kaatuivat '^dhöHi^ satuttamina tai menehtyivät Ja kidutuskammioissa, velvollisuutemme on jat-kommuhaardlen täiste-slinä mielessä me koköÄ- Hyvä aloite ! Sudburyn Kisan palnikaarU on harjoitellut ahkeraan monien kuukausien ajan, ollen matolla jokaisena harjoitusUtana niin paljon nlsr kanvääntäjiä. ettei kaikille ole tah- Itonut tulla tilaisuutta ollenkaan. 1 Tämä jo yksistään on hyvä saa-jvutus, mutta pidemmälle on pyritty. jBasan painijaosto teki päätöksen, et-jtä muutamien harjoitusUtoJen yh. iteydes^ toimee.npannaan jonkinlaiset palklntotuomarikurssit. JokaiseU le kim näet on tunnettua, että var- : sinkin painlkilpallulssa tahtoo olla aina kykenevien palkintotuomarien puute. Halua ja innostusta tietysti jokaisella on "tuomita" niin puolu. eettomastl kuin mahdollista, mutta kun tiedot ovat puuttuneet, on se vaikuttanut, että erehdyksiä on sattunut tuhkatiheään. Tätä epäkohtaa poistaakseen siis pantiin toimeen palklntotuomarikurssit, selitellen niissä tuomarien käytännöllisten tehtävien ohella myöskin h.s. vääriä ja luvattomia otteita, joita pahiles-sa esiintyy ja joista vähemmän har-laantuneet palkintotuomarit eivät monessa tapauksessa ole tietoisia. Useana Iltana on K. painihuoneessa istunut pappoja "pukiUa". pänttää. seana Iltana on Kisan painihuo. neessa istunut "pukilla", pänttäämässä päähänsä tuomaritehtävien 'aakkosia, painijoiden esittäessä mit-« 'kä otteet ovat kiellettyjä ja mitkä luvallisia. Nyt ensi sunnuntaina t a pahtuviin Kisan ukko. ja poikamles- ,ten välisiin patnikllpallulhin on • määrätty kaksinkertaiset tuomarit senvuoksi, että tisBimmllla x>n tilaisuus harjoitella' tehtävilrisä. käytän^. nölUsesti. Toivottavasti - näinä "präk^ tlseerajajafc" seuraavat silmä kovana ottelulta j a oppivat siten > eroitta-maan hyvän painin huonosta--.jji.e.; Basan ottama aloite palkintotuomarien harjoittamisesta saisi tulla yleisemmäksi sellaisissa seuroissa, joissa painia hareastetaan. Eihän meillä täällä Canadassa ole tuomari-ainesta liikaa, enempää kuin ; että olisimme erehtymättömiä, joten,;lisäoppi ei tekisi ke^eUekään. j«haa. ; TäUalfiilla .kursseillÄ. oppii 'jyanha;.te-, Lkijäkln llaää. Ott^kpai^ tämä .jut- ;tu huomlopiiffie toi^s» jseurpjssa. liuun,' taisteluun vastaan. vallasta . ^"^/^l Saks^n. u ^ . silmän verkkbkalvd on erikoL ja venajan työläisten tilaa psoit- hyvin kehittynyt. Kirjailijalla Ja H. Pietilä. mmattiyhdistys-liike äämme työläisnaiset - voita- taen jälkimmäisen paremmaksi, näiden muistojuhlien onnis- 1! ^ Sihteeristön puolesta: luokalle tietä, jota sen on käytävä löydäkseen työnantajain hyökkäykset takaisin ja siirtyäkseen vastahyökkäyksiin. "Emme tunne mitään työläisille menestykselli-sempää taistelukeinoa kuin lakko työpaikoilla jä teollisuusalalla, mielenosoitus, poliittinen joukkolakko ^ ^ ja aseellinen taistelu suurporvaris-n kommunistinen vastaan vallankumouksellisen kehityksen jyrkässä vaiheessa. Sen ohella on meille selvillä, että työ-läisluokan tuloksellisen taistelun edellytyksenä bn vallankumouksellisen johdon kehittäminen sen jokapäiväisille taisteluille." Merker antoi erittäin suuren "vallankumoukselli-lisille luottamusmiehille", joita kommunistit ^aavatt Saksassa vali-n ammatillisessa lukkees-ollut jo kauan sisäisiä riitoja, ttijärjestössä ovat eneiämis-sosialidemokratista pblitlik- merkityksen uraavat ainekset. Kommunis-t taistelleet heitä vastaan runoilijalla taasen tulee olla erikoi- Kongressin tehtävänä on, jatkoi geri herkkä Ja kehittynyt keskus- Merker puhettaäh, osoittaa työläis-; gttä sympaatthien hermosto, joiden 1 i . - t i . ^ . - - i . : . . - - x - _ - _ avulla hän voi uppoutua ihmissle. luun Ja sen pohjattomien näköalojen tutkimiseen. Luonnollisesti täytyy myös näillä edellämainituilla i h - mistys^lllä olla kehittynyt silmä ja herkkä korva näkemään Ja kuulemaan ulkokohtaisen luonnon tarjoamia lukemattomia ilmiöitä, ennen kaikkea tulee heidän tajuta väri. ja valoilmiöiden tarjoamia monipuolisia ilmiöitä. J a tästä kaikesta on., seurauksena, että heidän maa- Ihnankuvansa on huomattavasti a. varampl kuhi yleensä mullia elämän alolUa työskentelevillä ihmlsmä sekä ovat Jonkun verran vapaampia ajan ja paikan rajoltuk/een nähden. Tätä kaikkea el tietenkään ole tarkoitus tarjota teiUe nuoret l u kijat. Sillä onhan selvät sj?yt, Jot. ka estävät teitä kehittämästä teissä mahdollisesti piileviä taiteeUIsia kykyjä, muuta kun rajoitettujen mahdollisuuksien sisäpuolella. Mutta OSUUSTOIMINTA Osunstoinunnan saavutnksia Moskovassa Ula eri tavoilla. He ovat muo- työpaikkaneuvostoihin. " P u - eet myös vastustuskomiteoi-' työneuvoksen on osoitetta- -järjestöjä. Vastustoiminta;?»» että hän edustaa päinvastoin .»«^u.,.^. ».^.^ kuitenkaan ollut julkisesti! ? " " J « o " n « t i n e » » työväestön etu-, ^^yjjoi^-ug- ^y^^ g^ada teitä edes hiu-keskitettyä: Kuitenkin o n J J ^ Hänen täytyy olla myös sivtäij^an, enemmän kohdistamaan huo-y Inttämään lukuisat vastus- selvulä, etta hänen tehtävänään miota taiteen eri ihnenemlspuoliln mät yhteen, tiin laajoja valmistelujaa. on kasvattaa työväestöä vallankumoukselliseen luokkataisteluun. — ttiin pitää vastustuBliikkeen?^e_®"™®^°"a.®"»h'^an eristää kongressi. Siihen valittiin itseämme miljoonista järjestyneis-työpaikkojen työläisten, 191 M® olemme kuitenkin sitä miel- •^lien, 5 hätäaputyöläisten i vallankumouksellista mie-jaa ja myös vasemmistolai- ^ » » ^ ei ole arvosteltava liiton jä-järjestöistä. Edustajia karttui senkirjan mukaan, vaan työpaikal- Kokous tuli siis suuri. S a k - j ^ olevan toverin johdon perusteel-ammattijärjestöön kuuluvien i — Siten on työläisten ratkai- ^jen jäseniä oli edustajissa i joukot liitettävä yhtenäbek-niistä erotettuja 152. Kom- ^* taistelurintamaksi. Kongressisssa tuli Merkerin puheen perusteella . hyvin laaja keskustelu. Siinä paljastettiin räikeitä ei^kohtia noiirison, naisten j a miesten työoloista j a elämästä sekä arvosteltiin oman sivustan j a ammatillisten järjestöjen enemmistö-suunnan toimia, Paikallisteii vasttistasryhmien »sen puol. jäseniä oli 811, nuorisojärjestöjen 53- m kestäessä liittyi edusta-kommunistiseen puolueeseen 'kkiaan oli kommnnisHsia mmisiä 905. ous alkoi marrask- 30 p:nä "sä suuressa Bockbranerein sekä käsittämään sen vaikutusta aat-teelliftena että urheilullisena kasvattajana. Sillä on todella ikävä todeta, m i . ten vähän nuoret urheiluun innostuneet ihmiset panevat arvoa erilai-sUle taidetilaisuuksiUe, tilaisuuksille. Jotka voisivat huomattavasti rikas, tuttaa heidän sieluelämäänsä Ja a-vata monenlaisia näköaloja erilaisissa elämänkysymyksissä. AJattelem. me etupäässä hjrviä näytöskappaleita ja konsertteja. J a kuinka mielenkiintoista onkaan ihailla esim. kaunista ja sopusuhtaista ihmisvar. taloa, joka on joko siveltimen taikka taltan avulla eteemme loihdittu. Kun urheilijat kokoontuvat suurempiin • kaupunkeihin kilpamatkoillan. ouksen avaaja Merker il-että joukkojen osalllstti-kokoukseen oU saatu aikaan anistisen puolueen töimek avustuksella ja etta kon^- sa, olisi heillä sillohi tilaisuus käydä etevien ohjaajien avulla tutus- Minnittämiirtä piireihin jkkoko^''^^ i, Näin olemme kuulleet esim. Neuvostoliitossa tehtävän. Sakäan käsittävään yhteistoimintaan pidettiin tarpeellisena j a päätettiin asettaa erityinen keskusjohto. Merker arvosteli sitten kongressin jälkeen eräässä artflckelissa — "Taistelnkongressi" — tuloksia-tehtävät voidaan ratkaista " n olemalla mitä läheiäm^ yhteydessä kommnnistis^ - - lonalin j a punaisen ämmä-i^^^^^^illisena yleissuuntana oli su- «itemationalin kanssa. Sen I » * » ^änoo hän, taistelu sosialifas-esii£ fssii pDaäaäiie«.tttHiiin« liäshi.e»«t.taä=ä ter- cistista . (sosialid.) ammattibyrok- ^osanoma Kankaisessa I-olevalle NeuvostövenSiän^pb- «Tneijalle ja valittim kong- «mniapuhemiehistöon seq - f komentaja keniaaK Bly-venajan kommunistisen pub- Puheenjoht. Stalia, pnnai-ratiaa vastaan ja yallanknmooksel- On muistettava, että nuoruuden innostus, yksinomaan urhcllukysy-myksiln, menee <*i kun vuosia varttuu ja olemassaolon taistelu heittää monenlaiset kysymykset ratkaistavaksi Ja silloin on epäilemättä helpompaa selvitä niistä, jos on jo nuoruudessaan urheilun ja ruumiinhol. don ohella antanut arvoa sellaisille harrastuksille. Jotka ovat saaneet ih-luen aminatillisen Ui^Eeen omissa jmlseen kä»ce^ sieUilliset puolet e-rivelssa ilmennyttä myöntyväi^yyt- des Jonkun verran hereille. Ja usko-ta Testaan. Syndikalistiset lahko-läisjijitukset, joita jotkut edustajat esittivät, torjuttiin jyrkästL Soiigtessi suoritti työnsä Punkakseni taide eri puolineen on niissä ky^sntnyksissä huomattavana a-puna. On tletysU hyviä tärkeätä, että e- Osuustoiminta on tietysti aivan toista Neuvostoliitossa kuin mitä se on kapitalistisissa maissa, joissa monesti liian suuret mielikuvitukset himmentää todellisen päämäärän, minkä saavuttamisen jokaisen proletaarisen osuusfcoimin'ta-järjes-tön pitäisi asettaa korkeammaksi pyrkimyksen päämääräksi. En tietysti tahdo aliarvioida sitä työtä ja hyötyä minkä proletaarinen osuustoiminta kapitalistisissa maissa voi tehdä tavaran välittäjänä, hankkimalla mahdollisimman hyvää tavaraa mahdollisimman halvalla. Kuitenkin jokaisella proletaarisella •osuustoimintajärjestöl-lä on tärkein tehtävä edistää kaikilla käytettävissä olevilla keinoil- ^la cpolittisen vallan valtaamista työväenluokan käsiin j a riistäjä-luokan herruuden kukistamista, jonka kukistumisen jälkeen osuustoiminta vasta voi päästä edistämään j a itoteuttamaan sosialismia. Neuvostoliitossa siis tämän vuoksi eroaa osuustoiminta suuresti kapitalististen maiden osuustoiminnasta. Valtiovalta on työväenluokan käsissä, kaikki'tuotantovälineet kuuluu tälle valtiovallalle ja niin jää osuustoiminnalle tehtäväksi väestönliittäminen osuustoimintaan siten kulkien askel askeleelta kothi sosialisma. Saavntnkset eri aloilla ovat lotstavfa Yksi monista saavutuksista on nähtävissä Moskovassa ravintola-alan osuustoiminnallistuttamisessa. Moskovassa toimiva oeuustoiminnal linen keskushallinto on Moskovan kaupunkiin avannut kahden'tena-toista Venäjän vallankumouksen muistopäivänä, lokakuun 7 päivä 1929, ravintolan j a leipomon, ollen ravintolahuone niin suuri, että kaksituhatta ihmistä voi siellä syödä yhtäaikaa. Lisäksi on ravintola-tarpeiden valmistelu^ j a jakohuo-neustot aivan ensiluokkaiset, ollen alhaalla rakennuksen pohjalla keittiöt, eristetyt eri alalla kuuluvat puhdistus- J3 !ajitt6luosast<^ kaloille, lihalle, perunoille ja juuri-casveille, joita kaikkia valmistetaan ylitse ravintolassa 'tarvittavan tarpeen. Niitä myydään samassa rakennuksessa olevassa kauppahuoneessa, joista pikaisesti voi valmistaa erilaisia keittoja pienellä vaivalla. Samoin sisältyy siihen suur i pikkuleipien valmistusleipomo, jossa leipien lisäksi valmistetaan kaikenlaiset leivokset ja piirakat. Itse keitäöön kuuluu 20 suurta 250—800 litraan itävää soppa-pataa, joissa valmistetaan erilaiset keitot ja sopat, niin että kaksi tuhatta ihmistä saa esimerkiksi soppaa sen annkosen, joka tavallisuuden mukaan ra\-intolassa tarjotaan, (joka annos on Venäjällä ainakin ; kaksi kertaa niin suuri kuin a-merikalaisen ravintolan tarjooma soppa-annos. Kaikki padat ynnä muut ravintolalaitteet ovat saksalaisen yhtiön valmistamia. Padat keittävät höyryllä, ollen höyryn voima niin suuri, että tällainen suuri pat^ saatetaan kiehumapistce-seen neljänkymmenen min. ajalla. Kaikki ravinto nousee ' keittiöstä ravintolahuoneeseen nostolatttei-den avulla, ollen tarjoilua välittä-inäs? ä keskellä ravintolahuonetta pyöreään muotoon rakennettu tar-joiluosasto, josta joka taholle huonetta voi tarjoilijat helposti saada j tarjottavan annoksen. Ravintola-astiat pesee siihen tarkoitukseen valmistelu kone, joka toimii sähkön avulla. Tarvitsee vain yhden työläisen, joka asettaa astiat ko-neesein ja ottaa ne sieltä kuivana pois, ^iillä kuuma ilma ne pesemisen jälkeen kuivaa. Jokainen osasto tässä mahtavassa ravintolassa toimii verrattain vähällä työvoimalla, uusiniallisien koneiden avulla, ollen työläi.sten luku kaikkiaan koko laitoksessa 480. Jokainen työläinen kuuluu unioon, näistä 15 kuuluu puoluee-jseen ja 30 Y. W.-L-.ton jäsenyy- ' teen, or.en 65 pios. työläisistä naispuolisia ja 35 pros miehiä. Kaksi sataa näistä käy iltakoulua, jo.ssa opetetaan keittäjiä ja yleensä ravintola työläisiä. Koulu kuuluu myöskin samalle Moskovan co-ope-rative- järjestölle. Tä.'-sä ravintolassa tarjoillaan nyt kymmenentuhatta annosta päivässä, ollen viisivuotis-suunnitelman pyrkimy» viiden vuoden ajalla a-vata tällaisia ravintoloita eri o-siijti Neuvostoliiton niin paljon, että viiden vuoden kuluttua voidaan niistä ruokkia kuusikymmentä mil-jHSbnaa ihmistä päivässä. '^^1 yiiiheistä amerikalaitta mallia j oleva ruokaleivän leipomo . S e n omistaa myöskin tämä sa-liäBuon Moskovassa' toimiva osuus-i toiminnallinen keskushallinto. LQI- 'pomo on rakennettu vuosien 1928 —^29 ajalla ja on tämä, jonka allekirjoittanut oli tilaisuudessa näkemääni^' 'ntthiei*ojärje3tyk8essa köl-mas^ I kak^ ' samanlaista > leipomoa on fiamaisella c^fpperaijve-kofekukr ^ell^.^tässä -kaupungissia,, mutta, jpi-ta! en'bilut tilaisuudessa näkemään. Täriiä relpätchdaK' ori tullut mak- Kamaan ^,750,000, ruplaa. Työläisiä on tässä leipätehtaassa 380, joista 160 naispuolista ja 220 miestä, kaikki kuuluen unioon. Puolueeseen kuuluu heistä 60. Työläiset tekevät työtä seitsemän tuntia päivä.s-sä, kolme ja puoli tuntia kerralla, jonka jälkeen on yhden tunnin ruoka- j a lepoaika. Jokainen työläinen, joka on tehnyt yhtämittaa kaksikymmentäneljä työpäivää viisipäiväisiä viikkoja, jotka ovat kaikkialla käytännössä, saa tämän jälkeen täyden palkan, jos joutuu sairaaksi. Palkka on 1'50 ruplaa kuukaudessa ammattilaisille, niin miehille kuin naisillekin, ja apulaisille 'JO —150 ruplaan. Lisäksi vapaa leipä liikkeen puolesta, sekä perin halpa vuokra. Liike valmistaa 240 tonnia leipää päivässä. Kaikki viimeistä mallia olevat amerikalaisen komppanian asettamat sekä valmistahiat koneet ja uunit. Leivän valmistus ottaa keskimäärin kymmenen mi-nutia alusta loppuun. Kaikki työläiset jotka tekevät tehtaassa työtä , ovat puettuna varta vasten valmistettuun valkeaan uniformuun. Tuhtauden perinpohjaisuuteen näy-tiin kiinnitettävän erikoinen huomio, joka on ilahuttava seikka entiseen likaiseen Venäjään verrattuna , Nämä kerrotut ovat vain pieni osa siitä suuresta osuusUiiminnal-lisesta voimasta, joka höyryjyrän tavoin kulkee eteenpäin kautta laajan maan '.sen eri teollisuuslaitos-ttn alalla. Tämä ravintola-alalla saavutettu saavutus oli kuitenkin amerikalaisia oloja tuntevankin silmään erikoista j a suurta, sillä täällä on suuria ravintoloita, mutta kuitenkin ei näin laajaan ole vielä päästy. J a jos tarjoilu joissakin amerikalaisis^a nousee samaan määrään päivittäin, niin on se paljon köykäisempää annosta, rajoittuen suuremmalta osaltaan voileipien ynnä muiden juotavien tarjoiluun. Leipomoita on myöskin Amerikassa suuria, ehkä suurempiakin, mutta tämäkin on tavattoman suuri saavutus niissä oloissa, missä on rakennettu uutta Venäjää ja sen eri tuotantolaitoksia. Sillä on o liat edessä lukemattomat vaikeudet, j a jo osuustoiminnastakin on ollut paljon puhetta ja erimieltä, Btn menettclytavbista, joka nyt jo kuitenkin näyttää harvinaisen yksimieliseltä ja voimakkaasti eteenpäinpyrkivältä, saaden joukot vähin erin ymmärtämään mitä on todellisuudessa osuustoiminto tänään Venäjällä, mitä osaa se suorittaa tällä ' raskaalla ylimenokaudella, jolloin • kuljetaan sosialismin toteuttamista kohden, monien vaikeuksien ylitse. Tässä, kutien sanottu, on osuustoiminta tärkeänä tekijänä, joukkoja yhdistävänä voimana, liittämällä, miljoonat erilaisiin teollisuus- ja jakolaitoksiin. Toisin sanoen: asetettu miljoonat kulkemaan sosialismin toteuttamiseen, moninker-taistuttaen tuotannon ja jaon saavutukset, hyvin harkitun incnet-itelyn ja yhteise.sti järjestetyn työtehon avulla. Juuri siksi on Neuvostoliitossa kaikkien silmät kohdistettu yhä uusiin pyrkimyksiin o-suustoiminnan alalla. Sen kautta ' helpommin alkaa näkyä valoisan j huomenen koitto, johon koko maa ; tulisella voimalla pyrkii. J . L. f Osinistoiminnan merkitys työväenliikkeessä Olemme usein joutuneet ko.skette-lemaan osuustohnintakysymyksiä ja vertaamaan toisiinsa sitä työtä, jota tällä toiminnan alalla tehdään esimerkiksi kapitalistisissa maissa ja Neuvostoliitossa. Neuvostolilt05.sa. kuten tiedetään. ' loja jotka tulisi löytyä jokaisen puoluemielien ja -naisen kirjastossa, löytyy suuremmat määrät Vapauden kirjakaupasta: Saksan Kumoustaistelut 1848, K a r l Marx X& Työn Historia, A. Tjumenev .. 75 Lenin ja Leninismi, I. Stalin 86 Maailman Taloudellinen Työväenliike, A. Losovsky .85 Talousmaantiede, Plebs League • -85 Kommunistinen Manifesti, Marx-Engels 1.00 Napoleon III Vallankaappaus, Karl Marx .70 Imperialismi, N. Lenin -45 Lenin — Taistelija, Opettaja, Johtaja .40 Kesäkoulujen Lukemisto (lapsille) .is Lasten Kirja (toinen painos) „ ...T , ...1.00 Työmiehen Talousoppia, O. V . Kuusinen • .50 Jesus-taru, George Brandcs (suom. A. B. Mäkelä) 45—-75 Why Co-Operation, George Halonen 10 Spartakus, Giovanniuoli .76 Sementti f 1.25—$1.76 Yhdeksänkymmenettä Osaa Kohtalosta 1.00 \APAVS, Box 69, Saibury, Ont. selle käsityskannalle osuustoimintaliikkeen tehtävistä ja siten muodostuu eräänlaiseksi kamasaksojen liikkeeksi, jonka aana ja oona on vain "puolueettomien" suurliikkeiden luominen, visusti crolttautuen kalkista proletaarisista tehtävistä. Kansainvälisen osuustolmlntalllton herrat ratsastavat sangen mielellään fraasilla: "puolueettomuus", mutta on jo useammin kuin kerran käytännössä tullut osoitetuksi, että tä-ovat tärkehnmät tuotannonhaarat puolueettomuuskäslte tarkoittaa-yhteiskunnan hallussa, ja mltka el- . . «„„.Mi„„„ ,vät vielä ole, ne pyritään mitä pikemmin sellaisiksi saattamaan. Tuo-' tannon ollessa itsensä työläisten hallittavana on luonnollista, että o-suustolmlnnalla on erittäin tärkeä tehtävä kaikkien voimien mobilisoimiseksi tukemaan juuri tuotantovoimien yhtelskunnallistuttamlsta mitä laajemmassa määrin. Tässä työssä lankeaa osuustolmhinalllslllc järjestöille Neuvostoliitossa sangen suuri tehtävä ja kerrassaan erilainen kuin osuustoiminta järjestöillä kapitalistisissa maissa, joissa vr Hiovalta el ole sen tukijana, vaan päinvastoin, hallituksissa olevien kapitalistien edus-tajIen kautta vaikeuttaa kaikella mahdollisella tavalla osuustoiminnallisten järjestöjen toimintaa. ' Neuvostoliiton osuustoiminnallisten järjestöjen pääa-stallislmpUia tehtävinä on m.m. kontrolloida ja järjestää tuotannon Jakelu Ja kulu. Itu^v^^eUalselle pohjalle, ettei yhteis-^ jkupna,ssa olisi minkäänlaista mah-idoUlsuutta työläisten hallltukEcUe vihamielisten ahiesten saada määräysvaltaa tuotantoa enempää kuin i Jakeluakaan koskevissa asioissa. ilässäVsuhteessa siellä:Olikin päästy erittäin pitkälle. SUtä ovat todistuksena suuret osuustoimlnnallisel Järjestöt Ja niiden hallassa olevat tuotantolaitofciet. Jotka jättilälsmäi- -syydessään vetävät vertoja monessa, tapauksessa kapitalististen maiden trustien järjestämille UJS. ket-jukaiipollle ja muille sellaisille. Mer. kitys on vain päinvastainen kuin viimeksimainittujen, silla Neuvostoliiton osuustolmintalaltostcn tarkoituksena on turvata kuluttajia Ja y-leensä työtätekevää väestöä keinottelijoilta, kun scasljaan kapitalistimaiden ketjukauppojen tarkoituksena on tappaa pienyrittäjät ja osuus-tohnlnhalllset laitokset Ja siten keskittää jakelulaitokset yJjsltyLsten r a hamiesten käsiin, tuottamaan voittoa muutamille harvoille. Jotka kontrolleeraavat mainittuja laitoksia. MAATALOUS kln vain työläisiä, sensijaan kun ka pltallstlen kanssa työskennellään sulassa sovussa. Työläisiin nähden tämä liike osoittautuu olevansa "puolueeton" sikäli, ettei se salli työläisten ajaa osuustoimintaliikkeessä niitä kysymyksiä, jotka ovat ehtona työväenluokan vapautumiselle kapitalismin kahleista, sallien työläisten vain olla liikkeissä kannattajina, s.o. kuorman kantajina. Tällaista on kansainvälisen osuustolmlntallltoiiher rojen puolueettomuus. El siis olekaan Ihme, ettei se kohdaltaan kykene nostattamaan työläisiä taisteluun kansainvälistä kapitalismia vastaan, enempää kuin valistamaankaan Jä. sentään luokkatletolslksl taistelijoiksi. Se vain mittaa puolueettomuuden nimessä työläisille kangasta, punnlt-fice kahvia Ja höpisee suuresta kansain vällsestii , osuuKtolmhi^ypJipasta,- joka todellisuudessa' työläisten luok-kataistclullikkceri ' tanrifeltd^' kätsbeH el 'merkitse päljöäkaan.f'Jä"f Jo!»' merkitseekhi, tulco, sen. miei'kitys mofit hläsa tapauksissa varsinkin klrLstyneld nalllsten krllsleii aikana, seisoo' rltj. rinnan porvarien kanssa työläisiä vastassa. Ruokasuolan käyttö , kotieläinhoidossa Muista alempiarvoisten rehujen ' käytöstä johtuvista seurauksista puhumattakaan mainittakoon täs-- sä yhteydessä eläinten, kivennäis-ainenälkä, joka näihin aikoihin tavallisesti on pahimmillaan siitäkin syy.Htä, että kivennäisaineiden ruokinta arvokkaampienkin rehujen aikana pyrkii olemaan liian heikko. Tosin kyllä fosforihappopitoisten, kivcnnäisrchujen, etenkin rehu^; kalkin käyttö, on viime aikoina ilahduttavasti lisääntynyt, joskaan ' 3en käyttö ei vieläkään ole tarpeeksi yleistä. Sensijaan tuntuu . siltä kuin vanhin kivennäisrehu, : ruokasuola, saisi muun ruokinnan ; rinnalla aivan liian vähän huomio-a osakseen. Kuitenkin olisi muis- ' tettava, että' ruokasuolallakin on eläinruumiissa omat tärkeät tehtä* .v vänsu, josta seuraavassa lyhyesti-/, mainittakoon. , Ensinnäkin, ruoka-,, B\iola, on aineosana eläinruumiissa.^. ' 'Esiml' vercss/tt sitä öii Tiupiruitta'- "-• • ms\rä'Ä-VuuB»i8iilätttlc8«n5i^^ 8ltd"ta»i^ itd&n aruuunsulätusiiesteiden ifttiid«5r« minnpn mqrkj , liikkeenä, ' pä , . doqtunt}{«jen. iSitäBaital-itolmiiTal^^^ e^le alten, että.pb Icjaupl^i^.l^^i^jiumu^^^^ ynelden yhtelskun- alituisen,.ameppvaihdon . edistäjafitb-. ja--•fiolh%i«ift4..; Äuökksiibij»* oikeammin'toista Tuökiasuoläri aine- )saa, kloria, on myöskin m^ossa, ja itästä Johtuukin, että esim. leh-:. mä kaipaa sitä enemmän käillä ^ ^ auut eläimet. , , ij lasli urupeaa ['po- «nnen|)likääi:-ilenD^'>^ ytte^eljaf;kfittJirtiään ^iY^iitmaoiittii Osuustohnlnnalllsella rintamalla työskentelevillä tovereilla on velvol-isuutenaan selvitellä näissä järjcs-öissä oleville • JoykpUle i osuustql-jastaa "puoluectto. muus"-apoitölföh salajubhet^*jä •'kbeti' • taa ohjata työläisiä näkcmääii • ö- .suiistoUnlntaliikkeessäkjn olqyjin yhden keinon kapitalismin kukistamiseksi vain .siinä tapauksessa, jos se toimii käslkäde.s.sä muiden vallanku- IIYVÄ SUOSITUS Rouva T.: — Mieheni sairastaa liyvln heikkona, mutta pyytää .slt. lankin aina konjakkia. Luuletteko, että minä voin antaa hänelle. Rouva S.: — Antakaa vain, el sc mitään tee; minun veljeni Joi kon-. Sikäli kuin on ky.symys kapltalis- jakkia vielä puoli tuntia ennen kuo-tlmalssa toimivista osuustolmlnnal. lemaansa, eikä se vahingoittanut lisistä Järjestöistä, niistä, jotka las- häntä ollenkaan, ketaan kuuluvan työväen käsls;;ä o-levlln, el niiden yksinomaisena tarkoituksena saisi olla alnoasUan mahdollisimman suuren liikevaihdon määrä Ja .siten pelkästään yliotteen saaminen kilpailijoistaan, vaan tuvin niiden kalkin käytettävissä olevin kelnom pyrkiä myöskin tukemaan työläisten taistelua vallan a-nastuk- sccn .saakka. Jokaisen osuus-tolmintarintamaUa työskentelevän tulisi käsittää, että jotakin osuustoiminnallista yhteiskuntaa el voida synnyttää kapitalistisen järjestelmän sisälle Ja siten pyrkiä yhteiskunta räjäyttämään hajalle. Osuustoiminnalla kapitalistimaissa voidaan • ainoastaan auttaa vallasta taistelevaa työväe.stöä Ja vasta scnjälkeen, kun työväki on vallannut valtiovallan,*' ryhtyä rakentamaan uutta yhteiskuntaa, kuten Neuvastollitossa tehdään. \ • i Nykyisin on oIema.s.sa kansajriyäll-ncn osuu.stoimintajärjestö, johon I kuuluu noin 52 miljoonaa jä,sentä {37:stä eri maasta. Numeroilla katsoen on järjKitö valtava, sillä liikkeen vaikutuspiiriin voidaan laskea kuuluvan noin 200 milj. ihmistä eri kansoista. (Tässä yhteydessä mainittakoon, että Neuvostoliiton osuus- I toimlntajärjestöjä cl mainittuun kansainväliseen hyväksytty jäseneksi). Kuitenkin, kun katsomme yllämainitun järjestön työskentelyä y-lecnsä, on huomattavissa, ettei se valtavuudestaan huoUmatta ole kyennyt läheskään sellaisiin saavu, tukslin kuin Neuvostoliiton osuus-toimin tajärjcstöt ovat kyenneet tällä alun tolstakymmencn vuoden a-jalla, minkä työläisten valtio on oliot olemassa. Numerollisesti näyttää kansainvälinen osuustoimintaliitto valtavalta, mutta käytännöllisesti katsoen, luokkatalstelullikkeen apujärjestönä, joka sen pitäisi olla, sen toiminta supistut! verrattain väliä-pätöiseksi. Suurimpana syynä kansainvälisen oouustolmintalllton voimattomuuteen on luonnollisesti, että se kokonaisuudessaan perustuu puoliporvarlUi-rahgaistävalta, pidettiin • verraten ankarana rangaistuksena, ja kuit...: 'cnkaan ci monestikaan huomatay :> kuinka ysein eläimet aivan syytto-tnästf joutuvat tuon rangaistuksen kärKimään. '/ " Tavallinen .:tapa antaa eläimilte ruokasuolaa on eläinten syöttäminen kesällä suolatuilla heinillä. Useimmiten on tämä suolanantotS'* * pa kuitenkin aivan riittämätön, sillä suolaa pyritään liiaksi säästämään. Lisäksi karisee se usein' kuiva.ssa heinässä ladon pohjabei-niin Täten jäävät pintaheinät kii-y '" ^ . ———^ .. Suklaatti laseeraus joka ei koskaan epäonnistu. Valmistettu nopeasti OHJE ^ neliöä sokeroimatonta .suklaatta. 1 I IQ kupillista Eagle I Brand maitoa. ruokalusikallinen vettä. Sulattaa suklaati kaksiosaisessa kattilassa, lisää sokeroitua kannumaitoa, sekottaen siksi kunnes se sakoaa. Lisää vesi. Jäähdyttäkää keeki ennenkuin laitatte laseerauksen päälle. (Jos kitkerän makeaa laseerausta h a l u t a a n , käyttäkää 4 neliötä suk-laatia.). IN COFFEE Try Emgie Brand in^tesd of cream and mtgar. Detidoumt E A G L E BRAND RBCIPEBOOK m(EE The Bordcn C>. Liaiited, 140 St. Paul SC W.. Moatevitf, ^ Pleaae send me, free, Eanle Brand Eedpe Book. NAME ADDRESS
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, March 13, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-03-13 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300313 |
Description
Title | 1930-03-13-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | 1930 Torstaina, maalisk. 13 piha Thur., March 13 int. johtaja Losovski lähetti tervehdyssäh-sen ammat. internatsionalin päätösten mukaisestL Keskusasiana oli vallankumouksellisen vastustnsliik-keen vaatimusten muodostaminen sen amm. |y m. inafkSOulCuDS ?' jkösanomia KomintemiUe, KommJ ja "taistelu järi^"ön'"mu^^^^ {NuorisoiBternatioÄalelle, Punaisel- menetelmien määrääminen. Kong-j Ie Ammatti-intemationalelle, Gas- ressi otti tarkasti arvostellen val- ^j^j^eisien tietojen ^-jtonian vangituille _ l ^ o l a i s i l l e , lank ammat. lukkeen suorittamis- '^dxidtsonin matkat — rttää Port ArtJiurin alu- »^^^e^mitean on ollut •^Jjtjäinen suunnitcliaa A ^ ^ ^ J ^ e n jokaiselle Bulgarian vangeille. Italian vallan- ta taisteluista opetukset. Työpaik-kumouksellisille y.m. Myös "punais- " • ten rintamatai?telijain liiton puheenjohtajalle osoitettiin myrskyis-itä suoskita. Tervehdyspuheen sai pitää komm. puolueen kuuluisa johtaja Thälniann. ' Ammatillisen liikkeen opposit-sionin tehtävistä puhui Merker. Saksassa oli alkanut ensimmäinen kojen osittaistaistelut oli isonnettava koko talousaloja ja teollisuuksia käsittäviksi taisteluiksi ja joukot mobilisoitava suorittamaan poliitillisia joukkolakkoja porvariston .kuristamistoimia >-astaan. Taistelujen järjestämisen uudet muodot, vallankumoukselliset työ-paiÖtaneuvostot, taistelujohdot ja Justajien kokoukset tehtiin y-jnissä suomalaisia on. rajoitetun ajan suh. stvuuttaa sellaisia ^ paiikakuDtia kuin Port pn]and. ratsioimisaalto v. 1925 puolivälissä Btmt paidat PO 'j^y^^^yjjj^ toinen. Pääoman leensä ymmärrettäväksi. Työläisten ^•^fvSonaan ; keskittyminen on jatkunut. Pank- maistelujen laajentamiselle luotiin JnLsonin matkan kes-' ke ja ja liikelaitoksia on yhdis-, erikoisilla järjestyssuunnitelmilla ^ i ^ t d e vaikuttamassa jtetty. Maailman markkinoilla on paremmat edellytykset. Toimin-mmilut. sillä hän on o i - kilpateistelu kärjistynyt. Sotavaara taan tarvittavien rahojen hankki- K. puolueen hyväksy- 'on sen mukaan käynyt suuremmak- ;mistä järjestettiin. Kokous näytti, saanut kaikissa puhe- si. Suurporvaristo koettaa suoriu-; sanoi Merker .edelleen, että korni a jakamattoman kanna, tua vaikeuksista kiristämällä työ-j munistisella puolueella oli erino-oDut itsekin halukas läisjoukoilta riistämistä ennen kuu- mainen arvovalta ja että se oli si-matkaansa joka nurfc- lematttomastL Young-suunnitelman dottu työläisjoukkoihin. Edusta-rasitukset koetetaan työntää työ- jien keskuudessa oltiin täysin sel-paikkakuntien tovereita. Iäisten niskoille. Sosialidemokra- villa siitä tärkeästä tosiasiasta, että toveri Hendricksonllla on t ia ja ammatillisen liikkeen by- työväenluokan vapautustaistelu on tflaisuus puhua, keholtamme rokratia kannattavat suurporva-i mahdollinen ainoastaan kommunis- 5n voitavansa, ilmottamaan a- rigton näitä toimia haikailematta. \ tisen Internationalin johtaessa, tilaismiisista ja jos kelisuh- byrokratia tulee sortamaan Kommunistinen puolue ja amma-öatävät, pitemmältäkin mat- työläisiä entistä päätteliäämmin ja tiilisen liikkeen vallankumouksel-talemaan kuulemaan puhujaa, raag^ujjn \\nen vastustussivusta ovat yhtä, ( » x-M- • i-i. • i. "e ovat erottamattomasti yhteen si-kulkee seuraavassa järjes-! A^^^^^^^^f ^ " 3 ^ ^ ^ v l ^ ... Kan,s.a„l l,is. s~o,s i.a li.s inin pitäis„i teh-da, mitä lisaksr tarvitaan. Sen p i - tätei4toote-IkpeiHecn toiinistarc^ tetut, p&tiymyksiä ^cokeneet työläiset, naiset j ^ nuoret. On vain ksiksi tietä. Toinen on suiurporväristpn di^"ätu^i^J. jonka, Äpuna / öy^^^ ' juhiimaan heidän muistbiiari sosialifMpisim ja tojnen ^^^^^ siääh sainäUa ' valistustyötä vS«n. älkiaituurjn 'U j"Wtä euyös-. «lltaah erikoisesti.' . tuniie-;elämän määrättyyn' suuntaan kehittymistä. Kaikki älyllinen tpiminta'jää huo-raattavastr vähemmälle tilaile, jbs kohta sitäkään ei voida väheksyä. Myös fyysllUeen ruumiin määrä-tyiden elimien tulee olla erittähi hy-vbi kehittyneitä. Esim. hyvällä musiikin tuntijalla täytyy olla erikoisen tarkka ja kehittynyt korvaelin, joka on yhteydessä nJc. Cortin säi. ikeltten kanssa, joita sanotaan olevan useita tuliafiisia kbrvaellmessä Ja joihin on vÄtsiäaisestl kätketty koko musiikin' keskuä. 'kuh. taalsen , . . . ,^ M i l i - i , - i - etevän taidfemaalarin jä'tätä alaa Joukkojen vetämiseksi tä. ^boMiijpn tyolfljsel;,^^ i tuntevan ihmisen Sifiaaelin^eteh-jotka työväenluokan puo-taisteQen kaatuivat '^dhöHi^ satuttamina tai menehtyivät Ja kidutuskammioissa, velvollisuutemme on jat-kommuhaardlen täiste-slinä mielessä me koköÄ- Hyvä aloite ! Sudburyn Kisan palnikaarU on harjoitellut ahkeraan monien kuukausien ajan, ollen matolla jokaisena harjoitusUtana niin paljon nlsr kanvääntäjiä. ettei kaikille ole tah- Itonut tulla tilaisuutta ollenkaan. 1 Tämä jo yksistään on hyvä saa-jvutus, mutta pidemmälle on pyritty. jBasan painijaosto teki päätöksen, et-jtä muutamien harjoitusUtoJen yh. iteydes^ toimee.npannaan jonkinlaiset palklntotuomarikurssit. JokaiseU le kim näet on tunnettua, että var- : sinkin painlkilpallulssa tahtoo olla aina kykenevien palkintotuomarien puute. Halua ja innostusta tietysti jokaisella on "tuomita" niin puolu. eettomastl kuin mahdollista, mutta kun tiedot ovat puuttuneet, on se vaikuttanut, että erehdyksiä on sattunut tuhkatiheään. Tätä epäkohtaa poistaakseen siis pantiin toimeen palklntotuomarikurssit, selitellen niissä tuomarien käytännöllisten tehtävien ohella myöskin h.s. vääriä ja luvattomia otteita, joita pahiles-sa esiintyy ja joista vähemmän har-laantuneet palkintotuomarit eivät monessa tapauksessa ole tietoisia. Useana Iltana on K. painihuoneessa istunut pappoja "pukiUa". pänttää. seana Iltana on Kisan painihuo. neessa istunut "pukilla", pänttäämässä päähänsä tuomaritehtävien 'aakkosia, painijoiden esittäessä mit-« 'kä otteet ovat kiellettyjä ja mitkä luvallisia. Nyt ensi sunnuntaina t a pahtuviin Kisan ukko. ja poikamles- ,ten välisiin patnikllpallulhin on • määrätty kaksinkertaiset tuomarit senvuoksi, että tisBimmllla x>n tilaisuus harjoitella' tehtävilrisä. käytän^. nölUsesti. Toivottavasti - näinä "präk^ tlseerajajafc" seuraavat silmä kovana ottelulta j a oppivat siten > eroitta-maan hyvän painin huonosta--.jji.e.; Basan ottama aloite palkintotuomarien harjoittamisesta saisi tulla yleisemmäksi sellaisissa seuroissa, joissa painia hareastetaan. Eihän meillä täällä Canadassa ole tuomari-ainesta liikaa, enempää kuin ; että olisimme erehtymättömiä, joten,;lisäoppi ei tekisi ke^eUekään. j«haa. ; TäUalfiilla .kursseillÄ. oppii 'jyanha;.te-, Lkijäkln llaää. Ott^kpai^ tämä .jut- ;tu huomlopiiffie toi^s» jseurpjssa. liuun,' taisteluun vastaan. vallasta . ^"^/^l Saks^n. u ^ . silmän verkkbkalvd on erikoL ja venajan työläisten tilaa psoit- hyvin kehittynyt. Kirjailijalla Ja H. Pietilä. mmattiyhdistys-liike äämme työläisnaiset - voita- taen jälkimmäisen paremmaksi, näiden muistojuhlien onnis- 1! ^ Sihteeristön puolesta: luokalle tietä, jota sen on käytävä löydäkseen työnantajain hyökkäykset takaisin ja siirtyäkseen vastahyökkäyksiin. "Emme tunne mitään työläisille menestykselli-sempää taistelukeinoa kuin lakko työpaikoilla jä teollisuusalalla, mielenosoitus, poliittinen joukkolakko ^ ^ ja aseellinen taistelu suurporvaris-n kommunistinen vastaan vallankumouksellisen kehityksen jyrkässä vaiheessa. Sen ohella on meille selvillä, että työ-läisluokan tuloksellisen taistelun edellytyksenä bn vallankumouksellisen johdon kehittäminen sen jokapäiväisille taisteluille." Merker antoi erittäin suuren "vallankumoukselli-lisille luottamusmiehille", joita kommunistit ^aavatt Saksassa vali-n ammatillisessa lukkees-ollut jo kauan sisäisiä riitoja, ttijärjestössä ovat eneiämis-sosialidemokratista pblitlik- merkityksen uraavat ainekset. Kommunis-t taistelleet heitä vastaan runoilijalla taasen tulee olla erikoi- Kongressin tehtävänä on, jatkoi geri herkkä Ja kehittynyt keskus- Merker puhettaäh, osoittaa työläis-; gttä sympaatthien hermosto, joiden 1 i . - t i . ^ . - - i . : . . - - x - _ - _ avulla hän voi uppoutua ihmissle. luun Ja sen pohjattomien näköalojen tutkimiseen. Luonnollisesti täytyy myös näillä edellämainituilla i h - mistys^lllä olla kehittynyt silmä ja herkkä korva näkemään Ja kuulemaan ulkokohtaisen luonnon tarjoamia lukemattomia ilmiöitä, ennen kaikkea tulee heidän tajuta väri. ja valoilmiöiden tarjoamia monipuolisia ilmiöitä. J a tästä kaikesta on., seurauksena, että heidän maa- Ihnankuvansa on huomattavasti a. varampl kuhi yleensä mullia elämän alolUa työskentelevillä ihmlsmä sekä ovat Jonkun verran vapaampia ajan ja paikan rajoltuk/een nähden. Tätä kaikkea el tietenkään ole tarkoitus tarjota teiUe nuoret l u kijat. Sillä onhan selvät sj?yt, Jot. ka estävät teitä kehittämästä teissä mahdollisesti piileviä taiteeUIsia kykyjä, muuta kun rajoitettujen mahdollisuuksien sisäpuolella. Mutta OSUUSTOIMINTA Osunstoinunnan saavutnksia Moskovassa Ula eri tavoilla. He ovat muo- työpaikkaneuvostoihin. " P u - eet myös vastustuskomiteoi-' työneuvoksen on osoitetta- -järjestöjä. Vastustoiminta;?»» että hän edustaa päinvastoin .»«^u.,.^. ».^.^ kuitenkaan ollut julkisesti! ? " " J « o " n « t i n e » » työväestön etu-, ^^yjjoi^-ug- ^y^^ g^ada teitä edes hiu-keskitettyä: Kuitenkin o n J J ^ Hänen täytyy olla myös sivtäij^an, enemmän kohdistamaan huo-y Inttämään lukuisat vastus- selvulä, etta hänen tehtävänään miota taiteen eri ihnenemlspuoliln mät yhteen, tiin laajoja valmistelujaa. on kasvattaa työväestöä vallankumoukselliseen luokkataisteluun. — ttiin pitää vastustuBliikkeen?^e_®"™®^°"a.®"»h'^an eristää kongressi. Siihen valittiin itseämme miljoonista järjestyneis-työpaikkojen työläisten, 191 M® olemme kuitenkin sitä miel- •^lien, 5 hätäaputyöläisten i vallankumouksellista mie-jaa ja myös vasemmistolai- ^ » » ^ ei ole arvosteltava liiton jä-järjestöistä. Edustajia karttui senkirjan mukaan, vaan työpaikal- Kokous tuli siis suuri. S a k - j ^ olevan toverin johdon perusteel-ammattijärjestöön kuuluvien i — Siten on työläisten ratkai- ^jen jäseniä oli edustajissa i joukot liitettävä yhtenäbek-niistä erotettuja 152. Kom- ^* taistelurintamaksi. Kongressisssa tuli Merkerin puheen perusteella . hyvin laaja keskustelu. Siinä paljastettiin räikeitä ei^kohtia noiirison, naisten j a miesten työoloista j a elämästä sekä arvosteltiin oman sivustan j a ammatillisten järjestöjen enemmistö-suunnan toimia, Paikallisteii vasttistasryhmien »sen puol. jäseniä oli 811, nuorisojärjestöjen 53- m kestäessä liittyi edusta-kommunistiseen puolueeseen 'kkiaan oli kommnnisHsia mmisiä 905. ous alkoi marrask- 30 p:nä "sä suuressa Bockbranerein sekä käsittämään sen vaikutusta aat-teelliftena että urheilullisena kasvattajana. Sillä on todella ikävä todeta, m i . ten vähän nuoret urheiluun innostuneet ihmiset panevat arvoa erilai-sUle taidetilaisuuksiUe, tilaisuuksille. Jotka voisivat huomattavasti rikas, tuttaa heidän sieluelämäänsä Ja a-vata monenlaisia näköaloja erilaisissa elämänkysymyksissä. AJattelem. me etupäässä hjrviä näytöskappaleita ja konsertteja. J a kuinka mielenkiintoista onkaan ihailla esim. kaunista ja sopusuhtaista ihmisvar. taloa, joka on joko siveltimen taikka taltan avulla eteemme loihdittu. Kun urheilijat kokoontuvat suurempiin • kaupunkeihin kilpamatkoillan. ouksen avaaja Merker il-että joukkojen osalllstti-kokoukseen oU saatu aikaan anistisen puolueen töimek avustuksella ja etta kon^- sa, olisi heillä sillohi tilaisuus käydä etevien ohjaajien avulla tutus- Minnittämiirtä piireihin jkkoko^''^^ i, Näin olemme kuulleet esim. Neuvostoliitossa tehtävän. Sakäan käsittävään yhteistoimintaan pidettiin tarpeellisena j a päätettiin asettaa erityinen keskusjohto. Merker arvosteli sitten kongressin jälkeen eräässä artflckelissa — "Taistelnkongressi" — tuloksia-tehtävät voidaan ratkaista " n olemalla mitä läheiäm^ yhteydessä kommnnistis^ - - lonalin j a punaisen ämmä-i^^^^^^illisena yleissuuntana oli su- «itemationalin kanssa. Sen I » * » ^änoo hän, taistelu sosialifas-esii£ fssii pDaäaäiie«.tttHiiin« liäshi.e»«t.taä=ä ter- cistista . (sosialid.) ammattibyrok- ^osanoma Kankaisessa I-olevalle NeuvostövenSiän^pb- «Tneijalle ja valittim kong- «mniapuhemiehistöon seq - f komentaja keniaaK Bly-venajan kommunistisen pub- Puheenjoht. Stalia, pnnai-ratiaa vastaan ja yallanknmooksel- On muistettava, että nuoruuden innostus, yksinomaan urhcllukysy-myksiln, menee <*i kun vuosia varttuu ja olemassaolon taistelu heittää monenlaiset kysymykset ratkaistavaksi Ja silloin on epäilemättä helpompaa selvitä niistä, jos on jo nuoruudessaan urheilun ja ruumiinhol. don ohella antanut arvoa sellaisille harrastuksille. Jotka ovat saaneet ih-luen aminatillisen Ui^Eeen omissa jmlseen kä»ce^ sieUilliset puolet e-rivelssa ilmennyttä myöntyväi^yyt- des Jonkun verran hereille. Ja usko-ta Testaan. Syndikalistiset lahko-läisjijitukset, joita jotkut edustajat esittivät, torjuttiin jyrkästL Soiigtessi suoritti työnsä Punkakseni taide eri puolineen on niissä ky^sntnyksissä huomattavana a-puna. On tletysU hyviä tärkeätä, että e- Osuustoiminta on tietysti aivan toista Neuvostoliitossa kuin mitä se on kapitalistisissa maissa, joissa monesti liian suuret mielikuvitukset himmentää todellisen päämäärän, minkä saavuttamisen jokaisen proletaarisen osuusfcoimin'ta-järjes-tön pitäisi asettaa korkeammaksi pyrkimyksen päämääräksi. En tietysti tahdo aliarvioida sitä työtä ja hyötyä minkä proletaarinen osuustoiminta kapitalistisissa maissa voi tehdä tavaran välittäjänä, hankkimalla mahdollisimman hyvää tavaraa mahdollisimman halvalla. Kuitenkin jokaisella proletaarisella •osuustoimintajärjestöl-lä on tärkein tehtävä edistää kaikilla käytettävissä olevilla keinoil- ^la cpolittisen vallan valtaamista työväenluokan käsiin j a riistäjä-luokan herruuden kukistamista, jonka kukistumisen jälkeen osuustoiminta vasta voi päästä edistämään j a itoteuttamaan sosialismia. Neuvostoliitossa siis tämän vuoksi eroaa osuustoiminta suuresti kapitalististen maiden osuustoiminnasta. Valtiovalta on työväenluokan käsissä, kaikki'tuotantovälineet kuuluu tälle valtiovallalle ja niin jää osuustoiminnalle tehtäväksi väestönliittäminen osuustoimintaan siten kulkien askel askeleelta kothi sosialisma. Saavntnkset eri aloilla ovat lotstavfa Yksi monista saavutuksista on nähtävissä Moskovassa ravintola-alan osuustoiminnallistuttamisessa. Moskovassa toimiva oeuustoiminnal linen keskushallinto on Moskovan kaupunkiin avannut kahden'tena-toista Venäjän vallankumouksen muistopäivänä, lokakuun 7 päivä 1929, ravintolan j a leipomon, ollen ravintolahuone niin suuri, että kaksituhatta ihmistä voi siellä syödä yhtäaikaa. Lisäksi on ravintola-tarpeiden valmistelu^ j a jakohuo-neustot aivan ensiluokkaiset, ollen alhaalla rakennuksen pohjalla keittiöt, eristetyt eri alalla kuuluvat puhdistus- J3 !ajitt6luosast<^ kaloille, lihalle, perunoille ja juuri-casveille, joita kaikkia valmistetaan ylitse ravintolassa 'tarvittavan tarpeen. Niitä myydään samassa rakennuksessa olevassa kauppahuoneessa, joista pikaisesti voi valmistaa erilaisia keittoja pienellä vaivalla. Samoin sisältyy siihen suur i pikkuleipien valmistusleipomo, jossa leipien lisäksi valmistetaan kaikenlaiset leivokset ja piirakat. Itse keitäöön kuuluu 20 suurta 250—800 litraan itävää soppa-pataa, joissa valmistetaan erilaiset keitot ja sopat, niin että kaksi tuhatta ihmistä saa esimerkiksi soppaa sen annkosen, joka tavallisuuden mukaan ra\-intolassa tarjotaan, (joka annos on Venäjällä ainakin ; kaksi kertaa niin suuri kuin a-merikalaisen ravintolan tarjooma soppa-annos. Kaikki padat ynnä muut ravintolalaitteet ovat saksalaisen yhtiön valmistamia. Padat keittävät höyryllä, ollen höyryn voima niin suuri, että tällainen suuri pat^ saatetaan kiehumapistce-seen neljänkymmenen min. ajalla. Kaikki ravinto nousee ' keittiöstä ravintolahuoneeseen nostolatttei-den avulla, ollen tarjoilua välittä-inäs? ä keskellä ravintolahuonetta pyöreään muotoon rakennettu tar-joiluosasto, josta joka taholle huonetta voi tarjoilijat helposti saada j tarjottavan annoksen. Ravintola-astiat pesee siihen tarkoitukseen valmistelu kone, joka toimii sähkön avulla. Tarvitsee vain yhden työläisen, joka asettaa astiat ko-neesein ja ottaa ne sieltä kuivana pois, ^iillä kuuma ilma ne pesemisen jälkeen kuivaa. Jokainen osasto tässä mahtavassa ravintolassa toimii verrattain vähällä työvoimalla, uusiniallisien koneiden avulla, ollen työläi.sten luku kaikkiaan koko laitoksessa 480. Jokainen työläinen kuuluu unioon, näistä 15 kuuluu puoluee-jseen ja 30 Y. W.-L-.ton jäsenyy- ' teen, or.en 65 pios. työläisistä naispuolisia ja 35 pros miehiä. Kaksi sataa näistä käy iltakoulua, jo.ssa opetetaan keittäjiä ja yleensä ravintola työläisiä. Koulu kuuluu myöskin samalle Moskovan co-ope-rative- järjestölle. Tä.'-sä ravintolassa tarjoillaan nyt kymmenentuhatta annosta päivässä, ollen viisivuotis-suunnitelman pyrkimy» viiden vuoden ajalla a-vata tällaisia ravintoloita eri o-siijti Neuvostoliiton niin paljon, että viiden vuoden kuluttua voidaan niistä ruokkia kuusikymmentä mil-jHSbnaa ihmistä päivässä. '^^1 yiiiheistä amerikalaitta mallia j oleva ruokaleivän leipomo . S e n omistaa myöskin tämä sa-liäBuon Moskovassa' toimiva osuus-i toiminnallinen keskushallinto. LQI- 'pomo on rakennettu vuosien 1928 —^29 ajalla ja on tämä, jonka allekirjoittanut oli tilaisuudessa näkemääni^' 'ntthiei*ojärje3tyk8essa köl-mas^ I kak^ ' samanlaista > leipomoa on fiamaisella c^fpperaijve-kofekukr ^ell^.^tässä -kaupungissia,, mutta, jpi-ta! en'bilut tilaisuudessa näkemään. Täriiä relpätchdaK' ori tullut mak- Kamaan ^,750,000, ruplaa. Työläisiä on tässä leipätehtaassa 380, joista 160 naispuolista ja 220 miestä, kaikki kuuluen unioon. Puolueeseen kuuluu heistä 60. Työläiset tekevät työtä seitsemän tuntia päivä.s-sä, kolme ja puoli tuntia kerralla, jonka jälkeen on yhden tunnin ruoka- j a lepoaika. Jokainen työläinen, joka on tehnyt yhtämittaa kaksikymmentäneljä työpäivää viisipäiväisiä viikkoja, jotka ovat kaikkialla käytännössä, saa tämän jälkeen täyden palkan, jos joutuu sairaaksi. Palkka on 1'50 ruplaa kuukaudessa ammattilaisille, niin miehille kuin naisillekin, ja apulaisille 'JO —150 ruplaan. Lisäksi vapaa leipä liikkeen puolesta, sekä perin halpa vuokra. Liike valmistaa 240 tonnia leipää päivässä. Kaikki viimeistä mallia olevat amerikalaisen komppanian asettamat sekä valmistahiat koneet ja uunit. Leivän valmistus ottaa keskimäärin kymmenen mi-nutia alusta loppuun. Kaikki työläiset jotka tekevät tehtaassa työtä , ovat puettuna varta vasten valmistettuun valkeaan uniformuun. Tuhtauden perinpohjaisuuteen näy-tiin kiinnitettävän erikoinen huomio, joka on ilahuttava seikka entiseen likaiseen Venäjään verrattuna , Nämä kerrotut ovat vain pieni osa siitä suuresta osuusUiiminnal-lisesta voimasta, joka höyryjyrän tavoin kulkee eteenpäin kautta laajan maan '.sen eri teollisuuslaitos-ttn alalla. Tämä ravintola-alalla saavutettu saavutus oli kuitenkin amerikalaisia oloja tuntevankin silmään erikoista j a suurta, sillä täällä on suuria ravintoloita, mutta kuitenkin ei näin laajaan ole vielä päästy. J a jos tarjoilu joissakin amerikalaisis^a nousee samaan määrään päivittäin, niin on se paljon köykäisempää annosta, rajoittuen suuremmalta osaltaan voileipien ynnä muiden juotavien tarjoiluun. Leipomoita on myöskin Amerikassa suuria, ehkä suurempiakin, mutta tämäkin on tavattoman suuri saavutus niissä oloissa, missä on rakennettu uutta Venäjää ja sen eri tuotantolaitoksia. Sillä on o liat edessä lukemattomat vaikeudet, j a jo osuustoiminnastakin on ollut paljon puhetta ja erimieltä, Btn menettclytavbista, joka nyt jo kuitenkin näyttää harvinaisen yksimieliseltä ja voimakkaasti eteenpäinpyrkivältä, saaden joukot vähin erin ymmärtämään mitä on todellisuudessa osuustoiminto tänään Venäjällä, mitä osaa se suorittaa tällä ' raskaalla ylimenokaudella, jolloin • kuljetaan sosialismin toteuttamista kohden, monien vaikeuksien ylitse. Tässä, kutien sanottu, on osuustoiminta tärkeänä tekijänä, joukkoja yhdistävänä voimana, liittämällä, miljoonat erilaisiin teollisuus- ja jakolaitoksiin. Toisin sanoen: asetettu miljoonat kulkemaan sosialismin toteuttamiseen, moninker-taistuttaen tuotannon ja jaon saavutukset, hyvin harkitun incnet-itelyn ja yhteise.sti järjestetyn työtehon avulla. Juuri siksi on Neuvostoliitossa kaikkien silmät kohdistettu yhä uusiin pyrkimyksiin o-suustoiminnan alalla. Sen kautta ' helpommin alkaa näkyä valoisan j huomenen koitto, johon koko maa ; tulisella voimalla pyrkii. J . L. f Osinistoiminnan merkitys työväenliikkeessä Olemme usein joutuneet ko.skette-lemaan osuustohnintakysymyksiä ja vertaamaan toisiinsa sitä työtä, jota tällä toiminnan alalla tehdään esimerkiksi kapitalistisissa maissa ja Neuvostoliitossa. Neuvostolilt05.sa. kuten tiedetään. ' loja jotka tulisi löytyä jokaisen puoluemielien ja -naisen kirjastossa, löytyy suuremmat määrät Vapauden kirjakaupasta: Saksan Kumoustaistelut 1848, K a r l Marx X& Työn Historia, A. Tjumenev .. 75 Lenin ja Leninismi, I. Stalin 86 Maailman Taloudellinen Työväenliike, A. Losovsky .85 Talousmaantiede, Plebs League • -85 Kommunistinen Manifesti, Marx-Engels 1.00 Napoleon III Vallankaappaus, Karl Marx .70 Imperialismi, N. Lenin -45 Lenin — Taistelija, Opettaja, Johtaja .40 Kesäkoulujen Lukemisto (lapsille) .is Lasten Kirja (toinen painos) „ ...T , ...1.00 Työmiehen Talousoppia, O. V . Kuusinen • .50 Jesus-taru, George Brandcs (suom. A. B. Mäkelä) 45—-75 Why Co-Operation, George Halonen 10 Spartakus, Giovanniuoli .76 Sementti f 1.25—$1.76 Yhdeksänkymmenettä Osaa Kohtalosta 1.00 \APAVS, Box 69, Saibury, Ont. selle käsityskannalle osuustoimintaliikkeen tehtävistä ja siten muodostuu eräänlaiseksi kamasaksojen liikkeeksi, jonka aana ja oona on vain "puolueettomien" suurliikkeiden luominen, visusti crolttautuen kalkista proletaarisista tehtävistä. Kansainvälisen osuustolmlntalllton herrat ratsastavat sangen mielellään fraasilla: "puolueettomuus", mutta on jo useammin kuin kerran käytännössä tullut osoitetuksi, että tä-ovat tärkehnmät tuotannonhaarat puolueettomuuskäslte tarkoittaa-yhteiskunnan hallussa, ja mltka el- . . «„„.Mi„„„ ,vät vielä ole, ne pyritään mitä pikemmin sellaisiksi saattamaan. Tuo-' tannon ollessa itsensä työläisten hallittavana on luonnollista, että o-suustolmlnnalla on erittäin tärkeä tehtävä kaikkien voimien mobilisoimiseksi tukemaan juuri tuotantovoimien yhtelskunnallistuttamlsta mitä laajemmassa määrin. Tässä työssä lankeaa osuustolmhinalllslllc järjestöille Neuvostoliitossa sangen suuri tehtävä ja kerrassaan erilainen kuin osuustoiminta järjestöillä kapitalistisissa maissa, joissa vr Hiovalta el ole sen tukijana, vaan päinvastoin, hallituksissa olevien kapitalistien edus-tajIen kautta vaikeuttaa kaikella mahdollisella tavalla osuustoiminnallisten järjestöjen toimintaa. ' Neuvostoliiton osuustoiminnallisten järjestöjen pääa-stallislmpUia tehtävinä on m.m. kontrolloida ja järjestää tuotannon Jakelu Ja kulu. Itu^v^^eUalselle pohjalle, ettei yhteis-^ jkupna,ssa olisi minkäänlaista mah-idoUlsuutta työläisten hallltukEcUe vihamielisten ahiesten saada määräysvaltaa tuotantoa enempää kuin i Jakeluakaan koskevissa asioissa. ilässäVsuhteessa siellä:Olikin päästy erittäin pitkälle. SUtä ovat todistuksena suuret osuustoimlnnallisel Järjestöt Ja niiden hallassa olevat tuotantolaitofciet. Jotka jättilälsmäi- -syydessään vetävät vertoja monessa, tapauksessa kapitalististen maiden trustien järjestämille UJS. ket-jukaiipollle ja muille sellaisille. Mer. kitys on vain päinvastainen kuin viimeksimainittujen, silla Neuvostoliiton osuustolmintalaltostcn tarkoituksena on turvata kuluttajia Ja y-leensä työtätekevää väestöä keinottelijoilta, kun scasljaan kapitalistimaiden ketjukauppojen tarkoituksena on tappaa pienyrittäjät ja osuus-tohnlnhalllset laitokset Ja siten keskittää jakelulaitokset yJjsltyLsten r a hamiesten käsiin, tuottamaan voittoa muutamille harvoille. Jotka kontrolleeraavat mainittuja laitoksia. MAATALOUS kln vain työläisiä, sensijaan kun ka pltallstlen kanssa työskennellään sulassa sovussa. Työläisiin nähden tämä liike osoittautuu olevansa "puolueeton" sikäli, ettei se salli työläisten ajaa osuustoimintaliikkeessä niitä kysymyksiä, jotka ovat ehtona työväenluokan vapautumiselle kapitalismin kahleista, sallien työläisten vain olla liikkeissä kannattajina, s.o. kuorman kantajina. Tällaista on kansainvälisen osuustolmlntallltoiiher rojen puolueettomuus. El siis olekaan Ihme, ettei se kohdaltaan kykene nostattamaan työläisiä taisteluun kansainvälistä kapitalismia vastaan, enempää kuin valistamaankaan Jä. sentään luokkatletolslksl taistelijoiksi. Se vain mittaa puolueettomuuden nimessä työläisille kangasta, punnlt-fice kahvia Ja höpisee suuresta kansain vällsestii , osuuKtolmhi^ypJipasta,- joka todellisuudessa' työläisten luok-kataistclullikkceri ' tanrifeltd^' kätsbeH el 'merkitse päljöäkaan.f'Jä"f Jo!»' merkitseekhi, tulco, sen. miei'kitys mofit hläsa tapauksissa varsinkin klrLstyneld nalllsten krllsleii aikana, seisoo' rltj. rinnan porvarien kanssa työläisiä vastassa. Ruokasuolan käyttö , kotieläinhoidossa Muista alempiarvoisten rehujen ' käytöstä johtuvista seurauksista puhumattakaan mainittakoon täs-- sä yhteydessä eläinten, kivennäis-ainenälkä, joka näihin aikoihin tavallisesti on pahimmillaan siitäkin syy.Htä, että kivennäisaineiden ruokinta arvokkaampienkin rehujen aikana pyrkii olemaan liian heikko. Tosin kyllä fosforihappopitoisten, kivcnnäisrchujen, etenkin rehu^; kalkin käyttö, on viime aikoina ilahduttavasti lisääntynyt, joskaan ' 3en käyttö ei vieläkään ole tarpeeksi yleistä. Sensijaan tuntuu . siltä kuin vanhin kivennäisrehu, : ruokasuola, saisi muun ruokinnan ; rinnalla aivan liian vähän huomio-a osakseen. Kuitenkin olisi muis- ' tettava, että' ruokasuolallakin on eläinruumiissa omat tärkeät tehtä* .v vänsu, josta seuraavassa lyhyesti-/, mainittakoon. , Ensinnäkin, ruoka-,, B\iola, on aineosana eläinruumiissa.^. ' 'Esiml' vercss/tt sitä öii Tiupiruitta'- "-• • ms\rä'Ä-VuuB»i8iilätttlc8«n5i^^ 8ltd"ta»i^ itd&n aruuunsulätusiiesteiden ifttiid«5r« minnpn mqrkj , liikkeenä, ' pä , . doqtunt}{«jen. iSitäBaital-itolmiiTal^^^ e^le alten, että.pb Icjaupl^i^.l^^i^jiumu^^^^ ynelden yhtelskun- alituisen,.ameppvaihdon . edistäjafitb-. ja--•fiolh%i«ift4..; Äuökksiibij»* oikeammin'toista Tuökiasuoläri aine- )saa, kloria, on myöskin m^ossa, ja itästä Johtuukin, että esim. leh-:. mä kaipaa sitä enemmän käillä ^ ^ auut eläimet. , , ij lasli urupeaa ['po- «nnen|)likääi:-ilenD^'>^ ytte^eljaf;kfittJirtiään ^iY^iitmaoiittii Osuustohnlnnalllsella rintamalla työskentelevillä tovereilla on velvol-isuutenaan selvitellä näissä järjcs-öissä oleville • JoykpUle i osuustql-jastaa "puoluectto. muus"-apoitölföh salajubhet^*jä •'kbeti' • taa ohjata työläisiä näkcmääii • ö- .suiistoUnlntaliikkeessäkjn olqyjin yhden keinon kapitalismin kukistamiseksi vain .siinä tapauksessa, jos se toimii käslkäde.s.sä muiden vallanku- IIYVÄ SUOSITUS Rouva T.: — Mieheni sairastaa liyvln heikkona, mutta pyytää .slt. lankin aina konjakkia. Luuletteko, että minä voin antaa hänelle. Rouva S.: — Antakaa vain, el sc mitään tee; minun veljeni Joi kon-. Sikäli kuin on ky.symys kapltalis- jakkia vielä puoli tuntia ennen kuo-tlmalssa toimivista osuustolmlnnal. lemaansa, eikä se vahingoittanut lisistä Järjestöistä, niistä, jotka las- häntä ollenkaan, ketaan kuuluvan työväen käsls;;ä o-levlln, el niiden yksinomaisena tarkoituksena saisi olla alnoasUan mahdollisimman suuren liikevaihdon määrä Ja .siten pelkästään yliotteen saaminen kilpailijoistaan, vaan tuvin niiden kalkin käytettävissä olevin kelnom pyrkiä myöskin tukemaan työläisten taistelua vallan a-nastuk- sccn .saakka. Jokaisen osuus-tolmintarintamaUa työskentelevän tulisi käsittää, että jotakin osuustoiminnallista yhteiskuntaa el voida synnyttää kapitalistisen järjestelmän sisälle Ja siten pyrkiä yhteiskunta räjäyttämään hajalle. Osuustoiminnalla kapitalistimaissa voidaan • ainoastaan auttaa vallasta taistelevaa työväe.stöä Ja vasta scnjälkeen, kun työväki on vallannut valtiovallan,*' ryhtyä rakentamaan uutta yhteiskuntaa, kuten Neuvastollitossa tehdään. \ • i Nykyisin on oIema.s.sa kansajriyäll-ncn osuu.stoimintajärjestö, johon I kuuluu noin 52 miljoonaa jä,sentä {37:stä eri maasta. Numeroilla katsoen on järjKitö valtava, sillä liikkeen vaikutuspiiriin voidaan laskea kuuluvan noin 200 milj. ihmistä eri kansoista. (Tässä yhteydessä mainittakoon, että Neuvostoliiton osuus- I toimlntajärjestöjä cl mainittuun kansainväliseen hyväksytty jäseneksi). Kuitenkin, kun katsomme yllämainitun järjestön työskentelyä y-lecnsä, on huomattavissa, ettei se valtavuudestaan huoUmatta ole kyennyt läheskään sellaisiin saavu, tukslin kuin Neuvostoliiton osuus-toimin tajärjcstöt ovat kyenneet tällä alun tolstakymmencn vuoden a-jalla, minkä työläisten valtio on oliot olemassa. Numerollisesti näyttää kansainvälinen osuustoimintaliitto valtavalta, mutta käytännöllisesti katsoen, luokkatalstelullikkeen apujärjestönä, joka sen pitäisi olla, sen toiminta supistut! verrattain väliä-pätöiseksi. Suurimpana syynä kansainvälisen oouustolmintalllton voimattomuuteen on luonnollisesti, että se kokonaisuudessaan perustuu puoliporvarlUi-rahgaistävalta, pidettiin • verraten ankarana rangaistuksena, ja kuit...: 'cnkaan ci monestikaan huomatay :> kuinka ysein eläimet aivan syytto-tnästf joutuvat tuon rangaistuksen kärKimään. '/ " Tavallinen .:tapa antaa eläimilte ruokasuolaa on eläinten syöttäminen kesällä suolatuilla heinillä. Useimmiten on tämä suolanantotS'* * pa kuitenkin aivan riittämätön, sillä suolaa pyritään liiaksi säästämään. Lisäksi karisee se usein' kuiva.ssa heinässä ladon pohjabei-niin Täten jäävät pintaheinät kii-y '" ^ . ———^ .. Suklaatti laseeraus joka ei koskaan epäonnistu. Valmistettu nopeasti OHJE ^ neliöä sokeroimatonta .suklaatta. 1 I IQ kupillista Eagle I Brand maitoa. ruokalusikallinen vettä. Sulattaa suklaati kaksiosaisessa kattilassa, lisää sokeroitua kannumaitoa, sekottaen siksi kunnes se sakoaa. Lisää vesi. Jäähdyttäkää keeki ennenkuin laitatte laseerauksen päälle. (Jos kitkerän makeaa laseerausta h a l u t a a n , käyttäkää 4 neliötä suk-laatia.). IN COFFEE Try Emgie Brand in^tesd of cream and mtgar. Detidoumt E A G L E BRAND RBCIPEBOOK m(EE The Bordcn C>. Liaiited, 140 St. Paul SC W.. Moatevitf, ^ Pleaae send me, free, Eanle Brand Eedpe Book. NAME ADDRESS |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-03-13-03