1927-08-03-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
gmi4 Keskiviikkona, etok, 3 pzna—Wed,, Aogost 3 S9-1927 VAPAUS töjeo ja Vilien rikkoEiiäca jälkeea oa taasSnaiEsloor-! BBcstyy Sudborysia, Ont^ BjaaiuustÄiiia, keskiviikicoa* | v i i l y c e e n Europ^a mielipiteea* noasesiasn mena >as- ^ pcrjanteixuu ^ / ^ i t a s n . ^ j rq>e§i :— loiscJ kassaimjixon ixopenaiisirvallat ovat B ^ g t r r H et the Post Office Department, Ottawa, M geeoi^ dass matter. • robjennee; shoBtua tarjottuja p a l k k i o i t a tsvoittamaan. j vhlvmään yhteiseen aseelliäeen fayökkäykseen ncavoslo- V A P A U S (I^)«rty) _ . Uallaaimae vastaan, n i i n kizitenkin on & j g l a n n i n impe- The only organ o f Finmrix Worker» m Canada. Pub-j . u u - % i ^ i fUied ia S a d b » y , Ont^ « r e r y Mocday, Wedöe»iay n&lismi saanut itselieen byokkarsairueita. Ja marfaee!- and Friday. ^ j l ^ l ^ kyJIä ovat nuo apurit työväenluokan sixkclaisiksi T I L A U S H I K N A T ^ | lasketta\'ia. S i l l o i n kun monien suurten i m p e r i a l i s t i - sointi Ranskassa Rajukin kamaatmlstq^olae IiajrlciauMit txlataaetta KcHmiiomstpioIiK Saccon ja Vanzettin puolesta V o n t e a s t a i o f t a kustannetaan k - r ' J renssiUe osoitettu l e c t o ; - - - ! :^ j j o s t a otetaan 5,000 paico^ -•"^2 t a a n edastajiBe, joita t u l ^ ' maan kaikkiaan noin ky TfinjKlr^jf komsunistipuolueen äs- niset linjat edellyttivät. Canitdan Lp- viidensea |mrtB jar-jestöIEc i» yksIiäSIIe. Carsdaas ykez vk, $4,00, puoli vk. $2^5, kolme k k . . mäden taantnmukselliset hallitukset j a yleereä kapila-Ji^^jj^pg^r^^ kehien kongressi pidettiin hallituksen sortohyökkSysten vallitessa. Erin osanottajista ovat tlJ50 fa y k s i kk. ISc y V d j s v a l t o i h i n j a Suomeen, y k r i rk. 15.50, puoli vk. f 3 , C ^ j a kohne k k . $1.75. . „ T a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u u a lähettämään, gaifgj asiamiesten joHIa -on takautoiet. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: Naimailmotakset $1.00 k e r t a . $£00 kaksi kertaa. AvicCittoonmeco ilznotukset 50e palstatnuroa. Nimemcaotozilmotnkset 50e k e r t a , f 1 . 0 0 3 kertaa. SyntyzaiibBotakset $ i . 0 0 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilraotakset $2.00 kertaa, $3.00 kakri kertaa. Kiitasihnotukset $ - 0 0 kerta. . Kno&maniUnotakiet $2.00 kerta, $50e teämaksti fcfftmlirn^eelta tai taahtcvzrsylti. Halutaan tiedot j a oeoteiliBotakset &0e k e r t a , $1.00 ICOIBU kertaa. ^ lilapätzxlmottajien j a iQmotssakenttaunen on, v a a - &JL»JUMSi, SJaetettävä gmotcshinto etukäteen. henkipattoja, poliisien vainoamia. Jos ette milloin tahansa «aa rastaasta ensJmäiseen kajeeseenne, kirjottakaa osdeDeea liikkeenhoitajaa per^ *oe&aQia«Ila nimettä. J . V . KAKNASTO, Liikkeenhoitaja. Canadan kommiinistiiien nuorisoliitto Canadan kemimunistipuolueen viidennen kansallisen edusiajakohouksen hyväksymä päätöslauselma \ykjrtnen vaihe kommunistisen nuorisoliiton elä- Ji:ä5£3, kun se on saavuttanut jotakin työssään, s. I. s. nuoriioIdidistoxL, urheilan, ammatttiitttotyön y. m. a-l o i l l a , eika ole samalla ajalla arvbstettavasti lisännyi jäsenmääräänsä, vaan pikemmin päinvastoin, vaatii kommunistipaolueen huomion. Xc voimat^ jotka kommonistisella nuorisoliitolla o vat vastassaan j a joita sen on irastusteltava, ovat kas vaneet suuremmiksi kuin ne ovat olleet minään aikai- £?mp2na aikana liiton historiassa. Kadettiliike laaje» nee. Porvarilliset nuorisojärjestöt laajentavat toimintojaan. Suuret joukot nuoria siirtyy Canadaan. Tuhansia nuoria työläisiä joutuu teollisuuden ja maanviljelyksen palvelukseen joka vuosi. Teollbuuden palveluksessa olevien nuorten työläisten olosuhteet ovat lievemmin sanoen surkuteltavat Kommunistisen nuorisoliiton toimintojen samanaikainen- laajentuminen Canadan työväenpuolueessa, am-mattiliittotyössät urheilun alalla ja useissa erikoisissa konferensseissa, kuten «kädet irti Kiinasta» j. n.' e, luo eteemme mahdollisuuden siitä, että heikot sosialidemokraattiset (aikuisten) järjestöt tulevat yrittämääsr jatkaa elinaikaansa pemstamalla sosialidemokraattikin fiuoilsojärjestöjä, joita kuitenkaan ei ole tänään o-lomassa missään huomioonotettavassa määrässä.. Kommunistisen nuoHsoliiton lähimmät tarpeet ovat: I) vankan toimeenpanevan kansalliskomitean muodostaminen. 2ji Toimeenpanevien piirikomiteoitten muodostaminen tarjoamaan välttämätöntä paikallista ohjausta, mitä nykyinen heikko toimeenpaneva kansalliskomitea ei voi antaa. 3) Toimitsijain kouluuttaminen paikallbta, piireissä tehtävää ja kansjgillbta työtä varten, kurssien kautta. 4) Toimivan keskuksen perustaminen jä^jestönuor-ten ohjaamista varten. 5) Puolueen avustusta ja , ohjausta paikalliselle nuori-oliittolyöUe, joko vain muutamissa paikoissa voi mennä c:eenpäin ilman kommunistipuolueen apua. 6 Nuorisoliiton johtavien toimitsijain, kuten kaupunki järjestäjien, toimeenpanevien piirikomiteoitten jäsenten y. m., tulisi jossakin määrin osallistua kommunistipuolueen työhön, jotta he pääsisivät laajemmin ymmärtämään kommunistista liikettä. 7> Toiminnallisempaa osallistumista kommunistipuolueen taholta työväen urheilutoimintaan ja järjestö-nuorten ohjaamiseen. 8) Kaikilla keinoilla yritettävä vetää nuorisoliiton janeniä ' kommunistipuoluceji ammottiliittotyöhön, ryhmätoimintaan, j . n. e. 9» «Young Workerin» ja Young Gomraden» tun-netukislekeminen. y 10) Mitä tärkein seikka. on Ukrainalaisten työläisten ja maanviljelijäin temppelijärjestön nuorisojaoston olemassaolo ja keliittyminen. Tässä tulisi meidän lähimpänä päämääränämme olla kommunistisen nuorisoliiton jäsenmäärän lisääminen panemalla toimeen r i - vakoita jäsenryntäyksiä, missä hyvänsä mainitun nuorisojaoston yksikköjä toimii, j a saattaa näitten yksikköjen johto yha enemmän ja enemmän nuorisoliiton käsiin j a sen tarpeita vastaavaksi ylläpitämällä välttämätöntä ryhmätyötä hiiden sisällä. I I ) Kommunistise:n nuorisoliiton ja järjestönuorten ryhmien {»erustaminen siellä, missä kommunistipuolueen yksikkö on olemassa. ' NäiLlen iarpeilten täyttämiseksi «(n kommunistipuolueen mitä lähebin ohjaus j a yhteistoiminta, toimeen-penevasta ke^uskomiteasta paikallbiin järjestöihin saakka, aivan välttämätöntä. listimaiden porvaristo katsoo viisaammaksi t o r j u a E n S - j i m t e n esim- kansainvälisen tilanteen lännin loordien kuvailemaan Neuvostoliiton pr o l e t a n - selostaja Bernard, kun taas toisia aatin p e i j a b i i n osanoton — s i l l o i n rientävät sosialide* mokraattiäct työväenlnkkeen jufatajst avoimesti täjrttä-mään loordien hyökkäyskäskyjä Neuvostoliittoa vastaan. Lahtari-Suomen ' noskelainen «tvöväenhallitu£> o li jäseniä, muiden moaxsa Semard, on teOden takana Saaret osat Banskan työväenluokk a a , vieläpä osa kommunistipaola-eestakm, ei ole vielä täysin selvillä h a l l i t u k s e n hyökkäyksen luonteesta. Tätä taricastetaan kernaasti vain v a a l i p o l i i t t b e l t a näkökulmalta, .fos-k i n " k a n s a l l i s e n " hallituksen toimin-vastaan tähtää maaperää valmistukseen tulevan vuoden vaaleja varten, o n omistavain hyökkäyksellä k u i . tenkin paljon suorempi laajuus: työväen luokkajärjestöiltä riistettäi-liin : j o h t a j a n s a j a työläisten taiste^ In- j a vastärintavoima heikecnettäi-j i i n . Porvaristo toivoo täten saa-ensimäinen «srvbtyneen moraalin» uhkausten esittäjä. J a sitten tulivat saman no^elabuuden j a Toisen In-temalsionalen suuremmat tekijät. Aktiivisten murhr-kyttäin tuomio sai noiden porvariston agenttien hempeä-mielisen «omantunnon» kuohuksiin. Suomalainen her-rassosialiiti Voionmaa ja englantilainen Lansbur)' y.ni. tunnetut Toisen Iniematsionalen johtavat miehet lähettävät nootteja ja vastalausesähkösanomia neuvostovaltaa vastaan murhatöissä tavattujen lahtarikonnain kuolemantuomion johdosta. Samaan aikaan kun e r i maiden valtabat työläbjou-kot puoluesuuntiin katsomatta valmistautuvat taiste- ^ - . „- ^ , - , . . ... , , I 1 vnttavansa 1) teollisuuden "jarki-luun j m p e n a l i ^ uuden sodan valmistelua vastaan, j ^ ^ j ^ ^ y ^ j ^ ^ , . toteuttamisen, 2) nuo kapitalb-min ja porvarillisen moraalin apostolit työväenliikkeessä avoimesti ryhtyvät tukemaan suur-porvariston hyökkäystä neuvostovaltaa vastaan. Tuo kaikki on saman petoksen jatkoa, minkä eri maiden sosialidemokraattiset johtajat suorittivat 13 vuotta sitten, jolloin maailman eri maiden kapitalbti-set valtaherrat syi^ivät monimiljoonaiset työläis- ja talonpoikabjoukot mitä katalimpaan veljesmurbaan. Mutta vuoden 1914 jälkeen on maailman proletariaatti oppinut paljon. Sovittelun ja petoksen suohon painetun marxilabuud^t lipun nosti Lenin jälleen työväen vallankumouksellisen liikkeen johtoon. Ja enemmänkin- Leniniläisen bolshevbtisen puolueen johdolla on luotu maailman ensimäinen mahtava työläisvalta, joka kaiken maailman porvariston ja sen lakeijain hyökkäyksistä huolimatta on jo kymmenen vuotta menestyksellisesti rakentanut sosialbtisen taloutensa perusteita^ Tulella ja raudalla, taistelun tulessa on neuvostovaltamme lut)lu. Me olemme asevoimin murtaneet vi-hollbtemme rintamat ja työllämme j a leniniläisellä tietoisuudellamme olemme me torjuneet porvarillise.-r maailman «sivistyneen moraalin» hyökkäykset. Muutaman puolittain rauhallben vuoden jälkeen uhataan meitä jälleen avoimella sodalla. «Sivistyneen moraalin » notkeat lakeijat jo ulvovaL Neuvostovallan proler tarioatin on taasen katsahdetta\a leivaariinsa. On tarkistettava, missä kunnossa se on. Ja voimaa ja rohkeutta meillä on. Kun me liitämme rivimme entbtä lujemmin yhteen, kun me teemme jokaiselle työtätekevälle toverillemme selväksi, että tällä hetkellä jos koskaan on neuvostovallan oltava valmb torjumaan vihollistemme^hyökkäykset, niin sillä me^jo takaamme, että vastaiskumme tulee tuottamaan nieille täydellisen voiton. Ja tämän joukkojemme katselmuksen me suoritamme vietettävällä neuvostovallan puolustusviikolla. Luja tietoinen yhtenäisyytemme on peljättävä varoitus vihollistemme proyoseerauspyrkimyksille. Koiigressisaa todettiin ettei ecem-? Kuten tuttcettoa on seitsemän hatta. ole. pää puolue knii^._sen vaikutosvallas-{ vuotta syyttömästi kärsineiden ita.- sa olevat ammattiyhdistyksetkään o- \ Kalaisten työläistovereiden Saccon Ie voineet > tehdä vielä loppua mää- * j a Vanzettin teloitus määrätty t. rätynlaisesta passiivisoudesta t y ö - ' k . lOmnen päivän a j a k a . Noiden väenluokan keskuudessa, vaikka joh-• urheasti kärsineiden työläistoverien to on kauan kiinnittänyt huomio-? v e r t a kärkkyy Yhdysvaltain porva-taaa siihen. Suuret työläisjoukot I risto. Xyt on kysymys siitä, s a l l i i - toivovat, että "kansallinen eheysliit-1 k o työväestö tuon hirveän raa''an tymä" poistaa politiikkansa kautta | vääryydelEsen verityön tapahtua-oraan itsensä, j a odottaa ensi " v a - j O o kysymys enemmästä kuin näis-semmistovaaleja", m^v\^ yhteydes- \ ^ kahdesta miehestä. Jos k a p i t a l i s - sä he panevat luottamuksensa u u - | ^ ^ onnistuvat näiden miesten syyt-teen vasemmistoliittymään, j o k a oli-1'ömässä teurastuksessa, antavat he s i parempi entistä j a mihin kommu-jkoko amerikalaben työväestön, efltä t a työväenlnokan vallankumouksel- n b t i t k i n ottaisivat osaa. Puolueen 1 ^ " ^ ° ! ^ a m e r i l ^ e n vaan^ koko l i s t a ainesta j a tämän järjestöjä on hälvennettävä tämä järkeflytapa » f ^ I ^ m o m m i l j o o n a i s e H e ^ o. =_ „-._:....r j a johdettava joukot taloudellisen laisjoukolle vasten kasvoja inhotta-taistelun tielle. Työtaistelut, ku- ^ raakuuden lyönnin, ten kalastustyöläisten ja Moselini Tämän ymmärtäen on k a i k k i e n a - TySröen «rfiea«ij«rje»t5 jea - i , . teisen keaftäjaU» on j£r«^ett7 urheflujäijestöjen kesku=kö=iit4n taholta elokuun 13 p. lauar.täiri 0- taiäivällä suomalaisten k-^täii; Don-laaksossa. Tästä tih^Qli^ tulee todellinen volmannäj-e "siitä m i h i n u r i i e i l i j a t Tta-ontosiä p r ^ . vät j a s i l l o i n tulee tulokset - v i v j j Vapauteen. KommunisrIcuö'-eea kesäjuHien jiiteydessä toiieccpas. nuissa kilpailuissa voitti Jo-uuonia pokaalin suomalaiset urheili-at, se-kä keskuskomitean luovuttasaT lahj a n saivat myöskin suoEaLaiser _ N y t urheiHjat itse osoittavat ^^tä he aikaan saavat. Vairui-^jta-kaamme nauttimaan mokana olol-p i i r i n kaivostyöläisten lakot parai- vistysmaiden työläiset nousseet t a kaa, on laajennettava suureksi taisteluksi hallitusta j a "järkiperäistyt-täviä** kapitalisteja vastaan (mikä tä vastustamaan. 3Ie canadalaiset j a Canadassa olevat siirtolaiset emme ole vielä kaikkea tehneet tässä uusien sotilaallisten lakien läpiajon, 8> sotavalmistelujen perilleviennin työväenvaltoja vastaan. Kongressi o l i täysin tietoinen sot a vaarasta. Cachinin avauspuhe, vangittujen toverien tervehdys, R e - n a r d i n referaatti j a Renaudin p u. he, missä hän eritteli j u u r t a j a k s a in hankkeissa olevia sotalakeja, mitkä sos.-demien vastaehdotuksen kautta kävisivät selvittämään nykyistä t i - j r a i k a a havaittavissa voimakas v i r - lannetta j a hälventämään kaiken j taus ammatillisen eheyden toteut-optimismin vaarallisena tässä suh-jtamisen puolesta. Tällä virtauksella teessä. . - - Tästä syystä olikin' kongressi täys i n yksimielinen tarmokkaan taist e l u n käymisestä sotavaaraa vas-järkiperäistyttäminen ei työläisten asiassa mitä olisimme voineet tehdä, osalta luonnollisesti merkitse muuta •-'''y* ° ° vihdoinkin meidänkin kaik-k u i n palkkain poljentaa, työajan annettava tietää mitä a ^ ^ pidennystä j a toisaalta lisähiestystä, ajattelemme. Siksi on kajMoaHa t o b a a l t a taas työttömyyttä). tässäKn p i u ^ j o k a i s en jaige^on • ,. , . aineella j a sielläkin missa ei j a r j e s - Tasta syystä _onkin puolue parai- t^jä ole yksityisten tovereiden t o i - kaa pannut käyntiin kamppailun n i i n h y v i n porvariston sotavalmistel u j a kuin taloudellisia j a poliittisia hyökkäyksiä vastaan. Kongressi käsitteli laajasti am-mattiyhdistyskysymystä. Reformistisissa ammattiyhdistyksissä on pa-t ^ n . Tässä hengessä tehtiin seuraavat päätökset: työläis- j a t a l o n, poikaisjonkot mobilisoitava Kiinan vallankumouksen puolustukseksi K o minternin l i n j o i l l a ; oppositio ehdottomasti tuomittava Venäjän kommunistipuolueessa, koska ryhmätoiminta saattaa vain vahingoittaa bolshevistipuolueen eheyttä, j a tämä eheys t^as on neuvostovaltion et kuitenkaan ole vankkaa ideologista pohjaa, n i i n että reformistien j o h t a j a pamput saattavat viipoittaa jäseniä minne -haluavat. Kongessi määritteli tässä kysymyksessä seuraavat tehtävät: 1) punaisten ammattiyhdistysten jäsenlukua j a v a i - kuttista lujitettava, j a on näiden ammattiyhdistysten kyettävä saamaan mukaan kaikki suunnat leveälle yhteisrintamalle taistelussa päivän vaatimuksista; 2) punaisten ammattiyhdistysten vasemmistoa on ideologisesti lujitettava, jotta am-mesta toimeen pantava suuria vasta- Jausekokouksia t k . 6 j a 7 päivänä. Näihin kokouksiin on koetettava saada kaikki -kansallisuudet osaaot-tamaan. Missä e i suomalaiset toverit * p y s t y englanninkielellä suoranaisesti esiintymään, siellä on kokouksia puuhattaessa koetettava hankk i a j o k u englanninkieltä taitava a-siaa selostamaan. Puheita näissä kokouksissa voidaan pitää kaikiTIa kielillä j a onkin sitä parempi mitä useammalla kielellä asiasta puhutaan. ' Kokouicsissa laaditaan lausunto, j o k a on sähköteitse lähetettävä heti osotteella Govemor Fuller, Mass. U . S. A. j a jossa vaaditaan Saccon^ j a Vanzettin vapaaksi laskemista taistelun välttämätön edellytys k a - matillinen eheyskysymys saataisiin pitalististen*>lBltaih eristys- j a hyök- iuokkataistelpn pohjalle; 3) orga- Saksan kommunistipuolue Kominternin kannalla Saksan kommunistisen puolueen K . K : n täysi-btunto on yksimielbestij yhden pidättäytyessä, täydellisesti yhtynyt Kominternin tp. k : n täysi-istunnon päätöksiin Cominternin taktiikasta taistelussa sodan vaaraa vastaan ja Kiinan vallankumouksen puolustamisesta. K . K . hyväksyy Saksan kommunbtipuolueen edusta-iston menettelyn täysi-istunnossa, päättävästi tuomitsee lov. Trotskin j a Vuijovilsin vihamielisen esiintymisen täysi-istunnossa ja pitää ettei tällaiset miehet ole soveliaita Kominternin tp. k : n jäseniksi. käysyrttyksiä vastaan; työväenluokan organisoitava kapitalistisen hyökkäyksen torjumbeksi palkkain alentamistarkoituksessa; edelleen tehostettava taistelua uusia t u l l i - rasituksia j a militarismin lujittamist a vastaan entisestään. Tässä y h teydessä on. kiinnitettävä suurin huomio vaadittavan avun antamiseen Venäjän vallankumoukselle. Thorzin raportti, missä eriteltiin perinpohjin poliittista ja taloudellista tilannetta, viittasi tien jouk. kojen valloittamiseen. Muutoin kannattavat puoluejäsenet yhä y k - simielisemmin puolueen nykyistä johtoa, mihin he panevat kaiken luottamuksensa. Kongressi hyväksyi yksimielisesti johdon linjan, joka vastaa Kominternin linjaa. nisatoorlisia toimenpiteitä joukko-ammattiyhdistysliikkeen luombeksi. Samaan' aikaan pidettiin sos.- dem. puolueen kansallbneuvoston kokous. Siinä keskusteltiin Bon-courin huutoon tulleesta mobilboin-tilaista. Kuten tunnettua, on sos.- dem. parlamenttiryhmä jo ensi l u - kembessa hyväksjrnyt tämän pakko-sotalain. Kongressissa^ tekivät sos.- dem. johtajat muodollisia myönnytyksiä, j o i l l a ei ole mitään merkitystä, voidakseen sitä paremmin h y väksyä lain tobessakin lukemises-ilman ehtoja. K i i r e e s t i j a voimakkaasti toimintaan. Aikaa ei ole yhtään hukattavissa. Tosi tarmolla työhön. Näyttäkäämme kerrankin että me olemme yksi kaikkien j a kaikki yhden puolesta. Pelastakaamme Saccö ja V a n z e t t i . C. kp. viidennen p i i r i n p i i r i t o i mikunta. - lanne. YhteysJutaferenssi torki»ty5a«. ten poolttstaiaxsekki on järjeetänyt suuren joukkokokouksen Stacdard t e a t t e r i in elokuun 7 päivän (sun-nuntai) illaksL Tilaisuude=sa tulee punumaan tov. Ben Gold, Yorkbta." Myöskin on yiitg>^kon-ferenssin taholta valmistelu keräy s l i s t o j a , j o i l l a kootaan avist^ta puolustusta varten. E r i k o k a t t a tulossa. Port Ar. t h u r i n j a ympäristöjen osastojen lapsiosastot tulevat toiraeeepane-maan suuret lasten kesäjuhlat Into-ian osaston talon kentällä, sekä ill a l l a Intolan osaston haalissa. Päiväksi ovat he järjestäneet t. L 21 päivän. OhjeIma$sa tulee olemaan ensinnäkin paljon urheilaja j a leikkejä lapsille, sekä näytöskappale ulkoilmassa jonka tulee esittämään North Branchin lapsicsasto-laiset, puheita lapsilta ynnä nuita ohjelman, numeroita. Illaiia tulee taas lapsilta arvokas iltaohjelma. Nyt tämän ensimäisen kuulutuksen jälkeen voivat jokaisella paikkafccn-nalla j ö alkaa valmbtumaan näille TorontoD Qotisia Sacco ja Vanzetti ~ mielenosoitas Queens puistossa on ensi lauantaina, elokuun 6 p. iltapäivällä, alkaen kello 2.30. Elokuun 10 p. kohtaa nämä syyttömät työläistoverit säh-j kötuolissa kuoleman, ellei työväessä eduskunnassa. Neuvoston istun- tön luokka-protestit sitä stä. Sac-nossa hallitsi täydellbesti sos.-dem. puolueen oikeistohenki, mistä joht u i , ettei kommunistikongressin ieh-dotusta yhteisrintamasta otettu e-des käsiteltäväksL Tästä huolimat- Englannin liikemiehet halukkaita salateitse olemaan liikesuhteissa Neuvostoliiton kanssa «£t yhtään tilausta Englannille niin kauan kun siellä on vanhoillinen hallitus vallassa», sanoi joku aikaperin Neuvostoliiton Englannissa ollut kauppaedustaja Hint-shuk TASS'in edustajalle, huomauttaen m.m., että Englannin teollisessa kehityksessä on huomattavissa pysähdytä muihin teollisuusmaihin — .\merikaan. Saksaan ja Ranskaan verraten, johtuen tämä kehityksen p>'säh-tyminen siitä kovaotsaisesta vanhoillbuudesta, jolla Englannin uiko- kuin myöskin sisäpolitiikkaa nykyään johdetaan. Kysymykseen, että voiko Venäjä saada muista mab-ta luottoa yhtä edullbilla ehdoilla kuin Eiiglannbta sai, vastasi Hintshuk, että Englannin hallitus on useampien vuosien aikana harjoittanut painostusta teollisuus-ja rahamiespiireihin niin Englannbsa kuin myöskin muissakin maissa, saadakseen ne lopettamaan luotonantonsa. Välien katkaisemisen jälkeen luonnollisesti tuo painostus on kasvanut j a kasvaa edelleenkin, jonka vuoksi meidän tulee olla entbtä tarkkaavaisempia. Kuitenkin ovat monet englantilaiset liikemiehet i l moittaneet olevansa valmiit jatkamaan kauppa- j a luottosuhteita kanssamme toisten maiden välityksellä. Kuitenkin on meidän edustajaimme pidettävä huolta siitä, että n i in kauan kuin Englannin hallitus ei palauta seita keddttyy ja yhtenäistyy. Kiinassa j a Englannissa labia toimintamahdollisuuksia, kuin oli ennen välien euoritettiijen provokaatoristen edustajbtojemme ryös-.kadcaisembta, ei yksikään tilaus saa mennä Englantiin. Antakaamme vastaisku vihollisillemme Punainen Karjala kirjoittaa: Viimebten kuukausien ja viikkojen tapahtumat osoittavat, eitä Englannin taantumuksellbten johtama yleis-maailmallinen kamppailu neuvostovaltaamme vastaan kaikbta imperialbtien välisistä ristiriidoista huolimat- Mitään oppositiota ei kongressissa t a jatkaa kommunbtipuolue edelleen kamppailuaan yhteisrintaman aikaansaambeksi, missä kamppailussa sillä on jo . ollut menestystäkin, kuten esim. Seinen j a Öisen departementissa, missä melkein kaikk i sos.-dem. puolueosastot ovat se. littäheet kannattavansa sen tunnustuksia sotavaaran torjumisen suhteen. voinut sanoa olevan. Vain pari ultravasemmistolabta teki erinäbiä vaatimuksia — miri. vaatimuksen Kominternin ylimääräben kongressin kutsumisesta, jotta voitabiin keskustella ajatuseroavaisuuksista, ikäänkuin ei nibtä olisi jo tarpeeksi keskusteltu — j a kuvitteli vaar o j a , j o i t a puolueen muka opportu-co j a yanzetti ovat itse olleet jo nälkälakossa mutta he eivät kauan kestä, ellei luokkatoveriensa apu anna heille helpoitusta. Ratkabeva hetki lähestyy j a siksi on elokuim 6 p. viimeinen mahdollbuus maailman työväenliikkeen protestiliikkeeseen yhtyä joukkoina. On t o i vottavaa, että suomalaiset työläbet ilman kehoitusta käsittävät velvollisuutensa saapua. Kansainvälinen valistustySmteki. jäin konferenssi alkaa elokuun 7 p. Torontossa. Kommunistipuolueen j a Kom. nuorisoliiton kaupunkiko- ^ n s a pob tieltä, mutta pyöräilijä o l i jo n i i n läheUä että auto koski pyöräilijää seurauksella etcä pyöräilijä löydettiin pääluu mursksantc-neena j a verta vuotavana ja aatoi- j l i j a t o l i ajaneet autonsa tiensivuun j a auto murskaantuneena matta autossa olleet Frank Jukkola, joki a j o i : autoa, j a K. Peterson, hänen kumppaninsa, eivät olleet loukkaan- j tuneet. , Päälle ajetun korjasi h<?:i » K raalaan sivuitse kulkeva matkns-| tajaauto j a Jukkola meni nolz pno- j Ien tunnin päästä ilmoittamaan itsensä polibiasemalle . . J u k k o l a on vielä toistaiseisi p:- 1 I seuraava keskustelu: Niitä on kaikenlaisia pbnestäjiä. V a r s i n k i n niinkin kehittyneessä s i vistysmaassa kuin mitä tämäkin .A.meriikan mantere on. Neuvostoliitossa vain ei vielä ole siihenkään pisnestämis^en nähden kuin penikan asemassa mesihin verraten. J a taitavatpa siinä pysyäkin. Tapaamme eilen erään serkun, j o k a tuli pohjobests, vai olikohan se etelästä, sitä emme jaksa enää muistaa, sillä sellaiset pikkuseikat eivät ole meidän vahvimpia puoliamme. Niin, se serkku t u l i jostak i n j a kertoi meille, että hän on tavannut uuden lajin pisnestäjiä. Sanoi, että-hän sattum'alt3 o l i i l man työtä j a luuraillessaian viikkokaupalla erään kaupungin työmailta toiselle tuloksettomasti, hän eräänä päivänä tapasi faaussin, jonka seinään oli kirjoitettu Asioimbto, ombtaa suomalainen. Miafeeaune, sanoi menneensä sisään, ajatellen j o t t a käypä häntä tuossakin murjussa oman k o n t r i n mieheltä kysä-semässä, eikö hän mahdollisesti tietäisi hänelle neuvoa sellaista herk- övviisimies tarjonnat pisnestäjälle kua, j o t a työksi nimitetään. Kysyi sikaarin, sukeutuen sitä. poltellen j a sai vastauksen, että tulehan aamulla, niin katastetaan. Tultuaan sitten aamulla erään k a verinsa kanssa asioitsijan luo, k y syi tämä ensitöikseen, että osaavatko pojat puhua engliskaa. Haastateltavanamme ollut serkku vasftasi piruuttaan että ei, vaikka hän on koko hyvä vääntelemään leukaperi-ään englantilaisittain. Kertoi, ettei hänellä ollut siiiiä mitään tarkoit u s t a ; tulihan vain. ilkeyksissään n i i n sanottua. .4.sipitsija vastasi, että o l l r a i t ! kyllä sitä tullaan toimeen muutenkin. J a sitten oli lähdetty niitä työmaita katsomaan. A s i o i t s i j a edellä j a pojat perässä. O l i sitten saavuttu erään työmaan o v v i b i i n - V a n h a ' t u t t u o l i ollut tämä pisnestäjä siellä.^ Oli kysynyt heti j o t t a onkos sitä' näille minun vaa-r e i l l ^ ^öitä. Kuuluvat olevan sen tarpeessa. Ovviisinpitäjä olL vas-tan^ t, että kyllähän niitä miehiäkin on, mutta tarvitsethan sitä sinäkin hankkia. Käskehän ne vaarisi puoleltapäivin töihin. Sen jälkeen o li j Övviisimies: — K u i n k a paljon sinä otat noilta nokkaa kohden työmaan hankinnasta? Pisnestäjä: — M i t e n sattuu. R i i p puu Iminka paljdn heillä sattuu o-lemalan rahaa. Viiden ja kahden taalan välillä se on enimmäkseen roikkunut, mutta olen minä k b k o - nut enemmänkin, kun o n sattunut u h r i l l a olemaan ~ vähän runsaam-masti monia j a hellä luonto. S i t t en oli yhdessä naurettu. Ja pojat tietysti kuuntelivat. Övviisimies:—-Sinä olet tänä ke» sänä hankkinut jo a i k a l a i l l a näistä kiikuttamisista. Pisnestäjä:- -— Oh, y e s ! Tämä se näyttää kehit^rvänkin m i n u a pääelinkeinokseni, ^i^iitä riittää j a t e i l lä riittää "töitä" j a sfllolnfaan on k a i k k i hyvin, (suomeksi) N o , lähdetäänpä sitten pojat! Puolelta .päiv i n saatte t u l l a töihin. J a t y ö k u u lemma pitää tehdä hyvin, (englanniksi) Hyvästi, hyvästi! Xnnahan i l l a l l a i>ojflle aika kouraan, minulla on jo muutamia uusia miehiä a a muksi tiedossa "töihin". Sitten lähdettiin paluumatkalle." J a pisnestäjän toimiston edessä t a pahtui viimeinen selvittely. Pisnestäjä: — Tuota noin, ininä olen tavannut ottaa muutaman sent i n näistä juoksuistani, eihän ätä harvinaisille kesäjuhlille, siilä onhan tämä ensikerta kun lapset panee toimeen koko aluetta käsittävät kesäjuhlat. Ikävä anto-oncettomuns. Heinäkuun 28 päivää vasten yöllä tapahtui ikävä auto-onnettomuus Fort W i l l i a m i n tiellä .4rthur:n ja Willis-min välillä. Frank Jukkola, joka t u l i autonsa kanssa Wiliianiista päin ajoi polkupyörällä edellä aja-van erään ukrainalaisen koulun o-pettajan päälle seurauksella että pyöräilijä kuoli heti- sairaalaan vie- | tyä. Jukkola oli kertonut poliisi-tutkinnossa että hän ajoi hiljaista vauhtia p i t k i n Fort Willianiln tietä A r t h u r i i n päin 11 aikaan yöllä, yhtäkkiä ilmestyi hänen e:eensä polkupyöräilijä. Hän painoi heti k a i k k i j a r r u t päälle ja ohjasi an-k e h t a b i ihan ilman kenkiään Sol u t t a a , n i i n jotta: kyllä kai ^ / ^ ^ satte p a r i tkalaa miehestä, kun san- j te hyvän j a pitkäaikaisen työmaanJ Toinen pojista: (joka ei kertaa _ pappia kyydissä) ^ / ' ^ r 'i kyllä me maksettaisiin kotoe^^ J mntta — ei c^e rahaa senttiäka^| Me j u u r i meinattiin kysyä t e i ^l että j o s saisimme muutaman rzo, a t e r i a n k i n , kun emme ole syone^ | koko päivänä j a kun pitäisi sinne töihinkin. - Pisnestäjä miettii. Sitten ffly^| tyy. Pojat menevät ^^^^i « ä ä n j a knulevat ^ foonaa sinne äskeiseen tyonky^^, paikkaan, ihnoittaen tää fltasellaniiden poikain t y ^ ^ kan kokonaan, sillä ne o v a t ^ ^ | vakaa r u u a s t a j a työmaan fc^s:^^ 1 misesta. — kehui, e r t l ^ l J o o , kertojamme pisteu' ruokaa poskiinsa o i ^ ^ i a s t i , vaikka ei ^ ^ ' ^ ' " S ^ i JÖna refeulla ovat ^ l e l a k ^ ^ ^ . menneet työmaalle ^^..T^^i pisnestäjäne enempää o t a - f c um ruokaakaan. e i ainakaan se pbnes om^^ | liikemiehene voittoa. Siinä se j o t t u P^^^^^i iSkä meiHä ole suhen initaa:: tävää. Id*
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 3, 1927 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1927-08-03 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus270803 |
Description
Title | 1927-08-03-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | gmi4 Keskiviikkona, etok, 3 pzna—Wed,, Aogost 3 S9-1927 VAPAUS töjeo ja Vilien rikkoEiiäca jälkeea oa taasSnaiEsloor-! BBcstyy Sudborysia, Ont^ BjaaiuustÄiiia, keskiviikicoa* | v i i l y c e e n Europ^a mielipiteea* noasesiasn mena >as- ^ pcrjanteixuu ^ / ^ i t a s n . ^ j rq>e§i :— loiscJ kassaimjixon ixopenaiisirvallat ovat B ^ g t r r H et the Post Office Department, Ottawa, M geeoi^ dass matter. • robjennee; shoBtua tarjottuja p a l k k i o i t a tsvoittamaan. j vhlvmään yhteiseen aseelliäeen fayökkäykseen ncavoslo- V A P A U S (I^)«rty) _ . Uallaaimae vastaan, n i i n kizitenkin on & j g l a n n i n impe- The only organ o f Finmrix Worker» m Canada. Pub-j . u u - % i ^ i fUied ia S a d b » y , Ont^ « r e r y Mocday, Wedöe»iay n&lismi saanut itselieen byokkarsairueita. Ja marfaee!- and Friday. ^ j l ^ l ^ kyJIä ovat nuo apurit työväenluokan sixkclaisiksi T I L A U S H I K N A T ^ | lasketta\'ia. S i l l o i n kun monien suurten i m p e r i a l i s t i - sointi Ranskassa Rajukin kamaatmlstq^olae IiajrlciauMit txlataaetta KcHmiiomstpioIiK Saccon ja Vanzettin puolesta V o n t e a s t a i o f t a kustannetaan k - r ' J renssiUe osoitettu l e c t o ; - - - ! :^ j j o s t a otetaan 5,000 paico^ -•"^2 t a a n edastajiBe, joita t u l ^ ' maan kaikkiaan noin ky TfinjKlr^jf komsunistipuolueen äs- niset linjat edellyttivät. Canitdan Lp- viidensea |mrtB jar-jestöIEc i» yksIiäSIIe. Carsdaas ykez vk, $4,00, puoli vk. $2^5, kolme k k . . mäden taantnmukselliset hallitukset j a yleereä kapila-Ji^^jj^pg^r^^ kehien kongressi pidettiin hallituksen sortohyökkSysten vallitessa. Erin osanottajista ovat tlJ50 fa y k s i kk. ISc y V d j s v a l t o i h i n j a Suomeen, y k r i rk. 15.50, puoli vk. f 3 , C ^ j a kohne k k . $1.75. . „ T a u k s i a , j o i t a ei seuraa raha, ei t u u a lähettämään, gaifgj asiamiesten joHIa -on takautoiet. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: Naimailmotakset $1.00 k e r t a . $£00 kaksi kertaa. AvicCittoonmeco ilznotukset 50e palstatnuroa. Nimemcaotozilmotnkset 50e k e r t a , f 1 . 0 0 3 kertaa. SyntyzaiibBotakset $ i . 0 0 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilraotakset $2.00 kertaa, $3.00 kakri kertaa. Kiitasihnotukset $ - 0 0 kerta. . Kno&maniUnotakiet $2.00 kerta, $50e teämaksti fcfftmlirn^eelta tai taahtcvzrsylti. Halutaan tiedot j a oeoteiliBotakset &0e k e r t a , $1.00 ICOIBU kertaa. ^ lilapätzxlmottajien j a iQmotssakenttaunen on, v a a - &JL»JUMSi, SJaetettävä gmotcshinto etukäteen. henkipattoja, poliisien vainoamia. Jos ette milloin tahansa «aa rastaasta ensJmäiseen kajeeseenne, kirjottakaa osdeDeea liikkeenhoitajaa per^ *oe&aQia«Ila nimettä. J . V . KAKNASTO, Liikkeenhoitaja. Canadan kommiinistiiien nuorisoliitto Canadan kemimunistipuolueen viidennen kansallisen edusiajakohouksen hyväksymä päätöslauselma \ykjrtnen vaihe kommunistisen nuorisoliiton elä- Ji:ä5£3, kun se on saavuttanut jotakin työssään, s. I. s. nuoriioIdidistoxL, urheilan, ammatttiitttotyön y. m. a-l o i l l a , eika ole samalla ajalla arvbstettavasti lisännyi jäsenmääräänsä, vaan pikemmin päinvastoin, vaatii kommunistipaolueen huomion. Xc voimat^ jotka kommonistisella nuorisoliitolla o vat vastassaan j a joita sen on irastusteltava, ovat kas vaneet suuremmiksi kuin ne ovat olleet minään aikai- £?mp2na aikana liiton historiassa. Kadettiliike laaje» nee. Porvarilliset nuorisojärjestöt laajentavat toimintojaan. Suuret joukot nuoria siirtyy Canadaan. Tuhansia nuoria työläisiä joutuu teollisuuden ja maanviljelyksen palvelukseen joka vuosi. Teollbuuden palveluksessa olevien nuorten työläisten olosuhteet ovat lievemmin sanoen surkuteltavat Kommunistisen nuorisoliiton toimintojen samanaikainen- laajentuminen Canadan työväenpuolueessa, am-mattiliittotyössät urheilun alalla ja useissa erikoisissa konferensseissa, kuten «kädet irti Kiinasta» j. n.' e, luo eteemme mahdollisuuden siitä, että heikot sosialidemokraattiset (aikuisten) järjestöt tulevat yrittämääsr jatkaa elinaikaansa pemstamalla sosialidemokraattikin fiuoilsojärjestöjä, joita kuitenkaan ei ole tänään o-lomassa missään huomioonotettavassa määrässä.. Kommunistisen nuoHsoliiton lähimmät tarpeet ovat: I) vankan toimeenpanevan kansalliskomitean muodostaminen. 2ji Toimeenpanevien piirikomiteoitten muodostaminen tarjoamaan välttämätöntä paikallista ohjausta, mitä nykyinen heikko toimeenpaneva kansalliskomitea ei voi antaa. 3) Toimitsijain kouluuttaminen paikallbta, piireissä tehtävää ja kansjgillbta työtä varten, kurssien kautta. 4) Toimivan keskuksen perustaminen jä^jestönuor-ten ohjaamista varten. 5) Puolueen avustusta ja , ohjausta paikalliselle nuori-oliittolyöUe, joko vain muutamissa paikoissa voi mennä c:eenpäin ilman kommunistipuolueen apua. 6 Nuorisoliiton johtavien toimitsijain, kuten kaupunki järjestäjien, toimeenpanevien piirikomiteoitten jäsenten y. m., tulisi jossakin määrin osallistua kommunistipuolueen työhön, jotta he pääsisivät laajemmin ymmärtämään kommunistista liikettä. 7> Toiminnallisempaa osallistumista kommunistipuolueen taholta työväen urheilutoimintaan ja järjestö-nuorten ohjaamiseen. 8) Kaikilla keinoilla yritettävä vetää nuorisoliiton janeniä ' kommunistipuoluceji ammottiliittotyöhön, ryhmätoimintaan, j . n. e. 9» «Young Workerin» ja Young Gomraden» tun-netukislekeminen. y 10) Mitä tärkein seikka. on Ukrainalaisten työläisten ja maanviljelijäin temppelijärjestön nuorisojaoston olemassaolo ja keliittyminen. Tässä tulisi meidän lähimpänä päämääränämme olla kommunistisen nuorisoliiton jäsenmäärän lisääminen panemalla toimeen r i - vakoita jäsenryntäyksiä, missä hyvänsä mainitun nuorisojaoston yksikköjä toimii, j a saattaa näitten yksikköjen johto yha enemmän ja enemmän nuorisoliiton käsiin j a sen tarpeita vastaavaksi ylläpitämällä välttämätöntä ryhmätyötä hiiden sisällä. I I ) Kommunistise:n nuorisoliiton ja järjestönuorten ryhmien {»erustaminen siellä, missä kommunistipuolueen yksikkö on olemassa. ' NäiLlen iarpeilten täyttämiseksi «(n kommunistipuolueen mitä lähebin ohjaus j a yhteistoiminta, toimeen-penevasta ke^uskomiteasta paikallbiin järjestöihin saakka, aivan välttämätöntä. listimaiden porvaristo katsoo viisaammaksi t o r j u a E n S - j i m t e n esim- kansainvälisen tilanteen lännin loordien kuvailemaan Neuvostoliiton pr o l e t a n - selostaja Bernard, kun taas toisia aatin p e i j a b i i n osanoton — s i l l o i n rientävät sosialide* mokraattiäct työväenlnkkeen jufatajst avoimesti täjrttä-mään loordien hyökkäyskäskyjä Neuvostoliittoa vastaan. Lahtari-Suomen ' noskelainen «tvöväenhallitu£> o li jäseniä, muiden moaxsa Semard, on teOden takana Saaret osat Banskan työväenluokk a a , vieläpä osa kommunistipaola-eestakm, ei ole vielä täysin selvillä h a l l i t u k s e n hyökkäyksen luonteesta. Tätä taricastetaan kernaasti vain v a a l i p o l i i t t b e l t a näkökulmalta, .fos-k i n " k a n s a l l i s e n " hallituksen toimin-vastaan tähtää maaperää valmistukseen tulevan vuoden vaaleja varten, o n omistavain hyökkäyksellä k u i . tenkin paljon suorempi laajuus: työväen luokkajärjestöiltä riistettäi-liin : j o h t a j a n s a j a työläisten taiste^ In- j a vastärintavoima heikecnettäi-j i i n . Porvaristo toivoo täten saa-ensimäinen «srvbtyneen moraalin» uhkausten esittäjä. J a sitten tulivat saman no^elabuuden j a Toisen In-temalsionalen suuremmat tekijät. Aktiivisten murhr-kyttäin tuomio sai noiden porvariston agenttien hempeä-mielisen «omantunnon» kuohuksiin. Suomalainen her-rassosialiiti Voionmaa ja englantilainen Lansbur)' y.ni. tunnetut Toisen Iniematsionalen johtavat miehet lähettävät nootteja ja vastalausesähkösanomia neuvostovaltaa vastaan murhatöissä tavattujen lahtarikonnain kuolemantuomion johdosta. Samaan aikaan kun e r i maiden valtabat työläbjou-kot puoluesuuntiin katsomatta valmistautuvat taiste- ^ - . „- ^ , - , . . ... , , I 1 vnttavansa 1) teollisuuden "jarki-luun j m p e n a l i ^ uuden sodan valmistelua vastaan, j ^ ^ j ^ ^ y ^ j ^ ^ , . toteuttamisen, 2) nuo kapitalb-min ja porvarillisen moraalin apostolit työväenliikkeessä avoimesti ryhtyvät tukemaan suur-porvariston hyökkäystä neuvostovaltaa vastaan. Tuo kaikki on saman petoksen jatkoa, minkä eri maiden sosialidemokraattiset johtajat suorittivat 13 vuotta sitten, jolloin maailman eri maiden kapitalbti-set valtaherrat syi^ivät monimiljoonaiset työläis- ja talonpoikabjoukot mitä katalimpaan veljesmurbaan. Mutta vuoden 1914 jälkeen on maailman proletariaatti oppinut paljon. Sovittelun ja petoksen suohon painetun marxilabuud^t lipun nosti Lenin jälleen työväen vallankumouksellisen liikkeen johtoon. Ja enemmänkin- Leniniläisen bolshevbtisen puolueen johdolla on luotu maailman ensimäinen mahtava työläisvalta, joka kaiken maailman porvariston ja sen lakeijain hyökkäyksistä huolimatta on jo kymmenen vuotta menestyksellisesti rakentanut sosialbtisen taloutensa perusteita^ Tulella ja raudalla, taistelun tulessa on neuvostovaltamme lut)lu. Me olemme asevoimin murtaneet vi-hollbtemme rintamat ja työllämme j a leniniläisellä tietoisuudellamme olemme me torjuneet porvarillise.-r maailman «sivistyneen moraalin» hyökkäykset. Muutaman puolittain rauhallben vuoden jälkeen uhataan meitä jälleen avoimella sodalla. «Sivistyneen moraalin » notkeat lakeijat jo ulvovaL Neuvostovallan proler tarioatin on taasen katsahdetta\a leivaariinsa. On tarkistettava, missä kunnossa se on. Ja voimaa ja rohkeutta meillä on. Kun me liitämme rivimme entbtä lujemmin yhteen, kun me teemme jokaiselle työtätekevälle toverillemme selväksi, että tällä hetkellä jos koskaan on neuvostovallan oltava valmb torjumaan vihollistemme^hyökkäykset, niin sillä me^jo takaamme, että vastaiskumme tulee tuottamaan nieille täydellisen voiton. Ja tämän joukkojemme katselmuksen me suoritamme vietettävällä neuvostovallan puolustusviikolla. Luja tietoinen yhtenäisyytemme on peljättävä varoitus vihollistemme proyoseerauspyrkimyksille. Koiigressisaa todettiin ettei ecem-? Kuten tuttcettoa on seitsemän hatta. ole. pää puolue knii^._sen vaikutosvallas-{ vuotta syyttömästi kärsineiden ita.- sa olevat ammattiyhdistyksetkään o- \ Kalaisten työläistovereiden Saccon Ie voineet > tehdä vielä loppua mää- * j a Vanzettin teloitus määrätty t. rätynlaisesta passiivisoudesta t y ö - ' k . lOmnen päivän a j a k a . Noiden väenluokan keskuudessa, vaikka joh-• urheasti kärsineiden työläistoverien to on kauan kiinnittänyt huomio-? v e r t a kärkkyy Yhdysvaltain porva-taaa siihen. Suuret työläisjoukot I risto. Xyt on kysymys siitä, s a l l i i - toivovat, että "kansallinen eheysliit-1 k o työväestö tuon hirveän raa''an tymä" poistaa politiikkansa kautta | vääryydelEsen verityön tapahtua-oraan itsensä, j a odottaa ensi " v a - j O o kysymys enemmästä kuin näis-semmistovaaleja", m^v\^ yhteydes- \ ^ kahdesta miehestä. Jos k a p i t a l i s - sä he panevat luottamuksensa u u - | ^ ^ onnistuvat näiden miesten syyt-teen vasemmistoliittymään, j o k a oli-1'ömässä teurastuksessa, antavat he s i parempi entistä j a mihin kommu-jkoko amerikalaben työväestön, efltä t a työväenlnokan vallankumouksel- n b t i t k i n ottaisivat osaa. Puolueen 1 ^ " ^ ° ! ^ a m e r i l ^ e n vaan^ koko l i s t a ainesta j a tämän järjestöjä on hälvennettävä tämä järkeflytapa » f ^ I ^ m o m m i l j o o n a i s e H e ^ o. =_ „-._:....r j a johdettava joukot taloudellisen laisjoukolle vasten kasvoja inhotta-taistelun tielle. Työtaistelut, ku- ^ raakuuden lyönnin, ten kalastustyöläisten ja Moselini Tämän ymmärtäen on k a i k k i e n a - TySröen «rfiea«ij«rje»t5 jea - i , . teisen keaftäjaU» on j£r«^ett7 urheflujäijestöjen kesku=kö=iit4n taholta elokuun 13 p. lauar.täiri 0- taiäivällä suomalaisten k-^täii; Don-laaksossa. Tästä tih^Qli^ tulee todellinen volmannäj-e "siitä m i h i n u r i i e i l i j a t Tta-ontosiä p r ^ . vät j a s i l l o i n tulee tulokset - v i v j j Vapauteen. KommunisrIcuö'-eea kesäjuHien jiiteydessä toiieccpas. nuissa kilpailuissa voitti Jo-uuonia pokaalin suomalaiset urheili-at, se-kä keskuskomitean luovuttasaT lahj a n saivat myöskin suoEaLaiser _ N y t urheiHjat itse osoittavat ^^tä he aikaan saavat. Vairui-^jta-kaamme nauttimaan mokana olol-p i i r i n kaivostyöläisten lakot parai- vistysmaiden työläiset nousseet t a kaa, on laajennettava suureksi taisteluksi hallitusta j a "järkiperäistyt-täviä** kapitalisteja vastaan (mikä tä vastustamaan. 3Ie canadalaiset j a Canadassa olevat siirtolaiset emme ole vielä kaikkea tehneet tässä uusien sotilaallisten lakien läpiajon, 8> sotavalmistelujen perilleviennin työväenvaltoja vastaan. Kongressi o l i täysin tietoinen sot a vaarasta. Cachinin avauspuhe, vangittujen toverien tervehdys, R e - n a r d i n referaatti j a Renaudin p u. he, missä hän eritteli j u u r t a j a k s a in hankkeissa olevia sotalakeja, mitkä sos.-demien vastaehdotuksen kautta kävisivät selvittämään nykyistä t i - j r a i k a a havaittavissa voimakas v i r - lannetta j a hälventämään kaiken j taus ammatillisen eheyden toteut-optimismin vaarallisena tässä suh-jtamisen puolesta. Tällä virtauksella teessä. . - - Tästä syystä olikin' kongressi täys i n yksimielinen tarmokkaan taist e l u n käymisestä sotavaaraa vas-järkiperäistyttäminen ei työläisten asiassa mitä olisimme voineet tehdä, osalta luonnollisesti merkitse muuta •-'''y* ° ° vihdoinkin meidänkin kaik-k u i n palkkain poljentaa, työajan annettava tietää mitä a ^ ^ pidennystä j a toisaalta lisähiestystä, ajattelemme. Siksi on kajMoaHa t o b a a l t a taas työttömyyttä). tässäKn p i u ^ j o k a i s en jaige^on • ,. , . aineella j a sielläkin missa ei j a r j e s - Tasta syystä _onkin puolue parai- t^jä ole yksityisten tovereiden t o i - kaa pannut käyntiin kamppailun n i i n h y v i n porvariston sotavalmistel u j a kuin taloudellisia j a poliittisia hyökkäyksiä vastaan. Kongressi käsitteli laajasti am-mattiyhdistyskysymystä. Reformistisissa ammattiyhdistyksissä on pa-t ^ n . Tässä hengessä tehtiin seuraavat päätökset: työläis- j a t a l o n, poikaisjonkot mobilisoitava Kiinan vallankumouksen puolustukseksi K o minternin l i n j o i l l a ; oppositio ehdottomasti tuomittava Venäjän kommunistipuolueessa, koska ryhmätoiminta saattaa vain vahingoittaa bolshevistipuolueen eheyttä, j a tämä eheys t^as on neuvostovaltion et kuitenkaan ole vankkaa ideologista pohjaa, n i i n että reformistien j o h t a j a pamput saattavat viipoittaa jäseniä minne -haluavat. Kongessi määritteli tässä kysymyksessä seuraavat tehtävät: 1) punaisten ammattiyhdistysten jäsenlukua j a v a i - kuttista lujitettava, j a on näiden ammattiyhdistysten kyettävä saamaan mukaan kaikki suunnat leveälle yhteisrintamalle taistelussa päivän vaatimuksista; 2) punaisten ammattiyhdistysten vasemmistoa on ideologisesti lujitettava, jotta am-mesta toimeen pantava suuria vasta- Jausekokouksia t k . 6 j a 7 päivänä. Näihin kokouksiin on koetettava saada kaikki -kansallisuudet osaaot-tamaan. Missä e i suomalaiset toverit * p y s t y englanninkielellä suoranaisesti esiintymään, siellä on kokouksia puuhattaessa koetettava hankk i a j o k u englanninkieltä taitava a-siaa selostamaan. Puheita näissä kokouksissa voidaan pitää kaikiTIa kielillä j a onkin sitä parempi mitä useammalla kielellä asiasta puhutaan. ' Kokouicsissa laaditaan lausunto, j o k a on sähköteitse lähetettävä heti osotteella Govemor Fuller, Mass. U . S. A. j a jossa vaaditaan Saccon^ j a Vanzettin vapaaksi laskemista taistelun välttämätön edellytys k a - matillinen eheyskysymys saataisiin pitalististen*>lBltaih eristys- j a hyök- iuokkataistelpn pohjalle; 3) orga- Saksan kommunistipuolue Kominternin kannalla Saksan kommunistisen puolueen K . K : n täysi-btunto on yksimielbestij yhden pidättäytyessä, täydellisesti yhtynyt Kominternin tp. k : n täysi-istunnon päätöksiin Cominternin taktiikasta taistelussa sodan vaaraa vastaan ja Kiinan vallankumouksen puolustamisesta. K . K . hyväksyy Saksan kommunbtipuolueen edusta-iston menettelyn täysi-istunnossa, päättävästi tuomitsee lov. Trotskin j a Vuijovilsin vihamielisen esiintymisen täysi-istunnossa ja pitää ettei tällaiset miehet ole soveliaita Kominternin tp. k : n jäseniksi. käysyrttyksiä vastaan; työväenluokan organisoitava kapitalistisen hyökkäyksen torjumbeksi palkkain alentamistarkoituksessa; edelleen tehostettava taistelua uusia t u l l i - rasituksia j a militarismin lujittamist a vastaan entisestään. Tässä y h teydessä on. kiinnitettävä suurin huomio vaadittavan avun antamiseen Venäjän vallankumoukselle. Thorzin raportti, missä eriteltiin perinpohjin poliittista ja taloudellista tilannetta, viittasi tien jouk. kojen valloittamiseen. Muutoin kannattavat puoluejäsenet yhä y k - simielisemmin puolueen nykyistä johtoa, mihin he panevat kaiken luottamuksensa. Kongressi hyväksyi yksimielisesti johdon linjan, joka vastaa Kominternin linjaa. nisatoorlisia toimenpiteitä joukko-ammattiyhdistysliikkeen luombeksi. Samaan' aikaan pidettiin sos.- dem. puolueen kansallbneuvoston kokous. Siinä keskusteltiin Bon-courin huutoon tulleesta mobilboin-tilaista. Kuten tunnettua, on sos.- dem. parlamenttiryhmä jo ensi l u - kembessa hyväksjrnyt tämän pakko-sotalain. Kongressissa^ tekivät sos.- dem. johtajat muodollisia myönnytyksiä, j o i l l a ei ole mitään merkitystä, voidakseen sitä paremmin h y väksyä lain tobessakin lukemises-ilman ehtoja. K i i r e e s t i j a voimakkaasti toimintaan. Aikaa ei ole yhtään hukattavissa. Tosi tarmolla työhön. Näyttäkäämme kerrankin että me olemme yksi kaikkien j a kaikki yhden puolesta. Pelastakaamme Saccö ja V a n z e t t i . C. kp. viidennen p i i r i n p i i r i t o i mikunta. - lanne. YhteysJutaferenssi torki»ty5a«. ten poolttstaiaxsekki on järjeetänyt suuren joukkokokouksen Stacdard t e a t t e r i in elokuun 7 päivän (sun-nuntai) illaksL Tilaisuude=sa tulee punumaan tov. Ben Gold, Yorkbta." Myöskin on yiitg>^kon-ferenssin taholta valmistelu keräy s l i s t o j a , j o i l l a kootaan avist^ta puolustusta varten. E r i k o k a t t a tulossa. Port Ar. t h u r i n j a ympäristöjen osastojen lapsiosastot tulevat toiraeeepane-maan suuret lasten kesäjuhlat Into-ian osaston talon kentällä, sekä ill a l l a Intolan osaston haalissa. Päiväksi ovat he järjestäneet t. L 21 päivän. OhjeIma$sa tulee olemaan ensinnäkin paljon urheilaja j a leikkejä lapsille, sekä näytöskappale ulkoilmassa jonka tulee esittämään North Branchin lapsicsasto-laiset, puheita lapsilta ynnä nuita ohjelman, numeroita. Illaiia tulee taas lapsilta arvokas iltaohjelma. Nyt tämän ensimäisen kuulutuksen jälkeen voivat jokaisella paikkafccn-nalla j ö alkaa valmbtumaan näille TorontoD Qotisia Sacco ja Vanzetti ~ mielenosoitas Queens puistossa on ensi lauantaina, elokuun 6 p. iltapäivällä, alkaen kello 2.30. Elokuun 10 p. kohtaa nämä syyttömät työläistoverit säh-j kötuolissa kuoleman, ellei työväessä eduskunnassa. Neuvoston istun- tön luokka-protestit sitä stä. Sac-nossa hallitsi täydellbesti sos.-dem. puolueen oikeistohenki, mistä joht u i , ettei kommunistikongressin ieh-dotusta yhteisrintamasta otettu e-des käsiteltäväksL Tästä huolimat- Englannin liikemiehet halukkaita salateitse olemaan liikesuhteissa Neuvostoliiton kanssa «£t yhtään tilausta Englannille niin kauan kun siellä on vanhoillinen hallitus vallassa», sanoi joku aikaperin Neuvostoliiton Englannissa ollut kauppaedustaja Hint-shuk TASS'in edustajalle, huomauttaen m.m., että Englannin teollisessa kehityksessä on huomattavissa pysähdytä muihin teollisuusmaihin — .\merikaan. Saksaan ja Ranskaan verraten, johtuen tämä kehityksen p>'säh-tyminen siitä kovaotsaisesta vanhoillbuudesta, jolla Englannin uiko- kuin myöskin sisäpolitiikkaa nykyään johdetaan. Kysymykseen, että voiko Venäjä saada muista mab-ta luottoa yhtä edullbilla ehdoilla kuin Eiiglannbta sai, vastasi Hintshuk, että Englannin hallitus on useampien vuosien aikana harjoittanut painostusta teollisuus-ja rahamiespiireihin niin Englannbsa kuin myöskin muissakin maissa, saadakseen ne lopettamaan luotonantonsa. Välien katkaisemisen jälkeen luonnollisesti tuo painostus on kasvanut j a kasvaa edelleenkin, jonka vuoksi meidän tulee olla entbtä tarkkaavaisempia. Kuitenkin ovat monet englantilaiset liikemiehet i l moittaneet olevansa valmiit jatkamaan kauppa- j a luottosuhteita kanssamme toisten maiden välityksellä. Kuitenkin on meidän edustajaimme pidettävä huolta siitä, että n i in kauan kuin Englannin hallitus ei palauta seita keddttyy ja yhtenäistyy. Kiinassa j a Englannissa labia toimintamahdollisuuksia, kuin oli ennen välien euoritettiijen provokaatoristen edustajbtojemme ryös-.kadcaisembta, ei yksikään tilaus saa mennä Englantiin. Antakaamme vastaisku vihollisillemme Punainen Karjala kirjoittaa: Viimebten kuukausien ja viikkojen tapahtumat osoittavat, eitä Englannin taantumuksellbten johtama yleis-maailmallinen kamppailu neuvostovaltaamme vastaan kaikbta imperialbtien välisistä ristiriidoista huolimat- Mitään oppositiota ei kongressissa t a jatkaa kommunbtipuolue edelleen kamppailuaan yhteisrintaman aikaansaambeksi, missä kamppailussa sillä on jo . ollut menestystäkin, kuten esim. Seinen j a Öisen departementissa, missä melkein kaikk i sos.-dem. puolueosastot ovat se. littäheet kannattavansa sen tunnustuksia sotavaaran torjumisen suhteen. voinut sanoa olevan. Vain pari ultravasemmistolabta teki erinäbiä vaatimuksia — miri. vaatimuksen Kominternin ylimääräben kongressin kutsumisesta, jotta voitabiin keskustella ajatuseroavaisuuksista, ikäänkuin ei nibtä olisi jo tarpeeksi keskusteltu — j a kuvitteli vaar o j a , j o i t a puolueen muka opportu-co j a yanzetti ovat itse olleet jo nälkälakossa mutta he eivät kauan kestä, ellei luokkatoveriensa apu anna heille helpoitusta. Ratkabeva hetki lähestyy j a siksi on elokuim 6 p. viimeinen mahdollbuus maailman työväenliikkeen protestiliikkeeseen yhtyä joukkoina. On t o i vottavaa, että suomalaiset työläbet ilman kehoitusta käsittävät velvollisuutensa saapua. Kansainvälinen valistustySmteki. jäin konferenssi alkaa elokuun 7 p. Torontossa. Kommunistipuolueen j a Kom. nuorisoliiton kaupunkiko- ^ n s a pob tieltä, mutta pyöräilijä o l i jo n i i n läheUä että auto koski pyöräilijää seurauksella etcä pyöräilijä löydettiin pääluu mursksantc-neena j a verta vuotavana ja aatoi- j l i j a t o l i ajaneet autonsa tiensivuun j a auto murskaantuneena matta autossa olleet Frank Jukkola, joki a j o i : autoa, j a K. Peterson, hänen kumppaninsa, eivät olleet loukkaan- j tuneet. , Päälle ajetun korjasi hojflle aika kouraan, minulla on jo muutamia uusia miehiä a a muksi tiedossa "töihin". Sitten lähdettiin paluumatkalle." J a pisnestäjän toimiston edessä t a pahtui viimeinen selvittely. Pisnestäjä: — Tuota noin, ininä olen tavannut ottaa muutaman sent i n näistä juoksuistani, eihän ätä harvinaisille kesäjuhlille, siilä onhan tämä ensikerta kun lapset panee toimeen koko aluetta käsittävät kesäjuhlat. Ikävä anto-oncettomuns. Heinäkuun 28 päivää vasten yöllä tapahtui ikävä auto-onnettomuus Fort W i l l i a m i n tiellä .4rthur:n ja Willis-min välillä. Frank Jukkola, joka t u l i autonsa kanssa Wiliianiista päin ajoi polkupyörällä edellä aja-van erään ukrainalaisen koulun o-pettajan päälle seurauksella että pyöräilijä kuoli heti- sairaalaan vie- | tyä. Jukkola oli kertonut poliisi-tutkinnossa että hän ajoi hiljaista vauhtia p i t k i n Fort Willianiln tietä A r t h u r i i n päin 11 aikaan yöllä, yhtäkkiä ilmestyi hänen e:eensä polkupyöräilijä. Hän painoi heti k a i k k i j a r r u t päälle ja ohjasi an-k e h t a b i ihan ilman kenkiään Sol u t t a a , n i i n jotta: kyllä kai ^ / ^ ^ satte p a r i tkalaa miehestä, kun san- j te hyvän j a pitkäaikaisen työmaanJ Toinen pojista: (joka ei kertaa _ pappia kyydissä) ^ / ' ^ r 'i kyllä me maksettaisiin kotoe^^ J mntta — ei c^e rahaa senttiäka^| Me j u u r i meinattiin kysyä t e i ^l että j o s saisimme muutaman rzo, a t e r i a n k i n , kun emme ole syone^ | koko päivänä j a kun pitäisi sinne töihinkin. - Pisnestäjä miettii. Sitten ffly^| tyy. Pojat menevät ^^^^i « ä ä n j a knulevat ^ foonaa sinne äskeiseen tyonky^^, paikkaan, ihnoittaen tää fltasellaniiden poikain t y ^ ^ kan kokonaan, sillä ne o v a t ^ ^ | vakaa r u u a s t a j a työmaan fc^s:^^ 1 misesta. — kehui, e r t l ^ l J o o , kertojamme pisteu' ruokaa poskiinsa o i ^ ^ i a s t i , vaikka ei ^ ^ ' ^ ' " S ^ i JÖna refeulla ovat ^ l e l a k ^ ^ ^ . menneet työmaalle ^^..T^^i pisnestäjäne enempää o t a - f c um ruokaakaan. e i ainakaan se pbnes om^^ | liikemiehene voittoa. Siinä se j o t t u P^^^^^i iSkä meiHä ole suhen initaa:: tävää. Id* |
Tags
Comments
Post a Comment for 1927-08-03-04