Vapaus, March 5, 1925

              KAlKkiEt>.lIJ>jmS TTMiRAATAJAT YHTHagPfTAMAAN!
lyöva^ vap^G^ tapahtuu
vain sen its^ni^ä l^autta!
r TTdLIISTEN JA TAU>NPOIKAIN. KÄSOS
Vain järjestyneenä joTikkcitÄ?.,.
voi työväenluokka i voi
: :4M
Ko. 2« Federated Pressiä jäsen..
Kielfolain valvoja sur^
^ inatla helvetin­koneella
SonstaotinopoIL — Kordistanista
trfleittcn .tietojemnnkaan -ovat kur-
(iHaiset noösseet jcapinaaa Angoran
hamtiista -rtetaan, ,Yaati^9|^ itsenäi­syyttä.
EapinalfiBten' Mi$ssä. on
I>jari>ekr, Eharpnt ja/joka pienjempi
kauponki.
Kapinoitsijain päällikkö, Said
sheikki, on antanut jalistaksen, jos­sa
vaaditaan kalifaatin ennalleen
palaattamista islamin oskovaiälle,
naiset pakotettavaksi; käyttämään
huntuaja kaikki Angoran junTalat-toman
hallituksen poistamat ufkon^
nolliset lait j a laitokget uudelleen
Toilnaanpantavaksi. /
Turjcin hallitusta näyttää kum-mastott^
van, mistä noille maankuu-luiDe
kurdilaisrosvoille nyt on tuol­lainen
jumalisuuden puuska tullut.
PääministeÄ PethiBey' lausui kan­salliskokouksen
istunnossa i "Jos
rupeamme ottamaan selkoa tämän
kapinan todellisista syistä — kapi­naa,
joka on puhjennut juuri sei-y
laisella hetkellä, kun tärkeitä kysy-
• myksiä on ratkaistavana uU^ovalto-jen
kanssa —^ tulemme näkemään,
että kapina ei ollenkaan ole aiheu­tunut
niistä' syistä, mitä kapihan
johtajat joukoille >iiskottelevat."
Vielä suoremmin esitti ajatuksen­sa
tnoidgtt seutjijen entinen sotilas-komentJö'a,
kenraali 'Klazim Earbe-kir
Pasha, että ulkomaiden vehkei­lyt
'ovat syynä kapinaan; uskonnol­lisia
etul!;tuJ[q(a käytetään aivan toi.
siin tarkotumin.-"-'
Arkaluontoiset, Mosulin öljymai-den
omistusta koskevat neuvottelut
lähentelevät ratkaisuaan, ja turkki­laiset
vainuavat englantilaisten juo
nien olevan kurdien kapinahankkeit-ten
takana. Englanti, näet, ehkä
tahtoisi hankkia turkkilaisille' muuta
-tekemistä," ettelvaf^^joultaisi" , pitä­mään
huolta oikeuksistaan Mosulin
alueeseen. ;
Kaiken varalta on Turkin halli­tus
. lähettänyt rhnsaastt sotaväkeä
lapijnaa kukistamaan —^ niin run­saasti,
että brittiläisissä diplomaat­tisissa
piireissä sitä katsellaan ko­vin
epäluuloisin silmin. Asian ori
tehnyt vielä pahemmaksi se, että
Britannian ainainen kilpailija Väll^
meren rannikolla — Ranska r-- on
antanut luvan knlettaa nämä turk­kilaiset
sotajoukot /Syyrian kautta.
Väitetään, että kurdilaisten kapi­nan
voisi Turkki kukistea ijaljoa vä­hemmälläkin
sotaväellä, mutta että
se haluaa koota tänne ifosulin
ialueen lähettyville vahvan armei­jan,
vaatimuksiensa tukemiseksi.
Kurdilaisille kaprnoitsijoille on,
muuten, sattunut vahinko. ^Olivat
ryöstämässä Turkin Armeniassa ole­vaa.
Kharputin kaupunkia, kun kau­pungissa
oleva anmiukevarasto ' r ä ­jähti.
Räjähdyksessä sai surman­sa
100 kurdilaista kapinoitsijaa ja
60 kaupungin asukasta. y
Niagara Falls, iN. Y. — Yhdys­valtain
tullivirkailija j a viinatroka­rien
kauhuna pidetty Orsille Preus-ter
sai silinänrapayksessä surmansa,
ollessaan kotinsa edustalta lähte­mässä
autollaan ' ajamaan. Hänen
poikiessaan alottajalle laukesi suo­jukseen
kätketty pommij joka ^
yhdistetty alottajaan, Räjähdys ife-pi
miehen pieniksi palasiksi. Hä­nen
mukanaan ollut 'Elmer IVhir
tacre sai vammoja päähänsä, mut­ta
ne eivät liene hengenvaarallisia.^
Preusterin»henkeä oli monasti uhat­tu,
sillä hän oli pelkäämättä ahdis­tellut
viinatrokareita ja saattanut
monta heistä,itun kouriin. Nämä
olivat vannoneet kostavansa hänel­le,
j a onnistuivatkin noin ^raukka­maisella
tavalla toteuttamaan
keensa.
Torstaina, maällsk. 5 pfc^ThurlTMitfch 5th, 1925- IX VuosiL-^VoL m
d hyväksy ylei­sen
tiittljakomissio-nin
asettamista
ai-
Yaroniattdmästa virkis-tygdcaasun
käyttämi­sestä
kuolema seu­rauksena
Edmonton, Alta. — Maanantai­aamuna
aikaseen löydettiin työhuo­neestaan
kuolleena nuori hammas­lääkäri
T. Conrad, istumassa
20,000 dollaria korvaus­ta
lapselle jalai^
New York, —-Ylioikeuden lauta­kunta
velvottiU. S. Trucking-yhtiön
suorittamaan '20,000 dollaria kor­vausta
viiden vuoden; ikäiselle Hy-r
man Kaminsky • nimiselle pojalle, jo­ka
oli menettänyt vasemman jal­kansa
auiotapaturmassa kotinsa lä­hellä.
Pojan isä vaati 50,000 dol­laria
korvausta ^itä, että poika
cHnijäkeeeif jää raajarikoksi, mmtta
lautakunta^ alensi- vaatimuksen 20,-
000 dollariin. Yhäö yritti väittää.
ettei se omistanut sitä ki£>rma-au-toa,'
joka - ajoi pojan päälle, eikä
tiennyt koko tapauksesta, ennen­kuin
sai haasteen. Mutta väitteiet
eivät liene olleej/toderiperäiaäi
Korealaisia teurastettu
Tokio, Japani. — Seonlista, Ko^
reasta. täkäläisille- lehdille saapuneli
den tietojen mukaan on japanilai­nen
poliisijoukko ampttnut neljä-
Iqmimentä korealaista "tyytymätön,
t ä " naiden kansto syntyneessä ka­tkassa.
Poliisi sai saaliikseen asei­ta
ja ampumatarpeita, mutta vain
rähäiaen määrän. Mitä nuo
tyniättömät" oikeastaah oBvati ei
jtarkennnia s i i t e t ä . , Tietenidn työ­läisiä,
s i l a nehän ne ovat tyytymäfc-
[ tömiä Joka ma^ra,: j a täydellä' «yyi-llä.
^
hammaslääkärin tuolissa kaasunaa-
<nari päissään. '
- Tri Conrad oli lauaniai-iltapäiväl-
4ä ollut "basket"palloa j>elaamassa,
jossa oli väsynyt tavallista enem­män.
Virkistääkseen itseään oli
hän aikonut ottaa annoksen seko-tettua
happi- ja typpikaasua. Si­t
ä ' varten oli hän mennyt työhuo­neeseensa,
jossa oli ryhtynyt aiko­mustaan
tpteuttamaan. yi Mutta on­nettomuudeksi
oli kaasuseöksessa
ainoastaan hyvin vähä happikaasua,
joten Conrad sai melko puhtaan an­noksen
t:^ppikaasua, joka teki hänet
tajuttomaksi,, ennenknn hän hok­sasi
:«ulkek kaasuvbrtaa.
Tri Conrad, oli ottanut kaasuseos-ta
virkistyksekseen' enneiikin, ja
häntä oli erikoisesti varotettu ryh­tymästä
siihen yksinään.. ' ^ •
.. — ,
Panssarilaivat vanhan­aikaisia
Wa8hington. — Amiraali-Wm. S.
Sims, joka mailmansodassa oli Yh­dysvaltain
Atlannilla toimivan lai­vasto-
osaston päällikkönä, on edus­tajahuoneen
ilmalaivastokomitean
kuulostelussa laukassut täydet pa­nokset
niitä vastaan, jotka vielä pi­tävät
taisttelulaivoja ratkaisevana
tekijänä nierisodassa. Sanoi sellais­ten
laivastoeksperttien mielipidettä
yhtä * vanhettuneeksi kuin suuret
panssarilaivatkin olivat. Lentoko-rieitten-
kuljetuslaivat ^vat vallan­neet
taistelulaivojen paikan.
"Sitte te ette hyväksy sitä Lai-vastolautakunnan
käsitystä, että
taistelulaiva on laivaston . tärkein
osa?^ kysyttiin.
"En ensinkään", vastasi amiraali.
"Ettekö siis pidä panssarilaivaa
enää laivaston selkärankana?" ky­syttiin
vielä.,'" .
"Kyllä, mutta se selkäranka on kat­kennut."
.
Varustelukilpailun hän selitti ole­van
täydessä käynnissä. Suurbri-tannia
j a Japani. rakennuttivat ris­teilijöitä
kiireimmän kaupalla. Kun
brittiläisen' laivaston tukena on kuu­si
lentokoneitten-kuljetuslaivaa, on
se Yhdysvaltain sotalaivastoa' voi­makkaampi,
sillä kun on ainoas­taan-'
yksi sellainen laiva^
Kadonneet lentäjät pe­lastuneet
Montreal — Nova Scotiari hii<
lenkaivajdn ja Bescon^' välsnei\
s e l a u s työpalkoista n S y t ^ saa
van melko laajaa huomiota eri por-variryhiliittyniäin
välillä. Eräältä
taholta vaaditaan konussionin ni­mittämistä,
' ''joka tulia toimitta­maan
perinpohjaisen ttttKmnkscn
hiilituotannossa, saadakseen siten
loppumaan yhtämittaisesti tapahtu­vat
rettelöt ja selkkaukset,, joten
olot tuUsxvat. vakaantumaan j a edis-tymään
Nova Scotiassa."
British Empire Steel Coriaraöon,
jota asia hyvin läheisesti koskee, on
ilmottanut •''Vastustavansa minkään­laisen
yleisen komissionin asettamis­ta,
siltä kun saisivat sanomalehdet
vaan tarpeetonta kirjottamisen al->,
hetta.. Mutta sensijaan on Besco
ilffiottanut|,'uolevansa, halukas otta­maan
osai^ifsellaiseen yksityistarjcas-tukseen,
joka tulisi tarkastamaan
Nova Scotian hiilialueen palkkasuh­teet
ja -jolla tulisi olemaan valta
määritellä palkat siten, että ne tyy­dyttäisivät
sekä työnostajaa että
työläisiä. Minkään muunlaisten - ko-missionien
asettamisen sanovat Ees-con
virkailijat olevan ajan ja ener­gian
tuhlausta.
IPuc
vihrllatosi ^...
ola uhrataan
\ Radiokorporatsioninf"
voitto yli 9 milj.
dollaria
New York. — Radio Corporation
of America on julaissut raporttin­sa
vuodelta 1924, jonka mukaan
liikkeen tulot ilmoitetaan nousevan
58 miljoonaan dollariin. Yhtiön
omistamain tehtaitten arvo ilmoite­taan
12 miljoonaksi ja liikevoitto
9,503,442 dollariksi. Voitto ori
enemmän kuin kaksinkertaistunut
edellisen vuoden voittoon verraten.
Yhtiöllä-^n radio-asemat Argen-tinassa.
Ruotsissa^ : HawBiilla^ Japa­nissa,
Englannissa, • Norjassa, Sak­sansa/
Ranskassa, Italiassa/ Puolas-'
sa ja Filippineillä.
Amerikalainen imperialismi ilme­nee
ilmassakin. ^ . -
AUenby haluaa pois
Egyptistä
Lontoo. — Morning Post kertoa
varakreivi Allenbyn eronneen Egyp­tin
pääkomissioneerin toimesta, jos-
P a r i i s i . — - Vfimeksi Englannin
taholta Ranskalle tehty ehj^otus on
B^oUitto, jonka: muodostaisivat
Suurbritannia, Ranska, Belgia ja
Saksa, ja jolla oUsi kahtalainen
tarkotu9:\ turvata Ranska Reinin
puolelta ja vierottaa Saksa yhty­mästä
VenlLjäh"Japanin liittoon.
Vaikka rjinsksUiselU taholta teh­ty
yritys Reininmaan tasavallan
muodostan^isesta' toista vuotta sit­ten
ajoi 'suriösasti karille, toivoo
Ranskan hallitus ^yhä vielä voivansa
saada. aikaan itsehallinnollisen pus­kurivaltion
Reinin varrelle, Saksan
valtioliittoon kuuluvana, mutta täy­delleen
aseistariisottuna ja Kan­sainliiton
komissJopnin valvonnan
alaisena. ''
Brittiläinen ettlotus sisältää sen
ajatuksen, - ettäji jätetään Saksan
itäinen raja huCMttoon ottamatta ja
Puola oman onttonsa nojaan, jota
Ranska aikaseminin ei ole ottanut
edes harkittavakseen. Nyt näyttää
Ranskan hallituksen politiikka tässä
suhteessa tehneen käännöksen. Si­tä
kai xSerkitsee. sanomalehtien alot-tama
taistelu Hanskassa oleskele-vain
monilukuisteii puolalaisten ri­kollisuudesta,
jöllli yleistä mielipi­dettä
muokataan .'Suosiolliseksi hal­lituksen
uudelle p^itiikalle. Enem-mät
puolet^ sanomalehdissä päivit­täin
kerrotuista riloksista ovat. ny­kyään
puolalaisten t tekemiä — tahi
pannaan heidän syykseen. '
Suurbritannian yleisesikunta jon­kun,
affkaa takaperin antamassaan
lausunnossa selitti^ että Brittein
saarien puolustusrintamana : eivät
enää ole Kanaalin rannikkosatamat,
vaan se täytyy siirtää Reinille asti.
Tuon lausunnon, iöuUa^n-j^vaikutta^^^
neen sHhen./^ttäi^^ldvvlip^
teristö on ottanut uudelleen harkit­tavakseen
kysymyksen Ranskan tur­vallisuuden
takaamisesta. Lienee
^tiedusteltu myös Hollannin mieltä
tähän liittoon yhtymisestä.
• —-_o— —— .
Hengenpelastusmiehis-töä
hukkunut
Mies kafkotettanee lu­vattomasta
maahan
tulemisesta
Ottawa. — Siirtolaisvirasto ön
saanut loppuun käsitellyksi Oscar
Kaufmanin Venäjälle karkottamis-jutun,
ja valmistautuu panemaan
karkotuksen täytäntöön. Tähän
mennessä ei päätöstä vastaan ole
minkäänlaista vetoomusta ilmaantu­nut,
eikä minkäänlaista toimenpi­dettä
ole ilmaantunut Kauf manin
oman-' kansallisuuden ' keskuudessa
siirtolaisviraston toimenpidettä vas­taan.
Kaufman on jo kerran aikui­semminkin
karkot^tu Canadasta
Yhdysvaltoihin sentahden, että hän
oli tullut maahan luvattomin kei­noin.
Mutta tästä huolimatta, hän
on tullut uudelleen luvattomalla ta­valla
Canadaan. °^
Kaufmanilla^ on vaimo ja ~'koIme
lasta. Joista kaksi on syntynyt Ca-nadassa.
Siirtolaisviranomaiset sa­novat,
että vaimoa sen paremmin
kuin lapsiakaan ei. tulia karkotta­maan,
vaan pitävät he luonnollise­na,
että vaimo lapsineen seuraa
perheen päätä. '
Raiisbdaiset pdlM Dawes^
, idiaisnelliHanstail»^
Ajelehtineet kuukau­den
Atlannilla
East Hampton, N. Y . - Texas
Oil-yhtiön öljylaiva Lightbum pe­lasti
kolme avoveneessä ajelehtivaa
miestä noin 376 mallin päässä poh-joseen
Miamista, Fla. Myrsky oli
vienyt miehet noin kuukausi sitten
Floridan rannikolta ulapalle. Ho
olivat kovin laihtuneet ja nälissään,
mutta alukselta langattomalla lähe­tetyn
sanoman mukaan he näyttä­vät-
tqipuvan;
La Rochelle, Ranska,-^-^ Seitse-^
män täkäläisellä hengenpelastusase-sa
hän on ollut vuodesta 1919 saak- maila palvelevaa miestä menetti
ka.
he yrittivät meiinä auttamaan ka
rille ajautuneen/espanjalaisen' hö^-
>ÄAn. Z C l « : ^^
töä, kaatui kuohuissa.' Kymmen
henkisestä pelastusmiehistöstä aino­astaan
kolmevpääsi hengissä ran­taan.
Karille-joutuneen laivan 18-
miehinen laivaväki on auttamatto­missa.
Mastoista näyttää roikku­van
miesten ruumiita,' myrskyn hei­luteltavana;
nähtävästi' oli osa mic
histöä nuorilla sitonut itsensä mais­toihin,
kun taas ankara aallokko
varmaan on : pyyhkinyt toiset mC'
reen. • . • . • • • .
Hukkuneista pelastusaseman mie
' Pariisi. T - Ranskalaisista Davres-suunnitelma
on mainio^ kun sitä
käytetään Saksan nylkemiseen, mut*
ta samain suunnitelman sovellutta­minen
Ranskaan, jos .siitä tulisi ky­symys,
niin se heitä arveluttaa.
'0 Kenraali Öavres, josta tuo pirul­lisin
suunnitelma mailman työväen
orjuuttamiseksi pn saanut nimen­sä,
on sitä mieltä, että en­nemmin
taikka myöhemmin täytyy
asettaa samanlainen komitea kuin
ns. Dawe3komiteffkin oli, tutkimaan
Ranskan maksukykyä Ja olisiko eh­kä^
viisainta antaa sille velkansa
anteeksi. Moni ranskalainen on sa­man
mieltä ,.T— ei toivoen sitä, vaan
peläten, et^ niin tulee tapahtu­maan.
Heitä huolestuttaa se aja­tus,^
että velkojat pyrkivät puristu»
maan mahdollisimman .suuria vsurn-mia
heidän maaltaan, arvioimatta
asemaa siinä valossa kuin ranska-jäisten
mielestä oikeus vaatisi, '
Saksan suorltettavain korvaus­vaatimusten
ratkaisussa otettiin
lähtökohdaksi kysymys, kuinka snu^^
ren summan maa kork^irftaan yoi
suorittaa Ja kuitenkin j a t k a a elä­määnsä.
Jos Ranskankin suhteen
on aikomutf tästä kysyinyksestä läh­teä,
niin ranskalaiset tulevat kalkin
keinoin ..vastustamaan tällaisen tut­kimuksen
toimeenpanemista.
Vapaaehtoiset lahjotukset, erikois-verotukset,
vieläpä pääoman osittai­nen
pakkolaovutuskin hyväksyttäl-siin
ennemmin kuin) suostuttaisiin
esim. Ranskan tantateitil «llst^
maan sellaisen pakkokomennon alai­seksi
kuin' mihin Saksan rautatiet
Oawes8uunnitelmalla «I {s t e t tUn,
Ranskassa ollgan sangen vastiha-koisia
päästämään ulkomaalaista ra-havaltaa
määräilemään maan sisftl^
siä asioita.
Sanomalehdissä ja eduskunnassa
on alinomaa moitiskeltu brittilitK-ten
j a amerikkalaisten pankkien pe- >
siytymlstä "Pariisiin, Ja ranskalainen
katsoisi ulkomaalaisten isännöimtsU
yleisten laitosten hoidossa aivan «ri *
silmillä kuin'.saksalainen.
Jos ranskalaiset olisivat varmoia
siitä, ottä^ 4cenraali Dawesin ehdot­tama
tutkimus tapahtui»! "ystävälli­sessä
hengessä'^ 'Ja ottamalla l u ­kuun
Ranskan maksukyvyn ainoas­taan
nykyisen hallinnon ^ alaisissa,
olosuhteissa, Ja Jos siltä johtuisi
^velkamäärien alentaminen «illä t a.
valla käsitetyn maksukykyisyyden
rajoihin, hiin he pitäisivät sltft «rin-omaisen
• tervetulleena. Mutta he
pitäisivät maalleen : sangen . tuhol-sana,
Jos i heidän kannettavaksMn
asetettaisiin maksusuunnitelma. Jo­ka
loukkaisi Ranskan taloudellista
itsenäisyyttä j a millään tavoin koh.
telisi heidän mädtaan vasallivaltio-nn.
Eivätpä tulleet ranskalaiset aja­telleeksi,
miltä se itiielle maistuu,
silloin kun sovittelivat Dnwes-lSn1dS
Saksan kaulaan.
Frunise vaatii maa-ar­meijan
laajenta­mista
henkensä) kun pelastusvene. Jolla histä viisi oli perheellistä.
El Golea, Etelä-^AIgieri. — Ka­donneet
ranskalaiset lentäjät, kap­teeni
Lemaitre j a luutnantti Ar-r
rachard, saapuivat tänne lopen vä­syneinä
ja" janoon kuolemaisillaan.
Heidän lentokoneestaan oK . loppu-
Jiut öljy, ja heidän oH täytynyt
jalkapatikassa kävellä 100 mailin
matka autiota Saharan erämaata,
päästäkseen EI Golean kosteikkoon.
Kuusi päivää heiltä oli siihen men­nyt,
i- Kuten ennemmin: • on lehdesr
sämziie mainittu, olivat he lähteneet
Timbuktusta lentämään Saharan
poikki Oraniin, Välimeren rannalle.
Kun ei heistä moneen päiviin mi­tään
1 knntonnt, annettiin Poihjos^
Afrikassia oleville sotilasasemille
Icäsky; r y h ^ etdmaän kadonneita
mieliu.
BritaDDian taaDtHmMm^
Neavösto-Venpe
Lontoo. — Nähtävästi estääkseen
Yhdysvaltain hallitusta ryhtymästä
neuvotteluihin Moskovan kansi^^
puskee Englannin ulkovirasto sano­malehdistönsä
avulla vihaansa Neu­vostovaltaa
vastan, eritjrisellä in­nostuksella.
MacDonaldin hallituk­sen
aikana annetusta tunnustukses­ta
ei ole ollut ainoatakaan sellaista
seurausta kuin siitä odotettiin. Bri­tannian
j a Venäjän välinen kauppa
ei ole suurestikaan vilkastunut -~
siitä, luonnollisesta syystä, «ttä sil­loin
aiotusta luotosta ei nykyisen
hallituksen oikeamielisyyden takia
tullut mitään. ' Moskovasta käsin
harjotettu punainen propaganda ei
ole loppunut, eikä polsevikkihalli-tus
ole miksikään muuttunut, Mos*
kovan lähettiläs Rakow8ki. tosin on
Lontoossa, mutta Lontoosta ei ole
laitettu lähettilästä Moskovaan, ei­kä
toistaiseksi / aiota laittaakaan.
Diplomaattiset suhteet ovat siis vain
nimellisesti, mutta ei tosiasiallisesta
uudistetut.
Brittiläiset, samoinkuin ranska-
Iäisetkin, 'ovat tulleet ^näkemään, et­tä
Moskova ei aio p i ^ lupaul^-
aan kommunistisen- propagandan le­vittämisestä^
eikä sillä nykyään ole
halua tehdä mitään hjrväksyttäyää
ehdotusta Venäjän (tsaarien) ulko­maisten
velkojen maksamisesta.
Ranska on mennyt niin pitkälle/
e t t ä -pn lähettänyt Moskovaan lä­hettilään,
mutta Herbetten "olemi­nen
Moskovassa ja iKrasmnin ole­minen
Pariisissa ei «Ie saanut ^ pä-laotettiksi
todella normasdisia snh-ieita.
Mieliala Pariisissa kuulua
olevan epäsuosiollisempi Moskovaa
kohtaaii kuin ennen cHerrio|Jn an­tamaa
. tunnustusta, j a Britannian
haOitus miehinmmin p e r u u t t i an­tamansa
tunnostuksen.
Nykyinen Englannin ulkovirasto
% i . halua olla missään tekemisissä
Moskovan kanssa, ennenkuin Neu'
vostohallitus antaa palttua Kom­munistiselle
kansainväliselle, eikä
Neuvostohallitus suinkaan näytä ai­kovan
sitä tehdä. Krassin Ja Ra-kowski,
jotka molemmat ovat Mos­kovassa,*^
ovat lupailleet palatessaan
tuovansa uusia ehdotuksia, mutta
ainakaan brittiläinen tilkovirasto ei
usko noiden ehdotuksien mitään
merkitsevän.
Brittiläisten kauppiaitten eelos*
tuksen mukaan on mahdotonta uu­distaa
liikeyhteyttä yksityisten ve­näläisten
liikehuoneiden kanssa,
osaksi sentahden että Neuvostohal
lituksen lait teke/ät haittaa yksityl*'
selle ulkomaakaupalie/ mutta pää­asiallisesti
sentahden^ etteivät yksi­tyiset
.venäläiset liikkeet voi hank­kia
. ulkomaista luottoa. . YJcsityis-ten
-venäläjuten liikkeitten täytyy
saada Neuvostohallituksen lupa ra­hojen
sijottamiseksi ; Lontooseen,
Kun tuo hallitus yrittää osuuskun­tien
avulla kehittää omaa. ulkomaar
kauppaansa, koettaa se vaikeuttaa
venäläisten yksityisten j a liikkeiden
asioimista ulkomaisten -yhtiöitten
kanssa. Mitä' liikettä brittiläiset
vienti- j a tuontUiikkeet tekevät, ta»
pahtun se. osuuskuntien.: välityksellä
j a käteismaksun pohjalla,.ennenkuin
tavaroita kummaltakaan puolelta
lähetetään^; Osuuskunnat näkyvät;
se myönnetään, ihmeteltävän hyvin
kykenevän maksamaan ostoksensa
Lontoossa, jossa myös Venäjältä
tuotetut:avarat maksetaan etnkä^
teen,
Ennen Neuvostohallituksen ton-unstamistav
t « ^ y n kanppasopfmuk-sen
nojalla tdbtön melkoista Hiket-tä
Venijin Ja E n ^ n n i o välUIS,
eikä tunnustaminen ole tuota liiket-tä
suurestikaan lisännyt. Suurta
liikkeen laajentamista varten tarvit­tavaa
luottoa ei ole ilmestynyt,
Englannisp ei kukaan halua lainata
Tahaa Neuvosto-Venäjälle. Kun
maksavat käteisellä, saavat tavaraa,
siinä . kaikki. Sikäläisen nilkoviras-ton
yjpeät herrat eivät välitä Eng­lannin
työväestön hirveästä työttö­myydestä,
Joka voitaisiin poistaa
vain Venäjän markkinain avaami­sella
englantilaisille teollisuustuot­teille.
Mutta kuolkoot työläiset
nälkään, kunhan herrat diplomaatit
saavat ptiuskuttaa vihaansa neuvos­tojärjestelmää
vastaan järjestel­mää,
joka jos pääsisi vallalle Suur-britanniassa,
niin tuollaiset^ herrat
eivät kauan leukojaan louskutteliHj.
Britannian ulkovirastolla on mel­kolailla
todistuksia polsevikkien
kansainvälisestä ;, r e 11 e löimises^J.
Egyptin selkkauksetkin luultavasti
olivat polsevikkien aiheut^mia —
Sinovjevin kirjekin tietysti pian
taas "löydetään", Wienl8sä hoitaa
Joffe varsinaista toimistoa kaha­koiden
synnyttämiseksi Balkanin
maissa, missä suinkin mahdollista.
Brittiläiset ovat selvillä kommunisti­sesta
kiihotuksesta Intiassa j a In­tian
pohjosrajoilla. Arvatenkaan
ei noilla herroilla ole-pienintäkään
aavistusta brittiläisten öljykapitalis-tien
:ailieuttami8ta kapinahankkei^
ta Gruusiassa eikä brittiläisten
agenttien vehkeilyistä kaikissa Ve­näjän
rajamaissa. Näin ollen ei ny-kjinen
brittiläinen ulkovirasto ole
tietävinään MacDonaldin "sosialisti­sen"
faamtttksen Neuvostovallalle
antamasta- tunnustuksesta io$
ei järjestynyt työväestö sitä siihen
pakota. *
MoskovJE^ RyhtyejN^än Trot9-
mentajeksi, ort sotaministeri Frun*
se varottanut Venäjää siitä vaaralta.
Joka piilee europalaisten jsuurval-tain
hyökkäysmahdollisuudesta,: Ja
vaatii bolshevikkien sentahden l i ­säämään
sotavoimiaan.
Armeijan kommunististen Jäsen­ten
pitämässä konferenssissa, sanoi
uusi sotapäällikkö, ^ttä nykyisen
armeijan voima, 668,600 miestä,
on kerta kaikkiaan riittämätön mo-biliseerausta
varten ulkopuolisen,
hyökkäyksen sattuessa. Tämän syyn
tähden täytyy Venäjän laajentaa
maavoimiaan.
"Meidän Punaista armeijaamme
ei voida pitää ainoastaan tavallise­na
armeijana", sanoi Frunso, "vaan
aseistettuna kansakuntana, joka on
milloin hyvänsä valmis ottamaan
aseet käsiinpä, ja käymään taiste­luun.
Meidän täytyy saada armei­jamme
sellaiseen kuntoon, että
voimme milloin tahansa komentaa
miljoonia hyvin harjotettuja taisr
telijolta taistelukentälle," '
Banskalainen noske
puolustaa suurta
armeijaa
,Pariisi. — Sotamlnlsterjön menqf».
H
Ebertui kuolema sattui
sopimattomaan
aikaan
Lontoo —- Sanomalehtien lausun­noista
päättäen ollaan täällä vaka­vasti
huolissaan presidentti Ebertin
kuoleman johdosta. Hän.kuoli juuri,
kun kysymykset Kölnin vyöhykkeen
valtauksen lopettamisesta Ja Saksan
aseistariisumisesta piti tulla ratkais­tavaksi.
Täällä ilmeisesti ollaah sitä
mieltä, että yksi sovinnollisten me­nettelytapojen
kannattaja on kaatu­nut.
Pelätään Ebertin seuraajaksi
tulevan natsionalistisemman miehen
kuin vainaja oli,
Pariisi Ranskassa pidetään pre­sidentti
Ebertin kuolemaa vakava-^
laatuisena tapauksena, jonka seura­uksia
.on mahdoton edeltäkäsin -ar­vata.
Presidentin vaali on määrätty
toimitettavaksi ensi kesäkuulla, mut­ta
niinkauan kun Ebert oli hengissä
ja mahdollisena ehdokkaana, oli jon­kunlaista
toivoa tasavaltalaisten voi­tosta.
Hänen kuollessaan poistui ai­noa
vuoden 191B vallankumouksen
huomattava henkilö. Mitä seurauksia
hänen poistumisestaan > johtuneekin
se pelko on sangen yleinen, että lo-»
Pullisena seurauksena tulee olemaan
Kaiserin lähdettyä perustetun tasa.
vallan kukistuminen,
Jfämä ovat porvarien huolia. Työ­väen
Msttys lienee: yhtä pyöveliä
vähemminl f
hon0ikai80n seisovan; armeijan
luku kokonaisuudessaan oli fi07|000!
miestä, slirtomaajoukot niihin luet­tuina.
^ Kommunistiedustaja Jaani
Renaud Vaat) armeijan mieslukua
vähennettävUcBl 500,000 »fen, mut­ta
hänen ehdotuksensa : Joutui tap-;
piolle 406 äänellä vastaan. ^,SeI-^
sovan armeijan vähentämistä vas»
tustettiin poirvareillekin odottamat-lomalta
taholta; Paul Boncour, yksL^
Ranskani Johtavia sosialisteja |a
Ranskan : edustaja »Kansainliitossa
(lausui: "Nykyisen armeijan tehok­kuuden
vähentäminen olisi maal­lemme
hengenvaarallista nykyisenä -
aikanaVv Missäpä muussakaan ne
nykyaikÄiset "sosialistit" eroaisivat
mustimmista poryareista?
12 teoUisuusmurhaa
Ontariossa helmi-
^ kuulla
Toronto.—-Viime helmikuun ku­luessa
m aksdi Ontarion Korvauslau-takunta
tapaturmista ija lääkärin-»
avusta korvausta yhteensä tSBl,-
677. Siitä käytettiin suoranaiseen,
korvaukseen $323,611 j a lääkärin- '
apuun <$68,166,
•Kuukauden kuluessa on t§pahtu-nut
kaikkiaan 4,096 tapaturmaa,
joista kuolema on ollut seurauksena
12 tapauksessa; Edellisellä kuukau- '
della oli tapaturmain luku yhteensä
4,042^ joista kuolema ,oli ollut seu­rauksena
19 tapauksessa.^. ^
Mieleinen löytö
Lontoo,—- N€wcastlen oikeudes* :
sa tuomittiin sikäläisen; kommunis­tipuolueen
Jäsen Percy Gibson kot
meksi vuodeksi vankeuteen siitä, et­t
ä hänen bailustaan oli tavattu rä- ;
Jähdysaineita. V Gibson, on 38 vuo­den
ikäinen mies, j a hänen väitet*
tiin uhanneen räjäyttää Neircastlen i
kaupungintalo j a voima-asema^ Icat*
kasta vesijohto ja ryöstää joku
pankki. Kun hänet satamassa van#
gittiin, tavattiin häneltä 9 patruu­naa
ja pötky puristettua ruutia.
S i ^ n l i u s k l ' p o l i i s i hänen asanton*
aa Ja sen alla olevan kellarDtuo-neen,
joka, kuului olleen kommunis.
tien salaisena ;kokoun>alkkana, ja :
takavarikoi Jonkun määrän kommu*
aistista kirjallisuutta, suurimmaksi :
osaksi. Venäjältä tuotua, ~ Eikö ^
olekin hirveä mies, jolla on muu?
'tama: patruuna ^ taskussa J a kommu­nistista
kirjallisuutta? Sieti kylH'
kolmea väoden tuomion. Mutta-mikst
tarvitMe konmraalstien Eng.
lännissä — 'Vapaasta^'' Engiaanis^
sa — salaisesi kokoohtiuit^
t \