1926-07-28-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Siva 4 Eeskivnkkona, heinak, 28 p;na—We<l Jialy 28 VAPAUS C a n a d a n suomalaisen työväestön a i n o a äänenkannattaja, i l m e s t y y Sudboryssa, Ont., m a a n a n t a i n a , k e s k i v i i k k o na i a p e r j a n t a i n a. * T o i m i t t a j a t : • S. G . N E I L . AEVO V A A R A . V A P A U S (Liberty) T h e o n l y o r g a n of F i n n i s h W o r k e r s i n C a n a d a . P u b - l i s h e d i n S u d b u r y , ' O n t . , every Monday, Wediiesday a n d P r i d a y - •• • : Registered at t h e P o s t O f f i c e Department, Ottawa, as second class matter. ' - T I L A U S H I N N A T : Cnnadaan y k s i v k . $ 4 . 0 0 , p u o l i vk. $2,25, kolme k k . . 8 1 . 5 0 j a y k s i k k . 7 5 c Y h d y s v a l t o i h i n j a Suomeen, y k s i vk. $5.50, p u o l i V k . $ 3 . 0 0 j a kolme kk. $ 1 . 7 5 . T i l a u k s i a , ' j o i t a e i s e u r a a r a h a , e i t u l l a lähettämään, p a i t s i asiamiesten j o i l l a on takaukset. I L M O T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: N a i m a i l m o t u k s e t $1.00 k e r t a , $ 2 . 0 0 ' k a k s i kertaa. A v i o l i i t t o o n m e n o ilmotukset 60c palstatuuma. , N i m e n m u u t o s i l m o t u k s e t 50c k e r t a , $1.00 3 k e r t a a. Syntymäilmotukset $1.00 k e r t a , $2.00 3 kertaa. A v i o e r o i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a a , $3.00 k a k s i k e r t a a. K j i o l e m a n i l m o t u k s e t $2.00 k e r t a , $50c lisämaksu k l i t o s l a n s e e l t a t a i muistovärsyltä. H a l u t a a n t i g d o t j a osoteilmotukset 50c k e r t a , $1.00 kolme kertaa. Tilapäisilmottajien j a i l m o t u s a k e n t t u u r i e n on, v a a d i t t a e s s a , lähetettävä i l m o t u s h i n t a etukäteen. Etela-Amerikan johtavissa valtioissa kamppailevat imperialistiset valtiot. Yhdysvallat ja Englanti yliherruudesta. Vastapainona ulkomaalaiselle imperialismille on pidettävä kotimainen porvaristo, joka nopeasti on k a s v a n u L Kotimainen porvaristo johtavissa valtioissa — Brasiliassa, Argentinassa ja Chilessä, jobsa elää 2/3 maanosan väestöluvusta ja sijaitsee 5/ 6 maanosan t a - louslähteistä — on huomattavasti voimakkaampi kuin aasialaisbsa puolisiirtomaissa. Muutamia vuosikvmmeniä sitten oli Etelä-Amerika taloudellisesti kiistämätön riistolähde englantilaisijle kapitalisteille. Mutta kun Yhdysvalloista tuli imper rialistinen mahtivaltio, kävi asema Englannille;-ahtaaioi-maksi. Vuodata 1899 alkaen on pidetty joukko pan- M a a n a n t a i n lehteen a i o t t u j e n ilmotusten pitää o l la k o n t t o r i s s a l a u a n t a i n a , k e s k i v i i k o n lehteen t i i s t a i n a ja - p e r j a n t a i n lehteen t o r s t a i n a k e l l o 12 päivällä. G e n e r a l a d v e r t i s i n g rates 75c p e r c o l . i n c h . , M i - : n i m u m charge f o r s i n g l e ' i n s e r t i o n 75c. The Vapaus i s the best a d v e r t i s i n g medium among the F i n n i sh People i n Canada. . • Vapauden k o n t t o r i j a t o i m i t u s : L i b e r t y B l d g L o me S t . Puhelin 1038. P o s t i o s o t e : B o x 69, S u d b u r y , O n t. J o s ette m i l l o i n tahansa saa vxustausta ensimaiseen k i r j e e s e e n n e , k i r j o t t a k a a l i u d e l l e e n l i i k k e e n h o i t a j a n pers o o n a l l i s e l l a nimellä. , J . V . K A N N A S T O . L i i k k e e n h o i t a j a. Etelä-Amerika riiston keskuksena \ I Yhdysvaltain imperialismi syrjäyttää brittiläisen imperialismin Europan kapitalistisen talouselämän painopisteen siirtyminen Amerikaan ei ole tehnyt Piohjois-Amerikan Yhdysvalloista ainoastaan johtavaa imeprialisista maailmanvaltiota^ vaan on tämä seikka myös joudutta» nut eteläamerikalaisten valtioitten kapitalistista kehitystä. Kiina ja Etelä-Amerika ovat imperialististen valtioitten «tulevaisuuden maat». Viimeisessä talousraportissaan on tunnettu taloustieteilijä, professori l^crgo, käsitellyt Etelä-Amerikan taloudellisia suhteita. ' Yhteisellä nimityksellä' kutsutaan kaikkia maita Yhdysvaltain ^eteläpuolella latinalaiseksi Amerikaksi. Siihen kuuluu myöskin Meksiko, Keski- ja Etelä-Amerika. Etelä-Amerikas6a ei ole valkoisten hävityssota -raivonne niin paljon alkuasukkaitten keskuudessa kuin Yhdysvalloissa ja'sen takia löytyy sekarotuista kansaa, valko-» musta- ja valkoihoista Asukasluku/on harva Etelä-Amerikassa. Maaosan pinta-ala on 19 miljoonaa neliökilometriä, mutta tällä alueella asuu ainoas-tan 60 milj. ihmistä. Tämä ei johdu kasvullisuuden puutteesta vaan siitä, että aarniometsät peittävät vielä valtavia alueita. Muuan kuuluisa' saksalainen maantieteilijä Penck laskee Etelä-Amerikan voivan tuottaa jo nykyisen maataloustekniikkansa pohjalla elintarpeita 2,000.milj. ihmiselle. Maa on suurmaanomistajien hallussa, ja erinäisissä tapauksissa esim. Meksikossa omistaa yksi tilanomis- , taja yhtä suuren maa-alueen kuin Belgian ja Hollam' nin yhteinen pinta-ala tekee. Luokkaeroavaisuus on sXiuri. Keskiluokka puuttuu kokonaan. Valtiovalta on kokonaan suurmaanomistajien ja suurkapitalistien kä-sis| ä. Näitten maitten talouslähteenä on oHul raaka-aineiden valmistus, mutta viimeisinä vuosikymmeninä on teollisuus huomattavasti kasvanut. Kaikki valtiot tarvitsevat kuitenkin ulkomaalaista pääomaa. Kapitalis> tien riistovoitot kasvavat hyvin suuriksi: 20 prosenttisia voittojakeluja, pysyväisesti korot nousevat 11 prosenttiin ja enempäänkin. Ja kaikissa näissä maissa on olemassa keskiluokan asemesta lobeläjistä kokoonpantu väestökerros, joka imee kansaa. Tähän kuuluvat ammattipolitiikot, upseerit, papit ja lukuisat virkamiehet, jotka vuorottain järjestävät vallankumouksia ja vastavallankumouksia Yhdysvaltain ja Englannin pääoman hyväksi: Hitaasti, rinnan teoUistuttamisen kanssa kehittyy uudenaikainen työväenluokka. Latinalaisen Amerikan taloudellista kehitystä voidaan lyhyesti määritellä seuraavasti: 1) «Normaali»-kehitys v. 1914 asti asukkaisiin ja tuotantovoimiin nähden; tämän maailmanosan vetäminen yleismaailmalliseen talouteen jatkuu. Siirtolaisuus Europasta käynnissä. 2) Myrskyn tapainen kehitys sotavuosina. Tavarain kysyntä näistä maista kasvaa suunnattomasti, kuten viljan, lihan kahvin, kuparin, salpietarin y. m. Korkeita hintoja. Siirtolaisuus takaisin Europaan. 3) «Takatalvea» maailmansodan jälkeisenä kriisin aikana. Vienti "vähentyy, ulkomaalaisten tavarain kilpailu markkinoilla kasvaa. KorkeatulHjärjeslclmän tehostaminen. Imperialistiset valtiot, etenkin Yhdysvallat ja Englanti, taistelevat latinalaisesta Amerikasta. Mikäli se koskee Kcski-Amerikaa ja Meksikoa, on taistelu melkein | päättynyt Yhdysvaltaiu hy\-äksi. Yhdysvallat hallitsee kaikkia tärkeimpiä slrateegisia ja taloudellisia kulmapisteitä: Panaman kanavaa, Keski-Amerikan pieniä valtioita, kuten Kubaa. Haitia, San Domingoa y. ni. Meksikossa murtuu Yhdysvaltain imperialismin ylivalta ainoastaan antiamerikalaisen, sosialisen vallanku-zntfiksen kautta. A ^ amerikalaisia konfeirensiseja, joissa^pitalistit ovat pohtineet Etelä-Amerikan sitomista Ylidysvaltain politiikkaan ja Yhdysvaltain pääoma alkoi virrata sinne. Nykyään meiiee 1/3 koko Yhdysvaltain ulkämaankaupasta Etelä-Amerikaan ja tämä kauppa kasvaa yhä. Englannin sensijaan on pysähtynyt j a prosenteissa laskenut. Mitä pääomasijotuksiin tulee, niin on Englanti v. 1900 yksin, sen rinnalla esiintyy pienemmässä määrässä Saksa ja Ranska. V, 1914 ei yksikään amerikalainen pankki vielä omiannutsijotuksia JEkelä-Amerikassa. Yhdysvaltain läivahvarnstajayhtiöt eivät harjottaneet läi-valiikettä siellä. Vuonna 1913 saapui yksi amerikalainen laiva Buenos Airesiin! Vasta sodan jälkeen sai Yhdysvaltain pääoma sijotusmahdoIUsuidcsia Etelä- Amerikassa. Englanti yrittää nyt heikentynein voimin kilpailla Yhdysvaltain kanssa, mutt'ei tarvitse että Englanti tulee häviämään täs^ taistelussa. lyöväU vaafitaJstehmi L i i t t o p a r l a m e n t i n vaalit on t i e - j senäisyys, B r i t a n n i a n Pohjois-Ame-t o t e t t u -isyysk- 14 päiväksi. V a a l i - i r i k a n lain — nykyisen Canadan t a i s t e l u on täydessä käynnissään..'perustuslain — Tcumoaminen, siihen K u m p i k i n p o r v a r i l l i n e n puolue on j k u u l u v i n a l a i t o k s i n a k e n r a a l i k u v e r - p u h u n n t . ' |nöörin v i r a n lakkauttfimainen j a se- T>'öväella on näissä v a a l e i s s a ; n a a t i n hävittäminen y-m. y . m . • t a i s t e l u selvänä edessään. Meidän Taistelu . C a n a d a n itsenäisyydestä puolueemme täytyy k a i k k i a l l a : v a i - o n samanaikaisesti taistelua B r i - m i s t a u t u a t a i s t e l u u n , t o i m i n t a a n j a t a n n i a n j a Y h d y s v a l t a i n i m p e r i a l i s - Pankin lehti 'Neuvostoliitosta Kapitalistilehdissä tällä mantereella alkaa olla naii-tei jokaisessa numerossa lausuntoja ja asiatietoja Neuvostoliitosta. Ja sitä mukaa kirj otuksien sävy bn muuttumassa asiallisemmaksi. Tietysti aina silloin tällöin lomassa julkaistaan entisen tapaisia räkytyksiä — onhan itse kapitalistien keskuudessa asiasta kiistaa •— mutta asiatietojen salaaminen ei enää.käy päinsä. ^ ^^iinpä Royal Bank of Canada kirj ottaa kuukausijulkaisussaan Neuvostoliitosta seuraavaa: . i «Venäjän mahdollisen vakaantumisen kysymys on se, mikä kiinnittää mieliä kautta maailman. Ulkopuoliset yritykset nykyisen' hallituksen kukistamiseksi o-vat saaneet vähä apua maan väestöltä. «Venäläinen talonpoika sai maat tältä hallitukselta sillä seurauksella, että hän ei halua muutosta, miten vähän hän muuten saattaakaan uskoa niihin oppeihin, joita hallitus puolustaa. ' ' «TeoUisuustyöläinen saa parempaa palkkaa ja e-nemmän oikeuksia hallitukselta kuin hän sai entisen hallituksen aikana. , «Teollisuustyöläisen ja talonpojan ollessa tyydytettyinä ei niillä, jotka mielivät järkyttää nykyistä hallitusta, ole maassa mitään' voimakasta .ryhmää, jolta ne voisivat apua toivoa. Mikäli taloudellinen tilanne on kysymyksessä, vertailee venäläinen vanhan mädän ylimystön aikaisia olosuhteita nykyisiin, eikä halua vanhan hallituksen palaamista.» . Jaa jaa> pusertuu se kapitalisteille sangen vastenmielinen totuus esiin itse pankkilaitoksenkin julkaisussa. Niin mielellään kuin kapitalistit näkisiyätkin neuvostovallan kukistuvan, on myönnettävä; ettei sellaisen toiveen toteutumiselle ole edes mielikuvituksen näkörannassa mitään menestymisen merkkiä. Merkille on pantava, huomauttaa edellisen johdosta Worker, että lausunnon viimeisessä kappaleessa tehdään vallan huomattava tunnustus kapitalistien taholta. Siinä näet sanotaan avoimesti, että työläiset ja talonpojat muodostavat ainoat väestöosat, joista todellinen valta riippuu. ^ V Kunhan tämä totuus selviää itselleen työläisille ja farmareille muissakin maissa, silloin on kapitalistisen riistovallan aika päättymässä. Silloin ne myös näet alkavat tämän totuuden tajuttuaan järjestää yhteen voimiaan oman vapautensa saavuttamiseksi. Työväenpuolueen voimistuminen on tämän liikehti-missuunnan ensimäinen ilmaus. • Ja farmariaincksien liittäminen samaan rintamaan. työskentelyyn siinä. Vetooma* puöiäeen «uomalai«elle jäsenistölle ' S u o m a l a i n e n jäsenistömme on h u o m a t t a v a osa puolueen riveissä n u m e r o l l i s e s t i . T o i v o t t a v a n i emme j ä ä nyt kesälomalle. On muistett a v a , että p a l j o n on käytännöllistä t y ö t ä j o t a v o i d a a n tehdä repäiseväs-t i , • l e n t o l e h t i e n jakanMscssa y.m Osottakaamme että puolueemme u u d e l l e e n järjestämisen pohja on s a a t t a n i i t ineidät kykenevämmäksi s u u n n i t e l m a l l i s e l l e t o i m i n n a l l e . Sitäp a i t s i kieliHieikkoutta ei huomata v a a l i - b y s t e e r i a n vallitessa, pääasia v a i n että! ilmaisee j o t e n k i n ^ k a n t a n s a , v'-: Tyovien ehdokkaat M ^ e i n joka k u l m a l l a maata t u lee työväen ehdokkaita asetetta-v a k s i . U s e i t a jäsemamme tulee ehd o k k a i t t e n j o u k k o o n a i n a k i n O n t a r i o s sa. Thuiider B a y ' h (Port A r t h u r i n ) piirissä j a Torontossa varmast i , ehkäpä pohjois-Ontariossakin; O n t a r i o s s a kutsuttiin jo Canad i a n • L a b o r P a r t y n maakunta jaost o n yliniääiräinen konventsionikin pidettäväksi elokuun 7 päivänä. Tämä on eiisimäisen k e r r a n , k u n v a a l e i h i n v a r u s t a u t u t a a n työväen y h teisen r i n t a m a n koneiston taholta m i a vastaan. Meidän kannaltamme o n siihen yhdistettävä, työväen y a l - l a n k u m b u k s e l l i n e n tehtävä, l ^ p i t a - l i s m i n k u k i s t a m i n e n , sekä Työläist e n j a T a l o n p o i k a i n h a l l i t u k s e n nost a t t a m i n e n . "^^ N y t on mahdollisuus saada työväen voimat selvästi tämän ohjelm a n taakse, sekä näin v a a l i e n yh tcydessä tehdä mahdolliseksi laaja k a n t o i n e n valistustyön teko. Porv a r i s t o pelaa hirtehistä "nariripelia ^ ö v ä e n silmien edessä, m u t t a t o i s a a l t a ^ j u u r i r a u d a n k u u m a n a ollen v o i d a a n vetää avoimena esille k y symys v a l t a t a i s t e l u n kokonaisuudesta, voittojärjestelmän hävittämisestä. Työväen yhteiskamiallisen lainlaa dinnan objelman -* Vaatiinakset o n mahdollisuus vetää; e s i j n: (1) O n vielä tuoreessa ^ u i s t i s s a , että senaatti epäsi mitättömän v a n - huudeneläkelain, dnutta kys3nnys ei o l e vielä k u o l l u t , v a a n on se t a r k o - t u s t a a n vastaavana taisteltava.^. (2) Työttömyys- j a terveysvakuutuksen a l a l l a ei ole vielä s a a v u t e t t u mitään yhtenäistä, j o t e n kysymys on vielä edessä. (3) E i kansainväliset porv a r i s t o n kanssa linnanrauhan r a k e n t a j a i n lörpöttelyt j a työtoimistot o l e taanneet kahdeksan t u n n i n työpäivää j a viisipäiväistä työviikkoa, t a i s t ' e l u l l a täytyy ne v o i t t a a . (4) tämiseksi L i b e r a l i s m i l l e. ( 1 3 ) V i b t o i n tulee työläisten v a a t i m u k s e n a v k y s y m y s p a n k k i e n ja t e o l l i s u u s l a i t o k s i e n , k u t e n kaivanto^ j e n , r a u t a t e i t t e n y.m. k a n s a l l i s t n t - t a m i s e s t a , ilman k o r v a u k s i a n y k y i - m a a k u n t a a käsittävällä phjelmalia, k a m o i n on käsitettävä kysymys Kirjottakaa lupkkasotavan^reille Me olemme mielissämme nähdessämme Canadan työväen puolustusliittoon liittyvien Ja sen kokouksiin osaa ottavien uutten jäsenten lukumäärän kasvavan, huomauttaa Worker ja lanisuu, että työväenpuolustus on yhteinen yhtyniiskohta kaikille poliittisen ajattelun eri vivahduksiin kuuluville työläisille. Työläiset voivat olla vasemmistolaisia, keskustalaisia tahi oikeistolaisia, mutta mikäli lyöväenpuokistus on kysymyksessä, voi luokkatietoisilla työläisillä olla vain yksi ajatus — se on» kannattaa sitä sataprosenttisesti. : Ellei ole itse kokenut, on vaikea kuvitella työläisto-vetoistaan kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi erotettujen luokkatietpisten vankien tunteita. Tunne «yksin taist-lussa olemisesta», «loisten tovereiden välinp^ämättö-myydestä » varmaan valtaa heidät toisinaan, Osottaak-seen, että me välitämme, että me emme ole unohtaneet heidän urhoollisia taistelultaan, on puolustusJiiton Toronton englanninkielinen osasto asettanut esimerkin ryhtymällä kirjottamaan vankiloissa oleville kaivostyö-j a , kuten bn. ymmärrettävä, tulee tämä -ylimääräinen kokous l o p u l l i s e s t i v a h v i s t a m a a n eri paikoissa, ehd o k k a i t t e n • asettamisen. Muissa m a a k u n n i s s a ei o l l a vielä näin ' p i t källä, m u t t a " o n jo tiedossa että m e l k e i n k a i k k i a l l a saadaan yhteisr i n t a m a - t o i m i m a a n p a i k a l l i s e s t i , e h d o k k a i t t e n asettamiseksi ja' työskentelyssä. ^ M i k s i s i t t e n ovat nämä vaalit tariceasta merkityksesta ' työväelle^ S i k s i , että näissä vaaleissa ajautuu päiväjärjestykseen Canadan perust u s l a k i j a ina^an suhde i m p e r i a l i s t i seen emämaahan, sekä yhteiskun-naUiseh ' iäinlt^ä piioli «koko l a a j u u t e s s a a n . , PbnraripaoIueUten ohje!ni,a . K i n g ' i n h a l i i t u s j a t k u v a s t i s e l i t t i, että jBritannian Pohjois-Amerikan l a k i nykyisessä asussaan, seisoi heidän tiellään, samoin senaatti, joten kummassakin suhteessa lupaavat l i b e r a a l i t r e f o r m e j a . King ajoi läpi päätöslauselman, jossa vaaditaan p a r l a m e n t i n hyväksyn(iinen k a i k i l le v a l t a k u n n a n h a l l i t u k s e n tekemille s o p i m u k s i l l e ennen k u i n ne voidaan pitää sitovina Canadaan nähden; kieltäydyttiin allekirjotus vahvis-t u s t a royöntäniästä Lpcamön sopi-mukseUe; r y h t y i kehittämään yh-t e i s t o i m i n h a l l i s t a työskei^telyä Y h d y s v a l t a i n kanssa ulkopoliittisissa kysymyksissä jä v a l m i s t a u t u i lähettämään edustajan Washingtoniin. K o n s e r v a t i i v i t tietysti seisovat eittämättömästi brittiläisen i m p e r i a l i s t i s e n herruuden säilyttämisen puolesta, selittäen, ettei ole kysymyksessä perustuslaki j a Canadan i t s e h a l l i n t o . Mennään vain hissukseen, eikä ryhdjrtä pyrkimään m i hinkään hangoittelemiseen <vaita-k u n n a n p o l i t i i k k a a n nähden. E g y p t i n koittalo on muistissa. K u i t e n k i n Brittiläisen imperialism i n k r i i s i on siksi v a k a v a , ettei se s a l i i mitään v a l t a k u n n a n kokonais u u t t a h o r j u t t a v i a lisä-selkkauksia. On huolehdittava, että v a l t a k u n n an konferenssissa - t u l i s i mahdollisimman vtLhän i l m i v a l t a k u n n a n hajoa-mis- prosessin koko»laajuus, y.m.y.m. Näin o l l e n kenra^ikuvemööri " v a in nimellisenä tekijänä" ohjataan pyörittämään ohjaustankoa, lyöden K m g ' i n alas j a s a l l i i satulan M e i g - h e n ' i i i e , antaen sille koneiston v a a - l i t a i s t e u a varten. Tämä on j o odottamatointa j u l - k e u t t a . Parlamentaarisen järjestelmän ediiksi ei Siiurbritanniai^sa tämänlaisia ennakkotapausta ole o l l u t sataan vuoteen. Tällöin nousee taistelu Canadan perustuslain*- sista oikeuksista ja suhteesta emämaahan. k u m p a a k i n sukupuolta yhtäläisesti t a k a a v a s t a kansallisesta minimip a l k k a l a i s t a . (5) Edessä on vielä r i k o s l a i s s a työläisvastaiset pykälät j a hiiden poistamistaistelu, sekä (6) työläisvastaisten lisäyksien poist a m i n e n s i i r t o l a i s - j a k a n s a l l i s t u t t a - m i s - I a e i s t a . ( 7 i Lakkovartiöinnin oikeudet täytyy e r i k o i s e n l a i n l a a d i n n a n kautt a tehdä t a a t u k s i . " Tässä voimme m u i s t a a , että E n g l a n n i n työtaistel u j a koskevassa lainsäädännässä, v u o d e l t a 1875, on selvästi määriteltynä lakkovartiöinnin . oikeudet, j o h o n voi työläiset vetota' (porvar i s t o n * e t u j e n mukaisesti v o i t i i n s i i t ä h u o l i m a t t a j u l i s t a a suurlakko p e r u s t u s l a k i v j a s t a i s e k s i ) . Canadan l a k e i h i n l i i t e t t i i n v. 1886 pykälä, j o k a salli l a k o n v a r t i o i n n i n , vaikkak a a n ei siinä lähemmii\ määritelty, m u t t a ilman p a r l a m e n t i n päätöstä o n sekin " v a h i n g o s s a " jäänj^t pois v. 1892, j o n k a jälkeen ei ole o l l ut mitään joka' o l i s i ollut t u k e n a työläisille. Äskeinen y l i o i k e u d e n päät ö s , K e n n e r ' i n vetoomuksen hylkäämisellä, k u i t e n k i n nostatti kysym y k s e n ' h e i k o n kohdan selvänä taist e l t a v a k s i . (Tämän yhteydessä t u li Työläisten P u o l u s t u s l i i t t o taistellen icoko järjestyneen j a järjestymättömän työväen yhteisen asian ajajana e t u r i n t a m a a n . ) Täsää ei k u i t e n k a an o i e kysymyksessä v. 189i2 unhoitet u n pykälän ajaminen, mutta sell a i s e n k u i n on E n g l a n n i n työriitoja koskevissa laeissa määritelty, taat e n täysin y k s i t y i s k o h t a i s e s t i selost a e n oikeudet l a k k o v a r t i o i n t i i n. (8) Eikös luokkasotavankien ( K i d Burns j a C e c i l Boöne y.m.) A i b e r t a s s a ja Nova Scotiassa va-p a n t t a m i n e n ole työläisten taistelua k a a l i e n k i n " yhteydessä? (9) Samalla k u i n vaaditaan hall i t u k s e n kustannuksella tasa-arvois-t a koulunkäyntimahdollisuuksia kaik i l l e l a p s i l l e , seka teollisuuskeskuksissa, samoin kuin maanvfljelyskes-k u k s i s s a k i n k a i k i l l e vapaitten ja h a l l i t u k s e n huolenpidolla jatko-k o u l u j e n kehittämistä teknillisen käytännöllisen opetuksen takaany-seicsi, on myöskin v a a d i t t a v a kadett i - o p e t u k s e n poistamista kouluista j a l i i t t o h a l l i t u k s e n sitä v a r t e n myön-tämäin varain luovuttamista maak u n n i l l e käytettäväksi r u u m i i l l i s en k u i t u u r i n edistämiseksi. (10) Pääoma vero, v a l t i o v e l k a in tnaksamiseksi, j a (11) Canadan v i i n u r i e n s a l a - l i i k k e e n hävittäminen, sekä (12) luonnon r i k k a u k s i e n k a n s a l l i s e n k o n t r o l l i n alaisena kehittä-n i i n e n , eikä k e i n o t t e l i j a i n hyväksi, ovat k a i k k i kysymyksiä, j o t k a tulevat avoimena työläisten j a talonp o i k a i n vastauksena p o r v a r i l l i s t en p u o l u e i t t e n ^säivarteluihin. Viime I m a i n i t t u u n k o h t a a n ' nähden on muis-s i l l e ^ o m i s t a j i l l e , sUlä nämä laitokset ovat k a n s a l l i s r i k k a n k s i a j a niiden kasaantuneet miljoonat maksamatt o m i a p a l k k o j a työläisille. Täten ön ymmänrettävä r a u t a t e i t t e n J ^ p i - t a l i s t i s t a : yhdistämistä vastaan k a n - s a l i i s t u t c a m i s e n vaatimus, sekä n yt j u u r i bdessä olevan k a i v a n t o j e n asema N o v a Scotiassa. Mitä a j a a v i i me m a i n i t t u u n nähden porvaristQ? E i m u u t a k u i n p i k i e n ; k a n s a l l i s r i k - k a u k s i e n j a v a l t i o v a r a i n kustannuks e l l a ' takaamaan British Empire S t e e l yhtiölle u u s i a m i l j o o n i a . • mi Vain työläiset kykenevät poolueea-sa kautta ösottamaan kaikissa esillä olevissa kysymyksissä : pelastuksen tieni . J a , k u t e n käsitämme, avaa tämä v a a l i t a i s t e l u p o h j a n laajakantoiselle p u o l u e e n ohjelman t u n n e t u k s i tekem i s e l l e . On siis siinä ymmärryksessä ^astuttava työhön. Jo n y t on tärkeää, että kaikkialla kootaan v a r o j a puolueemme A g i t a t s i o n i - ja v a l i s t u s r a h a s t o o n . . Puoluejäsenet ja k a i k k i luokkataistelukännalla olevat työläiset suorittamaan osansa t ä^ työssä! „ Toimintaan vaaliagftaS mn tekemiseksi työväen vaaliohirt" man puolesta! Äänestämään ui väen ehdokkaita! MeUlä on j^T d o l l i s u u s saada joitakin työi^' e d u s t a j i a parlamenttiin. Vii-^eiiiM p a r l a m e n t t i osotti, että työväS e d u s t a j a t parlamentissa voiva* «it nemmällä lukumääräUään kapitiT t i s t e n p u o l n e i t t e h parlamentaariste» v o i m i e n tasapainoisissa yhteenotoii s a käyttää asemaansa laokkakysv m y k s i e n työntämiseksi esiin ja S j a s t a a porvariston ketun-nuotan ve-t o n . Tärkfe^intä k i i i t e r i k i n on, että työ. Iäisten edustajat parlamentissa tai u l k o n a taistellessaan kykenevät suu rille työväen ' j o u k o i l l e ösottamaan p a r i a m e n t i n kapitalistiseksi luokka-l a i t o k s e k s i ja . kansanvaltaisuus-pe.' r u s t u s l a i U i s u u d e n porvariiHien luont e e n valheellisena leikkikaluna työväenluokan Eokaisemiseksi. Täten n o s t a t e t a a n laajat työväenluokan j o u k o t taloudelliseen ja poluttisecn järjestyneisyyteen ja yhä laajem. p i i n t a i s t e l u i h i n , joissa kirkastun h e i l l e tietoinen pyrkimys vapautuakseen; K . P . Suom. Agit-prop-kom. puolesta A. T. Hill, Sihteeri. T^^pvä^ri urheilu SUDBURYN KISAN KESÄURHEILU~ PÄIVILTÄ KAIKKIAAN. 39 URHEILIJAA KILPA-AREENALLA. — JANSSON SUORIUTUU VOITTAJANA 800, 1,500 JA 5,000 M:N M A T K O I L. LA. _ RUOHONEN HEITTAX KEIHÄÄLLE UUDEN ENNÄ- TYKSEN. — PERÄLAMPI KUNNOSTAUTUU U S E A S SA ERI OTTELUSSA. — KISAN POJAT VALTAAVAT VUODEKSI HALTUUNSA CO(^RANE-DUNLOP MALJAN S u d b u r y n , Ont., K i s a n kesäurheilu-päivät oli järjest e t t y alkavaksi h e i - ' näk. 24 p:nä kello n e l j ä ip. K i s a n u u d e l l a urheilukentällä. Saavuin kentälle muutamia min u u t t e j a ennen k e l l o neljää. Kolea länsituuli puhaltaa v i n h a s t i , I^lettaen lähellä olevan sula* t o n - r i k k i k a a s u ja urheilukentän ylitse.; , , . Jl N e l j ä e r i seuraa o l i lähettänyt miehiään, otteluihin, j o i d e n keskimmäisenä huomion esineenä o l i C o c h r a n e - P. Jansson Dunlop Hardware L t d . l a h j o t t a m a mahtava m a l j a . ; S i tä tavbttelemaan oli L d n g Laken Jyrystä saapunut kaksi miestä, B e a - v e r Laken Jehusta yhdeksän, C r e i g h t o n Yrityksestä kuusi j a t o i meenpanevasta Sf u r a s t a kymmenen miestä, siis yhteensä 27 miestä. Lisäksi oli n a i s i l l e k a k s i o t t e l u , joh o n ilmottäutui v a i n kaksi osanott a j a a ; j a nouseville urheilupojille 5x100 m : n v i e s t i n j u o k s u , > j o h on o s a l l i s t u i v a t J y r y n j a toimeenpanev a n seuran jouKkueet. iäisille Nova Scotiassa ja Aibertassa. Liiton taholta on yhteyden ylläpitäminen vankiloissa olevien kaivos- jna ovat työläiset, työläisten kanssa jätetty puolustusliittoon kuuluville j -^l^u^a myöskin voivat astua työläiset selvällä ohjelmalla C a n a d a n autonomian taistelijat tettava jyrisevällä vastalauseella se heräävät hermostuneiseen liikehtimiseen. Koko pelin arpanappuloi-kaivostyöläisille, jotka kirjottavat sekä toimittavat heille lukemista y, m. Jos on muita, jotka haluaisivat kirj ottaa heille, niin heidän osotteensa voidaan saada Canadan työväenpuölustusliiton toimeenpanev-an jcan-sälliskomitean sihteeriltä, toveritar Florence Custance, 211 Milverton Boulevard, Toronto, Canada. häpeällinen peli, niillä K i n g ' i n h a l - jJitus e s i i n t y i , p r o g r e s s i i v i s t e n edus-j t a j a i n kannatuksen vottamiseksi, l u vaten A i b e r t a n luonnon rikkaudet m a a k u n n a l l e , mutta sittemmin, vetäen A i b e r t a n koulujen ylläpidon Puolueemme \ on y k s i n tähän r i i p p u v a k s i näistä r i k k a u k s i s t a y . m . , saakka t a i s t e l l u t j a osottanut että möi lupauksen rahamiesten eduksi, täjrtyy pyyhkäistä koko p o r v a r i l l i - t a i selvemmin sanoen Aibertan nen koneisto ja porvarilliset valtio-1 luonnon rikkaudet asetettiin^ takeek-laitokset. Täydellinen Canadan it- si rahapääomalle; Quebec'in säilyt- 5,000 m:n juoksu Täsmälleen kello neljä lähtevät 5,000 m m j u o k s i j a t matkaan. Osano t t a j i n a on k u u s i miestä, kolme J e h u s t a j a yhtä monta K i s a s t a . K u n j u o k s u tapahtui kaupungin lävitse, ei kentällä o l i j o i l l a ollut t i l a i s u u t ta s e u r a t a menijäin järjestystä. Noin 15.5 minuutin kuluttua saapuvat ehsimäiset t a k a i s i n kentälle, missä o n tehtävä vielä vähä y l i kaksi k i e r r o s t a . . Ensimäisenä on Kyrölä J e h u s t a j a a i v a n hänen k a n n o i l l a an J a n s s o n Kisasta. Samassa järjestyksessä painaltavat pojat p u o l i t o i s t a k i e r r o s t a . Toisia k i l p a i l i j o i t a ei Vielä näy eikä k u u l u . Ovat - ehkä eksyneet nopeampien jäliltä. Noin 150 metrin päässä maalista kara-m t t a a Jansson Kyrölän sivu, saapuen m a a l i i n 17 minuutissa 40 se-i u n n i s s a , "Hiittä • s e k u n t i a aikai-* semmin kuin., Kjnröläi Kolmantena saapuu maaliin Jehun Laine m i n u u t i n ja sekuntia jälessä Jans-o n i s t a . Ensimäisessä erässä o l i täten K i sa t i e n a n n u t kolme pistettä j a - J e hu yhtä monta. Seuraava l a j i o li korkeushyppy. K i s a s t a / J y r y s t ä j a J e h u s t a on t u l e s s a vain yksi mies , i t s e k u s t a k i n ja Yrityksestä neljä miestä. Y r i t y k - cen j a koko l i i t o n p a r h a i n korkeushyppääjä, Häkkinen, oli muutama päivä sitten loukkaantunut siksi v a i k e a s t i , ettei voinut tällä kertaa o s a l l i s t u a korkeushyppyyn, tehden tämä s e i k k a Y r i t y k s e n p i s t e i l l e melk o i s t a hallaa. Kaikki k i l p a i l i j at hyppäävät 1.45 m m korkeudesta. M u t t a 1.50 m:stä eivät pääse kuin K i s a n Sula j a Y r i t y k s e n Rautio Hekään eivät pääse kumpkiaan 1.55, j o t e n ensimämcn ja toinen tila, s i i s v i i s i pistettä, on jaettava heidän kesken tasan, j a yksi piste vii-den eri miehen välillä. M u t t a vielä on Sulan ja Raution r a t k a i s t a v a keskenään kumpi heis. tä pääsee ^ p a l k i n n o l l e . Kumpikin yrittää vielä keVran 1.55, Eivät pääse y l i t s e . Rima lasketaan 1.50. R a u t i o menee sievästi ylitse. Sula p u d o t t a a . : K y l n : ^ e r i n e n Rautio s i i s valtasi iialkinnon. Kiekonheittoon . o s a l l i s t u i v a t kaikki saapuvilla olevat Y r i t y k s e n miehet, kaksi miestä J e h u s t a ja neljä miestä Kisasta. M u t t a ei ottanut limppu lentääkseen. Jehun Reinikainen valtasi ensi t i l a n t u l o k s e l l a 30.36 m., joka bn kappaleen kolmatta metriä ly-hynnä l i i t o n ennätyksestä. Toisen sijan, saavutti Seppälä tuloksella 28.67 m. ja kolmannen Vaara tul o k s e l l a • 2 8 . 3 2 m. kumpikin viimem a i n i t u i s t a ' . k i s a l a i s i a . Jehu tienasi tässä l a j i s s a siis 3 pistettä ja K i s a yhtä monta. > Pituushypyn v o i t t i komeasti Kisan Perälampi t u l o k s e l l a 5.72 • m. Toisen ja kolmannen paikan jakoivat keskenään E e r o l a YrityKsestä j a Kallio Jyrystä tukoksella 5.60 m., saaden siis p u o l i t o i s t a pistettä mieheen. V i e i a kuului lauantaipäivän kilp a i l u o h j e l m a an i lO m:n aitajuoksu O s a n o t t a j i a k a i k i s t a seuroista. Voitt a j a n a s u o r i u t u i Kisan Sula, huolim a t t a siitä että pituushyppyä suorittaessa koski miehen jalkaan niin p a h a s t i , että sivustakatsojat luulivat hänen j a l k a n s a vähintäin mennee J p o i k k i . Häneltä - kului aitu-r o i m i s e e n aikaa-19."8 sekuntia, joka on 0.2 s e k u n t i a parempi kuin liiton ennätys, mutta jota ei voida hyväksyä ennätykseksi siksi, kun Sula k a a t o i yhden aidan. Xoisen tilan v a l t a s i K i s a n Perälampi'^jaJla 20.2 j a kolmannen Yrityksen Rautio a j a l l a 20.4 sekuntia. S u n n u n t a i a a m u n a alotettiLn kilp a i l u t kello 11 mitä ensiluokkaisim-man sään v a l l i t e s sa 800 juoksulla. O s a n o t t a j i a k a i k i s t a muista seuroista p a i t s i eiYrityksestä. Alkupuolella matk a a . o l i johtoasemassa yksi ja toin e n mies. Puolivälistä ottaa Kisan J a n s s o n johdon, jonka pitää lopp u u n saakka, päästen maaliin ajall a 2 m i n u u t t i a 16.5 sekuntia, mi^ o n l i i t o n uusi ennätys. T o i s e s t a t i l a s t a oli kireä kamp-pai? u kahden jehulaisen kesken. Vielä puoliväHssä matkaa oli Kyrölä h u o m a t t a v a s t i edellä N. Piispasesta. M u t t a h i l j a l l e e n imeytyy Piispanen Kyrölän kannoille j a aivan maaliss a livahuttaa itsensä muutaman s e n t t i m e t r i n eteen seuratoveristaan, v a j i h t e n siten toisen tilan ajalla Z \
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, July 28, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-07-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260728 |
Description
Title | 1926-07-28-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Siva 4 Eeskivnkkona, heinak, 28 p;na—We |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-07-28-04