Vapaus, July 30, 1925

              foretamaliemik S§ p, flim, J i i l y B29
taaa ja korkeiirmsa oikeadea sel-iaisanaan
vahvistaiaEa yhdeksän
Punaorpojen päivän
^At\^fi Helsingrissä
Heir.äk. 5 p:Jiä Mustikkamaalle
järjestettyyn juhlaan oli saapunut
yleisöä useampaan tuhanteen saak­ka.
Ohjelman suoritus alkoi H.t.yni
torvisoittokunnan p u h a 11 a maila
"Kansainvälisellä", jota juhlayleisö
ssisaaltaan kuunteli. Kun soittokun­ta
oli esittänyt vielä useita muita­kin
tilaisuuteen sopivia musiikkikap­paleita,
esitti tov. Hanna Kuusela
jjniil Lindahlin kirjoittaman runon
"Punaorpojen päivänä". Sen jäl­keen
astui lavalle
toT. V. Uurtamo,
teroittaen laajassa puheessaan kuu-lijain
mieliin punaorpojen päivän
saurta merkitystä. Puhuja muistut-ti
siitä kohtalokkaasta ajasta, jol­loin
työväen taistelurintama mur­rettiin
tunnetulla tavalla tuhansien
työläisten teloituksella — ajasta,
josta meillä vieläkin ovat tuntuvim-pina
esimerkkeinä tuhannet orvot
työläislapset, joille tämp 'päivä "on
pyhitetty. Puhuja -mainitsi lyhyes­ti
siitä nykypäivinä vallitsevasta
työväenluokkaan kohdistetusta po­liittisesta
vainosta, joka tekee yhä
raskaammaksi sen jo ennestäänkin
raskasta taistelua olemassaolonsa
ynolesta, johtaen tämä vaino kapi­talistisen
järjestelmän luokkaluon-teesta,
mfetä myös johtui vuoden
1918 epäonnistunut työväen vapaus­taistelu.
Lopuksi puiiuja totesi, et­tä
voimakas työväen taistelu kapita­listista
järjestelmää vastaan voi vain
johtaa aikaan, jolloin ei enää ole
punaorpoja, enempää kuin muita­kaan
toisten armoilla eläviä ihmisiä.
Puheen jälkeen esittivät Helsin­gin
varhaisnuorison aluejärjestön
lapset useita laululeikkejä, jonka
jälkeen lavalle astui
toT. Vaino Vuorio
puhuen nykypäivien poliittisista päi-vänkysymyksistä.
Työväenluokan
taistelukysymyksiä nykyisin — lau­sui
puhuja — on punaorpojen toi­meentulon
järjestämisvaatimuksen
lisäksi m. m. työttömyys-. Verotus-,
poliitt. vankien vapautus- y. m, ky­symykset.
Porvaristolla taas on
omat tärkeät päivänkysymyksensä.
M. m. nykyisin suuressa mittakaa­vassa
rehoittava järjestyksen j a ku­rin
puute on saanut porvariston
ryhtymään vakavasti keskustele­maan
asian johdosta. Nämä kysy­mykset
kaikki yhdessä muodostavat
suuren valtakysymyksen,' joka as­karruttaa
sekä porvariston että työ­väenluokan
aivoja. Nuo kysymyk­set
synnyttävät sen suuren luokka­taistelun,
joka • kahden yhteiskunta­luokan
välillä nykyisinkin on käyn­nissä.
Tässä luokkataistelussa on
silloin tällöin jonkinlaisia lamaan-nuskausia
vallalla. Suomen työläis­ten
viime vuosina kärsimät tappiot
m. m. vaalitoiminnassa todistavat
tämän väitteen puolesta. Tässä suh­teessa
tulee kuitenkin vielä tapah­tumaan
muutos parempaan päin.
Mikäli valistus ja sivistys' pääsee
tunkeutumaan työväestön keskuu­teen,
sikäli työväestön vaali- niin­kuin
muukin taistelu muodostuu
merkityksellisemmäksi, sikäli työ­väestö
irtaantuu porvariston leiristä,
muodostaen yhä voimakkaamman
taistelurintaman, jonka avulla ae
tullee ratkaisemaan käynnissäolevan
valtataistelun omaksi edukseen. Tä­män
valistuksen levittämistyössä
näyttelee työväen kirjallisuus j a sa­nomalehdistö
nykyisin huomattavin­pa
osaa, jonka vuoksi tietoisen työ­väestön
velvollisuus, on niitä voimi­ensa
mukaan levittää j a tukea.
MieMvaita Tammisaa­ren
pakkotyölai­toksella
I^|"W«en vangin Laari Kivek-
•«än kirjeettä omaiiilleen
10. S. 25
saamani rangaistus, sekä samalla et­t
ä vankien keskuudessa järjestetyn
jonkinlaisen "neuvoston" j a minun
olevan osallisena siihen, ja että
tästä neuvostosta irtisanoutumiseni
on vapautumiseni edellytyksenä.
Mutta asia on nyt niin, että en
tiedä mikä tämä n.s. "neuvosto"
on, onko, j a minkälainen sillä jo­kin
ohjelma vissiin päämääränään
viemiseksi, vai onko se jonkunlai­nen
kunniotoimi. Tuntien tietämät­tömyyteni
puheenalaiseen, kysyin
johtokunnalta, missä ja miten voi­sin
ilmottaa irtisanoutumiseni sel­laisesta,
mihin en koskaan tiedä it­seäni
sitoneenikaan? Tähän en
saanut vastausta, ja siis edelleen
saan olla tietämättömänä, miten
voisin toimia vapautumiseni hyväk­si,
joten olen joidenkin tuntemat­tomien
asioiden panttivankina.
Tuntematon on taival edessäni,
määrää vailla. Vissiä päätekoh-taa
en näe ennenkuin vajaan 6
vuoden kuluttua, mutta silloin se
kenties olleekin varma; en usko,
kun valkeaa 1 p, helmikuuta 1931,
e t t ä silloin enään pystyy nykyiset
tappiokseni esitetyt asiat vapautta­ni
estämään. Se on kyllä "ihmis­elämässä"
pitkä aika viettää yksi­löllisesti
katsoen turhaan, mutta
koska tämä näyttää olevan nykyi­sen
yhteiskunnan yksi välttämättö­myyksistä,
niin tapahtukoon kuten
he tahtovat, eikä kuten minä."
Kirje ori vankilasensuurin läpi
käymä.
Kirje puhuu järkyttävällä taval­la
siitä, millä tavalla poliittisia van­keja
kohdellaan. Vankilaviran-omaisten
todistamattomat kuvitel­mat
riittävät sulkemaan ovet va­pauteen
vangilta, joka olisi oikeu­den
ja kohtuuden mukaan ollut
oikeutettu pääsemään valvonnan-alaiseen
vapauteen. Tuntuu ta­halliselta
ilkeydeltä, että annetaan
h3mä toiveita vapauteen pääsemi­sestä
ja sitten vankilan johto hyl­kää
vapaaksi pääsyn "toistaiseksi".
— Olemme kyllä tottuneet siihen,
muttn emme saa siihen niin tot­tua,
että vaikenisimme asiasta. Työ­läiset,
tukekaa veljiänne, jotka van­kiloissa
kituvat. Vaatikaa heille
vapautta ja oikeutta, sanoo "Tie­donantaja".
kuukauden kuritushuonetuomiota.
Toy. Luodolle kärsittäviksi ase­tettu
tuomio on ailieatunut hänen
sanomalehtimiestoiminnastaan siltä
ajalta, jolloin Kuopiossa ilmestyneet
eri työväenlehdet olivat Sosialisti­sen
Työväenpuolueen äänenkannat-tajina-
T . Uosikbinea cayös ilmottautannt
TiraBom&isIll«
Samana päiräinä kuin edellinen
ilmottautui Kotkassa Kuopiosta ko­toisin
oleva Tatu Uosikkinen si­käläisille
tuomioiden täytäntöönpa­noa
valvoville viranomaisille lähte­äkseen
kärsimään Työväenpuolueen
jutussa langetettua yhden vuoden
kuritushuonetuomiotaan. >
SUOJELIJA PAKKOLUOVUTUS-HOMMISSA
Joku viikko takaperin saapui Suo­mussalmella
erääseen torppaan
muuan paikkakunnan "suojelija"-
nuorukainen, joka hänkin tosin on
torppariväkeä ja alkoi kotonaoleval-ta
torpan vanhukselta vaatia jauho­ja.
Kun t ä l l ä ei ollut riittämiin
itselläänkään, niin sai "suojelija"
kielteisen vastauksen. Mutta silloin
sieppasi urho mauserpistoolinsa ja
aikoi sillä uhaten pakottaa vanhuk-1
sen antamaan ainoastaankin toisel­le
"yhteiskuntaa säilyttävälle". Kui­tenkin
oli torpan vanhus siksi voi­makas,
että' kykeni "suojelijan" es­tämään
pakkoluovutuspuuhistaan.
Tapahtuma on selvä todistus sii­t
ä , että "yhteiskunnan säilyttämis"-
keinot ovat monenlaiset ja e t t ä nii­t
ä eivät rauhalliset raatajat aina
jaksa, vastustamatta sietää.
ES Ja että tähän ilbetystöön henki­löitä
asetettaessa pidettäisiin sil­mällä
myös' sitä, ettS nämä henki­löt,
tai ainakin Joku niistä olisi
myöskin raittiusliikkeessä mukana
ollut, raittiustyöhön innostunut to­veri,
että saataisiin sikäläisen olo­tilan
tästäkin puolesta totuuden
mukainen kuvaus.
ennen sterilisoitava . Tämä on yksi
syy, minkä vuoksi sosialiministeriön
mielestä tylsämielisten sterilisoimi­nen
olisi otettava pohdinnanalaisek-si-
Toinen syy on se, että ei ole
toivottavaa tylsämielisten saavan
lapsia, koska he eivät kykene niis­t
ä huolehtimaan. Lisäksi on aina
olemassa \-aara, e t t ä tylsämielisyys
periytyy ja tylsämielisten luku siten
TOVERI IISAK H E I K K A V A - _ Sosialiministeriön v.k,
P A A K S I • — Paivma järjestämässä ylexses-
Keskiviikkona heinäk. 1 pnä v a - h ? kokouksessa jossa pohdittiin t y l -
pautui Tammisaaren v^VVoXrolAT^"^"^^"^- ^l^^^^^
k-ysymyksia, kasiteltim myös tätä
asiaa. Kokous päätti yksimielisesti
lausua toivomuksen, että valtioneu-toksesta
toveri Iisak Heikka, Ke­mistä,
oltuaan siellä kärsimässä puo­lentoista
vuoden ajan por\'arDlisen
tuomioistuimen hänelle langetta­maa
kuritiishuonetuomiota. Toveri
Heikka saapuu Ouluun sunnuntai-iltana
postijunassa.
Tahdon sinulle-saattaa tervehdyk-
»eni, vaikka hieman kolkonlaigen.
minulle tuonut kesää, vaan
yhdeUä askeleella pitensi j ä i s t ä tal­veani.
Kesän lämpimät säteet ei-päässeet
minua virkistämään.
Se vanha kariUa ollut laivani ei o l -
Int vielä siinä kunnossa, e t t ä sitä
olisi voitu laskea omin päinsä ula­palle.
T.k. 5 päivänä minua säädetyn
«van mukaan käytettiin laitoksen
johtokunnassa: siellä ilmotettiin kä­sitellyn
minun valvonnanalaiseen
^apauteen laskemistani, mutta se
Jykätään huonon käytökseni takia
toistaiseksi. Koska olin aikaisem-
»»«1 asian johdosta henkilökohtai­s
e t keskustellut oikensministerin
^';-ssa j a hän vakuutti, ettei van­hojen
kurinpidollisten rangaistus-olevan
enään aiheena; kysyin
johtokunnalta, mihin perostni ny-
«yäen "huono" käytökseni, n i i a f l -
ttotettiin vielä olevan aiheena 1923
HUOLTA A H V E N A N M A A S TA
JEivät taitane kaikki lukijamme
tietääkään, että Suomella on myös­kin
oma "autonoominen" alueensa,
joka kuuluu sen valtapiiriin. Tä­mä
"autonoominen" osa Suomea on
Ahvenanmaa.
Ahvenanmaan asujamisto on mil­tei
kokonaan ruotsalaista. Suomen
saadessa itsenäisyytensä ja kun Eu-ropan
rajoja muutenkin maailman­sodan^
jälkeen järjesteltiin, alkoi­vat
Ahvenanmaan asukkaat myösr
kin vaatia, e t t ä heidän saariryhmän­sä
liitettäisiin siihen valtioon johon­ka
he kansallisesti kuuluvat. Asia
oli esillä Kansainliitossa, jonka rat­kaistavaksi
Ahvenanmaan asukkaat
sen jättivät. Tiedämme, että rat­kaisu
Kansainliitossa tapahtui Suo­men
eduksi. .Tähän ratkaisuun vai­kutti
se, e t t ä Suomi oli salaa teh­nyt
Englannille paremman tarjouk­sen
kuin Ruotsi mitä tuli Englan­nille
annettavaan vakuuteen Itä­meren
kontrollista. Tällä tavalla
Ahvenanmaan kansa siis joutui ole­maan
vain mitättömänä pelinap­pulana
Englannin imperialismin
korkeassa pelissä.
Kun asia oli saanut tällaisen rat­kaisun
kuului Suomen velvollisuuk­siin
myöntää Ahvenanmaalle auto­nomia.
Sen se tekikin. Ahvenan­maalla
on jonkunlaiset maapäivän-sä,
joilla on oikeus esittää toivei­taan
Suomen hallitukselle ja edus­kunnalle,
mutta siihen sen "itsenäi­syys"
sitten päättyykin.
Viimeiakoina on Suomella taas
ollut erikoisen suurta huolta tästä
"autonoomisesta" alueestaan. Ah­venanmaan
maakuntapäivät ova^ ol­leet
koolla ja niillä on koetettu
edelleen a jae omaa asiaa. Ovatpa
ahvenanmaalaiset nuoret miehet
kieltääntyneet tottelemasta Suomen
hallituksen määräämää asevelvolli­suuden
suoritus^ luotsilaitoksen
palveluksessa. Uhkailevatpa taas
kääntyä avunpyynnöllä Ruotsin ja
Kansainliiton puoleen. Tästä ahve­nanmaalaisten
uppiniskaisuudesta
on Suomen valtaporvareUle ollut
erikoisen paljon huolta ja vaivaa.
Ovat ensin • koettaneet ktemailla,
mutta ovat jo lopuksi käyneet an­kariksikin,
mutta «ihan dtäkään
juuri uskalla, kun ei oikein tiedä
millä päällä oikea isäntä sattuu ole­maan.
K A K S I N K E R T A I N E N LAKKO
P I E T A R S A A R E S SA
Olemme aikaisemmin maininneet
Aalholman sahalla Pietarsaaressa
vallitsevasta lakkotilanteesta. Mai­nitulle
työpaikalle hommasivat her­rat
rikkureita, mutta ennen pitkää
syntyi rikkurienkin kanssa riitoja.
Rikkurit näet eivät huolineetkaan
paiskoa töitä, vaan kehuskelivat
tulleensa rikkureiksi eikä työnteki­jöiksi.
Siitä huolimatta he ovat
vaatineet 500 mk. viikolta tuli töi­t
ä tai ei. Kun herrat eivät katso­neet
sopivaksi maksaa näille • l e l l i -
pojillensa ammuskelemisesta ja
kortinpeluusta moista palkkaa, tuli
erimielisyys.
Yhtiö koetti muuttaa kaikki työt
urakkatöiksi saadakseen vähän tu­loksia
töistäkin, mutta rikkurit ei­vät
tähän suostuneet. Yhtiö kiel­täytyi
maksamasta heidän vaati­maansa
viikkopalkkaa ja niin otti
satakunta rikkuria lopputilin. — Jo
menee koomilliseksi!
L E N T O L E H T I S T E N LEVITTÄRII-SESTÄ
V A N K E U T TA
Keskiviikkona heinäk. 1 pnä oli
Vaasan raastuvanoikeudessa käsi­teltävänä
juttu lautatarhan työmies
Jalmari Meliniä, autonkuljettaja A.
Björkiä j"a kaupustelija Juho Ha­kaa
vastaan luvattomien kommunis­tisten
lentolehtisten levittämisestä.
Yleinen syyttäjä lausui, että vas­taajat
kaikesta päättäen näyttävät
kuuluvan kommunistiseen puoluee­seen,
ja tällöin täprtyy olettaa, et­t
ä heillä on täytynyt olla tieto
lentolehdisten rik(illisesta sisällöstä.
— Se käy ilmi siitäkin, että he
ovat lentolehtisiä levittäneet salai­sesti.
Maan ja yleisen turvallisuu­den
takia olisi vastaajat tuomitta­va
sellaiseen rangaistukseen, että
se olisi tuntuva.
' Oikeus katsoi selville käyneen,
e t t ä vastaajat olivat levittäneet Ve­näjältä
maahan tuotuja kommunis­tisia,
lentolehtisiä, joissa kehote­taan
laillisen yhteiskuntajärjestyk­sen
kukistamiseen, aseiden avulla,
j a tuomitsi kunkin vastaajista 100
päiväsakkoon, 10 mk, päivä, eli siis
1,000 mk, sakkoon.
vosto ryhtyisi toimenpiteisiin tylsä-mielisten
sterilisoimista koskevan
kysymyksen pohtimiseksi. Sosiali-ministeriö
katsoo, e t t ä on asetetta­va
komitea käsittelemään kysymys­tä.
Komiteaan tulee kuulumaan
psykiaatteri, kirurgi ja juristi, So-sialiministeriö
katsoo kuitenkin, et­tä
asiassa ei ennen lääkintähallituk-sen
lausunnon saamista ole ryh­dyttävä
mihinkään toimenpiteisiin,
Sterilisoimisella tarkoitetaan asi­anomaisen
saattamista kykenemät­tömäksi
jatkamaan sukua.
AUGUST STRINDBERGIN TYTÄR
SAA MATKALUVAN
Ulkoministeristö oij, saatuaan tar­kemman
selvityksen eräiden sille
annettujen rouva Karin Smirnoffin
Suomen matkaa koskevien tietojen
johdosta, nyttemmin ilmottanut
Suomen lähetystölle Tukholmassa,
e t t ä rouva Smirnoffille on myön­nettävä
matkalupa Suomeen hänen
pyytämäkseen 2 viikoksi.
Kuten aikaisemmin kerroimme,
kiellettiin rva Smirnoffin matkalu­pa
senvuoksi, e t t ä hänen miehensä,
lehtori Smirnoff on bolsheviki.
SAULT STE. MARIEN JA YMFllBföN
suomalainen väestö tulkaa tekemään estoksenne
Kaikkea rautakauppa-alaan kuuluvaa tavaraa Eastte varmasti hal­vemmalla
kuin pienemmistä liikkeistä.
Suomalainen myyjä YRJÖ MÄNTYLÄ palvelee t e i t ä teMes-sänne
ostoksia.
Cochrane Hardware Limited
S A U L T STE. MARIE. ONTARIO.
SAULT STE M A R I E N SUOMALAISET OSTAKAA LEIPÄNNE
27 A L B E R T ST. . E A S T . — PHONE 1230—J.
filaakaet toimitetaan nopeaan. — Elrjeosote (FINNISH B A K E RY
E N S I L U O K K A I N E N HÄÄTÖ
HELSINGISSÄ
Leskivaimo Mirjam Laakson a-sunnossa
Kajaaninkatu no. 2 si­jaitsevassa
talossa on t.k. 1 pnä
toimitettu "suursiivous" häätötar-koituksessa.
Vaimolla on ollut 14-
vuotiaan poikansa kera huone käy­tettävänään
ja o l i hänet ennemmin
sanottu irti t ä s t ä asunnostaan.
Vaimo tietysti irtisanottua koet­ti
etsiä uutta asuntoa, m,m. oli hän
käynyt Helsingin kunnallisesta toi-
8 3 - V U O T I A S U K K O K A N N E T TU
K U O L I N V U O T E E L T A A N
T A I V A S A L L E
Joku aika sitten toimittivat Tyr­vään
piirin nimismies Viljo Junni­la
ja Kiikan pitäjän poliisikonstaa­peli
Arokalli^b häädön talollisen N .
Junnilan maalla sijaitsevassa Keto­lan
torpassa, jossa paitsi torpap
vanhaa isäntää. Matti Ketolaa, a-sui
hänen poikansa työm. Herman
Ruusunen vaimonsa ja viiden lap­sensa
kanssa, ollen hänen van­hemmalla
tytöllään myös neljän
kuukauden vanha lapsi. NäinolleY»
joutui 9 henkeä taivasalle.
Häätö tapahtui seuraavasti:
Kun edellämainitut herrat .saa­puivat
paikalle, jossa jo ennestään
oli maanomistaja Junnilan kaksi
renkiä Otto Oksanen j a Toivo Suo­niemi,
määräsi nimismies asunnon
heti tyhjennettäväksi. Ja kun mai­nitun
Ruususen tytär Saima, jolla
on jo mainittu pieni lapsi, alkoi ru­veta
pukeutumaan huomautti nimis­mies,
ettei siihen ole aikaa, sillä
nyt on kiire. Kun sitten alettiin
asuntoa tyhjentämään, tiedusteli
Ruususen vaimo sitä, i mihin pan­naan
vanha ukko, joka ei voi min­nekään
vuoteelta liikkua (hän o l i
nim. ollut sairaana jo pitemmän a-jan)
käski nimismies nostaa tonet
vuoteineen ulos, jonka Junnilan
rengit arkailematta tekivätkin.
Mainittakoon lopuksi, että Matti
Ketola, joka häädön tapahtuessa o l i
hyvin heikko, kuoli lauantaina ke-säk-
13 pnä. Tapaus onkin tehnyt
paikkakuntalaisiin hyvin järkyttä­vän
vaikutuksen.
PÖYRISTYTTÄVÄ TEKO
V.k. 16 päivän iltana kerrotaan
Tuusniemen Viitaniemen kylässä
tapahtuneen pöyristyttävän raaka-laisteon,
joka tuntuu mielipuolen
työltä.
Mainittuna iltana oli erään talon
työmiehen kimppuun hyökännyt
metsätiellä 2 tuntema^nta miestä,
jotka vaativat uhrilta rahaa. Kun
hänellä ei sitä ollut, niin nujerti-vat
he miehen maahan ja toisen
painaessa hatun suun päälle, siten
ehkäisten avunhuudot kuulumasta,
toinen miehistä leikkasi uhrilta su­kupuolielimet
pois.
Tekonsa suoritettuaan pakenivat
miehet metsään.
mistosta apua tiedustelemassa, mut-t Asian jJo-h-"d»o-s-t»a o" "n/ "tVutRk.iUttUu uu«see.l-.
ta tuloksetta. Näin ollen ei hän """n.^' T ' ^ . » ! . " ^ ^ "t""^^'
t ä ä n syyllisenä pidättää. Tutkin-noita
ja etsiskelyjä jatketaan. .
Finnisli Bottling lorks
Valmistaa
parhaat vtrvokehiomat Sooata
Omistaja V . Lähde.
326 Bloor St. — Puhelin 1123 W.
Leipää
Ja leivoksia tarjoamme Bommiasa Ja
vähittäin kovaa leipää Ja korppuja
lähetetään pyydettäessä.
STEELTON BAKERY
Puhelin 739 J .
Matti Ketola.
304 WeIIinstoD S t W. Soo, Oat.
ERIKOINEN HUOMIO ANNE.
T A A N SUOMALAISILLE
Dr. A. B. WEST,
SoHsärankatolitori
Tarkastetaan' X-sUhkSBadekoneolla.
217 Glouceater St. Soo, O a t
—• Phone 1806 —
Kymmenen vuoden kokemus oao
malaioten keakuudcssa.
T O V E R E I T A TAMSHSAAREEN
V.k- 29 pnä ilmottautui toimit­taja
K. Luoto Kuopion lääninvan­kilaan,
ryhtyäkseen kuittaamaan h ä ­nelle
n.a. sunressa kommunistiju-tussa
Trarnn hovioikenden langetta-
NEUVOSTO-VENÄJÄLLE LÄHE­TETTÄVÄN
LÄHETYSTÖN M U ­K
A A N MYÖS RAITTIUS-MIEHIÄ
Kun raittiustyönkin kannalta o^.
. t ä r k e ä ä tietää, minkälainen raittius-
' tilanne on Venäjällä j a minkälaisia
tuloksia siellä työväki yleensä on
valtakautensa j a uuden järjestelmän
vallitessa saavuttanut, niin päätti
Vaasan työväen raittiusosasto ko­kouksessaan
v.k. 29 pnä asiaa kä­siteltyään,
julkituoda seuraavaa:
Vaasan työväen raittiusosastoon
knnlnvat, lukeutuen myös amma-tilUsesti
järjestyneisiin, pitävät tär­keänä,
etta ammatilliset järjestöt
aikaatisaisivat työväen valtuuskun-nan
Venäjälle \lähett3misen sikä­läisten
olojen tatMmastarkoitakses-yoinut
muuttaa pois entisestä asun­nostaan,
vaan asui siinä edelleen­kin,
käyden työssä jossakin sahal­la-
T.k. 2 päivän vastaisena yönä,
kun hän sitten palasi työstään, huo­masi
hän asuntonsa putipuhtaaksi
viedyksi. Huonekalut, ruokatarpeet,
vaatteet, . kengät ja kaikki, mitä
vain sisällä oli ollut, olivat poissa.
Vain tyhjät seinät olivat jälellä, ••
'Seuraavana aamuna varhain vai­mo
lähti italonmieheltä tiedustele­maan
mihin hänen tavaransa oli vie­ty.
Talonmiestä itseään ei ollut
kotona, mutta tämän vaimo antoi
kyselijälle "kouriintuntuvan äkki­lähdön",
jonka m.m. näkivät lähel­l
ä olleet muutamat työmiehet
Tämän jälkeen leski lähti Puu-työväenliiton
toimistoon kysele­mään,
mihin toimenpiteisiin hän voi
ryhtyä. Täältä lähtikin liiton pu­heenjohtaja
häädön toimittaneen ta­lonmiehen
puheille, mutta sai hän­kin
jotenkin ylimielisen vastaan­oton.
Tavaroitaan lienee vaimo
kumminkin tällä tavoin saanut pois
"takavarikosta".
Tapahtuma on oivallinen esimerk­ki
siitä, mihin asemaan nykyisen
asuntopulafi ja vuokrien kiskonnan
SATOTOIVEET KESKERTAISTA
PAREMMAT
Maakuntahallituksen maanviljelys-taloudellisen
osaston v.t. päällikkö
on HSrlle antanut viimeisimpiä tie­toja
sadon muodostumissuhte^ta.
Sen mukaan ovat yleensä satotoi­veet
kaikkialla edelleenkin hyvät,
mutta on kuitenkin paikkakuntia,
joilla on tapahtunut muutosta epä­edullisempaan
suuntaan. Eräiltä
seuduilta on nimittäin saapunut va­lituksia
siitä, että sateet ovat lyö­neet
rukiit siinä määrin lakoon
juuri kukkimisaikana, että sen voi­daan
pelätä tulevan ainakin jon­kin
verran vahinjgoittamaan odotet­tavan
ruissadon laatua näillä paik­kakunnilla.
Näin on käynyt etu­päässä
maan eteläisimmissä lääneis­sä,
joissa niinmuodoin on syytä pe­lätä
sadon, muodostuvan vähäisem­mäksi
kuin kesäkuun puoliväUssä
annetussa maataloushallituksen v i ­rallisessa
satoraportissa voitiin en­nustella.
Paremmin on ollut laita
maan keski- j a pohjoisosissa, koska
ruis niissä ei vielä ollut ennättää
nyt kasvaa kukkimisvaiheeseen,
vaan on tullut siihen vasta rayö-aikana'
vähävaraiset työläiset ovat' hemmin', jolloin sääsuhteet ovat
aina vaarassa joutua.
K Y S Y M Y S TYLSÄMIELISTEN
STERILISOIMISESTA
Sosialiministeriö on Sisäasiainmi­nisteriöltä
pyytänyt, että lääkintä-hallitukselta
pyydettäisiin lausunto
tylsämielisten sterilisoimisesta. Lau­sunto
olisi annettava tämän vuoden
kuluessa.
• Kirjelmässä esitetään, kuinka ka^-
tuvatautisten, ajottaisesti mielisai­raiden
j a ennen kaikkea tylsämie­listen
sterilisoiminen on alkanut tul­l
a , tärkeäksi kaikissa sivistysmaissa.
Niinpä on asia tullut huomion .esi­neeksi
myös Ruotsissa erään valtio-kääntyneet
suotuisammiksi. Satei­ta
on kyllä niissäkin osissa maata
ollut, ja ovat ne kaataneet ruis-laihon
lakoon, mutta varmana voi-tanee
pitää laihon kykenevän nou­semaan
kukkimisajaksi.
Jotakin huolta on omansa herät­tämään
harvinaisen suuri tuhohyön­teisten
esiintyminen, varsinkin Juu-rikasvimailla.
Niiden esiintymiselle
on ollut suotuisana edellytyksenä
viinr^e talven lauhkeus, joka salli
niiden suureksi osaksi talvehtiai tu­houtumatta
pakkasessa. Erityistä
tuhoa on tehnyt sinappikuoriainen,
joka edellisinä vuosina on yleensä
esiintynyt Päijänteen tienoilla, var­päivillä
tehdyn ehdotuksen johdosta sinkin Mik^k elin läänin puolell_a ,
Päättäen niistä tutkimuksista, J o i - j ; ; ' ; ; ; ; ^ kesänä" pää^8yt"le'
ta hallituksen asettama komitea on ^ .^^ j .^nj ^^^^^X^y,^^,
vnosina 1906 j a 1907 toimittanut. ^ . ^ ^ ^^.^^ tuholaisia vastaan
on Suomessa tylsämielisiä «uhteelh-sesti
enemmän ^ P ^ ^ ^ " ^ koisiin taistelutoimenpiteisiin, Joita
maissa. Huomioon ottaen, « t t a mcii- . . ^ z .
l ä ollaan paljon jälellä tylsämielis­ten
hoidossa j a että hoitoloissa ei
ole riittävästi paikkoja tylsämieli­sille,
olisi toivottavaa, « t t ä ne, jotka
osoittavat mahdollisuuksia työhön ja
ovat rauhallisia luonteeltaan, voi­taisiin
niin pian kuin mahdollista
p ä ä s t ä ä vapauteen. Matta, e t t ä t ä ­mä
o l i mahdollista, olisi luultavasti
osa Iteistä, etupäässä c a l ^ sitä
maataloudellinen koelaitos - j u u ri
valmistelee keräämällä aluksi tie­toja
tuholaisten hävityksistä maan
eri tahoilla. Valitettavasti ei nii­hin
kuitenkaan vielä tänä kesänä
voitane ryhtyä, vaan Jäänee se en­si
kesään, Ja tänä kesänä on tyy­dyttävä
entisten kokemusten poh­jalla
saatujen ohjeiden antamiseen.
Heinäsato näyttää «teläislmmimä
J . A. Maclnneo, B.Ä. W.H.C. Bnop
MaelNNES & BRIEN
Lakimiohot, Asianajajat. Notoript
S63 QuooD Str.,
Saalt Sto. Mario, Ontario
Konttori vastapäfitä SauU Stroottiä
Rahna lainataan halvimmalla korolla
Suoiaiilainen Ulkolahetya apteekki
Canadan Soossa
Ainoa Sooua olova aptee&k!. Jo»
(ca ilmottaa Vapaudesta.
Aelanajajot, laklmieEistt eotarlot
jr. B3.
SoQttori:
SAULT STE. F M R I E . ONT.
Ujriab McFadden. & C.
^ . V . McMillan.
Täydellisen kurssin
suorittanut
Hieroja ja Sairasvoi­mistelija
K. A. LEINO,
336 Albert St., Soo, Ont., Cao.
Huom.t 10 vuoden kokemus oal*
'raala* Ja yksitylshierojana.
SAULT STE M A R I EN
Suomalainen Osuus­kauppa
välittää kaikenlaista eneiluokan rao-katavaraa
sekä kaikenlaista eläin­ten
rdhua. Linjalla olijat tehkää 00-
toksenne osuuc^aupasta.
369 WoIlinshtoQ St, Weat. Oat,
Can. Telefoool 1810 F .
Charlie Häyrinen
A U T O N A J U E I L l l i CB
Phone 1167
354 Albert St. W. Soo, O a t
Tri Wood
Bank of Nova Seotlo
Täyttö-, päälystys- Ja bultstyOtä
tc/hdään sekä oIosvetSmlBtä.
Konttori puhelin 100
Aonnto puhelin 1180.
Sodbtuy Osteario.
J
HAUTAPAI^AITA
Kun haluatte hauta> eli muistopat-sasta,
neuvotelkaa siltä kanssamme.
Meillä on parhain varasto koko kau­pungissa,
Leko Suporlor Graalte & Marible Wke
W. J . McPI»er«on Ms».
Soo, Ont. — Phono 624.
Halvin paikka ostaa b4{kki ruokatarpeet
Linjoille lähetetään myös huolellisesti Ja nopeasti suoritetaan ti>
laukset.
INTERNATIONAL GROCERY
Omistajot: E. Seppälä Ja E . Kotonen.
292 Bay St. — Pakoiin 305 N . PORT ARTHUR, ® n t
Avoinna 4 kertaa viikosoat Tiistoioa, keskiviikkona, perjootalna Ja
laoantaioo kello 1 j.p.p. kollo 12tta foUä.
Spraco S t -—- Puhelin 1107 Sodbory, O a t
Lähellä Vapanden konttoria.
lääneissä muodostuvan varsin tyy­dyttäväksi,
mutta pohjoisempana
valitetaan sen Jonkin verran myö­hästyvän
Ja varsinkin luonnonnii­tyillä
muodostuvan huonoksL Hei­koksi
uhkaa heinäsato maan poh­joisosissa
käydä myös niillä heinä­mailla,
Joilla ojitus on huono. Täs­sä
suhteessa tulee nimittöin ilme­nemään
haitallisia vaikutuksia _ v i i ­me
talven leutoudesta, sillä huo­nosti
ojitetuilla heinämailla pääsi
pelloille nousemaan vettä, Joka Jää­dyttyään
on polttanut heinän juu­r
e t
Matta yleensä ovat satotoiveet
kuitenkin keskinkertaista paremmat,
joten syytä mihinkään v^vam*
paan bnolestamiseen ei yllämainit­tujen
epäsuotuisain ilmiöiden taMa
ole.
Hammaslääkäri
' Hoone 7, CItnte Blk.
MeCartney*!} j a Borke^a jlapaolella.
Victoria A T . j a Brodla S t Emkaassa
FORT W I L L I AM
Vastaanottotannit: päiyidn d a.p.
•—6 l p . Utasini 7—9. Puhelin
1008 S.
Toimisto tyttö pahna suomea Ja
englantia. .