Vapaus, October 8, 1921

              mm mim
TILAISEN TAITEIUJAT.
:N MIETELMIÄ UEV-OSTO-
VENÄJÄSTÄ
tiiiinen taiteilijatar m
eridan on.jolaissut Neuvos-iiii
oleskelunsa johdosta kir
«ian Pc>rtraits>, josta otanJ'
j kaksi kohtaa hänen ranis-n,
jotka heijastavat hänen
utta käsitystään yhdeltä pno
j siveellisistä ilmioifitä, joi
ä Xeuvosto-Venäjällä nojaa,
a puolen nenvostovallan vi-pilkasta
ja heidän asein ai-näkökannoistaan.
'
Itiin palaamisensa aattohet-joittaa
taiteUijatar päiväMr-juraavan
mietelmän:
jun 2 p. 1920. Moskovassa.
Takastan täällä vallitsevain
i perustajatusta Ja sitä hedel
ä sisällistä energiaa. Ellei
olisi lapsia (Englannissa,)
in minä tänne ja tekisin työ­llä
ehkä ei ole ravintoa ruu-lutta
täällä bn yllin kyllin ra-ielulJe;
ja minä eläisin ker-a
puutteessa jättiläisyrityjc-ipiirissä
kuin ylellisyydessä
mien keskuudessa/ Minulla
lään unelmia kodista ja minä
tunut olosuhteisiin, mitkä en-näyttivät
kovilta. Minä olen
;n elämän rauhasta, jonka
rran erehdyin olettamaan ikä-i
nautin monien elämää rabit-sivistyksen
muoitivaatimusten
sestä. Minun elämäntapan:
, minulle oikein hyvin. Mini i
nen ettei minun tarvitse huo
alouden hoidosta. Mieluumi
rdyn kehnopipaan ravintoon
isin sen suhteen määrääväni
na. Mitä ,pa;ivelijatar' särkee
riinun.eikäiiäcuta mitenkään
Täällä, ei. ole Bellaisiä^^äina
uin kaasuläslkut, verot,'vuöfc.
linnat tahi,. tulöyeröilmpitufc
inun ei •miiioipjiaan^}ta'i^tse
jittaa nmbUoso^ttiäfia^^ahi 'men
rahamassin keralla. -Seura-rasittavista
vaatimuksista ori
oppu: Täällä el ole kutsuja
ien välityksellä,. joista pitais"
,yä tahi valilcoida, Puku jet
ei ole kiusallista . neuyottÖ
ja huolta r ei jnyös kirjetul-hon
olisi vastattava. Täällä
isuutta lukemiseen,, tilaisuutta
nniseen ja tilaisuutta havain
ekoon. Suuret ideat, lajsjf
it ja kaikkien sovinnäisuuflcsi
iäminen <yvat vallanneet mi-
(yllähäii minä havaitsen sen,
•llituksen vieraan tapaisena,
rvostelen asioita persooiiallisei
lalta enkä Venäjän kansan kan
(Aniharvat meistä ovat kyl­inä
ollakseen vapaat persoo
iidesta). Minä pidän tämän-
I elämästä. Mahdollisesti tä-ilostaa
oudolta ihmisistä, joilla
istajan tunteet, kokoojan vais-kodin
rakkaus. Minulla ei o
iän noista; niinkauan' kun mi-in
paikka missä voin työsken-a
kyllin suoritettavaa työtä se-lisuutta
sen ajattelemiseen ja
ttelemiseen, niin en minä pal-
,n muuta pyydä,
un korvani on tottunut kom-nin
kieleen, ja minä olen un-ut
oman maani Englannin. Mi-tarkoita,
että olisin kpmmunis-että
katsoisin sen praktillisek-
•iaksi, mahdollisesti se ei-ole,
näyttää minusta kuitenkin, eft-läjän
kansa saapi ilmaiseksi
etua, kuten kasvatuksen, asun-avinnon,
rautatiet, teatterit, jo-
?tikuljetulksen sekä tämän lisäk-ä
säännöllisen palkan. Jos va-uden
puuttuminen onkin huor
ifa, niin on sensijaan köyhyyden
iminen huomattavampi. Väes-ärsimykset
pääasiallisesti joh-ravintoaineiden,
polttoaineiden
atteiden niukkuudesta. Mutta
ale hallituksen-vika. Neuvostö-telmä
ei aiheuta sitä välinpitä-myydestä
tahi että se nauttisi
in kärsimyksistä. Ainoastaan
n aikaansaaminen mailman
a voipi lievittää nuo kärsimyk-fiutta
Venäjä ei ole sodassa ma-kanssa,
vaan mailnfa sotii Ve-vastaan.
(Rauhan viipyminen
ei siis ole neuvostohallituksen
— Suom. täydentävä lisäys.)
minä olen täällä, e^itettuna
äta siitä mihin minä kuulun, on-sen?
Mikä on tässä maassa se,
on aina saattanut'kaildd lumon-aistksi?
Sitä minä olen ihme-
• Ajatukseni tarkastelevat Eng
n elämää ja olosuhteita ja teke-ertailua.
Miten tämä kansa, jb-n
saanut vähemmän kasvatusta,
arkeammalla kulttuur. kuin .mitä
:!emme ? Lontoon taidegalleriat
•yhjinä. Brittiläisessä museos-lattaa
kohdata tilapäisen'saksa-
•T tutkijan. Täällä galleriat ja
••j.t ovat tulvillaan työyäkeäi Lon
.Gatisnim on galleria, joka viljelee
nJBsiikkJa; « n aitiot ovat täynnä vä-
£jmyttä maotyrleisöa, joka faapuu
!^föhääD ja puhelee ääneen esityste':
aikina. Täällä ovat ealit tuugok-seen
asti täynnä ^-öläisiä ja maan
muokkasjia, jotka mielenkiinnolla
seoraavat mitä IdassUliampia uopps
roja. Käyvätkö he niissä ainoas­taan,
Isuten ehkä Jotlkut yksilöt, jon'
kunlaineh omistuksen autuuden tun
teen kapottamina tarkastamassa
maisuutta, Jonka he yhtäkkiä ovat pe
rineet? Tahi omaavatko he hyvän
rakkauden kauheuteen ja todellisen
oikeudentunnon voiman^ Siin.1 ky'
eynykset, joita itselleni teen. Sivis­tys
on käyttänyt _^niin monta pukua,
että on vmkea päästä erottamaan oi­keaa.
Tuntuu tarpeelliselta heittää
sivistys menemään ja alottaa uudel­leen
ja alottaa paremmin. Ja kaikk
mitä siinä tarvitaan on rohkeus. Se
mitä Lenin ajattelee kansoista, so­veltuu
jrkalöihim Ennenkuin uuden
rakentaminen voi alkaa, on vallanku
Ynöukseii tapahduttava ja hajotettava
ihmisestä kaikki ennen vallinnut. Mi
nua tu^castuttaa havainto entisestä
kasvatukseeni ja' lu<^katraditsioni-en
aiheuttamasta arvottomasta kat­santokannastani.
Aika oh arvokkaim
pia aineiksia mailmassa, ja täällä me
ainakin alotamroe samanarvoisina
mutta minua oli opetettu sitä harkl
tusti tuhlaamaan, ikäänkum se olisi
oUut loppumaton.' Nyt ensimmäisen
kerran minä tunnen itseni moraalises
ti ja henkisesti vapaaksi, ja sittenkin
ne sanovat, ettei täällä ole vapautta.
Jos päperipasei tahi persoonatodistus
häiritsee jonkun vapautta, niin sitten
se on totta.' Täällä saattaa olla ra­joituksia
yksilöille, ja jos minä olisin
Vetiäjän alamainen niin miniit voitai-siili
ehkä kieltää poistumasta maasta,
mutta olihan minun Englannistakin
lähdettävä verrattain salaa.
Vapaus on mielikuva;,sitä todelli-
Buudessa ei mailmassia ole muuta kuin
^e^];piAkä ihminen ^^^intellektualisest
itselje^^rfä s y n n y t t ä ä . , .
'Minun työni •Venäjällä on päätty-nyt,^
muttä nuftuh» on v^ lähteä.
Mmk [rakastan tätä palkkaa ja ihmi
siä - täyllä, ,, Minä rakastan' ihmisiä,
ipi^iolfeh kohdannut ja ihmisiä jotka
äOv|t[kulkeneet ohitseni kadulla.. Mi-näftakastan
tätä melankolialla, uhrä'
uksella ja tragedialla täytettyä ilma­piiriä.
Tämä tulen puhdistama kan
sa': on-minut innoittanut. Minä ihai­llen;
heidän kärsimystensä pyhyyttä ja
uskonsa r<*keutta.^ ; •
toiminnasta, huolimatta siitäkään, et­tä
on olemassa n.s, «yleinen tutkija-komitea
». Päinvastoin velvoitti osas
sesti onnistuttuen.
Nyt seurasi väliaika, jolloin alkoi
kukkain myynti. Hy\'ästi kukat te-
Minä tahtoisin elää heidän keskuu
dessaan ainaisesti, tahi työskennellä
heidän hyvälkseen ulkppuolella •
työskennellä Ja taisteSIa rauhan puo­lesta,
jo^ka parantaisi heidän haavan-
Marraskuun 23 p. 1920. Lontoossa.
••j'^i.aiitaa opetetteja ja nöyryytä
1 -•Jfesl.inkertaisia näytelmiä^-joi-
^;5^5-neet luokat nauttivat:ja y-f-
Täällä tunkeilevat joukot
^^^^^ Shakespearea. Convent
cMe saavuimme Newcastleen yh­deksännentoista
päivän yellä. Höy-rylaiValla
matkustimme Tyneä pit­kin
öiseen aikaan on ihmeellistä,
kaikki kaarilampuit valaisevat, vetäen
suuret koneet ja'rakennukset piiriin­sä.
Toimeliaisuus ja työ näytti suun
nattonian suurelta. Miten voipi Ve­näjä
suoriutua taistelusta tämän rau­taisen
industrialismin kanssa? Heti
cun me olimme soluneet laiturin ää­reen
ja minä olin jalallani kosketta­nut
Englannin maaperää, niin ei mi­nun
tarvinnut hetlkeksi<kään jäädä e-
)äilemään Kamenevin ennustuksen
totuutta.
Sen jälkeen minun sieluni, elämäni
,ä aikani ei enään ole ollut omani,
jlinua on ajettu takaa, ahdistettu.pii
ritetty, juhlittu, soimattu ^'a ylistetty
vuoronsa jälkeen. *
Minä olen nähnyt antibolsheviikin
caikessa hänen ennhkkoluuloisuuten-sa,
vihansa ja katkeruutensa loistos
sa. ,
Boilsheviikki on uusi luonnonilmiö,
mutta aiitiboisheviikki on ainoastaan
listorian oma toistuminen. Me lu­emme
saman mielentilan vallitsemi-sesta
Englannissa Napoleonin sotien
jälkeen; sama Ranäkan^ vallankumo­usaatteiden
pelko ja sama menettely
ä vastavaikutus.
Ja kuitenkaan, kunhan ihmiset sen
vaan huomaisivat, eivät' vallankumo­ukset
synny ikiihotuksesta ja vehkei-ystä.
Venäjällä vallankumous epä­onnistui
•joka kerta kun se oli edeltä­päin
järjestetty. Kun se vihdoin on­nistui,
niin olikin se syiden ja seura­usten
sjmnyttämä samalla hetkellä,
jolloin nykyiset johtajat olivat maan­paossa
neljällä maanpallon {tuimalla.
Alexinskij sanoo teoksessaan «Mö-dem
Rtfssia»: <Älä hae •vallankumo­uksen
' syytä vallankumouksellisten
huolellisesta kiihötustyöstä tahi hal-litsijain
ja heidän fieuypnantajiensa
kehnoudesta, mutta vissien voimien
sy^^tä äänettömästä toiminnasta,
joka johdattaa uudet yhteiskunnalli-
Toronton S.S. osasto kokoukses- i'>^^^ komiteansa edelleen Ja jatku-1 kivatkin kauppansa, nourtenpa aina
saan lokakuun toinen päivä keskuste- vasti hankkiman Suomen työväen puo] 4 dollariinkin saakka, vahinko, vam,
li Ja päätti seuraavista-asioUta. A- Juehallinnoo kautta todistuksia^ jäi
setti järjestön sihteerin ehdokkaaksi keen luokkasodan paikkakunnalle saa
osaston puolesta enfitvuodeksi nykyi­sen
sihteerin tov, A. T. Hillin, sekä
kaksitoista ehdc^ta, joista järjes­tön
yleisäänestyksellä valitaan järjes
tön T. Komitea vuodeksi 1922, ehdok
kaaksi äänestyksen perusteella tuli
seuraavat järjestylcsessä, J. W. Ahlg-vist,
K. I. Peltonen, J . Latva, J. Hill,
E. Löppönen, E. Wäisänen, J. Raja­la,
E. Keinonen, A. Manninen, L.
Johnson, A. Keskinen ja A. KivL
Akitationlkomitean puolesta ilmoi-teUiin,
että se aikoo järjestää.eri-koiset
juhlat,. neljänneksi Venäjän
vallankumouksen muistopäiväksi. Ko­kous
hyväksyi -akitationikomitean eh­dotuksen,
mutta Telvotti bomitean
huolehtimaan siitä, jos kas^ngissa
järjcBtetään kahsatavälincn: muisto­juhla,
niin silloin menemme sinne
viettäonään sanottua Juhlaa, «ikä pide
tä mitään meille erikoista.
Samota ilmoitti akitationikomitea,
että sen toimesta fan erikoinen juhla
järjestetty sunnuntaiksi U päjväksT
lokakuuta samaan huoneustoon, jossa
osasto pitää kokouksiaan, tuo juHa
aijotaan viettää avunkerayksen saa­miseksi
Venäjän nälkäisille, joten ti­laisuudessa
selitellään tuon avunan­non
tärkeyttä, sekä muuten köitetaah
kasvattaa työläisten solidarisuutta,
juhlaan on valittu hyvä ohjelma, jo­ten
tilaisuus tulee olemaan ohjelmas-:
taan monipuolinen, alkaen kello käh-delrean
illalla. Työläisten paikalli­seen
puolustuskomiteaan A, T, Hillin
tilalle valittiin E. Löppänen, "Työttö-mäin
työläisten pitämään "konferens­siin
osastoa edustamaan valittiin A.
Kivi. • .,
Johtokunnan ja rakennustoimikun­nan
puolesta esitettiin kokoriksen har
kittavaksi, osaston uuden "huoneuston
kustannusarviot, jotka oli saatu eri
tarjouksien perusteella, ollen sen ko.-
konaisarvio'maan kanssa Tyhteensä
noin kolmekymmentä tuhatta; dolla­ria.
Voi olla (Bttä se muuttuu'jokp!
alle eli päälle. Moinipuoliseii harkin­nan
jälkeen päätti kokous irakehnut-taa
tuon talon sanotulU hinnalla..Joh
tokumian puolesta esitettiihi «ttä
kun näinkin kallU^ tulee ;b&si. häo-neustomrae
kokous päättäisi, että jo-icainen
osaston jäsen luovuttaisi lah­jana
25 dollairia uuden talon raken­nusrahastoon;
joka lahjoittK kuiten­kin
jäisi vapaaehtoiseksi,,ja avoimek­si
niille tovereille, joUla on tvarpja ja
lyvää tahtoa avustaa uuden huoneus­ton
pystyyn saamista, että kiitöllisirn
della otetaan vastaan iso^nmatkin lah
i otukset, mutta tuo ?25.00 olisi ikään
tuin sellainen jokaisen velvollisuuden
täyttämisvaatimus. Asiasta keskns-teltua
puoleen ja toiseen, jäi a; joh­tokunnan
huoleksi,.sillä toiset, arve-l!'
ivat ei sitä kaikkien täyttävän kui­tenkaan,
joten sen puolesta ei-3j olisi
käytännölluien tapa, ja saattaisi kat­keralle
mielelle ne esimerkiksi, jotka
ovat kiyikausia jatkuvasti viruneöt
työttömyydessä ja joilla on huoli toi­meentulon
saamisestakin. Tuo nyt
kuitenkin on harha ajatus, si|lä jos
me haluamme velvollisuutemme teh­dä
omaa rakennustamme kohottaes­sa
ja meistä on joku osa sellaisessa
taloudellisessa asemassa ettemme sil­lä
kertaa voi, me luonnollisesfi jääm­me
vartOon valoisampaa aikaa— mut
ta emme kieltäydy velvollisuuttam­me
täyttämästä, ja, silloin ä meitä ke
tään sormella osoiteta, koska asian
,'tärkeyden olemme täysin ymmärtä­neet
ja siihen sitoutuneet osalliseksi
yhteisellä ajatuksella, eiikä silloin tu­le
mitään kiistaa eikä väärinymmär­rystä
välillemme. Siis silloin kun
kerääjä tulee, luoksemme ymmärtä­käämme
jokainen asia näin.
Uuden huoneuston rakennustyöt a-loitetaan
näinä päivinä ja koitetaan
se tehdä niin lyhyessä ajassa kuin
suinkin mahdollista, päästäksemme o-man
katon alle kokoomaan iroimamme
taas yhdeksi kokonaisuudeksi palvele­maan
ja edistämään mailman köyhä­listön
yhteistä asiaa;— J.L,
pimeistä henkilöistä ja vam sen ko
mitean raporttien perusteella hyväk-syy
tai hylkää osastomme sen jäse­nyyteen
pyrkivät henkilöt.
Arnoa yhtene, mikä osaston komite<
alla on edelläfianotun «yleisen komi'
ten> kanssa on, että osasto päätti luo
vuttaa viimeksimainitulle faankMman
sa todistukset luettavaksi — kuiten
kinehdolla, että ne luovutetaan takai
sin osastolle cen arkistossa säilytettä
väka. Selitykseksi, miksi osastomme
ei voi luottaa iallaisiin<yleisiin> ko-^
mlteoihin on ^ , että sanottu komitea
on valittu n.s. <kanBankokouksessa>,
joka ei ole millekään puolueryhmäl
le eikä järjestöosastolle vastuunalai­nen.
Ainoastaan kansankokoukselle.
Osastomme.I^ädttaä, että tälläbiä tär
keitä Buhde^symyksiä ei sentään
niin vain ole jätettävä minkään epä-määTaisen
«kansan) ratkaistayaksi,
vaan ratkäisa*hii8tä kuuluu tiukasti Ja
lujasti järjestyneille työläisille. On
vain sattuma, että sanottuun komite­aan
on tullut järjestyneisiin työläi­siin
kuuluvat toverit.—- Yhtä hyvin,
— Inin enemmistö kansalaisista lienee
Vielä jätjestöjemme ulkopuolella, —
aJihen olisi voinut tulla vaikka joku
täkäläisistä lahtari-sieluista.
Yiräoleva selitykseksi senkin takia,
että osastomme ei ole Vastuunalataen
siitä, että «Yleinen komitea», — jon­ka
luulisi olevan puolueettoman edes-täkäläisiin
- työväenjärjestöryhmiin
näliden — raportissaan yk^puolisesti
puhvaa ÖBU.-ta ollehkaan huomioon
ottamatta, että patkkalctthnallamme.
löytyy S.S. JärjestBon kuuluva • osas­tokin,
jonka peiiaatteet ja, käylän-riollinen
toiminta on Tiime aikoina oi
soittanut'^paljon suurempaa elinvoi­maisuutta
kuin «yleiseTi ' Icpmitean»
rannaama OBU.! : ; '
, ...S.S. Osaston .yi^itsema komitea.
Vermillipn Kiverin B,B. osasto "vietti
"ohjelma kukkailtamat Teriäjän' hä-länhätäisten
hyväksi iBOTTrtaina loka­kuun
l'pvä. ., '
Yleensä mitä juhlien tmriisturaiiseen
voidaan saTloa, oMät Tie Tcolcp lailla
tarkotnsiaan Tastaavat Terrättua niin
pieneen 'palklc^jiunlsan.' 'Yleisöä oli
tilaisuuteen kerääirtyTryt kpko lailla
lukuisasti, mutta enempikin biisi voi­nut
saapoa. Varsinkin Irefätfi huo­miota
se seikka, että jirtkiit sellaiset
jotka jokaisessa tilalpudessa, olkoot­pa
ne mitkä taliansa, Wat iltamiam^
me olleet kannattamaBsa, loistiva
nyt poissaolollaan. Cffiko tarkoitus,
jota Tarten juhlat toiniittiin todella­kin
sellainen, että niitten avjistaml
seen ei kannattanut uhrata centtiä-kään,
vai oliko joitain' pieniä persoo­nallisia
asioita, jotka vekottjrat pois:
sadloon. Olkoon zdten taJaanBa, olisi
ollut toivottavaa etta kun kerran muis
sa iltamissa kuljetaan, olisi jEstä saa­nut
tulla avustamaan nälkää iärsivi-en
-venäläisten tovereidemme hyvik­si
toimeenpantuja jnhllakin. ^
Illan ohjelma alettiin laulamalla
kansainvälisen 1 :nen ja 5 värsy. Tä­män
jälkeen toveri H. Bryan puhui
Englannin kielellä. Noin 5 minuutti-a
kestävässä puheessaan hän vetosi
voimakkaasti juuri siihen, mifä V M -
ten nämät juhlat oli toimeenpän-iu ja
E
uunsiA
Selostusta «Hiljan Suomesta tullei­den
tntkijakomitean» raporttiin, ju-laistu
Vapauden no. 94.
Komitean tiedonannossa annetaan
ymmärtää että S.S. osasto olisi viral­lisesti
osanottajana sanotussa komi­teassa.
Asia on kuitenkin niin, että
osasto ei ole koskaan edellämainit­tuun
komiteaan valinnut, eikä sille o-set
luokat hUtorialliäelle^näyttämöl- j edes ehTotettu valittavaksi, edusta
\e.> On hyödytöntä tuhlata vihaa jia sanottuun komiteaan. Toverit
näitä voimia kohtaan • tahi nimittää
niitä Leniniksi jarTrotäkiksi, kun to-dellisuadessä
se on kehityksen ja muu
tc/ksen laki, joka ilmaisee itsensä -vis-slessä
paikoissa mailmassa.»
o — - s — , •
Pellinen ja Kulmala, jotka siinä komi
teassa sanotaan edustavan osastoa, o-vat
siellä kokonaan yksityisinä henki­löinä
— «kansankokouksen» valitse­mina,
Osastollamme on jo paljon aikai­semmin
valittu, komitea ja sitä ei p-sastomme
ole vieläkään lakkauttanut
kehotti mahdollisimman , runsaasti
avustamaan. Toveri Bryanin lope­tettua
puhui toveri J.W. Slup. Pu­huja
selosteii syitä, mitkä johtivat
suureen mailman sotaan ja miten tul
tiin tilanteeseen, joka synnytti Tsaa-rivallan
kukistumisen ja vihdoin pro­letariaatin
valtaannousun Venäjällä
Selitti miten juuri eri maiden impe­rialistit
ovat pyrkineet ensin suoranai
selia sodalla, sitten vastavallankumo­uksellisten
yritysten Venäjällä tuke­misella
ja saar. näännyttämään Ve­näjän
proletariaattia, joka kuitenkin
on kestänyt koko-mailmaa vstana sik­si
kun tuli nykyään vallitseva hirveä
kato, joka uhkaa nälkäkuolemalla mil­joonia
Venäjän parhaita aineksia. E-delleen
puhuja selosti miten juuri liit-toloisten
saarto ja monet muut toi­menpiteet
ovat olleet vaikuttamassa,
siihen, että katokin tuntuu paljon jas-kaammalta
kuin muussa tapauksessa.
Lopuksi puhuja vetosi juhlien tarko-tukseen
ja kehoitti mahdollisimman
runsaasti avustamaan juhlien tulo­puolen
kartuttamista.
Puheitten jälkeen alkoi illan muu
ohjelma ja vaikkakin ohjelman esit­täminen
oli vapaehtoista saatiin sitä
kerätyksi tavallista runsaanmin. Ru­noja,
laulua y.m, oli useammilta eri
henkilöiltä, mutta erikoisemmiri mai­nitsemisen
arvoinen oli Mr-i. Kopran
esittämä ja tilaisuuteen niin maini­osti
sopiva runo. Tässä runossa vär-
.?y vär-yltä meidät kiiljetettiin koko
Venäjän tapahtumi(?n läpi aina .so­dasta
suureen katoon asti, jpten voin
että kukkia oli "niin vähän. Jos enem'
pi olisi ollut olisi rahalliset tulot ol­leet
huomattavan joukon suuremmat
Loppuiltaa sitten vietettiin tanssimal*
la Ja leikkimällä.
On erikoisen ilahduttavana ilmiö­nä
keskuudessamme se, että me to-dell^
in alamme ymmärtää mistä mer
kitykseetä on yhteistoiminta ja yh­teisvoimin
toimiminen jonkun asian
eteen. Yhtenä parhaimpana e^merk-kinä
sUtä, että illan tarkoitus oli kä'
sitetty oikein, oli se, että ravintola
terpeet oli kaikki tuotu vapaasti, ku*
kin osansa. Samoin olivat puhujat
omilla kustannuksillaan meitä avus­tamassa,
vieläpä rahallisesti avusta­massa
tulojen kartuttamista. Sil­lä
tavalla toverit meidän on eteen­kin
päin toimittava, sillä onhan meil­lä
kaikilla yhteinen vihollinen. Sen
kukistamiseksi pitää yhdistää koko
energiamme.
Mititi lulky elvat Ulaa Vapautta.
Yksi paha vika meidän keskuudes­samme
on ja siitä olisi päästävä mah­dollisimman
pikaisesti* Me tahdom.^
me tunnustaa työväen liikkeen merki­tyksen
ja me tahdomme joskus olla
mukanakin, mutta emme tahdo välit­tömästi
kuulua järjestyneeseen jouk-kbon,
emmekä tilata niitä lehtiä, jot­ka
ovat perustettuja juuri .kasvatta­maan
meidät käsittelemään ybteis-kunnalUsia
kysymykisiä, juuri niitä
samoja^ kysymyksiä, joitten tuntemat­tomuus
pitää meitä tässä orjäp ase^
massa. Sillä orjia me olemme, vaik­ka
olemmekin asettuneet jotain kal­lion
koloa perkaamaan, toivossa • pääs-f,
tä kapitalismia pakoon. Ettekö huo-
.leaa toverit miten se.meitÄ nytkin pur
ristfa. Te sanotte syyksenne, että
kun ei ole rahaa tilata Vapautta, ei­kä
maksaa jäsenmaksuja. Mutta mi­nä
sanon, että sen verran kun osaston
jäsenmaksujen maksamiseen ja Va­pauden
tilaamiseen menee, saa puris­tettua
jostain, jos väin on' halua, mut^
ta sitä nyt vain näyttääkin puuttuvan
Täällä on vielä useampia suomalaisia
farmareita, jotka eivät kuulu järjeS'-
tyneiden joukkoon' ja vielä sellai-akin,
jotka asuvat miltei haalin sei­nän
takaim. Ottakaäpas asia-tutkit-taväksanne
ja te huomaatte, etta .teil­lä
ei ole oikeastaan mitään syytä olla
poissa ^estyneiden työläisten jou­kosta
Ja «ielä vähemmin teillä on syy­tä
olla tilaamatta lehteä seliaisfa kun
Vapaus- oui sillä sehän niiu voimak­kaasti
edustaa juuri sitä kansainvä­listä,
joka on syntynyt pettareista-tyneen
vasikan koipi on ollut kipeä)
että se tapahtui sjTiteinne suurten
tähden — «ttä hukkoiko «e hevonen!
rangaistukseksi pastorimme synti-kuorman
raskauden tähden? Niin!
Mutta ketä Jumala kurittaa, sitä hän
myös rakastaa, vai mitä tästä arve­lee
muut?
. Paavo.
^okoffiEfiBainun kansainvälisen tilalle.
Muistakaa, että yhdytty osastoon ja
tilaatte jtsellenne Vapauden.
TapalitiSbo eekin •yntien rangustuk'
•ek«7
osottaa hyvää ter\'eytt8. Nuga-Ton^
on ihmeellistä lääkettä valmistamaan
rikasta, punasta verta, voimakkaan,
varman hermoston ja terveitä, pon
teVia miehiä sekä naisia.^ Sitä ovat
käyttäneet kolmekymmentä vuotta
tuhannet ihmiset ja aina hyvällä m^
hestyksellä. Se on valmistettu kah'
deksasta arvokkaasta iiineesta, jot­ka
jokamen vaikuttavat tärkeisiin 6
siin elimistössä. Nuga-Tohe synnyt­tää
hyvän riiokahaiuni parantaa ruU"
ansulatuksen, panee vatsan toimi­maan
säännöllisesti, poistaa ^ hajun
hengestä, puhdistaa liman kielestä, l i ­sää
painoa ja synyttää uutta elämää
ja enerkiaa ruumiiseen. Se tulee jät
tämään terveen varta poskiinne ja
voimalckuuden ruumiiseenne. Hake­kaa
pullo Nnga-Tonea jo tänään mis­tä
tahansa apteekista, ottakaa sitä
joitakin päiviä ja jos ette ole täysin
tyytyväinen'tuloksiin, viekää loppu
lääkkeestä takasin ja teidän rahanne
tullaan maksamaan teille takasin.
Jos teidän apteekissanne ei ole Nu-ga-
Tonea, älkää hyväksykö" mitään
muuta sen tilalle, vaan lähettäkää
meille jf 1.00 ja me lähetämme teille
yhden kuukauden kestävän lääkkeen,
posti vapaasti. National Laboratory,
1018 S. Wa]ba8hAve., Chicago. IIK
Sairaat ihmiset tiedät­tekö
tätä?
««IS*
valmistaa, parhaimn^t vinroitu?-
luomat kaksoiskaupungisaa, käyt»
täkää etaa niitä.*^ Erikoisesti suo*
sittelemme Pine Apple Juleppis.
Ulkolähetykset tehdään buolelli-sesti
ja nopeasti.
V. TUOMI & K, MERIKALLIO,
omistajat,
819 Minnesota St.',
PhoneSo. 2100.
FORT WILLIAM, ONT.
ANNA PAHLMAN
Suomessa kurssin suorittanut hieroja
ja sairasvoimistelija antaa hierontaa
ja sairasvoimistelua, myös käytän»
nollista apua sairanhoidossa. Tavat­tavissa
vai;memmin arkipäivin kello
n—l Ja 6—7 ill.
Pulmiin 1538. Asunto 371^Foley St
Port Arthur, Onl.
VARMINTA ON :
tilata pukunne ja palttoonne
Geo. Orrenmaan '
rfiälMkkeeatS.
Työ ja sopivaisuus taataan, vanhat
vaatteet myds korjataan.
290 1/2 Bay Street,
PORT ARTHUR, ONTARIO
T I M M I N S O N E B I G U N IO
kokoontuu jokainen sunnuntai Mo
2 jpp, 40 Second Ave.
J. A. McPONALD, Sihteaä
Box 200, Timmins, One.
JokaMCB Vermillion Biverin ym-i
päristöQ fiUPmalainen maanviljelijä,
Tieläpä jmnet muutkin tuntee pastori
Heinosen, siman miehen joka sanan
voimalla on yrittänyt laumaansa kas
vattaa, mutta ei ole tehtävässään on­nistunut
Jokainen myöskin tuntee
hänen vehkeilynsä koulu y.m. kysy­myksissä.
Kun sanan voima ei ollut
tarpeeksi voimakas piti alkaa valeh­teleminen,
vieläpä pahinta laatua,
saadakseen tuon koulun haluamalleen
paikalle^ Siinä tarkoituksessa hänen
kanssaan eri mieltä olevat suomalai­set
oli leimattava Bolshevikeiksi ja
maikiksi mahdollisiksi sarvikuonoiksi,
sellaisiksi," joihin ei ole mitään lupt-amista.
Valitettavasti sekin keino
epäonnistui ja nyt meillä on täällä
caksi koulua. Koulupiirin suuri e-nemmistö
—nuo Bolshevikit peeve-it
—• pitävät valtion avustamaa kou-ua.
osaston haalilla ja pastori pitää
yksityiskoulua . 'kirkkorähjäs-sään.
Sosialistien . haalin seinäin siis pel-
(äa pastorimme tekevän jotain sel-aista,
että herran viinamäen vartija
ei sitä voi sietää ja siksi hän runnaa
koulua muutaman perheen lähettä­essä
lapsensa sinne ja maksaessa suu­ria
kulunkeja lastensa kouluttamises­ta,
sillä tarvitseehan koulussa olla o-pettajakin.
Nyt^ihan viimeisimpiä edesottami-sia
sanotaan olevan pastorillamme
sen, että hän on herran viinamäen us­kolliseksi
vartijaksi vihkinyt erään
suurta huomiota Suomen sisällis-so-dassa
punaisten teurastamisella saa-vutta/
ieen lähtariri. Tämän lähta-rin
sanotaankin lausuneen, että «kun
olin, sisällis-Kodan aikana kapinallis­ten
tuomarina, oli lyhyt mutta varma
tuomioni aina valmis ja kuului se;
viekää sorakuopalle ja antakaa kovia
pähkinöitä kalloon,»
Nyt eräänä päivänä kävi niin so­masti,
että tuo herran viinamäen var­tijaksi
nimitetty hukutti pastorimme
hevosen Vermillion jokeen ja pasto­rimme
päästi haikean itkun, Omitui-
•sinta muuten tässä jutussa' oli se, et­tä
herra ei nähnyt hyväksi suojella
palvplijaanja edes tuollaisesta pikku­vahingosta
puhumattakaan suurista.
Sopinee kysyä, — kuten herran vii­namäen
vartijalla on ollut tapana sa-
Lapamatö synnyttää enemmän sai
rautta kun mitä me tiedämmekään
Suurin vaara on siinä että sangen
monissa tapauksissa henkilöä vaivaa
lapamadon itiö hänen sitä itse tietä-mätään,
ennenkuin kappale sellaista
mahdolliseirtii tulee ulos. Sangeii mon
ta miesfö, naista ja lastaion hoidettu
epäonhistomeesti, luulemalla heitä
vaivaavan jonkun muun taudin, yaik-kia
toddlnen syy on ollut lapamato,
Lapamato on katihea eläin elimi6t'8S'
sä ja jos ei sitä ajeta ulos saa se ai­kaan
pBnantumattomia vaivoja. Var­min
tuntomerkki tämän itiön olemas­sa
olosta on sen ilmaantuminen ulps-toksen
mukana, Todennäköisiä tun
tomerkkejä ovat ruokahalun vähenty'
minen» johon yhtyy aika ajöttainen
kiuikea iriiuan halu,'tahmainen kieli,
epätasainen hengitys, sydämen lyön
nit, kipu vatsassa ja yleensä sisälmyk
sissä, phamakuiset röyhelykset vat-sastat,
halu syleksimiseen, kivut seläs­sä
ja jäsenissä, pyörtymiskohtaukset,
päänkipn, uupUmuis, sellainen uupu
mus koin olisi aina vatsa tyhjänä, .
tummat renkaat silmien ympärilläj
sangen usein kouristukset, heikkoniie
lisyys, kaatuvatauti, sekä 'mottet
•nuut vaaralliset taUdit ovat suoria seu
rauksia siitä että lapamato >tin pesiy­tynyt
elimistöön. Sangen nionia leik­kauksia
voitaisiin .välttää jos ajoissa
haetaisiin oikeaa apua. Teidän pman
ter^veytenne tähden, jos teissä on la­pamatoa,
ajakaa se menemään heti.
Tilatkaa* yksi koko määräys Laxanci-dea,
hinta kymmenen dollaria taikka
luoli määräystä^ hinta seitsemän dol-aria.
-— 17 Lameco Lab., Forbes and
tfoutrie Street, Pittsburgh, Pa,
tilata vaatetuksenne on :
03.U. RMTALDMS
281 Bay St. Port Arthur, Ont.
Vai^hat vaatteenne myou korjataan
ja puhdistetaan huolellisesti.
VÄIN5 SAHL
Jos teitä vaivaa huono ruuAnsula»
tus, kipu rinan alla, unettomuta, epä­tasaisesta
vatsasta, veren nousu pää»
hän sekä siitä johtuva päänkipu. Joi*!
nakin päivinä erinomainen ruokahalu
toisina ei ollenkaan, kouristuksia Ja
väsymystä jälkeen, syönnin,, närästä*
minen sekä siltä johtuva'kuUmanve*
den nousu ^Juuhun ja kurkkuun, niiä
ovat ne lapamadon oireita.
Meidän lapamato lääkkeemmfe OÄ
valmistettu eteväksi tunnetun HeV
sinkilaisen Sairashuoneen lääkärin
resehtin jälkeen^ sekä varmasti tuot^
taa tarkoitukseensa vastaavia tulok­sia.
Hinta 5 dollaria 40 senttiä. Posti-vapaasti.—
W. T. McEachern & Co.,
Limited, 168 Algoma St., >ort JVr-thur,
Ont.
PIIRAISEN JA OKSASEN
'arturitiike—^Tupakkakauppa Ja Pal«;
oruuma sijaitsevat
57 Lang St. Cobalt, Ont., Can.
JOITAKIN MEIDÄN röKA-PÄIVÄISIÄ
HINTOJA
Tuoretta meijeri voita, pauna „„„..„„„„-„..;,„;,„ .43
Parhaita perunoita, pk. .„„„..„„.,„„ 30
Pala sokeria ,2 paunaa ^ . „ „ ; , . i , . , . , „ . ..,..„...„ .25
Ising sokeria 2 paunaa ,,„' ..„ .25
Valkoista sokeria, pauna , ; „ .10^
Ruskeaa sokeria, pauna „„,„.,„ „„,., , .10
Seal Brand kahvia ,.....„,'. • , .55
Vihreät kahvit, pauna .,...„.„ „....„„.. ,.,„., .40
Paahdetut kahvit, pauna .....,..„. .50
Appelsiinit „..,.„„....., 35c, 60c ja 75c tutina
Hienoja sekalaisia piskettcjä, pauna , 35
Kartemummaa, unssi ,.„.... ,.,.„,. .05
Lamppu öljyä, galloona ,, 25
D. BOLTON
303 Cathcart St,, Soo, Ont.
iiiiniiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHniiiiniiiiiiiniiniiiiiinniiiniifiHiiniiiifiii^^
A. Giachino, Omistaja
Ulkoa tuötua ja kotimaista Ruokatavaraa, Olive Öl­jy^,
Juustoa, Tuoretta ja Säilyke Lihaa.
Myöskin laivapilettejä kaikkialle Europassa ja Suo­messa.—
Maksumääräyksiä Suomeen, ja muihin
maihin.
Phone 5C5.
S 5 Proipcct Avenue,^^ ^ ^ ; ' Cobalt, Ont; S
sanoa tuon runon valinna/sa erikoi-'noa (jos jonkun farmarin juuri syn'.^irillfHinilHI»HJ»innHHIHHHIHIHHmiIIinnHIIHHniniH»IIH» l l l^