Vapaus, May 31, 1923

              Torstaina, toalm&mm 31 p. — Iho. May 31
VJ
(Canadan floomalaisen työväestön äänenkannatt^ija. ilmett-
•?v Sadburyssa. Ont.joka tiistai, torstai ja lauantai.
VAPÄtJS
(Ubetis) ^
The only 0 ^ of Finnish Workera Canada. Pab- laed In Sudbcry, Oat., eveiy Taesday, Tfaursday and
*^D.'day. • ' • ' • '
AavertiBing rates 40c per col. incb. Minunom cnaige
lo» single insertion 75c. Diafloiint on staading advertis»
ment The Vapaus is the beat advertislng medium among
hpFiniiJshPeople in Canada. •
oanadaan^yKsJ^vk. ?4.00, puoli vk. J2.25, kolme kk.
Yh^ymltoihin ja Suomeen, ytel vk. $5.50, puoil ^rk.
W.O0 ja kolme kk. $1.75. _ i-u^i8„a8«
- Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla labcttämaSn
ngitsi asiamiesten joillf on takaukset.'
flmotushinta kerran julalstuiata ilmotulaista 40fc
palstatuumalta. Suurista ilraotukaiata seka .Imotuksista,
joiden tekstiä ei j«ka kerta muaiflta annetaan^ tuntu^
alennus.. Kuoloilmotukset $2.00 Jjflrtaja^50c
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutoMlmotukset 50c.
kerta, «lWOkolmefcörtaa; avioerolmatukset $2.00 kerta,
«a.00 'kaksikertaa; syntymäilmotukBet, $1.00 kerto; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. fcerta, $1.00 kolme-kertaa.'—
Tilapäisilmotukslsta pitää raha seurata mu-
Jos ette milloin töhansa saa rofltauata ensimäfseer
^^eseenn^ kirjottslbaa uudelleen ^iiliäceehoitajan per-
Boonalllselte «imellä., * , ^ ,
J. V. KANMASTO, LiikkefiAoitaJa. .
vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
iiome St., Puhelin 1038. "-Postlosote:
Box 89. • Sudbury; Ont
Tiistain lehteen afjotot ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3. i
Jleelstered at the Post Office Department, Ottawa, as
Työväen järjestö — meidän kallein
aarteemme
Työväen aate, ja työväen jäTJeslyraiselle myölätunr
toiset- ajatukset ovat suuresta arvosta työväen|uo!cah
vapaustaistelussa, mutta kaikki ne ovat niinkuin >ei mi­tään;
elleivät nämä aatteet ja Icatsomujksetöle kypsy:
neet ia ruumiillistuneet Icäytännöllisilöi työväen jär­jestöiksi
ja niiden kautta itse työläisten järjfistelmälli-
«eksi joulcTcoliikkeeksi. Järjestö jon 'työväenliikkeen
' paras voimamuoto ja samalla meidän liikkeemme me-
• nesljTnisen ja voimistumisen mittari. Kaikkien mai­den
työväenluokan kvpsyys ilmenee ennen IteJkkea nii-iJen
luokkajärjestöissä.
Jä.rjestön luominen ^olkoon «itien kysymys uniosta
taiidca vafltioHJflesla puolueesta, on tavattoman vaikea
ja mittaamattomia' uhrauksia' kysyvä. Kuinka monin
agitatsionitilaisuutto, kuinka paljon lentolelitisiä, kuim
ka paljon persoonakohtaisia ]a joukkoponnistuksia si-
' 6ältykään> keskinkertaisen työväenj&rjegtön rakentami*
fieen< Kapitalistinen järjestelmH on luonut siiuniiBt'
to^§n palkkatyöläisten joukon, mutta se on samalla
t kylvänyt mitii sitkeifnmän eripuraisuuden siemenen
ty^I^isten keskuuteen. Kapitalismi on opettanut työläi*
iet luottamaan vain nykyään, va'lliteevään järjestelmään
' ja tehnyt välineittjcnsä katitta kaikkensa esiääkseen työ-jäiset
luQttp^^tg iUeensä, omaan asiaansa ja
ehkäistäkseen heidät sellaisesta vckaumikseBto, että
'työväenluokka todella voisi tulla miksikään käytännöl­liseksi
ja ratkaisevaksi tekijäksi yhteiskunnallisessa elä-ma^
ga, - »
" Työväenliike lähtee juuri ^äslä kaikkea tarkotus-perää
vai^lla olevien työläisjoukkojen itsetuntoon ja
oiiiaan itseensä luottamuksen heräämisestä. Hitaasti
mutta varmasti juurettuu työläisiin elävä vakaumus
oraasta yhteiskunnallisesta luokkä-asemästaan ja sitä
,vftativista toimenpiteistä, luokkataistelu|ehlävi8tä. Tä­män
heräämisen mahtavina virslantolppina ovat meil­lä
juuri omat järjestömme.
I ' • • •• • .'• .
' Työväen järjestöjen hajaantuminen jokokeskihäis-ten
riitojen runtelemana, taikka sitten kapilalististen
hyökkäysten kohteena on joka tapauksessa yleispiir­tein
merkittävä taka-askeleeksi ja vahingoiksi meidän
yhteiselle luokka-asiallemme. Työväen järjestö on
kallis aarre, jota on huolella ja edesvastuulla hoidet­tava
ja elävässä hengessä kasvatettava niin numerol­lisesti
kuin aatleellisestikin yhä 'voimakkaammaksi.
• Meidän järjestömme vaatii jokaisella yksilöltä vissin
määrän epäitsekkyyttä, kunkin persoonan kokonäi-
''suuteen allislumista. Samaa vaaditaan työväen luok-kataistelurintamassa
eri työväen järjestöiltä ja ryhmil­tä.
Luokkataistelu vaalii, että meidän vaivoin koottua
yoimaamme ei koskaan hiventäkään haaksirikkoutuisi
taikka hajaantuisi. Kokemus osottaa, että missä hy-vänsäkin
luonnollisella pohjalla toimiva, työväen jär­jestö
ort hajaantunut, sen tilalle on vafkeä rakentaa uu^
järjestöä, loisinaan vieläkin; vaikeampi kuin mitä oli
alkuperäisen järjestön rakentaminen.
Sitä paitsi jonkun työväen järjestön hajaantumi­sen
onnettomuutta ei ole mitattava ainoastaan siltä
kannalta, että se tilapäisestrviskaa jo koossa olleet
voimat tuuliajolle. Hiijaantumisissa on aina mukana
sfe vaara, että siten Järkytetään yleensä työläisten luot-tmusla
omiin järjestöihinsä.. Jo meidän velvollisuu-tcmmekin
järjestymättömiä luokkamme jäseniä koh­taan
valvottaa meitä aina toimimaan jo olevien järjesr
töjen sailyttamisebi.
dän, jotka labdomrae tulb historialliseksi voimaksi,
täytyy tajuta ja ennen kaikkea tietää, että me tulemme
mahdollisiksi siihen vain sikäli, mikäli me kykenem­me
kehittäjään järjestömme Iröyhälistön ja ennen kaik­kea
järjestyneen köyhälistön kokonaisvaatlmusten ja
tarpeiden kehittämiseksi koko proletariaatin vallanku­mouksen
higtoriallisena välikappaleena.
KapitaBstimaiden Botavarustnkset
Aseistariisuminen on jo kauan kangaslellut porva­rillistenkin
idealistien sielun näkimien edessä sellaisena
kauniina tulevaisuuden saavutuksena, joka tekisi mah­dottomaksi
sodat eri kansain, s.o. eri valtioiden 'välillä.
Tällaisen Traaflmuksen todejlista pohjaa eivät nämä
'haaveilijat ole 'kuitenkaan ottaneet huomioon, niin että,
koko kysymys «onkin jäänyt leijailemaan ilmassa, niin­kuin
useat mtratkin porvarillisen liberalismin koreat
saippuakuplat
Se seikka, että kysymys otetaan kerta toisensa jäl­keen
uudelleen esille nyt viimeksi sekä * «kansain­liiton
» että Yhdysvaltain uuden presidentin aloitteita
— johtuu nähdäksemme kahdesta syystä. Ensiksikin
tahdotaan luonnollisesti petkuttaa lierkkäuskoista kan-'
saa ja hivellä omaa mieltä. Sitähän on aina tehty-
Mutta tällä kertaa tämän puuhan takana saattaa hj^
vinkin olla vississä iiäärih vakavaa aikomusta.
Luokkien välinen ristiriita on tällä hetkellä kärjis­tynyt
sipien asteeseen, että asema useassa maassa muis­tuttaa
kahden toisilleen vihamielisen kansan välisiä
kyräilyä, mikä saattaa milloin hyvänsä puhjeta ilmi-sodaksi.
Eikö siis asinn näin ollen ole sellainen pää­telmä
varsin oikeutettu, että eri valtioiden johtajat nä­kevät
nykyoloissa kilpavarustelun vaaralliseksi sikäli
kuin se tarkoittaa 'li)fök!käystä jonkun toisen valtion
kimppuun tahi puolustusta tätä vastaan? Sodanhan
puhjetessa kahden maan välillä saattaisivat^? näiden
maiden työläiset helpommin toteuttaa omat* itsekkäät
pyikimyksensä — vaaraksi koko kapitalistiselle yhteis­kunnalle.
jEmme luule erehtyvämme otaksuessamme
näiden uusien aseistäriisumislntoilijain ajatusmeihin-kien
kulkevan jokseenkin tl^än suuhtaan.
Mutta asialla on toinerikin puolensa., Samalla ai­kaa
kuin koetetaan i-ajoittaa niitä syitä, jotka saattai­sivat
aiheuttaa I yhteentörmäyksiä eri valtioiden etu-harrastusten
välillä, samalla aikaa pyritään varustau­tumaan
«sisäistä vihollista» vastaani Sitä mukaa kuin
«eisovia armeijoja ja laivastoja; mahdollisesti iSupis-letaan,
sitä mukaa perustetaan yhä uusia «suojeluskun­tia
», «yhteiskunnanapu»- ja milloin mihkin nimisiä
järjestöjä, joiden voima on suunnattu työväenluokkaa
i(:astaan,Tät^ ilmeistä tosiasiaa ei käy kieltäminen.
1V)ryarl9ton a^ ei sii? ole
niitin nmnls kuin vamsiauiumlsla ksnssiaissbtaan,
johon vallaijfcufflOHBtllflnne ennemmin tahi myöhem­min
kehittyy.
Jack Lotidonm teokset
ranskaksi
Kuuluisan kirjailijan Jack Londo­nin
vaimQ on lehtitietojen mukaan-paraikaa
Pariisissa, jossa hän jär.
jestelee puoliso-ivainajansa kaikkien
teosten kääntäanistä ranskankielel­le,
Ranskassa painettavaksi. Mrs.
London on juuri saanut valmiiksi
miehensä elämäkerraUisen teoksen,
joka niinikään tullaan julkaise­maan
ranskankielellä-
• Roiivav London on juuri ollut laa­joilla
matkoilla Aasiassa ja Eqro-pan
eri maissa. On myöskin ollut
puhetta, että hän tulee piakkoin
tekemään, matkan Suomeenkin.
Jack Londonin teoksista lankeaa
hyvänmoiset tulot hänen leskelleer.
nät sitä työväenliikettä vielä tup­paavatkin
arvostelemaan», niin nä­mä'tämän
luontoiset lauseet. eivät
ole mitään juhlaipufaeen Iauseita.>
Jassoo, vai meinaa Rissaselle tul-,
la ikävä uudessa valtakunnassaan.
Innostustahan sen pitäisi antaa kun
näkee, että. seu^akuntalaistensa
tyhmyys kaipaa ruoskimista. Ei pi­dä
kyllästyä. Ja toisekseen kun ker­ran
pirun on veneeseensä ottanut,
niin melojo häntä nyt menemään
vaan. ^ :
Eräs tragetia
Mrnnealpolisista on saapunut kor­vaamme
kamalan tragetian viestejä.
"KOÄOIIMISTINEN MAlJrtFESTi»
Näinä päivinä on kulunut 75 vuotta ^Kommunistisen M f •
julkaisemisesta. Venäläiset toverit ovat tämän johdosta julkai^^
tä kommunismin peruskirjasia loistopainoksen. Tämän «ManT"^'
toimittanut aikamme parhain Marxin tuntija tov. RjasanoJ"' ^ ' "^
nistisen Manifestin» sisältö ei vieläkään ole menettänyt aktuaP
Mutta, jotta lukija sitä täysin ymmärtäisi, on sitä myöskin arv''"'r'^
historiallisena asiakirjana. Tähän saakka on meillä ollut «Mali -^^
Välit kylmenevät kesä­kuumalla
• Niinkuin näette, meidän muoto
tilkustamme paistaa taas hyvänmoi-nen
hymy sjkaarin savun takaa tätä
kirjoituskonetta ' rapsutellessammij. tätön hitunen niistä murhenäytel-
I
P<wrv8iripuoM pai jastielevat
F^orvaTipuolueiden edustajat Vaalitaisteluissa jou­tuvat
kaikesta viheliäisyydestääri huolimalta tdkemään
erään /hyvän työn, joka asioita seuraaville ja ajatte­leville
äänestäjille saattaa olla hyvänä apuna. Ne
pafj astelevat toistensa konnyuksia, osollavat y^astus-tajainsa
kykenemättömyyden ja sen ^alheelli8^uden,
mikä aina liittyy porvarieii politiikkaan ja ohjelmiin.
Tätä saniaa paij astelua , käydään yhtenään myöskin
porvaripolitikoil^ijain kesken parlamentissa,
Muutama päivä sitten joutui taas nykyinen halli-tflfspuolue
jä sen mukana koko • liberaalihen hallitus­koneisto
ankaran kritiikin alaiseksi Ottawassa. Vas-tuspuoluelaisten
johtomies Meighen selitti lihet-aali-puolueen
jättäneen toteuttamatta jokaisen tärkeimmän
kohdan ohjelmastaan, jonka perusteella ase pääsi-val­taan
viimeisissä vaaleissa. Valtiollinen epärehelli­syys
irvistää. kaikkialla. Parlamentissa esillä oleva
budjetti on kaikkea muuta mutta ei liberaalien vaali­ohjelman
mukainen. «Ei, mikään hallitus ole seitse­män
kuukauden ajalla oltanlit, sellaisia taka-askeleita
kuin nykyinen», vakuutti Meighen. Maassa vallitseva
taloudellinen ahdinko on suurella osalta hallituspuo­lue!
aisten syy. Silloin kun.he pääsivät valtaan, olivat
elinkustannubet yleensä alenemassa, olot olivat vir­kistymässä
sodan turlumistilasla, miitta ennen pitkää
alkoivat elinkustannukset taas säännöllisesti noiisla
ja asiain käytännöllinen kulku alkoi kaikissa suhteis­sa
osoltaa kokonaan toista kuin mitä hallituspuolu­een
''vaaHohjelmassa oli luvattu.
Ollawan kirjeenvaihtajat selittävät, että tämä ar­vostelun
aika oli i hallitukselle ja halliluspuo^luelaisil-le
kuumaa ja onnetonta aikaa. Mutta samanlaisessa
kaakinpuussa ovat nykyiset vastuspuoluelaisetkin jo
istuneet, ja istuvat vastakin jos valtaan pääsevät. Ja
samanlaista padan ja kattilan välistä soimausta bn
porvaripuolueiden välinen taistelu kaikissa maissa. ^ ,
— Jos me emme johda maailmankasvua päästäm­me,
vaan johdamme sen ainoastaan pään välityksellä
todellisesta maailmasta, johdamme olemisen •perustet­ta
siitä, mitä on, niin emme tarvitse siihen filosofiaa.
vaan positiivisia tietoja maailmasta ja sen tapahlu-
Nykyään päiväjärjestyksessä olevat keskustelut yh- ole tuloksena filosofiaa vaan posi-teisestä
rintamasta eivät ole, eivätkä saa olla jonkun tiivistä tiedettä. - Engels,
tilapäisen tunnelman ja vaatimuben esille tuomia. Jö-kaiseen
vilpittömään yhteisrintamahuutoon täytyy si­sältyä
ikuinen velvoitus kaildcien työläisten yhteen
kuulumisesta.» Ei niin hyvää joukkoliikettä, joka ei
olisi velvotettu kallistamaan päätään tämän velvoituk­sen
edessä. Eikä dh vieMf tässä maailmassa syntynyt
niin puhdasveristä vallankumousHikellä, jonka ei alin­omaa
täydy tehdä tiliä vallankumouksellisen tieteen
ja työväenluokan suurien kokonaisetujen edessä. Mei-
— Ei ennen kuin todellinen yksilöllinen ihminen
poistaa valtion abstraktisen kansalaisen ja käsittää
ett ähän, ybilönä, käytännöllisessä työssään, ybi-lölliäissä
suhteissaan on suvun omainen olento, ei
ennen kuin ihminen on järjeslänyl yksilölliset voiman­sa
yhteiskunnallisiksi voimibi, voi ihmiskunnan va­paus
tapahtua.— Marx.
On nähkääs asioita, joille väkisillä
täytyy ellei muuta, niin sivumen­nen
pikkusen hymyillä. •
Liekö se tiedonhalua vaiko vain
pelkkää uteliaisuutta, mutta meillä
pakkaa olla sellainen paha tapa, et
tä me- tämän tästä kurkistelemme
naapDriemme aidan ylitse nähdäk­semme
mitenkä siellä huushoJJhrun-naa.
Ja melkein aina meidSn täytyy
mielipahabemme tehdä se havainto,
että riitaista xeauutusta se tahtoo
tämä maailman meno ollk vaikka
kuinka käsikoukiissa yritettäisiin
kulkea. Tällä kertaa meidän täytyy
tehdä se hämmästyttävä havainto,
että Työväen Opiston professorien
ja opiston kanhatusrenkaiden ja
sen sellaisten laitosten jäsenten vä­lit
alkavat kylmetä, vaikka onkin
kesä kuuma. • , V
. MuJca ettei tässä tulisi puhuttua
ilman tokumentteja, ©iin ?lyön tä­hän
nyt aluksi pari. tndustrialistin
kirjeenyaihtalja jutustelee, lehdes-sään
Crystal Fallsista seuraavaa .v
«Kävihän se Rissanenkin täällä ja
kahtena päiyänä piti pienen luen­non.
Tiedon haluisia ei ollut kovin­kaan
paljon. Hän ettipää£)sä puheis.
äaan rUoskikin meitä meidän tietä-mättömyydestälmme
ja tyhmyydes­tämme.
Niin tietämättömiähän me
olemme, sen jo < silloin tunnustimme,
kun tulimme, puhetta kuulemaan,
mutta , samalla kertaa sen pitäisi
osoittaa, että olemme opin halui­sia
ja että meille pitäisi silloin
koettaa kärsivällisiesti saada tietoa
hakattua päähän, siitä' me niille
hengen jättiläisille, aihakin mak­samme.
Rissanen näyttikin lähte­neen
paremmin huvimatkalle, kun
työntekoreisulle.» •
Sitten toinen dokumentti Marqu-ettista.
«Rissanen, turneematkallaan, poik­kesi
täälläkin ja puhui ""kahtena päi­vällä.
En tässä halua lähteä, hänen
puhettaan kokonaisuudessaan ra-porteeraäraaan,
muuta kuin joitain
kohtia, joissa ajatukseni johti toi­siin
päätelmiin puhujan kanssa.
Loppupuolfella puhettaan kun hän
kosketteli sen juhlan tarkoitusta,
nim. luokkasotavankien asian sel­vittämistä
varten ja minkätäihden
he ovat joutuneet sinne ristikkojen
taakse. Siinä kohdassa mihä puhu­jaan
nähden uskallan olla erimieltä.
Häh nimittäm antoi ymmärtää pu­heessaan
että cluokkasfptavangit i 0-
vat vain yksilöllisessä yltiöpäisyy­dessään
ja työväenliikettä edistäes­sään
toimineet ja puhuneet>. Tä^
sä kohdassa on tietysti osittain pe­rääkin,
mitä tulee yksilöihin.»
«Ja sitten toukokuun. 3 päivän
illan puhe oli ikäänkuin jatkoa edel.
liselle,^ mutta ei ^ ä n niin erikoista
painostusta antanut ^millekään asial­le,
olihäiTse eemmoista kuivaa ta­loustiehen
määritelmää, sekä histo­riikkia,
ja osittain hyvinkin pikku­seikkoihin
takertumista kuten
«moonshine» htooamaan, jonka sanoi
olevan pääasiana nykyään yleisesti.
EUä me täällä edeltipain hänenlaii-seltaan
mieheltä olimirte odottaneet
vähän enemmän ja mikä olisi pa­remmin
innostanut vähemmän työ­väenliikettä
tuntevia. Mutta minun
käsittääkseni jos edelleen tämän
luonteisia puheita pidetään suurille
joukoille, niin ne päinivastoin la­mauttaa
työläisiä ja astuvat syr­jään
tykkänään, ajatellen että kun
hänkin siitä huonoa ennustaa, niin
ei siinä kannata mukana olla ollen­kaan.
Ja eräässä kohdassa missä hän
mainitsi että «kaikenlaiset xäkäne-eri^
päinobissa esipuheita, jotka samalla ovat myöskin puhune
kaisijansa ohjelman puolesta. Viitattakoon esimerkibi MaxTHl^"'
vvieniläisen painobeen, jossa tämä'koettaa asettaa «Manifestin, i -
Eräs nuorukainen on ampunut lem- lan Sosialidemokraattien tarpeille soveltuvabi Tov R i . . , '''^l"
Julkaisu käsittää kolme osaa: 1) «Manifesti» itse, 2) «Manifest'
synnyttäneet senaikaisen vallankumoubellisen liikkeen asiakirjat i a ' 3 '
julkaisijan muistutukset. «Manifestin» historiaan lukee Rjasanow
kädessä «Kommunistiliiton» historian (1847—1852). Rjasanow o-^'"
taa, että Mehringin,? Meyerin ja Grunbergin uudet tulkimukseel anta^^t
uutta valoa Engelsin kuvaukseen «Kommunistiliitosta.» Rjasanow t u l ^
siihen tulokseen, että Engelsin esittämä «Kommunistiliiton» historia '
oikeastaan vain «opettava kuvaus» Saban' sosialidemokraattien •
nukseksi, jotka SO-luyulla olivat sellaisessa tilanteessa kuin Saksan kom
munistit 1816—184S, s.o. olivat pakotetut laittomaan toimintaan. Rja^t
now kirjoittaa: «Tämän opettavan tarkoiluben vaikutuksen alaisena ku"
vaa Engels aivan väärin sitä kantaa, jonka hän ja Marx olivat silloiit
omaksuneet. Jos Engelsiä on uskominen, niin olivat häp j a Marx aina
vuoteen 1847 saakka syrjässä työväenliikkeestä ja «Oikeatnielisteh Liif.
toon» nähden pelasivat «etäällä olevan syrjästäkatsojan» osaa. kunnes
lopuksi tämän liiton johtajat tulivat vakuutetuiksi M a r x i n j a Enaehin
katsantokantojen etevämmyydestä ja kääntyivät heidän puoleensa ..
Todellisuudessa kuitenkin e.siintyiväl Marx ja Engels hyvin aikaiseeri
«käytännön miehinä.i> Rjasaitejv esittää myös-kin omituisena asidirja-na
sen kirjeen, jonka -kesbs-komitea lähetti Marxille pakottaakseen hä-nei
luovuttamaan käsikirjoituben. (Tä^än kirjeen on Rjasanow Jöy.
tänyt). Tässä sanotaan: «Jollei kommunistisen puolueen manifesti,
jonka laatimisen hän (Marx) viime kongressissa oli ottanut tehtäväk­seen,
ole tiistaihin, helmik. 1 p:ään, mennessä Lontoossa, niin tulevat
he rvhtymään häntä vastaan lisätoimenpiteisiin.»
Koko kirja lon tavattoman arvokas lähde niille, jotka takovat pe­rinpohjin
tutustua, «Kommunistiseen Manifestiin.» Vahinko vain, ettei
sitä ole vjetä muulla kielellä julkaistu.
Lyndale aveniieUa eijaitsevan ka
tinsa pihamaan nurmikolle. Tapah­tuman
nähnyt työläinen rientää an­tamaan
mahdollista apuaan onnet-tuomalle
uhrille. Hän näki kuinka
tytön sydänyeri punasi keväisen
vihreää ruohoa. ,
Nuorukainen, joka tämän kama­lan
teon teki, oli oUiit maailnlan
sodassa. Oli taistellut juoksuhkii-doissa
ja oli neljä kertaa joutiuhut
viiioUisen kaasuhyökkäyksen alai.
seksi. Helvetillinen sota oli repinyt
hänen ruumiinsa ja turmellut hä­nen
aivonsa. .
Nuoren tytön viehkeä elämän
lanka theni poikki. Nuoruuden reip-
.)aus ja elämänhalu . hulluuden se­kasotkussa.
Sodan kamalaa työtä.
Mutta tämä tragetia on vain mi-mistä,
joita sodan hij^vittävä heK^
vetti itsessään kätkee.
Meidän tulee muistaa, että kym-meneTi
miljoonaa nuorukaista' jn
parhaissa voimissa ollutta miestä
tupertui ja mätäni sotakentällä. Yh­tä
monta neitosta, äitiä ja lasta on
tuntenut sodan kuolettavan pistok­sen
rinnassaan sodan aikana ja vie­lä
sen jälkeenkin huolimatta sii­tä,
että maailmansota piti olla vii­meisin,
joskin raskain ilon ja rau­han'
lunastus.
Minneapolisissa viiodatettu nuo­ren-
neitosen veri huutaa ihmis­kunnan
rauhan puolesta yoimak-kaammin
kuin. dJplömaattie» ontot
keskustelut.
Kysyi?iyksiä ja vasta-
I uksia
.Mississippi lisajokineen Missouri
muodostaa pisimmän joen maail­massa,
ollen kaikikiaan 4,200 mailia
pitkä.' Mississippi virta on Encyclo­pedia
Britanican mukaan dOO mai­lia
pitempi kuin Amazon virta ja
500 mailia pitempi Niilin virtaa.
Varsinainen Mississippi on 2,960
mailia pitkä, ollen Pohjois-Ameri­kan
suurin virta. Mississippiä suu­rimmat
Iis^'oet ovat Red, White,
Yazoo ja Ohio virrat ja on sillä
näiden lisäksi 240 lisäjokea. ^'
— Virallisten tilastojen mukaan
Saksan väkiluku oli lokakuussa
vuonna 1919, tämä on viimeisiÄ
käytettävissämme oleva tilasto, 59,-
858,284, jolloin jb ' Elsas Lothrin-gi
oli liitetty Ranskaan, kun taas
Ranskan asukasluku vuoden 1921
tilaston mukaan nousi '39,402^739
ja yiioden 1922 ajalla lisääntyi
Ranskan väkiliiku ainoastaan 70,-
589, eli noin 50,000* vähemmällä
kuin mitä: olt lisäys vuonna 1921.
Mielenkiintoisena puolena näiden
maiden väkiluvun suhteita tarkas­teltaessa
on se, että ranakalais-sak-salaisen
sodan aikana, eli siis vuon­na
1870—•1871 kummankin maan
väkiluku oli jotakuinkin samassa.
— Panttikonttoorien kyliti, jos­sa
on kolme kullanväristä palloa, on
alunpitäen ollut kuuluisan italialai­sen
Medici-perheen vaakunana. Me-dici-
suku oli kuuluisa firenzeläinen
porvarisuku 1400 vuosasadälla,, joka
hai^otti laajakantoista rahanlaina­usta
ja keinottelua! päästen lopul­ta,
ja miten • kuvaavaa, Firencen
valtion johtoon ja 1500-luvulla ai-
Jcaen hallitsi Toscanaa perinnöllisel­lä
hallitusoikeudiella. Tämä suku
tunnetaan jo ainak'in llOOJuvulta
saakka, mutta vasta myöhemmän
polven keinottelu nosti sen porva­rilliseen
kukoistukseensa. Medici-suvun
vaikutusvaltaisimmat jäsenet
tunnetun häikäilemättömistä kei-nottelutavoistaan.
Tämän suvun ra-havoimaa
kuvaa sekin, että se pys­tyi
jo'määrittelemään kuka kul-loiiikin
valittiin paavibi, puhumat­takaan
maallisen esivallan käsrtös-tä.
Joka haluaa tutustua siihen, nu­teina
raha- ja keinottelu pitää ih-,
misiä ja kokonaisia yhteiskuntia
peukalonsa alaisena, hänen tarvit­see
vaan tutustua Medicien histori­aan,
joiden ammattia nykymaailman
keinottelijat koettavat parhaansa
mukaan jatkaa.
— 6iitä saakka kun Sudburyn,
Cobaltin ja Porcupinen aineilla on
alettu metalleja kaivaa, on näiden
alueiden kaivoksista saatu nikkeliä.
hopeaa ja kultaa yhteensä yli puo­len
biljponan dollarin arvosta.
— Canadan Pacific rautatieyhti­ön
kokonaistulot vuonna 1922 nou­sivat
ifi6,675,036 dollariin ja puh­taaksi
voitoksi jäi 36,301,691 dolr
laria, joka on paras yoittosaalis
mitä sanottu yhtiö on saanut sit­ten
vuoden 1917.
Uusia kysymyksiä
— Mikä ön nykyään Canadan
asukasluku?
— Kuinka monta eri kansakun­taa
on jäsenenä Kansojen liitossa?
— Vanhassa Kreikassa sanotaan
eläneen kaksi filosofia, joista toista
sanottiin .«itkeväksi filosofiksi» ja
toista: «nauravaksi filosofibi». Mis­tä
ne olivat tällaisen nimen saa­neet
jä mikä näiden filosofien ni­met
olivat.
•* • •
Kuinka monta juutalaista bn
Yhdysvalloissa?
• *
— Mistä dum-dum kuula on saa­nut
HJmensä?!
Pöytäkirja
tehty Työläispuolueen S. Järj.
Toimeenpanevan komitean ko­kouksesta,
toukokuun 13- p.,
1923.
•.i Saapuvilla olivat kaikki toimeen­panevan
komitean jäsenet ja sih­teeri.
Puhetta johti Latra.
' Tov. A. Vaaralla, Vancouverista
saapunut kiuje ja siinä yhteydessä
toiv. Antti Tuokkolan ,kirje Suomes­ta,
joissa pyydettiin hommaamaan
lainoja Waasassa ilmestyvän lehden
«Vapaa Sana> hyväksi, luettiin,
päätettiin vastata että emme näe
mitään mahdollisuutta toimia asi­an
hyväksi tällä kertaa, sillä puo­lueemme
sanomalehdistön nostatta­minen
on nyt asetettava etutilallfe',
Luettiin Vapauden liikkeenhoita­jan
J. V, Kannaston kirje, vaati­en
pilettiliikkeen kautta johtuvan
ylityön korvaamiseksi viidenkym­menen
prosentin myöntämistä sen
tuottamasta voitosta, tai $15.00
kuukausipalkkion lisäystä. Vakavan
ja monipuolisen harkinnan' perus- ^tiin se kuuluvan yleensä Koronin-teella
katsottiin sopimattomaM eri rnie+Jcon minrisnliiton tehtävistä prosenttipalkkion myön­täminen
liikkeenhoitatjalle, mutta
päätettiin suostua korottamaan
kuukausipalkkaa ?165.00, BiDä ym­märryksellä
että kaikki Vapauden
liikkeen yhteyteen otetut liikehaa-rat
ja niistä johtuva työ pidetään
liikkeenhoitaijalle kuuluvina varsi­naisina
tehtävinä ilman mitään eri
korvausta niistä.
Ontarion piirikomiteoille päätet­tiin
jlmpittaa ettei ole onnistuttu
saamaan luennoitsijaa kursseja var­ten,'
mutta koetamme toimia niin
^tiä syyskesällä voidaan luennoit­sija
saada.
Karjalan kirje, .koskien osakkei­den
ostoa puunjalostusyhtiöstä lu­ettiin
ja pantiin failiin.
Vapauden johtokunnan pöytäkir­ja
huhtikuun 19 p. luettiin ja hy­väksyttiin
sellaisenaan.
Vapauden liikkeen maaliskuun ti­liote
tarkastettiin. Ei antanut ai­hetta
toimen'piteisiin.
Piirien 1, 2, 3, 4 ja 7 piiritoimi-kuntaiUc
pöytäkirjat luettiin. Ei
antaneet aihetta toimenpiteisiin.
Yhdyavaitaii S. S. Jirj. toimeen­panevan
.' komitean pöytäkirja luet­tiin
ja pantiin failiin.
Sihteeri raportteeraii puolueen
k. Tp. komitean kokouksesta ja
toimenpiteistä- Seuraavaa:
Englanninkielisille ^ o s a s t o i l le
myönnetty lupakirja London, Ont.
ja Pas, Ma:nitoba.
«Workerin>. vappu-numeroa levi­tettiin
15,000 sekä toukokuu on
jäljestetty levityskuukaudeksi.
Tov. Knigijt tiedottaa pohjoiselta
nietiallikaivosalueelta huomattavaa
voimistumista uniotoiminnan järjes­tämisessä,
vaikkakaan eivät suoma­laisten
ja ukrainalaisten osastojen
jäsenet ole vielä . käsittäneet kam>
munjstin velvollisuutta tukea ja
voimistuttaa taloudellista järjestäy­tymistä.
Knight velvotettiin jatka­maan
matkaansa Port Arthuriin ja
Sobhon'myöhemmällä.
Nova Scotiasta ilmoitetaan tov.
Brucen .puhuneen siellä useassa
käiiroskeskuksessä. British Empir?
Steel Corporation käsittäessä yhä
tinkimättöml!?tmän työläisten tais-te^
uvoimain lujittumisen vaaran ra­dikaalisen
union johdon jatkuvassa
olemassaolossa, on tov. Bruce mää­rätty'
vangittavaksi valheellisten
syytösten perusteella ja siten yrit­täen.
ulko|)uolisena kapinalHsena
tuomita hänet (hän on canadalai-neh),
sekä tuomion pohjalla iskien
kyntensä union johtajistoon Bru­cen
ei tiedfetä rielä antautuneen
viranomaisiUe, nähtäyästi haluten
järjestellä asioitaan.
Tov. Spector velvoitettiin pysaa-tymään
länneltä palausmatkallaan
piirien toimeenpanevain komiteam
haluamissa paikoissa.
Lasten ioiminnaii järjestärtiseeft
nähden keskusteltiin mutta katsot-nifitisen
nuorisoliiton tehtäviin,
jtoska sfltä taiolta. oU jo ryhdytty
toimenpiteisiin, hyväksyttun esite­tyt
suunnitelmat.
Naisten toiminta yleensä osoit­tautuu
liittoöen muodostumisen
kantta' saavan huomattavaa var­mentumista.
Käytännöllisen prop*"