Vapaus, November 10, 1927

              •'il:
. i l
ii'
m
'1
m
Torstaina, marrask. 10 pxna-Jnmr., Nov, 10 No. 142 ^ 1927
VAPAUS Caa4a aooalnUes trötSÖtiSa vaot niiniWiia«lT»K C»q*rr Sadbs-
S. C MEtt.
T O I M I T T A J A T : •
T. N . CABLSON. B. A . TENHUNE!«. E. PEHKOXEN.
Bcfiiteiea « t U M Fort OOie» Dcpsmnort. Otttir*. M » * e o » J C U M P M n e r .
VAPAUS (Iib«ty>
Tka ooly o r s u riBBiA VotUn In Cmdi. Tahlithtd in Sa<a.nrr, O a i - erery 3i<mä*T.
T O A U S H I N N A T : ^ ,,
I »*. UM, 6 Ik. tZSO, 3 U c fl.TS J * 1 kk. IIX». — YMyCTmltoaiia J» Soomea »du auutUe
«OEoaaUk: 1 . k . 96M. 6 kk- tiJSO, 3 kk. J. 1 kk- tlM.
ILMOTUSHINNAT VAPAUDESSA»
KilaailiBotBkM* tIiX> kctta, $2M kiXn kcma. — Avlaliiuooameaoslaatakaet SOe. pibutBcma. —
Xteeatm^Htoliaotiiksct SOe. kertt, t l J » 3 kertM. — .S7ft«ymiila«>tak.«t SI-00 Urt», KM S kertM. —
A*iottoxlmo(ak«ct KM Uit». «JJO kJt« hau». — Kilumlmotuktct k«t.. — Koo!«au»ilaotflk.
«2J00 keru. S«e. liMmJuo klltodMiM«lU ui amUotlnjhi. — HtluUtaxiedot l» o«trilTOlok»«
SOe. kau. «JOO kolme kertt». — TlUpiiiilmotttJini l» OmotMiaMauiiea «n. » « » « t u « « . Uheteturf
UMOtBAiBU «tukSteea. — r i U « k « U . JoiU d ieur». nb», d talU UheUiaSin, pdt» »»i»ou»tea. JPSIU
— tikmViff. "
Lebteca «Jourt Umotnkiet pIfU oU» koBltoriMa kello 12 il«iie«yni:^i»ia ea«lliieiii «rkipiiTini.
Vmptttdat totmilatf Ltbcrtf BoiUiaf. 33 Lonie Suect. Pnbelia S36V.
VipsadaB fcoBOori: Ukeztr BsikLax. SS Lon» St. Pubdio 1038. Po«tlo«ow; Bo» W. SaJboTy. O a l .
Ccocrd »drertUin» r t t « 7Sc. pei eo!. ioek. Mlntmam ck»tte for »Jofle Uuettioa 75c. Tt« Vapsos
I* ihc t>«rt xhertiiiDc raedion amonc tbe Fiiiniili People ID Cintcfa. r
Jo« CU* BiUoin Ubanu «M *aitao«U miinuiaecB klrjeeMcoae, kirjoiukaa Baddleni Uikkcenboiujaa
9WW«BaiIUdtla Biaellä.- J. V. KA.NNASTO. liikkrcskoluia.
Nenvostolifton kansainvälken asema
Neuvostoliiton ulkoasiain komi-coarin
apulainen, tov. Litvinov, on
äsken selostanut Neuvostoliiton kan­sainvälistä
asemaa Putilovin teh­taalla
Leningradissa ja lausunut
m.m. seuraavaa: •
Kun kapitalistiset valtiot tunnus­tivat
neuvostovallan, laskivat ne, et­tä
meidän maamme muka muuttuu
kapitalistiseksi, etta me emme ky-
\ kene ilman ulkomaisen pääoman
apua pääsemään pois sekasorrosta
ja kohottamaan talouttamme. Kapi-
' talistinen mäailma^ oli vakuutettu
silta, että neuvostovalta tulee lop­pujen
lopuksi antautumaan, tunnus-
< taa voimattomuutensa taloudellisten
- vaikeuksiensa voittj^iseen, menee
kumartamaan ulkomaalaisille kapi­talisteille
ja suostuu niihin ehtoi­hin,
mitkä ne tahtovat sille sanella.
Ja juuri nyt, kun porvarilliset val­tiot
ovat tulleet vakuutetuiksi siitä,
että ms olemme elvyttäneet talou-
' • temme ilman sivullisten apua, on
painostus Neuvostoliittoa kohtaan
; lisääntynyt.; ;^ Porvarillisten uiiden
hyökkäyksen aiheuttaa huomattavas-
, sa määrin meidän kasvumme ja pel-'
ko siitä, että ne tulevaisuudessa tu­levat
kohtaamaan meissä vielä mdi-
' tavamman ticuvostovaltion. Sen
vuoksi o n imperiaiisteissa herännyt
ajatus sodasta, Jonka kautta he voi­sivat
torjua heitä täten uhkaavan
: •,:/Vaaranw'..
Tämä selittää välien katkeamisen
Suurhritanniah kanssa ja nykyisen
-kamppailun Ranskassa välieh kat­kaisemiseksi.
.
. Kosketellen Neuvostoliiton Rans-
- kan kanssa käymien neuvottelujen
historiaa ja isuhteitten järjestämistä
fcn kanssa, osotli tov. Litvinov sii-
, hen sinne-tänhe' horjumiseen, mikä
on niin kuvaavaa kapitalististen
maitten politiikassa Neuvostoliiton
- fiuhtccn yleensä ja varsinkin Rans-'
^kan hallituksen politiikassa.
— Te ymmärrätte sen-horjuväi-suuden,
lausui tov. Litvinov, mitä
Ranskan hallitus ou osottanut meitä
Icohlaan viime aikoina, 'jos otatte
huomioon, että yhdellä puolella on
olemassa noin puoleehtoistamiljoo-
X . nain henkeen nouseva jöukko: köy-:
hiä ranskalaisia tsaarin lainapape­rien
omistajia, joitten etujen mu­kaista
on hyvien suhteitten säilyttä­minen
Neuvostoliiton kanssa. Toi­sella
puolella on pieni ryhmä rans­kalaisia
pankkiireja ja teGtailijoita,
jotka ovat vallankumouksen takia
menettäneet maatilansa, tehtaansa ja
pääomansa Venäjällä. Heistä ^näyt­tää,
että heidän etunsa tulevat ys­tävällisistä
suhteista / kärsimään, ja
he kannattavat välien täyttä kat­kaisemista.
Vihdoin on Ranskassa
kolmas ryhmä, jota välien täysi
katkaiseminen ei tyydytä, koska sen
etujen mukaista on saada Neuvosto­liitosta
radca-aineita, ja tämä ryh­mä
pyrkii vain osittaiseen välien
katkaisemiseen. /
^'%uovien näitten kolmen ryhmän
välissä on Ranskan^ hallitus nähtä­västi
toistaiseksi päättänyt rajottua
vaatimukseen tov. Rakovskin pois­kutsumisesta.
Me emme'tiedä, mis­sä
Ranskan hallitus pysähtyy sillä
kaltevalla pihnallaj^ mille se on aset­tunut.
Mutta me ole:mme tehneet ja
tulemme tekemään kaikkemme vält­tääksemme
välien katkeamista.
Kuitenkin keskustelemme, porva­rillisten
valtioitten kanssa väin sillä
ehdolla, että tunnustetaan kumman-kinpuolinen
tasa-arvoisuus. Samalla
ehdolla olemme valmiit uudistamaan
suhteemme Suurbritannian kanssa.
Diplomatia on se kieli, jolle
käännetään koko maan sisäisen ja
ulkoisen tilanteen muutokset. Jo
kainen traktori entisten lisäksi, jo­kainen
vii javaunu entisten lisäksi
merkitsee punnusta, joka vaikuttaa
kansainvälisen asemamme vaa'assa:
Mitä voimakkaammaksi me tulem­me,
mitä suuremmat ovat 9aa\Tituk-semnie,
sitä voimakkiaämmaksi tulee
myös meidän diplomatiamme, sitä
enemmän se voi pitentää levähdys-aikaa
sosialistista rakennustyötäm­me
varten. ^
Kymmenen vuoden saavutuksei
ovat takeena siitä, että ulkoinen voi­mamme
tulee vahvistumaan, lausui
LitvinoV lopuksi, ja sen mukana tu­lee
sitä voimakkaammaksi meidän
diplomatiamme ja Neuvostoliiton
kansainvälinen asema.
stil< jaies&iiä^
Canadan vanhoillinen puolue,
"suurlea- työnantajien ja vesikau
huisten isänmaallisten. puolue", ku­toi
Young; Worker sitä nimittää,
• oh hiljattain perustanut uuden pro-pagandajärjestön.
Tämä järjestö tu-
- !ec kiinnittämään erikoista huomio­ta
maan nuorisoon, tarkotukseha ol­len
ottaa uhrit lainhi silloin, kun
niiden mielet ovat-vielä helposti
muovattavissa ja alttiina kapltaiis-yliselle
käsittelylle. Nuoret työläiset
tullaan leipomaan "isänmaallisiksi",
''uskollisiksi" ja jos suinkin mah­dollista,
jopa Orange-salaseuralai-siksi
— jota Canadan Icommunisti-scn
nuorisoliiton äänenkannattaja
y aivan oikein sanoo 'isauhistuttavak-si
kohtaloksi" — ja heidät opete­taan
aina äänestämään vanhoillisia
ehdokkaita.
Tämän järjestön väliaikainen toi­meenpaneva
komitea muodostettiin
vanhoillisen puolueen^ äskettäin Win-nipegissä
pid^yssä kaiisallisess.T
edustajakokouksissa. -Järjestön ni­meksi
on hyväksytty *'Canädan nuor­ten
vanhoiliisten liitto" ("Young
- Conservative Association of Cana­da")
ja se pyrkii perustamaan yk-
^ sikkojä Canadan käUckiin osiin.
• Eräs loinen imperialistinen jär­jestö,
joka pyridi valraainaan pno-
'lelleen nuorison mielen ja kanna-i
tuksen, on myös hiljattain ryhtynyt
järjestämis- ja käännyttämiskamp*
pailuun; se on n.k. "Toe H " - eli
^'Talbot HoUse"-liike. Tämä liike
alkoi sodaii aikana ja sen johdossa
ovat vanhoilliset kirkonmiehet. Tä­mä
järjestö on Waiesin prinssin
suosiossa ja se opettaa kunnioitta­maan
hyviä ja vanhoja^rittiläisiä
laitoksia.
Uudessa järjestamiskamppailussa
kiinnitetään erikoista huomiota poi­kien
ja nuorten miesten värväämi­seen.
Kamppailua johtaa muuan
pastori G. B. Ellison, joka on hil­jattain
saapunut tähän maahan
Suurbritanni^ta. Hän ylpeilee sillä,
että mainittu järjestö oii viimeisten
viiden vuoden aikana antanut par-tiopoikaliikkeelle
tuhannen joukkue-
)}äällikköä.
Eräs kirjottaja esittää liikkeen
tarkotukset seuraavissa kauniis^
lauseparsissa:
" T o e H pyrkii olemaan veljes­kunta,
eli — yksinkertaisemmin —
perhe. Se pyrkii tuomaan yhteen
päiviemme kaikkein vastakkaisim-mat
ainekset, liittämään heidät niin
läheisesti, etta he, tuntiessaan toi­sensa,,
lakkaavat' yääiinyinmärtä-mästä,
kuten he ovat liian usein
den ja himmorin ja jditeistyon kat­keruuden
ja koleuden ja kiistan ti­lalle,
jotka ofvat tarhamieet mennei­syyttä."
Liike siis on teoUisunsrauhaa
edistävä työnantajien ja työläisten
välisen yhteistoiminnan liike. Lei­jona
tulee panemaan maata karit­san
kanssa, Eeriteijä kerittävän kans­sa,
ja tämä kaikki tulee tapahtu­maan
herran, valtakunnan ja voit-toilijaln
hyväksL
Työväenluokan nuoriso täytyy
op^taa olemaan varuillaan naiden
kahden taantumuksellisen, järjesty^
neen tekopyhyyden järjestön imar­telujen
ja kiihotuksien suhteen, lau-suu
Young Worker, lisäten, että Ca­nadan
kommunistinen nuorisoliitto
tulee olemaan tässä työssä.
JÄRJESTÖN ASIAT
Pöytäldrja
tehty Canadan Suomalaisen
Järjestön tp. komitean kokouk­sesta,
lokak. 23, p. 1927. Saapu­villa
olivat tp. komitean jäse­net
J. W. Ahlqvist, J. Kahila,
Kivi, E. Pirttinen, A. Kor­honen
ja sihteeri Hill. Puhetta
johti tov. Ahlqvist.
Sihteeri ilmoitti peruatetun Jär.
jeston osaston Hearstiin, Ontarioon.
Päätettiin myöntää lupakirja.
Vermilioo Riverin osaston pyytä­essä
lupaa rahojensa lainaamiseen
Sudburyn ympäristön osuustoimin­nalliselle
"maitorenkaalle" ensimäis­tä
kiinnitystä vastaan, päätettiin
lupa myöntää. Samalla päätettiin
kirjoittaa maito-renkaan asioissa ole-viUe
tovereille, esittäen yhteistoi­mintaa
laillisessa registeeraamisessa
Järjestön lupakirjan pohjalla. Tulen
katsottiin'' voitavan säästää satoja
dollareita, jotka aiheutuvat maakun­nallisen
lupakirjan hankinnasta y.m.
seikoista.
Luettiin Yhdysvaltain Siaomalai-sen
TyoTaenjarjeston kirjeenvaihtoa
näytelmävaraston kehittämiseen ja
kirjain kustantamiseen nähden. Hy­väksyttiin
^näytelmäkomiteamme
puolesta lähetetty selostus näytel-mävarastomme
hankinnan pohjim­maisten
vaikutteitten suhteen tove-rijärjestön
keskuksella olevien vir­heellisten
käsitteitten oikaisemi­seksi.
Kirjeellä -osoitettiin, ettei
täällä ollut kysymyksessä mitkään
"lapselliset" ja "itsekkäät pyyteet,
mutta pyrkimys oli jatkaa v. 1921
alettua työtä, joka alkoi näytelmä-luettelon
valmistamisella ja nyt py­ritään
saamaan näitä näytelmiä
koottua keskusviraston yhteyteen,
niin ettei tarvita kiertoteitä hakea
eri osastoilta. Toiselta puolen vai-keudet
Yhdysvaltain puolelta näytel­mäin
saamiseen, ovat painavimpana,
seikkana. Uusien näytelmien suh­teen
toivotaan sikäläisen näytelmä-liiton
yhteistoiminnallista vaihtelua
ja virastomme kautta vuokraamisen
järjestämistä.
Myöskin päätettiin kannattaa
"Sacco-Vanzetti"-kirjan pikaista val­mistamista
suomenkielellä. ;Edel.
leen katsottiin välttämättömäksi huo­mauttaa
lehtiliikkeille että heidän
kirjeellisistä lausunnoistaan pitäisi
lähettää kopio myöskin Järjestömme
keskusvirastoon.
Tov. A. Vaaralle, joka erosi Va­pauden
toimittajan toimesta elokuun
5 p. päätettiin myöntää erotodistus.
Vapauden liikkeenhoitajan kir­jeenvaihtoa
painokoneistoh hankin,
nasta ja kiertäväin toimintaa kos­kevana
luettiin. Päätettiin pyytää
lähempiä selostuksia seuraavaan ko­koukseen
mennessä. /
Tov. Ahlqvist ilmoitti olleensa läs­nä
Vapauden toimitusneuvoston ko­kouksessa
ja selosti työn jaottelua,
viimeisten uutisten hankintaa y.m.
käsittelyn alaisia kysymyksiä. Ei
antaneet aihetta toimenpiteisiii^ en­nen
kuin pyytämämme suunnitelmat
toimitusneuvoston puolesta lähete­tään.
Kokous lopetettiin.
Vakuudeksi,
A. T. HILL, sihteeri.
Olemme tarkastaneet edelläolevan
pöytäkirjan ja hyväksjrmme sen ko­kouksen
käsittelyjen ja päätöksien
mukaisena.
A. Korhonen E. Pirttinen.
* (Pöytäkirjan tarkastajat)»
C.S. JXRJESTÖN JA TYÖLÄIS-NAISTEN
LIITON JÄRJESTÄ-
' JÄN SANNA KANNASTON
MATKAOHJELMA
Marraskunlla:
So. Porcupine ja Pottsville ....
9, 13, 14 ja 15 p.
Timmins, Ont 10, 11 ja 12 p.
Connaught Sta., Ont.
13 päivällä ja 16 p.
Ansonville, Ont. 17 p.
Kirkland Lake, Ont. 18, 20 ja 21 p.
Larder Lake, Ont. 19 p.
Bosegrove, Ont. 22 ja 23 p.
Cobalt, Ont. 24, 25 ja 26 p.
Burritt, Ont 28 p.
Montreal, Que. ...29 ja 30 p.
Jbululraulla:
Montreal, Que. 1. p.
Paugan Falls, Que. .......V....... 2 p.
St. Catharincs, Ont 3 p.
Toronto, Ont 4, 5 ja 9 p.
Border Cities, Ont. .... 6, 7 ja 8 p.
Levack, Ont , 10 ja 11 p.
Sudbury ja Garson Mine ........ •
/ 12, 13 ja 18 p.
Wanup, Ont 14 p.
Long Lake, Ont. 15 p.
Creighton Mine, Ont. 16 ja 17 p.
Vermilitfn River, Whitefish sja
Worthington ...19, 20 j » 21 p.
Espanola Sta., Ont. 22 p.
Bruce Mines, Ont. ........ "23 ja 04 p.
Sault Ste. Marie .... 25, 26 ja 27 p.
I^uokkataistelutoveruudella,
C.S. Järjestön tp. komitea,
A. T. HILL, siht.
Anticosti Island
Koska kerran pääsin tanhe man­nermaalle,
niin piirrämpä muutamia
rivejä elämästä erään suomalaisen
japparin, W. Hyytiäisen kämpältä
n:o 8. Varsinkin niistä menettely-,
tavoista, millä sanotun japparin
kämpällä miehiä kohdeltiin. Sanotul­la
kämpällä meitä oli kahdeksan
miestä ja ^tkaisimme , kaikki 12
jalan paperipuita. Metsä'oli huonon-puoleista
ja maksu 4 senttiä kappa­leesta
pelkästä katkaisusta ja 6%
senttiä katkaisusta ja pienille pi­noille
panosta. Ruoka oli huonoa jo
siitäkin syystä, koska sinne on hyvin,
vaikea ruokatarpeita kuljettaa.
Kun me kämpälle menimme, oli se
kuin mikäkin sikolätti. Ja siitä vain
piti miesten alkaa laittaa itselleen
"asuinpaikkaa", vaikka se oli sellai­sessa
kunnossa ettei kunnon farmari
olisi siihen sikojaankaan pannut^ —
Mutta, mitäpä' siitäy mehän olimme­kin
vain metsäjätkiä. • . -
Näin sitä sitten taloksi ruvettiin;
ja jupistiin katkaisnhinnoista jappa-rille
niin paljon, että saatiin hinnat
-nousemaan 8 senttiin kappale^elta
rantaan ja kun katkaistiin ja pantiin
pinoihin, 7 seilttiä kappale. Mutta
tämän huomasi jappari lopuksi Kian
suureksi palkaksi ja koetti kaikella
mahdollisella tavalla vetää miehiltä
takaisin. EIräältäkin mieheltä peri
vanhasta laardilaatiko^, jonka mies
oli sattunut särkemään, kokonaisen
dollarin, vaikka laatikko ei ollut mo­nen
sentin arvoinen. Me pantiin vas­taan-
ja tulos oli, että pääjappari
McDonald antoi miehille häätökäs-kyn.
-
Kolme miestä läksi heti seuraava­na
aamuna McDonaldin offiisill^ ja
täällär heille sanottiin, että olette
vielä suuressa velassa." Lisäksi mie­het
huomasivat, että jappari oli pan­nut
tilille kaikenlaista vaate- y.m.
tavaraa, jota he eivät olleet ottaneet
ja niinollen tulivat he takaisin käm­pälle
ja puhuivat kauniisti japparil-le,
että kuinkas nyt on laskujen lai­ta,
kun tiliä ei ole tehty kolmeen
kuukauteen, eikä niistä saa-mitään
selvää. Mutta tästäkös jappari po­jille
polkan nosti. Mutta pojat puo­lestaan
sanoivat kylmäverisesti, että
selvä tulia pitää ja niinollen jappa­rin
töytyi ryhtyä selvittämään tilejä.
Seuraavana aamuna lähti jappari
McDonaldin offiisille, rahoja nouta­maan
ja kaikki pojat hänen perään­sä.
Offiisille päästyä alkoi sitten ti­linteko,
ja toiset miehet saivatkin ti­linsä
osapuilleen oikein — ei ollut
montakaan kymmentä dollaria lyhye­nä.
Mu^ta sattuipa kolme' toveria
joille tuotiin lappu, kuten toisille­kin,
.mutta ne osoittivat, että he ovat
vielä kahdeksan dollaria velassa. Tä­män
lisäksi vielä hetdät haukuttiin
mitä rumemmasti. Mutta' sattuipa
olemaan eräs tov^i joukossa, joka
osasi maan kieltä" ja jonkun__ verr.in
laskutaitoa ja hän sitten selvitti her­roille
asiaa ja olip*a vielä kovanakin.
Selitti, että miehet eivät missään ta-,
pauksessa tule tällaista aikalappu£
hyväksymään. Eikä japparikaan tul­lut
miehiääi^ puolustamaan, vaan is­tui
hiljaa nurkassa kuin hiiri. Ja sit­ten
kun aamusta kello kymmenestä
iltaan kello kuuteen saakka riideltiin
ja nyrkkiä välillä pöytään lyötiin,
niin jopa muutamalle toverille suos­tuttiin
maksamaan kahdeksankym­mentä
dollaria, eli osapuilleen sen,
mitä oli tulevaakin. — '
Tällaista menettelyä siellä Anti-costissa
tänä vuonna harjoitetaan.
Viime vuonna herrat yielä jonkun-verran
työläisille työstä maksoivat,
mutta nyt he ovat ottaneet Isori-Ju&-
sin aikaisen tavan käytäntöön, että
kun työläinen aikansa oikein kovasti
puskee, niin sitten annetaan vain
kouraan aikalappu, jossa on paljasta
hooliä, ja tiketti mannermaalle.
lEiköhän työläiset ala tällaisten ta­pauksien
edessä käsittää järjestäyty­misen
merkitystä? Ainakin niin luu­lisi,
sillä edelläolevanlaiset tapauk­set
eivät suinkaan ole nykypäivinä
Canadan metsissä harvinaisia.
tainiseksi siellä oli tehty jo muuta-
'inien kuukausien aikana, ja-nyt, kun
sikäläiset työläisurheilijat olivat
saaneet siellä haltuunsa huoneiston
ja lisäksi kykenevän voimistelun o.
pettäjän, ovat he voineet alkaa har­joituksensa.
Harjoitusaineina ovat
etupäässä voimistelu, paini jä nyrk­keily.
Seuraan liittyi alussa noin
kaksikymmentä nuorta työläisurhei-lijaa
ja tekevät he kovasti propagan­daa
seuransa jäsenmäärän lisäämi.
seksi ja työvaenurheilun tunnetuksi
t#-k?miseksL Voimistelun opettaja­na
toimii menestyksellä Leopold
Graveau.
' Toivomme menestjrstS^iiontreali-lalsille
toveireille heidänT työskente­lyssään
• työvaenurheilun.- tunnetuksi
tekemiseksi ja toivomme, että myös­kin
suomalaiset, joilla ei vielä Mont­realissa
ole omaa seuraa, tukisivat
joukolla tämän uuden seuran toi-
. A IA»
mmtaa.
Kuluneen kesän aikana on suoma,
laisten keskuudessa täällä liikuskel­lut
kaikenlaisia huijareita ja keinot­telijoita,
mutta nyt on ilmaantunut
näyttämölle oikein se kaikkien "pilt­ti".
Ne hyvin tunnetut osakehui­jarit,
jotka muutama vuosi sitten
siinä onnistuivatkin koko hyvin, o-vat
uudelleen liikekannalla. Silloin
he saivat herkkäuskoisille suoma­laisille
myydyksi arvottomia osak­keita
ja onnistuivat sillä tavalla
keinottelemaan itselleen monen työ­läisen
sää."^töt. Samaiset "liikemie­het"
ovat hyvin tunnotonta sakkia,
koska eräskin, joka sormensa kat.
keamisen johdosta sai jonkun ver­ran
korvausta, vaihtoi ne rahat näi­den
Sierrojen arvottomiin osakkei-hin.
Pohjois-Ontariossa nämä "her­rat"
tunnetaan kyllä muun muassa
rautatieveturin varkaudesta, josta o-livat
syytteessä ja saivat tuomion
myös, mutta torontolaiset näkyvät
aina uskovan mokomain lurjusten
kotkotuksia, sillä aina löytyy joku,
jonka saavat kelkkaapsa. Sietäisi
olla varovainen osakkeita ostaessaan,
voisi kysyä neuvoa paremmin asiaa
tuntevilta. — Yksi uhreista.-
Vancouverin uu^ia
Kirj. L—ki.
TYÖVäEN URHEILU
Montrealiin perustettu
työväen urheiluseura
The Worker kertoo, että Montre-alin
on äskettäin perustettu työ­väen
voimistelu- ja urheiluseura,
ollen siis uutena tulokkaana siinä
renkaassa, josta kerran muodostuu
Canadan työväelle oma urheiluliitto.
Valmisteluja urheiluseuran perus-
(Jatkoa edelliseen numeroon),
tehneet, ja että he, lakattuaan vää-rinymmärtämasta,
asettavat rakkau-
4. Työväeiisuojelus' ja työttömyy­den
poistaminen maaseudulla
Neuvostoliitossa kiinnitetään erit­täin
suurta huomiota koko työväen­luokan
aseman ja elinehtojen tur­vaamiseen.
Ei ainoastaan teollisuu­dessa,
vaan myös maaseudulla.
Muutamat pääkohdat valaisevat
moataloustyoläisten aseman korjaa­mista.
\) Pyritään kyläneuvostojen ja
osuusliikkeiden välit>'ksellä anta­maan
avustusta.
2) Vetämällä heidät maatalous-ja
luotto-osuuskuntien jäsenjryteen.
3) Maataloudellisten osuuskunti­en
ja kommuunien avustaminen
(koneiden, karjan, yan. haiddnnal-
4) Veroista vapauttaminen..
5) Ammattiunioiden perustami­nen,
lainsäädäntö ja Iiiotto.
6) Maataloustyöläisiä koskeva
erikoislaki.
Vuonna 1925 annettiin 105 mil­joonaa
kultaruplaa,maaseudun köy­hälistön
aviistamiseksi; 60 miljoo­nan
arvosta-vapautettiin heiltä ve^
rojen jä vakuutusmaksujen suori-tt^
ia.
Maaseudun "kulakkeja", kylänyrk-kejä
veroitetaan sensijaan raskaastL
Heistä pyritään eristämään köyhät
ja keskivarakkaat talonpojat. Osuus­liikkeiden
kautta pyritään järjestä­mään
keskivara]d(aat kulakkeja vas­taan.
Maatalousosuäsltikkeiden lu­ku
ja jäsenmäärä on kasvannt seu­raavasti
(Ukrainaa lukuunottamat­ta):
•. -:
V. 1924
V. 1925*
V. 1926
V. 1927
Osuusliik.
25,840
31,500
33,500
^ , 5 00
Jäseniä
2^056,500
4,500,000
5,948,460
7,678,944
Jos Ukraina otetaan lukuun,
on osuusliikkeiden luku nykyään
66,389. Näihin kuuluu kaikkiaan
yksi kolmasosa koko maan talon­pojista.
Tällaista saavutusta ei ole
vielä missään muussa maassa.
Sikäli kun otetaan huomioon työt­tömien
lukumäärä Neuvostoliitossa,
niin se osoittaa että työttömyyttä
ei ole vielä voitu kokonaan poistaa-
Tässä suhteessa - on- -ollut-r vaikutta­massa
sellaiset tekijät, että hallitus
ei ole saanut ulkomaisia lainoja,
kuten porvarimaat saavat Mut;^
kuitenkaan työttömyys ei o le lisään-tjmjrt
siitä syystä, että tuotannossa
olisi tapahtunut pysähdys, vaan .sii­tä
syystä, että maaseudulta on vir­rannut
suuret joukot työvoimaa kau­punkeihin.
Viime toukokuussa oli työttömiä
yhteensä 1,428,000. Näistä oli 359,-
924 sellaisia työläisiä, jodca eivät
vielä olleet koskaan työskennelleet'
palkkatöissä; siis 25 pros. työ.ttöj
mistä ja hyvin suuri osa naisia.
Vain 232,000, eli 16 pros. oli var­sinaisia
palkkatyöläisiä. Soisijaan
V . 1925 oli palkkatyöläisiä työttö­mänä
29.1 pros.
Hyvin moninaisiin toimeenpitei-siin
on ryhdytty työttöm3Fyden pois-
Kokouksia on pidetty' seuraavasti:
Viimekuun 30 päivänä piti näytel-mätoimikunta
kokouksen, jossa pää­tettiin
seuraavista tärkeimmistä a-sioista:
Päätettiin laittaa roolipak-sit,
mihin näyttelijät saavat panna
roolinsa kun eivät niitä enää tarvit­se.
Kaikkien näyttelijöiden pitäisi
ottaa tämä huomioonsa, etteivät roo
Iit joudu hukkaan. Myös samalla
päätettiin antaa huomautus kaikil­le
niille henkilöille, joilla on vanho­ja
rooleja että tuovat tie. haalille
Näytelmätoimikunta on järjestänyt
kaikki roolit hyvään kuntoon. To
veri Tamminen onkin tehnyt' työtä
sen hyväksi monta päivää. Siis täs­tä
lähtien muistakaa pitää rooleis­tanne
hyvä hUoli. Myös päätettiin
hommata puvustonhoitaja, mutta
tämä asia jäi keskeneräiseksi. Tov.
Nelson valittiin kirjoittamaan Cha
se Riverille ja kysymään josko cha-seriveriläiset
tulevat .joulukappa-leen
, kanssa Vancouveriin vieraile­maan.
Päätettiin 'ostaa lisää maa­leja
ja muifa tarpeellisia näyttämö,
välineitä. Östajaksir valittiin tov.
Tamminen. Kokou^t päätettiin
pitää joka sunnuntai, kello 3'iltapäi­vällä.
Tulevia huveja. Sunnuntaina
t a m i s e k s L maaseudun palkkatyöläis­ten
keskuudessa. Siten estetään tar­peettoman
ammaUitaidottoinan työ­voiman
virtaaminen \ teollisuuskes­kuksiin.
' Siis tässäkin suhteessa py­ritään
poistamaan epäkohdan syyt,
kun sensijaan kapitalistimaissa te|i-tailijat
ilolla tervehtivät suurta työt^
tömäin armeijaa.
5, Työläisten - palkat^ elintaso , ja
työpäivä
Kieltämätön tosiasia on se, että
sisällissodan päätyttyä olivat palkat
Neuvostoliiton työläisillä yleensä hy­vin
alhaiset Mutta ne ovat viimeis­ten
vuosien aikana säännöllisesti
nousseet Tässäkin suhteessa nume­rot
puhuvat meille varminta kiettar
Keskimäärin ovat työläisten kuu­kausipalkat
vaihdelleet seuraavasti,
verrattuna sodan edelliseen palkka­tasoon:
V. 1913
V. 1923
V. 1924
V. 1925—26
V- 1927 (nelj.)
25.00 ruplaa
35.80 „
44.68 „
55.05 ^
59.52 „
Vaosipalkat ovat in^cyään k ^ d -
määrin 610 ruplaa, kun ne sitävas-marrask.
13 päivänä tulee naisliitto
järjestämän suuret ja mahtava*
iltamat Sftten marrask. 20 päiväni
tulee olemaan ryhmäihania. eli van
deville ja ohjelmafltama. joasa tulee
ohjehna olemaan hyvin monipuolis-ta.
Kaksi pientä kappalettakin tulee
olemaan näissä iltamissa, kupletM-lauluja
y.m. hauskaa- Sunnuntaiiia
marrask. 27 päivänä tulee olemaan
koko illan kappale, jonka nimi on
Valkoinen kosto», kux-aus Suomen
luokkasodasta. Kappale on nelis
näytöksinen. ^
Mihin «enel jouiuk. 31 päUäai»
Tietj^sti me kaikki menemme Clin
ton-haamie. — Mitäs siellä silloin
on? — No, etkö sinä tiedä, ettil
siUoin on ne suuret tanssit ja myv
jäiset Tikettejäkin saa jo ostto
tähän taaisuuteen kaikilta osaston
jäseniltä ja ne maksavat ainoas.
^ a n 50 c. Kun ostat tämän tiketin
niin pääset sillä sisälle ja vi-1ä. jos
sattuu onni potkasemaan, niin voit
ehkä voittaa hyvän lahjan. Näitä
j lahjoja tullaan jakamaan viisi eri
kappaletta ja ne ovat seuraavat:
Yksi miesten puku, arvo $60.00. Yk­si
naisten karvaturkki, arvo ?90.00.
Yksi kuuden lampun rdaio, arvo
$140.000. Yksi naisten rannekello,
arvo .$25.00 ja yksi miesten tasku!
kello, arvo $35.00. — Tanssia myös
tulee olemaan.
Canadian Labor Party piti koko­uksen
maanantaina lokak. 31 päj.
vänä. Edustajia oli eri taloudelli­sista
ja poliittisista järjestöistä
kaikkiaan 40. Tärkeimmät asiat,
mitä koko-uksessa tuotiin esille, oli-*
vat seuraavat: Keskusteltiin vä-tuuston
vaaleista- Vaalit tulee ole­maan
jouiuk. 15 päivänä ja silloin
tullaan valitsemaan uudet pois jää­neitten
tilalle. Uusia ehdokkaita
tullaan valitsemaan vaardi 1, 2, 3,
4. Päätettiin seuraavassa kokouk­sessa
valita yksi Työv. Puolueen
ehdokas. Tämä ehdokas tulee jo­ko
1, 2, 3, eli neljänteen vaardiin.
Kouluhallintoon valitaan neljä, jot-ka
valitsee Canadian Labor Party.
Park Boprdiin päätettiin valita yksi.
Kokous kävi läpi Canadian Labor
Partyn manifestin, jossa tehtiin joi­takin
korjauksia. Korjaukset tuli­vat
Canadan Kommunistipuolueen
vaikutuksesta. . Manifesti muokkail­tiin
joissakin pj^fcälissä enempi ra-
^ikaalisemmaksi.
Kokous päätti toimeenpanna y.
leisen illatsun, johon velvoitettiin
kaikki jäsenet ottamaan osaa, sillä
3rmmärryksellä,- että jokainen ot­taa
osaa manifestin levittämiseen
kussakin vaalipiirissä.
Seuraava kokous päätettiin pitää
puolivälissä, eli ennen vaalipäivää
ja jossa tullaan valitsemaan omat
ehdokkaat. Paikkakunnalla olevat
suomalaiset, jotka ovat äänestys-kelpoisia,
ottakaa tämä huomioonne
ja äänestäkää omat ehdokkaat kau­pungin
valtuustoon. — Robert Nel­son.
,
Eri paikkakunnSta
Timmins, Ont.
Canadan kommunistipuolueen Tim-minsin
suomalainen affit.-prop.-ko^
mitean kokouksessa päätimme seu-i-
aavaa: Koska jäsenistön keskuu­dessa
on ollut osanotto puolueen so­lujen
kokouksiin hyvin huonoa, niin
agit.-prop.-komitea pSätti kokoukses­saan
tämän kuun toinen päivä, että
henkilö, joka on pois solunsa koko­uksesta
yhden kerran, on velvollinen
ottamaan hänelle annetun tehtävän '
vastaan ilman napisematta. Toisella
kerralla, jos se uusiintuu, voinune
eroittaa henkilön puolueen jäsenyy-toin
V . 1923—24 olivat vain 355
r^uplaa.
Verrattuna monien suurien teolj
lisuusmaiden työläisten elintasoon,^
on Neuvostoliiton työläisillä jo suh­teellisesti
ItorkS*; elintaso. Heidän
ostokykynsä on jo tällä kertaa ke-kimäärin
suurempi kuin esim. Sak­san
teoUisuustyöläisillä siitä hnoli-matta,
että Saksassa tehdään 9--1Q-tuntisia
työpah-iä. N>1 kun Neo-vostoliitossa
on työpäivä ryheDi«*v
ty seitsemäksi tunniksi, tulee tuo
eroitus olemaan vieläkin huomatl*
vampi.
Tässä osoitetut tilastot aDta«t
meille yleiskuvan siitä, mim saaor.
iaan vallankumouksen saavutnbia»
edistyminen ja sosialistinen rab»-;
hustyö ovat kulkemassa. Ajan ^
hyys ei salli esittää tilastoja ram;.
yhteiskunnallisen kehityksen aloiB»-1
M«dän täytyy ^t^f^J^i maan, että verrannollisesti
maan, eua v c i i * * » » " » ' * » - ^y^:
suhteessa on tapahtunut
knlttnnri ja valishistyön suoritl^|
nen. -Koko kansan ^ P f ^ " ^ - ^^
jestetty uusille perusteille-j
a . välityksessä on uhrattu
koko maan ladioislamisei np»»j
No.:
ji
destä ka
asianoma
taan Vi
luettaval
josta SO]
jen huoi
uinailemi
Huom.!
astuu VO
tua.
Juopot
lu on hj
sissä. Se
käy haali
sa. •Ka
melkein
sellaisiaki
vuksissa.
mennään
kuin sääl
tevät tan
vain "rd]
tyssä. . V
tyy humi
vomus on
tävät vii»
töksot.
Juopoti
sekin, ku]
lalla V.- j
jestämiäsi
paikkakui
tyi huraal
ta kieltä
joita koht
kun mies
yleisessä
• humalassa
teki ja pi
antama i
Yleensä
minun mi
kuria ju<
nähden.
Olkoon
että pois
fcämläys j ;
lueemme 1
Agi
Joonien
Kansan \
kissa tya\
kasarmeisi
kialla, mi
kia kokoo
. 6. Kapita
vosto
Samaan
on pyrkin
on toisaal
«isimmäis'
vallan va
uiaiden va
V. 1918—i
tä, että SOS
vaamaan
kiinihti ti
uusien vaa
EntisUIä
la lyöpall
päivien p
vähemmist
pitaliahi ti
ta vain til
minen «
«tta se o l i
liset yhtej
jullaisuja leriteSän vaos.a>=» B «««uimu