Vapaus, May 6, 1948

              —jdan suomalaisien itsenäinen työväenlehti Perustettu V. 1917
Voi. XXXI vk.
Ilmestyy tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin
"Torstaina, toukok. 6 p: — Tliursday, May 6
Työministeriä pyydetty puuttumaan
CSU:n ja laivayhtiöiden riitaan^' 6 e
Ja pakottamaan laivayhtiöt neuvot-tdemaan
merimiesten union^ k^^
• i j ^ n t o . - CSU-n sihteeri T. G
McManu- on laher.anyl tyoministen
il.:che!l:;v :>alikosanom3n, p>>taen
hi-i'a'ä:--äan~jainaar. sopimuksen C-SU
n JJ ja->^l-ivayht.oiden \alisessa
Tjo:n n.-fc-:'i pyydetiim panemaan
,ä}Un;oo,-: v-o:nis.sjoneiien Brocking-ioni"
J- McNishin raportWia lehdy..
esiiykse-: j i pakotlamaaii,: Cajiadi
S-eänöliip Lines, Colonia! • and Sar^
lua S.frJin^hlp. Co ja Norlhwe.sl
SteaiiiihiP Co. neuvottelemaan union
kanssa: v"/ :•.,>';
• M.^ .Mi-.cliflHlIei lähetetyssä sahku-jano.-
na^-^.i sJiioiLiin näyttävän silta.
hdliitu.s haluaa valttaa va.stuun-slaibu^
ten-i ja \erhota ne syytökset,
iöita koniissionerii .tekival -naita., l a i -
\a:.hl.oiia .astaan
Tuomari Edouard Tellier : allekir­joitti
Montreahssa kaksi haasteita
Canada Steaniship Linesia vastaan
la myöskin käksi haastella ; Trsnsit
rankers 'a :d Terminal Ltd. n:misi:i
'aivayhtiola vastaan. Naiden ytitioi-den
väitetään rikkoneen kollektiivis­en,
työsopimusten, asetuksia.
Samanaikaisesti vangittiin entisten
li-aksi kaksi union järjestäjää Tho-roldissa
äskettäin tapahtuneen selk­kauksen
takia. Basil Daw.scn j •
Kenneth Corngan vangittiin- Thorol-dissa
ja vietiin WellaiTdin vankilaan
• He joutuvat to:st.envanb'itlujenkans.
sa oikeuden eteen perjantaina. . -..
. Midlandis-sa .vangitut vii-si meri .
miestä päästettiin vapaaksi Barnen
vankilasta, kukin $1,000 takauksell.T
Fred Rosea vastaan
lisää syytteitä
Moritreal. ^ Fred Rose., joka tuo-miiUiiT.
vakoilujutun yhteydessä kuu­deksi
vuodeksi vankilaan, tuotiin jHl-leeii
mäaiiantama oikeuden, eteen
iyyieitynä .vlralhsien sulaisuuk-sien
täin nkriomi.sesta. •. ,
Ro.-l' s.ino.i tuomari Wilfnd Lazu-relle,
etta han on ollut .sairaS: ja hän­tä
on pidetty en.sty.sva.nkeudessa kuu-
4 japupli kuifkaiitta.' .,
Tuomari Lazure lykkäsi lisasyyttei-den
kasi-ttelyn syyskuuhun. Rose sa-nortuomarille.:
"Mina olen ollut nyt
vankilas.sa kaksi vuotta^ Minua, oiv
pidetty kuu.si ja puoli kuukautta ens-tysvankeudessa.
Miiiun terveyteni on
huonontunut j'a minun-perhettäni k i ­dutetaan.
Sitten sam tänään: yllät­täen
kuulla, etta j-ouduii uudelleen ol-keucienkuvntiin.
Onko.-.tama oikeu-
•denKayii'.] osa ^yleisestä prosessista tai
tuleeko silta -Rose erikoi.suus'?"
• Tuoman ke.4:eyiti:Rosen puheen ja
sanoi: "Te teette vaarin kayttaeiäsan-ne
sellaista sanaa kuin 'Rose erikoi­suus'.
Teidän aikai.semmassa oikeus-jutu.
ssanne tapahtui kaikki laillisella
ja asianmukai.sella- tavalla. Kaikki
tapahtui •ta.smalli.sesti lain. mukai.scs-t
i . " • • •.
•• '-Mutta entäs minun, kohteluni sen
, jälkeen? Minua on kohdeltu kuin . .,."
. Tuomari keskeytti jälleen... Rosen
puheen, lausuen: "Mina en ole va.s-tuii.
s^a mistään suta mita tapahtuu
tämän oikeushuoneen ulkopuolella."
Rosen lakimies Joseph Cohen sanoi
yllättyneen.sä sen johdosta, kun Roscä,
vastaan, nostetaan lisasyylteilä kah­den
vuoden kuluttua ensimmäisen
tuomion jälkeen. Hän sanoi lisäsyyt-teiden
nostamisen merkitsevän, sitäv
e t t ä Ro.sea vastaan no.5tetaan. yksi oi-keii.
sjuttu toLsen perästä ja. häne:
voidaan siten pitää jatkuvasti vanr;
keude.s,->a
Töryt ja Socredit hyökänneet
CCF:n puoluetta vastaan
Panneet sosialistit ja kommunistit
samaan karsinaan, vaikka Coldwell
yrittikin kulkea "keskitietä"
Ottawa,:— Viime torstaina alaliuo-:
neessa .ulKopoliiitisista asioista alka­nut
ke.sku.sielu paattyi tiistal-iltana
CGFtn ju Social Creciitin vähseen
väittelyyn •kommunismin' kysymykr
sesta,
.Ulkopoliitiiiien keskustelu • käytiin
paa3.sias.sa koniinunistiva.staisen hys.-
tenan he -,onu~eii meikeissä. CCP:n
etjustajat; seurasivat suurin piirtein
taia ylet.s.a.linjaa keskustelussa, var..
MnKiri puolueen. johtaja ' M . • J . Cold-
M l ; -Mutta he. joutuivat sitten, itsfi
nyokkayr..sen kohteeksi Social .Credi-ttn
ja ko:i e'-\atnvien taholta.
.CGP:n edu.staja. VVilllam Irvine me-ni
puhetVTsaan .hieman- vasemmalle
M. J. CD;cnvelLr.. osciLtamasta hnjas.-
ja-.^e :in;oi .Social Creditin edusta­jille
.«jh^tM nyoka;a CCFtn-: puoluetta
So:iil Creditin edustaja
Re» E G Han.-,ell julisti, ettei ole
lopu;!;-..--_ mitään eio^ ko.mniunis-t^^
n j j c;:-rfiij>:ra:utiien .sosialisinm va .
lilla
M.' H„;..,ell sano;, e tei kukaan in-
''^llek .. ko.mmunLj v olisi \oinut
Pitai p . : ! >;npaa'puhetta- kuin CGPtB
•J^^taj..' i , . M 3:inui .'.en olleen
P^rl:, r - . . M ; . ^ ! - t a . ku:n CoMwell tU-
^ Ma'-<...4ii;n iuun:!telmaa ja tuo
i:\ k,.p!:alismin.
V Kaii .., .ju.;.i' Coldwellia sanomaan,
^'>-i-:o h..;, valmis kieltämään Mar-i^-
a.. I. . ijimi-elman avustuksen, jota
—:"^"---"^;-"api;alisn-.in .pelastamLse.k-a..--'.
va: Ja. ialh.m"aa.n-:sen,..'.että
^•r.i -{«a tuho a k.;ptt:alis.;
H''-^-a -sekä ..Kiinassa.-',.''- •
^^d.ai;aJa Irvine •tuomltsi^jilVf
?: St. .Laurentin laosunnöi:
.e;tmi ^ellui . m mielipide.
V<-".-:ajuu v.astaan on:; väL<i-..ä-.
.E.0jnrn'i;5
CCF .
"ta ^y.
Mii'
- . i - j .m-oii:.: =en, e'-ä .joi
;r.-j.i.-,a. nyk. i.en suunnan nitir
•• -r. n-jta saa-taa lulla lopulta
'..-ak.1 -Mina en haluai-
^ ^ •.! jrilarma päättämässä siitä
en-n tulee suurin osa syylli-ni^'"^
"^^'^ys^^l-ain vai^utta-
I"al'an vaaleihin npirti-»f^ipm'4i
der. toimittaminen, £eka. liet.->omalh.
sellaista propagandaa.joka ei vpi joh:
t a a m i h i n k ä ä n muuhun kuin hataan
vihaan ja turhuuteen.. • ^ . • :
Social Creditin. : e£fu.^taja .John
Bläckmore poikkesi vähän keskuste­lun
yleisestä .suunnasta. .Han sanoi,
e t t ä .Yhdysvallat aiheuttaa nykyään
c-niten-pelkoa ja epävarmuutta maa-ilrnasja.
Se- tahtoo myyda ..to:siile
maille.nnn paljon .tavaraa kuin .suin­kin
voi, j a ostaa niilta tavaraa nnn
vähän kuin, mahdolhsta.
, .• Amerikan .kanialle.' annetaan val-
I. n väärät tiedot muuata maailmasta,
ja kuitenkin:Silla on vakava,vastuun­alaisuus
kamainväliiistä ,r.s.oista.: Se,
elkka saattaa ihmi.set^ huolestumaan:
.anoi han.
M , Blackmore etyilti, etta Canadan,oli-
.si:- suojeltava, -kansallista suvereni-äiiuttaan
ja kieltäydyttävä tekemästä
.-5opimuk.Uä Yhdysvaltain kan.55a;. jos
.se ei y.mmarra selvästi niiden taikoi-.
Uk.sia; Sen -sijaan Canadan oli.-.i ryh-dytt-
ävä läheisempään yhteistoimin-
.(Jätkuu kuudennella sivullar, .
Kaivosmies jäänyt
kivivyöryn alle
Jeck Hughesissa
Kirklund Lake. — Pelas:u:>vi.-2no
maL=^et ovat luopunee: toivosta pebs
t-ää Dick Greenall-ni.minen, 59-vuo
-ias kaivosmies elävänä Teck Hughe­sin
kultakaivoksesta. Hän joutui ki
-vh'yöryn.:aHe maanantaina kaivoksen
30. tasanteella.
Harry VValker-nimintn kai-.oatyo-
'äinen pelastui, kun han lahti hake
.maan joitain tarvikkeita juun kuin
kivivyörj-ma 'tapahtu stoopLssa.
Greenall oli työskennellyt kaivok­sissa
46 vuotta, alkaen kaivosmiehen
työn 12-vurjc:aana Lancashires-sa, Har.
tuh EnglannLsta Canadaan v, 192€
ja työ.skenteli 8 vuotta Lake Shoren
kivöksfcssa; ennenkuin ryhtyi työhön.
^-'•-JCjainalia lopettaa lar.-ikke:- * Teck Hughesin kaivoksella.
Australian hallitus ei
kannata Hitlerin keinoja
Kongressin komitea
liyväksynyt pakko-ottolain
\VasIiine(on: — . EdU3.aj..huoneen
a.'.evo.inieii komitea hyväksyi m;ia-nantaina
.28. äänellä ö vastaan, laki-eir,
yk.sen, jonka mukaan 19 ja 2ö
.kavua^yien vahlla olevat miehet jou-lu.
sivat kahdek.~.i vufxiek.si. .sotapalve­lukseen.
. ; - .:
Jos taina lakiesitys hyvak.sytaan lo-pu!
li.iesti, nnn ase-k'Oimien -miesvah­vuus,
joka on nykyään 1,304.500 mies­pä,
li.saiaan 2,005,032 mieheen vuoteen
iy.50 m e n n e s s ä : •
Ilmavoimiin: lultsi siten 502,000
in.e-ta, . siis nittaväsli iniehia 70-
lyhmaista ilma voimaa . varten: Ase­velvollisuus
tuli.si automaattisesti voi­maan
90 paivan kaluttua ;shta, kun
kongre.ssi on liyväksynyt ja president­ti
allekirjoittanut sen.
PuolustiLSiih teeri Forrestal sanoi
komiteafie, etta. se on "erinomainen
lakiesitys", ja han kehoitti hyvaksyr
maan- .sen pikai.sesti.
Lakiesityksen hyvak.syminen. koml-teas.^
a antoi sille hyvän ijysi>yk.senio-pullista
hyvak/;yinista kohti, mutta .se
el kuitenkaan takaa sila* etta tuo
lakie.sitys varmasti tulee laik.si. ,
Sydney. Australia. — ( A L N ) - L i b e ­raalien
ja maalaispuohieen cdu.Ntajal
ovat esiiianeet: parlamentii-Äi kom-inunisti.
sen puolufeen_lait:oi«aksi ju­listamista,
mutta ulkoministeri ja y l i -
prokuraaltori H. V. Evatt sanoi, etta
sellainen toimenpide olisi r H i t l e i i n ja
niiden toisien kansainvali.slen kungs-terien
hengen mukaista, jotka aloitti­vat
toisen maailman-sodan".
. Paämini-steri Chifley, joka on enti­nen
rautatietyblameii, va.stusti-'myo.s-k
i n kommunistivastai.sia lakeja. Han
sjnoi, et!a ne ankarat toimenpiteet
ji)ita käytettiin v. 1917 lap.ihtuiiecssa
lakQ-sa, johon han osallistui, saivat
•hänet . kunno-tumaan politiikkaan.
Hän .sanoi, etta kommunisiipannaa
vaativat /..paatuneet töryt ja vanhat
hienpusertajat raha.sakkemeen''.
. Ulkoministeri Evatt .SL'lu.->ti .syita
m!k.si hallitu.s kieltäytyy ryhtymästä
-so; lOtoimenpiteisiin kommuni.steja
va.-vtaan. "Hitler aloitti punaisLsta ja
lähetti heidät keskitysleiriin. Sitten
han lähetti smnc: myöskin juu'alai.sct
-eka kiinnitti huomionsa ammatvi-iinioiden
johtajiui .seka .so.sialidemo-kraalteihin.
Sen jälkeen oh myö.skin
kukon johtajien mentävä, ensin ka­tolisten,
koska he olivat, vaheminis-
!o:ia, ja leitten tuli luterilaisten vuoro.
Sortotojinenpiteita seurasivat uudet
.-urtrjtoimenjjiteet". .sanoi han.
• Työväenpuolueen parlamentlledus-
•;>)a Allan Praser sanoi, etta jos 11-
beiaalH ja maalal.sjiuolue onnistuvat
saamaan kommunistit pannaan, niin
<•! ole mitaan takeita siita etteivätkö
iK- panisi. myo.skUi työväenpuoluetta.
))aini;iair sima tapaiikse.ssa jos ne
pua.-;evat hallitukseen. .
Vihjaa ettei halli­tus
puutu CSU:n ja
yhtiöiden asiaan
Ottawa. . ^ C a n a d i a n Seamen*s Uni­on
ja Samia and Colonlal Steamship
Lmes-yhtion välinen taistelu oh kä­siteltävänä
parlamentin alahuoneen
teoUisuussuhteiden komitea.ssa tiistai­na
ja työministeri Mitcliell vihjasi,
etta merimiesten union on käytävä
yksinään taistelua laivayhtiöltä vas--
taan. Hallitus -ei siis aio sekaantua
asiaan, -vaikka laivayhtiöt ovat suo-ranaase.-;
ti rikkoneet hallituksen 'ase-t
uksia.
CCFtn'edustaja Clarence Gillis sa­noi
olevan kokonaan epaoikeuden
mukai-sta,. etta työväenjärjestön täy­tyy
puolustaa oikeuksiaan oikeu.slai-toslen.
avulla, .silla kun kerran tyo--
virasto tekee lakeja, sen tulee ,myo.s-kin
pitaa huoli siitä, etta niita nou-,
datetaan. Jonkun tyovirastossa täy­tyy,
kveta paattamaan,. onko unio tai
yhtio vaara.s.sai:
Mainittakoon, etta äskettäin, jul­kaistu
komi-ssionerin raportti .selvästi
asoitti laivayhtioitten suoi-astaan uh­manneen
lakia ta.ssa.nitaky.symyk-ses
a
Ranskan sasialistien
"keskitien" politiikka
Uhkaa viedä puolueen myöskin talou­delliseen
vararikkoon, kannattajien
siirtyessä vasemmistoon ja oikeistoon
toimittavat
lakkoäänestyksen
Montreal.—^Rautatieläisten 18 u n i ­on
edustajat; hylkäsivät tiistaina so­vintolautakunnan-
esityksen, jonka
mukaan, rautatieläisten: palkkoja oh-
..si korotettu 7 .'•entilla tuntia kohden;
SamalLa:ilmoitettiin, e t t ä iakkoaanes-tystä
ryhdytään toimittamaan nyt
heti. . _
• Namauniot.edustavat 130,000 rau.:
atietyoiaiv.ä ja ne \aativat palkko
jen • korottami.sta 35 ..sentilia tunti:
':oh'Je:i
Rautatieläisten neuvottelukomiteä-puheenjohtaja
Frank H. Hall .sanoi
etta .rautatieläisten - ylivoimainei -
enernraistö, epäilemättä .kannatta:
lakkoo.^i..ryhtym:.slä jos eivat rauta­tieyhtiöt
-tee stiurempia--; myönny tyk.
sia kuin mita .sovintolautakunta.esii
taa. Han .sanoi lautakunnan paatök
.sen olleen perin dLskriminoivan. rau
tatielaLsia- kohtaan.: . < ; ':
. ; U i i i o ; d e n . edustajien paatokse-s*.-:
:.)edotetiun. hallituksen, -.tyodepar:
.Tientm viranomaisille. Mr. Hall sa­noi,
etta likkoiane.T-tyksentulakiistv
i i a d j a n tied.ot.20 päivän kuluessa -
Parikariita koskee CPRtn ja CN
R : n : ; e k ä nitder; .sivurautateitä.-:
Ottava. Hallitu.spiireLs.sa odote
taan: että rautatieläisten' :unio: ja
au'atieyh'io: ryhtyvät nyt välitie
,Tii;n neuvotteluihin palkkariidan. .SQ ,
p:m'..'ek.si,,mutta neuvottelujen aloit-
'a.minen .saattaa viipyä siihen, asti
kunnes lakköäänestys on toimitettu
Jos ei ineuvotteluista tule,mitään; niin
haIhtu-s puuttuu siinä; tapauksessa
a.siasn. yrittäen välttää lakon. Rau­tatielakko
aiheuttaisi noin: $100,000,-:
000 menetyksen päivää köhden.
: 1'aris, — Ranskan .so.sialistipuolueen,<5,
virallinen ä ä n e n k a n n a t t a j a Le Popu-laire
on : l ä h e t t ä n y t ha'i,asaiioman:
Lehden uusi liikkeenjohtaja liene
Naegelen .sanoi lehden etusivulla j u l ­kaistussa
lausunno.s-^a, etta jo.s 01 pc-lastu.
sta tule heti lahjoit-usteii ja uu­sien
tilaajien muodo.-;.sa,.nnn tuma 26
vuotta ilmestynyt lehti lakkaa ilmes­tymästä.
-
Lnkkeenjohtaja sanoi lausunnos­saan,
etta lamakin numero ilmestyi
vain.siksi, kun.juuri vastikään onnis­tuttiin
saamaan 1«0,000 frangin laina.
Sosialistien lehti on joutunut tuka­laan
asemaan puolueen jxilitiikan
seurauk.scna;. Puolueen johto lahti
jälleen kulkemaan .'•keskitietä'' ja st­on
sen takia .menettänyt kannittia-jiaan
vasemmiston j a myöskin oikeis­ton
leireihin.
"Sosialisteilla oli. v. 1943- elokiJu.ssa
134 ..edustajaa kan.salll.skokoiikse.ssa,
mutta, heillä:.on uykyaan vaia lOti
edustajaa.
. Le Populaire.alkoi ilmestyä v. .1922;
jolloin Ranskan sosiali.slipuoluees.sii
tapahtui -hajaannus, suurimman ryh­män
liMtye.s.sä Kolmanteen > Kan.sa;n-valLseen
ja muodastae.s.sa kommunis­tisen
puolueen: .-Vähemmistö j a l Leon
Blumin. johdolla -.seuraamaan .so.sKili-demokraaltisia
periaatteita: &o.siali-demokraattinen
liike menostyr k:.h-den
maailmjinsodan välisenä aikana,
mutta .se ei ole crikoi.semmyi menes­tynyt
,;Ran.skan -.vapauttajii!;;en, jäl­keen.
Se; y r i t t i ensin yhteistomi:nta:i
kommunistien kan-ssa.;jolloin taantu-muk.
seUisimmat . ainek.a-t . lähtivut,
puolueesta ja menivät porvaiien lei^
rnn. Sitten kun puolueen johto tuo­mitsi
kommunistit "Moskovan asia-miehiksi",
yrittäen ;• siten: tyydv.Van
rtaantumuk-selhsta -, porvaristoa, lUr-uettivaL
puolueen ,: va.sL':nmi,siola!.sL-t
ainekset mielenkiintonsa puoiiieLt:!
kohtaan.. .Scsialidemfjkraatit -Ovtu
edelleen paatukena por-%'arien halli­tuksessa;:
mi.stä .kom.munlstit. lieite;^.
tun ulos, mutta he eivät: ole onni.stu:.
neet saamaan, uusia kannattajia-puo­lueesta
eronneiden tilalle.
.Esimerkkina , m.TinSttakoon. etta
kommunisttsen puolueen päälehden
.l'Humaniten .menekki lehtimyyjicn
'cautta on 250.000 kappaletta paivaVa
,'cun taas .sosialtstien paalehiea. .myy-
-laan vam noin 75,000 kappaletta pai•
vassä.
Osallistuu "vain
maailmansotaan"
sanoo Claxton
Montreal. — P u o l u s t u s m i n i s t e ri
Claxton limoitu tiL-stai-iltana, etta
Canadan uusr lentokonelaiva Magnl-ficent
johtaa laivaston kesamanöö-.
veieilla pohjoisilla vesillä lana vuon­na.
Han sanoi, etta canadalaiset .so-:
talaival menevät naiden manööverien
yhteydei.sa. nyt ensimmal.seii.kerran
Hud.son-lahdeHe.
Lont-okoiieluiva Maguificcnt ei me­ne
Hud.^öii-luhdello asti, vaan .se .seu­raa
k!ih.ta.havittaja!aivaa ja erasta
tankktlaivaa • Baffin-.salineen saakka:
Haviilajaliuvat menevät, Churchillin
sataMiaan.
. Ministeri. Chi.xlon sanoi, etta,. ma­nööverit
suoritetaan p(jhjoisilla ve-
.silla sen lakia. "kun ka.sitelaan niiten
•tärkeät 'nama .pohjoi.set vedet ovat
meille". Hair sanoi Canadan rakeii^
tavan laivastolle myöskin nykyaikai­sen
i.son jäänmurtajan.
- Mir.i-sLeM Claxton hyökkäsi samalla
jälleen .. N-i;uvostoliiltoa va-staan - ja-niainitsi
silta: rnilen Canada ja. Yh-^
dy.5vall:i:t ovat luvanneet-tukea lansi.^,
Luroojjan biokia.
"Jokatapauksessa on nyt \ain yksi
mahdollinen hyökkääjä.' Ainoa sota,
johon Canada astiilistuu,. on maail­mansota,
se 011 sota ylivallasta,.:to-taalmen
.sotu. Jas Canadaa vastaan
hyökätään, niin .se .sytyttää maail-.
mansodan",.sanoi han.:
Juutalai.sten suojelija
olikin natsiupseeri
-MynclH-n.—~ EickeSchervvuz. Joka
on toiminut juutalaisten kodittomien
ihjnisien koini.s.sionenn-a Augsburgts:
.sa-, vaii':jituin tiistaina, kun Baijenn
pakolaLsko:nts;-,roneri: tn Phillip Au-erbach
vaati h ä n e n : p i d a t l ä m i s t a a n ..
T r i : Auerbaeh :ianoi,-:et'a .Scherwitz
on entinen • myrskyjoukkojen luut• •
n an tt i.. j ok a toi m i;sod a n aika n a R i la n
lähellä olleessa n-it.sien keskityslei­rissä
Auerbaeh :-,anoi useiden •.'i?alni-,
tussa ke kiiy,l(-!ri'>.sa olleiden entis­ten
vankien iuntencenScher-A-it/.in Ja:
tehneen silta h<uielle ilmoituksen
VIIME TIEDOT
-Alena. PääminisUTi .Sophoulis on keskeytlariyt parlamentiii istuii-not
kuukaudek.si hallituk.sessa vallitsevan kriisin tahtien.. ,
Kreikassa on toimeen
|älleen joiikkotelotuksia
Yhtenä |)äivänä telotettu 152 vasemmistolaista; halli­tus
antoi vappulahjana telotusmääräykset
. \ t r M a . — liaUttus ;:««itiiili; i-li"
Krcika.s.su It-luU-Ciin tii.sliiini I.*);
henkilöä, juis-a.uscuinnat tiioniit
tiin kuolemaan v. .I'.)14 tapalitu-nt-
cn vast-nunisluhiisltrn k:i|iinai::
.yhtey.di-s.su.KteVtan silloinen hai
litu.s ylidcssa lirittilaiN(<-n. .sotu
joukkojen kan.ssa kiikisii (non ka
: phian.
Pääministeri Sophoiilis JUIIITII. 'et
tei halhtu.sta voida pelouella.vaikk:.
kommunislit tekivät katalan :rikok.sci
oikeusministeri ChristusLada,sia vas
.taan't. OikeusmmlsteM Lada.s mur.
liattiin Atetta.s.sa viime huiaiilaina.
Suplioiilis sanoi liullitiikseii
päättäneen panna tuytanlooii
kaikki kuulemantut>niiot, jotk;>
"armalidusluutakiinta" on hyväk­synyt.
Vir-llisel jmrit sanoivat
etta edelianiainittujen telotettujen
lisuk.si on 83U henkilöllä knoleinuii.
tuomiot, jotka pääministerin Julis­tuksen
nnikiuin pannaan liiylan-toun..
Sitäpaitsi aniielaan melkein
Joku paiva uusia kiioleiiiantiiinni.
oit;i vaseniinistolaisilie.
. V. t. (nkeiisniiiii>iteri Keiitis an­toi
vaimnpaivana niuuraykseii
. kuoleniaiitiiomiouleii laylantoon-
. pianosta, ja sitten annettiin tiisr
taiuaniuna iaheininut niuuravksei
jiiilLi neikriiä ni»iden ilinusten o!»-i
nicntavu telottajiensa eteen kuo
lemuan.
Hallitiik-sen • ilmoitnk-si-n ;, mukaai:
.'MeiuLSsa telotettiin '24 he.nkiloa. Av
-iiia'.-: .saarelKr 37 henkilöä,.Lamltiss
2 henkilöä, Salonlki.ssa 23 hankilo
Ja loput lelotettim .Chalkisis,>a,'ri;
,)oli slssa, Spa rla.ssa. j a K a la ma t assa.
V. 1944 kapina puhkesi pian .se:
lalkcen kuin Kreikan kansan vapaui
arnieija vapautti maan^iatsien va!
lasta, J o l l o i n Kreikan .silloinen pa
Koliil.shalhtus tuli mäiaha^i brittllai.s
en .volajoukkojen kera ylläpitämää
fiULslu. taantumuskomentoa.
Oikeusministeri Ladas määräsi te :
lottaiiiaan yli 125 kommunistia j
muuta. henkilöä mainitun kapinai
johdosia ju .se niheutM .syvaa .suut
tumusta va.semmlstohiislen keskuu
(Icssa.
Hallitus julisti sotalain voimaai
.Meiias.sa ju .sen eslkauimn-jeissa La
diLsin murhan jälkeen. Efstralo
MoutJtoyanlj; niminen 22-vuotias teh­dastyöläinen
vangittiin Ladasin niur.
h a n jolido.sta. Viranoinui.sel .syyttä
vat murhasta kommunisleja ja valt-lavat
kommunlslien aikoneen .surmaa
t;i invo.skin pääministeri Sophoiillk.sen
Ja polii.slmiiiist-erl Rentlk.sen..
Nehrun hallitus käyttää kovaa
terroria työläisiä vastaan
Siitä on tullut pahimpia työläisvas-taisia
hallituksia maailmassa
Bi»mj!ay._^— (ALNi: . - lntia.ssa on
vangittu askettahi parituhiitla unio­nistia
Ja va.semmislolaistu. Ni-hiun
halhtukse.sta .011 tullut y k s i i)ahiiM))ia
lyovaotivastai.sia Jiallitulcsiti -.mtiail-
.ma.ssa. Huhtikuun aikana.oli Intias­s
a iialiemiJi tyolai.svaslaiiien l e i T o ii
k u i n . i n L s s a a i i ; muuiilla mtiailmassa. .
Tyovae.stonsortami.sen linnalla ta­pahtuu
uutisien plmeimy.iiUlkomaa-lai.
sel kirjeenvaihtajat kayvat vam
Lsoi.ssa kauj)iinf'ei,">K;i.- .Sellal.st-t lyu-vaenlelidot,
JDlkti' ovat anttuiei-t: i<i-delhseii
kuvan tilanteesta,: oii; lakkau­t
e t t u vlra noina ii-;ten toiuie.stii.
: Työvae.ston kokousten ja iiiieleiio-soiliisien
. liajotiainiiieii väkivaltaisin
toinieiij>iteiii on aivan: viei.stu yli
maaii: IJMttilaint.-n ;polib.i kchitii Ui­man
iiieneti.-linan t;ii.stelle.ssaaii In­t
i an it.st;nalsvysll.ikelLu- va.sta:Mi, ju
Nehiu, joka iL;;ukiii aikoiii:ian joutui
pahoinpit(.-ly!; ki)hti;ek:ii, k a y l l . u u - nyt
t a t a samaa iiiencteliiitia tyolai.SKi ja
talonjKjikaui. jai-je:i!04a : va.stjian.- In­tian
hallituk.iColii. o n tullut . m a a i l i i i i n
.suunn k v y n e l k a a K u n -o.'5ia J a . : Halli-tuk-
ien k a y t i . i ( n , ' n i vakuMlLui li . i k ' i
ahd'.s'a\ai t y o l . u la Lf- f s t i s c ; liMil. i t,
joiden tonnia -ji^jlu.-iit ciyai ko:^kaai)
liairil.se.
I.n'vialais(;t. .stiiHjval. Nelirun. ini-:i-neen
yhla-p. i l k a l l i ; kuin Cliian-.? K a i -
.shek on mennyt -Kllntt.^sa'.. .'äeu.-aa-va.
s,ia un mu u' a tn i a a --.k e: tti m u ni.iii-tuiieila
'..iki-.alliisuuk iia
Palkatut hurtat h.vokkiisiväl huhti­kuun
( i p t n ä ttilonpoikaln. e r ä ä n kul­kueen
kimppuun Ja hakkasivat .sen
johtajat tajuttomiksi: 'Erään «-vuo­llaan
pojan jjäakallo murskatuin ja
eraan talonpoikahi union johttijun
perhe poltettiin a.sunno.ssaun. Kalk:-
ki talonpoikain jolitajal. Jotka joutui:
vat poliisien kasiin, vangittiin Ja pan-,
.tiin .syytte(!.seen'. "murha.sta" .sen ta­kia,
kun vuokrafarmarlt taistelivat t i.
lanomistajien laheltiimäii 200-miehl.s-;
!u Jjurttajoiikkoa va.staau. kun .se me­ni,
haätaiiiaan talonijoikla -100,000
eekkernr maa-aliieellä. ' .
Huhtikuun 9- p t n ä tekiviit ratsiipo-liisii
Kalkultasvi hjokkayk.sen van-,
tfitiujen- lakkolaisten vaimoja vus!.:iän;:
haavoittaen hei.sla u.seita '
Hulitikdun: r2- 15 p : n ä poliisit ä i i i - ,
p i i i v i J t lakkolaLsui. Cawnpore.H.sa, mi.sSä.
on l.soj.i teksUililehlalta. NelJa'olst.i
.lyolai.sta .s:ii vammoja Ja-25 vantfiUiin.
Poliisivitlt.ij- pantiin voimaan Malaba-'
i:b..sa,. etelä-Inila.s.sa, mi^-.sa .maakun­nan
,: timm.-ittijarjestojeii. koiiBre.ssin
v a r a p r e s i d i r M t l i : raasteUiin vuoteeli,
taan- j a hakatuin .(ajutlomak.sl • Nekä
i vjeliin sittfu eiaan ison puuvillaleh-taaii
piiii.slajan .%^,unl(K)n, mi.s.sa hän­tä
klduu-tti;n tehtaan oml.stajan IfLs-iiaollc^
sa Mal,i'j,tiln naistjolaisten.
joh'aia mi s y.,'-ho.{a hakattiin ja ja-';
tel'un kuol('m,i':.'i kadulle. Seltser
man. fiilonpo'l:aifi Jrihtajaa äminut-llMi.
kuolhiukiSi. Mtilabaris.sa näiden
t kolmen jiaivan aikana. •-
Länsivaltain
konferenssi yhä
umpikujassa
Lontoo. - - K u u d e n valtion konfe­renssi,
jassa ka.sitellaun lansi-rSaksan
kysymystä, näyttää olevan edelleen
umpikujassa. Näyttau silta, ettei t ä s ­sä
konferenssis.sa voida aikaansaada
laydellistu sopimusta länsi-Saksan
tulevan hallltuk.sen Ja Ruhrin alueen
kansainvälisen taloudellisen hallituk­sen
muodostamista varten.
Paavaikeus nyt samoin kuin ai-:
kaisemminkin on .se, kun ei saada
Ranskaa vnkuuttuneek.sl snta, cttd se
olisi turvattu kun muodoslelaan uuil'
•voimakas Sak.sa"; Ranska samaten
kuin • muutkin länisivallat hyvuksjyy
;e|hiLsen periaatteen, että Sak.s»ssa
piläi.sl olla Uit tohalliius ja .sen talour.
delllseii ia.son pilaisi kohoTtäa. Mut­ia
konferen.ssl.s.sa ci ole voitu aikaan­saada
tamaii periaatteen mukaLsta so-plmu.
sta. elka tuo periaate merkitse
m i t ä ä n .siinä tapauk.ses.s:i jo.s el a l -
kann.saud:v .sopimasta. .
Lontoo,— Ulkomlnl.steri Bevin sa­noi
tiistaina alahuonee.s.sa, etta on
liyvln vähän toivoa todelliseen sopl-iiuik.
seen pääsemisestä Venäjän kans­sa
" n i i n ktiuiin kuin .se tahtoo levlttad
kommunismia yli nfaJllman".
Neuvo.slollilon lähettiläs George :
Zarubin uh alahuoneessa diplotnaat-tt
«.'ii aitiossa.Bevinln anlaes.sa:"rea-lisU.
sen .selosluk.sen" Britannian ulko-pollllika.
sla.
Bevln ylLsti Bry.s.seli.s.sa tehtyä län-
.sl-Euioopanhlokia ja sanoi sen anta­van
lolvoa siita, etta " p ä ä s t ä ä n sopi-iiiukslin
Venäjän kans^-ja Ja ryhdy-tauii
niMivottelemaan provosoinnin
asemesla". Hiin .snjioi myös toivo-:
van.sa, e t t ä hermo.sota päättyy mlehl-tety.
siä Sak.sa.ssa.
Bcvin puolusti Marshallin suunni­telmaa,
lausuen m.m.t "Mina;; en ole
vielä löytänyt kflaan. joka olisi val­mis
sanomaan avoimesti j a suoraan,
etta meidän olisi pitänyt kieltää Y h ­dysvaltain
taholla Euroopan elvytys­tä
varten tarjotun avustuk.sen, tai jo­lta
olLsl valmis KUiiomaan hallituksel­le
mi! a: sen olisi a'setettava tuon a vus-: -
tiik.sen Ulalle
Paraguayssa
levottomuutta
Buenos Aires. — Sanomalehdet OVat
JulkaLsseei Pormosassa, Argentlnassa
uuiLsia, etta satoja henkilöitä on van-•
Killu Paraguayn pääkaupungissa,
Asuncionisia. ja, automaattla-sellla
varustetut poliisit ovat-siellä patrul-.
Jkssa k.iduiJla.
' . Uuilsi.s.sa,:.sanoUiln A.suncionLssä o i -:
leen "vakavia tapahtumia", ja muu-tamul
henkilöt yrittävät siellä saada
turvapaikan ulkomaiden lahetystöLssä.
Kaupunkiin ei paa.stetä ketään, eikä
kenenkään .salilla poistua sieUä.
Jänkit avustavat Kiinan
työläisten sortamisessa
Jänkkien sotilaspoliisit ovat kidut­taneet
ja tappaneetkin työläisiä
fasisteja
Lontoo. —IJritarinian hallitu.s sanoo-olevansa ''järkyttynyt" Kreikassa
toimeenpantujen joukkotelotustcn takia; Kreikassa U:lott:tljin tiLstalria
152 henkilöä, jotka tuomittiin kuolemaan V. 1944 kapinan Johd(>«ta.J
hes 900 muuta henkilöä on luvattu l4;lottaa vielä saman kapinan johdosta.
vToronto. r-^ Mine, Miltand Srn>lt«r:^^W union yaräpresidenlti
Ileid Kobirkson karkoitettiiii täältä «ilen Yhdysvaltoihin.
Bry.s.sel.-^ Sijaishallitsija prins-si Charles on hyvak.s.ynyt ipaamini.steri.
Spaa,kin kukoumu.shalUtuksen eronpyynnö"* mutta on sarnalLi pyytänyt
sitä jkamääntoistaiMik.si virkaan. Kahinetissa tuli erimieli.syytta katoli­sille
kouluille mäkättävien apurahojen Johdosta,
Hanover, Sak.sa. — Yli 60,000 tyoläi.stä oli taalla eilen protestiIakf>ssa
vähäisten ruoka-annost«n lakia; ja lakkolaisten lukumkärä: lisääntyy edel­leen.
Protestilakkoja un puhjennut myös Mynchenissa, Mannheimissa Ja
muualla län^.silli miehilysvyöhykkfillä.
•• •: Ottawai — Senaattori VV. :D. Eulerin esittämä: lakiehdotu.s, jonka; mu,^
kaan, margariinin valmistus-: ja myyntikielto oli.si poistettu Canadassa,
bylättiineiten senaatissa 33 :äanellä 21. vast^ : Molemmat nai.ssenaattorit,;
Cairine VViKoii ja Iva Fallis, äänestivät mainitun lakiesityksen puolesU.
I*ralia — K;i;i ji ' y o . ,n 'o,': <-tl.,K-
;aj.Jt.-Liu .N'iri-;-j-.-: JOKU ma:k.uUriumii:-;
kau'ta :.jn.i,,i'1 j.ii j( .toji >. ;i);ia; i:
fii.i'jlnto;' J'i;it(/-!iinii< 11 koko.jkM.(>i,;
IiooMia;j n. : -: .Siini.ji. • -•, hdy,-val-.a.j.ai.-vl t-.^
ivu tr>.in /.tli 'ojii.i tl CJnanti K J I
.sheKiu KlliKHi 'yt)Vin-:i tyn ^..oi (a/n;:)';...^
S J
l a l -..11)'/) •, i' . t i e d e t ä v,.in etta
Y h d y / . a ! ! . i ' , ^"ka.iijviilui! Kin.a;
.si.':.a!l;:-;.-:';tii:aM;.inut.t;! KUUHU ui/:-.jj>ii!>V
Il ;ia t-i tie''!' .1 ini'j);in .Ua ni
a;T.(-r(kk,'lj; - so-ilaat K n l i .,^ o .a
mu rt n !..>-(•: l i k k o j i ja vrni^.jin'.-'' M - ^U
i paho!fj;jiii";!ect S o l a i . j a , jo k.» in.-.te-l
«'Vat, patf-iiipten olo uhteUJi-n puf.-
lesia
: i--11 sclo; t i jji):e;i.a.'iie."JKk:.i!ai:'i!.-t..so­tii.
r.p!-"., l^ k UuttiS it u Ita /.un .]<n li:
' a •yo!aii'a Ts.;it;ta j ..a. yhdy-'.alta-lai.
re': t-ir.. . o'ukikohd'is.'.a p'jfijo!,s-
Ki 11 j.-. ;a
..sah/.ollu
.N'ai'a tyolaria :yyte<'i:.'i -abvtaja. i-ta
J i iieuJ.tt, yr.f.-iUin pako'tau pf.t-i-,
maan jarje.sto.isa; seka kidutettiin ..sa­na
maa."!.), e " , i yksi hei.s-a kuoli
Af.T.-rikkalaisel .sotllaspolii-^it van-'
gttsivat- ja tappoivat, kaksi: työlaista
Nanki/iy;.s-.a-, Chiang-Kai-shekin paai.
kaupungi^-a. Hella syytettiin .sabo4
laa.sr->ta vulkkeivat he tehneet .T.itaati
.Mjn pihempaa kutn pyy.sivat vaiiati;
Iisaa rii-.ia
Kolmannessa tapauksessa amcnk-m
!i /.a^ivat lakon eiaas-s.!
I it'11'.^.ni/i '(-iraa.i^a, josta yhdysval-aiaiiict-
o;ni.^;avBl o:san; ' .Soillaspoln-
;it .'niehitlivat Si.-.-itaail J.i.ajoivat tyo-ai.
set ulo:-i, sieltä, .seka- haa voittivat
f^i.;ik n ty.->]ai;aa-.: K,uom:ntangin K u -
.1 ..s-a ilfiKjitetiiiM viime- vuonn.i: lahe;.
»,OOO..S(;lliii.sia tupavi.~ta, nil.vsa:amf.'rik-,
/c,il l i e' kahakoivat kiinalaisten
;an-,
/hdysvalloissa
saattaa tulla
rautatielakko
Jänkkidemokratia
kukoistaa etelä­valtioissa
l
i f
•'isä
fI
•M
'•h
i
:S
/M
i
:^.i^
i
':8#
I
•4
m
Chiti-jK*i- r— Liit.töhällitUkseri; .ä;s
tairia sovittelija,, joka yrittää valttaa-.
.Kidut-tafni.^.essti kayU;t'>nn-.i toukokuun M pna alkavaksi määrätyn:
t o n i r . i a kidutusialuftu. i (autatielyolaLslen lakon, on .sanonut
näyttävän .,silta', ettei lakkoa voida
valttaa.-,: .
- • Soviiitoiäu£akiinnahv.p^
Frank ;Dougla.s .sanöl, ettei ole al-
,kaansaatuv-'iK)i)Imujijta>;;^
joi ta on: käyty • •yiirne-Jl^rstäistäsääk^
ka :rautaCieij^6läisten-:kol^
ikan.ssa. Hän ,§a'nol,;.iautakuhhari
t ä v ä n k u i t e n l i i n edelleen, :mutla jos
ei tilanteessa tapahdu mitään muu­tosta,
niin neuvottelut voitaneen lo­pettaa...
Birmingham,. Alabam.>-^ Henry
VVallacen puolueen varapresidenttieh­dokas
senaattori Glen Taylor vangit­tiin
taalla; viime lauanlai-iltana, kun:|:;|:
han yrllLl mennä etelävaltioiden nee-kerinuorhson
kongressin kokoukseen.
Senaattori Taylor sanoi myöhem- '
mhvetta hanta:kasiteltiin:perip ko-Ö^ !;
vaköurai.sesti poliisien toimesta.
Tayloria syyteltiin "epajärjestyk- '
sen aiheuttamise3ia't )a h ä n e t v i e t l i n 'v
kaupuiigin vankilaan,: missä otettUn-;^^
sormenjalkikuvat j'ar p ä ä s t e t t i in ,:sit-::/.";Ä
ten vapaalle jalalla 100 dollarin ta­kauksella.
Aihe vangitsemiseen i saa- -
t h n , kaupungin: asetuksesta,v,..::;jonka:f|l
mukaan valkoihoisten:ja neekerien:on'f
pysyttävä erillään toisistaan. Kokous •fe:v?
pidettiin.neekerien kirkossa:ja::koko^' '/
usta va'rten oh varattu eri:sisäänkäy-'j:;i;.js
tavat alkoihoisille j a neekereille.
Senaattori Taylorin oli:määrävpu-hua
tuossa kokouksessa. :ja::kun; h ä n „^
saapui: paikalle tunnin ihyöhästyneer.^^^
nä* yntti/han.mennä kirkkoon nee-'- x_
/kerien; slsäänkäytävän|kaut|3imu|t^^
ovellaseisova poliisi esti s< n ja p i d ä t - ' ^ '^
u hänet. . ^ Il igg^^
mi