Vapaus, August 9, 1926

              Työväen vapautus,
vain sen itsensä kautta!
mmmm
Vain järjestyneenä joukkona;
voi työväenluokka voittaa!
Soy 92 — 1 9 2 6 Federated Pressin jäsen Maanantaina, elofi," 9 pmä^Mon., Aug. 9 , 1 9 2 6 Member The Federated ^Fress^ X Vuosifc—VotX
Erimielisyydet viljasäi­liöiden
hinnasta
SAANUT YLI KAHDÖCSÄN vuo-
DEN JA WEINBERGER K A H -
DEKSAN VUODEN TUO­MION
Bndapest» UakarL Unkarin
koaamMni»teja/C«»staan . no«leltu oi­keusjuttu
on ; päättynyt, Pyöveli-
' haHitua on - jälleen puunnat tuomio-laitostenu.
löratta - -rerenhimoisten
j i m k i w r i e n i & - a i k o m a a ^ riisto,
etujes ^alesta. -PidettySaa : ylla
jonkun jrokon ' «nikeaMlTeilyS, Ijolle
ttHfffc'" austSäa inaualta knia suo-mensukaisten
kaasojen ke^nndeata
löytyy vertoja» on ae ^ tuomianat
netiseBkytBisenta tyovaealaokaa
rohkeinta j a a^^nta taistelijaa vata
siitä, etta ; askalaivat aonsta t^ste-
- l u un tyoväeniaokaa oikenktien puo­lesta,
lyödä alaa aortomahti, joaka
• alaisena Unkarin, proletariaatti ja
talonpoikaiato olivat miespolv^ toi­sensa
jälkeen saaneet tuntea Ar-jauteUin
luokan kaikkia karsimyk-aiä
vaättoja. Kostoksi siitä tuo-nlittiia
tov. Mathias Rakosia i kah­deksaksi
ja puoleksi' vuodeksi -kuri-toshuoneeseen
ja toinen nuori —-
vasta mieheksi varttunut taistoja
— tov. 2bltan Weinberger kahdek­saksi
vuodeksi, samaaa laitokseen.
Kaikkiaan tuomittiia oikeusilvei.
lyssä 38 Uakaria . tyoviealuokea
parhaimmistoa jäseata kidutuskam­mioihin
ja vain 20 heistä päästet­tiin
vapaaksi •— osa ehdoHiseea va­pauteen.
Aan^ut tuomiot heille
. vaihtelevat 1—v u o t e e a . Se oli
ankara suoaeniaku Uakaria taiste­levalle
proletariaatille, mutta, ei
' missään tapauksessa sellainen kaia
Uakaria virkavalta >sea oletti ole-
. v^n. • Sen , sai •:porvaristo tuntea sU-loia
kun se alkoi lukea tuomioita
•yyteCyilie.
Jolistavat kapitalismia . tuomiopa!-
Begina. •— Vajanaayyntirenkaan
kontroUeeraama .Saskatche^ran Pool
Elevators,.. Limited, on välityslauta­kunnan
pää1;öksen vmnkaan velvolli­nen
maiksamattn Saskatchewan Co-operative
Elevator Companylle yh.
teensä 11,059,310.47 dollaria jälki­mäisen
liikkeen omistamista viljan-käsittelylaitoksista.
Kauppa käsittää viljasäiliöt maa­seudulla,
joiden hinnaksi on mää­rätty
5,114,873;54; konttoriraken­nuksen
Reginassa arvoltaan 271,-
481.29; i>äätekohdan laitokset Port
Arthurissa 4,084,832.59; samanlai­sen
laitoksen Buffalossa 1^534,200.-
39; ja -varusteet vuokratussa vilja­säiliössä
Port Arthurissa, joiden ar­vo
on määrätty 53,922.66 dollariksi.
Välityslautakunnan päätös -oli
muuten yksimielinen, paitsi, «ttä
viljanmyyntirenkaan edustaja vaati
maaseudun viljasäiliöiden hintaa
alennettavaksi 361,000 dollarilla.
ff Hiuetaoto
Ottawa. — Liittohallituksen tilas­totoimiston
antamien tietojen mu­kaan
on G^adan viime vuoden h i i -
lituotanto osottanut laskua vuoteen
1924 verraten^^ V ,
V. 1925 tuotettiin koko maassa
Tu-oinioiden julistamishetki muo­dostui
samalla kertca myöskin tuo­mion
julistamistilaisuudeksi . Hort.
hyn veriselle hallitukselle ja sen
takana olevalle imperialismille. Kun
tuomittuja työläisiä lähdettiin vie­mään
pois oikeussalista kuului val­tavasti
ylinnä kaiken hälinää: VKoI-mas
kansainvälinen tulee elämään".
Se kuului tuo"3sa tilaisuudessa ikään­kuin
pahaa ennustava ukkomyrs-kyn
lähestyminen — myrskyn, joka
tulee lakaisemaan yli kapitalismin
rumasti raateleman Unkarin ja eh-'
käpä kulkee ylitse sen rajojenkin.
Koko tuomiolaitosrakennuksen si­sus
on viime viikkojen kuluessa
huokunut uhmaa kapitalistista ter­rori
järjestelmää vastaan ja purkau­tui
-se ilmoille :seurauksista, välit,
tämättä kun luokkataistelun uhreja
lähdettiin raahaamaan kidutuskam-micillfl.
Hetki muistutti Unkarin
nykyisille vallanpitäjille, että "Tcöti-ja
ulkomaisen kapitalismin rauta-koron;
alle poljetun proletariaatin
ja talonpoikaiston • sisimmistä eivät
o'e vielMi häipyneet vapauden kai­puun
voimakkaat tunteet. Ne odot­tavat
vain sopivaa tilaisuutta pur-kautuakseen
-— purkautuakseen
Kolmannen ^iarisfäirfvälisen lipun
suojina. • V
Horthjrtt tuomiolaitos yritti su­pistaa
öikeuskanlnstelan, rajotet-tunn
uomaan • -r-*syxtettyjea itse­puolustukseen.
Se e i ; ; t ^ kuul-:
la käpitali Etisen'' järjestelmän perus­teisiin"
:iskeväSpuhettaj eiJrä, varsin­kaan
totuuden Umaisemista, pyöve-lihallituksfeh
saavutuksista. Se^^viilsi
liian .^syvältä raajalriktoisen porvari­hallituksen
y sydäntä. Rakosi, Wein-berger
j a monet toiset syytetyt kes­keytettiin
äiha vähän väUä: ja, varo­tettiin,
että iieidän tnlese väin ra-jottua
itsepudinstukseen. Sen joh­dosta
i lausui ^Rakosi, että "hä­nen
«i ole tanös":^ lainkaan puolus^
taa its^iän, siliä', toomiolaitofes^
edessä käsitellään poliittista oikeas-juttua.
Taistelua käydään kahden
va.')takkaiseen leiriin kuuluvien ryh­mien
välillä.^ Toisella puolella • sei­sovat
kotimaisen junkkerismin ja
ulkomaiden imperialismin ' • yhdisty­neet
asianajajat ja toisella puoleUa
valtaan pyridvä luokkatietoinen pro-letarioattL
Vain voimasuhteet ovat
määräävinä tekijöinä oikeuden ja^
ossa. Toistaisekn ovat vuosisatojen
«»'istuttamat junkkerit . ja iijipe-rialismin
- edustajat voimakkaampia
ja he jakavat oikeutta sen mukai-selbi'
mitalla, «li yleisenä sävynä
pnofautuspuheissa.
jamaakaopp
Montreal. .— Viime keväänä ker­rotti!*,
että Anticosti-saari olisi
myyty eräälle paperitehtaalle. Myö­hemmin
selvisi kuitenkin, että kaup­pa
oli vasta tekeillä. Nyt ilmote-taan,
että kauppa on lopullisesti
päätetty. Ostajana on Anticosti
Corporation, Limied. Tämän yhty­män
takana ovat St. Maurice V a l -
ley Corporation, Wayagamack Pulp
and Paper Co. ja Port Alfred Pulp
and Paper Corporation. Saaren -oli
viimeiset 30 vuotta omistanut rans­kalainen
suklaatikuningas- senaatto
ri Gaston Menier Pariisista. Kaup­pahinta
on kuusi miljoonaa, dolla-ria.
^
Saaren pinta-ala on ,31,(My>;:neU5-5
jnailla>^jäH'<aiii-ftrfri^^
(freehold); ehkä koko ; mantereella.
Maa on hyvää viljelykselle. Saa­ren
paperipuuvarasto' arvioidaan
15,000,000 koordiksi. Kun otetaan
lukuun metsän uudelleen kasvami­nen,
jota voidaan lisäksi edistää,
kykenee saari pysyvästi tuottamaan
450,000 koordia paperipuita vuo­dessa.
Täten taataan saarelta raa­ka-
aine 350,000 tonnin vuotuista
sanomalehtipaperimäärää varten.
On laskettu, että saaren vuotuinen
paperipuusäto riittää tyydyttämään
nykyisin noin puolet näiden kol­men
• yhtiön nykyisestä yhteisestä
paperipuun tarpeesta. Tämä riit-
;tää. selittäiiiään saaren tärkeyden
nykyisille omistajilleen.
Saarella on riittävästi jokia pa­peripuiden
uittamista varten. L i ­säksi
28 mailia rautatietä ja 150
mailia puhelinlinjaa. Kun saari on
lisäksi vapaatilar niin ei paperipui­den
katkaisemisesta tarvitse maksaa
Quebecin maakunnalle 1.40 dolla-
-rin suuruista kantörahaa koqrdilta.
Tulevaisuuteen nähden on se vie­läkin
edullisempaa, ^ sillä kantoraha
on osottanut yhtämittaista nouse­mista.
Kruununmetsistä kaadettu
ja paperipuita ei ~ kaiken lisäksi saa
lähettää pois knaasta, mutta vapaa-tilojen
metsistä kaadetuilla paperi­puilla
-on sekin mahdollisuus. Saa­ren
Cmistajat ilmöttavat kuitenkin
aikovansa 'käyttää kaiken siellä kaa­detun
paperipuun omissa canadalai-sissa
tehtaissaan.
18^134,968 tonnia,) jonka arvo oli
49,261,951 dollaria. Sitä edellisen
vuoden tuotanto käsitti 13,638,197
tonnia, arvoltaan 53,598^988 dolla­ria.
Viime vuoden tuotanto osotti
siis sitä edelliseen vuoteen verrat^
tuna 3.5 prosentin laskua paljou­teen
ja 8 prosentin laskua arvoon
nähden.
Canadassa tuotetun hiilen lisäksi
tuotiin maahan hiiltä viime vuonna
yhteensä I6ifi32,435 tonnia. Maasta
viedyn hiilen määrä nousi 785,910
tonniin. Maan hiiienkulutuksen
määrä on laskettu 5.04 tooniksi a-sukasta
kohden. Eri ' maakuntien
hiilituotannon määrää kuvaavat seu­raavat
numerot: ^
1924 1926
Nova Scotia 5,657,4411. 3,842,9761.
N. Brunswick 217,121 208,012
Saskatchewan 479,118 471,965
Aiberta 5,189,729 5,869,031
B. Columbia 2,193,667 2,742,252
Yukonin alue 1,121 730
Kurjat palkat
Rd Lakia
HiiliteoUfsuuden palveluksessa oli
25,032 henkeä, joihin lukeutui 1,642
kuukausipalkalla toimivaa. Niille
maksettiin palkkoja 33,200,309 dol­laria.
Ke^määräinen palkka oU
viime vuonna 6.51 dollaria miestä
ja työpäivää kohden. Vuonna 1924
oli vastaava palkka 5.62 dollaria.
Maan päällä työskentelevät saivat
työskennellä i925 keskimäärin 261
päivää vuodessa* edellisen vuoden
257 päivää vastaan. ' Maan alla
työskennelleet saivat viime vuonna
raataa keskimäärin 221. päivää
:dellisen •vnodett"2lö "päivää' vastaan.
' Washington.''—-' Canadan ja Yhdys­vallat
voivat; vielä päästä laihaan
sovintoonsuurten järvien veden
Chicagon likaviemärikanavan kaut­ta
tapahtuvaa varkautta koskevaB<
sB' 'asiassa^'
Canada on ^jo . useita vuosia va-littanut
sen johdostai että suurten
järvien j a eritoten St. Lawrencen
kanaalin vedenpinta on laskenut
huomattavastu^vTämä oh aiheuttanut
laivaliikentee9e miljoonien dollarien
vahingon, koska laivojen on pitänyt
ottaa kuljetettavakseen entistään
pienempiä kuomia, jotta pääsisi­vät
kulkemaan^ matalissa vesissä.
• 'Toiveita M v i a a o s ta
Chicago on^v^osikausia tyhjentä­nyt
likaveteiis^ lähiseutujen vesiin
ja selviytynyt llten erittäin vähillä
likaviemärikustannuksilla. Siitä oh
taasen ollut fcafttaa ja vahinkoa II.
linoisin joen; varalla asuville. Mut­ta
Chicagonkaupungilla on nyt
rakenteilla 8UUlWnmoinen ja nyky­aikainen
likavieiaärivesien puhdista­mia-
ja poisjohtjattamislaitos. Kun
tämä laitos kaUcklne eri osineen val­mistuu,
«niin ' ei'^Chicagon tarvitse
varastaa suurte'ii:| järvien vettä niin
suuressa määrää^ kuin nykyään.
Nykyisen ja kauan käytännössä
olleen yli 10,000 kuutiosentijalan
suuruisen vedentarpeen asemasta
voidaan Chicagpn tarpeet tyydyt­tää,
muutamilla-vtuhannella kuutio­jalalla
sekuntia'^ohden, joka aut-|i
taa edelleen Meksikonlahden vesi­tien
vedellä varustamista. Jos Chi­cago
ryhtyy oletetulla tavalla ja
tarmokkaasti^^ j^j^tämääni'-' asiaa;
iniln ei 'Ifene, mitään vaikeuksia tä^
Suoj^l^tiillit kasvuosil­le
jä vihaxlnek^e
Ottawa. — Nyt on astunut voi­maan
erikoiset määräykset > kaavik-sien
j a vihanneksien s u ö j d i^
ulkomaiselta — yhdysvaltalaiselta--
~I „ . kilpaflulta. Näiden määräyaten tar-
Pine Ridge, Ont. — Howeyn ja kotuksena on edistää i a rohk
TT
ToroJrtoD
f -
: Vu'me"vuode''n lopussa oli hiilen­tuotantoon
kiinnitetty pääomaa
kaikkiaan' 145,006,440 dollaria.
Vuonna 1924 oli vastaava summa
146,711,531 dollaria.
'Nämä hallituksen keräämät tilas­tot
eivät osota hiilenkaivajien päi­viä
todellisessa valossaan, sillä tilas­tot
perustuvat työnantajien ilmo-tuksiin,
joten on helppo ymmärtää,
että' he haluavat antaa mahdollisim­man
valoisan kuvan työläistensä o-losuhteista.
Mutta sellaisenakin se
paljastaa jossain määrin sitä kurjaa
asemaa, missä hiilenkaivajat elävät.
Canadan •jä''''VhdjSv4Tiain"Tcesken.
Arvellaan että suurten järvien ran­takaupungit
eivät kykene vastus­tamaan
edes sitäkään, että suurten
järvien ja Meksikonlahden välisen
vesitien tarpeita varten johdatetaan
tarpeellinen määrä vettä pois suu­rista
järvistä.
Rautateiden harrastukset
On ymmärrettävää, että rautatie-käpitälistit
vastustavat kaikin voi-mi^
veden johdattamista Meksikon­lahden
vesitielle, sillä tämä liikenne?
väylän edistyminen merkitsee vä­hemmän
rahtia rautateille. On
Mclntyren valtauksilta on , tullut
tänne' kaksitoista mii:ss:3—- kuusi
kummastakin ~ jotka ovat lopet­taneet
työskentelynsä sanotuilla
valtauksilla kurjien palkkojen täh­den.
•
Miehet ovat luopuneet kuokis­taan
ja lapioistaan tehdäkseen vas­talauseen
niitä kurjia palkkoja v<>.s-taan,
joita maksetaan kultaisella.
Red Laken alueellakin. Työläiset
kertovat heille maksetun ainoastaan
2.30 dollaria päivältä, josta heidän
pitäisi vielä maksaa' kalliit kyyti-kulunsa
paikalle.
Joku aika takaperin väitettiin
sanotulla alueella vallitsevan työ­voiman
puutetta, siitä huolimatta
että suuret määrät työläisiä työn.
tyy näille uusille kuIta-alueille. Kun
palkat ovat näin perin kehnot, niin
on parasta pysyä pois moisilta työ­voimamarkkinoilta,
ellei kullan
jnetsästäjien kannata maksaa työ­läisilleen
parempaa palkkaa. .
Raemyrsky tuhonnut
viljaa
; Winnipeg. — Äkkinäinen ja raju
raemyrsky teki suurta tuhoa eri seu­duilla
Manitobassa Ja SaBkat8hewa-nissa.
Brandonin piiristä^ noin 60
mailin etäisyydessä täältä^ ilmote.
taan- rakeiden jai myrskyn tehneen
tuhoa luoteisella satoalueella. Ete­läisestä
ja itäisestä alueesta ilmote-taan
sadetta, mutta e l mitään ra­keiden
tuhotöitä.
SaBkatchhewanin maakunnasta i l -
motetaan Reginasta ja Moose Jaw'S'
ta r^emyrskyn aiheuttaneen yakavia
vahinkoja. Myrsky on .lyöttSrt^-vh-jan
lakoon, paikottain joka korren.
Useissa paikoissa . tuhosi rajnrsky
' Hiljattain ; NeuVostöliitoBsa ja
Publdssial käynyt amerikalaisem Bald^
winveturitehtaan presidentti - Sa­man
. vesiVarkausjutuhEopimis^ksi. kaikkien " asuinrakennuaten. IkkiinntJ jnuel^^VflBclain , .Itfittnn TrflynpiHt-fifin
^^^^^...^..A.^^^^,^^^^--^-^^^ g^^^,^ puhelinjohdot. ^ v u ^ . „ . . „ , , . , » » „ . .
Myrsky on ollut luonteenaan e-rittäin
oikullinen. Uhatut seudut
pelastuivat joissakin tapauksessa
vaarasta, kun myrsky kulctti pilvet
-viime hetkellä muualle, jossa vaaraa
ei edes odotettukaan.
käynyt selville, että suuret rauta­tieyhtiöt
vastustavat -pysyvästi
kaikkien uusien vesiteiden avaamis,
ta ja entisten kehittämistä parem­paan
kuntoon. Ja on todennäköis­tä,
että tuota vastustamista tullaan
kaikilla keinoilla edelleenkin jatka­maan.
Rautatieläisten vaati-liiukset
sovitellaan
Montreal. —- Canadian Pacific
ja Canadian National rautatiejärjes-telmillä
työskentelevien Order of.
Railway Cönductors ja Brotherhood
of Railway Trammen järjestöjen jä­senten
palkankorotusvaatimukseen ei­vät
mainitut rautatiejärjestelmät o-
Jelsuostuneet, vaan ovat neuvottelut
joutuneet umpikujaan.
Työläisten järjestöjen edustajat
ovat niin ollen pyytäneet sovittelu?
lautakunnan asettamista, johon on
kin myönnytty. Rautateiden edus­tajat
sano-vat työläisten vaatimus­ten
merkitsevän pahuunista 1921
valliinneeseen pallcka-aateikköon,
jota rautatiet eivät voi hyväksyä,
vaikka X . P. Rm -vuotuinen voitto
nousee noin 4iO miljonaan dolla­riin-
Taantumukselliset työvten
johtajat ovat päässeet jälleen mie-iltyöhönsä
— sovittelemiseen.
pyritään sovintoon
Weisbord antanut tilanteesta valaisevan lausunnon
' Passaic, N.J. — Albert Weisbord,
Passaicin kutomatyöläisteh jo 26.
viikkoa kestäneen lakon. järjestäjä
ja johtaja antoi seuraavan persop-nallisen
lausunnon työläisten äänes.
täessä kysymyksestä jätetäänkö la­kon
sovittaminen puolueettomalle
kansalaisten ryhmälle ja pyydetään­kö
päästä liittymään United Textile
;Workers of America järjestöön.
"Samalla kun olen toistamiseen
sanonut, että työläisten edun ni­messä
mielälläni väistyisin syrjään
milloin tahansa, yhdyn siitä huoli­matta
täydellisesti senaattori Bo-rahiin,
kun^hän .sanoo,' että minun
ei pitäisi erota ennenkuin,joku toi­nen
on ottanut tehtäväkseen työ­läisten
järjestämisen.' Tietenkään
en väisty syrjään ennenkuin on
varmoja takeita so\'inno8ta työläis*
ten Union tunnustamisen pohJaUa,
myöskään ei yhteisrintamakomiteaa
tulla hajottamaan, ennienkuin neu­vottelut
ovat johtÄneet sellaiseen
tulokseen, että työläiset voivat Uit-:
tyä United Textile Wbrker8iin IL
man sellaista vaaraa, että työnan­tajat
särkevät heidän lakkonsa".
T i r i c e S v piatoslaaselma
Senjälkeen esitti Weisbor<f pää»
töslaoselman, jossa «anotaan:
Todellisten ja tekaistujen estel<
den poistamiseksi nopealta Ja icun-nialliselta
sovinnolta päätettäUc9dn:
Ensikri, että nykyisen lakon «ovitta-niinen
Ja neuvottelut työnxmtajien
kanssa Jätetään täten Icansalaistea
paolneettoataUe komitealle, johon, teellä. Jos työläiset liittyvät A. F .
kuuluvat W. Jett Lauck, Washing-tönista,
D . C , Henry T. Hunt, New
Yorkista j a Helen Todd, New Yor­kista,
F. P. Walshin pilassa lisäjä­senenä.
Toiseksi, että heille-annetaan tä­ten
täysi valtuus edustaa meitä so-vittaessa
lakkoa senaattori Borahin
kanssa Washingtonissa, tai jonkun
muun välittäjän tai välitystoimiston
kanssa. Kolmanneksi, että sanottu
komitea on edelleen valtuutettu toi.
meenpanemaan ylimääräisen vaalin,
salaisen äänestyksen mukaan, Pas­saicin
ja ympäristön lakossa olevien
kutomatyöläisten ke^uudessa tar-kotuksella
perustaa unio. -virkailijoi­lleen
ja komiteoineen olemaan suh­teissa
tehtaiden edustajien 'kanssa,
-ja:,..
; Neljänneksi, sanottu komitea on
edelleen valtuutettu neuvottelemaan
Ja järjestelemään American Fede"
rätiOn of Laboriin kuuluvan Vnited
Textile Workersin kanssa tämän asi­anmukaisesti
järjestetyn union hy^
väksymisestä United Textile Wor-kers
of Americaan.
Weisbord kehottaa hyväksy miSa
paatoslansdnum
Esitettyään päätdslauselman, sa-,
noi W«isbord m.m.: . "Kehottaes-sani
työläisiä hyväksy^nään päätös,
lauselman, on minulla valittavana
kaksi vaihtoehtoa.' ' Toisella puolel­la
on mahdollisuos lakon nopeasta
Ja kunniallisesta sovittamisesta tyd-läisten
;tinIon tunnnstamfsen pems-kotuksena
on edistää ja rohkaista
kotimaista kasvis- j a vihanneaviljer
lystä. Aikaisemmin ' voimassaol-
Jeiden • tullimaksujen Iisak» on
määrätty "kohtuulliset , markkina­hinnat",
joiden perusteella tullimak­sut
kerätään. Tämä merkitsee tulli­maksujen
nousemista ulkomaisiUe
tuotteille. Entisten säädösten mu-<
kaan maksettiin maahantuoduista
tavaroista tullimaksut niiden'osto­hinnan
perusteella. Nyt no pitää
maksaa "kohtuullisten markkina-hintain"
perusteella.
Kohtuulliset markkinahinnat ovat
seuraavat: Tomaatit 6 senttiä nau­l
a ; kurkut S; kaalit 1.26; sellerit
2; sipulit 1.76; perunat 2; jrarsahei-nä
(asparagus) 10; porkkanat 1;6;
punajuuret' 2 ;-^ohenkaaIi (lettuce)
3; spenaatti 3; kukkakaali 2.6; per-
8ikat~4; ja vadelmat 17 senttiä nau­lalta.
^
Xskeltäin myytiin Mississipin to-maattiBJa
16 naulan erissä 60 sen­tistä:
Uuden- säännöstelyn mukaan
pitää niistä maksaa tulli "kohtuul-ulisten
markkinahintain'V perusteel­la,
joka tekee 30 prosentin mukaan
22.5 senttiä. Samoin on maksetta­va
erikoistulli 15 prosentin mukaan»
mikä tekee/ll.26 senttiä. Edelleen
on maksettava "anti-dumping" tulli.
Siinä on loistava esimerkki suoje-lustuUeista.^
Niiden avulla voidaan
kuluttajilta' kiskoa, ulkomaisen kil­pailun
ollessa estettynä, melkoiset
lisävoitot.
eliiliskbat
Toronto. ^ TäSUä pldetyssS
Canadan ; työväenpuolueen?; Ontarion
jaoston konventsionlssa. Joka oli $
kutsuttu kpoUe'käsittelemään' vaa*
Ilen johdosta esiintyvää tHaiinetta :
ja sen johdosta aiheutuvia toimen­piteitä,
valiUiIn Tpronton työläisten
ehdokkaiksi yksimioliäesti James
Simpson, ja John UacDdnald^
Simpson tulee ehdokkaaksi North ;
West Toronton j a MaeDdnald Gent-r^
Wcat Toronton vatltsijapiiriin.
Canadan' työväenpuolueen '.vÄali-^
ohjelman tärkeimpinä kysymyfcsinä^
tulee näissä vaateissa olemaan vaa­timus
vanhuudeneläkkeis^ koko
maata käsittävässä mittakaavassa;
sotilaallisten harjotusten lopettami­nen
kouluissa; Ja iacpiatin\poista-'
minen. ' V
Konventsionissa.v missä ehdokkaat
asetettiin, oli saapuvilla edostajia
26 työväenpuolueeseen: kuuluvasta
JärJcBtöstä. ' ' ' ,
Amerikalainenliikemies
Neuvostoliitosta
of L:ään kuuluvaan Unied Textile
Wopkersiin. Toisella puolella, ellei
sellaista liittymistä toteuteta, on
edessä varma taistelun jatkaminen
joksikin aikaa /a vaikka minä eh
epäile taistelun tulosta enkä sitä,
että työläiset, vaikkakin itsenäisesti
taistellen, tulevat voittamaan tä­män
taistelun, minä siitä huolimatta
olen sitä mieltä, että tämä on työ-
Iäisten parhaan edun mukaista ja
että minun velvollisuuteni on sa­noa
teille se ja kehottaa liittymään
United Textile Workersiin Ja siten
johtaa lakko nopeaan ja täsmälli­seen
loppuun,
TaHcotus vilpitSa j
"On muistettava miten aivan alus­ta
lähtien minä olen toistamiseen
lausunut, että meidän tulee liittyä
Amerikan työväenliikkeen päävir-taan,
siten kuin American Federa­tion
of Labor sitä edustaa. Jo
yksin se nimikin, minkä me välit,
sinune, yhteisrintamakomitea, to­distaa
meidän tarkatuksemme. Me
emme halunneet muodostaa toista
ja rinnakkaisuniota, erilleen Ameri­can
Federation of Laborin kutoma-työläisten
uniosta. Pikemminkin on
meidän tarkotuksenamme aina ollut
muodostaa työläisten ylcsi yhteinen
rintama isäntien yhteisrintamaa
vastaan, järjestää Järjestymättömät
taistelun perusteelle nykyistä riisto-
Järjestelmää vastaan Ja Mittää yh-teen
kaikki kntomateollisuuden
nniot yhdeksi voimakkaaksi unioksi.
Joka lifttäfl itseensä kalkki Ameri­kan
Icutomatyöläiset".
"Venäjän Yhdysvalloissa", kuten
hän nimittää Neuvostoliittoa. Häh
väittää että Venäjällä on varma tu­levaisuus
ja se on Jo nyt kehittynyt
niin suuresti, että se pakottaa koko
maailman katselemaan voitonlaaker
reitaan.
< "Venäläiset eivät ole verenhlmol-
Ma, kuten keskinkertaisella amcrir
kalaisella on käsitys. He: ovat ys-i
tavallisia. Luonnollisesti muutamat
venäläiset tuntevat katkeruutta
menneiden kärsimyksien johdosta,
mutta venäläinen on gentlemanni
Ja hän on hyvä liikemies.
Mc tulemme kyllä löytämään tei­tä,
ollaksemme liikeyhteydessä Neu­vosto-
Venäjän kanssa. Hallituksen
valtio viraston kanta dn hyvä Ja vii­sas,
mutta kauppasuhteet tullaan
'murtamaan ja Venäjä tulee meidän
liikeystäväksemmo varsinkin, jos
kykenemme löytämään tien, miten
antaa .sille sitä, mitä se kehityk­sessään
kipeimmin tarvitsee, nimit­täin
rahaa." ; ;
Tämän lisäksi hän 'kertoi suu­rista
edistysaskeleista maanviljelyk-:
sen, teollisuuden ja kulkuneuvojen
alalla. Muutamat rautatiet ovat Jo
paremmassa kunnossa, kuin Yhdys^
valloissa. Hän neuvoi kuulijoita o-lemaan
pelkäämättä Venäjän pon-dcja,
kun niitä lähitulevaisuudessa
lasketaan markkinoille.
Puolasta Vauclainilla oli hyvin
pessimistinen kuva. "Me emme voi
nykyisin tehdä liikettä Puolan kans­sa",
lausui, hän. "Me voimme vain
seurata, mitenkä Puola^ tulee toi­meen
sisUiaessä liike-eläirtässään."'
Kolmasosa Ranskan
kansasta hädässä I
Pariisi. Lähes 12 milj:ihmi3^
tä, f l l lähes kolmasosa koko E^nth
kan väestöstä on fiärimäisen kvr-juuden
rajoilla. Tilanne on^ tiivat-toman
uhkaava ja ne, Jotka <etvfit
vielä ole joutuneet perikiltoon» oväi
sitä jo aivan lähellä. •
Palkkatydlälsiat j a heiden perheen-*
sä, ja varsinkin "kauluskfiyjhälistS.
Iäiset" >ayat, yain. askeleen-'plUidäa:
hälkäkuolomasta." Hallituksen' jbyS-läiset,
rautatietyölälset j a konttori-;
työläiset saavat , alle 20:. dollaria
kuukaudessa,, Jolla palkalla. heldSp
•tutefti ^[attft&.4>agfaM»sacr).^/r^H<. r
Pankin ryöstö
Montreal, Mount Rollandissa,
noin 45 mailin etäisyydessä . täältä,
ryöväsi kaksi miestä Provinclal
Bank of Canadan haarakonttorin.
Sillä aikaa kun toinen miehbtä var­tioi
revolverin kanssa pankin Johta­jatarta,
puhdisti toinen miehistä
kassakaapin, saaden saaliikseen noin
tuhannen dollaria.
Pankin ulkopuolella^odotti käyn-nssä
oleva automobiili. Jossa istui
nuori nainen. Tekonsa suoritet­tuaan
lähtivät ryövärit/autolla tie­hensä,.'
VESITASON MIEHiSt<l / K A .
DOKSISSA ' " ' / / '•
-Quebec. Vngavan alueen ^ r -
tottamisessa ja tutkimisessa toimi­neista
kolmesta vesitasosta Joutni
eräs konevian takia laskeutumaan
KYLÄ PAiyVNUT
Quebec. — Viime keskiviikkona
lakaisi tulipalo melkein koko St.
Come de Kennebecin kylän, polt.
tadh 80 rakennusta ja jättäen Jä-lelle
vain kymmenen. Kylässä «I
oHut palokuntaa : Ja vestJohtoIaftOS'-;
kin- oli «kuivuuden johdostavailla
vettä.
- Vahinkojen arvellaan' nousevan"
puoleen miljoonaan dollariin^; Josta
määrästä lienee vain 150,000 dolla­ria
katetun vakuutuksilla. Monet
kylän asukkaista menettivät kaiken
omaisuutensa. Kyla sijaitsee' kym­menen
mailin etäisyydessä Yhdys­valtain
rajalta^ Levis-Jackman maan­tien
varrella. ^
Tämän vuoden vehnää
liikkeeUä
Winnipeg.-.-'EnBlmäinen vaunu-:
lasti tämän vuoden sadon vehnät
täytettiin viime torstaina Canadian -
Pacific" rautatien varrella Rosen-r
feldtissa, Manitobassa.
Vehnä oli tyypiUista Manitoban
ensiluokan tuotetta. Vehnää lähdet­tiin
kuljettamaan Winnlpegiin ' v i i ­me
perjantaina.
veteen, jolloin tapahtui koneen sär,^
kyminen. Miehistö Iniitenkfn pe­lastui.
Mutta päästyään tästä vaa­rasta,
oli heillä toinen edessä. He|I;
lä ei nimittäin ollut, ruokavaroja.
Miehet Joutuivat elämiän «net-sässä
kuusi päivää^ «nnenkttin toi­set
vesitasot löysivät heidät J» eh-tivät,
apqunf Avun saadessa oli­vat
mie^t erittäin heäoissa Toi­missa.
^1
m
ftp
Viiopistoprofessorit,, opettajat Ja
muut intellektuaaliset työläiset saa­vat
niin pientä palkkaa, että suurin
osa heistä elää kurjuudessa.
Teollisuustyöläisten on pakko su­pistaa
vaatimuksensa kaikkein valt-tämättömimplin.
Korkein ammat-tityöläisen
palkka Pariisissa on noin
1.60 dollaria päivässS* Maaseudul­la
työläiset saavat 50 sentti^ päL. ,
vässä.
Ihmiset, Jotka koko elämänsä
ovat säästäneet siinä toivossa, ettS
he voivat vanhuuden päivänsä elää
vailla huolia, oviat rahan arvon,
alentumisen vuoksi pakotetut t u r -,
vaantumaan; sukulaisiinsa tai ryhty--
mään sellaiseen työhön. Jota he vie­lä
pystyvät tekemään. Plldtukaup-piaatkaan
ciy^t ole kadehdittavassa
asemassa, mutta sen sijaan suur-kauppiaat
tekevkt nopeasti Itselleen
omaisuuksia. —
1 m
• -f—. \
1 m
mmmm
m
i i
m