Vapaus, January 13, 1925

              mm2 TOstaina, tamniaL IS ii>Taeg^ Jan, 1925
TAPAUS
iffSaSimfstM, Ottt, jok* täOai. tofsUi ia lasntaL
Toimiitftjst:
JLÄIOKBIX ABVO VAABA>
historiaa tonleva helposti kisHtiä, ««i tuollaiset het*
Icen txthdykut faaifatmrat olem^tomiin* kun otetaan
lakoon hodan kahderikymmeaep vuoden toimintansa
puolueessa ennen |a jälkeen nionasti mainit im Ioka«
kmm. Venäjillä kylli tiedetään, minkä arvon Lenin
VAPAUS (tiberty)
The only organ of Finnish Worke» in Canada. Pnb-lifliied
ia Sodbory, Ont, every Tnesday, Tbnnday and
^*^n^§rterea at the Post Office Department, Ottawa.
MM «eeond elass matter. •
Ihnoitashinta kerran jnlaistaista flmoltoksista 4ee
Mlstatanmalta. Saarista ilmoltoksista sekä ibnoitak-
SSa, joiden tekstiä ei joka kerta, maateta, annetaan
toitava alennas. Kaolonamoitakset $2.00 kerta j a 60c
lisää jokaiselta moistovärssyltä. Nimenmaattoilmoitok-
•et 60e kerta, $1.00 kolme kertaa. Avioeroflrooitakset
12.00 kerta, $S.OO kaksi kertaa. Syntymäamoitaloet
•1.00 kerta. Halataantieto- ja oioteflmortnkset 50c
fceria. tl.OO kolme kertaa. Tilapäisilmoituksisto pitäa
raha seurata mokana. - • ••
Seberron ^ taait( l l l i i l . i , ^ r
Xirj. Scott Nearing;
Advertisincr rates 40c per eoL incb. Minimnm chazge
for single insertion 75c. Discoant on standing advertise-ment
Tbe Vapa'^ is the best advertising medium
amone the Finnifh People in Canada. ^
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vie |4.00, puoli vk. |2.25, kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 76c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $6.60, puoli vk.
$3.00 j a kolme kk. $1.76; . ^ .
-Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään.
paitsi asiamieflten joilla on takanksgt
Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome
SL Puhelin 1038. Postiosote; Box 69, Sudbury, Ont.
Tiintain lehteen aijotut ilmoitukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina j a lauantain
lehteen • torstaino kello 2. • . • • • . • •
Joa ette milloin tahahsa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa oudelleen liikkeenhoitajan
perEoonftlHsella nimellä.
J. V. KANNASTO, Liikkeenhoitaja.
"Matan opetukset"
Jfohdaonoksi tuonnottain juUcasemaansa teoks^
^«1917>pn tov. Trotski kirjottanut «Lokakuun opetuk-sia^^
nimisen luvun, jossa vuoden 1917 lokakuun vai*
Jankumouksen tapaukset esit^aan ylen kierossa ja har­hapäätelmiin
johtavassa valossa. Oikeastaan nuo «Lo-kd(
uan opetiÄset» ovat vain jatkoa pitkään sarjaan
useissa jnuissa Trotskin kiifjoissa, sanomalehtikirjo-fuksissa
ja ji^sissaptdieissa olleihin erehdyksiin ja
väarBtelyihin Venäjän konomunistipuolueen taisteluis­ta.
Näissä viimeisissä «opetuksissaan» Trotclki ^i ole
rajottunut vain käsittelemään kysymystä historiallisel­ta
nä^cökannalta, vaan on niiden pohjalla laatinut
kansainväliselle" kommunistiliikkeelle ohjelman, joka
'On "jyrkästi ristiriitainen venäläisen puolueen viralli-monistipuolueen
hy^^ymän kannan kanssa. /
Tr(^dun antamassa kuvassa Lokakuun .vallanku­mouksesta
ei ollenkaan nähdä tuon ^historiallisen suur-nousun
johtajaa: polsevikkipuoltietta. Unohdettu on
keskuskomitea, joka johti >. Komilovia vastaan käytyä
taistelua ja joka valmisti ja järjesti koko vallankumo-uksen.
Unohtunut on Pietarin kaupudcikomitea, unoh-
-tunut Pietarin piirikomitea ynnä niiden väsymätön
järjestämis- ja kiihotustyd tehtaina ja 80tajoA>jen
kedbiU^tesäa. 'Unohtunut oiiMosikovan järjestö. Unoh­tunut
ee puolueen sankka joiMo, joka kerääntyi Le­ninin
ympärille kannattamaan hänen politiikkaansa
vähääkään epäilemättä ja epäröimättä. Jos kaikista
häistä TrttskihkuvaiAsessä sivumennen jotain mainir
täänkin, häämöttävät ne vain etäisyydessä näyttämön
takalistolla. Etualan täyttävät, ei puolue-elimet, vaan
jotkut harvat johtajayksilöt.
JSsittääkseen mielikuvituksessaan kajastavan kuvan
keksimänsä «oikeistoryhmän» oletetusta «taistelusta»
Leniniä vastaan, oh Trot^ifauole)Hsestikerän ja
luokitellut kaikki sen tai tämän taatun polsevikin te­kemät
pienimmäddn'erehdykset noiden kahdeksan
kidiuvan kumouskuukauden ajalla -4- erdidyksel, jot­ka
asianomaiset aikoja sitten ovat avoimesti tunnusta­neet;
j a jotka on anteeksiannettu ja un(^dettu.
Niinpä perustuslakia säätävään porvarillis-demo-.
la-aaUiseen; k^n^llisl^o^^^^i^^Q
mätt enemmistö teki erehdyksen päättäessään ottaa
osaa tuon parlamenttaarisenlaitoksen^ valmistavaan ko-koidcBieeii.
Tuota päätöstä vastustavaan vähemmistöön
kuuluivat mm. Lenm ja Trotski. Tapahtuman esittää
Trotski seuraavin sanoin: «Tuon demol^raattisen ko­kouksen
toista sataa jäsentä käsittävä kommunistiryh-mä
ei «inä <aikana oilut missään • suhteessa erilainen
kuin ipuoluekokouksemme»; Mitä fvaiten tarvitsee
Trottiin yrittää saada tuo demokraatisen kokouksen
ryhmä kuvastamaan puoluekokousta? Sillä ei vöi
oHa muuta tarkotusta kuin alentaa KOKO, puolueen
arvoa; kunniakehän luomiseksi «pelastaja-yksilön
(Trotskm) pään ympärille. Kuitenkin on Trotskin
esitys tässä suhteessa suoraan totuudenvastainen, sillä
se kommunistipuolueen: kokous, joka oli oikeutettu
puolueen nimessä puhumaan (huhtikuun 'puoluekoko
uksen kuudes päivä) oli asettunut täydelleen Leninin
kannalle.
Kuten sanottu, Trotskin kuvauksessa ei puoluetta
ole nähtävissä. Johtajia vain. L«iin lähettää kaukaa
edijeitaaii, joita täytäntöönpannessa tehdään erehdyksiä
i (esim. vdlankumodcsen alkamisajassaj soviettien lailll
suuskjrsymyksessä, Moskovan kapinan alottamisessa).
^ Mutta puolueesta .ja sen tekemistä erdkdyksista välittä­mättä
nuo johtajayksilöt väkisinkin vievät vallankumo­uksen
voittoon^ ja johtajien etunenässä luoimoliisesti
on tav. Trotdd itse.
Tiptski siis muitta mutkitta pyyhkäsee puolueen si­vuun
koko jutustaitdceepa siitä suoranaista ivaa. Eri­tyisen
terävästi iskee Trotd:i niihin yirheihin mitä
toverit Sinovjev ja Kamenjev tuon monivaiheisen loka-
Juiun aikana tekivät Jokainen polsevikkipuolueen
antoi näillejlorereille ja myös, midcä arvoisitta hän pi­ti
heidän tekemiään erehdyksiä. Italian kosimunistdl-le
hän kirjotti niistä v. 1920:
«Juuri Venäjän lokakuun ^Vallankumodcsen
edellä useat oivalliset komnnitustit tekivät erA
dyksen, jota ei enää mielellään muistella. Mik­si
ei mielellään? Sentähden, että on väärin
muistella erehdyksiä, jotka asianomaiset ovat
.täydellisesti sovittaneet, olematta siihen erityi­sesti
pakotettuja. Muutaman viikon, korkein
taan muutaman kuukauden kuluessa kaikki nä­mä
toverit myönsivät erehtyneensä ja palasivat
takaisin va^unalaisiin puolue- ja neuvosto-tehtäviinsä.
»
Myönnetyt ja sovitetut virheet eivät ole puolueelle
vaaralliset Siitä syystä Lenin sanoo olevan «väärin»
sellaisia virheitä muistella. Mutta vaidiat erehdykset
koituvat nykyiselle taistelulle vaarallisiksi; jos niissä
3iiä kiinniriiputaan tadii yritetään niitä kaunistella.
Trotski ei virka mitään tuontuostakin uudistuneista
erimielisyyksistään Leninin kanssa, vieläpä kirjallisista
ilmitaisteluistaan Leniniä vastaan. Hän joko kieltää
taikka peittää vanhat erehdyksensä. Jo ensimäisessä
Venäjän vallankumouksessa v. 1905, oli hän eri mieltä
Leninin kanssa niin perin tärkeässä asiassa kuin talon-poikaistoon
suhtaantumisessa, samoin kum «yhtämit­taisen
vallankumoustilanteen» kysymyksessä. Myönsi-kÖ
Trotski Leninin kannan oikeaksi? Ei, päinvastoin
hän puhuu «innokkaasta uudelleen-asestautumisesta»,
johon polsevikit muka v. 1917 ryhtyivät. Hän tarkot-taa
saada asian näyttämään siltä kuin olisi Lenin hy*
väksynyt Trotskin kannan, eikä päinvastoin. Ja «Lo­kakuun
opetuksissaan» Trotski yhä jauhaa vanhaa
harhakäsitystään. Sodan' fiikana Trotski sangen mpnes-sa
peruskysymyksessä p\\ > eri mieltä Leninin kanssa.
Onko hän nyt myöntänyt-leninin olleen oikeassa Ei,
hän ei missään mainitse luopuneensa entisestä kannas­taan,
sanoohan vaii^^ etta helmikuun vallankumous
pyyhkäisi i vanhat erimielisyydet pois päiväjärjestyk
sestä. .' ; ..• . • • , •
Kuitenkin Lenin äskettäin julkaistuissa ulkomaa-kirjeissään,
Jd^tka ovat kirjotetut helmikuun vallanku
mouksen jälestä, varottaa puoluetta erityisesti Trotskin
kmmasta semmoisessa peruskysymyksessä kuin suhtau­tumisessa
sosialipatriootteihin ja eentristeihin. Brest-
Litovskin rauhanneuvottelujen yhteydessä Trotski teki
vakavan virheen. Kirjassaan »Leninistä» hän yrittää,
sensijaan että polsevikin miehekkyydellä tunnustaisi
erehtyneensä, hämätä ja lievennellä tekoaan väittämäl­lä,
että War80vaan hyöldcäämisessä Lenin teki saman
erehdyksen «vaikka hieman vähemmän vaarallisessa
mittakaäv^sa», V. 1921 Trotski joutui mitä taikehn
mästä merkityksestä oleviin erimielisyyksiin Leninin
kanssa ammattiyhdistyskysymyksestä ja alkoi väittelyn
Leniniä, koko leninismin ydinoppeja sekä keskuskomi­teaa
ja ammattiyhdistyksiä vastaan. Joka lukee Ver
näjän puolueeni 10:nnen ja ll:nnen kokouksen pöytä­kirjat,
huomaa Trotskin salaavan ja kiertävän nämä
km erehdyksensä. Lopuksi — vuoden 1923 lopulla
ja 1924 alulla hän astui esiin Venäjän kommunistipuo­lueen
pikkuporvarillisen ja leninismi-vastaisen oppo-sitsionin
johtajaksi. 13rssa puoluekokouksessa hän
kieltäytyi tunnustamasta erehdyksiään, vaikea / kaikki
oppositsionin perusväitteet,^ silloin osotettiin tosiasiain
valossa paikkansapitämättömiksi.
«Lokakuuni opetuksissa» on oleellisesti uusi oh­jelma,'
joka pohjautuu Saksan vallankumouksen lyk­käämistään
lykkäämiseen ja^Tnihen harhaoletukseen,
että demokraatis-pasifistinen vaihe muka osottautuu
hyvin pitkäaikaiseksi ja porvariston valtaa lujittavaksi.
Tällä ohjelmallaan siis Trotski on siirtynyt kommunis­tisen
kansainvälisen oikeiston aatepohjalle. Tämä
puolueensisäinen «oppositsiooni» kerää eri tahoilla
omassa keskuudessamme piileskelevät pikkuporvarini:
set ja opportunistiset aineks^jaUcuvaan taisteluun pol
sevistista vanhaa kaartia ja sen johtoa vastaan. Näi­den
aineksien, avuksi tulee nyt Trotski vanhoine, aut-tamattomine
erehdyksineen ja opportunistisine syrjä-hyppyineen,
ja vääristelee puolueen historian heiken'
taakseen vanhan kaartin auktoriteettia. Mihin hän käyt­tää
vuoden 1917 vasemmistokantaansa? Vuoden 1924
opportunisminsa tukemiseksi I
Paihaana lähteenä «punaisen lokakuun» tapauk­sien
tutkimiseksi ja ymmärtämiseksi ovat ja tulevat
edelleen olemaan Leninin kirjotukset niistä. Puolu:
eemme koko historia,'ja ennenkaikkea lokdcuun vai-lankumouksen
historia on tuddttava ja selitettävä le-nimsmin
hengessä. Sensuuntaiselle tutkimukselle on
yhtä' vähän hyötyä Trotskin varhaisemmista lausun'
noista kuin hänen uudemmista julkaisuistaankin.
Vuoden 1924 kuluessa ovat Da''nassa erättä korkeita virkamiehiään
ilman kaikki osat oUeet etunäyttä-mtaiä.'
Japani, Kiina ja Intia;
Bansk^ Saksa, Italia jd Venäjä;
Britannian valtakunta; Amerikan
vattdnmta ~ latinalais-axoerikalaisine
kiertotähtincen, kaikilla oli vuoron­sa.
Kaydssa teollisuusmaissa, pait­si
Venäjällä, ovat esiintyjät
liukuneet oikealle. Imperialis­tisten
valtojen raotakoron tallat­tavana
olevissa maissa sekä
Aasiassa että Afrikassa on tapahtu
nut useampi kuin yksi voimakas
kuk-
— Toronton__kouluhallinto on kieltäytynyt anta­mana
huoneitaan sellaisten puhujain käytettäväksi, jot^
ka vastustavat kouluissa, tapahtuvaa sdtilasharjdtusta;
Edistysmielisen parlamenttiedustajan. Agnes Macphai?
Ien piti puhua eräässä täkäläisessä koulussa militari-kysymyksestä;
mutta kun kouluhallinnon-puheenjohta­ja,
pastori Powell sai kuulla Macphailen suunnitel--
mbta, meni pastori ja peruutti kokoukeenpitoluvan.
Myöhemmin puhui Macphail Labor Temppelillä.
Macphail sanoi, ettei hän ole pasifbti, vaan miUtaidti-nen
rauhan kannattaja; V
vastarinnan ja kapinan yritys.
Imperialismi kehittyi täyteen
kaansa vuonna 1924, j a sen voima
keskus siirtyi huomattavasti Yhdys­valtoja^
kohden. Suurbritannia
murskasi egyptiläisten toiveet ihnan
vastaväitettä toisten suurvaltojen
taholta; samalla se huomautti tuol­le
mukamas "kansojen" liitolle, et­t
ä sen sekaantumista asiaan ei
siedetä. Dawes-sunnnitelma julais.
tiin, hyväksyttiin ja pantiin käy­täntöön
mnntamien kuukausien ku­luessa,
vaSdca se edustaa syvälle-käypää
muutosta nykyajan' kansain
elämässä. 3Jawes-suunnitelman laa-tivat-
ja ajoivat läpi kansainväliset
pankkiirit, J . P. Morgan heidän joh­tajanaan.
Kulunut vuosi on taas todistanut
sen muutenkin ilmeisen seilcan, että
Yhdysvallat on täUä hetkellä kukko­na
mailmantalouden tunkiolla. Ame-rikalainen
laina, jonka Morgan vä­litti,
pelasti frangin; 55 prosenttia
saksalaisista bondeista joilla hankit-tlin
pääoma Dawes-suunnitelman
pankille, myytiin Yhdysvalloissa,
Belgia valnustantuu ottamaan tääl­t
ä lainan; ulkomaille annettujen
lainojen kokonaismäärä nousi vuon­na
1924 ^ o i n 1,1/4 biljoonat^ dol­lariin
— kolme kertea suurempaan
summaan kuin v. 1923. Mailma
kääntyy nyt New Yorkin puoleen
lainoja saadakseen, sensijaan että
se ennen ikääntjri Pariisiin ja Lon­tooseen.
Tähän mennessä on vas­ta
käytetty hyvin vähän siitä lair
nananto-kyvystä, mitä-..Yhdysvalloil­la
on. Äskeisen Yhdysvaltain vai-tiorahaston
200 miljoonan lainan
bondeja tilattiin kymmenkertaisesti
enemmän kuin niitä oli saatavana.
Taloudellisesti oi^ Yhdysvallat kor
ko tunkion huipulla, mutta poliit­tinen
taistelu on vielä taisteltava
—^ Tyynenmeren isännyydestä Ja­panin
kanssa,;'inailman - isännyydes­tä
Britanni^lp kanssa.
Sota. välttämätön. ;
Japanilaisten rTnaasta-sulkeminen
ja tapa, jolla se tehtiin, olivat suo­ranaisia
iskuja tuon maan ylpesrt-tä
j a asemaa vastaan. Nyt vuoden
lopussa, tiedotetaan tulevista; sota­laivaston
mielenosotuksellisista lii­kehtimisistä
Tyynellä merellä, joita
vastaan Japanin huhutaan panevan
vastalauseen. Valtiomiehet pyyte­levät'
anteeksi j a ' selittelevät, va­kuuttaen
ystävällisiä ja rauhallisia
"aikeitaan, mutta - kukaan järkevä
ihminen ei heitä usko. 'Filippiinien
saaret ovat kahdeksan tuhatta mai­lia
^Yhdysvalloista, mutta. ihan Ja­panin
ovella j a aivan Sydän-Aasian
kohdalla. Kolmenkymmenen, vuoden
ajan ovat Yhdysvaltojen liike-edut
mSyrästäneet. Kiinassa; ne tekevät
työtään vieläkin,: vähentymättömäl-lä
innolla. Samalla täytyy Japar
nin, suuren väkilukunsa ja kehitty­vän
teollisuutensa pakottamana,
löytää markkinoita' tavaroilleen ja
tilaa minne sen väestö 'voi siirtyä.
•Mihin muualle se kääntyisi kuin
Aasiaan?
EnelaDiiin ja Amerikan Icamppaila;
vastaan, joiden syyte&in olevan
länsimaiden kapitalistien kanssa l i i ­an
hyvissä väleissä. Mitä taas tu­lee
muhamettilaiseen mailmsan, on
Pohjois-Afrika juBdsodassa, i sala-vehkeitä
Intiassa, Persiassa j a Ara.-
biassa, tahi ilmitaistelu > käynnissä
minkä m i s s ä k i n lännen kansoja
vastaan.
Tärkein kuitenkin kaikista ön se
Venäjältä saapuva uutinen, että
syydcuun 30 p. päättyneen vuoden
"hajalla oli Venäjän tuotanto kohon­nut
kolmannella osalla' edeOisen
kahdentoista kuukauden ajalla saa.
vtitetusta tuotantomäärästä.. Tämä
on jo neljäs vuod, jona Venäjän
tuotanto on tuntuvasti lisääntynyt
Ei missSän muussa Europan maas­sa
ote saavutettu niin kadehdittavaa
ennätystä.
Yhdysvallat valmistautuu kaiken
varalta. Armeija ja laivasto ovat
kaikki kaikessa. SotaMihotus, erit­täinkin
kouluissa, on laajalle levin­nyt.
HyäckSys työväenliikettä vactaaa.
Työväenliike, imperialismin oh- kylliksi •riisautta sitä kuunella-jaksiett
kiriseeni, on epäriKrä Ja
lakinainen. BriiitiliiBeB trMiaa>-
hallitos on pjyhkäitby pois virasta.
Saksan «osialideaokraatit ovat »voi.-
messft vhteistoindnnaBsa imnoialis-tien
famssa. Banrikan liberaalit
Heniotin johdolla vidnoavat anka­rasti
kommunisteja. Diktatanri Es­panjassa
on säälimättä Myttänyt
kurUtustoimiaan. Yhdysvalloissa tu­lee
American Federation of Labor
uuden presidenttinsä johdolla ole­maan
yhtä taantumuksellinen kuin
8e> demokraatipuolne, jossa Green
niin kauan on ollut hyvin toimeliaa­na
oppipoikana.
Vtiod 1924 on ollut murheen
vuosi kaildne- niille, jotka odotta­vat
uuden _päivän koittoa j a työs­kentelevät
sen eteen. Opinhalui­selle
t a r k k a jaSe on se ollut käsit­teitä
selventävä vuosi: niin järklQr-mättömällä
johdonmukaisuudella
ovat kansainvälisen elämän voimat
liikehtineet. Jbii>erialistit ovat sen
muodostaneet uusien voittojensa
vnodeksL He ovat kiivertneet en­nenkuulumattomiin,
pyörryttä-riin
korkeuksiin — ^ritoten Yhdysvalto­jen
panlddkapitalianL Toisaalta
taas Venäjä yhä lujittaa taloudel­lista
asemaansa, kertoen tarinan
saavutuksistaan kaikille; joilla on
Yhdysvaltojen ja Sutirbritahnian
välit ovat enemmän kuin ystävälli­set,
pinnalta katsoen. Mutta pin­nan
alla kiehuu monipäinen talou­dellinen
kilpailu, vihat ja ennak­koluulot.
MacDonaldin haUitus oli
sydämellisen kohtelias, mellceinpä
matelevainen. Uusi 'konservatiivi­nen
hallitus on näköjään päättänyt
tapella jokaisesta jalansijasta. Yh­dysvallat
ratjcaisi ranskalais-britan-nialaisen
umpisolmun Dawes-suun-^
nitelmallaan. Heti sen jälkeen ot­tivat
yhdjrävaitalaiset pankkiirit
suorittaakseen eräitä isomman puo­leisia
pankkitoimintoja Saksan,
Ranskan j a Belgian laskuun. Mut­ta
kun ranskalaiset kokeeksi ehdot­tivat
velkasiihteidensa järjestämis­t
ä Yhdysvaltojen kanssa, teki Bri­tannia
jjn^-kän tenän (vaatimalla
Ranskalta omia saataviaan). . S a ­malla
se pani vastaan Yhdysvaltain
yritystä periä valtausjoukkojensa.
kustannukset niis£a varoista, mitä
Daves-suunnitehnastjB heruu. ~
Tällä ^tavoin-äis l u o d a a n ' p ^^
tus tulevalle:, taistelufie, goUa ön
ratkaistava^ J a p ä : ^ o vai Yhdysval.
laf bilee vallitsemaan Tyyiitämertä,
ja Britanniako vai Yhdysvallat tulee
mailman yliriistäjäksL
Siirtunaa-kapinat.
Jonkun verran vastarintaa -on i l ­mennyt
ryöstettyjen kansojen ta­holta.
Kiinalaiset ovat ilmi kapi-
"Työmaakomiteat ovat luonnolli­sia
keskittymiä joiden ympärille
järjestyneet ja järjestymättömät
•tulisi ryhmittää, — E i ole parem­paa
muotoa pöhjajOukköjen Jrhtei-sen
rintaman luomiselle kuin työ-maakomiteain
järjestäminen. '•' Eli--
k ä ' myöskään ole pärenipaa^^^^^a^
koulua järjestymättömille. Siksipä
taistelu työmaakomitebi&ta tuleekin
muodostua Punaisen Taloudellisen
Kansainvälisen kannattajain perus­pyrkimykseksi
lähimmässä tulevai-auudessa."
(Lainaus .• P.T.K. koU
mianneir-:. kongressin , teeseistä.)
Mikä onkaan työmaakomiteoilla
merkitys tällä mantereella missä
ainoastaan pieni prosentti työläisis­t
ä ön järjestynyt ja seurauksena
unionistisen liikkeen taantumuk-spilisuujiestä
ja petollisuudesta on
jöukottain työläisiä jättänyt talou­delliset
jäiyekönsär^E^^
asemaa siltä pbhjalti, että
liikkeen täydellinen antautuminen
kapitalistisen työnantajain kärjisty­vässä
avoimen työpajan hyökkäyk­sessä
sallitaan, johon johtaa taan­tumuksellisten
johtajain taktiikkaa
kykenemättömyys . estää voimien
heikkeneminen, järjestää järjesty­mättömät
ja antaa työläisten taiste­luille
ohjelman ja johdon, niin kom­munistien
tehtävä ei ole ainoastaan
pyrkiä elvyttämään järjestyneen
liikkeen taistelevaksi, mutta tulee
ymmärtää aseman vakavuus ja'kye-
Hä ' löytämään tie työväenliikkeen
taistelukykyisyyden kohottamiseksi.
' Työmaakomiteat -antavat tällaisen
aseen, yhdistäen -järjestyneet ja
järjestymättömät' ' - jokapäiväisten
taistelujen pohjalla "työnantajaa
vastaan. Tämän - kautta saadaan.
järjestymättömät •' joukot käsittä-;
mään^ voimansa ja edellÄn järjes­täytymisen
välttämättömyyden j an­taen
unionistiselle liikkeelle elä­män
sekä saattaen T.U.E.L. ohjel­man
"yksi unio yhdessä teollisuu­dessa"
periaatteellisen hyväksymi­sen
unioissa käytännölliseksi 'todel­lisuudeksi.
Toisilla tovereilla on tapana ai­na
vedota kommunistipuolueen voi­main
heikkouteen, kun tällaiset'ky­symykset
tulevat esiin, mutta en­nen
sitä haluaa allekirjoittanut huo­mauttaa,
että ne ovat riittävän voi­makkaat
antamaan liikkeelle oh­jelman
jä läheisen toiminnan suun-nan.
Työmaäkomiteat nousevat
esiin yhä kärjistyvän taistelun pa-koittamana
ja unioiden osoittautu­essa
kykenemättömj^tensä keskit­tää
taistelua pääoman hyökkäystä
vastaan palkkojen alentamiseksi,
työpäivän jatkamiseksi ja yleensä
elämäntason polkemiseksi. Kommu­nistien
on nyt vedettävä muut val­lankumoukselliset^
ja n.s. edistys­mieliset
ainekset tukemaan ja toi­mimaan
mukanaan työmaakomite-ain
nostattamisekä ja ohjaamisd^.
Tämä liike kohoaa nyt taistelun
pohjalle puhtaasti työväen ryhmit­tymiksi,
^ jotka ovat taistelevia ai
neksia, PuohieeUamme j a edistys-onieiisillä
on suunnitelman mukiai-suus
j a taistelun^erusvaatimuiset
esitettävänään ja jos nyt taantu-
Inukselliset haluavat taistella poh­ja
joukkojen mukana johdosta, niin
täytyy heidän myöskin ottaa tais­telun
ohjelma j a sehän onkin m i ­t
ä halutaan ennenkaikkea — "sikäli
ten työmaaryhmiä." Se ajaa uni­onistisen
järjestyneen voiman ko­konaisuudessaan
etutilaUe ja. sil­loin
hakevat järjestymättömät jou­kot
siinä oman liikkeensä. Tyomaa-heuvpstojen
toiminnan täytyy eri-köiskomiteiain
kautta yhdistää työt-tömäih
järjestämidcysymys'' seliÄ
yleensä muodostua kaikkien työ»,
väenkysymyksien ikäsittelykeskuk-siksi.)
Liikkeen yhdistäminen työ-maanluvostoiksi
j a kansallisessa mi­tassa
i taloudellisten taistelujen po­liittisen
merkityksen •: osoittaminen
j a laajentamiheh taistöluksi tuotan­non
kontrollista, tulee vallankumo­uksellisten
tehtäväksi.
"Tyamaakomiteoitten taistelulla
kapitalismia vastaan on lähimpänä
yleisenä päämääränä työläisten
kontrolli Iniotantoon nähden." (P.
T.K. teesit.)
kuin työväenuniot ovat voittaneet
virkaiUjoittensa vastavallankumouk­selliset
pyrkimj^Eset,' sikäli - kxiin
niistä on tullut vallankumouksen
•tietoisia - orgaaneja on kommunis­tien
tuettava pyrkimyksiä tehdä
työmaanenvostoista tyoväenunioit-li
Tyon»*»ol«puolo*^
;\:-;'yluifckona.;^..,'' v'-':'-'
Edelläesitettyä syventymällä tar­kastamaan
löytää jokainen puolueen
jäsen- perustan työmaasolupohjalle
järjestäJnisefa tärkeydelle. Olkoon­pa
sitten kysymys työmaakomiteois^
sa j a . niiden järfestämisessä toi­minnasta,
kommunistien ohjauksen
kehittämisestä ja siten koko työ­väen
joukkoliildceen toiminnan joh^
tamisesta vallankumouksellisen pyr­kimyksen
pohjalla soluna kokonai­suudessaan
tai jäsenistön toimiessa
aloillaai^ työväenunioissa järjesty­neenä
ryhmänä, on solu se keskit-;
tymä,: jonka kantta tulee nämä pe­ruskysymykset
ja niiden pohjalla
vaatimuksien toiminnan j a taistelun
suunnitelmien ^tekeminen ja . e^delr
leen liikehtimisen ohjaaminen mah­dolliseksi.
Täten kasvaa käytän­nöllisessä
'taistelussa ne voimat
jotka kasvavat puoluetoimintaan ja
joiden, aktiivisuus - ei ensimäisen ul­kopuolisen
innostuksen ohimentyä
•lamaammu, mutta tietoisen vas­tuunalaisuuden
kristalloTtuminen ja
toiminnan tarmo sekä pyrkimyksi­en
laajentuminen luo vain jatkuvaa
eloa, ,
En voi muuta kuin'surkutella sitä
tov. Hautamäen esittämää lyhytnä­köistä
kantaa, että työmaasolu-muoto
tulisi siirtämään puolueemme
pdiittisesta puolueesta joksikin,
muuksi. Pitäisi muistaa, että puo­lueellamme
on työväenluokan yleis-etu
j a päämäärä j a tulee sen siis
olla työväenluokan taistelujen ko­konaisuuden
tulkki ja ohjaaja,' Jo­kapäiväisten
kysymyksien j a taiste­lujen
pohjalle keskittyy työväen
pohjavoimien yhteinen toiminnan
rintama - j a niissä lepää perusta
vallankumoukselliselle poliittiselle
valtataistelulle tämänpäivän 'unpe-rialistisen
vaiheen luonteen ynunär-täessämme.
^
Mutta yhtä surkuteltavaa on se­kin,
että kysymyksestä koetetaan
selviytyä selittämällä ettei ole tehty
vielä sitä tai t ä t ä taloudellisessa
järjestämisessä, samoin kuin pyyte-ly,
~ e t t ä käytännöllisten askeleiden
ottaminen kokonaan unhoitettaisiin.
Mutta kenellähän olisi sitten oi
keus ottaa askeleet. Ainakin minä
sanoisin puolueen.-tp. kpmiteaa jaut-tamattomaksi,
jos ..se tietäessään' et­tei
kysymys ole~^ahdolIista täysin
toteuttaa muutoin kuin pitkäaikai.
sen prosessin tuloksena ja ensin
varoitettuaan ettei missään sölu-
^ M i n k f s vilaie komenfiMAi
pnolneen ykiäcbiji ^«»«»«ifi y » ^
VäAn ttdceauun ja sattamaaa Soon»
monistisen Nnorisolixton ^fanaaso^
lojes moodoftamists ja toiBibitaa.
(Kom. Nuorisoliiton koaventioaf
julkaisi jo teesitidn ^yiSmSSSSOs.
t ä askeleista.)
Entäs käytSnnaa$ten askeleidea
ottaminen? Kun .vastaa!» "Kaa­poon
lastuihin", niin rillohi en E .
hemmin kajonnut ^ e n ndtkä as­keleet
tnlisi olemaan endmäisis,
sillä olin • vakuutettu että ieskusri-rastojen
taholta tnBaaa Jo katso,
maan vilttämättömäkai jonKnlais-ten
ohjeiden ulosantaminen. Y l ^
ohjeita ei ofe kuitenkaan jolkaista
paitsi sellaisissa kestojknssa kuin
Montreal, suurissa työpaj<n68a, jois­sa
on puolueen jäseniä, jSijesty.
vät he "prop^anda**-fiohdhhi tar.
koitukseUa^kehittää ne täyällä pno-lueen
perusyksiköh tehtävil^ (jois­ta
selostin aikaiscnmiissä kirjoituk­sissani)
toimiviksi työmaasolniksi.
Kuinka. pitkälle j a kuinka jnan oa
se mahdollista riippun paikallisista
oloista. Nyt aluksi täytyy nuo so­lut
"alistaa paikkakunnan osaston
alaisiksi. Osasto toimii yhteistoi­minnassa
ylempien puolueorgäaniea
kanssa, jäljestää yleiset kokoukset
luento- ja puhetilaisuudet y, m.;
hankkii tarpeita, kirjallishhden, len-tolehtiä
yjn. j a jakaa toimhman
alueellaan soluille ja yksityisille jä­senilleen,
sekä yhdistää sellaiset
jäsenet, jotka eivät voi tySmaaso-luihin
kuulua (palvelijattaret ja
p i e n i s i pajoissa työskentelevät y,
m.) joko katusolujen kautta tai
suoraan -tosa^toon. Kaikki käyvät
osaston yleisissä kokouksissa. So­lujen
edustajat taas kokoontuvat
osaston johtokunnan kanssa, Ty5-
maakomiteain järjestämisessä ja
taistelussa y.m. toimii; sohi koko­naisena.
— Sitten voi. olla; jäseniä
työskentelemässä .pajoissa,, joissa: on
vain yksi työväenunio. .Tajlöin te­kee
solu, kokonaisuudessaan : va­semmistoryhmän
tehtävät muodiK-tuen
T.:U.E.L1 ryhmän.' eieinksL
Mutta myös voi olla useampia työ­väen
unioita, joten sohin täytyy
muodostaa erikoiset ryhmät niissä
kuuluvista jäsenistä. Samoin M-heiltddubeihin
täytyy solun muodos­taa
tällainen ^ly^hmä. Osasto koko­naisuudessaan
yhdistää nämä ryh­mät
eri -teollisuuksien mukaan jne.
Allekirjoittanut ei halua, antaa
puolueen, eikä järjestön toimeen­paneville
komiiteoilie krediittiä mis­tään
mikä on jäänyt tekemättä,
mutta ; satuin ^ juuri s taaskin teke­mään
lehdestä että puolneen. or-ganiseeraaja
ö n o l l u t PohjoiS'-<!Chit8-.
riössa, Tinimins y.m. -' hseampia
viiÖcoja työssä, samoin, esryskesällä
ja sitä vartehhan ph. siellä suoma­laisiakin
oi^anis^raajia käynyt.
Mutta juuri se; seikka että Komin­ternin
toisen kongressin päätöstä
ty^maakomiteain . ja, neuvostojen
muodostamisesta ja -toiminnan ke­hittämisestä
kun aletaan jäsenistön
taholta panemaan käytäntöön Poh-jois-
Ontarion kaivosalueilla,- taaten
mahdollisuuden' jäsenistön aktiivi­suudella,
ja saattaen käsittämään
velvollisuutensa ^nioihin järjestäy­tymisessä
kuin myöskin järjesty-mättömäin^
järjestämisessä, > ja sii­nä
työssä solujen välttämättömyy­den
ymmärtäminen tullen itsestään, .
ratkaisee noilla aloilla tekemättä
jääneen työn käytännöllisen toteut­tamisen,
<eikä yksistään tpt. komi­tea.
< Samat seikat juuri ovat alku­tekijöinä
Vancouverin saaren kai­vostyöläisten
järjestämiselle y. m.
y. m . • •
Työmaäkomiteat tyoTÄenjontto-jen
taistelnn yhdittamiten ja jär­jestämisen
välineiksi! Tyomaasola
kommnnistipnolneen yhteyden lä-lentäjäksi
. työläisiin, järjestöissä
toimintaan , ja jonldcoIiikdbtimiseB
johtamisen' ja taistelnkannon ko­lotta
jiksi! - Jokainen työpaja kom­munistisen'
taistelun Unnak^ceeksi!
Olkoon uudestahn jäi^'e8tämiskysy-myksen
pyrlcimyksena.
- • A. T. Hill.
runjarjestojen
ajoita
Kokoaskutso
pohjalle muuttamiseen saa innos.
tua ja ryhtyä ilman tp. komitean
ohjausta, kutsuisi koolle . puolue-
Jconventionin päättämään ennenkuin
on kootta jo käytännöllistä koke­musta.
Periaatteessa ae jo hyväk-:
Canadan Kommunistipuolueen^ »p.
komitean ja C. K . S. J . tp. komi­tean
suostumuksella kutsuu Kesii-
Ontarion piiritoimikunta piirin yB-määräisen
neuvottelukokouksen
koolle tammik. 25 ' päiväksi. 19»
kello ,10 ap. Sudburyyn, Ont
Kokouksessa tullaan neuvottdfrv;
maan Beaver^IiidEen; osaston PB«>'
lueesta erottäimsasiasta. Sinne Se-,
hotetaan piirimme osastoj» läbetfr;
mään edustajia säännöissä niiö*^
tyllä t a v a ä i i Beaver Laiken osasto*
kehotetaan myöskin läbottairfi»
joko yhden taf nseamman edn**
jan, joilla on aeBtys vaan «a äänes»
tyaoikeotta.
K.-oi PiirÄoSmikunnan f u r f^