1926-06-30-03 |
Previous | 3 of 7 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
: VAPAUS *aiiitt*yy Stidbnryssa, Oat., maanantaina, kcskivuldcona j a p ^ a n t a i n a . , ^ _ .^^^^ ^ S. G. NEIL. T o i m i t t a ja A ^ V O V A A f t A. , f V A P A U S ( l i b e r t y ) , VUha only ozsan of Ftnnisb Wqrkers i n Canada. P a b - ^Itsbefl i n Sudburyr O n t . , cvery Monday, Wednesday fViday. ^j' V R ^ i s t e r e d a f the Post Office Department, Ottawa, as seeond class matter. T I L A U S H I N N A T : f Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. ?2.2S, kolme kk. ?1.50 j a yksi kk. 7 8 c - ^ , ^ , ^ , i ^ ; Yhdysvalta vk. $5.50, pnoh vk, $3.00 j a kolme kk. $1.76: - _ ' ' 1 ^ joita ei senraa raha, e i t a l l a lähettämään, ipaitai agianaie8tffl_. j o i U a on^t^ '^General odvertiäing rates 75c per c o l . incb. M i - niimam charge f o r single insertion 75c. The Vapaus i s the best advertising medium among the Finnish "Peoi^e i n Canada. Maanantain lehteen aiottujen ilmotasten pitää olla konttorissa lauantaina; keskiviikon lehteen tiistaina ja perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^ > - Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g ;I<ome St. Puhelin 1038.vPostio80te; Box 69, Sudbnry,iOnt. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeenhoitajan per- . soonallisella . nimellä. J . V . K A N N A S T O , Liikkeenhoitaja. — Torstaina olevan laillisen juhlapäivän takia i l - n i ^ y y lehtemme seuraava numero vasta ensi maanan- .fainik Imperialistien vehkeilyt Kiinan ^ansaa vastaan i^VattankumoukselUsteri johtajia mui-hataan tuomioitta Kun Kiinan kansa ei enää vastaan ponnistelematta •i alistu imperialistisen sorron ja riiston alaiseksi,' ovat •"sortajat; konekiväärienpä kanuunoittensa avulla,ryhtyi neet siellä pitämään voimassa annettuja väkivaltaisia lakejaan. Tuloksena on, että satoja j a tuhansia kiln9- n laisia työläisiä ja taloppoikia on surmattu sekä salaa eitä jtilklsestL Näiden kylmäverisien murhien uhreiksi joutuvat etupäässä kansan herättäjät ja johtajat; Esim. viime vuoden marraskuussa englantilaisen poliisin käskystä yhtaddä vangittiin Shanghaissa, n.k. kansainvälisessä < kaupunginosassa; Shanghain ammattiliittojen presldent :ti Liuhua, joka ' o l l johtanut työtaisteluja Shanghals!>a viime vuoden toukokuusta alkaen. Hänet jätettiin kir vnälalsensotllaspäälllkön haltuun j a tapettiin myöhen^ min (ilman kuulustelua ja tuomiota. Kului useita päv viäiennenkun kiinalaiset sanoroddidet saivat asian tietoonsa j a sittenkin vasta englantilaisten sanomalehtien kautta, jotka ilakolddi asiasta ilmottivat; tapahtui myöskin vihne marraskuussa^ kun eräs talonpoikien j ärjestäjä ja. välistäj a Juauiping vangittiin ollessaan järjestämässä^ talonpoir kia. Hänen työnsä- johdosta kirjotti. amerikalainen lehti €WnaPress^ että «kömmunbml on-jo tunkeutunut syvälle Kiinaan;; Sisämaassa eräs oppinut' kiinalainen opettaa talonpojille, että maa kuuluu vuokraajille eikä heidän pidä sen viljelemisestä veroja maksaa. Hän on saanut muodostetuksi maanvuokraajien lihon, johon • kuuluu • jo 1,500 jäsentä. , Propagandistin ovat maanomistajat löytäneet sekä vangituttaneet hänet» ; : Samaan aikaan eräs englantilainen lehti saman asian ; yhteydessä selitti kommunismin pesineen jo monessa Kiinan maakuntaplirissä^v Ja imperialistisen sanomalehdistön agitatslönin tuloksena o l i , että Jusuiping määrättiin tapettavaksi. . Taaskin imperialistinen sanoma- -lehdistö tiesi tapahtuman,' ennenkun kiinalaiset lehdet^ Kiinassa on pääasiassa määräävinä kaksi lakia: laki rosvoja' vastaan' ja polilsisuojeluslaki. ; Nnmä lait laati jo v; 1914 Juanshikal, joka toivoi pääsevänsä, Kiinan keisariksi j a käytti noita lakeja. Kuomintangln johtajia vastaan. Näiden lakien nojalla on nyt ulkomaisen ryöstöpolitiikan kestäessä tapettu lukuisia la-fconjohtajia ja talonpoikien.sekä kaivos-, kutoma- y.nu työläisten 'järjestäjiä.' V Koska murhatut kansan johtajat j a ' vallankumoukselliset ovat enimmäkseen oppinutta väestönosaa, ovat kiinalaiset ylioppilaat, professorit j a muut oppineet alottaneet julkisen taistelun ulkolaisten imperialistien ; kiinalaisten sotilasdiktaatlorien avulla Kiinassa har-j ottamaa hirmuista terroria vastaan. ' Englannin valtiopankki tukee Kiinan valtausta^ Englannin työväenpuolue on onnistunut hankkimaan todisteita siihen, että imperialistien hyökkäys Kiinaa vastaan on suurvaltojen ^ etupäässä Englannin ja Japanin — etukäteen perinpohjin suunnittelema ja että Englannin valtlopanldci tukee sitä aineellisesti. ' Tähän suunnitelmaan kuuluu 100,000 miehen suUr ruisen, cvalkoihoislsta» kootun armeian Kiinaan' hankr kiminen sekä Kiinan rannikkojen saartaminen suurvaltojen sotalaivoilla, joka viimeksi mainittu osa suunnitelmasta on jo suureksi osaksi - toteutettu. Tällä tavoin on kiinalaisille vallankumouksellisille tehty mahdottomaksi kuletlaa itselleen,meritse aseita ja muita varustuksia. Asia on etukäteen harkittu perinp^ohjin. Perusteellisesti varusteltu 100,000 miehen suuruinen armeia maksaisi päivittäin % ^miljoonaa dollaria. Kiinan valtauksen lasketaan kestävän 2 vuotta, joten se tulisi maksamaan % biljoonaa dollaria. Tämä summa ja 200 miljoonaa siihen lisäksi kerättäisiin suurilla kansainvälisillä lainoilla. Näiden lainojen korvaukseksi anastettaisiin käytettäväksi kaikki Kiinan rautatiet, joita parannettaisiin j a lisättäisiin niin paljo, että niitä tulisi yhteensä olemaan 12,000 mailia nykyisen 7,000 mailin sijasta. Tähän taikotukseen suunnitellaan käytettäväksi yllämainittu 200 miljoonaa dollaria. KiiiTSkn rantateiden haltuunsa ottanusen kautta suunnittelevat imperialistit saavansa puristukseensa koko Kiinan maan j a kansan. ; Englannin ^ valtiopaiddu on' suostunut järjestämään j a takaamaan iuAo varojen jliankklmisjutun. Sillä on ybijTsäteenB idän kanssa Hongkong-Shan^bai. pankki^ liikkeen puheenjohtaja, j < ^ . on brittiläisen pääcnnan edustaja kaukaisessa idässä - seka samalla Englannin valtiopankin; tiedetään tähän -mennessä siirtäneen K i i nan edustajalleen ainakin 3 m l l j . dollaria vastavallan-komoidcsellisen propagandan harjottamlseksi Kiinassa. Kuinka paljo enemmän sinne on samaan taikotukseen varoja siirrelty ei kukaan tiedä, sillä suuikapitali^it pitävät kaikki tietolähteet kontrollissaan niin, ankarasti, että vain pieni osa beidän suurisuuntaisista veldceilyis-tään pääsee yleiseen tietoon. ; --y ' Tulevabuus tulee näyttämään missä määrin imperialistit menestyvät Kiinan valtauksessaan. Jäfjeslyneitten työläisten voimat Yhdysvaltain teollisuustyöläisistä on järjestynyt? 18 pros., sanoo A. Yoytinski eri maitten työväenliikettä koskevasi tilastoselostuksessaan.. Etutllalla tyiläis-ten järjestyneisyydessä on Neuvostovenäjä, missä teollisuustyöläisistä lähes 100 pros. on järjestynyt. Tilastojen^ esittäjä laskee työväestöön -kuuluvaksi kaildci ne työläiset, jotka saavat toimeentulonsa palkasta, lukuunottamatta liikkeenhoitajia, hallinnon jäseniä ja korkeampia virkailijoita. : ; KIrjotus koskee: 23 en maata ja käsittää se 35,710,- 829 järjestynyttä työläistä. Kaikkiaan on edellämainittuun yluokkaan kuuluvia työläisiä näissä maissa 120,- 674,000. Tästä määrästä työskentelee 69,397,000 teollisuuden, kaupan ja kuljetuksen palveluksessa, loput maanviljelyksessä, professionaalien toimissa ja yleisten laitosta palveluksessa. Nämä numerot pohjaksi ottaen käy selville, että ammattiunionistiseen liikkeeseen' on järjestynyt noin 29 pros. koko työväenluokasta ja noin 51.5 pros. teollisuuden, kaupan j a kuljetuslaitoksien palveluksessa olevasta työlälsmäärästä. Seuraava taulukko osottaa työläisten järjestynelsyyr den suhteet eri maissa: KominfeniDi te«t avät 'CN. kp:a «dostajiaton'laatimuta Ja fCominternin lasjennetnn bjrvSksymist» teeseistajT^ tp. fcm Järjestöjen voimat Itävallassa Belgiassa Tshekkoslov. Tanskassa Ranskassa Saksassa Elnglannlssai Hollannissa Italiassa Norjassa Puolassa Neuvo^ollit. Espanjassa Ruotsissa Sveitsissä' Jäsenmäärä 1,117,192 44,990 • 1,504,923 302,904 1,495,847 9,193,359 5,405,000 544,900 2,234,520 90,497 769,811 6,859,000 452,936 400,022 •, . 298,901 Työv. kokonaismäärä 2,000,000 2,265.000 3,775,000 959,000 10,000,000 19,500,000 16,330,000 l,900,00bf 8,200,0000 590,000 4,000,000' Teollisuud. ja kaupassa 1,200,000 1,655,000 2,280,000 435,000 4,240,000 12,960,000 11,860,000 1,070,000 3,715,000 285,000 1,170,000 3,400,000^^ i;300,000 480,000 '1,155,000 825,000 Muis. Eur. maissa 480,534 8,800,000 2,778,000 Yhdysvalloissa 3,815,485 -^30,500,000 21,000,000 Taulukossa on Neuvostoliittoa koskevissa sarakkeissa mainitsematta työläisten kokonablukumäärä, samoin kuin teoUbuuden j a kaupan palveluksessa olevairi työläistenkin lukumäärä. Yoytinski sanoo, että vv. 1920— 21 oli Venäjällä kysymyksessäolevaan luokkaan kuuluvain työläisten lukumäärä 6,000,000; mutta että sen jälkeen on Hikumäärä huomattavasti noussut. Paitsi Neuvostovenäjää, on Itävalta ainoa maa, missä enemmän kuin puolet maan työväestöstä on järjestynyt. Siellä on nimittäin järjestynyt 58.6 pros. Teollisuuden palveluksessa olevasta työväestöstä on maassa järjestynyt 97,7.v Työskennelkäämme näiden voimien lisäämiseksi ja niiden yhtenäisyyden saavuttamiseksi! Todellista tahtoa puuttuu Europan ja Amerikan suurvaltojen imperialistit ovat taas tänäkin vuonna ilvellleet aseistariisumisella. Samaan aikaan, kun suurvaltojen viisaat polltlköt pitävät konferenssia ja muka suunnittelevat, miten vähään' sotavarustelut kussakin maassa oikein määritellään, samaan aikaan jokaisessa maassa kiihkeästi pyritään mahdollisimman uusiaikaisiin Ja mitä laajempiin varustuksiin uuden sodan varalta. Ja vain jäytävä pelko silta, että mahdollisesti tuo toinen j a nuo kaikki muut suurvallat voivat ja ehtivät paremmin varustautua saa kaikki noiden suurvaltojen johtavat politikot ja valtiomiehet puuhailemaan sellaisilla kuin aselstarlisumlskonferens-seilla...' Saamme olla varmat, että piakkoin Genevessä pidettäväksi suunniteltu aseistariisumiskonferenssi muodostuu tuloksiltaan samanlaiseksi livepeliksi kuin v. 1921 Washingtonissa pidetty samaa asiaa ajava konferenssi. Siellä myöft 'olivat kaikki maailman suurvallat edustettuina ja 'rauhanaatteen kannalla olevien mieliä lohduttavia päätöksiä tehtiin sotavarustusten vähentämisestä koko maailman mittakaavassa. Mutta mitä sen sijaan on tehty sen jälkeen? Was-hingtonin aseistariisumiskonferenssin sopimusten alle-kirjottamisen jälkeen ovat allekirjottajina esiintyneet vallat rakentaneet yhteensä 53. suurta risteilijää, joista yksinään Englannin suuryallalle kuuluu 23. Sanotun konferenssin jälkeen syur\''aItojen rakennuttama laivasto tekee yhteensä seuraavan määrän erilaisia mur-halaivoja: 2 superdreadnoughtia (sUurinta lajia panssarilaivoja) v 4 ilmalaivojen kuljettajaa, 53 suurta risteilijää, 144 torpeedohävittäjää ja 154<vedenalaista, eli yhteensä 357, joka l u k i i n i i n erinomaisesti osottaa maailman Imperialistien teeskenneltyä halua vähentää sotavarustelujaan. Ja tietenkin maa- sekä llmavarust-lulssa pyritään variptautumaan samassa suhteessa eikä yksikään suurvalta halua jäädä toisista jälkeen näissä sotavarustelupuuhissa. ; 1. Objektiiviset ehdot sosdalismin voitolle s Enropassa kypsyvät yhä enemmän^ • Thä suuremman merkityksen saa eobjektiivinen tekijä, s-o. kyiOrmys siitä, missä määrin työväenluokka tiivistyy, missä määrin l u j i t t u v a t Icommunistiset puolueet, missä määrin, niistä tulee todella bolshevistisia puolueita, missä mää> rin ne osottavat olevansa tilanteen tasalla. Nähden (kapitalismin o ä t - taisen vakiintumisen yhteydessä) proletaarisen vallankumouksen v i t - kall^semmankin kehityksen mahdollisuuden pitää kommunististen -puolueiden kuitenkin yalmistaa itseään n i i n , että ovat. valmistautuneet v a i -, lankumoniksen'' nopeampaankin kehi-tystempoon^ Mitä huomaavaisin kommunistipuolueiden vaaliminen, työ niiden • poliittisesti kasvattamiseksi, karkaisemiseksi, organlsatoo-risesti tiivistämiseksi, aatteellisesti lujittamiseksi, vallankumouksellisen päättäväisyyden j a massoihin lähes-tymistaidon kehittämiseksi — siinä Kommunistisen intemationalen tärkein tehtävä lähivuosien aikana. 2. Nyt, "jolloin sarja Europan tärkeimpiä kapitalistisia valtioita, kapitalismin osittaisesta "vakiintumisesta*? huolimatta, on joutumassa taloudelliseen umpikujaan; jolloin kapitalistisen Europan tuotantovoimat taantuvat t a i tallaavat paikoillaan; jpnoin työtätekevien laajojen massojen . elintaso alenee^^- jolloin Amerikan imperialismi yhä enemmän muuttaa Europan kapitalismin vasallikseen; jolloin työväen/laajat massat, niiden joukossa sosialide-mokraattisetkiny työläiset etsivät ulospääsyä; syntyneestä tilanteesta, tullen kokemuksestaan vakuutetuiksi;: siitä, että fosdemien "koalitsioni-^ p o l i t i i k k a ' ' , yhteistyö porvariston kanssa ei tuo yhä sekasotkuisam-maksi käyvän pulan ratkafsua — tällaisessa tilanteessa on; kommunististen puolueiden tehtävänä: avarammin,-]> 3ätt^vämmin' j a sitkeäm-min kuin milloinkaan ennen levitet-tää kansan laajojen massojen eteen ohjelmansa Europan pelastamiseksi - r - proletaarisen vallankumouksen kautta, proletariaatin diktatuurin kautta, Europan sosialististen yhdysvaltojen ; kautta (tunnussana, j o n k a Komintern hyväksyi<^ j o v. kansainvälisten konferenssien (ta- 1923), totenttamahft tunnuslauseen: "Kaikl^ien maiden proletaarit j a maailman ^sätretut kansat, l i i t t y kää yhteen!" - Propageerattaessa Europa'n yhdysvaltojen aatetta, 'keinona Länsi-Eu- T O p a n proletariaatin ja: kansojen vapauttamiseksi 'kaksinkertaisesta sorrosta, kansallisen pääoman j a Pohjois- Amerikan pääoman sorrosta, on pidettävä mielessä seuraavat seikat: Ensiksi, Europan ^yhdysvaltojen tunnussanaa on pidettävä Europan maissa" käyvän voitokkaa», proletaarisen vallankumouksen- tuloksena synt3rvien Europan sosialististen neuvostotasavaltojen valtiollisten keskinäissuhteiden poliittisena ilmaisuna. Toiseksi, voitokasta proletaarista vallankainousta Länsi-Europas-sa. tunnussanan Europan yhdysvallat yhteydessä ei pidä ymmärtää proletariaatin ; ehdottomasti yhfai-l o n d e l l ^ n j a aseistariisumiskonfe* renssin) yhteydessä kommunistiset puolueet^ lähtökohtanaan Kominter. n i n yleiset ^ohjelmakohdat, kehittävät työtätekevien l a a j o j ^ i massojen eteen konkreettisen ohjelman Europan pelastamiseksi kapitalistivastai-' sen politiikan tietä. 4. Mutta tämän propagandatyön ohella pi^ä kommunistipuolueiden osata päästä lähelle; työväen laa-: j i m p i a massoja sarjalla konkreettisia osittaisvaatimuksia, toimintaohjelmalla lähimmäksi ajaksi, minimivaatimuksilla, j o t k a vaihtelevat kussakin maassa kunakin ;hetkenä, nostaen kulman kärkeen 'sellaiset vaatimukset, jotka ;poivat saada ja osaksi jo- saavat sos.-dem. työväen j a puolueettoman 'työväen kannatuksen j a j o t k a ovat työtätekevien elintason parantamisen linjalla ja edistävät proletariaatin vapaustais-. telua. - 5. Pyrkimys yhtenäisyyteen — se on peruspiirre, joka luonnehtii työväen nykyisen mielialan miltei koko maailmassa. Yhä tiukempi tahto: yhtenäisyyteen: tietoisuus s i i - täi että j o l l e i yhtenäisyyttä työväen riveissä saada aikaan, tulee asema yhä enemmän j a enemmän huononemaan ; yhtenäisyystunnuksen populaarisuus, eritoten ammatillisen yhtenäisyyden tunnuksen populaarisuus työväen massojen keskuudess a — s e on. nykyhetken peruspiirre työväenliikkeessä. 6. Tällä perustalla pitää nyt e r i koisen laajasti kehittää yhteisrinta-mataktiikkaa. Yhteisrintamataktii-kan ; yleisempi soveltaminen on vast a alkamassa. Tätä taktiikkaa, joka ensi kerran peruspiirteissään julistettiin Kominternin > kolmannessa kongressissa, on konkretisoitu neljännessä j a viidennessä kongressissa . sekä laajennetun tp. k :n istunnoissa, yaikka se on proletaarisen etujoukon -taktiikka kokonaiseksi aikakaudeksi, /aina siihen saakka kunnes' olemme vallottaneet puolellemme työväenluokan enemmistön, pitää yhteisrintamatäktiikan saada konkreettinen sisältönsä : j a muuttaa muotoaan muuttuvassa tilanteesta, riippuen paikan j a .ajan m u kaan. siellä • voida ottaa yhsaän vakavaa askelta yhteisrintamatäktiikan to-tenttamistekrä eikä massojen me-, nestyksellä vallottamisessi. Kansainvälisen p r o l e t a r i a a ^ yhtenäi-syystaistelnn, eritoten ammatillisten luokkaliittojen f yhtenäisen intemationalen : luomistaistelun kannalta tulee Komintern' kaSdn: voiminsa tukemaan Englannin j a Neuvostovallan ammattiliittojen yhtenäigry»- komitean työtä, samoin k u i n -j^kais- Upton Sindair Nykypäivien -hnöniatnfTnn^nifgj p p i ' varillisekBi knjallisnuden arvoutelil j a k s i tunnustettu tanskalainen George Bramd^ kuvaa amerikalai». t a työläiskirjallijaa, Upton Sinclai-rea: seuraavasti: ' Upton Sinclair kuuluu n i i h i n - ^ r a t t a i n harvalukuisiin kirjailijoihin, j o t k a ovat pyhittäneet elämänsä^ . , ^_ , sialistista oikentta vaativaan valiR. ta r e h e m s t a ^ t e t t a samaan'«uun- tustyöhön ja asettaneet t 4 e ^ taan. Komintern pn horjnmattoy ^ valitUmansa t a r k o t u ^ T^ masti vakuutettu riit^ että ^a^il- '^nSenf S ^ l ^ i ^ : " man ^mmatiUisen luUceen yhtenm- intomielisenä i n e T J S ^ syyden aate viittaa a m a f a n t o p a u k - ^ ^ j ^ uhraamia S sessa^ ettei Engtenmn ja Nenvo^ ^ s a a v S k t S " tovallan ammattUuttojen yhtenai- . ^ i i r i , ; ^ e«^w^« «-^ syyskomitea jostain ^ s t ä onnistu. J ^ ^ ^ J » ™ ^ ameeUista «enes-y S ja yhä laajeptaiaan ' työtään. kuluttanut an- Samalta näkökannalta tulee Komin-, summat^ yrityksiin, joi-tem täydelleen kannattamaan aika- tZ*- tonroi torjuvansa vää- ' ryytta ja edistävänsä inhimillistä onncä. Toistuneista pettymyksistä huolimatta häh on -uskoaan ja ugi. kailtistaanimenettämättä aina aiot-tanut uudestaäi. : Vakaumukseltaan -sosialistina ja innokkaana yleisesti omaksumattomien aatteiden . kannattajana, sei. Iäisten yhteiskunnallisten olosuhteiden paljastajana^ jotka olisivat muuten voineet jäädä salatuiksi nutta työväen edustajaliikettä U S S - Bään, millä o n oleva'yhä suureneva merkitys taistelulle kansainvälisen proletariaatin yhtenäisjryden puolesta!; 8. Yhteisrintamatäktiikan ajamisessa käjrtännössä on usein tullut i l m i kaksi, virhettä. a) Kääntyessään sos.-dem. työläisten puoleen ovat-* puolueemme asettaneet yhteisen esiintymisen ^ h : suurelta yleisöltä, hän saa yleensä doksi sellaisia -raatimuk^ia, joita vastustajikseen' maansa vaikutiisval-mielialaltaan vielä reformistiset työ"; Iäiset eivät tiettävästi voineet hy- •väksyä. Esim. Ranskan puolue, ehdottaessaan Rapskan sosialisteille yhteisrintamaa taistelussa Marokon sotaa vastaan, asetti yhteisen esiintymisen ehdoksi sen, että on hy- -röksyttävä tunnussana Ranskan joukkojen evakuoimisesta j a veljei-lystä riffien kanssa. b) Yrittäessään saada sopimusta sosdemien kanssa ovat järjestömme joskus antaneet sitoumuksen, ettei-röt sanallakaan esiinny sos.- dem. puoluetta vastaa»», s.o. kieltäytyvät kommunistisesta agltatsio« nista (hiljattain eräässä Saksan kommunistipuolueen paikallisista järjestöistä). Nyt eritoten on välttämättä muistutettava .kolmannen kongressin taktillisista: päätöksistä, j o i t a '^itten neljännessä j a viidennessä kongressissa kehitettiin ja täydennettiin. Näiden kongressien perustavat takr tiiliset teesit ovat edelleen paikkansa pitävät eikä niitä ole tarvis millään -tavalla 'revisioida.'' 7. Pääpaino ^hteisrintamataktiik-kaa ajettaessa on nyt pantava ammatilliseen liikkeeseen'. Nyt ^ eri; maiden työv^nliikkeessä muodostuvien "vasemmistosiipien" luonteenomaisena piirteenä on niiden ammatillinen luonne. ^ Siksi yhäkin tärkeämpää kommunistien toiminta 'ammatti^itoissa. Auttaa ammattiliittojen vasemmistoaineksia, tukea niiden ^ pyrkimyksiä työväenluokan voimien tiivistämi£feksi, taistella ammattiliittojen yhtenäisyyden aikaansaamiseksi j o k a , maassa, taistella kaisena voittona koko Europassa,' luokkaliittojen yhte- ' »konaisena vr ^ mullistuksien vaan kokonaisena vallankumouksel-[ internatii)nalen luomisen listen jonka kuluessa proletaarinen vallankumous voi voittaa aluksi erinäisissä tai yhdessäkin Europan maasr-sa, voittaakseen sitten kaikissa E u ropan maissai Kolmanneksi, tunnussana yhdysvallat tietää "sitä, että Europan vapautuneet kansallisuudet voivat liittoutua vain täydellisen v a paaehtoisuuden pohjalla j a ehdolla, että täydelleen tunnustetaan kansojen itsemääräämisoikeus. s.Neljän-neksi, tämä tunnussaila, tultuaan proletariaatin diktatuurin tunnussanaksi^ merkitsee siirtomaiden ja puolsiirtomaiden kansojen -vapaiksi julistamista j a yhteistyön järjestämistä niiden kanssa täyden vapaaehtoisuuden pohjalla. Suurta hyötyä tuottaa tunnussanan "Europan: sosialistiset yhdysv a l l a t " tai "Europan työläis-talon-poikaisten tasavaltojen yli/dysvallat" propaganda, kun: se- järjestetään o i keille raiteille (tunnussanan " y h dysvallat" matalan pasifistisen tulkinnan arvostelu j a ivaaminen, i>or-varillisen ajatuksen voimattomuuden paljastaminen). Samalla on useissa Europan maissa (Ranska, Italia, Balkanin maat. Puola, Tshekkoslovakia, Saksa) erikoisella voimalla työnnettävä esiin tunnussana "työväen ja talonpoik a i n hallitus". Europan sosialistiset yhdysvallat liitossa USSRrn kanssa, liitoapa maailman sorrettujen kansojen kanssa. aikakautena, | puolesta — siinä voimävipu yhteisrintamatäktiikan toteuttamisessa. Komintern vakuuttaa, että yhtenäisyyden saavuttamiseksi ' k a i k k i kommunistit antavat suostumuksensa itsenäisen toimivan • P r o f i n ternin lakkauttamiseen , j a . seii sulattami-seen yhteen Amsteruamiii. i n t e m a tionalen kanssa molempien amma-. tiilisten . internationalien >yhteisen -maailmankongressin perusteella ehdolla, että kumpikin puoli säilyttää agitatsionivapauden. On ilman muut a selviö, että siihen asti; kunnes tämä yhteensulattaminen käy mahdolliseksi, ' jokaisen kommunistin velvollisuus on k a i k i n voiminsa tukea Profinternin ,työtä- Komintern hyväksyy täydelleen N. k p : n (b:n) kk :n lausunnon siitä, että -USSR :n ammattiliittojen,. j o t k a ,ovat P r o f i n - ternin osa^ liittymisestä . ^ s t e r d a - miin ei voi olla puhettakaan, sillä Amsterdamin internatsionale, joki nykyisessä muodossaan on imperialistisen .Kansainliiton ase, e i aja proletaarista luokkapolitiikkaa, sa-boteeraa. työväen yhtenäisyyttä j.n.€.. . . k o i n i n t em vaatii, että Ranskan kommunistipuolueen (tietysti -sopi-^ maila unitaarisen työväenliitoii kanssa) j • Tshekkoslovakian kommunistipuolueen . (tietysti täydessä sovinnossa punaisten ammattiliittoj en k k : n . kanssa) pitää paljoa tarmokkaammin kuin tähän saakka ryhtyä toteuttamaan Kominternin Kumpaakaan ei voi, sietää. Ranskan joukkojen Marokosta -evakuoi-misaatteen tai Ranskan joukkojen riffien . kanssa « veljeilemisaatteen propageeraaminen on^ ehdottomasti oikein. jMutta aivan väärin on asettaa .'nämä tunnussanat yhteisten toimintojen ehdoksi reformistisille työläisille näissä oloissa. Pyrkiminen kaikin : voimin sopimuksiin sos.-dem." työläisten kanssa yhteisiä esiintymisiä varten on ehdottomasti ; oikein- Mutta aivan sietämätön on itsenäisyydestään luopu-lAinen: Tehtävämme-yhteisrintama-, taktiikkaa toteuttaessamme sisältyy siihen, että täydelleen säilyttäen itsenäisyytemme j a propageeraten sopivassa onuodossa aatteitamme me samalla otamme alotteen sopimuksen teossa sos.-dem. työläisten ja puolueettomien - työläisten kanssa vaikkapa alkeellisillakin työväen reformistisille ja puolreformistisille kerroksille hyväksyttävillä tunnussanoilla, kun nuo tunnussanat vain ovat porvaristoa vastaan käytävän taistelun l i n j a l l a ; Enimmäkseen tur levät ne. olemaan 8os.-dem, työläisten kannalta hjrväksyttäviä j a , t o i vottavia vaatimuksia, mutta hjrrin vähä toivottavia (tai vastahakoisesti, joukkojen painostuksesta hy-äksyttäviä) sos.-dem. johtajille. Parhaana esimerkkinä voitanee esittää taistelu Saksan keisariperheen omaisuuden takavarikoimiskysymyk-sen ympärillä. - liitossa Amerikan proletariaatin so- taktiikkaa ammatillisen yhtenäisyy-sialistisen osan kanssa -edustaisivat den k i r e y k s i s s ä . Komintern huo-n i i n valtavaa voimaa, että sille e i , maiittaa, että konservatismi tässä imperialistinen Amerikä mitään kysymyksessä tuo vakayia vaurioita toiminnalle. Komintern katsoo, että ^ ellei tätä konservatismia Ranskassa' ^ "1 Se, ettei ymmärre'tä kommunistien osuutta olevissa tai mahdollisesti muodostuvissa työväenpuolueissa, se aiheuttaa vakavaa vauriot a . yhteisrintamataktiikalle. E i ymmärretä sitä, että ei voi tyytyä pelkkään "avoimen" kirjeen (tai muutamien kirjeiden) lähettä-mis- en sosdemeille; että ei voi rajot-tua pelkkiin "yhteisrintaman" muodollisiin puoliin; että yhteisrintama-taktiikkaa oikein sovelluttaessa pitää ajatella > paitsi agitatoorisia saavutuksia, myöskin organisatoorista l u jittamista — nämä virheet ovat vielä perin yleisiä useissa Kominternin sektsioissa. Enemmän kuin ennen pitää kommunistipuolueiden , muistaa sitä, että yhteisrintamata'ktiikaila on myös omat vaaransa; Kun sos.-dem. johtajat vastoin -tahtoaan (joukkoien painostuksesta) joutuvat^ tekemään sopimuksia kanssamme, yrittävät he joka. tapauksessa kaikin voiminsa muuttaa kommunistipuolueen sos.- dem. puolueen lisäkkeeksi, s.o. r i i s tää kommunisteilta'itsenäisyyden, ja ratkaisevalla hetkellä joko pettävät käsmnissä olevan liikkeen taikka kampeavat sen luonteen porvaristolle edullisemmaksi. Kaikissa yhteisissä esiintymisissä, kaikissa myönnytyksissä sos,-dem. työläisten mielialoille pitää kommunistipuolueiden pjrsyä uskollisina i t selleen, pitää prop^ge^rata ohjelmaansa kokonaisuudessaan, typistä-mättömänä, niiden pitää kohottaa taisimmat sanomalehdet. Vaikka hän onkin aina ollut köyhä mies eikä ole milloinkaan suostunut tekemään kustantajilleen lukuisien painosten ja yleisen- kansansuosio^ edellyttämiä myönnytyksiä, hänet on .kuitenkin kuvailtu radikalistikei-kariksi j a sosialistimiljoonanneheksii Hänen on täytynyt monet kerrat vaihtaa kustantajaa, mikä seikka todistaa, ettei' hän etsi aineellista voittoa. Lpton Sinclair kuuluu niihin hy-kyaikaisim kirjailijoihin, jotka ansaitsevat erikoista' Myötätuntoista mielenkiintoa. Hän ei osota ameri-kalaista isänmaallisuuttaan yhtymällä Yhdysvaltojen laadultaan sangen ehdonalaiselle vapaudelle viritettyihin ylistyslauluihin, vaan edustaa todellisen vapauden^, ihmisen vapauden elämänv9imaa. Hän ei tyydy kylmäverisesti ja hupaisesti kuvailemaan oloja j a asioita sellaisinaan. Vetoamalla maanmiesten-sä kunniantuntoon j a hyvään tove-rihenkeen, hän avaa silmänsä näkemään niitä kauhistuttavia olosuli-teita, joissa sadattuhannet palkka-orjat elävät. Hänen tarkotuksenaan on parantaa näitä luonnottomia o-losufateita,' hankkia kaikkien koy-himmillekin hiukan vialoa j a onnea, saada heidänkin kokemaan mieluisaa hyvän olon tunnetta ja sitä lohdullista tietoa, että oikeus on heitäkin varten olemassa. MontoD ootbia {»KenttiUoUakomitea toimeenpanee remakan ulkoilmajuhlan lauantaina, heinäk. 3 p. Tämä juhla onkin ensimäinen laatuaan tänä kesänä. Donavan laakso, jossa tuo juhla tullaan pitämään, on ennestään jo tuttu paikka paikille. Urheilijat ovat harjotelleet rajusti koko kevään sekä kaivaneet j a kuokkineet juoksuradankin hyvään kuntoon, joten' kelpaa V siinä juosta ja kelpaa sitä katsellakin. . Naisurhelijat ovat aina ennenkin olleet yleisön suosikkeja kaikissa kilpailuissa ja niin kai nytkin. -Kuuleman mukaan naissukupuoli tulef olemaan runsaasti edustettuna näissä kilpailuissa. • Lapsia ei myöskään ole unhotettu, vaan tulee heillelcin järjestettäväksi kilpailuja. Sittpn se ruisleipä (pomppenikki) ja kirnupiimä maistuu ulkoilmassa mainiolta. Ja entäs sitten ne hauskat iltamat j a tanäsit iUalla haa-lUla. Siinähän sitä onkin lystiä indeksi Iltapäiväksi. Toivottavasti suomalaiset, työläiset Torontossa ottavat tämän huomioon ja tulevat oikein sankoin joukoin viettämään hauskan j a toverillisen iltapäivän vapaassa luonnossa. Komitean jäsen. -^•:^v .•.-•;•://.::.••; V ; Naisten iltama pidettiin tk. 19, pi Aluksi oli arvokasta ohjelmaa, kestäen noin kahden tunnin ajan j a lopuksi tanssittiin. Yleisön puo-^ lesta oli osanotto tyydyttävä, joka äntof alkavalle naistoirainnalle rohkeutta j a intoa pyrkiä eteenpäin. Canadan työläisnaisten Hiton »no-mal «iinen osasto perustettiin täällä tämän kuun alussa j a samalla teht i i n alkuvalmistelut./ Tämän suomalaisen osaston J o i n e n kokous pidettiin t.k. 22 p-, jossa valittiin seitsemän henkeä käsittävä johtokunta j a edustajat liiton kaupunkikomiteaan. JohtoTninta velvotettiin hankkimaan jäsenkortit j a merkit yJ»- tarpeet liiton päämajasta, sekä htio- .lehtiinaan niiden jakamisesta jase-mahtaisi. < , ' 3 . Eritoten on välttämätöntä, etr tä Kansainliiton koolle kutsumien liikettä yhä korkeammalle j a k o r - n i l l e. j a Tshekkoslovakiassa voiteta, keammalle menettämättä yhteyttään massojen kanssa. - ^ • i XJatk.) Myös päätettiin pitää iltamat tn-levan leinäkuun ajaöa Ja velvotett i i n johtokunta neuvottelemaan suo-
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 30, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-06-30 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260630 |
Description
Title | 1926-06-30-03 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
: VAPAUS
*aiiitt*yy Stidbnryssa, Oat., maanantaina, kcskivuldcona
j a p ^ a n t a i n a . , ^ _ .^^^^ ^
S. G. NEIL.
T o i m i t t a ja A ^ V O V A A f t A.
, f V A P A U S ( l i b e r t y ) ,
VUha only ozsan of Ftnnisb Wqrkers i n Canada. P a b -
^Itsbefl i n Sudburyr O n t . , cvery Monday, Wednesday
fViday.
^j' V R ^ i s t e r e d a f the Post Office Department, Ottawa,
as seeond class matter.
T I L A U S H I N N A T :
f Canadaan yksi vk. $4.00, pooli vk. ?2.2S, kolme kk.
?1.50 j a yksi kk. 7 8 c - ^ , ^ , ^ ,
i ^ ; Yhdysvalta vk. $5.50, pnoh vk,
$3.00 j a kolme kk. $1.76: - _
' ' 1 ^ joita ei senraa raha, e i t a l l a lähettämään,
ipaitai agianaie8tffl_. j o i U a on^t^
'^General odvertiäing rates 75c per c o l . incb. M i -
niimam charge f o r single insertion 75c. The Vapaus
i s the best advertising medium among the Finnish
"Peoi^e i n Canada.
Maanantain lehteen aiottujen ilmotasten pitää olla
konttorissa lauantaina; keskiviikon lehteen tiistaina ja
perjantain lehteen torstaina kello 12 päivällä^
> - Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g ;I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-06-30-03