Vapaus, August 18, 1930

              Maanantaina, elok. 18 pnä — Mon., Au^. 18
T A P A TT 91 O c u i l a MoaatilMa tjStUtam *i*e» lla«ik«aa«taK nmtan 9U-
-VAPAUS (Lil«rfty»
' « o n <rf TaaiA. VoAtn ia U U M U . PcbUdbcd d»ni a i SUbair. OOKte. «t «h» P« i < QtCe» »«pitiqqi».
; l^MltoOTMt Vapaat, Box 69, Sodtotr. 0 « -
'MMlset: Kuetton 1838. — Toi<aitiu 536XP. — Kirjalasppa ZMJTT.
t|taMa: 01Ce« (Job *odc. adTctuaaeau. «te) IQ3a-tUUMr S36W.
liike on johtanut puoluctyön kor-jaantumiseen
kaivostyöläisten kes-iuoQ
teen, mihin on yhdistettävä jdi-ritoimikunnan
ja yksUcköJoi väline^
ZM7V.
naiOTUSUUCTAT VAPAUDESSA I
XktataikuamcMU-t O A ) k«rt». «2-00 kakai kertaa. — A.iolUtM*!» a«aa(D« Mawt<df*nkM
%t »pb**t««M. — a(ui«eiaM«tK.ili««iuk.«» S«e t u t a . « Ä ) S kerta» — aretjnrtitaotaJaat
«SilQ *>«e.taa. — A«u.toeioaa.«ol«t »2.00 keiu, $3Ä( k a U kactM. — Kmoall»ot»kae
iM IMM«. «BdcoasilaotskMt $2X0 k r T i a . S9 Ui^usakaa kiitoabaioattj U l «uacariiaria. -
«al*t.^~ t ' * » ^ ia a«-t-nm>tukt«< SUc L r i t j . ».00 kolme kenaa. — THapUaUMtta}^ la Haot*»
••«t<< "O. »iiri;;!»*»», ' J h - t ^ ^ t ä » » i l n K t a i b i a u etokätvea.
ir TJLAUSHIKHATs
* TftAUe. « U . «?SO. S tk. H.73 fa 1 Ik- »1.00. — TUTttVimthi* J *
« K •nMatOf > 1 •* %t>9a. * kk- ia 1 U(. • ^ ' ' - • "
^tMMiiUiH J - W. AhlfTiat.
j f a i m r r : J . W. Abluriat. • .
OltUai,' Boofcatoc» «sd Prisiahivt Vapaaa BaUdiaf. EJs toart. ^
AO « M U t» ba addteaMd: Vipaaa. r.O. Boz 69. Sadborr. Ost.
'aa a»9 aiOoIa U ^ M ata raaueau enainuiiarea kirJaeKcaaa, kbjattakäa M4aIlcM UOifci»
^ t a t f q peraeoaaniaeUa nUatUI; 1. W. Atl<|TUt. liikkeeaboiu)».
Uerta tuomari Väinö Tamexin huQlia
kuudessa, taistelu Wheatleyn ja samoin kuin piiritpimikunan ja tp^
kumppanien syrjäyttämiseksi, on j keskuskomitean välin&B läheisem-tehnyt
mahdolIL-eksi korjauksen ' päm yhteyksien kehlttäminfÄ,'*
työ.skentelyssä työttö.Tiäin keskuu- Konventsionin olisi pltänji'n^Jti^
dessa ja huomattavan parantuml-; sevammin ja perusteelliseiiijnJn''iä-
.•^en puolueen työssä vaalitaistelu-1 sitellä sosiaiixefcrmismin ripiQjist 'ja
kamppanjoisäa taistelussa sosialire-1 tehtäviä taistelussa sitä vastaan,
formfsteja vastaan. Nämä ovat po- f-Tämän tekemättä jättäminen ny-sitiivisia
saavutuksia ja korjauksia ; kyisessä Alfaertan tilanteessa oU va-työssä
mikä on nähtävissä piiri no. j kava virhe.
3. Samanaikaisesti ei kuitenkaan) Teinen plirikonventslonln pä&asfr-jpyrkimyksemme on pystyttää puo>
voida sanoa että puolue olisi käyt-i]jnen heikkous, joka on väJttämä-tänyt
hyväkseen mahdollisuuksia , töintä korjiata, oli se ettei'vainaa
työlle ja täysin kehittänyt mahdol- j trttu selvää ja ratkaisevaa päätös-lisuuksia
mitä Albertan lilanne on i pontta puolueen tehtävistä työläis-tarjonnut.
Kieltämättä se organi- taloudellisissa taisteluissa. Oh
vetäjä nuorison luokkataisteluun,
käyttätoälfil' iflstttuuttia^
t3ön järj^st^liUkessä kou^u^sa j ^ '
yUopistossa-^TÄiiifin tulee öllii jnioi'"
lueen Sraiksia^ ttojan.
PolkomT'ij>yäl^|gry valitun piirin
toimeenpaiiev{m'''£omiteem'' j9: pliri-tcimikunnan-
iB^ uskoiM^e eitä tä.
mä johto on kykenevä kääntämään
puolueen kasvot joukkotyöhdn, ve­tämään
puolueen IfUieisempään yh­teyteen
JpukköjeiQ kanssa. -Meidän
\vlstjseksi puolueeksi Olemme'näh-iipet
mitä ^askeleita eteenpäin voi­daan
Albertassa saavuttaa' seura-
•teii inilitJÄttisen toiminhan ja joh-
^:d^ Unjaä. iff näemme 'vallanku-
^läotiksellisen {Molueeh suuren lu-j^^
Cuiäisen seuratessamme tämän
vi^lsdjkpmoTikselijs^ taistelun lin­jaa.
Kalkki hcnrjuvat Ja vastaan
hangoittelevat tulee syrjäyttää val-lankum
ouksellisesta puolueesta.
Vallankumouksellisella tervehdyk.
^ellä.
No. 194.
Herra tuomari Väinö Tanner on
mjöskin lausunut mielipiteensä
Suomen yhteiskunnallisen elämän
j a työväenliikkeen tulevaisuudesta.
"Käytännöllisenä sosialidemo­kraattina"
hän selittää olevan* hul-lyn
yrityksen pyrkiä kommunistis
f a liikettä tyyten Suomesta hävit­tämään.
Noin 400,000 ihmistä
pyyhkäistä olemallomiin ja tehdä
mahdottoniaksl heidän vaikuttaa
maan asioihin, ci ole herra tuo­marin
mielestä mahdollisia. Kas
näin hän edelleen Ikirjoiltaa:
"Voi hyvin ennustaa, kuinka
tässä yrityksessä tulee käymään.
iVäennäiscsti ei liety.=ti ole mah­dotonta
lakkauttaa kommunistien
julkinen toiminta ja näyttää maa­ilmalle
toimenpileidcn johtaneen
toivottuun tulokseen. Mutta mi­hin
siirtyvät nämat sadattuhannet
kansalaiset? On selvää, etteivät
ne tule tyytymään olemaan vain
passiivisina katselijoina yhteiskun­nassamme.
Samoin on selvää, et­tei
ainakaan suurin osa heistä tule
akivaltaisten toimenpiteiden
yooksi vakaumustaan muuttamaan
sikäli kui?) heidän kahlaiisa on
perusiuniit vakaumukseen eikä ole
vljcraiden rahojen voimalla ylläpi-eltyä
höyryä."
"Kiihkeimmät tulevat arvalta-vasti
paitiumaan maan alle ja har-j^
oit^amaan salaista toimintaa, jo-hotiiieiUä
jo on ollut hyvää har­joitusta.
Jos terrori toiselta puo-ien
tulee olemaan räikeätä, vas­tataan
siihen vastaterrorilla."
, "Tqmä ei kuitenkaan ole suurin
luonne tulisi ilmeisesti huomatta­vasti
muuttumaan. Eikä eduUi-
.'^cen__älUialaan."
<'"Seuraukset nyt
r
suunnitellusta
'karsimisesta' poliittisissa ja kun­nallisissa
vaaleisija saalti^at niin
ollen johtaa kehityksen vallan
j)äinvastaisiin tuloksiin kuin on
odoteltu. Se saattaa vaikuttaa hai­tallisesti
meikäläiseen työväenliik­keeseen,
eikä suinkaan eduksi yh-
Iciskunnalle."
"Sosialidemokraattiselle työväel­le
ja sen järjestöille nämä uudet
tulevaisuuden mahdollisuudet asel-laval
joukon uusia vaatimuksia.
NiiderL-on jnikälL mahdollista koe-tntt^
qHnjf}t.i it«;pä.ön sjt^' iiilttf
vaaraa jyaslaan, jota edelläkuvatul
mahdollisuudet merkitsevät" N i i -
den on koetctlava varoa, elteiväl
tunnetusti kommunistiset ainekset
pääse tunkeutumaan niiden rivei­hin
ja soluttamaan niiden toimin­taa.
Nyt jos koskaan tarvitaan
erinäisiä 'karanteenimääräyksiä'
uusien jäsenten vastagnolossa ja
anneltaessa niille vaikutusvaltaa
järjestöjen sisäpuolella."
Kuten näemme, ei herra tuoma­ri
Tannerilla suinkaan periaatteel­lisesti
»1», "^'iHnn jnii'i^"i
ta kommunismi pyritään Suomesta
tyyten häYiltämään —- jopa hän
tekee ilkeitä " viittauksia kuinka
osalla l^ommunistinen liike Suo­messa
olisi oliot"**Vierdiden'* (iar-koiltaa
Neuvostoliittoa) rahoilla
ylläpidettyä mutta käylännälli-sislä
syistä hän sen pitää mahdot­tomana.
Ja sekään ei häntä eni-y^
ara. yiel^ suurempi uhkaa toi- ien huoleta, vaan se, mitenkä tu-sella
taholla. Ne, jotka eivät enää lee sosdezn. puoluceljle J-'' "ndfiM*"
näe mahdollisuuksia toimia kom- ^ ammattijärjestölle käymään, ios
munistisessa puolueessa, tulevat n i l h n i a j a u i u u ""vasemmistolaisia
arvattavasti pyrkimään lähinnä
o}evaan, sosialidemokraattiseen
puolueeseen."
'*Ja jos Suomen Ammattijärjes­tö
siihen vielä kuuluvine liittoi-ncen^^
JakliuuUetaafh---iMin^^
Tgajojexän^
hanaslisesla^poliliikasla^^julgffltät'
tä ''vaätii,'"'eiv^I^i^^^ kodillomiksi
jääneet ammatillisesti järjestyneet
työntekijät jättäydy 'riippumatto­miksi*
vaan' tulevat hakemaan
turvapaikkaa uudesta sosialidc-moktaattisesla
ammattijärjestös­tä."
... "Niinhyvin sosialidemokraatti-nenrpuqlue
kuin sos-dem. amnia-tii|
linen järjestö tulisivat näinollen
^aamaan huomattavan lisäyksen
Tj^fmpOjllajajoukkoihinsa. Multa sa­malla
näiden järjestöjen laatu ja
työväkeä ja jos ne vielä hylkäisi­vät
sen johdon, mikä nauttii fas-cislien
täyltä luottamusta.
Huolensa kullakin. Mutta suol­ia
herra tuomari Tanner huolehtii
Suomen vasemmislolyöväen tule­vaisuudesta:
se kyllä itse järjestää
asiansa ja taistelunsa fascisleja ja
sosialifascisleja vastaan. Selvää
on, että koskaan ei Suomen pai
jon kärsinyt ja kokenut vasemmis-lolyöväki
tule seuraamaan herrojen
sosialifascislien johtoa —- se, mi­hin
se johtaa, on sille jo riittä­vän
selvästi paljastunut. Mutta
tämä c i ' suinkaan merkitse sitä.
ettei kommunistit tule ulottamaan
vaikutustaan siihen työväkeen,
joka vielä seuraa sosialidemo­kraattista
johtoa. Se se hqxra
tuomari Väinö Tayneria huolestut­taa.
Albertan pikikonv^ntsioniii opetukset
(Poliittisen komitean kirje piiritoimikonnalle Ja puolnecn
jäsenistölle piirissä no. 8.)
Hyvät toverit!
Käsillämme oUeeq äskeisessä pii-rlnne
konventsiönissa- hyväksytty
päätösponsi ja ottaen huomioon sen
. tosiasian että keskuskomitea oli ky­kenemätön
lähettämään edustajaan­sa,
me uskomme että on välttämä­töntä,
ja tarpeellista osoittaa teille
^äitä tärkeimpiä opetuksia viime
vuotisesta kehityksestä piirissänrie.
\ ' Sitten viimeisen piirikonventsio-liln.
mikä pidettiin lokakuussa 1929,
me voimme toteta että ratkaiseva
vasempaan liikehtiminen on nähtä­vissä
Albertan työläisten keskuudes­sa.
Kaivostyöläiset ovat siirtjTieet
vasemmalle ja työttömät työläiset o-vat
rtulleet militanttisemmaksi. Rau-
. tetletyöläiset ovat myöskin osoit­taneet
suurempaa militanttisuutta.
Ja köyhien farmarien joukot ovat
epäilemättä tulleet yhä tietoisem­maksi
rahapääoman orjuusasemas-taaiL
Edellisessä konventsiönissa
hjrväksyttiin päät^ponsi viitoitta-
, en tehtävät lokakuusta 1929 huhtl-
Jnjuriifli 1930 saakka. Tämä pää-t&
ponisi sisälsi seuraavaa: Yksityis-icohtaiset
ääriviivat puolueen tehtä­ville
ägitatsioni- ja valistustyössä:
puolueen organisatooristen tehtä­vien
analyseerausten; Canadan työ.
väenpupiuetta koskeva työn linjoit-tamisen
Albertassa; Puolueen teol­lisuus-
ja ammattiuniotyön linja;
tehtävät maatalousalueella; ja teh­tävät
konim. nuorisoliittoa ja nais­ten
työtä koskevana. Äskeinen kon-ventsioni-^
antaa perustan tutkimuk­sille
kuinka pitkälle on edistytty
näiden tehtäväin toteuttamisessa,
ja missä puolueen heikkoudet ilme­nevät-.
Näitä tehtäviä ei ole täysin to­teutettu.
Mutta ratkaisevia ja ar­vokkaita
saavutuksia on puolueel­lamme
piirissä no. 8. eritoten am­mattiuniotyön
alalla kaivostyöläis,
ten keskuudessa. Calgaryssa pidetty
yhtenälsy5'skonf€renssi. vasemmiston
mobiliseeraaminen taisteluun Cah.
kaivostyöläisten union puhdistami­seksi
taantumuksellisesta johdos­taan
ja suunnastaan, "Westem Mi-nerin"
julkaiseminen, rivijäsenen
valinta Pimaisen AmmatiUisen In-ternationalen
kongressiin ja mili-tanttisen
toiminnan kehittäminen
laajoissa joukoissa piirissä, ovat ol­leet
mielyttäviä saavutuksia piiris­sä
viime vuoden ajalla. Huomatta­vasti
hyvää agitatsionityötä on myös
satoorinen työ mitä tov. Murphy
ja Lakeman, sekä muut toverit ovat
tehneet kuin myöskin se lisääntyvä
puolueen jäsenistön erään osan toi­minta,
on tuonut positiivisia saa­vutuksia.
Mutta yleisesti, puolue
m luottanut vain työläisten vasem-mistoon
llikehtimLseen, eikä ole pe­lannut
vallankumouksellisen etu­rintaman
roolia. Tämä on varsin
aivasti nähtävissä siinä tosiasias­sa
että vaikka tilanne oli kypsä
laajalle lakkoliikkeelle kaivostyöläis­ten
keskuudci-sa, puolue oli kykene­mätön
järjestämään ja johtamaan
kaivosmiehiä lakkoon. Samoin oli
puolue kykenemätön johtamaan
rautatietyöläisiä taisteluun rautatS-magnaattien
ja .sosialifascististen
ammattiuniobyrokraattien rautatie-ikisten
vasemmistosiipeä vastaan
kohdistamassa hyökkäyksessä. On
selvää että puolue on seuraimut
työläisten radikalisoitumista sensi--
jaan että olisi johtanut ja kristal-loinut
sen.
Neljällä tärkeällä työalalla puo­lue
on melkein täydellLsesti epäon­nistunut
Albertassa. Ensimäinen ja
tärkein missä ei puolueen tila ole
parantunut on se ettei puolue ole
lujittunut organisatoorisesti. Piiri­toimikunta
osoittautui olleen, hyvin
huonosti toimiva, kykenemätön an­tamaan
johtoa. Johto lankesi mel­kein
kokonaan yhden tai kahden
toverin harteille. Piiri tähän saajc-ka
on jäänyt kauas jälkeen jäsen-värväyksessä,
ja epäonnistunut täy­dellisesti
organisatoorisesti kristal-loita
puolueen kasvavaa vaikutusta.
Puolueen organisattorinen toiminta
m kokonaan suunnittelematonta ja
puolueen .yksiköt ^^oimivat mitä sa-
•tunhäislmmalla , tavalla. Piiriorga-nlseeraajana,
on luonnollise.sti vält­tämätöntä,
että toveri Murphylle
kuuluu tärkein arvostelu tästä tilas­ta.
Mutta meidän on vaadittava to­vereita
käsittämään ettei koko vas­tuunalaisuus
läheskään lankea
nlirijärjestäjän hafteUle. Tämä
til^rme on kroonilllnen puolu­eemme
heikkous Albertassa, ja^o.
kalsen puolueen jäsenen tulee tun­nustaa
osansa vastuunalaisuudesta.
Toisella tilalla, pih-i täydellisesti
epäoimistul tehtävässään maatalous-
.alglla. ^Systemaattistai työtä ei teh­ty
• ollenkaan" "köylilen ^farmarien
keskuudessa Parmers Educational
liiton rakentamiseksi,; eikä lujan or-ganisatoorisen
pohjair^ luomiseksi
"The Furrown" tukemiseksi, ja köy­hien
farmarien liittoutumiselle työ­läisten
kanssa kaikissa tärkeimmis-sä
kamppanjolssa. Kolmannella ti­lalla,.
puolue on unhottanut yhden
alkeelllsimmista lokakuussa 1929
konventsiönissa oivaltamista tehtä­vistään,
s.o. kommunistisen nuori­soliiton
rakentaminen. Äskeisessä
konventsiönissa hyvin vähän ja eh­dottomasti
riittämättömästi kiinni­tettiin
huomiota tälle kysymykselle
konkreettisessa ymmärryksessä. Eril­lisenä
virheistä mitä tov. Farby on
tehnyt tässä työssä komm. nuoriso­liiton
järjestäjänä, puolueen täytyy
käsittää että se kantaa vastuunalai.
suuden kommunistisen nuorisoliiton
kriitillisestä tilasta Albertassa, ja
konkreettiset suunnitelmat tulee
valtnistaa työlle tämän kriisin lik-vlteeraamiseksi.
Sama ja ylitä voi­maperäisenä
koskee myöskin työtä
naisten keskuudessa. Kaikki nämä
tärkeät ja konkreettiset kysyinyk-set
käsiteltiin puhtaasti abstraakki-sessä
mielessä, niin pitkälle kuin
konventsionin päätösponnet teke­vät
arvostelun mahdolliseksi.
Me katsomme vrcitaämättömäksi
osoittaa että piirlkonventsionin pää.
tösponsi ilmaisee vakavaa puutteel­lisuutta
konventsionin valmistami­sessa.
Me haluamme kiinnittää pil-rikoinitean
huomiota siihen tosiasi­aan
että tämä edustaa jatkoa sille
tendenssille. mikä on ollut ilmeistä
jo pitemmän aikaa piirissä no. 8.
Tämä teiidenssi on muodollisesti
taipumus pitää vakava, huolellinen
suunnan muokkaaminen, vakavan
huolellinen työsuunnitelmain vaL
mistaminen, huolellinen tp. keskus­komitealle
raporteraaminen ja sys-temattinen
jokaisen yksikön työn
lue jokaiseen kivihiillkaivantoon. jo­kaiseen
tehtaa:^en' ja Jokäisecfn työ­pajaan.
Tällä tavalla meidän puo-jiicemme
tulee todelliseksi bolsjie-
Kommunistipqolueen PolJ:omln
• puolesta
TIM BXICK toimeenpaneva sihteeri
ratkaisevan tärkeää että koko puo­luetoiminnalla
Albertassa on selvä
ymmärrys puolueen linjasta Alber-j
tan kaivostyöläisten järjestämiseen •
nähden. Kukaan vallankumouksel-;
linen ei voi olla näkemättä sitä,;
että Albertan kaivostyöläisten etti- i
ja ei voi palvella minkään muun
kuin vallankinnoukselllisen kaivos-'
työläisten teollisuusunion kautta,;
mikä yhdistää Albertan kaivostyÖ-;
Iäiset Canadan kaikkilri kaifbstyö-i
Iäisiin Työläisten Yhtenäisyysliiton •
kautta ja maailman kaivostyöläi-1
siin Profintembi kautta. Albertan'
kaivostyöläisten radfkalisointiuniseii i
pohjalla, mitä päättävimpien taloii-!
dellisten taistelujen kiertämättö-myys,
ja sellaisten vaarallisten so-sialiäreformistlsten
taantumuksellis­ten
kuin Wheatleyn ja kumppanian
vaikutuksen perinpohjainen Ukvl-tesräamlnen,
tekee mahdolliseksi
muuttaa Canadan kaivostyöläisten
unio militanttiseksi vallankiunouk-selliseksl
unloksl minkä täytyy C?i-nadassa
kasvaa kommunistjlpuolu-een
tarmokkaan vallankumoukselil-sen
työn ja johdon alaisena. Näh­dessään
Albertan kaivostyöläisten
edessä olevat taloudelliset taistelut,
puolueen täytyy tehdä n]iltä vaka­vinta
ja peni^teellisempaa valmis­tautumista.
Samoin rautatie-, Q^y-ja
tehdastyöläisiä koskevana All^r-
"Vsdn kaksi meistä tulee kuo­lemaan
— meidfiii ihanteem-nie^'
te, toveiriinitie, tulette e-lämään
miyponalijkulslna.
ivieitä ei ole voitettu.-"Me o^^
leinme voittaneet. Pitäjää
aarfceenanne meidän kärsl-mykseriune,'
surumme, ereh-dyksemme,
tappiomme ja pii-naamisemme
tulevien taiste-luiden
Ja suuren vapauttami­sen
varadle. Me suljemme telr
dät kalkki sylUmttie Ja lau­summe
teille Viimeisen hy-väfe.
tiinn^e. Nyt ja nciaipiesti, e-läköön
Vapaus! — (SaCcon ja
Vaözettin viimeinen tervehdys
maaOman työläisille, elok. 21 p.
1927).
Kolme vuotta sitten, elokuim 22 p.
1927, Yhdysvaltahi hallitseva, luok-luoldc^
murhasi kaksi työväenluo­kan
agitaattoria, Saccon ja Vanzet-tin.
Koko maailipa tiesi, ett^ S^CCQ J ^
Vanzptti olivat syyt.töna^. Ti^^tta
YJtidysyalta^ imperialistinen porva­risto,
jpltä' IjohpiiÄut k8^ns^k^n.
tain kpiitkeln voitoa^imm^li^e^-
Porvaristolle ei näet mikä^ bje spii
ylevämpää k^ip sääUmatön toimip-ta"
luol^viftojll^t^;! y^ttiaii. /" '
Sjapcoii 'ja 'Vftn^ettln telptt^ksen,
jälkeen "pvat lji(ikkaV^t^koiidat jfi
lupkJ^aristjr^jiiat ''^^^ ' k^^syfjneet.
NeUvcvstpliittp t^keiit^?^ so^älistisi!^
taibutt^ar» poppäss^ taJidissä. K^jlr
täl^t^ii^f^ n^äiäsa ön nqin ifi mlijÖP-naa
työlfiistä: tiyö^t^ähä/ ojn
jälleen y£»lfitpkuflt^oxiHsen Ryprt.&!s-s^.
intla kapinpi Öi-itappian iippe-rlalismiä'
v^tÄ*Q. K4pH9listist.ep
maitten vapj^loi^a viruti tuhstnJsia"
työläisiä: satoja työläisiä on ta-'
pettu sen tähden, että he ovat ak­tiivisesti
puolustaneet luokkaetu-jaan.
yalkötiääTPri' tulee päiyft päi.
vältä raaemmaksi.
Kaikki reformistiset ainekset —
amihattlliittojen byrokraattiset jph-t^
9,% J^paerikan. TySväenltit^. T -
lÖscaiajtelaJheän Työväeirilit^ '§yn-*
dikallstit)', työväenpijiplueid.eii sosia­lidemokraattiset
Johtajat—- Jottei
hylkäsivät kommunistieii yljtpisen
jrintaihah esitykset maailman la^jui-seii
kamppailuin toitheenpanemJseksi
Saccon Ja Vanzettin tjurvapniiseksi.
va
ohjaaminen, suhteellisesti merkityk-j osoittanut Ukrainian Labor Temple
settdmänä, ja pyritään käyttämään
kaikki voimat melkein tyyten agi-tatiioni
ja propaganda työlle, mitä
usein on tehty hj^-inkin. mutta sel­laisena
yliyön lentona, äkillisellä'
tavalla, niin pitkälle kuin useim­mat
piirin keskukset ovat kj'symyk-sessä.
Tämä edelleen ilmaistaan
siinä piirikonventsionin päätökses­sä,
järjestää tov. Murphy jatkuvasti
kiertämään. Tämä päätös on vää­rä
ja täytyy muuttaa. Tov. Mur­phyn
paikka on piirin keskuksessa,
ohjaamassa ja vakiinnuttamassa
piirin johtoa, antamassa poliittista
johtoa piirin työlle. Erikoisten rjm-täyksien
yhteydessä, erikoisen toi­minnan
valmistamisessa, piiritoimi­kunta
voi lähettää tov. Murphyn
jollekin paikoille piiris.sä, s.o. erikoi­silla
pyrkimyksillä ja tehtävillä eri-koisryntäyksissä
ja työssä. Mutta
tämä on jotakin kokonaan erilaista
kuin käsittää piiriorganiseeraajan
rak^i, tahtoi psottiaä "ylevyyt.tä^
tassa oh ehdottomasti välttän^^tÖh- teilaäm^llf^ k^im§n Kpkit.usti" nämH
tä että puolue antaa mitä y^ka-ik^ksi ' lyöyaehluj^ah aglt^ttöriiE^;
vimman harkinnan piiplupen JJ,ÖU- —
tilkan ja linjan konkreettiselle • so-vlttamiseUe
näiden työläisten tar­peisiin
i j a tilan, yhdisteen kalkki
nämä kysymykset työttÄmyyskysy-mykseen
ja työttbraäiri ' työJ^fc|Än
taisteluihin.
PclIIttinen komitea hyväksyy piiri­konventsionin
kannan John Stöka-lukkla
koskevana. Ja on siirtänyt
päätöksensä K. I. vahvistettavani.
Tämän päätöksen perustana ön J.
Stokalukan yritys vielä nytkin, sen-jälkeen
kun Polkom on ahtanut
hänelle kaikki mahdollisuudet,' kTer.
tää väärän Itajstsa . tunnustamistr,
Jdlin Stokalukln seuraama linja e.
dustaa mitä vaarallisinta opportu­nismia,
koska se on salattu'ibdch-näköIsIHä
verukkeina "piuolueen
parlialden etujen .palvelemisesta",
jne, ,S.enJäJkeen Iji*»,^ , - h ^ ^ e . . '^
annettu uudistamiseen : mahdollf?
suuksia oikaista itseään, John StpX
kaluk yhä edelleen väittää ett^;
hänellä oli qjicea kanta, eikä hän
vieläkään tpe päättävää eroa"Wheat-ley'stä
ja kumppaneista.
Canadan puolueelle osoitetun K.
I. lokakuun 3 päivän kirjettä kos4
ke vaan. päätösponteen nähden, po­liittinen
komitea katsoo että piiri-konventsioriT
on ottanut pohjaltaan
oikean kannan. Kuitenkin, on vältir
tämätöntä varoittaa teitä ainek­sien
vetämistä päätösponteen yrit.
täessänne selventää lokakuun 3 päi­vän
kirjettä Ca%%dan taloudellisen
kriisin perspektliveihin nähden.'
Fraasia "seuraava ajankohta" ei
käytetty epämääräisessä ja epävar­massa
tarkoituksessa, mutta ym­märryksessä
osoittaa että me sei­soimme
rätkaiisevasti ja selvästi ke­hittyvän
taloudellisen kriisin edessä.
Pilritoimikuhnah tulee pohjistua'ko­konaan
lokakuun 3 päivän kirjeelle,
pohjistaen käsityksensä puolueen
johdon virheistä ja heikkouksista
.tälle kirjeelle.
Taistelulle oikelstpvirtauksia las­taan
kleli-joukkajärjestöissä aivap
oikein kiinnitettiin huomiota piirl;i
konventsiönissa, vaikkakin konyent-sionl
epäonnistui antaessaan konk­reettista,
selvää ja ratkaisevaa ana­lyysiä
näiden virtauksien ilmenemir
sestä piiri no. 8, kehittääkseen
puolueen jäsenistön aloitekykylsyyljr
tä taistelussa niitä vastaan. Tuon­nempana
kajoamme tähän enem­män.
Konventsioni lausuu, että kon-ventsionl
asettaa jäsenistölleen teh­täväksi
"poistaa kaUski taantumuki
selllset ja oikeisto virtaukset joista
instituutti on yksi ilmalSu". TämÄ'
päätösponsi antaa mahdolllsuudei^i
tulkinnalle että puolue kannattaa
Edmontonin instituutin mekaanista Jt"
likviteerausta. Tämä el ole puolu-^
een linja. Poliittinen komitea oh
ovat nyt Julkisesti liittoutuneet por-varistpp
^nssa, 'Ja auttavat porva­ristoa,
sen yrittäessä murskata kaik­ki
vallankumoukselliset työläisten
järjestöt, joita kommunistit johta-vat.
Tämä on Saccon ja Vanzettin te­lottaen
kolmas vuosipäivä. Kaikki
imperialistiset voimat ovat nyt koh­distettuina
työväenluokkaa vastaan
armottomammin kuin milloinkaan
enhen. "Kan^nvaltalnen" Canada ei
suinkaan olp poikkeus.. Jopa sem-mbiisissä
takalistokaiipungelssa kuin
;Port Arthur, Port William, Sudbu-ry,
y.m., poliisi laati erikoissää-döksiä
kommunisteja. Ja työttömiä
ivastaan. Poliisi pieksi ja vangitsi
kymmeniä tjyöläisiä Punaisena päi.
v^hä 'eirihäiilssä Canadan kaupun­geissa.
Työväenluokan on vastattava tä­hän
hyökkäykseen. TyöväeiUuökan
on - puolustettava alkeellisimpia oi-
.keukslaan. Työväenluokan on tais-
'fceltava työttömille täysi ylöspito;
taisteltava puhe-, kokoontumis- Ja
painovapauden puolesta. Se voi­daan
tehdä. Se on tehtävä. Työväen­luokan
voimana on Järjestö. JärJes-tyrnättömlnä
me emme ole mitpn.
Järjestyneinä me olemme kaikki kai-kefesa.
Työläiset! Järjestykää! Liit­tykää
komtinistiseen puolueeseen!
LHttykää vallankumouksellisiin teol-lis^
uusliittoihin! Liittykää työttömäin
yhdistyksiin! Liittykää Canadan
työväen puolustusliittoon! Se on
pariiaip vastaus Imperialistien
ihyökkäyksiln.'. Se op, pariiain vas­taus
Saccon Ja Vanzettlii murhaa­jille.
Sfe'oh ataoa ja parhaha vas­taus
Canadan- imperialistiselle por­varistolle,
Canadan' työväenluokan
pääviholliselle.
Alas imperialistit Ja heidän käty-rinsä!
iSäuari eläköön työväenluokan
vallankumoukselliset järjestöt!
Caiia^an kommnnistlsen puolueen
6:nne|;i piirin toiiheeni>aneva ko­mitea,'
316 Bay st., Port
Arthqr, Ont. _
Saccon.ja,Vatnsfettin .muistoksi pi-delä?
ln ulkoilmakokous Port Arthu­rissa,
tontilla lähellä Canadan
Northern hotellia, elokuun 22 p. al­kaen
keUo 7 ip; Port WiiUamlssa
Minnesota puistossa' samana päivä-riä
"alkaen kello 7 ip. ^
Lapualaisnuorukaiset oMeet avomielisi-s
salaisen lehden kirjeenvaihtäS
(S. Sosialidemokratin j n u k a a n)
Tukholmalahien StQ«jJiolms-Tid- että he eivät oUeet
että teon s u o r i t t i v a t " ^ '^
Itse, jmfmm^ vmr ""^"^'^^^
%äs Cubassf», 8(suya lehtemme
Ijpldlja on lähettänyt meille inieleh-kiintbisen
kirjeen, jonka sisältöön
halliamme tutustuttaa iukijamme-kin.
Ei siksi etteivä.tkö lukijamme
olisi kirjeessä mainituista ^sioista
aelvilläy mutta noin vain huvin
vuoksi, näyttääksemme toteen sen
kurjan keljuilun, jolla sosialidemo­kratia-
hankkii ainehistoa. historian­sa
iikaisimmillje lehdille.
I^ainit^emami^e toveri ilmoittaa
hänellä' plevan Suomessa erään
sukulaistytöh, joka on saanut mel­koisen
koulusivistyksen, viettäen
elämänsä hienoston seurassa ja
omaten tie.tenl^in sen ^untaisen
:maaiImankatsomukseh. Tyttö kir-jpittä4
sulculaiselle.en Suomen ta-pal|
tit.mista, aavistamatta millään
siii;ä, ^tä tähiä pn kommMnif^i'^!!
sympatiseeraaja. • Tyttö ei tiedä
kpimnunismista mitä.än, yskoo vain
Spii miia kuuleie, että se on jotakin
pahaa. Hän kertoo, että mas^si»
pn jännit^v^ tilanne ja miieeh ef
kuohuksissa. Herrat ja herratta­ret
Nhyst.eerisesti juttelevat; että ; ^ " " r e . o v a . ^ouon.«u i-yx,
^ ,,-uA'i^i^^ Q»^™«=.„-V,,n,-*-den suunnitelmat, mutta m i ta
järjestön puoluefraksialle, ne työ-väenluoidsalals-
vastäiset tendenssit
mitkä ilmenevät' tällaisen instituu­tin
rakentamisessa, mikä auttaa
maanviljelijäin lasten porvarillista
kasvatusta. Tällaiseh laitoksen ra­kentaminen
. ei varmaankaan ole
työväenjärjestön tehtävä. Kuiten.
kin, kun meillä on edessämme l a lr
tos valmiina, niin mikä silloin on
puolueen suhde siihen?
Mekaanisesti puolueen fraksiain
kautta taistella sen likvideeraami-seksi?
Tämä el olisi oikea kanta."^
Puolueen kannan tulee olla frak-siainsa
kautta korjafa se perinpoh.
jaisesti väärä instituutin toiminnan
linja ja luonne. Puolueen fraksian
linjan tulee olla tehdä instituutista;
niin käytännöllinen kuin mahdoUis-^
ta luokkataistelussa Edmontoniss5?
ja yli piirin.
Tämä voidaan tehdä saattamalla
instituutti oppilaiden kontrollin f. a-suoritettu.
varsinkin maakunnalhs-ten
ja liittovaalien yhteydessä, mi­hin
piiolueemme on osallistunut.
Kasvava työläisten vasemmisto-pääasialliseksi
työksi jatkuvasti pii- laiseksi, kehittämällä oppilaiden it-rissä
kiertäminen. Piiritoimikimnal- Fealoitteisuutta. taistellen mitä kat-la
on tehtävänään saada aikaan; kerimmin nykyisen hallinnon por-tiukka
kontrolli piirin johdon työs- j viurillis-filistoalaista . moraalisuutta
sä. ja antaen koko piirin työlle vastaan, sääntömäisen orjallista"
^suimnitehnallisen ja systemaattisen,porvarillista valtaa, nuorison yli, ja'^
Q2rt vlhdoinlan on Suomessa tullut
ko.mmunistien tuomiopäivä, jolloin
koramuhismi hävitetään perin juu­rin.
Siinä tullaan menestym,?i3n
njrt, kun kaikki puolueet yksimie­lisesti
taistelevat sit^ vastaan
(ikäänkuin ne eivät aina olisi sitä
tehne«t!)
"Eritoten herrat pitävät suuresta
merkityksestä sitä, että sosialide­mokraattinen
puoluekin on vih­doin,
avoimesti asettunut tukemaan
heitä kommunistien nujertamisessa,
kirjoittaa tyttö. Sen .johdosta on
porvarien leirissä' suuri ilo. Tyttö
kirjoittaa, että kaikissa aktivistien
salaisissa kokouksissa on saapuvil­la
joku sosdemien pomomies ja et­tä/
kaikissa. työpaikoissa on sosde­mien
uricki ja pitämiässä huolta, että
kommunistit eivät vöi enää mis­sään
toim» tulematta ilmi.
Sosialidemokraatteja olisi muu­ten
pantu Sianpään hallitukseen-kipi
mutta että työväenluokkaa voi-
^ i s i in edelleenkin pettää, sovittiin
^jsdemie? kanssa siitäj että. nos-kojen
kärsiä ei jasketa Sianpään
kaukalolle. Herrat ovat varmoja
siitä, että tämän silmänkääntöteni-pnn
avulla spsdemit voivat edel­leen
säilyä "työväenliikkeen mie­hinä"
työläisten sflinissä, kertoo
tyttö j a iatkaa, että Herrat kovas­ti
^puhuvat sodasta- Neuvosto-Venä­jää
vastaan,' jonka varalta kom­munistit
talisi raivata pois tieltä.
elävä tyttö.
Tuon mielenkijptoisen kirjeen
;TO8taanottaj*a ja meillo lähettäjä
kertoo mielenkiintonsa näihin ky­symyksiin
heränneen kirjeen joh­dosta
siinä määriA, että hän heit­täytyi
tuttavaksi Havanassa erään
JSanto Pomingoon matkalla olevan
Jabtarin kanssa. Hän tekeytyi val­koiseksi
ja lahtari jutteli avoimes­ti
salaisuuksiaan. Häh sanoi, e**^
sosdemien pomomiesten ja suoje­luskuntalaisten
välisiin sopimuksiin
;kuului, että npskejohtajat perusta­vat
oman ammattijärjestönsä,
Iffanfaa Ammattijärjestö hajoitetaah
ja kommunistilehdet lakkautetaan.
Herrat laskivat siten, että kun ai­ka
on kireä, niin työläiset, kun
eivät voi toimia vanhassa, ammat­tijärjestössä,
mtenevät noskejohta-jain
järjestöön, joka'pysyy uskol­lisena
lahtarivallalle. Vielä lah­tari
kertoi, että kun sota syttyy
jj.euvostoliiton ja innun maailman
•väellä, niin "silloin kommunistit
ipähhaan rintaman etukärkeen ja
ammhtetaan ne ryssän bolshevikeil­la
:jä kommunismi siten hävitetään
Supmesta."
Suiiret ovat Suomen porvarei-suu-remmat
ne ovat, sitä suurempi pet­tymys
tulee heitä köhtastmaan.
Kommunistien lehti^ voidaan lak­kauttaa
ja' kaikki julkinen toimin­ta
kieltää, matta toiji^inta jatkuu
siitä huolimatta. ' Se jatkuu Suo­messa,
se jatkuu tässä maassa jä
kaikkialla. Kommunisteja voidaan
vainota ja vangita, mutta vainot
ja vangitsemiset eivät heitä lan­nista.
Kommunisteja voidaan mur­hata,
mutta heidän aatteeseensa ei
pyövelien piilu .pysty, se elää ja
kaikki sitä vastaan tähdätyt iskut
vain kasvattavat sen voimaa. Sen
saavat Suomen pyövelitkin vielä
kerran tuntea ja se kerta on o]eva
heidän viimeisensä. -— Tähystäjä.
loroBto
OikaUan olkaicna^. — Niin se
sitte kävi, ettei oikäsullakaan tul­lut
Junnun meininki jetsuKeen,
syystä, että paihovirhepaholainen
oli hotkassut yhdeksäisen, luullen
nähtävästi sitä joksikin muuksi ei­kä
numeroksi. Asia on kuitenkin
niin — sen piti olla niin ja se tu­lee
olemsian niin — että Udd ei
ole wmdsori]ainen, vaan toronto-lainen,.
vieläpä osuusliikkeen leipuri
ja hän se kylpi — ei dollarin,
vaan yhdeksän dollarin pUetillä
Tarmolan saunassa.. — Nyt se sit­te
selveni lopullisesti. — Piste,
StQ<SjJiolms-Tid-ningen
julkaisi erään huomattavan
haastattelun, jpka merkeistä päät­täen
tulee myösMn Suomessa herät-tämääh
ansaitsemaansa mielenkiin­toa.
Lehden kirjeenvaihtaja on käy­nyt
Lapualla ja ollut puheissa muu­tamien
lapualaisnuorukaiisten m.m.
mutamlen nimeltä mainittujen hen­kilöiden
kanssa. Nuorukaiset ovat
nähtävästi täysin luottamuksellises­ti
jutelleet kirjeenvaihtajalle ja
Lapuan liikkeen, johtajille käynee
vaikeaksi selit^ä tämä poikiensa
puheliaisuus kierrellen. Haastatte­lun
pääkohdat on julkaistu seuraa­vassa:
Onko perää siinä Hakkilan pi-dättämlsjutun
yhteydessä esitetys­sä
väitteessä, että Lapualla nyky­ään
on kaksi hallitusta, toinen Ko­solassa
ja toinen kunnantalossa? ky-syy
kirjeenvaihtaja.
^ — El, se ei pidä paikkaansa, vas­taa
heti yksi. Kosola on edelleen­kin
-Lapuanlukkeen johtaja ja tu­lee
siriä pysymään. Meidän leiris­sämme
el ole hajaannusta, pidämme
kalkki yhtä. • ,
— Mutta miten sitten oikeastaan
on selitettävissä se, että Kosola ja
muut johtajat ovat julkisesti aset­tuneet
syrjään viimeaikaisiin pidä­tyksiin
nähden, varsinkin mikäli on
kysymys Hakkilan jutusta? Onpa
teidän Johtonhe julkilausumassa te­hostanut
tämäntapaisten väkival­taisuuksien
lakkaamisen ' merkitystä
koska ne vain vahingoittavat lapua-laisUikettä.
Nuorukaiset valkenevat ja katso­vat
kysyvästi- toisiinsa. Kukaan ei
turmu halukkaalta vastaamaan.
Vlhdpln, tosin epäröiden, eräs heis­tä
vaitaa:
— Ketään johtajaa ei ollut mu­kana
Hakkilan pidätyksessä.
— Mutta, tiesivätkö Kosola, Kares
ja muut lapualaiset asiasta enna­kolta?
— Kyllä, tiesivät,' ja hekin olivat
sitä mieltä, että oli välttämätöntä
selvittää Hakkilalle hänen asenteen­sa
olleen sellaisen, että se oli tU'
kenut kommunisteja.
"Näillä Suomea on hallittava",
lausuu n. 25-vuotlas mies ja heittää
kaksi patukkaa Vihtori Kosolan ta­lon
erään huoneen pöydälle. Toinen
patukoista on punottu sitnnahka-remmelstä
Ja sen pääissä on lyijy-kappale.
Toinen on nohi puolimet-i
l n pituhien. kjimipamppu.
Huoneessa ovat läsnä Kosolan
pojat ja pari muuta nuorta miestä.
Viereisessä huoneessa, Kosolan ruo­kasalissa,
Istuu muutamia miehiä
iimokkaasti neuvotellen.
Oli selvää, kertoo kirjeenvaihta­ja,
että Kosolan talossa olevat nuo­ret
miehet eivät ollfeet tietämättö­miä
siitä, miten Ha.kkilan kuljetus
on tapahtunut, ja suoraan kysymyk­seen
muudan heistä vastaakin epä­röimättä;
— Me tässä olimme myös niiden
joukossa, jotka kuljettivat Sakkllan
Lapualle. - -
Keskustelu tapahtui samana lau­antaina,
jolloin »poliisin piti saapua
Vaasasta Lapualle tutkimaan Hak­kilan
juttua. Tulossa oli se täysin
puolueeton poliisimies, jonka piti
suorittaa tutkimuksia senjälkeen
kun Kuortaneen (Lehdellä 'On täs­sä
nhnierehdys. Kyse on tietysti
Lapuasta — S. S..) nimismies oli
pyytänyt tehtävästä vapautusta,
koska Jotkut olivat epäUleet hänen
puoluettomuuttaan.
Mutta mitä luulette tuon vaa­salaisen
poliisimiehen tekevän?
— Hänhän tulee tänne pitämään
kuulusteluja.
' — Ja silloin teidän tietenkin täy­tyy
joutua kiinni. Hänenhän on
pakko pidättää teidät!
Tämän huomautuksen johdosta
nuorukaiset eivät voi oUa hymyile­mättä.
— EI luonnollisestikaan, hän ei voJ
sitä iiehdä, he vastaavat.
— Poliisi siis ei voi tehdä muuta
kuin kirjoittaa tutkimuspöytäkhrjaa
ja selittää, että tutkimuksessa ei ole
päästy mihinkään tuloksiin? )
— Ei, eipä Juuri. ^ ^
Hakkilan pidätyksen miehet ker­toivat
Johtuneen siitä, että he tah­toivat
selittää HakKUalle, että hän
oli auttanut kommunisteja. Hän sai
aikaan sen^ että kommunistivastal-sia
lakeja ei saatu hyväksytyksi ja
että eduskunta oli hajoitettava, sil­lä
niin kauan kun hän oli Islan­nin-
matkallaan, Suomen työväestön
suhtautuminen lakiehdotuksiin oli
h3rvin horjuvaa, mutta Hakkilan pa­lattua
he yhtyivät häneen ja aset­tuivat
yhtenä miehenä meitä vas­taan.
Tuloksena öli tappio., jota
emme voi sulattaa. Joskin sen kyllä
voimme korjata. Kun Hakkilalta ky­syttiin,
tahtoiko iiän taistella kom­munismia
vastaan, selitti hän jlina
sitä tehneensä; Ja tulevansa teke­mään.
Mutta kun liäneltä kysyttiin
tahtooko hän taistella yhdessä la-
•puanliikkeen kanssa, vastasi hän
kieltävästi.
— Ja silloin te veitte hänet met­sään,
uhkasitte ampua hänet ja pä-hoiiyjitelitte
iSntä?
— Ei se kylläkään ole aivan totta.
— Hakkilahan väitti myös, että
eräät hähen "teloituspaikalle" kul-
'jettajistaah olivat vahvasti huma­lassa..
— Ei, vastaavat kaikki, se on vain
halpaa panettelua.
Kommunistien poistamista laki­miehet.
YLsi kuiteokio*
h e t i :
- - Mutta se mies, joka
a ten oli täällä (n^uöaa
iäkkäämpi mies oli h e t b ^'
tj-nyt huonee.seen nmtta
heti, oli mukana SäätvtjVflT?
muuten hän kuuluu
poliisiin.
— Silloinhan pomsinmerkii i
näytettiin, oli oikea eikäväs '
ty. mn
N i i n olikin, oikea se oli
Kirjeenvaihtajan ihmetellesi J
t^n kaikki kuljetukset v o i m ' *
tua niin kivuttomasti ja
j a miten poliisit eivät edu
panna merkille, ovatko autoTi
j e t t u j a vai onko niiden hxm
tettn ylös. puhumattakaan
rosta, ja niilen Sorvarin
Valve voitiin riistää p o l i i^
mukana olleen etsivän voimaöi'
estää tai cd?s tuntea autoa ia
olleita henk.JcJitä, lapuala
k a i s i l l a jälleen on aihetta
Ivyn. Kirjeenvaihtajan
saiko Valve selkiänsä, nui
ihmetellen, että tällainen
tohdäänkäiin, vastaavat:
— Selkäänsä. Kyllä, paijaa J
käänsä.
Fcrvsan murbakin
Puh3en ollessa Forssan
sesta. jolloin eräs fcomnm
'vauppalan valtuutettu
selititvät miehet, että ne todenj^
vat lapualaisia, jotka oUvat
viemään pois kommunistia,
vaati kaksi ihmislienkeä.
ei ollut käyttää revolvereja,
kommunisti teki ankaraa '
ja ennenkuin hänet on
voittamaan, oli hän temmanniÄ'!
volverinsa ja niin vaikeasti
tanut erästä lapualaista, että I
myöhemmin kuolii Tästä
kumfnankinpuolinen laukau
to ja kommunisti ammuttiin
aaksi.
Svenska Pressenin avustajani
jetusta koskevaan kysymjl
miehet vastasivat, että kuljt
olivat helsinkiläisiä.
Pastori Olavi Kares, asessori. I
reksen poika ja lapuanliikieen|
hastonhoitaja, kertoo klrjeenn
jalle, että aina kun joku
ti on saanut kyydityksen, tulee'|
hastonhoitajalle lasku
jetuksesta", ja niin 'ja niin i
kilometriä. Tavallisesti sanotaan^
tä kuitenkin "paketlnkuljet!
Hän kertoo myös ilmeisesti
neona, että kun muutamat
joissa oli kommunisteja, cräänii|
vänä hetkiseksi pysähtyivät
la, oli muudan .talonpoika ;
nut erääseen autoon. Tällöin!
poika oli lausunut
sen johdosta, että sellaista; 1
viitsitään kuljettaa loistoäo
Edelleen selittää pastori':
ettei kirkkomäellä ollut "pumpi
j a " vaan olivat muutamat
neet eräässä työväentaloUa pit
juhlassa venäläisessä puvussa.
— Me revimme punaiset
palasiksi, sanoo hän, ja
pamppujen paukkua. Joukos^
myöskin useita naisia, JoD^» J |
lään punaiset puserot ja n eW
revimme- rikki niin että her
siinä melkein alastomina.
Kyydityt kcmmnnistit Eaantrfl
vasti selkäänsä
Siitä, mitä pidätetyiJIe- iom
teille tehdään, antaa eräs
pojista elävän kuvauksen. W
kommunisti maassamme tirtu.
masti. hän sanoo, miten
näjän olot ovat, mutta s u t a^
matta he ihailevat Venajaa_J
tävät sitä maanpäällisenä
na. MO olemme pidättäneet^
ja tuoneet tänne Lapua^,
lemme .selittäneet M e ,
olot heidän y l i s t ^ ^ ä ^ ^i
vallitsevat, sekä kysyneet b o^
luavatko hc edelleen R ^ j a ^
msteina. Mielestämme te
.vinneet h;ci"?-n kaytanni
aan pereht.vniistä ja ^ ^
viety rajan tsaksc. jos» •
tutustua todenkin o l f ; ^^
dä parannuksen, - ' r " ^ '
monet heistä ovat miel
linneet ,kunnolI^e^
k u i n va päämatkan V
mielihyvin .^e on he^e
sein molenimatkm Monrt
koilleet nrn-.ca ja l u v a ^ J "^
enää milloinkaan
nismia. Pari on itse m^^^-
tautumaan n ™ ' ^ ^ ^ , ,
kuritushuonetta, . ^ t y ^ ]
jänmatkasta. -
reet Vihdoin ovat m"^
Lapuan valtuus-gnnalig^
vakuuttamaan.
ole kommunisieja. ^ ^ " ^
ncmalehdL^iä ,
joissa henkilöt va^nut^avav
ole kommunisteja.
saanut autoa L a ? ^ ^ ^ ^ ^^
h a n k k i - ä s K a ^ ^ /
land-ffierkk;sen ^ ^ f ^ 5^1»
tuntui itse o n j a u . ^ y ° ^:
_ Tässä a"'^*,„i!«l*
Kangas, on p a r i^rW
n i s t ia
VaHokunäh' kokoulaeita Säätytalol- taan Pää^y? ^ ^ ' ^^
ta kosketeltaessa miehet lausuivat, "Vähän yli sio >