Vapaus, June 27, 1922

              TJigtaina, kesäk. 27 p.«- Taesday, Jane 27th,
{[^dan enomalaisen työväestön gänenkannattaja, flmea*
l7y Sodburyssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai.
yastaavHa. PtUoEimO, ittaja. ^^y^fo-in.uFtas^sihite eri.
V A P A U S
(Liberty)
The only organ of Finnisfa WorkeT8 In Canada. Pab-
Bsbed in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tfaursday and
Sfttnrday
Advertising rates 40c per col. fnch. Minimum charge
ioT singJe iiisertlon 75c. Disconnt on standing advertise»
xsent The Vapaus is the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
Dmotnshinta kerran j
palstatuumalta. Suurista '
julaistuista ilmotuksista 40c,
Imotukiista sekä ilmotuksis.ta
tk«e>rt^a . «?11. 0n0n kkoollmmeekkeerrttaaaa;: aavviiooeerrooj,l mmoottuukksseet t??2. .00 kerta,
83.00 (kaksikertaa; syntyraailmotukset jl.OO i
lutaantieto- ja osoteilmotukset 50c. (kerta, ^ i - -
] S ö ; ; n - TilapäisilmotukBista pitää raha seurata mu
kaneC
kerta; ha
,00 kolme
TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00. puoli vk. $2.25, kolme kk
Ick. 76c.
^ ' * ? h ? y Ä Ä ' suomeen, yksi vk. $5.50. puoli vk.
^ ' ' T i / Ä jot ei-I^iraa raha. ei tulla lähettämään
aftiamiesten jotlly on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Krjeeseenne, kirjottakaa uudelleen Inkkeehoitajan per­soonallisella
nimellä.
J. V. KANNASTO. Liikkenhoitaja
^ i ^ ä ^ n konttori Ja toimitus on Liberty Buading
Loininice St., Puhelin 1038.^- Postiosote:
Bbz 69,
Sudbury, Qnt
Registered at the Post Office Department. Ottawa, as
aecond class matter.
Kapitalismin hyökkäys saa työläiset
yhdistymään
Kapitalismin häikäilemätön raailraanlaajuinen hyök­käys
järjestynyttä työväestöä vastaan on saanut aikaan
ihmeteltävän suuria heräämistä vanhojen ammattiuni-oitten
jäsenistön keskuudessa. Riistäjien raakamainen
sorto ja riisto näyttää saavan vihdoinkin anunattiuni-öitten
jäsenistön syvät rivit luokkatajuntaan, herättäen
heissä voimakkaan työläisten keskisen solidarisuustun-nelman
ja lujemman yhteenliittymispyrkimyksen. Toi­vottomiksi
ja parantumattomiksi luokitellut ammat-tiuniot
ovat kautta mailman tehneet alotteita työväen
voimien kokoomiseksi kiinteämmän 'ja laajemman yh­teenliittymisen
kautta. Niinpä suurta huomiota her^t^
tanyt monimiljoonaisen Chicagon kaupungin työväen
^järjestöjen keskusneuvoston päätöslauselma, jossa esi­tetään
American Federation of Labor liiton ammatilli­sesi
jjärjestyneittenunioitten muodostamista teollisuus-unioiksi^
on saanut lämpimän kannatuksen Milwau-keen,
Wi9. ja Ojgdenin, Utahin y;m. huomattavilta A.F.
of L:n keskusneuvostojlta. Amalgamated Clothing
Worker8, yksi voimakkaimpia itsenäisiä unioita Ame­rikassa,
äskettäin pitämässään puolivuosikonventionissa
Chicagossa velvoitti toimeenpanevan komiteansa ryh-tyinään
neuvotteluihin muiden vaateteollisuusunioittein
kanssa, näiden järjestöjen täydellisesti yhteenliittämi-seksi,
saman keskustoimeenpanevan komitean alaiseksi.
Veturin kulettajain ja lämmittäjäin uniot, kalcs;
voimakkainla rdutatietyöläisten järjestöä Amerikassa
ovat kumpikin konventioneissaan hyväksyneet ajatuksen
näiden, kahden järjestön yhteenliittämisestä ja valinneet
yhteisen komitean valmistelemaan esitystä asiasta kura-
.mankln järjestön jäsenistön yleisäänestykselle. Kysy­myksen
johdosta kirjoittaa «Locoraotiv^ Engineers
Journalissa» veturinkulettajain presidentti W. S. Stone,
kannattaen yhteenliittymistä lämpimästi, joten on aivan
todennäköistä että yhtyminen tulee yleisäänestyksellä
hyväksytyksi, sillä esim, seilaigon henkilön kuin Sto
ifen vöikutusvalla jSsenisiöÖn ön huomattavan suuri.
New Yorkin ja sen ympärillä olevan 50 mailin
alueella ovat 20,000 jäseniä käsittävät kirjaltajain osas
tot muodostaneet kirjaltajain piirineuvoston, tarkoituk
sella koota kaikki kirjapainotyöläiset tähän järjestöön
|a tehdä samanlaiset ja samanaikaiset palkkasöpimuk
\^ Hawaiin, ehkä meidän mielestämme takapajulla ole­vat
työläiset, ovat perustaneet «The United W^orkers of
Hawaii» (Havvaiin Yhdistyneet Työläiset) nimisen uni-on,
^rkotuksella muodostaa teollisuusumonistisen koko
maata käsittävän työväen järjestön, johon kaikilla te­ollisuusaloilla
työskentelevät työläiset tullaan järjestä­mään,
ilman ammatti-, väri-, rotu- tai muita eroavai
; suuksia katsomatta.
Äskettäin Winnipegissä pidetyssä Canadan postityö-läislen
erinäisten unioitten konferenssissa, rauodostet-
.• tiin Canadan postityöläisten yhtenäinen järjestö, ni-i
mellä Canadian Federation of Postal Employes.
Brittiläisten kalastajain unio päätM hiljakkoin pi­tämässään
konventionissaan 3932 äänellä 7 vastaan
; liittyä «Transport and General Workers Unioon (Ku-
\, letustyöläisten ja yleisten työläisten unio).
' Ruotsin lihanleikkurit, leipurit, piirakkain valmis
i tajat, keittäjät y. m. samanlaisissa ammateissa työsken-
( televät työväen uniot* ovat päättäneet liittää kaikki
nämä. järjestöt yhdeksi «Ruotsin Elinlarveteollisuuk-sien
unioksi». Sama -en tapahtunut Italiassa näiden
ammattialojen työläisten kesken.
Äskeisessä konferenssissaan Norjan hallituksen
; työläiset, sellaiset kuten tullivirastojen työläiset, ase­ma-
ja rautatietyöläiset, sähköttäjät ja telefoonityöläi-sel
ja seitsemän muuta siviililyöläisten ammattiuniota
perustivat yhteisen komitean, jonka tehtäväksi jätettiin
lopullsesti siviililyöläisten yhtenäisen union perusta­minen.
Saksan siviilityöläiset niinikään ovat ryhty­neet
järjestymään yhteiseen siviililyöläisten unioon. Tä­hän
järjestöön kuuluvat sekä hallinnolliset virkailijat,
henkisen työntekijät ja valtion palveluksessa olevat
Tuumiillisen työntekijät. Tämä järjestö on antanut
myöskin kehoituksen valtion rautatie- ja kulelusliiken-
Detyöläisten järjestölle liittyä heihin. ,
Edellä on lueteltu ainoastaan muutamia piirteitä
näytteebi siitä, minkälaisia yhdistymishankkeita van­hoissa
ammattiunioissa on meneellä ja kuinka uni­oitten
pohjajoukkojen keskuudessa vihollisen hyökkä­ysten
ahdistaessa, on herännyt ennen kuulumattoman
voimakas solidarisuuden tunnelma. Samallaisia tapa­uksia
ja piirteitä voitaisiin luetella paljon. Tosin
on meidän muistettava, että vallitsevan luokan provo-katsioni,
ammatti unioitten taantumusjohtajien petolli­suus
ja työväen suurten pohjajoukkojen oma luokka-tiedottomuus,
joka on vielä valtava, tekee tämän soli­daarisuuden
kypsymisen ja yhdistymispuuhat paljon
hitaammaksi ja luonteeltaan heikommaksi kuin mitä
me toivoisimme. Mutta samalla kertaa me voimme
lohduttaa itseämme sillä, että me elämme vallankumo
uksellista aikakautta ja erikoisesti proletaarisen vallan­kumouksen
aikaa, jolloin suuret työväen pohjakerros
joukot pakostakin vetääntyvät mukaan tähän vallan­kumousliikkeeseen,
joutuessaan taisteluihin ensiksi pel­kästään
tämänpäiväisistä etukysyrayksistä yhdistynyttä
pääomamahtia vastaan. Näissä taisteluissa herää ja
edelleen kypsyy sen luokkatietoisuus, josta taasen on
seurauksena sen solidaarisuustunnelman kirkastuminen
ja voimistuminen ja perusteellinen ja luja yhteenliit­tyminen.
Niinpä me saammekin olla toivehikkaita, että vielä
tänään rajattomasti orjuutetut, sorretut, riistetyt ja
tietämättömyydessä uinuvatkin pfoletaarimassat sitten
kin heräävät ja tulevat käsittämään luokkamme histo­riallisen
tehtävän — proletariaatin vapautuksen kapi
talismin orjuudesta.
ystariippi
?aistei?iiieieii
George Bernard Shaw reformisosia
listeista
Sosialidemokraattien «asteettaisesta kehityks^
sosialismiin pikkuparannuslen kautta» sanoo George
Bernard Shaw eräässä äskeisessä kirjotuksessaan m. m.
seuraavaa:
«He eivät voi saada nykyistä politillisla koneisto­amme
saamaan aikaan sosialismia enempää kuin he
voivat saada neulomakonetta tuottamaan paistettuja
munia. Sitä ei ole tehty sellaista varten. Ja ne, jotka
käyttävät tätä koneistoa, vaikkakin he voivat vaatia
parempaa palkkaa ja parempia olosuhteita — ja
Saadakin niitä käyttävät sittenkin kapitalistista koneis­toa,
joka ei voi tuottaa mitään muuta kuin kapitalis­mia.
—
Kapitalistiseen järjestelmään mahtuu niin paljon
sellaista, joka näyttää edistykseltä, että pintapuoliset
ajattelijat helposti voivat uskotella itselleen että se
lopulta kehittyy sosialismiksi, mutta sitä se ei koskaan
voi tehdä kääntymättä nurin niskoin. Orjuus kehittää
aina itseään järjestelmänä. Se voi alkaa sillä, että se
liiallisella työllä saattaa orjat ennenaikaiseen hautaan.
Sitten se havaitsee että huonosti kohdellut orjat eivät
tuota omistajilleen niin paljon rikkauksia kuin hyvin
kohdellut, paitsi siinä tapauksessa, että kuluneitten or­jien
tilaile saadaan uusia hyvin halvalla. Tällöin ha­vaitaan
paljon inhimillistä edistystä. Myöhemmin, kun
kekaitään nykyaikaiset teollisuusriiston menettelyt ja
kehitetiäni niitä, !havaitaankin että yksi ja sama herra
ei voikaan pitää orjaa jflikuvasti työssä. Kun saavu-täinttähän
asteeseen, haluas herra oikeutta vapautua
orjastaan, kun hänellä ei orjalle ole työtä, ottaakseen
hänet jälleen työhön, kun teollisuus vilkastuu — hän
ei myöskään halua olla edesvastuussa orjasta, kun tämä
on tullut vanhaksi jä työhön kykenemättömäksi. Ja heti
kapitalistinen valtio innostuu tavattomasti vapautta
puoltamaan — ja kun on jonkun aikaa agitgerattu
loistavilla puheilla ja itkunsekaisilla runoilla, pääste­tään
orja vapaaksi tekemään tyÖlä niille, jotka häntä
tarvitsevat, näkemään nälkää, kun kukaan ei häntä
tarvitse, kuolemaan köyhäinhuoneessa ja kuuntele
maan että tämä kaikki on hänen oma syynsä. Ja kun
taas pian huomataan että tämä «edistys» onkin ollu
taka-askel, pannaan edistysmieliset reformistit työhön
laimentamaan tämän uudenlaisen orjuuden pahinpia
seurauksia tehdaslainsäädännöllä, vanhuusvakuutuksi
llT j.n.e. j.ii.ft,- jotka kaikki ovat osottavinaan että
elämme kehityskaudessa. Mutta tällaista edistystä sai
lilaan vain silloin, kun työläiset tulevat tehokkaam
miksi orjina ja heidän herransa sitä mukaa rikkaam­miksi
riistäjinä,»
Siinä on loistava kuvaus siitä, mitä reformit ny
kyisessä järjestelmässä ovat ja mihin ne johtavat.
BolthevHut mnka tehneet linna*
rauhan kapitalistien' kantta.
Läpinäkyvällä laihuudella joudu-tettuaan
karille proletariaatin äs­keisen
mailmanrintaraahankkeen ja
jo ennen äskeistä 9-henkisen komi­tean
konferenssin istuntoa sovittu­aan
noskelaisinternationalen kanssa
omasta oikeistoiais-<mailraan!kong-ressistaan
», }or!k& alkuunpanijoina
ovat kaikki sosialidemokratiset ku­ninkaiden
ministerit, Versailles'n
väkivaltarauhan allekirjoittajat ja
kommunistimurhaajat, ovat 25 in
temationalelaiset v a r o v aisuuden
vuoksi ryhtyneet yleishyökkäykseen
Kommunistista Internationalea ja
Neuvosto-Venäjää vastaan koettaen
siten saada mahdollisesti vielä vana­vedessään
liiJdkuvat työläisjoukot
uskomaan, että he, 2i intematio
nalelaiset ja heidän henkiset heimo­laisensa,
2 internationalelaiset, he
vain todella tahtovat työläisten yh
teisrintamaa mutta eivät kommu
nistit.
Kommunistimurhat jatkuvat
Rumaniassa
Toveri Filipeskun murhaa on nyt Rumaaniassa
seurannut toinen. Tällä kertaa ovat sotilaat raaka
maisesti tappaneet niinikään 300 kommunistin juttuun
sekoitetun toverin, Aleksandra Cherean. Suoritettuaan
verityönsä pakenivat pyövelit uhrin huutojen johdosta
Jättäen tämän menehtymään verivirtaansa. Tämän
kauhuntapauksen johdosta on 155 samassa vankilassa
viruvaa toveria tehnyt nälkälakon vaalien vartijain
poistamisia, jotka koska tahansa voivat lappaa kenen
haluavat. Tehtyjen tiedustelujen johdosta on linna
päällikkö vastannut, että tämä oA ainoa oikea tapa
kommunistien kohtelemiseksi — kyynillisyytlä, joka ei
jää suomalaisille Aatuille velkaa.
o— —
— Toukokuun 21 päivänä järjestivät Tukholman
työttömät suuria mielenosotuksia, joiden huippukohtana
oli tuhansiin nouseva joukkokulkue valtiopäivätalon
ohi. Pääkokous pidettiin Pohjoisella rautatiellä. Tääl
lä samoin kuin eri kaupungin kolkissa pidetyissä mie­lenosoituskokouksissa
pidettiin suunnattoman pakollisen
nälkätilanteen aiheuttamia puheita, teroitettiin yhteisen
esiintymisen tärkeyttä ja hyväks>ltiin .päätöslauselma,
joka on samaa sisältöä kuin aikaisemminkin pidettyjen
joukkokokousten. Pohjoisella Rautatientorilla takava­rikoivat
poliisit standaariin, jossa seisoi: «Armeijan ja
laivaston sotilaat! Jälläkää kasarmit! Hävittäkää mur-hakbjeet!
Olkaa solidaarisia!»
Samaan aikaan kuin Adlerit ja
Bauerit hyökkäävät vieniläisessä lo
kaviemärissään Kommunistisen In
ternatronalen 'kimppuun syyttäen
tätä siitä, että olisi hajoittanut
henkisen komitean,- valhe mikä kom­pastuu
omaan mielettömyyteensä,
on saksalainen «riippumaton», Cris-pien,
berniläisessä keskustalaisleh
dessä tehnyt kaksi mielestään erit­täin
painavaa syytöstä bojshevikeja
vastaan.
Ensimäinen näistä kuuluu, että
neuvostohallitus, solmiamalla Genu-assa
7-kuukautisen aselevon porva­rillisten
hallitusten kanssa, on teh­nyt
saraan kuin oikeistososialistit
vuonna 1914! Seisauttanut vallan­kumouksellisen
luokkataistelun ja
ryhtynyt yhteistoimintaan kapitalis­tien
katissa! Ja siten pettänyt pro­letariaatin
asian!
Riippumattomain, sts. no^elaisis-ta
riippuvain mielestä on neuvosto­hallitus
tehnjrt petoksen sitoutues­saan
olemaan hyökkäämättä kapita­listisia
valtioita vastaan ja samalla
näiltä sitoumuksen, etteivät nämä­kään
hyökkää,.' Neuvosto-;Venäjää
vastaan. Mutta tätä seikkaa pohdit­taessa
on palautettava mieliin, että
riippumaton 'lehdistö, puhumatta­kaan
nyt varsinaisesta noskelaises-ta,
on pitänyt jokaista Neuvosto-
Venäjän aseellista esiintymistä,
vaikkapa sellaisen tai^oitukiena oli­si
ollut ilmeinen proleta^rimaah
etujen suojeleminen, kommunistise­na
imperialismina.» Neuvosto-Venä­jä
ei saanut millään: ehdolla hyö­kätä
kapitalistisia vältioitia; Vastaan,
tämä kun mei*kitsi kommunismin
tuomista vieraaseen maahan pistin­ten
turvin, ja mitä vastaan riippu­mattomat
eivät; koskaain ole lakan­neet
protesteeraämasta. Mitä siis
merkitsee riipijumattoniain nykyi­nen
syytös? Ovatko he huijanneet
aikaisemmin soimatessaan neuvosto­hallitusta
imperialismista, vai hui­jaavatko
he nyt leimatessaan työ­väenluokan
etujen pettämiseksi sen,
että neuvostohallitus sitoutuu ole­maan
hyökkäämättä kapitalistisia
valtioita vastaan? Itse' asiassa ovat
riippumattomat huijanneet aikai­semmin,
samoin Ocuin nytkin. Sillä
ja muiden maiden kommunisteja,
että nämä muka elivät rosvotuilla
venäläisillä varoilla. Tähän astihan
ei riippumattomain mielestä ole ol­lut
mitään suurempia rikoksia kuin
bolshevikkien kulta ja Moskovan
propaganda!
Ja kaikille tunnettua on kuinka
Saksan noskelais- ja riippumatto­mat
lehdet Saksan maaliskuun nou­sun
jälkeen kuorossa huusivat, että
se oli Moskovasta järjestetty. Mut­ta
nyt tekee neuvostohallitus ras­kaan
rikoksen, kun se ei järje«ta
vieraitsa maitta noutuja.
. Mutta, kuten sanottu, kaikki tä­mä
on vain paksua ja tylsää veru^
kettä, jolla muka osoitetaan, ettei­vät
kommunistit lainkaan tahdo mi­tään
yhteistä rintamaa, neuvosto­hallitus
kun on sopinut kapitalistis­ten
hallitusten kanssa. Mutta Shei-demannit,
kommunistijahtaajat, ja
vieraiden maiden syndJkalistiluovut-tajat,
kas he riippumattomain kans­sa
ovat omiaan järjestämään ma-ilmanköngressin.
Herra Branting,
Ruotsin kuninkaan kuuliainen pal­velija,
kuten saksalainen toverilehti
huomauttaa, hänellä on vapaat kä­det
proletaarisen mailmankongres-sin
järjestäjäksi. Mutta Lenin, tuo
rakas kapitalistimailman ystävä Ja
kompromisseeraaja, hänestä ei ole
minnekään.
2iiniiiiiiiiiiiiiiiiiuiiiifiiiinuiin»«iiiiiiiiiiiinHiiiiimf^^
Ja (kuitenkaan ei neuvostohalli­tus
Genuassa tehnyt mitään komp­romissia
kapitalistisen mailman
kanssa. Päinvastoin: Genuan neu­vottelut
jäivät tuloksettomiksi sen
takia, että kapitalistinen mailma
vaatii neuvostohallitusta luovutta­maan
takaisin kansallistetut tuo­tantolaitokset,
mutta neuvostohalli­tus
hylkäsi tämän vaatimuksen. Ge­nuassa
ei tehty mitään kompromis­sia,
koska neuvostohallitus kieltäy­tyi
sälyttämästä Venäjän työtäteke­vän
kansan harteille kapitalistisen
mailman vaatimaa pakkoveroa.
Mutta kun ei tähän mennessä oltu
solmittu mitään muodollista rauhaa,
diplomaattinen taistelu kun jatkuu,
niin tehtiin 7-kuukautinen aselepo.
Mutta tuon 7-kuukautisen asele­von
jälkeen? Ehkäpä silloin alkaa
ennenkuulumattoman ankara kapi-tajistimailman
rynnäkkö Venäjän
proletaarivaltiota vastaan, sen hal­litus
kun ei Haagissakaan :.tule: suos­tumaan
Venäjän palauttamiseksi
kapitalismiin, ja täten sillä oh en-istä
suurempi syy- ratkaisevain
LÄHETYSKUSTANNUKSET;
Postissa 15c kaikilta rammata. SähköaanomaUa ?3.50 kaiidita
Kysykää erikoiskurssia suurille Bummille.
Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A T Hin o-^ r,
view Ave. * Bro
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänii<
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
E BOX 69,
SUDBURY, o
VAPAUS,
PUettiliike tehtävä J, V. Knnnaiton nimessä.
iiiiiiniiniiiniiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiHiiiiiiiH,,,,,,,^^
letaarisen mailmankongressin, ko-koonkutsumiseksi
mailman työläis-rintaman
järjestämiseksi proletaari­sen
maansa etujen suojelijaksi. Mi
tä järkeä olisi niinmuodoin siinä
että Kommunistinen Internationale
jota noskelaiset ja riippumattomat
aina ovat väittäneet neuvostohalli­tuksen
välikappaleeksi, luopuisi .yh­teisen
rintaman ja mailmankongres­sin
tunnuksesta?
Täten ovat Crispienin ja kaikki­en
muiden riippumattomain ja nos-kelaisten
nämäkin viimeisimmät
Kommunistisi^ Internationalea ja
neuvostohallitusta vastaan vain hui­jausta,
valheita, joita onttoutensa
takia juuri toitotetaan niin äänek­käästi,
mutta joka toitotus juuri on
omiaan avaamaan niidenkin kor­vat,
jotka eivät tähän asti ole kur-jain
petturijohtajainsa valheita
epäifleet. Ja kommunistien tehtä­vänä
on näiden valheiden oikea ran­kaiseminen
pitämällä kaikesta huo­limatta
kiinni ajatuksesta, että työ­läisten
on puolueisiin ja katsanto­kantoihin
puuttumatta kansallisesti
jä kansainvälisesti'-'yhteiseni poh­dittava
hetken päkottavfmpia teh­täviä
ja niiden läpiajamiseksi luo-
I favä tödiellinen proletaarisrintama
taistelujen varalta ponnistella pro- kapitalismia vastaan.
S. Ammattijärjestön jäsenluku vuoden 1 nel­jänneksellä
lut' runsas. Mutta kalaa ei
tai ei voida tarpeeksi hyvin
tää. Useissa suolatuissa tynr
oli jo pahentaneen hajua.
Knäsössä löytyy joku van
rakki, josta korjaamalla ;
väliaikainen asunto. Osuus
edustajat täällä hankkiutuvat
laan siirtämään paikalle lau
m. rakennustarpeita, jotta
peräinen työ tehtaan, asunti
m. rakennusten rakentamiset
täisiin saada käyntiin heti
kunnan muiden jäsenien saa
Mineraalien ulosv
Karjalassa
on selvää, että proletaarisella val­tio-
olemuksella on proletaaristen
etujen näkökannalta oikeus hyökätä
kapitalistisia valtioita vastaan, jo>
«illä on Toimia «iihen, aivan samoin
kun työläisillä on oikeus sopivan
tilaisuuden, tullen ryhtyä lakkoon
puristaakseen kapitalisteilta lisä­palkkaa.
Mutta yhtä selvää on myös
että proletaarisen valtion edun mu­kaista
on, niin kauan kuin se ei ole
vahvempi kuin kapitalistiset valtiot,
pitää yllä rauhaa ja turvata se
diplomaattisilla sopimuksilla.
Toinen riippumattomain ylen kau­hea
syytös, minkä Crispien vislkaa
esille, on se, että neuvostohallitus
(ei Kommunistinen Internationale)
on sitoutunut olemaan harjottamatta
mitään propagandaa kapitalistisia
valtiojärjestyksiä vastaan ja luovut­tamatta
mitään varoja tämän pro­pagandan
harjoittamiseksi kapitalis­tisissa
maissa.
Mutta tälläkin väitteellä joudut­tavat
crispieniläiset itsensä omaan
virittämäänsä satimeen. Sillä en­siksikin
sitoutui neuvostohallitus jo
Brestin pakkorauhassa olemaan har­joittamatta
propagandaa Saksassa,
ja toiseksi vaativat juuri itse Sak­san
riippumattomat ministerit Ditt-man,
Haase ja Barth suhteiden sol-miamisen
ehtoina neuvostohallituk­sen
kanssa loupumista Scaikesta pro­pagandasta!
Ja kohtalon ilkeydestä
oli Dittman tällöin juuri, saman riip-
.pumattoman lehden, Freiheitin, pää­toimittaja,
joka nyt pitää petok­sena
sitä, että neuvostohallitus si­toutuu
luopumaan propagandasta!
Ja lisäksi: satoja kertoja on juuri
""reiheit-lehti syyttänyt neuvostohal-itusta
siitä, että- tämä olisi luovut­tanut
cMoskovan ruplia» agitatsio-nin
harjoittamiseksi muissa maissa,
TyoltSmyytajatta huolimaita hiukan liekliptynyt.
S. Ammattijärjestön' alaiset liitot
ovat nyttemmin lopullisesti tilitt^-^
neet veronsa • Ammattijärjestölle.
Kuten allaolevasta taulukosta nä­kyy,'
on Ammattijärjestön jäsenlu­ku
vuoden ensi neljänneksellä li­sääntynyt
256 jäseiiellä,- ollen koko
JääenlulkU 48,845.
Liiton nimi 0:to Täys.
luku maks.
LasiteoUisuustyöv. 3 120
Tie- ja vesirak. työl 22 924
Puutyöni .„..; 83 3,090
Sukeltajaip — 44
Saha-, Kulj.- ja Sekät. .,..286 11,710
PaperiteoUisuustyöv. 45 561
Jalometallityönt. 7 176
Elintarveteollisuust 28 614
Kivityönt. 32 1,024
KutomoteoUisuustyönt..,, 22 600
Metalliteollisuustyönt. ....103 6,337
Kijratyöntekijäiri 31 1,534
Muurarien, R. ja U. .. 35 1,129
Nahkateollisuustyönt. .... 3J! 916
Vaatetustyönt. ,..„ 33 837
Maalarint ..„........>..... 23 900
Rautatieläisten amm 11 280
Ajurien 12 632
Merim. ja Lämm. Unio .... 5 512
S. W. R. Konep, työnt 8 489
.Liike- jä taloustyönt. .... 43 1,088
Puoliksi
malks.
161
388
4,302
1,815
98
650
30
1,510
2,071
1,376
133
795
743
70
20
153
1,013
Jäseniä
yht.
120
1,085
3,478
44
16,012
2,376
274
1,264
1,054
2,110
8,408
2,910
1,262
1,711
1,580
970
300
632
512
642
2,101.
X lisäys Niistä
•— väh. maks.
vap.
73
486
— 64
— 73
— 1
—385 1,416
xl78
X 2
Olemme jo aikaisemmin
neet,Karjalasta löytyvän mi
rikkauksia. Näiden jalost
käyttöarvoiksi ja lähettäniine
totavarana mailman markkint
päivän kysymyksiä. Karjala
ryhdytty voimaperäiseen työ
lyyn ja Amerikassa oleva K
toimisto hanikkii markkinoita
Micaa eli kissankultaa on
Karjalasta löytyvän suunni
määrät. Hyvällä paikalla,
kuljetusvälineitä, löytyy koki
saari täynnä tätä arvokasta
raalia. Sitä käytetään Ami
paljon erinäisiin tarkotuksiir
ta arvokkainta lajia käytetä;
koalalla, koska se ei johda
ja on ehdottomasti tulenki
Vaikkakin heti on alettu
maan ja valmistamaan ulosvi
si micaa, niin tarvitaan täss
jalalle apua. Työvälineet ov,
gen alkeelliset ja työvoimaa
riittävästi tälle alalle, Mica-leikellä
määrätynlaisiin koko
lajitella ja tässä kysytään
taitoa ja tottumusta. Karjal
laan lähettämässä amerikaia
Perttejä, mutta mieluummir
taisimme suomalaisia;
Tämän tähden allekirjoita
misto ilmottaa, että se on i
deita läfaettiiniaän rajattoma
ran mican «trimmaajia», laji
ta ja louhijoita Karjalaan.
x503
— 17
xl20
—117
x234
— 66
X 5
— 17
— 12
—127
— 72'
— 19
— 73
x257
81
.124
'''^ 1 kykenevaitille olemme tilait
maktamaan matkakuttannul
korvaamaan muutenkin. Te
olisi, lähdettävä viipymättä, s
lä tämän kesän aikana tu
sitä Amerikaan suuret määr
Karjalan Työ Oiuuik
K:tta Aar* Hj
o
Kuzbassen tied<
450
130
12
72
110
30
32
/19
Yhteensä «7133.517 15,328 48,845 x256 3,112'
Ammattijärjestön taloudenhoitaja
Aatu Halme, joka ylläolevan taulu­kon
on eiliselle S. Sosialidemokraa­tille
kiikuttanut, (korostaa erikoisesti
sitä seikkaa, että suurempien liit­tojen,
metalliliiton ja cKolmiliiton»
jäsenluku on pienentynyt, kun taas
pienempien liittojen (riippumatto­muutta
edustavienko?) jäsenluku on
lisääntynyt. Mainitessaan tämän oli­si
hra Halmeen kuitenkin pitänyt
huomauttaa samalla, että esim. Kol-miliitosta
on tänä aikana eronnut
useita osastoja, yhteensä n. 400
jäsentä, liittyen Elintarvetyönteki-jäin
ja muurarien liittoihin sekä et-antoja.
Itä työttömyys, joka metalliteolli­suuden
alalla on, kuten tavallista
talvikuukausina, tänäkin vuonna
ollut niin suuri, että liiton on täy­tynyt
ensi neljänneksellä maksaa
jäsenilleen työttömyysavustusta yh­tä
paljon kuin koko viime vuonna
yhteensä, on vaikuttanut metalli­liiton
jäsenluvun vähenemiseen.
Herra Halmeen tarkoitus onkin
ilmeisesti ollut tässäkin harjoittaa
sitä ammatillista liikettä hajoittavaa
I'toimintaa, jonka eräs sos.-dem. kop-lakunta,^
jonka yhtenä sieluna Hal­mekin
on, on ottanut päämääräk­seen.
tiedonantoja
Amerikalainen kalas-tusosuuskunta
<Karjalan Kommuunin» toukok.
23 päivän numerossa kerfotaan:
<Amerikalaisen Kalastttsosnuskun-nan
edustajat, toverit Anttila ja
Mattila ovt äskettäin palanneet
Petroskoihin t u t k i musmatkaltaan
Vienanmeren rannalta. Toveri Ant­tila
kertoo havainnoistaan ja mah­dollisuuksista
seuraavaa:
Kannutustehdas ja kalastuskeskus
aijotaan sijottaa Knäsön kylän luo.
Siellä on pienoinen joki, josta saa­daan
tehtaaseen tarvittava voima.
Paikka on muutenkin kaikin puolin
sopiva. Itsessään knäsön lahdessa on
kalansaalis runsas ja sitäpaitsi on
siitä mukava pistäytyä pitemmälle,
hallita koko Kuolan niemimaan ete­lärannikon
kalastusta. Knäsön pik­kusiili,
joka muistuttaa «vanhan
maan» silakkaa on mitä parasta
kannutuskalaa. Sitä voidaan kan-nultaa
sekä sellaisenaan että pais­tettuna
ja palvattuna. , - - „
Sillin tulo on tänäkin keväänä oi-' ^"'''PyJ^^^
Lauantaina kesäkuun 1'
lähti täältä Amerikasta
joukäcue työläisiä Kuzbasseer
taen 103 henkeä. Joukkue o
dostunut 16:ta eri kansali
ta joista suomalaisia oli 3(
tä Amerikasta on jo lähter
Iäisiä ja insinöörejä Ku?
kaikkiaan 276, niistä suo
112.
Tämän joukon, samoin ku
lisienkin,, tarkoituksena ja :
ränä tuntui olevan sama i
luokan yhteisenasian autt
Venäjän vallankumouksen
minen ja sen edelleen ke
nen, rakentamalla sen teoliii
mä sellaiselle pohjalle että
tarvitse turvautua kapitaiist
joaraaan apuun, jonka lof
tarkoituksena on Neuvostova
kistaminen ja voitonhimoise
talismin rakentaminen.
(Kuzbas suunnitelma tuli;
entistä tarkemmin ja tarmi
min kaikkialla työläjsten ke;
sa, haifannan alaiseksi; onu
akseen. Juuri näillä alueilla
leiliä ja etelä-Siperiassa, mis
bas alueet sijaitsevat on '
huomatuimmat luonnonri!
jossa voidaan kehittää, ei
taan yhtä teollisuuden a!a
kaikkia mitä konsanaan hyvi
sa yhteiskunnassa tarvitaan
on mailman suurimmat kirii
räs-, metsä- ja maanviljelj
jotka ovat yhteiskunnan vai