Vapaus, January 15, 1948

              spaiiajahkielisclle:!^
;äh' hejtetiiiis j
panjaisa; .ielb:iet3
i n ; j a :jieijäji';h
kssaari-ja rie ..saiv;
iu2n kuin^ jätt&id:
joka oli.seufaams
tiden ahtifasis^in
stLset;/vallanpitäjä
ätlijssä pidety:r^aa^
iyälisen lakimiestä!
män, pj^nnön. saai
-stajaiisa ^ oikeudeni*
lakimi esten j oakai,
unnettu brittiläinel
ntin,-jäsen' ja huc.'
^risleii' puolustaja d
rihettu: ämerikkäla;]
mies Paul. ©'D-.vye:]
i tunnetut jä-vaikt:|
ilöt lähettivät vasts
on hällitukselle,,i,eh|
riuehet, -teloitettiij
Calveriey Ja lukujl
parlaTnentiri: jä':enej
listeri Bevirdlle .säbj
Tjeitä/' •yäatien' Brij
1 sekaantumaan juti
naineen • säaTOttanttj
Priestley j a . l i 3jJ
iston professoria yh|
itiliikkeeseen.
1 ilmoitti Belgian iill
c, että hänen.maaiisj
liitt.isesta tolminnasi
ijalaiset. T^ikhölnl
K^miiutä. hmjmBt!
isen .elämän: miestil
Espanjan koiisulaat.
\nElJ ON SAATAVANA SU RT A SiOSIOTi
SAAMTTA ESIKOISTEOSTA . . .
J^UEONPGUIKSSSÄE N
Kirj. AILI' T E R Ä V Ä I N EN
Urho Sttomiien
vtmakiMt
'-Tämä kertomus on valoisilta, onnellisiltä koulu- ia
nuoruusvuosilta, maailmasta, jonka kerran tunsin. Saa­dakseni
sen maailman ja ajan jälleen tuntumaan todelli­selta
olen kuvaillut paikat niinkuin ne omilta lapsuus-vuosiltani
muistan, ja tapahtumat niinkuin ne olisivat
I voineet tapahtua.".
Nain sanoo tukija kirjansa alussa. Täniä teos un todella mielen-k^
jntomen tuttavuus. kaiklUe kaunokirjallista lukemista: harrasta-
• • « • • « • « « • « • • • • • • • « • • • • • • • • ai
. 235 SIVUA
• • • • • • • • • • • • • t a a , a a, aaaaaaa^vvaaaaat' . =
Taaskin vieraiJi
dessamme. vteden
parhajninusta ja
miehuuden iässä
kuolema keskuu-uhnnaan
yhden
juun parhaassa
ollessaan. Urho
UIVIA $1.50
Suomineu kuoli tapaturnxajsella kuo-
Itmalla pudoten korkean puupmoh
paalta s:Uä ikävällä seurauksella, että
niskaluunsa murtui ja selkayumensä
vioittui. Hanei vietim kiireesti St.
Josephin sairaalaan Port Arthunssa.
jossa kuitenkin kuolema katkaisi ha-
_neu elonsa langan.
. Urho Suominen tunnettiin paikka­kunnalla
siivoksi, ja erikoisen ahke--
raksi työmieheksi,» joka ei säästänyt
voimiaan vaan vä.?>'maitomänä uu­rasti
j a työskenteli, elikä toivossa jos.:
kus ottaa hyvääkin aikaa j a nauttia
elymastä muullakin tavalla kuin ras­kaan
työn raadannalla. Kohtalo k u i.
tenkm määräsi toisin, tuli tunna ja
vei uhrinaan kaikkien paljon pitamaiv
tyolaistoverin. .
Tilatkaa joko suoraan kirjakaupastamme täi ostakaa-
. . asiamtchiltämmc:
sc
Vapaus Publishing Company Limited ]
Box 89 Sudbury, Ontario |
fclllllllllllilllllinillllllllll lllllllllll!llli!llllllll!lllllllllll!IUtl!l!lilllilll!lllillill||l!lll|liilillll||||in ilodenvaihteen mietteitä
ma Rossi, •Italiaiidfr
aisten -unio;!- presj.
i • Gervolinp,; Italii
ittisen naisten jär-
, •yetosivat;^ •.Vatikaa-i
t paavin ryhtymäi
laiden. yiiäieil_ espaD-j
Istln tuomitsemista]
anm toimenpitcLSUB
tunnettu runoilija
lel ja.lukuisat kato-
[taan
ibor Progressive puo?
maakuntakomitea on
snyydestään. Henri
ste Duben ja Emery
evastaisen työn takia;
ta .antamassaan lau-itea
selittää, etta e-ovat
. muodostaneet
ryhmän j a kieltayty!.
a •; sita ' varoituksista
hma.on ollut yhtej-'
ten hajoittajien seka
fiden -Fournierin' ja
sav
;taa oluen
hreiberissä
Ont. — CPR:n lam^
ja sanoi .taalla pide-quor
Control Boardm
lon. vastustavan oluen
iien m y ö n t ä m i s tä
elleille koska annis-nyöntaminen
saattaisi
Itien tehokkaan .toi-ber
on rautatiekeskus, J8 " "
om 135 mailla Uaän ^'^«varoidcn joukossa esittävät pää-c
viime vuosien aikana
i l a . . Vume. syksynä
nestyksessa . paaitivat
i. -oluen - .anniskelun
irt Arthur, r - Vuosi 1947 on sitr-,
t historian lehdille, shtä on ih-lle
vain muistot jalella; sen mu-t
ketä mitenkin on .onnistanut,
meri tekee tavalla tai toisella
ipäätöksen niin taloudellisesti kuin
;isestikln. Allekirjoittanutkin te-aloudellisen
tilipäätöksen, •• joka
aikaa tuskin muuta kuin yhden.
n i i n . P i s t i n katem taskuun, löysin,
löysinkin yhden sejitin ylijaa-viime
vuodelta.: Henkisten sääs-kanssa
taitaa olla samoin.^Ot-^
huomioon koko työtätekevän
an täällä läntisen sivistyksen "de-raattisessa''.
maailmassa jokaisen'
lön'- voitto- j a tappiotili osoittaa
senttiä voittoa, mutta tappiota,
rutkasti, että sitä maksaessa me-monen
sukupolven aika jos ei
estykseen tule muutosta, v
aikka emme ottaisikaan "huomi-niitä
kymmeniä biljoonia, dollä-
'. mitkä ovat kuluneen vuoden
na kansan hankkimina varoina
evoittoina . painuneet •konnaiir
aholveihin, vaan syventykäämme
ittelemaan Marshallin "ja Tru-
;nin ohjelmaan mikä ori j o saanut
dysvaltain kongressin siunauksen,
yksistään on . sellainen homma
ä kytkee •min itämän ma n tcreen
n .Euroopankin kansat• .sukupolvi-'
ajaksi kulkemaan. dollandemoT
tiantalutasnuorassa.. Tuskin työ-ten
joukossa löytynee yhtään sei­ta
idioottia jc'ta. luulee rikkaitten
aavan yhtään senttiä.siihen avus-hommaan,
tai että rikkailla olisi
iämen asianaan avustaa Euroopan
kaisiä ihmisiä. E i .tarvil.se oitaa'
omioon muuta kuin avustuksen an-iiiscnperu.
sehdon,.silla se jo niita
keimmin loukkaa kansojen , itsc-laräamisoikeutta.
Jokaisen maau.
:a tuota avustusta .haluaa, pitää
tatahallituksensaTrumannm mdä-rksien
mukaisck.";!.- Se.on,.ajaa pois
kki työläisten, asialle..suosiolliset
iilöt ja. sen jälkeen ottaa ivastaan
a ;]ajia avustusta mitä isännät na­vat
-hyväksi antaa. Noiden .avus-i
meille elintärkeistä
1 alituinen tarvikkei-
:ohoaminen. Yleisesti
i on, etta kohta vaha-
;ten on lopetettava
;i,tahdo jaksaa aiisai-.-^
i l j o n , etta saisi kun-
Hallitusta on vaa-jotain,
hintojen py-autta
hinnat näkyvät
i n -kovalla: vauhdilla,
llitusherrat eivät: saa|
mni.
ahanastisten • t oimen-a
— mitka ovat taysm
— erole pienimmaUa-des:
yritettykään rat-.
iymysta.,: • Ainoa,: nutä.
aelta odottaa, on ehka
ettaminen tutkimaan
, hmtoihm, toisen^ ka-.
!ttamista tutkimaan,
lintoja tutkimaanase-i
on muGdostettut=^:ol-lonin
tutkima'an, onko
ni perustuslaillinen. js
•Mutta . tällavälin- voi-
. taas: toinen: rekon"
sa. Yksi on jo_saavu-•
ja kaikkien, joita: tar­ujen
korotus koskee r-j
a hallituksen mini5-:
1 : T - toiminta: vain voi.
j e n nousun; - Sen.estä-, .
m järjestynyttä; paat..
okasta voimaa. Suä
, kun hampaiden, nau--
kysymyksessä. Tuke-a
liikkeitä,-Jotka täh-
1 ralhaalla pitämiseen.,,
— Waldemar.
a pommittajat, tykit ynnä muut
a-ascct. Sellaiset kuin ruokatar-
Kkcct ovat .«;i\rua.sia. - Sotavälineet.:
at. pääa.-^ia,minkä avulla mr.. Tru-
11 laskelmoi hävittävänsä kommu-
>min j a koettaasuojataWall.,Streo-paäomasijoituksia
eri maissa, l u ­kea
ja auttaa kaikkien maiden fasis-tiisia
voimia pääsemään määräävään
valtaan ja sen kautta kehittää .sotaa
Neuvostoliittoa ja. jokaisen, maan val­veutunutta
työväenluokkaa • vastaan.
Tuohon Marshallin ohjelmaan on jo
Canadankiiv hallitus kytketty rauta-kahleilla.
Hallitus on jo säätänyt k a i -
kenlai.sia: tuonti-, ja vientirajotuksia.
muka kaikki pääasiassa kohdistuvat
raatajarahvaan elintason alentami-
.seen.
^,Vuosi.' 1947 : oli päaomansijoittajien
kultainen vuosi. Voitto-osingot-koho­sivat
tavallisen ihmisen laskutaidon
yläpuolelle, n i i n korkealle, että mel­kein
jokaisen suuryhtymän on pitänyt
jakaa osakkeenomistajilleen jopa kol­mekin
osaketta yhtä osaketta.kohden
joululahjaksi ja sen avulla on koetet­tu
tilikirjoissa esiintyvät- • numerot
saada näyttämään osapuilleen, suh­teellisilta.
Pari esimerkkiä on hyvin
valaisevia ..osoittamaan mitä Cana-dassakin
vuosi 1948 tulee tarjoamaan
maan väestölle. :•: •
Canadan lihanpakkaamoyhtiöt te­kivät
.yhdellä• ainoalla.lihan hinnan
korotuksella noin 10. miljoonaa dol­laria
ylimääräistä.:voittoa. Sen jäl­keen
on:tapahtunut .uusia korotuksia,
kohta pitää- jo .kai. paunakaupalla
antaa lihasta rahaksi kutsuttua:tayä^
ra vastineeksi .Lihanpakkaamotyöläi-:,
set koettivat- saada jonkun pennin
palkankorotusta, .viedäkseen clä-inään.
sä eteenpäin, multa m.eidan de­mokraattinen
hallituksemme •ri.ensi
yhtiöiden avuksi -ja "lain" avulla "pa­kotti
työläiset alistumaan työnanta­jien-
ehtoihin. Nun etta vuosi 1948 tu-.
lee öleinaanv viihanpakkausyhuöillc
vieläkin:antoisampi vuo.si.ja työnteki­jöille
sc mcrkiLsec viikkokaupalla h-hattomia
päiviä.
• Uuden: vuoden lahjaksi Ontarion
metsäparöönit lopettivat melkein ko­konaan
papcnpuuicn katkaisun, jo­ka
ine'rkitsi kymmenientuhansien kat-.
käisijaih. nälkätaipaleelle'lähettamis-
•tä: Samaan aikaan- on: havaUtavi.$.sa
muillakin teoUisuu-saloilla: työn vä-heriemi.
stä.- joten yleinen työttömyys
jo' irvistelee nurkan .takana, j a . työt-tomvTÖPn
vastapainoksi naytta.a e-dcllecnkin
: cliinarpciden hinta ,sään­nöllisesti
nou^Tvan. Kaikki merkit
viittaavat siihen, etta nyf alkanut
vuosi tulee olemaan taistelujen vuo­si,
tai ede-.sa on ali.-^tuminen samaan
: hurissa jouluaattona toveri joukon ja
• hänen sisarensa . j a serkkunsa seka
sisarensa miehen saattamana. Urhol-
Ma tiedetaan myöskin olevan Suomessa
; veljiä, ja multakin, omaisia. • jotka
mahdollisesti ovat saaneet Urholta
I monia paketteja täältä Canadasta,
imutta joiden tulo nyt äkkiä lakkasi.
' • . K a u n i i l l a kukkalaitteilla : koristet-.
tiin paljon pidetyn toverin hautakum­pu
ja monen silmässä kiilsi kirkas
kyynel, kun täytyi niin, akkiä erota
monivuotisesta hyvästä toverista.
Mutta kuolema ei sääli, se ottaa uh-
: riiisa yhden toisensa jälkeen silla se
•on elaman j a kuoleman väjäamätön
.i loki, jota kukaan ei voi väistää.
I • Lepää rauhassa kalhs ja paljon p i -
' detty toverimme. Säilytämme muis-
I tosi mielessämme kulkiessamme täällä
j elämän, karulla tiellä. Keveät: mullat
hautakumpusi peittäköön! Toverit:
USA:n taholta harjoite­taan
mielipidevainoa
Kbpenbamina. .— (ALN) — T ri
Sven Möller Knstensen, tunnettu
tanskalainen tiedemies ja kirjallisuus,
arvostelija, joka viime toukokuussa
sai Tanskan-Amerikan rahaston pal­kinnon,
on aikonut vierailla Yhdys­valloissa,
mutta häneltä on Yhdysval­tain
taholta kielletty viusumi. Ame­rikkalaisten,
viranomaisten taholta. ei
esitetty syyia.viisumin kieltoon, mut­ta
sen uskotaan johtuvan siitä, että
t n Knstensen. on. Tanskan kommu­nistipuolueen.
jäsen.
Palkinto annettiin hänelle siinä
ipielessa, että hänellä olisi tilaisuus
jatkaa Amerikan kirjallisuuden t u t k i,
mistä.. Hän on Tanskassa "esiintynyt
radiossa ja luennoinut Amerikan k i r ­jallisuudesta
ja hän bn tehnyt Ame­rikan
kirjallisuutta tunnetuksi-kään­tämällä;
.•'tan.-ikankielcllc useamman
amerikkalaisen kirjan., • :°: ;
Mes ji Ife 0iiille SHURBittdeiiiassa
uoNa sito NemosloliHtoa va^n
Kirj. JlrtianiieS Ste^l 'aslamiduf DU1U> !^niu\. etta Vh-
. ParilsL — Vain %'iiö Jiienkilöä oli dysvallat on valmusautaniaan :p.^lJon
läsnä erittäin salaisessa kokouksessa,) er.fnmiaji apua vakavalle ja lujalle EN»
kun ken. Charles De Gaulle vaati jyr-' Gaullen hallitukselle kuin hyv»a tar-
käsU John Foster Dullesilta. että lm- ! koiitavalle, mut:a heikolle
uet tunntistettaisim el vam Ranskan
tule\-an diktatuurihallituk&en johta­jaksi,
vaan m>-ös liittolaisten joukko­jen
ylipäälliköksi tulevassa •kiertä­mättömässä"
sodassa Neuvostoliittoa
vastaan; että Pöbjois-Afrikassa ole­vat
entiset Italian ^siirtomaat, erikoi­sesti
iJbya. aimetaan Ranskalle, etta
USA heti varustaa 40 di>isionaa sota­väkeä
viimeistä mallia ole\illa lento­koneilla
ja: tankeilla. Nama neljä­kymmentä
divlsionaa tulisivat ole­maa
n hyökkäysarmeijan sydämenä.
neljännel.
l-» tasavallalle". He Gaullo hymyillen
sanor. " A m e r i k a n saiiomalehdistö
tulee antamaan m i n u l l e inunta nimi-:
tysta ja vnrmaunkaan nvat pidä k a i ­kista
niistä toimenpiteistä, joihin r y h ­dyn
Riinskan ylös nostamiseksi —r
muttii luiden on pian linuuistetiava.
etta in:nun hallitukseni (Hi voimakas
ja joka tietaa miten pita.t valtansa."
Dc Gaulle vakuutti DullcsiUe..että
hänen hHlhtuk.-^en.sa tuli o rikkomaan
täydellisesiivalm.sji V e i i i i j a i i ja tois­ten:
UH-Euroopan maiden kan.ssa ja
De Gaulle suostui U{)aamaan Aine- \ ^"°P^"^ ystävyydestään niulen kan.ssa
n k a n edustajan Dullesln vasta sitten i >-^»«« »»-^-"^ kulttuuri- ja talou-kun
Viimeksimainittu oli eräaUc De .sopimuksista. K u n se uhraa
Gaullen puolueen jäsenelle vakuut- suhteensa ita-Euroopas.sa, min
tanut käsittävänsä kenraalin Ranskan ^^""^'^^^ luonnoUisesti odottaa kor-vausta
enemmän kuin mita Marshall
suuuiiitclman mukaan myörinetääii,
! • Täliän kohtaan tullessa bulles a l ­koi
puhUii Italian siirtomaistiu .Tie-
Helsinkl. —: (.S-SI — Neljä -vuotta
työn alla ollut Suomen suurin kulva^
i telakka : on valmistunut Raumalla.
! Sulku- ym. laitteita kokeiltiin uuden-
• vuodena'aHona j a ne toimivst moit-
.teettoma.sti. Ensimmäinen .laiva..ote--
, taan telakalle tammikuun puolivälis­sä.
Telakan on rakentanut Holmberg
Oj-. j a sen omistaa Rauma-Raahc'
oy.-
tulevana herrana ja ettei hän tapaa
vain yksinkertaista puolueen johtajaa.
K u n nämä kaksi miestä tapasivat t o i ­sensa,
n i i n DuUes kohteli häntä tule­vana
Ranskan Bonapartena. Kaikes­ta
huolimatta tapaamisen alussa ken­raali
epäröi tuoda esille crfijehnaansa
kunnes Dulles sanoi: "Minä tiedän,
kenraali, että te ette päässeet sopi­mukseen
Rooseveltin hallituksen ja
New Deal joukon kanssa. Mutta aika
Oli sitten muuttunut huomattavasti.
Nykyinen hallitus j a kongressi katso­vat
maailman asioihin nyt toisella t a ­valla
ja ne tietävät miten kunnioit­taa
.sellaista miestä k u i n te olette, j o ­ka
voi pelastaa Ranskan ja lansi-
Euroopan." •
Tämän Jälkeen De. Gaulle tuli ys-tävällisemmäksl
ja puhelinammaksi.
Hän kehitteli teesiä, että sota Venä­jän
kanssa el ollut vam kiertämätön,
mutta myös välttämätön ja etta se
puhkeaa kahdesta viiteen vuoteen
tästä eteenpäin. Venäjän voittami­seksi
hänen mielestään, pitäisi lansl-
Euroopan liittää yhteen taloudellises­t
i ja strategisesti.
De Gaulle korosti .slUi, ; että han
kannattaa Saksan jakamista, jonka
ktiutta voitaisiin teollisesti voimak­kain
länsio.saSaksa.sta Inttää lansi-
Euroopan kehyksiin.. Yhdysvallat,
Suurbntannia j a Ranska voisivat t ä ­ten
järjestää ja valvoa länsi-Saksaa,
erikoisesti Ruhrin aluetta, karusamva-lisen
tilanteen vaatimusten mukaises­t
i Sodan sattuessa RuhriUa voitai­siin
tuottaa aseita ja muita .strategi­sesti
tärkeitä tavaroita "lansi-Euroor
pan .liittolaisille". Tämän, jälkeen
kenraali uudelleen teki DuUeslllc sel­väksi,
että. Ran!?kan diktaattorina hä­nestä
pitäisi tulla Venäjää vastaan
käytävän "kiertämättömän" .sodan a i ­kana
armeijoiden- ylipäällikkö.
Dulles vaati suoraan vakuutusta.De
Gaullelta, etta hänen' hallituk.sensa
kestää, "jos se saa Yhdysvaltain avol-täen
De Gaulle unek.sivan. suurem^
m a s i a R a n s k a n m a a i l m a n -
vcllasta, .iviin tämä amerikkalainen
teki aloitteen viitaten, etta Ranskalle
tultaisiin malidollisesll antamaan j o l ­takin
Italian entisiä alueita Pohjois-
Afrik;vs.sa, erikoisesti halutun Libyan.
Tama saattai.siRan.skan alle alueen
Casablancasta aina itaan ERvjitin r a ­jalle
saakka. De Gaulle tu.skin .sai sa­latuksi
hammasty.staan taman ehdo­tuksen
johdosta ja lian sanoi, etta
Itahan siirtomaiden antaminen Rans­kalle
on yksi liunen siiie gua nons <Jo-t.
1 ilman eO. :
Dulles suora.sukaisesti selitti, etta
hän ja monet louset valtiodepartmen-tin
ja pre.sulcntli Trumaniii "neuvon-antujaf.'
ovat valmiita, luovuttamaan
Italian siirtomaat.myöhemmin, v l t a l i -
a.ssa el ole De Gaullea", sanoi Dulle.s.
"mutta De Gaullo vakavan hallituk­sen
johdo.s.sa Ran-skassa, niin me em­me
ole luja.s.sa a.sema.s.sa vain lan.si-
Euroopas-sa; m u t t a Välimeri on myös
suojattu." Molemmat olivat .samaa
mielinä Italiaan nähden, jonka he
pitivät jonkinlaisena. "raslluk.scnn"
talla hetkellä..
Neuvoteltuaan Dullcsm , - kan.s.sa
kaksi tuntia; i i i i n heti .sen .jälkeen
sanoi kenraali hänen hyvin läheiselle
poiiittiselle ystävälleen: "Olen läydel-llse.
sii tyytyväinen. Dulless on ensim.
niäinen tapaamani nmenkkaltilnen,
joka ynimartaa minua j a Ranskan
probleemeja. Toivoisin hänen olevan
valtiosihteerinä silloin kun minä pau-
.sen valtaan." - .. - 7.
Tama huomautus pii heti tiedol-teltu
Yhdysvaltain . r a r i i s i n lähetys­töön,
joka puole.staan ilmbitti siitä
viiltio-sihteen Mansljallille; Lonltto-seen.
• • Siis "ennenkuin Dulle.s ehti
esittämään Marshallille niporitlnan
men avun. De Gaulle näytti hetken i nnivottelui.staan De Gaullen kan-.sa,
loukatulta; .sitten hän äkkiä vakuutti
DuUesille etta "seuraavalla kerralla"
han ei luovu. "Kaksi vuotta.sitten",
selitti De Gaulle, "kansa oli takanani,
mutta vam tunnesyistä. Mutta talla
kerralla se järjestetään alusta lahti­en
ja .sellaiseen a.semaan, etta sc voi
käsitellä hätätilanteita Ja olla valmii­n
i puhdistamaan kaikki ; Moskovan
NOa 503-42
Arv& Turtiainen
:bi6issamme :^1iäri^inafef^ii;
runoilijapersoonallisuus. osoittautuu ta.^a
saan, joka sisältää päiväkirjan ir.uodos.sa '••a"'--''»'"^'."T^ j^^^
-kemuksia, erittäin tarkaksi havaimioitsijak.si J^^,';^^}^^
s.vnkka t<;delUsuus jota teos kuvaa - vankilan
jurot, omalaatuiset ihmiset - on ,s>vallusen
käsityksen valaisema, mikn antaa tc<.K..H
arvon. Vapauden ja ihmi.syyden voimakkaana l^^^^f^f^J^^^
TIAINEN puhuu kielellä, joka on vapaa tee^^-^^-^^^^f^^^^Ji^.rieen^i!
marttv-yTiudesta; hän .säill-ttää. ta§.^.km
'.asti sosiaalisen penJslaatunÄa^- mi-hekkaan J^^';^.i;^^^\
totisen ehdottomuutensa - joka on '"anen ninonijaku'>um^^^
Siksi näitä rehellus<yi miehen paivak:rjanleht:a lunf-c mic.dlaan j.,^^^
miden sisällöstä ottaa omakseen paljon
• • •
• Tilatkaa joko kirjakaupasta^nmt lal pakhjkurJanuc
asiamifhrmmt k-mitc. _^ -^r^-^^F"
Vapaus Publishing Company Limited
• ARVO TURTIAINEN,
BOX 69
SUDBURY. ONT.
orjuuteen minkä poistanusck.si m i l ­joonat
poikamme j a tyttäremme v u o ­dattivat
sydanverensä Hitlerin sota-rosvojen
j a fasismin kukistamiseksi.
Ihmisille: koetetaan nyt .niinkuin
Hitlcrinkin valtaannoasun päivinä us­kotella,
että: kaikkeen pahaan on
syynä .kommunismi;' K u n sc; saadaan,
maailmasta, hävitetyksi, niin kaikki
asiat lähtevät kävelemään oikeaa l a - ,
tua. Seiv hävittämisek.si Yhdysvaltain
vdölläridemokratia" uhraa satumai­sia
summia. Samaan.ristiretkeen Wall
Streetin juoksupojat Truman j a Mar­shall
kuisiivat kaikkia maailman,taan.:-
tumuksellisiä voimia: "Tulkaa mu­kaan
-kaikkier. maiden pääomien o-mistajati
lyökää yhteisvoimin:.maan-tasalle
itäinen kommunismin. pe.?ä.
Jos ette .sita tee,: on teldä.n. pääomien
sijoituk.senne vaarassa: joka maassa
joutua kansan käsiin; josta seurauk-
.•iena on yleinen- hyvinvointi j a te itse
joudutte: pois vallasta .ja saatte hyö­dyllisellä
työllä -ruveta • itseänne elät­tämään."
Tuoho'ri yhteiseen sotahuu­toon
ovat vastanneet Canadan- huuh-kaimet.
Sitä samaa virttä .veisaavat
Ran£kan..-..Itallan ja: useiden- muiden
maiden mustat korpit. ;ollenEurop-,
pa&samu.stien voimien johtajana .työ­väen
hi nricllä ratsastava loordihallitus.
-Sille liikkeelle antavat-.vähäistä apu-:
aan tälläkin mantereella olevat suo­malaiset
oman onr.en-sa onkijat,. j o t ­ka
oVat etupäässä kulkema.ssa, t y ö ­väenluokan
.pettureina aBnitorvicnsa:
avulla ja heitä on kuuluisa, fasisti
Vaa.äan',Jaakfcoo täällä kädestä pitäen
neuvomassa. Yhteistä tuo.ssa.pyhässä
E6da.ssa näyttää ole van, sCi että jokai­sen
mään omat: epäkohdat; koetetaan
-hämätä koettamalla u.sk-3tel!a naapu-nmaa,
s.£a >allit3evan nurinkurisuus ja
ktirjuus. Kärki aina o,<^^i*.taa kohti
Nouvostolutt^ja,
- Viimeisenä kauheana: propaganda.
k:.-ij-myksena on ollut Neuvostoliiton
ruplan vakiirvnuttaminen. Toden sa­noen
Neuyoistoliltgs&a on vieläkin
^U^aärivaliäh aikaisia lurjuksia, jotka
ovat kemotelieet itselleen "ruplia y li
oman tarpcer-sa. Hallitus tiesi sen ja
ranakannan' muuttamisen' kautta, t e ­k
i an-oitomaksi kulakkien rahaläjät.
SamaUa siellä poistettiin sota-ajan
tarvikkeiden säännöstely ja hinnat,
alenivat huomattavasti. Taalla: slvi.sr
tyneessä "demokraattisessa" maali­massa,
samaan aikaan hinnat kipua­vat
yläpuolelle pilvien. T a a l l a koete­taan
u.skotella nyt viattomalla naa­malla
kuinka Neuvostoliitto tekemil­lään
yhteiskunnallisilla muutoksilla
orjuuttaa Venäjän kansaa; koettaes-
.saan järjestää niin* että jokainen
kansalainen saa syödä. vat.san.sa täy­teen
halvemmilla liinnoilla. Sellainen
järjestelmä pitäisi saada kukistetuk­si
keinolla millä hyvänsä', sillä se on
omiaan kasvattamaan lisää, kommu­nisteja
ympäri maailman.
.Näyttää siltä, että taantumu-svoimai,
ovat heittäneet k a i k k i voimansa ku-kiKiaak.
seen jatukahduttaak.seen työ­väestön
pyrkimyk.sen kohti parem­paa,
elämää. Ne koettavat kaikilla
mahdollisilla keinoilla kuristaa hirt­tonuoraa
työtätekevän luokan kaulan
ympärille; Mutta .historiallinen '^^to.si-a.
sla, on,, että sen nuoran toinen pää
on- kiinnitetty raharuhtinaiden kurk­kuun
ja ennen pitkää työväenluokka
"vihattujen kommunistien" johdolla
heittää valla.sta sortajansa. Sc on jo.
tapahtunut kuudennella; asalla maa­palloa.
Tänä vuonna .sc mahdollisesti
tapahtuu. Kiinassa j a ,monis.samui:i-sa-
maissa.: Sita- e i . voi tukahduttaa
enempää yhdysvaltalainen dollari,
kun Attleen tekopyhä työväen: halhr
taskaan.
.•:,A.sioidcn - nykyisellään. :Ollon:. k a i k ­kien
todellisten työväen asiaa ajar
Vien lehtienkin pitäisi- muuttaa :ohr
jclmaan.sa njin,; että mahdolli.simman
vähän puhuttaisiin länsimaisesta de­mokratiasta
j a demokraattisista, h a l ­lituksista
, m ikä. soda n aika na tuli l a ­va
Haan muotiasiaksi; Sensi ja a n pi ta i -
sj selväpiirteisesti koettaa o.soiltaa
millä, keinoilla työväenluokka,^laval­liset
ihmiset; saataisiin lyömään tuu-
: marisa : yhteen ja • yhde.s.sä taistele­maan
nälkää, j a sortoa vastaan. Sil-^
loin kuin enemmistö tavallisista i h ­misistä
taistelee oman asiansa puoles-
: t a , silloin vasta TYÖ, pääsee pikeuk-i-siinsa
ja i työntekijöille koittaa täydel­lisen
elämän päivät.
: sOlkoon tämä alkavan vuoden ^fe^ör
ohjelmamme! — 4x)£0jätiä.
niin - valtiosilileen jo tie.si.- etta., kcn-raalr
on-JO, "valinnut' Dullesln honcn
"seuraajakseen". •
Dc Gaulle: oli myö.s .sanonut Dullo-
.sillc, että han ei uskonut otta,van.sa
valisia kasiin.sa ennen - maaliskuuta
]9'}8 ja han mahdolli.sesti nlinlttaa
iiyk.vhsen pääministeri. Scliumanln
tärkeään hiinitasa.seniaan. .Samalla
IJe Gaulle teki selväksi, etta han ei
ula ulkoinini.stcri -IJidault!;! hallltuk-
.seen.^a.
— Ensimmäinen .sanomalehti Eng-lannis.
sa oli "Public Intelligencc-'pc-i-
ustettu V. 1G63.
KODIN
PIIRISTÄ
li
^Torstaina, tanunik. 15 p.—'Hiursday, Jan. 15
Kuten sanottu, tek«vät tämän alan
liikkeet mUJoonia dollareita voittoa,
£iiune itfkaJU luKk^ttaa näiden Uik-keiden
tuloihin; mUä se voisi saattaa
lukijat bjijpäamään täfpaitiammee-seen.
Kohtalokas tar-pättiammeeseen
putoaminen
Monta vuolta sitten putosi muuan
rFiiskaluinrn telakkatyöläinen Pferrc
Lcbon erääjla etelä-Ranskan laivas­toasemalla
tarpättiammeeseen. Hänen
työtoverinsa pelastivat hltnen hukku­masta
tuohon kirpeään nesteeseen,
vrtlvat hänet kuivalle maalle j a ripus­tivat
hänen vaatteensa, kuivamaan
Vällniorcn auringonpaisteeseen.
K u n Pierre .sitten herasi seikkailun-
.sa Hiheutliimasta uupumuksesta ja
ruiicsi keräilemään vaatteitaan, huo­masi
hän iluneckseon ennen tärpätti-astiaan
putoamistaan niin likaisten
VhHtteittensa olevan kuin upluusia ja
aivan puhtaita.
Pierre oli luonteeltaan käytännölli­nen
mies. Hän ajatteli, että korkeim­man
kohtalon sormi (tai peukalo) o li
viskannut hänet tärpättlammec.sccn
vissillä tarkoituksella. . ^
:• Samana Iltana hän marssitti koko ;
perheensä., kahdeksan henkeä, tuon
tarpattiammcen luo likaisissa vaat-tels.
suan; j a työnsi heidät toinen toi­sensa
Jälkeen tärpättiin Ja katso, h c i i
dun vaatteensa puhdistuivat aurin­gonpaisteessa
kum uusiksi!
Ennen pitkää havaitsi joku henkilö
Pierren kokemuksilla olevan kaupal­lista
arvou ja hau rupesi puhdista­maan
vaatteita kastamalla niitä, tär­pättiin.
Han el sentään viskannut
a.<;iakkuitaHn ammeeseen, vaan riisutti
heiltä vaatteet pois ja hoiteli niitä
tärpätillä ja auringonpaisteella.
Kulvapuhdistu.s oli .alkanut. . Dry
Cleanlng oh keksitty! ;
Juttumme on ehku ranskalaisen
mlellkuvltuk.sen keksimä; mutta tosi­asia
on, etta kulvapuhdistus on aika
nut Ranskassa ja jas Pierreitä on
rilstetiy keksinnön kunnia, on .se hy­v
i n epäkohteliaasti tehty muuten koh
tellalksi.tunnetuilta ranskalaisilta. -
Teollisuudeksi kehittyi tämä vaat­teiden
puhdistu.sa la Ranskassa jo 18.
vuo.sisadalla. Sitä ennen oU jo s i l k ­k
i - ; villa-: j a puuvillakankaita puh­distettu
vedellä j a saippualla, mutta
nyt voitiin pukuja- puhdistaa erään­laisella
tärpätin sivutuotteella.
Tätä kek.slntoa .säilytettiin salal-siiutena
asianomaisten puhdistajien
pajoi'^.sa. Onnelliset salaisuuden tun­tijat
.suojelivat tietoaan kuin niu.sta-
.sukkuinen sulttaani haareminsa kau­notarta.
Naita tärpättlmlchlä pidet­t
i i n sinä aikana puoliksi noitina; Ja
vähitellen sjTityi puhdlstu.slllkkcitä
kaikkialla Ranska.ssä ja lopulta ke­h
i t t y i Pierre Lebonln keksinnöstä suu­r
i teollisuus, johon yhdistyi kaiken­laisten
vaatteiden puhdistus ja ;jota
vOTtcn alettiin valml.staa kalkcnlair
.sia k o n e i t a k i n .•
Dry Cleanlng purjehti tietysti rans.
kaljjisten .siirtolaisten V mukana Ame­rikkaa
n .slirtoluisvlranomalHten sitä
estämättä ja se-fjn kehlttynja siksi,
mit^ä .se on tänä päivänä, valtavaksi
Dry Cleanlng-blKneksek-sl. Jolla tchr
daan mllJcKuua doIlHrcHa vuosittain
Ja jonkn avulla miljoonat Ihmtect saa­vat,
likaiset ryy.synsä puhtaina käytct-tavAkseen.
: Pierre Lfibonin kuvan pitäisi olla
jf)kai.s«;n hyvinJioldeUjn vaatteiden
puhdlstufifIrman pääkonttorin .seinällä
sen miehen muistoksi* joka i ä r p a l t l -
ammecseen pudottuaan toi. maail­malle
ja. .sen likaisille Ihmisille suuren
helpotuk-sen keksinnöllään;
5 .keskikokoisia ohuiksi viipaleiksi
kikeltyä p ^ n aa
2 ruokalusikallista voitu
1 teelusikallinen suolaa
1/8 teelusikallista pippuria
2 ruokalusikallista sltruunameliua.
Järjestä kerroksittain perimä viipa­leet
lämpimän pitävään kvartin vetoi-;
seenkassariln. Ripottele jokaisen ker­roksen.
väliin volnakäreita. maastelta
ja lemonin mehua. Paista uunissa
300 asteen kuumuudessa pehmeiksi, cli
noin tunnin ajan.
"PUNAFtANELLIPERUNOITA"
6 keskikokoista i)ertuiaa
3 keskikokoista kMJsaä punajuurta
' i kuppia voita
teelusikallista suolaa •
1/8 teelusikallista pippuria .
. Muhenna penmat Ja punajuuret
yhdessä Ja lisä a voi Ja mausteet.
n-kupillista cinitta kermaa
2 ruokalusikolUsta votta
: teelusikallinen sipulin mebua :
> - teelusikallista suolaa
teelusUuillista pippuria
3 kupillista paloiteltua k)'psaa
perunaa
hiononnctlua. persiljaa ^
Sekotta kerma, voi. sipulin mebu.
j suola ja pippuri perunoitten kanssa.
1 Pane kansi päälle j a anna hautua vie»
I nolla tulella 20 tai 30 minuuttia tai
kunnes seos on hiukan sakonut; häm-meiuia
silloin tällöin. Ripottele pääU;
le persilja Ja tarjoa.
Tuure Koskeia kuollut
Torontossa
Tor«>nt(K— Tuure Koskela,, lukui-ällle.
suouiulaisillc tunnettu toronto*
lainen kuoli täällä Joulukuun 26 p:tiä
.«^ydänhnlvaukseen. Vainaja saapui
juuri joulun edellä tannc. työskennel­tyään
motsäkampällä.
Koskela ull Vapauden tilaaja ja otti
OvSau aikoinaan työväenliikkeen toi»
mintannkln. Häntä Jäivät suremaan
vaimo Ja tytär.
^^pyydäinmc lausua iHlpiltiymälhM
kaikille niille tovereille ja tuttavillef jotka
lavalla tai toisella auttoivat teluläkseenm^
lumme Torontossa mitä rattoisammaksi: •
Tervehtien,
HELEN JA GEORGE WACKLIN
. _ Mount Airy Hotel Ivy Lea, Ontario ,
^ ; >••••••• ••••••••••••••••«• • • • ••••••••••••••••••••••••• •••••jc^^S
I
KIITOS
I Hjilu;m lau.sua sy(tainelli.set.kiitok.set teille ystävät .silta tohtyllä-
:\; t.vk.se.sta, jonka jarjesliUe minulle uuteen kotiin muuton.jolidasta.
I , Klitas silta, rahalahjasta, j o n k a s a i n vastaanottaa ja kauniista
I kahvijKjydasta; Kutos pa.sl<jrl E. .S- HJeltUlc laulu.sta j a puheesta
i ja hqrnman alkuunpanijoine Anni L«t,valallc ja A i n i . Huhtalalle.
I .. Kiitos mvos tarjoilijoille )u kalkille i i l i l l e , jotka olivat ottaneet osaa,
I vaan eivat voineet saapua.
I Teitä kaikkia kiittäen,
I SANNA LAINE
K i r k l a nd Lake. Ontario Tammikuun 4 p:nä 1848
VIMUMIMHItlMUIMMIIMIIiniinMrtllllMMItlHlf.UltM(ll1l1WI»MIM(llMIHntllMHIMl((<HM<fl<lfl»tirtllHrHnfHIMmlfHMiMimmnlMfHHItmMfnMMnnUI^
Surulla ilmoitamme; että raka.s;äitimme-. :,
MARIA MATILDA JUTILA
kuoli kotonaan Bcavcrl>akeila heinäkuun p:nä 1947 Ja haud^tttUn
heinäkuun 30 p:nä-.SudbuiynPa.rk:l.awn hautausmaahan. Aiti »li
syntynyt Suom»«sa Isolla joella \V.L. tammikuun 15 p:pä 1871.
Lähinnä suremaan jai kak.si.t\-tartä,.nirs; Lempi Korpela ja/mr».
Ida Korpela jjekä yksi poika Victor, '
HUjijii kiinit Imkuf, vaicol,
hiljaa iylau rmikrii.
Muut il i i i i u c iitiis' on rauha,
iniisäjoppui tuskasi.
—- L.\;',sET,
KIITOS
Täten kntdimne teita kaikkia, jotka saavuitte saalUmaaii
äitiämme vijmeiheeii lepo<jrj.sa. Kiitos k a n u j i l l c . Kiitos kau­niista
kukkalaitteista ja seppeleistä, joilla koristitte äjtinane
liaudan: Kiitos pastori Pikkusaarelle j a toimittaja U.. Mäke­lälle
mleliihpalnuvista puheista. - Kiitos mrs; Victor Salolle
Copper Cliffistä kahvltarjoilusUi, joiika hän järjestl^ k^
OMAISET
Suurta
30'Vuotishääpäiväjtthlaa vietettiin
HR. JA. MRS. -
OSKARI LEHDOLLE
jonka johdosta me allamainitut sukulai­set
ja ystävät toivotamme heille edelleen­kin
parhainta onnea ja menestystä
' Siis.jos on myrskyä — tai tyyntä f,
olkaa onnelliset iiii\'\
kulkiessanne tietä jäljet im lä
elon iihiitpain!
Älköön kumpikaan haaksirikkoon
hukkuko elon matkalla,,
vaan pääskää kampikin kotirannan
iki rauhan satamaan.
Eli.s Leino, poika
Helien. Lsiurl. Sylvi ja
Erik Partanen
Huoma Ja Aug. Partanen-
Martta ja. Väinö Paananen
.Enni ja Henry, Anderson
Irja ja Vik Karl
Ella, Sbri Ja Jallu Pohjola
Aanic; Martta ja .Jack Oksanen
; Mr. Ja mrs. Si Scyjn -
Kaisa Ja Ko.stl
Ida Ja VIII Rajala
Sylvia j a V i l i Mikkola
Lyyli Ja Kalle Myllylä
Kaisa Ja Paavo Kaario :
E l l i Ja JuKsl Kivimäki
Sirkka ja Eddie Lloyd
:Beriuce Ja WiJliam Haanpää .
A i r i , Paavo j a La.v>fc Vlll}t,saIo
Sirkka ja Edv.ard Blomquist.
Eva, Boby Ja Aug.
Alma Ja E. Aittola
Maija ja N. Latvala
01<!a Jokinen
H, Laakso
Hilkka j a Tomi Jokinen
Vieno Ja Reino Kamiakko
Ida ja Kalle Rytkönen
Helmj ja. Reino Saarinen
Meeri j a :T. Korhonen
Hilda ja Juho Koponen
Kaisa ja Paavo Mäkinen
Mr. ja mrs. Rajala
Selma Wall
E l l i ja J Mäki perheineen
Ruonan perhe
Mr. ja mrs. Vitals
Eis-sl, K a t r i j a M. Jalonen
Anja, Aune j a U. Sorvali :
Toronossa joulukuun 10 p:nä l^tl
,r — _^
KIITOS
.: •" "rSydamelliset kiit^^kset sUtä-suuresta yllätyLscstäj ktui'
yllätitte meidät 30r>njotlsliääpaivanamme; • Kiitos hyvistä
.syomisi.sta.JuoniJslsta Ja ,'irvokkaasta lahjasta.^^^^^~^i-
K i l f f f i Sylville, Erkille, Ellalle, Siirille, Jallulle j a pikku'
Hellcmlle sMtä:ikauiubia kukkapuketi.st{i, f»^^
: kille illan eniämiille; jotka vaivojaan SHastainättdhäärä-?:
slvät: koko i l l a n . Myöskin klltas niille,, j o t k a ottivat osaa:
lahjaan, vaikka eivät voineet saapua tilaisuuteen,
Olemme, kunnioituksella muistava tämän arvokkaan t i - i i:
laiauudcn koko elämämme ajan.
ANNI JA OSKARI LEHTO
302 M A K N I N G AVE. TORONTO, ONT-
1M
im
'•ML
1
m