Vapaus, January 18, 1930

              rici-ja
paik-mään
lista-osas-tur
1
3
5
6
7
8
9
O'
rssi Suomen M:i{ka9
oli
har-kun
nan
vii-via-
•al-
-tta
jloo
ille
naa
nii
m"
kki
•as-iha
ije-
•tki
ja-kii-aa-
;iaki
JUf -
iha
ul-in-in.
'a-
Icanadan DoDari^ta
Lähetyskulut:
^ lähetyksistä alle $ 2 0 . 0 0,
L S Ä $20.00—?49.99,
r^tS S50.00—?79.99. b l l Ä k s i f t ä ? 8 0 . 0 0 - ? 1 0 0 . 0 f l.
1= 50c jokaiselta seuraavalta al-
60c
80c
ja
t-alta sadalta dollarilta.. _ _
^slä5,a„oa>aIähetyk.i.ta ovat la-
S l u t $3.50 lähetykseltä. .
tttomen rahaa ostetaan. Kurssi
[45 sadasta Smksta.
rehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box 60, SUDBURY, Ont
Laivapilctlejä myydään,
Tieduslakaa pilettiasioita
xaän lyhyea- Tuntuva vaikutus vir-
«ui tailuUe cm myöskin putken suu-remmaUa
tai pEeneipmällä karkeu­den^
^ i ^ e a piitkipinta pidättää e-nemmaii
kuin s i l ^ . Samanlaisia
huomioita voimme tehdä sähkön
suhteen. K u n sähköä johdetaan lan­kaa
pitisän, n i in on sen voitettava sa­manlaisia
vastuksia kuin veden, mi-i^
apaudelle ottavat rahavälit^-
vastaan myöskin: _
V APAVS
\ PORT ARTHUR BRANCH
31G Bay Street,
Port Arthur, Ontario
\PAVS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St,
Montreal, Que. ,
AARO KIVINEN
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI
South Porcupine, Oc .
CHARLES HAAPANEN,
lOsuuskauppa, Timmins, Ont.
JOHN W1RTA,
\i Broaview Ave., Toronto, Ont.
DAVID HELIN,
paikkakunnilla Keski-Ontariossa
lotuttaa eduskunnan, niin tulee
ahtavan" sosdem puolueen fas-jiiien
eduskuntaryhmä hekin lait
{enkin jälleen hyväksymään. Juu-tämä
sosialifascistisen ryhmän
antama ennakkotapaus onkin e-llemättä
rohkaissut fascisteja näin
teaan esittämään uusia vätimuk-r
Se csoittaä, Tcuinka turmiöllises-kyötätekevälle
kansalle tämä sosia-hcistien
raukkamainen "taktiik-muodostuu.
Se riistää siltä en-tipitkää
kaikki poliittiset' oikeudet,
läkin suurempi syy on kaikilla
[kkatietoisilla työläisillä kaikkialla
Ijastaa sosialifäscistien raukka-linen
ja häpeällinen menettely.
tetyt mittayksiköt
nalla tavoin kuin veden voimalla
Idaan käyttää myllyjä ja turbii-pa,
voidaan sähkölläkin toimittaa
tienlaisia töitä. Jos esim. johde-sähkövirta
hapetettuun veteen,
i huomataan molemmissa pooleis-jotka
ovat valmistetut platinas-pieniä
kupUa. Sähkövirta hajoit-veden
molempiin alkuaineihinsa,
fyyn ja happeen. Jos näitä molem-kaasuja
yhdistetään, nun syn-sekoitus,
jota nimitetään räjäh-jskaasuksi,
syystä että se palaa e-
I räjähtää paukauksella, niin pian
7n sen sytyttää. Mitä enemmän
kä kirikee putkea pitkin. Mitä pi­tempi
lanka on, jonka läpi sähkövir­ta
kulkee, ja kuta pienempi on lan­gan
poikkileikkaus, sitä suurempi oh
langan aiheuttama sähkövirran vas­tustus.
Mutta vastustus" ei riipu yk­sistään
johtolfiajgan pituudesta ja
j^suudesta, viiÄh" niyöskih" aineen
luonteesta, mistä lanka on valmistet­tu,
siis sen johtamiskyvystä. Hopea
«sim. johtaa paremmin sähkövirtaa
kuin kupari, kulta, rauta ja platina.
E u p v i johtaa noin 5 Vi kertaa niin
hyvin kuin rauta.
Mittayksikkönä sille vastustukselle
ininkä johto aiheuttaa sähkövirralle.
käytet?^än elohoi>eat^nkoa (lasiput-k^
sa), • jonka poikkileikkaus on 1
neliö mm- ja pituus 106. cm. Tätä
mittayksikköä nimitetään ohmiksi
saksalaisen • fysiikantimtijan Ohmin
(lue: Öom) mukaan, joka kuoli
vuonna 1854 fysiikan professorina
Mynchenissä.
Jotta sähkövirta kulkisi eteenpäin
johdossa, täytyy siinä olla vouna, jo­ka
sitä kuljettaa. Käyttäkäämme
vielä kerran vettä esinierkkinä. M i ­t
ä suurempi putous virrassa pn, sitä
EuurempV rtiääi:ä vettä kulkee uomas­sa;
' k o r k e a i ^ ä l l a oleva vesi pakoit-t
ä a alati vettä alemhaille palleoille.
Jos veteen asetetaan pato ta,i sulku,
hiin v,esi patoutuu sen edessä ja pai­naa
.sulkua .vasten. Jos sulku ote­taan
pois, n i i n vesi vihtaa voimak­kaasti
eteeni»ln._ Samoin kuin ve­dessä,
jota putbuspaine työntää alas­päin,
on sähkössäkin jännitys, joka
kuljettaa sitä johtoa pitkin. Jas
tahdomme hajoittaa galvanisen vir­ran
avulla hiäärätyn' vesimäärän al­kuosiinsa!,
niin tarvitaan siilien mää­rätty
määrä jännitystä. Kaksi kertaa
niin suuri jännitys vaikuttaisi sen.,
e t t ä kaksi kertaa sama määrä säh-
'köä virtaisi ja hajoittaisi kaksi ker­taa
niin suuren vesimäärän. Mutta
sähkön paljous eli vahvuus riippuu,
niinkuin olemme nähneet, myöskin
johdon vastustuksesta. Mitä suurem­pi
tämä vastustus on, sitä vähem­män
sähköä virtaa otaksumassamme
tapauksessa alkuosiinsa hajoitettavaan
veteen. Sitä jännitystä, joka tarvi­taan
siUoin, kun sähkövirran On ke­hitettävä
minuutissa 10 »,4 kuutio cm.
räjähdyskaasua; vastustuksen ollesr
sä''l ohmi, nimitetään voltiksi; se on
siis jännityksen mittayksikkö. Nimi
johtuu italialaisesta Volta nimisesta
fyysikosta, joka kuoli Comossa vuon­na
1827.
Pakinoita fysiikasta
Edme Mariotte S5mtyi Bourgonessa,
Ranskassa, v. 1620, tuli stitemmin e-r^
än Dijonin läheisyydessä olevan
luostarin prioriksi, mistäs virka-ase­mastaan
huolimatta'harrasti mietis-kelemyksiä
napaansa tuijottaen, jon­kalaisen
homman muudan edes­mennyt
suomalainen historianlehtorf
aikoinaan määritteU munkkien pää­asialliseksi
"työksi". Hänen tutki­muksensa
tekivät hänen nimensä
niin tunnetuksi, että hänet 1666
kutsuttiin Ranskan tiedeakatemian
jäseneksi Pariisiin, jossa hän sitten
toimi kuolemaansa asti. Hänen tie­teellisen
työnsä .^merkitys on siinä,
että hän jatkoi toisten aluUej^jemiä
tutkimuksia. Pascal oli, kuten sa­nottu,
osoittanut ilmanpaineen vä­henevän,
kuta korkeammalle tullaan
j a nyt koetti Mariotte löytää tä­män
lain käyttäen tähän tarkoituk­s
e n Parisin observatorion rakennus­ta,
missä hän mittasi ilmapunt£u-in
tilan aseman kellarissa^ maanpinnan
tasalla ja rakennuksen korkeinuhal-la
kohdalla, laskien näiden mittauk­sien
perusteella ilmanpätoeen eri
korkeuksissa ja vpiden nyt näiden
laskelmien pohjalla määrjtelljä, suu­riko
oh ilmanpaine iherenijinnän
korkeudella • ja eri korkeuksissa sitä
ylempänä. Samaten on hän tutkinut
m.m. esineitten, sysäyksiä ja jatka­nut
Tarricellin tutkimuksia veden
virtauksista, tätä tarkoitusta varten
suimnitellen yksinkertaisen laitteen
jolsa keksijänsä m'<2kaan tunnetaan
nimeltä "Mariotten jpullo".
Muutamia elämäkerrallisia tietoja
tästä" haöskastä" ja hJetirtiäil Teatraali­sesta
laki-, sota- ja tiedemiehet^
mcd oU nuorempana tutkinut
keustidettä UslamajOssa Saksan 3?n-o
p i ^ t o ^ i a sittemha^ :jbei?de]#^.'jlti^vat ja pojat kuivasivat hikeä otsal-kuuIuisiEiSSa
— ' ' - ~ » ' ^ * * ' ' ' ' ' " " * f i A a n.
innostunut .tuftiä^«n' i1*atj^
kaä"jä"niekanÖd:^;; Tfiuoltt^n mo­nipuolisuus
ei ollut siihen "aikaan
mitään harvinaista, sillä inhimilU-sen
tiedon määrä oli niin vähätnen,
että sama henkilö saattoi hankkia
kaikki saatavissa olevan viisauden
useammankin tieteen alalta — nyky­ään
se olisi mahdotonta, niin l^ja
on jo sentään eri aloilla inhimillisen
tiedon määrä, ettei niitä k a ^ a'
yksi ihminen ,ehdi hankkia. Kotimaa­hansa
hän palasi 30-vuotiseh sodan
aikana ottaen siihen osaa insinoö-riupseerina
ruotsalaisten puöleUa.
Sodan Päätyttyä ryi».tyi hän raati-,
mieheksi kotikaupunkiinsa Magdie-burgiln,
päästen sltteinmiii sen por­mestariksi,
Olien fösjiäkin toimes­saan
etevä ja eroten siitä vasta 87
vuQde.n vanhana. Viimeiset 5 elin-viiottaan
hän vietti poikansa luona
Eiampurissa, missä kU9U lOj^ö.
'Hiiohiaahime siis, että GuerriCke
oli käytähhöh" mies saikissä suhteis­sa,
kokeilija l^ietfeidteri alalla eikä m i ­kään
kahiariviisas. ^iksi hänen kek­sintönsä
fysiikan alalla, joista .'iy-himmiten
seuraaväj&a. tulivatkin
monessa suhteesi "niin merkityksel­lisiksi,
jopa perustaviksikin la,adul-taah.
Henriks D.:spn-yitslkkääfc
komennukset saattoivat
i a n ^ a t i l o i ^ t l hsrmyilemään pyö-v^
tteil^sään parejaan. Joku erehdyt-
^ p n sai aina joukon leikillisiä huo-inautuksia
osakseen. Tytöt punot-
Käytämme vieläkin vettä vertauk­sena
ymmärtääksemme mitan,. jota
käytetään" sähkövirran työkykyä
(sähköenergiaa) arvosteltaessa. 5 kg.
vettä, joka putoaa 2 m:n korkeudel­ta,
voi suorittaa jonkun määrätyn
työn', esim. pyörittää myllynratasta.
Mitä suurempi se yesim&ärä on, jo­ka
sekunnissa putoaa. Ja mitä kor­keammalta
se syöksyy alas, sitä
suurempi on työntulos. Veden pal-johs
määrätään kiloissa, korkeus
metreissä ja työntulos kilogramma-metreissä.
5 kg. vettä, joka putoaa^
2 m:n korkeudelta, suorittaa 10
kgm:n työn, 500 kg vettä suorittaa
2'500 kgm:n työn putouskorkeuden
ollessa 5 m. Sä,h^ön jännitystä ver­taamme
putouskofkeuteen ja sähkö-rari
voimakkuutta eli paljoutta, vesi-paljouteen.
'!^4:e kerromme tässäkin
jännityksen 'mittayksikön, voltin
'paljouden eli voimakkuuden mittayk­siköllä,
amperilla. Työtä, jonka yhden
amjierin' vahvuinen virta yhden voi­ton
jännityksellä suorittaa yhdessä
sekunnissa, nimitetään 'voltti-ampe-riksi
eli watt'iksi. 16 :n kynttilän
hehkulampun palamiseksi käytetään
110—120 voltin jännitystä ja % am-perin
voimakkuutta. Kulutus vastaa
siis työtä, joka on 1 1 0 X i ^ = 55 wat-tia.
yksi hevosvoima vastaa 736 wat-tia.
Usein kiiitehkin käytetään säh­köenergian
työkyvyn mittana kilo-wattia,
s.o. 1,000 wattia. Näin ovat
Enitep timnettu on^ hän kuitenkin
siitä, että hän muodosti tunnetun ja
tärkeän Mariotten lain, jonka mu­kaan
se paine, jolla määrätty ilma­määrä
vaikuttaa, ön kääntäen ver­rannollinen
sen painoon, tämä kaik­ki
edellyttää että sen lämpö pidetään
pysyvästi samana. Jos ilmamäärä
puserretaan esimerkiksi puoleen en­tisestä
tilavuudestaa, tulee sen pai­ne
kaksinkertaiseksi. Tämän lain
keksi jotenkin samanaikaisesti myös'
englantilainen Robert Boyle, mutta
myöhemmät tarkemmat tutkimuksen'
ovat kuitenkin osoittaneet lain u-seissa
kohdissaan kaipaavan sovel­tamista.
Otto von Guerricke, Magdeburgin
pormestari ja fyysikko, on tullut jo
aikaisemmin ohimehnen mainituksi.
Käykäämme nyt pakisemaan lähem­min
hänen "noidankohsteistaän",
sillä hän oli hauska herrö. joka mie­lellään
löi suurenipia, iriutta häntä
tyhmempiä herroja ällikällä.
kovirtaa johdetaan veteen, sitä siis Ranska (Ampere). Saksa (Ohm),
• Italia (Volta) ja Englanti (Watt)
kukin antaneet yhden nimityksen
sähkömitoille.
emman räjähdyskaasua syntyy.
Sähkövirran paljoutta voidaanjni-
|a siten, että tutkitaan miten pal-
P räjähdyskaasua se synnyttää
lärätyssä ajassa. Mittayksikkönä
petaan sitä sähkövirran paljoutta
l voimakkuutta, joka l:ssä minuu-sa
synnyttää 1014 kuutio cm. rä-
Myskaasua. Tämä mitta on saa-
|t nimensä kuuluisasta ranskalal-
AUTUAAT OVAT. JOTKA
JANOOVAT
Eräs ylioppilas maisteli mielel­tä
oppineesta AmDere'sta, "joka '^ään totia. Hänestä tuli pienen seu-i
tärkeitä havaintoja sähkön suh- rakunan pappi. Kerran tuli yliop-i;-
ja kuQii vuoima 1836. Jos säh- pilasajan iloinen' . tuttava tapaa-iirta
synnyttää minuutissa 108% niaah häntä.
u^!o cm. räjälidyskaasua, niin on "Asun tätini luona", sellisti pap-
ITe^hMv^n^^^v" ' "Hän on ankara raittiusihmi-ranm-
l „ hankaa kulkemansa nen. Kuumaa vettä saa häneltä
P a a S p ^ « " " O J ^ - tuskin kerjäämäUä". P ? Ä L Ä l s ! , Ystävän tuli ihan sääli. „Sinul-on
S i t ä suurempi, kuta ah- ^ ^ ^ ' J on iso parta ja hyya par-i
on. Pitemmän ^ ^^^^ ^'»^^^t,
pidättävät virtaa enem ^ ^ ^ ^ sita varten kuumaa^vettä,
•g—ii—MiM^iiM^ Nuori pappi alkoi seurata neu-r
v ^ * Y _ voä.'Sai vettä alakerrasta yläker- IPU RINNAN' T'
^ * ^ r ^ ^ • Tuttava tuli taas muutaman
vuoden: päästä. Tapasi ensin pas-
_ torin tädin alakerrassa.
iVatsa-ssa. p ä g t i n a i - n f . . ^ — "Miten pastori voi?" kysyi muu- kni^^^^h^^^^ a ^ p u l i e l t ^ ä n : ^
_ »"ucu aua. Sannit!»,<< > r - i . - . - . . . i « i i i r . . . . x ; t^i.-.- tt _ t ! j _ i ? täit
A L LA
|a-vatsa j a ^ - w n - P , ^ " ? i " " ' J^eltatautT. "Muuten hyvin", selitti
V a i ^ ' ^ ; ^ ^ ' ^ ^ t ™ e r S ! " ' ' ¥ « « a hän ajelee kovin usein par-btssa
^t. yleinen tan-samnie ke» ^^^usa ja laulelee silloin lauluja,
h^^oi mn)^TiuuiZ\^»°'°'^l^V^'^^°^^ eivät ole jumalisia, vaan jos-Ä
o ! " ^ - - ^ - ^ ^ ^ ^ ihan s>-n.tisiä........".
^ > i « JSrÄe^tl^ ~ ' ^ ^ ' ^ "Kuinka usein ajelee hän par-
1 p. A. L i - o d i iawier, Minn. taänsa?'' tiedusti tuttava,
f Hta tiia^jni i 5 ä k t « . B -icr. o n « , ..n-^ 'TThdefesän kertaakin päivässä".
V. 1654 pidettiin Resensburgissa
valtiopäiviä keisari Ferdinand I l i :h
ja Saksan valtaruhtuaaiden läsnäol­lessa.
ValtiopäiviUä oli yUin kyllin
työtä hävitetyn Saksan asioitten jär­jestelemisessä,
kim maata oli 30-
vuotisen sodan aikana ryöstetty ja
hävitetty koko Europan voimalla
missä siivossa puuhassa meidänkin
.rakkaat esi-isämme pakotettiin ole­maan
mukana nin tehokkaalla ta­valla,
että vielä tänäkin päivänä
saksalaiset äidit pelottelevat lap­siaan
hakkapeliitan tulolla, ellei ka­kara
ole kiltisti. Niin, ja meidän
kristillisistä kirkoistamme löydetään
runsaasti sellaista tavaraa, mikä on
tuolloin ryöstetty Saksasta "uskon
puiidistamiscksi", mutta ei puhuta
nyt niistä enempääj sillä Saksan val­taherroilla
oli herrainpäivillään
m-aittensa resuisten asiain lisäksi ih­meteltävänä
kunnianarvoisa pormes-teri
von Guerricke tieteellisine "noi-tuuksineen".
Hänellä oli kaksi isoa
onttoa kuparista päliohpuoliskba, ei­kä
niitä ollut mitenkään vaikea e-roijtaa
toisistaan. Mutta kun Guer­ricke
otti ne käsiteltäväkseen, pump­pusi
niitä kesksimällään omituisella
pumpulla toisessa puoliskossa olevan
reiäh kautta, niin hän saattoi sanoa,
etteV herroilla olekaan keisarillista
j a kuninkaallista ja ruhtinaallista
voimaa niin paljoa, että pystyisivät
nyppäämään pallonpuolikkäät toi­sistaan
irti, että siihen tarvitaan e-
'nernmän ja parempaa voimaa. Niin­kuin
tarvittiinkin. Kaikkiaan 8 he­volta
tarvittiin kistomaah yhtä puo­likasta
yhtäänne jä toiset 8 toista
toisaanne, kalkin voimin ennenkuin
ne'saatiin irtautumaan, ja kun se
tapahtui, kuului ankara pamaus, lyö­den
sihnät ymmjnrkälsinä ällistele­vien
^ruhtinaitten korvat lukkoon.
Tietenkin he sanoivat pormestarista,
ettjä "kyllä on aika pun miehekseen",
mutta meitä tuo ei ihmetytä ensin­kään,
.koska tiedänjnie, että noin
täytyi "tapahtua pormestarin pum-puttua
ilman pallosta pois ja siis u l ­kopuolella
olevan ilman suunnatto­malla
voimalla painaessa suoliskoja
vastakkain. Niiden taas irtaiantuessa
syöksyi ilma pamahtaen tyhjiöön.
Saina juttu, kun tavallinen sähkö­lamppu
särkyy, aika räiskähdvs se
n. sillä sähkölamput ovat febjlä i l ­masta.
Toisellakin "ihmeellä" Guerricke
valtaherroja hämmästyttL Hän aset­ti
kuparisylinterin riippumaan niin:
että sen ylöspäin olevan männän
tanko oli kiinnitetty touviin, joka
kulki yli rissan ja siihen kiinnitetty
50 muuta köyttä yhtä monta«~haies-tä
varten. Nämä komennettiin 'n3^
haalaamaan, jolloin tanko nousi y-lös.
Sylinterin alaosa oli kuitenkin
asetettu'yyhteyteen ilmatyhjän kuu-lah
kanssa, j a nyt sai se mies, joka
pii pantu hoitamaan laitteen tätä o-saa,
määräyksen avata' yhteys tyh­jiön
kanssa, joka, oli ollut sulettu
kraanalla. Ja nyt tapahtui se ihme.,
että tällä pienellä kädenliikkeellä
yksi ainoa mies voitti n r t k i ^ 50 mie­hen
yhdistetyt voimat, he eivät jak­saneet
pidättää mäntää jossain xoää-rin
laskemasta. Hmiö oli aivan sa-.
ma kuin edellisessä "ihmeessä", ja
Guerrickiä huvitti suorittaa tieteel­lisiä
kokeitaan näin xhahtayaeleisel-lä
tavalla tyhmempien ihmeeksL
POHJOLAN POIKA
K i r j . Henry Tammi
Pystytimme lumikenkämme h.an-keen,
vähftri matkan päähän/nuo­tiosta.
Taitoimme varpuja, joiden
päihin asetitome kastuneet möccä-siinimme
kuivamaan ja asetuimriie
havuille, jotka olimme levittäneet
tuulen puolelle nuotiota^ ettei nuo­tion
kirpeä savu tunkeutuisi sil-milnime.
Ääneti aloimme syödä läni-
Jhitöttyjä papuja ja haustaä" kahvia.
lVie olenuhe" metsästäjiä, Fred'ja
mihä^. Koko päivän olemnie kulke­neet
pyydykseltä pyydykselle jä nyt
o l ^ m e läpeensä väsyneitä. Tutiti
sitten näimme auringon punaisena
pallona painuvan kimaltelevien mä­kien
taa. Nyt on taivas tähtiä täyn­nä,
juuri nousevan kuun kehneä va­lo
tekee ilman kammottavan sini­seksi.
Kaikki oh hiljaista, pakkanen
vain paukahtelee, saattaen hilja.lsuu-den
vieläkin tuntuVäöifhaksi.' Tiiblla
seisovat kallioiset harjanteet jylhä­nä
ja paljaana tämän hiljaisuuden
keskellä. Sydämeni saa kouristutta­van
tunteen minim niitä katsellessa,
;Siliä minusta turituu niinkuin ne
äänettömästi lukisivat jotain anka­raa
tuomiota:
Kaikki näyttää julman äärettö­mältä.
Tunnen itseni pieneksi ja a-vuttomaksi.
Kylmät väreet puistetta­vat
ruumistani.
^— "Huono onni |änään", murah­taa
Fred. '
— "Niin"
Tupakoimme ääneti-ja tuijotamme
nuotioon. Fred näyttää muistelevan
jotakin. Koetan arvailla hänen aja­tuksiaan.
"Mitä on onni?" hän kysyy mi­nulta.
— "En tiedä", vastaan, sillä mir^
en todella tiedä mitä se on.
Minä pitän Fredistä, hän on tum­ma,
nuori ja solakka, hänellä on
miellyttävät mustat silmät, jotka
näyttävät aina siu^ullisilta, mutta
minusta tuntuu, että ne olisivat vie­l
ä ihiliyttävähiiiiät jos ne olisivat i -
loiset.
Hän istuu kasvot '• käsien varassa. Mi­nä
lisään puita nuotioon ja heittäy­dyn
havuille. Katselen kuinka revon­tulet
ajelevat toisiaan takaa. Jos­sain
ka,ukana ulvahtelevat sudet.
Toivon että ne menisivät ansoihim­me.
MJten kirjavana tulee mieleen men­neisyys.'
-Fredm menneisyydestä en
paljoa tiedä, mutta omani muistan
mustaksi. Missähän ovat veljeni, sii­tä
on kauan kun olen heitä nähnyt
Isääni en ole nähhyt koskaan. Äi­distä
muistan vain vähän. I ^ n i läh­ti
Klondykeen ennenkuin olih synty­nyt,
etsimään kultaa ja onnea äi­dille
ja meille, mutta hän ei palan­nut
ksokaah sieltä. Ktika tietää hä­nen
tarinansa, ehkä vain pohjolan
keltaiset revontulet! Äiti kuoli sitten.
Me kuljimme toiseen paikkaan näl­käisinä
ja synkkinä, meitä ei kos­kaan
huvittanut, eikä tahdottukaan,
nauraa, se olisi tehnyt vain kipeää
nälkäisille vatsoilleriune.
En/ole koskaan rakastunut, mutta
Fred oli kerran, muistelen tuota ta­rinaa,
jonka hän minidle kertoi: Tä­mä
oli sen sisältö: .
l^ksy oli tulTOsa, puiden lehdet
alkoivat saada punaiset ja keltaiset
värinsä, luonto timtul lämpöisen ko­dikkaalta,
joka puoletta oU ääntä ja
KatrilU vaihtui valssiksi. Pojat ha­kivat
parinsa ja alkoivat tasaisesti
keinuen kulkea ympäri värikkäästi
koristettua salia. Poikien avonaiset
kaulukset ja käärityt hihat sekä tyt­töjen'
vaaleat kesäpuvut vaikuttivat
e t t ä Joukko näytti iloiselte urheilu-joukolte.
Fred tanssitti Margottia
pientä tuntmiakiharaiste tyttöä, jon­ka
irielkeln hiustat silmät puhuivat
iloiseste luonteesta. ' Hymyillessään
Fredin hauskoille jutuille paljasti
hän rivin lumivalkoisia tasaisia
hampaita.
, Tanssin loputtua lähtivät Fred ja
^^Cargot yhdessä kotia. Saavuttuaan
;lammeh luo, itsui Fred rantanurmelle
•vetäen Margottin viereensä. He istui­vat
ääneti katsellen lampea, jonka
pinnalle kuun säteet piirtelivät ali­tuiseen
muotoaan vaihtelevia tuhat-värisiä
kuvioita. Syksyn harmaan-nuttamat
kaislat nyökyttelivät väsy­neesti
päitään rannikolla Ilma tun­tui
omituisen keveältä.
— "Miten ihana kuutemo", kuis­kasi
Margot, katsellien lampea ja
;laskien" vasemman kätensä Fredin
käsiväri-elle.
— "Mutta sinä olet paljon iha­nampi".
Fred vastasi miettlvästi, hil­jaisella
äänellä, huomaamatta itse
i](litä hän sanoi.
He istuivat taas vaiti haaveillen/
kuten rakastimeet auia tekevät, näh­den
jotakin jote ei ole olemassa.
Seuraava päivä valkeni yhtä kau­niina,
luonto näytti yhä värikkääm-niältä,
ja linnut etsivät matoja vie­läkin
suuremmalla touhulla. Mutta
Fredin «pieltä el ttoään kiumittä-nyt
puiden moniväriset lehdet eikä
:lintusten ahkera touhu. Kirkuvaa
viiruorävaakaan, jonka temput hän­t
ä aina olivat huvittaneet, ei hän
hijomannut. Alakuloisen näköisenä
hän asteli paikalleen syöttämään
suurta puimal^onetta, joka nieli elo-j
a s e n minkä niitä ehdittiin syöttää,
savuna puhaltaen menemään kel­vottomaksi
puidut oljet. .
Tänään oli Fredin viimeinen päivä
täällä, huomenna ei häntä tervita,
.sillä työt tulevat liehdyksl tänään.
Huomenna hän on jo jossain muu­alla.
Häntä värisyttää, hän ei halu­aisi
lähteä, mutta täytyy. Mitä muu­ta
hän voisi tehdä. Päivä tuntuu
loppumattoman pitkältä, hän halusi
päästä pois heti, sillä onhan liänen
kuitenkiri lähdettävä.
' P ä i v ä oli kiilimut loppuiin. En­nenkuin
Fred iähtl matkalle öll i l ­ma
jo ehtinyt hämärtyä. Noussut kiju valaisi vain l^eikosti lehtien suo­jaamaa
taivalta. Kun Fred saapui
lammeile, istuutui hän hetkeksi raij-tänurmelle.
Margot tuli hänen mie-
.lefensä. Mutta miksi muistelisi hän
häiiiä, hän yritti -ajatella jotain
niuuta. Hän seurasi lammen pinnal­la
liukuvia kuun säteiden piirtelemiä
kuviolta, eilen ne olivat näyttäneet
leikkiviltä ja hymyileviltä, tänään
ne myrskysi ja taisteli omituisesti
Häh. ajatteli.... Mutta sitten hän
katsahti ympärilleen, sillä,, jostain
hän oli kuulevinaan hiljaisia askelel-ta.
— "Fred!" Margot juoksr tieltä,
heittäytyen polvilleen hänen vie­reen,
painaen päänsä hänen rin­taansa
vasten.
— "Margot!" Fredin ääni väräh­teli,
hän tunsi Margottin itkevän,
hän silitti tytön tukkaa uskaltamatta
puhua.
— "Fred, rakastatko?" Margot
katsoi häneen kyyneleisillä silmil­lään.
— "Ehkä, Margot," Fred vastasi
hiljaa, "mutta minä menen pois".
— "Jää, Fred."
—r "En voi Margot, en voi, minulla
ei qle muuta kotia kuin tuo tie. Tie­däthän,
että olen yksi noita pohjo­lan
poikia joilla ei ole oikeutta tehdä
muuta kuin unhoittaa."
Hän otti Margotin pään käsiensä
väliin ja katsoi häntä silmiin väsynyt
hymy huulillaan.
— "Mutte sinua Margot minä en
-unhoilia koskaan!" Fred paino suu­telon
'hänen huulilleen.
— " H ^ ä s t l tyttö!"
—"Hyvästi, hyvästi pohjolan
poika". •
Fred nukkuu, mutta minä en saa
unta, vaan ajattelen mitä ovat onni
ja rakkaus.
NOBJALLA SUURI JA NYKY­AIKAINEN
KAUPPALAIVASTO
Lent^ljä Eleison ehkä
hengissä
elämää, sirkat lauloivat liuissa, lin­tuset
etsivät Jiätäisen näköisinä ma­toja
viime vuotisten lehtien alta, v i -
serrellen kilvan toisilleen, orava
juoksi kiireesti aitaa pitkin, kirkuen
kamalasti mennessään — Fred, v i ­heltäen
puoU suruista säveltä, syöt­ti
jyrisevää puimakonetta. Päivän
työ oU lopusKi, sillä aurinko oli pai­nunut
jo aivan lähelle maan reunaa.
Hetken vielä syötettyään konetta
tähkäpäislllä oljilla, meni Fred ja
käänsi voiman pois koneesta, jolloin
kohe pari kertaa paiikahl^taeh taukosi
ji.stö, joka osallistui Lokakuun val­lankumouksen
12-vuotisjuhlan viet­toon
NeuVostoIiito.ssa, on Latviaan
palaHuaan joutunut vainon j a van-jyrlsemästä;
vauhtiMulut - vain kil- gMsÖmisien alaiseksi. Mutta vai-
MOSKOVA, tammik. 16. — Tin-kingleystä
radioasemalta on saapu­nut'
näpakomlssionille vahvistama­ton
sanoma, että kapteeni Carl Ben
Eielson ja hänen toverinsa Earl
Borkland ovat laskeutuneet lähellä
Angeuma jokea, 120 mailin päässä
Cape Northista. Mainitut lentäjät
ovat olleet viikkoja kateissa.
Neuvostovirkailijat ovat määrän­neet
koiravaljakon menemään pai­kalle
mihinkä lentäjien ilmotetaan
ia.=!ceutuneen.
LATVIAN TYÖLÄISET NEUVOS­TOLIITON
PUOLESTA
Riika. Latvian työläisedusta-sivät
ympäri sihisten, nekin hiljal­leen
vähentäen vauhtiaan. . F r ed
lähti kiiceesti syömääiC pestyään ja
piuettuaan täytyi hänen näet vielä
ehöä kylälle tansseihin; Hän tanssi
ndelellääh, ollen siijuva tanssija, se­kä
mainib katrillin komentaja.
*LattIa notkui tanssijoiden alla.
Katrilhn iloiset säveleiet j a ' IVedIn
sointuvalla baritoniäänellä huudetut ton etuja.
nosta huolinnatta tekevät edustajis­ton
jäsenet selostuksia matkastaan
suurissa työläisten kokouksissa, joi­ta
onollut'Eliassa ja muissa La)t-vian
Jkaupunjgeissa. Erittäin suuri
Icokoas oli Biiassa. Tässä kokouk-seiäga
• hyväksyttiin päätö-slauselma, j
joflsa Ia;£biaolIect työläL-jet lupaavat I
horjumatta puolustaa Neuvo.stolii-
Oslo, Norja. — Norjalla on kaik­kein
nyk^'aikaisin kauppalaivasto ja
samalla sitä on lisätty niin lajon,
että se on nykyään viidenneksi suu­rin
laivasto. Sen edellä suuruudes­sa
ovat vain Britannian, Yhdysval­tain,
Japanin, ja Saksan laivastot
Norjan tänkkilaivasto on kolman­neksi
suurin maailmassa.
Enempi kuin 25 prosenttia tästä
laivastoste on rakennettu viimeis­ten
viiden vuoden aikana, ja suurin
osa 75 prosentista jälkeen maail­man
sodan.
VARMA, HKIPEA
REUMAT
iMmeUodiU», piStMiM^t ' •
kermotdlelidaS^ ^ ^
Hankkikaa 50c tai Sl^ÖO laatikko
Templeton's Reumatic ^Cafii^^
teidän kauppiaaltanne ^ ' M « ^ "
taksa 10c runsasta ko^e^ii^
varten. Templetons, 12Z Kwjf .S|i- .a
WM Toronto 2, OnL .ri»--^
TEMPLETONS RHEUMÄTICCAPSULES
SS,
. .15
. S.SO
1.2S
Aapinen, lahlcn opcttcltikirjn,' sid. . «.......„..».»..-...•......».—»—*
Alas Sarlakuf, kiij, W. Mynicnbrrg ™ ™ . „ _ _ —
Atanlccn Sanakirja, suumalais-cnslaatilaincn, «id. —
Algcliran Alkeet, koulujen tatpcckji. kir]. E . Bontdorff, »id. — - -.—
Ainrrikaluiecn TyiitiicnUikkrcn Vitatikkt», kirj. Wro. Z. FoMer, nld. .55
Amerikan Unionistisen Eduslajiiton Venäjän M«tka, KeuTottOToUan
i i ) k ) i « i i l ä oloitta ja saavuluktista, auomenno* — - — . — — .40
Ange I'itou, kirj. Aleiandre Duma», Ranskan valUnkumoukaen
uikoja »
Apinain Kuninjas, kirj. K. K. Burrougbt, nid. , —
An.Mnaiinin Poiat, kirj. H. Courlj-Nfahler. nid. — _ ™ -.
Aseislcliu Hakkan». kirj. Rafael SabatinI, "viitan ja miekan ro
maani** ke«kiajoiIla, nid
Auringon Toika, kirj. Jack London (kulkurioUmiiii), »id. „ —
Autokirja, kirj. Yrjö Weilin, «ij.
Automiclicn Kanikirja, kirj. J. E , Tuokkola, 258 kuvaa, aid.
Avuttomia, romaani, kirj. J. I. Vatanen, nid. — — — .
Aviovaimo, Kirj. Anna Baad»gaard, nld. — — .
' nakicorit, Tietoaarrc, kirj. Osc. Slreng, aid.
Babbiit, kirj. Sinclair I.cwia, nid. „»..........,»..«.»»«
.75
.75
.SO
.85
1.00
2.00
2.00
.50
.40
.50
IJSO
Ei Oni#l Ilman Sinua, kirj. H. Courts-Mablcr. lid. I.OO
Ecerin Tiibdct, kirj. Ceta Cärdouyi, romaani Unkarin mennei.
»yyJeatii. 2 osaa, nid ~„ . —— —~ I.SO
Ek-yneitä, kirj. A. N. Koskela, nid. _ - — ~.— .60
Eliinorcn Kopina, kirj. Jack London, ald. — M . . - . . . ~ . - ~ 155
Elollisten Olentojen Lisääntyminen, kirj. F. Koipia Ilavn, aid. - . ~ iO
E I M , kirj. Teuwo Pakkala, nid , .65
Eiielanninkielen Oppikirja, kirj; K. Brckkc, »id. . 1.50
En^Iantilaia-Suonialaincn Sanakirja, hyvä opetlelukirja, kirj. Y.
Halonen - - - • — 2,65
Englantia Aloitteleville, kirj. Enckell.Saarinen, aid. 1.75
EnRlantilais-Suomaläincn Sanakirja, toimit. T. WaIlcni^a, aid. _ 2JO
Englannin Kieliopin Alkeet, kirj. Hanna Anderson, tpiiQ. Bohnbof
ja Granftriim, nid. - -~ .50
Erämaa Kutsuu, kirj. Jack London (Kirsikka Sarja i^. 1), »id. .75
» - .40
_ .65
Corillaniies, kirj. Heikki Nummi, nid
Criseldis, kirj. H. Courlhs-Mablcr, nid.
Cabriclle, kirj. W. D. Maiwcll (Kiriikka Sarja No. 26), aid. .90
Hailurasia. kirj. Louis Joseph Vanco (Kirsikka Sarja No. 25), »id.
itollkun Hokonivkot, murrckcriomuksia, kirj. Kallio, »id
Haaksirikko, kirj. Itubindranatb TaRorc, nid. M. —
Hanska Kirja, kirj. K. Suvanto, nid.
.75
1.40
.90
.80
.75
.30
.40
Helleenit jft Ilurboaril, kirj. Sopbua Micbäelis, nid. — ~..««
Hirsipuita, kirj. KJissl Ahmala '• -— —
Hiiri, riiinauni, kirj. Ninna Clusen, nld - -
nirmii-Hallilus, kirj. Alcxandro Uujiia», nid. (jalk. kirjaan Mallon-
UoaBcii Ilitari) —.' - ,.-«....-.. .75
Huilunsoittajan Kutu, rakkausromaani, kirj. II. de Vera Stac
poole, sid.
HufU liurrodin Ihmeelliset Seikkailut, kirj. Alfred Clark, nid. L..
Humoristinen Laulukirja, se viimclnon paino*
Hamuliannun Pcrinlii, novelli, kirj. V. Luja, nld. -
Imiicrialismi, Kapitalismin Uusimpana ^cliilyavaibcena, kirj. N .
Lenin, nid. -. - i «.•«
Ihniissydän, kirj. Guy dc Maupassant, gid —
Ihmissyiliin, kirj. Guy dc Monpassant, ni^. - —
Ihmisiä, kirj. Kalle Tähtelä (seitsemän novellia), »id
Ihmisen Herra, kirj. Hall Caine, H osa, ald.
Ikuisen Päivän Mau, kirj. E. H. ilurroughs, nid.
.75
.40
.45
JO
Ihmisen Herra, tarina synnistä, kirj. Hall Cainc, 2 osaa, nld. -.™
Ikuinen Salaisuus, kirj. Jaek London, nld
Ikuinen Linna, kirj. Kudolph Stralz, «ii*. —
limujen'-Halkii Vcrttmru»-lennojta' pohJirfaDaTalUr, klrJ. Atnond-
»en, nid.
Isoäidin Kuvakirja, kirj. Arvid Lydeckcn, »id. —
Jaek London i:täniäkerta, kirj. Helmi Krohn, nid
Jeesus-taru, kirj. Georg Braudc», nid.' „ _-....„»—
Jenkkejä Maailmalla, kirj. Mark Tivain, aid -
Jrrin Veli, eriiun koiran aoikkalliija- Elcliimcrellii, ItirJ. Jack
London, siil.
A5
1.75
.75
.75
2J0
.65
1.75
.40
1.25
I JO
JO
.90
,45
1.75
1.00
.90
1.25
IM
.40
1.25
I.l, II IJI^I, , UH, ..„....•.>.... «,.< «•
J i l l , niiellyltävä roinaani, kirj. E. M. Dclnficld, »Id.
Juvenilia, kirj. Larin Kyösti (Nuoruuden Muislclrofa), »id,
Jumalien ja Ihmisten Suosikit, klrJ. Elsa Soini, nid ~
JiiMstoparonni, kirj. Kallo Rissanen, nid; „ .„ —
järjestelmäni Miehille, hyvä voimistclukirja, kirj. J. Mucllcr
Kansakiiidiin Laskuoppi, No. 2, kirj. Nestor Ojala, »id. ~ I.OO
KansakouUin Kartasto, uu!ii, toim. A. K. Blomqvist ja E . E . Kaik I.OO
Kansakoulun Karttakirja, tuim. Jotuni, »id. 1.00
Kamaran Sankarit, kirj. Lauri Luoto, »id ~.. 1.50
Knlccrivauki No. 117, .'J suuria osaa, kirj. P. Uu Torrail, «id, 3.75
Kapitalismista Sosialismiin, kirj. Alf. Lux .15
Kiinanlioilokirjii, kirj. Mikko likka, «id ..- 1.2ä
K.ihilekuui Serkusta, kirj. I . i M i i M M. Alcott, «id 1.00
Kaulanauha, kirj. H. tourls-Maliler, nld. .60,
KuiroKla Niilin I.alvoilIe, malkailijakcrtftnius, kirj. Pekkala, nid. .90
Kadotuksen Kansa, kuvaus London itäpäästä, kirj. J . London, »id. 1.00
Kaksi Rakastavaista, kirj. H. Courts-Mahler, nid » ....„».„/.... .50
Kielletty Hrdelmä, kirj. Nalaly von Esehstnitb, nld .30
Kirjanpidon Oppikirja, kansakoulun julkokouliija varten, kirj.
I. V. Kaitila, «id 1.00
Ketninen Leikki, romaani, kirj. Fredrik BiJiik, »id. _ 1.25
Kehitysopin Aakkoset, kirj. M. Ilahl, «id. ,. l.Ort
Morsiusmarssi, kirj. Djörnsijerne Djörntpn, nid. 2S
Murrosajan Lauluja, runokirja, kir). Aku Piiivi<>, »id. .- 1,25
7.<»0 Mailia Halki Afrikan Aarikoiden, kirj. Otfo Zelline-Coldfel», •
«id. -y ,„., , n , , • : ' , ,„
Naisten ja T.yllujen Urbeiluopaa, toim. Aon! Collan (Euvitetla) £0
Nelitabtincn lUjiibdyimoottor!, Usikirja moottoria rakcoujillei ^toiIn.
Insintitiri' VHIno {..aurinen, «Id. — — .,.." ,'1 ' • , •HSj-
Nalli de Tarernejr, kirj. A. Dumaa. hlstoiial.'rpnuani No. 3, :nld. .7$. .
Nuoren Opettajattaren Varaventtiili, kirj. H . Valtonfo, j i d . ~ — ^ 1,23
Naorcn Wertherin Kärsimyktet, kirj. Goellie, nld. •„• ".„,.",.. ...•••,u»j 'JO
JO
. 1 » ; :
Oberlen Perhe,,lirj, Rene Baaln, nid. -> „ , . .
Oliver Twl»tin S'j|kkailat, kirj. Charles Dickens, aid.
Parnoni Muncbbausenin Relket ja SeiUuilut, oaorteo kiijoj*
No. 51. pid. „. — — JO
Pakolainen, klr]. Lauri Luoto, »!d. _ „ ,.' ., IM
Pakkopaita, kuolemattomuutta tutkiva vankllaromaanl, kSr}. Jack
London - . . ™ ~ - . . « . _ ™ ..n..M , • .1,75
Pariisin Salaisuudet. 2 suutta osaa, kirj. Eugene Soe, aid. ,.„,".,-.. 3 4 »
Papukaija ja Kumpp., kirj. Harold MacCralh, .«Id .73
Pakpbia .Kuninga», kirj. A. Oumas, histoxiAllinea-lomMpi No. 10 .75
Porvari, kirj. l i . De vere Stacpoole, nid. '.:..„; "•, ....i.r..V ^ '
PdoponnesoUI» Sota, kirj, Tykydldea, fuom. Emil Uiirdb, nld. IJtS
Perusluslaln Olemus, k{t|. O. Saari . — _ ^ - J .„ JO
Perheen, YksityMomalsuudcn Ja Valtion A l k u p e r ä . ^ / . JT. Epgel» !.(!()
Perlntii Roinin Hannalta, romaani iiykjrruotilu, kIrJ. Aeotf fidUC' •
kelo, nid- : ^ —-",1.00
Prirolvlitlnen el! .perukvalmiBtelu, kirj. Kaarina :KarI ,(nallia vsries) JO
Piirteitä Nuoriiolliltomme Vaiheista, toim. S. ,Klrilov, pld. „./,.- .20
Puusepän Oppikirja,. Uaiinui Juho Tatuti, ald. — IJO
Puuveitscliii Kultaa Vuolemassa, kirj. Kallo RUsanen - ..^.....JO ;
Punainen Laulukirja, kokoelma lauluja ~. M
Ptlhetaidpn Opas, kirj, Artbur M. .Lewii, aid. — J U I;
Punlipeitsyl, kirj, .Marcel Prevoal, aid. .TC.
Punaisten Puolesta — Valkoisia Vastaan. lebtUIS Suoman luokkc •
taistelun uusiranusta bUtoriasla, nid. ,.... JM
PImey». Erik XIV ja Juhana IH. II osa, kirj. C a r l B U n k .—w '4iS
Pieni Tietosanakirja, III osaa, kpl., aid. 64»
Pieni Mehllaisklrja. kirj. Mikko Ilkka —-25
Pieni Komontokirja, kouluja ja lyhyitS kuraaeja vaf(eo« 4urJ.
E, Kallio . —\ S 5 - ',
Pierre Noiiere, kirj. Anatolo fronce, nid. „>.._„ ;..79
Poikien Oma Kirja, loimittanut Veli Giovanni, nid. J<>
Rata. Ja Kenltäurbeilun Kä»i'klrja, kirj. Jaakko J. MikkbU (172 ' '
kuvaa) - M--,......,,..;-^-;:..IM
RanncrcnEas, kirj, David Potter, nid. .,(0
RakkaudcBia Osaton, kirj. II. Cnutts-Mahler, nid.
Russia Aflcr Tcn Ycar^, "Venäjän Matka" engUnnlnkietelUi
Sairas I.j|psl, lasten terveysboitokirja, kirj. Ruottalalnen, ald.
kalaperäinen Ruumisarkkii, kirj. Stcin Ilivorton, .nid.
Keltainen Domino, kirj. Mnrccl Prevgst, sid., hieno rakkausromaani .75
Ketuiipyyntiopas, kirj. Edvard Koponen, nid, ....... « 1-00
Klnnilykcn Knniiie.iS, seikkailuromaani Alaskasta, kirj, J . London ^.25
KuninK.iltarcn Kaulanauha, kirj. A. Dumas, historiallinen rumaani
No. .I, nid. .75
Kun ituusu 1'nlikcaa. kirj. Louisit ,M, Alenit, nid. ..; ~ .75
Kurkien Keralla Afrikk.-iin, matkailija, ja linlukertoniu», kirj,
It. Berc nid 1.75
Kuvia Metsiin Elairilisiä, kirj. R. H. France. Tietoaarrc, Ui*»i Sarja
Kun Ilnrisri Piihke.ia, romaani, kirj. L. M, Alcott,'aid, ..1.00
Kiiltamaun Rakkautta, kirj. Jack I.<indni,. nld. — ~^ AO
KiKillriilen Laivojen Saari, kirj. Crillenden Marriott, nid. — .40
Kultaisen Ankkurin Hotelli, kirj. Läjo» Birii, nid. '. AO
KuMioKas Salomon Kaivokset, kirj. H. B. Barrard, «id. , 75
KutiinKUl.ir Hanhenjalan Ravintola, kirj. Anatolo France, nid » .75
Kuude.s MoanoHa, kirj. Arvid 'Lydceken, nid .50
Kuiinlaakso, romaani, 2 osaa, kirj. Jack London, sid ~. 2JOO
Kuninpi^ Lnilvin j,i Hänen Lenmiillyns.i, kirj. Courths-Mahlor, nid. .40
Koriimiinisiinrn .Sohi, Mitä Se Oh — Mitenkä Se Tyiiskentelee,'
kiij. M. Jenks, nid. „.... - .20
Koli j'j .Maailma, kirj. Bahindranalh Tagorc, nid .7.5
Kohtalon Tu.olisi^.-i, kirj. Toivo Tarvns, nid .50
Kreivitär de Charny, kirj. A. Dumas, historiallinen romaani
.\(,. B. nid. ;.„... ,75
Kipinähnnättimen Toiminta, kuvitettu opas, kirj, Krigar ja
Siibkis, «iil ; JO
Kilpakosijat, «eikkaihiromaani, kirj. D. Crimclon, nid. .40
Kirjanpito-opas, tehnyt Juhans Toiviainen,, nid. s, A'"" '^'^
Kirjanriito, kauppaopistoja varten, kirj. L. Kovero » . . . ^ , . 1 . 1.50
Keiilokirja. kirj. Mina Walli, «id 2,00
Kruuniin Perämies, kirj. I.arin Kyösti, nid . » » . . . . « . . M . . . . . , . . . , 1.25
I.appalaist<n Koningolar, Sten Sture Vanhempi Ja Hänen Aikaisen­sa;
I ona. kirj. Carl Blink, nid.
iss
. . as
Sala Kuusikynmicntii Ohjetta Lasten Taudeissa, . k i r j . tri. Jtiles
Comby, nid „....;...,..,..:.„,..„......„,.„._.„„..„„_....~_.ll-~.ii.« 1.00 '.
Salukonltl (pikkulapsille), toim. Helmi Krohn, nid. j..;-^..'.25,
Sateenkaari, kirj. Runar Schildt, htd. — . 4 0
Sak»an Kumoustaistelu! 1848. kirj. Karl Marx,' aid. —• VI? j
Salaliittolaiset, kirj- Alciandro Dumas, bUtorUUinea romaani
No. 9, ni.l ..,.....:..„.;...,.i..J.;.j..,. U—x;,—-.;.~..:-_-i.>7B,/
Sementti, kirj. Gladkov, nld _ -, -_.-.~i,iS,
Soptimus, kirj. William J. Locke (Kirsikka Sarja No. 11). »Itf.
.Scikkailiialar. kfrj. E. l'hlllip« Oppenbelm, nid. -28'
Seurustelun Tollo, kirj. Ragheera, nld. »_ ™.—. .7S
Sciirnstclun Taito, kirj, Baghcera. sid. — J...»™-. I J »
Silmukprven Nuori Epra, kirj. Kaarle Halme, »id. — . — 1 . 2 3
Sireenien Alla. romaonl, kirj. L . M. Alcott. ald. lÄ!
SifclulJltcjll fjairaa Ihininen . i a - H U n e n HoUnnaa. kirj. » U r i n * V
Signe Ujurseth, kertomus, kirj. Juho Koskimaa, nld. IM
.Sireenien Alla, kirj. L. M . Alcotl, nid. . . . — . 75
Sosialistisen Filsoflan Juuret, kirj. Frietrleb Engel», .nid. .40
Sulolsqn Järjettuinyyden Kaupunki, eritläin blcno rakkaunomaanJ, -
klfj. E. Tcmpln Thurston, «id .,H-~...,l-:i-I.C»
Suuri Hiljaisuus. klrJ. Heinrich LillonfelD, pld. 14»
Suuri, Kaunis ja Ruma Ma^, kirj. Sakari Päbit, ki^via Ja kuiraok-
«ia Canadan maikalla, nid.
Spartaku», kirj. Ciovaliniuoll. rnmaani,' nid. ,JjiS\
Synövo Paivunkumpu, kirj. Bjurnstierne Bjflrn»ön, nld. A50(
Syömisen Taito,'kir). S. Henning Detfrage, jäiikct. tri., sid. IJO'
1000' Sanaa Enghintia, nid., 13. v i h k i i , mainio cnglaanlnkiekn .V
(>l>pikirja —........... ^^...„^-„-..,_ 1.7S
Tarian I—H (Apinain Kuningo» Ja Paluu), kirj. E. R. Bur-roughs,
«id.. »M»»...»,.».*..» 1 JO
Tarran IH—IV (Pedot ja Poika), kirj. E. R. Burrough», sid. I JO
Tarzan ja Oparin Aarteet V osa, kirj. , E . R. Biirr*P(bs, .«id. « . . . .M '.75
Tarzan VII—VIH (Talturr-Jon ja Tarian J« Valtoiocn TJainen),
kirj. E. R. Ilurroughs, «iil, -.>.,..,.i;.,«i-t..,>...;...~, 3t50,;,'
Tarxan I X - X (Kouliea Tarian ja Kultaloijona), kirj. E. II.
Jlecrwald, nid _ 1.00
Tarzan Ja 'Pikkuviiki, kirj. E. R. Burroughs, sid. >7S,.
Tarziin, Viidakon Herra, kirj. E . R. Burroughs, »Id. .75
Tuomio, Sten Sturo Nuorempi Ja Kristina' Cyllensljeroa, kirj.
Carl Bllnk, nid. —x^.— „.:^._. JS
m-ii.
iiii
/..asten Laulnlirja, kirj. Hilja Liinamaa-Pärssinen, «id. nuottipainos
Lasien Kirja (loinen poinos) pioneorikoulujen lukukirja, »id. ««..«
JjiHrn Oma Kirja, toimittanut Veli Giovanni, nld. .
Lajien Synty, luonnonhistoria, kirj. Charles Darwin, »id ; „..
J>;niri ja Leninismi, .kuuluu «arjakirjastoon, kirj. I. Stalin, »id.
Letiirt — Tuislelija. Opettaja. Johtaja, nid, »
Lehti Käanlyy, JCaarle (a Sigisinund, kirj. CarL Blink. nid.
Luonnontieteiden Voittokulku, Tictoaarre, kirj. Launbardt, «id.
Luokkien Sota, kirj. Jaek London, nid.
Luontainen Rivintojärjeslehnä ja Keittokirja, toim. toh. I. S.
Li,r.lotren Naiminen, kirj. H . Courls-Mahler, nid. (
L.'t'äkä'rin Muistelmia, kirj. A. Dumas, historial. romaanit No- I
Lyhyt Terveysoppi Naisille, kitj. tri Fr- Hovilz - . .j
J 5
.35
1.00
.25
3-00
.75
.40
JS
JO
.85
.25
.25
.80
J S
.Maapallo, toimiluf,kunnan toimittama, 8 osaa, sid- - „-....««..-„,.10-00
Maailman Taloudellinen Työväenliike, kirj. H. Lo«ovsky .75
Maiilijmirakrnne, käsittelee maailmankaikkeutta, kirj. E. Bccbcr 1.73
•Muailmanliike, Tietoaarre, kirj. Alhreeeht Wirtb, «id. „ JO
."Maanviljelys, Kemia ja f'v«iiti.a, kirj- Artbur Ilindcll. sid 1.73
.M.,anvilj#.ly»oppi, kirj. .Suninen, »id -. 1-23
.MaiinviljclijiJillc (vastauksia vaniustajille), kirj- R. C. Ingersol, nid. .15
MaalÄloudellinen Käsikirja, Amerikan «uom. picnviljelijöiUi varten,
toim. Wm- Marttila, I:n osa. «id- _, „ J.23
Ma.-!ilman Omijitijs. kirj. Cv/tut^ Duhamel, nid- .oS
Marttyyrien Elämiä, sotalääkärin muistinpanoja, kirj. C- Duhamel .AO
ifarlin Eden, k;rj- Jaek London, sid „..; 1,50
5faija-Kouvan Onni, kirj. H. Courts-Mablcr, nid- „....
.Vfarsin Prinsejsa, kJij- E- K. Burroughs, nid- ' .65
Meizin Tyttö, kcrtomaromaani, kirj. Slauriee Barre. nid- ....... ^75
.Merikotka, kertomus Saksan kaapparilaivastosta sota-aikana, kirj-
Feliz von Luckner. . « i d - . „..„,:_;._ 1.25'
.15
.15
JO
-40
1-25
1- 2S
JO
2- 00
Miekkamiehen Onni, «eikkailöromaani. kirj- B- Bringer, nld. Mi
Jlongolian Slatkalia, kirj. Sakari Piilsl. runfsasti kuvitefta. nid. J o
Minun Marttani, kirj- Arvid JiirDerelt, sid-, kertomus
.Minua Sanotaan Puusepäksi, ybtclek- romaani, kirj- Upton Sin-lair-
sid-
Minä Tahdon, kirj. H- Courts-itablcr, nid-
Minna Can(h'n Knotat Teokset, I i a U «>S3, nid,
Mitter Aikio, kirj- Azlag Jar^
Terveysoppi, oppikouluja varten, kirj- Roverl Tjgcrstodi, sid. - . — l . OD
Telinovoiniistelu I, kuviteltu, kirj. Väinö Lahorma lUK»
"rervcylcen It>csugRcslionln Avulla, kirj. Ifarrr Brook», old. - JO
Telinevoimistelu II, kuvltettji, kirj, Vuina Lobcrma . — I . QO
Tie Terveyteen, henkilökohtaisen tcrveydenjioldön opa», kirj. K . ' •:
Becr»ald, nid. ., ^ __.„-.:.0™..;„.._;.; \'.0
Tie -Terveyteen ja Kauheuteen, naisten kolivoimUteluopa», kIrJ.
. Illlnui Jalkanen—Helvi Salminen (88 valokuvaa), nid. ,._.-.-...-.^.7S
Ticlo/ianakirJ;>, läydolllncn II o»ao, vaatekan»i««a ..—.._.80-00
Tiltenpäitii Lukemassa, kirj. Sulo Vuolijoki .25
Tuhatvuotinen Vallakuntii, kirj. Upton Sinclair, nid, 1_— JS
Tulenliekki, «cikkailu- Ja rukkailsromaanl," kirj- L. J . Vancc, nld. %40
Tuhlaajapoika. romaanL kirj. 'Ilall .Caine, »id , „ . — . _ . . . . . . » . . M — . - ; , : - . . I JO
Tropiikin Hcbkulsa; »cikkalluromaanL kirj- Maud Diver, nid, I JO
Tyttöjen Oma Kirja, tniroittaDqt llelml Krohn, nid. ' j>()
'ryöväen Olympialaiset, (oim- ^V. ^Koivula, f .m., sid. IJZSl
Tyiiriien l-auluktrja. 9 painns. «id. — -.-..«.m-..». .40
Tiede Ja Vallankumous, mainio teos. kirj. Ernest Untermann, nid. ,J0
Toiselle Luvallii, kirj, Emillo Flygare-Carlen, roihaanl, nW, .75
Työväen- I-eulukirja, nuotllpalno*, »Id- - : ™ _ - ; . — - i i - . . , - . — 1 . 1 0
Työväen Urheilulehti Vaodello 1928. »Id. : . .-2J0-
Työmieben Talonsoppia. kirj. O. W; Kuusinen, nid, — — — J0
Työn Historia, kirj. Tjumencvr, «id. M — — .85
Tählimaailmafsa, Arvilyn Tarinoita V, kirj. Arvid Lydeckcn, sid. .50
Urhcilupoikain opas, kir). Väinö I-aberma. kuviteltu, aid.
Urheiluväen Käsikirja 1925, toim. Yrju Kalmc, nld.
-CO
-35'
Uusi Paila ja'Multa Kertomuksia, kirji Dm. Semenovlui, ,nid. —.....^ .23
UttaruUva ja Melsätnies, romaani, kirj- RudoIpU II. BatCscb^ «id. .73
Vaarallinen Kosinta, ja muita kertomuksia, kirj. Bj>>mst]erDa
Björoson, nid. - ~ . — i w _ - _ —
Valkoset Intiaanit, romaani,' kirj. E . C . Selig«r, old. -,- ,,, - , ".
Valtio ja Vallankumous, kirj. N. Lenin.
Vedonlyönti, romaani, kirj. Heinz Tbrole. sid. .-j
Villit Vuoret, nelinäytöksinen näytelmä, kir].'Eemeli Parras, n i d .
Valkoinen Kuolema, kir]. Rudolph Stratz, nld. «-,._-„•.-.;..,!.....••:„.
Valkosen Leijonan Äfctsäsliijät, kirj. Laari Luoto, sid.
Vaimo, ' Jonkas Minulle Ännait, romaani elämästä, J u i j . HoU
Caine, nid. .. .._...._-—.!_;„-_-„._
Vaimo, Jonkas Minulle Annoit, kirj. Hall K^ttk, H osaa,' sid^
Valtio ja Vallankumous, kirj. N. Lenin, suom., nid.
Vanhat Postivauniit, kertomuksia kir}aiU]a«lätnJi{t£i' kirj. Y- Hlm,
nid -.",'..-__„»..._™...__i. . _ « _ i - _ _ _ _ __
Vanhan Arvoituksen Ratkaisu, kirj. T. J- lehtimies . _ J _ . .—
.Vanhaa^ Hyvään Aikaan, kirj- Alma Aarni- Kuiracis Jcansanelämä>|ä
Vanajassa ISOOduvun edellisellä riiolislcntla/ nid. , -, . ' , j „,,„,,
Vanha Heittiö, kirj. KälmUn Mikszäth, nid.
Venöjänklclen Sanasto, kirj. A- Bantalaineäi sid. . . l ~ - „ _ _ ™ „ _ w -.
Villivarsa, kirj- Jean de la Br«te (Kirsikka Sarja 20), »id-
Vilkkuva Tuli. kirj. Friedebcrt Tuglas, nid-, novolleja j « Icatkctmik
Viimei^n Tuomion Mestari, kirj, Leo Peräti, nid;-
Vierasta ja Omiu Kieltä Viertystcn, engl.-klelen' oppiUrJa
Voimistelusanasto Sanoin ja Kuvin. kirj. K. £ . ' LeräJahti, isid.'
I Järjesty»-, vapaa- ja seuraliikkeet,
II Telineliikkeet _ — . .. : „.
Voimistelun Teoria, kirj. Viktar Heikel, nld.
' .25
.40
•35 .
• .90
•75
.40
I JO
1.75
2 JO
JS
1.75
./JO •
.73
.40
I JO
.75 M
JS-
3.75
^ • ^
.10
. J5
I JO
Why Co.operation, Consumers' Co-operative Movement io U-S-A-,
kirj...George . Halouen, nid ........ • JQ-'
rYleisen Terveysopin Alkeet Kansalaisille, toim. Taav. Lallinta, »id. 1.73
Yhdeksän Kymmenesosaa Kohtalosta, kirj. Kaverin, nlrl. .', . I.QQ.
Ystäväni Kirja,, kirj. Anatole France, nid.' — ; ;•, ' '- 'H)
Ylijs. Helvetistä, kirj. Konrad Lehlimäkj, nid.
Yhdistysopas Naisvoimistelijoille, kirj. Kaarina Kari, nid. — _ .75
Y ö n Kuningatar, kirj. Headon Hill. nid. ' ', ,, ' Si&
Uusia kirjoja fulee'jllkuvasli Suomesta «amoia kuin omiakin ksv>
uonukslo. Seuratkaa ilnivtoksia Vapaudesta. Tckka2 tilauksen osoitr,eU^-
FOUNTAIN KYNIÄ, Joiden iiinnat ovat »2.75, $4.00, KM ia. \7M.
Ylläolevon Jlsäkii ^ »oi Vapauden .konttorista tilata UTATERJHNS '
Voimistelusali «ekä Voimistelupuvut Ja' Telineet (13 kuvM),'' yJJ.
painos E . Kallion .Voimistelu KäMkirjs. I' osan 7 luvusts.—L.
Voimistrhi Ohjelmia, Sauvaliikkcitä, kirj. Arvo" Vartia, fiid.
Voimistelu Ohjelmia, Vapaa-, Seura- ja Permahtdfiikkeitli', ,kirj.
Arvo y»x\ia, nid. „ .._ ,
Voimistelun Rytrniharjoifaksla MusiiJua Mukaan,' kirj. Hilmfi Jal-
. luuuia (naisille), -nid. . — t.:,^ , ,"„•, . - ^
Värmlannin Matka, kertomus Scandinavian «alosuonialaisista, kirj.
Ems Xampen, nid. ;' "' _ _
Vilhelm Meisterin Oppivuodet, kirj. Johann W. Voa Qoefiip,
' I ja • II osa. nid. - — . ' . . . ^ T.'.:......' . ' , ".
VAPAUS, Sudbury, Ont Box 69,
.'es
mmm
/