Vapaus, February 19, 1948

              Tofsstaiiia, htjniik. 19 p . T i i u r s d a y . Feb. 19'
ffliaen ja edistyksen voiiiiieo jfMeinen jeäirät iMisit
tnlaffla tulevissa yaalitaisteltiissa Vai d'Orffsa
K i r j . A r. I l i l l ' ;
Farabin l u ^ !
j o k a niuuit^ik*- uS^j.'./-»xi ;r.ur'^/:.'.*-:.
v&aUmuk&frrR iX':ra';tih<iiLi.: Talla >.i.r-oppSr^
a. nelreil^r^ iii'M'.it-'.^irj'<jr,-
edes per.koa rnarx:i---;suuc« n uo-
*tlshi5Vjr;aAkaan, va:y:k;i r»:-: o:.'. J'J'jr.
s o p i v in a:ka vjjnjtmiäjnjtun'- k»,-^skur--.
teluUe. ?.lutui i:»r}:o,ii.'> ' .n /:»'r-t
a a ' kaÄTU-Jia heli:<:ii vii.;it;mi»a
talctinj&ta kysymviia,
Labor-Projjr«*SiVf--;j-uo;u'-t !i k a i . - i ; . ! -
l l n e n tp. komitea Tnumlii-.Bt.XVn. tirirfri'
llsejlä larkkuudtli,-! k/-ftku>,t.<:ju ja
pitätti meiy.-ilfrlyta.vi-M a Cä fiadaisa
•••kuluvan vuoden ajalia i-.t: rciuakiin- i
i^-j.T:-h,il:.r, »•uur;r.:t'-l.'r.a>.'.a
V !54J Eu.-fy^pava j/zian pa«»ti>c--•
k<-'.ai/:'-saJia • yilVjn-. O:.'i.r.or.
•ztiUiiKurmiiTi vaaiii. iiiuovriali» f/n- •
v.-r v;4 rmi'j>uin:'n i^riJti
, a •.;'-,'a vxJan paat*yf^-4i Japajjja :
va-<.T.aarv oi: K i n g i n johtarnu-.n J;bf.-!
raal.Hn h.-ilhru.s mijkana maa^ilrnan:
;f'<ilÄiyÄ.Yoimi(-n iijto.s.m Ja lupar-i j&.:ka2'?
.^;ia u)kopf>Jlt!ikkaa ja tr,t/=;ur.'.aa k o - i
Vjj.n •jr.tbiiKu:.ijt.'.l:%uti u';dy,:a-Un ?
avui-,tuks«.-n myontämimtrt Ja yif-iÄ/-n •
UTvey.svakuutukAen .«fuunnlu-Iman e-^-i- i
tys, jiifr., j«ita vastaan kon.V!r.'a'.iivit. V.
oHvat avoimesti). Tällaii-JJIc nuhteille !
rx-ruHtui v...l94xi L P P ; n CKittiimaj I m - "
' tovaahen tunnuk.w-t. Mutta kwff-n Jo
trk\]\n on f<fy^>tffttH «Kingin libf-raalit j
ovai"Jysahtan>;fct. .suurmonopf>iif-n pai- J -
ii0.stuks<:n- alit: DrcATi j a D>jplf-?;.'i!Wiin.
johtaman taanLumuk. i e n . s y l i in Ja a n - .
u u t u n c e l Kfn v o h j e l m a n edustajina ;
Johtamaan Canadan kanjsainvällsen |;
fa.s!.i>min Ja .v>danllet.söjain r i n t a m a a n .'
ONKO N V T .MAHDOLLISTA KTTX i
i:mSTySVOL'VIAT VOITTAVAT J A J
l a i ^ lAkel*a.-'Mei-nk"oh^^
v^irr^rA'jail:nen vaiiia-,koi£ö'is.-^^^
VaJ «l*Or, Ouf, — 7.\ :,ia:i.»kaan o^k-! ^ i r ^ - ~ irv^VJiirJii.^Xikzi ULSia i t a r . o -
p a « a / m o i r . j i^'." parernrftin k u . n j kauppala»^a 3i;I'.cj vuoteen. Taalla
I.ufrii.'UftV>i'-'=i):i»caan.: PainvaÄtom me i sÄami-stan: kokemuk-Siita olen tyllu".
j'.*Of:.--':i;*,f-Xm-'r.r- /:y..iir. t^jlla poÄk^rl » u u k i v ; 3iita, evui valistustyo^^. -.
kyI.Tia.-.ia p^i.^ia;.ieriit.,j a .'^ydan j a n n i t - • jrie on o i k e a l l a l a d u l l a . A n n a h a n k un
t y r;Wia- karkäii.Hr>aiV-aa fidotel-j irf.rj-orr .nitä
I f - , ' i , ij:.'ri!i--a.ii rr.e " . a r - h a t p l t a ; " . ! IS vuotta z-AU-n esiu-ttitri rr.;-
Olemir.ek.n ;arje^ta.-'-/>i jnoriiiiuoli- | jjuJje k a r u pohjola K i r k l a n d L a k e l l a,
set tän-..'..':C.^J:n c n a i i e haahlle h e i - j Täällä minä sain eaaimmäiset k a y -
mikuu.n 2^ p n a , (rii l a u a n y t i n a . Yksi • tännoIliAfrt. Kä.sityk.^eni työvaen!;ik-v
a n h o ^ t a Piioista on, luvannut keit-.j-ijeestä.^ V a i k k a &e fiaattaakin. lähen- ;
taä s i t a £--sun h i m o r j o k a a .sian k i n t - ; neiiä hellämielisyyttä, tunnustan o i -
auloja Caoadaan
i d e n kuotajärjestelyn perusteella Jä-
;; hettää Caoadaan iioline kertaa niin
?,ujr-n /tan.v-ia la ^rjain.'nuoflo;n emän­tien
t i tai'.;:-,f- vaivata .s.iluin it.-.eaän
llialli-.cri L-ii;o..-r.. Hernerokkaa ja
;iiissa j a l!itvjvuli4<j»ii l u l e v n i i v a a l f i - '
" h i n nähden. I..PP n '••Hyk.vn .",uh- *
U e n on . a n o t t u paljf;n porvariJii-^tiÄ-sa 1
päivä- ja, vukk'/!ehd»j-,.';a ja julkai.sui.-u ,
sa- .T>'OV{ien vihoJiäsin Kotkevat aaat.i
sekaisin. Sanoiaan^f/ita^ L P - p u o ! u e ei S
. oJe ennen «rt.smyt yht(.:.vrintamaa C C '
; F : n kansjsa mutta nyt haluaa ..'ilta :
• • • . yhdestä tai tomusta .^yyiaa. , T a m a i
tehdään t i c t c h k i n iarkoituk.v..lIa h a r - ' «IVCUTTAVAT KAPITALLSMIN ]
haanJOhtaa vähemmän a-sioita s/>uraa. ' I * A A P U O L U E K T lIALLITUKKlJft-A? 1
v i a i h m i i i a . M a r x i l a V . n luokkaial.',- , ^ähan kysymykseen vastauksena on ;
t e l u n opin omaksuvan tvovarnpuo- (<^t^tttava huomioon työväen i»w/,iik^ i j a .
lueen yk.-;! muuttuma.'tomana p e r u s - J i T j c s t y n e e t voimat, joi--..sa n y - ;
oppina on t o l m m i a työväen yhicnäl- i J ^ ^ ' - * ; ' " la-'->i^'iaan olevan 000.000 j a - ;
!•• syyden rakema!ni.'-e>..siv Ko.ska L P P o n i r'!-''^^'-
V työväenluokan puolue..lokcit ,<,(,• c s i t y k - ' ^ " V l u
«v^e^^sensä koko työväenluokan rtiijc-n puo- ' ^^'-''^ Lfihorim unuAhln J.ihei .sa-
'^^"'»'lesta. Niin tilapäisten kUin l o p u l l l s - i I ^ P U t kuuluvat iUsenai-tenkln
piiämaar»en .saavuttamiwksl | Q u e b e c i n k a t o l i l a i s i i n u m o l h i n ja
. iäytyy työvixfn toimivien voimien y h - i rautaiieläuten u n i o l h l n . Niistä a k t i i -
*--«;tenälsyys saavuttaa, jotta voidaan , ^'''^f'' t o i m i n n a n voimat kuuluvat joko
saavuttaa työväenluokan tul i e n r a t - | ^ ^ P ^ " CCV:n riveihin ja k a n n a ' .;
Jcaisevan osan yht.enai.syys; Joka takaa i ' - ' f J ' ' " -
voiton;
voileipiä on .silioin saatavani haali»-.
>a
Tiia;-.uuteen on muuten kutsuttu
vaiokuvaajakin, ftf.a .sai-Simme, j o s o n -
ni.siumme, va.''.hoina p i i k o i n a k i n joj^o
y k . i i i i , kak.M.n tai • j o u k o i i v t a m a n het- i jry.:;vniysiä.
k e n ikuistetuk.-.!. ^ Kak.si,miestä on Jo • j ; j i y , . i ...jjijj
hikihaiu,=i?a kunno.-i'.ama.v£a haalia
f.arkoitusta.varten. •
• V a i k k a ' meulan joukkomme-onkin
pieni täällä- V a i d'Ori.=;.sa.min inno.?-
tu.sta ei meiltä puutu. P i e n i k i n jouk­ko
.saa p a l j on aikaan. Jos on. y h t e i s -
vmmärrysta. j a .Sitäkin meillä on-.
NMln, että tervetuloa lähellä j a k a u ­kaa
.'.uurella j o u k o l l a . Toivotaan että
i l m a t k i n suosisi. meitä vanhoja phko-
H a a l i l l a tavataan helmik. 28 pnä.
' — V a n h a p i i k a . .
l e e n i -hyvin iloinen tavates.'.ani m in
paljon niSiä- o l d - u m c r e i i a . jöika - u n -
sm -silloin k u n .sam e m i r a m a i i i a ope-t
u k i i a .suomalaisten Ja u k r a i n a l a i s t en
työläisien haalftilla.
Meillä o l i kolme kökousta,..-iuomen-kiellnen,
u k r a i n a n k i e l i n e n - ja englan-.
n l n k i e l i n e n . Luento käsitteli h i n t a -
Keskustelu oli mainio
k u i n meidän väkemme.:
'•. .•.•Hintak-ynymyk.v;.';:^ • -iehsiin-:. p e nn l-jo^noll;-'-- iirr-fixjy^of.-'' 0:i l u j i ­tettava
orxi^.'iilir.:n'au.. icar-nateitava
ka;voim:e.r,e; i pajkkvivaMimuiZiia, t u ­ettava-
paikallisu.-b"i^y-^iä hiraoj ,
e n r ^ l l e e n palauttamisen j a h f n t a k o n - " " B a i i a m i n i s t e n Abbott
r o l h n voimgan .saattamisen puolesta ! " ^ ^ " ^ alahuoneessa, a s i a k i r -
;a k a i k e n l..äk-.i^hy.-aksyttiin paatos- 3^^- ^'^^'''"^^ '^^f
lauAelaia .lähetetiäväk.si aiueeii. p a r l a -
.Tientitedu-stajalle ja paämmtsten _ , . . . , .. ,
X..ngille. Siinä i l m a i , ; a a n tyytymät-^ ^"^^^ i o u n mitä se nykyään
-ömyyii Afobottin kieltaantymi,siuun- i • ^ ^ ^^
n i-elman johdosta ja: vaaditaan t o i - , .. . »
m: n t a a e,l jnVku -t>a nnu-i.en n-„u.o„j!e^n„t.a.,- n ,m a e i - d o l l a n m a t lähettää
.mäfekH:!.- -
Luentojen 5.i.?ältörikkauden lisäksi
oli myöskin p c n n -tärkeätä, että n e j
' k i i t e t t i in n i i i l a kielillä j a nii-isä h a a -
leic^a. joi.s.-,a kuulijakunta oIi' i ä y i in
vapaa esittämään mielipiteen-sa.
. Vaikka . " yo
tuvat . e i v a t . puhuisikaan • e n g l a n t ia
täydellisesti, olen -»-akuutettu siiiä, et- i
tä he voivat a s a l i u t u a .%iihen h y \ i n I Rahaministeri Abbott i l m o i t t i j o y i l -
v a i k u t t a v a l l a tavalla. H e ovat sadan , m e v i i k o l l a t u o n t i k i e l l p n lieventämi-prbsentLn
canädalaLsia; samoinkuin I.^estä,.mutta brittiläisiä koskeva kuo^
Koleeia tiAuu Bakis*
Uuden kuotari m u k a a n voi B r i t a n -
i a ja:* m u u t e i - d o l l a r i i n a a t:
kufein $7,503.000 a n - o k a a
d a a n tana vuonna. Viime vuoinna Jä-i
h e t e t t u n B r i t a x i n i a s t a a i n o a s t ^ n $^
000,000 an*osta a u t o j a Canada a n .
Uu-si kuota tiilee voiinajin naaalis-i
k u u n 1 p:nä. j a . s e poistaa autojen vä>
y . a e n l i i k k e ^ i e e n osallis- ' ^ttömän tuomikieUon. j o k a s a a t e t u in
voimaan viime marraskuussa d o l l a r i en
I saiLstamisohjelman yhteydessä.
oli-si kauan- odottanut tämänlaatuis­ten
kokousten pitämi.?tä. S a m a a n t a ­paan
k u i n Timmin.si.yiä j a S o u t h P o r -
cupinessakm, oli tilais-uuksis.sa .myös­k
i n s u u h u n p a n t a v a a j a e s i t e t t l i n . m a i -
n l o doku.mentaarinen f i l m i , "Indonc-..
s i a C a l l i n g ".
minäkin.-Kaiken lisäksi ovat he edel­l
e e n k in o.suu3kufitamme selkäranka­na.
He ovat tärkeitä tekijöitä, perin
tärkeitä- — vaikka monessa . t a p a u k -
se.s.sa he eivät ajattele s i t en it.se. N i i n.
Ju.vsi. meidän on:. k a i ^ n mokomin
jatkettava näiden, osuustoiminnallis­t
en t i l a i s u u k s i e n pitämistä eri kielillä.
ta. Trad^s and I . i h o r C o n g n s s i l n j XeUVOStoliiton johtava . .
l i uu y l i 2G0.0O0 j a C a n a d i a n G o n - |
«•Jatkuu toiselta sivulta)-
on pcniskj-symysT" jo.s.sa.
** mistä.; Se kuuluu marxUal.^n
S i i s taistelu yhtenäisyyden puolesta
ei ole ;ttnfcl-puo-
, ^ lueen e s i t y k s i in a l i u i . Tilanne ja kujr
- lakin hetkellä valllt-scvat olosuhteet
. ^ d e l l y t l a v a t muutokset yhtenäisyyden
toteuttamisen inuodoi.ssa. C C F . l i i i s i l le
..^työläisille ovat kommuiiLstit jokainen
päivä esittäneet yhtelsrintanian. Se
o n - t a p a h t u n u t piitvittäin tydviit-n e-,
. . dcssä esillä olevis-sa yhtcLslsfjil ky.%y-
^ ; mykstssa. E.slm. korkeita h i n t o j a va,^-
.. t a a n : taistelu on kuikille; yhteistä.
Jl...'Perheenäitien joukot, taistelevat y l i -
^ ' 'dessä. puoluesuhteista : välit t i i m a t t a .
Samoin cslmtyviit työväen uniot yhte-
. nälscnä. ;Nyt Juuri käynnl.ssil oleva
anomuskamppunj a hintojen alentarni-
; ^seksl J« hintakontroUicn volmann-saaltämlsek.
si on yhteistä. P a l k k a l i i k:
*keissä j a taislelu.<>sa työviien etujcii
.•.•mukai.sen l a i n l a a d i n n n n j a yhtci-skun-,
n a l l i s cn turvallisuuden puolesta tolmi:-
v i t a a n päivittäjji yhdessä., • ; „
L P P i n T E K E > L \ K S I T Y . S P E R I / S -
T U U T I L A N T E E N M U I J T O K S E L LK
'»«t*«c*« Canadan liittohallituk.sen l a h u m i -
-"--TilBteri Abbott, eAltläes.säuu tulo- Ja
*~'"*^ menoarvion kuluvalle Ciskaalivuodelle,
^ ' t o t e s i etlii Canadan talous kykenisi
4 . rauhanaikana y h t u h y vm k u i n .sodan-
; kin a j a l l a txiottnmaan y l h n k y l l i n ja
it turvaamaan jokaisen miehen, naisen
j . i tjapsen hyvinvoinnin. Canadan
i. V k a n s a l l i n e n tuotanto vuonn.i 194C; o l i
i
» >
i
M u t t a Järjestyneiden työläisten
ohella ovat järjestymättömät työläi­set,
farmarit Ja kaupunkien keski-luokkalaLsvuesto,
Joihin vaikuttavat
kumprtrtri odclliimninitul.tta |nioluci.sta.
P a r i n vuosikymmenen historias.sa i l ­menee
opettavia esimerkkejä, jotka
puhuvat puolestaan;.
V. J921 työväen'ja farmarien itse­näinen
liikehtiminen vanhoja puo­l
u e i t a vastaan Johti Ontarlo.s.sa vän­kään
eniiä voi seisoa omilla j a l o i l l a . l n ."
Herman Goring antoi vielä sel­vemmän,
kuvan Euroopan. onnetto-.
maasta tulevaisuudesta; - " T a n a a n . te
otatte kuvia minu.«a lähellä Eiffel
tornia, huomenna, te o t a t t i niitä m i ­nusta
Buckin?hamin p a l a t s i s s a ' ja
päivää myöhemmin New . Y o r k i n , p i l ­venpiirtäjien
keskellä!" .sanoi hän ya^
l o k u v a a j i l l e 1CU2. Sajnalla Göring
v a a l i , et-tä tämä aformismi otettai­s
i i n , ääninauhalle- vahaakaan aavis­tamatta,
että tämä laasunto toistui
NyhrenbcrRln oikcude.^.sa filminau­h
a l t a .
Tällai.sek-si natsigangsterit kuvitte-
Siitä • h u o l i m a t t a , että osuuskun-.i O l e n varma, että rJustä saattaa muo-tamme
20-vik)tLsen olema.ssaolon a i - . d o ; t u a edistysmielisen kansan tärkeä
käha ei ole a i k a i s e m m in pidetty ta- ! Joka k u u k a u s i . u u d i s t u v a tilaisuus,
•mänluontoisla vallstuskokouksia, otet-j.; Valistus o n n i i n sydämen kuin. j ä t ­t
i i n ne vastaan yhtä luonnollisesti ;*jenljin ruokaa. Se i n n o i t t a a j a syven-k
u i n r i n t a l a p s i o t t a a maidon. ;
Näiden kokousten k a i k k e i n tärkein
puoli o n ' n i i d e n valmistaminen. L u - :
ento oli h y v i n suunniteltu. Se e i ollut
mikään ahdas kiihoituspuhe, vaan
paremminkin huoliteltu kat.saus h i n -
t a k r i i s l i n . Siinä o.soitettiin o.suasliik-kelden,
unioiden j a eri kielijärjestö-jen
suhteet • tähän kysymykseen ja
että näiden järjestöjen pitäisi työs- !
kenneliä käsikädessä jihtelsten etu­j
e n puolesta.
tää t i e t o a . Minä en näe..sen parempaa
järjestöä k u i n osuuskunta, j o k a saatr
taisi lujittaa veljellisiä: .siteitä edis­tysmielisen
väestön keskuudessa. O-suuskunta
on työläisten yhteinen . y h ­tymäkohta,
olipa heidän; k a n s a l l i n en
alkuperänsä, m i k a tahansa. Se on h y ­v
i n tärkeätä nainä päivink-jolloin C a ­nadan
kohtalo on ratkaistavana.
V e l j e l l i s e s t i : Jim: Tester, -
E d u c a t i o n a l Director,
. Worker.'3- Co-op. , . : . •*
t a j i i l k a i s t i i n vasta t i i s t a i n a . K a u p ­p
a m i n i s t e r i Howe o n määritellyt k u o -
tat dollarimsfita ja e i - d o l l a r i m a i ta
varten. Autojen tuontia d o l l a r i m a i s -
t a rajoitetaan paljon siitä määrästä
mitä se o l i ennen t u o n t i k i e l l o n voi­maantuloa.
Autojen ostaminen Y h ­dysvalloista
vähennetään , n o i n 16
p r o s e n t t i i n .siitä määrästä mitä sieltä
o s t e t t i in autoja viime vuonna. Myös­k
i n autonosien t u n t i a Y h d y s v a l l o i s ta
vähennetään, huomattavasti.
Halifax on
lanrakauden
puristuksessa
liliik.sen mu6dösiarrti.seen r[ippumätt6-
maksi. .Se ^ d l l : ; hajanaisista: voifhista
koicoonpantii, eikä pyfiynyt kaiLan Jä-loilläah..
m u t t a , .seii hällitukseii albit-teestii,
on; n y k y i s i n voiina.ssa .lukuisia
y h t o l s k u n h a l l i s e n t u r v n l l l s m i d c n etu­j
a , kuten •; äili.v.s.Vvu.-Jtus, - v a r i l u i u d c n -
eliike, tapaturmavakuutus, Jne. '
Sitä .seuranneiden vudsicn äjälla
A l b e r t a n maakunna.ssa Dnltetl i^air-nu'rs-
öfAlbcrta.liike v o i t t i :vanhöja
•piiolucita.- vastaan;:: ...S
»naakumiais.sii2 tapahtui muuip.'; niyö-hetnmin
j a o i i s l e l l i i n y t ' C C F : . n h a l l i -,
.tus.' " ••v,'^''-'
• Öntäripssjt ,yäcstön suuttumus •kon-
.servatli-vista komehton vastaaii .v:; 1943
no.statti lainlanUJakuniäah. 32
e;du.stajaa,; 2 It-seiiäistä • työyäje.n edus­tajaa
j a kaksi tobör-Progreisslvc piiö-liicen:
edustajaa. M u l t a G C P : n k i e i -
täytymirienryhtcistoimiiinastaV toiste
edlstysvoiiriien kaiissa johti'siiheiA. et­tä
V*: 1945 O n t a r i o n lainlaatijnkunna,ii
y k s i t o i s t a biljoonaa dollaria Ja vuonna vaaleissa .se .sai v a i n 8 edustajaa ja
1947 oU .se y l i 12 biljoonaa. Joka vas- i ^ P P s i i i l y t t J asemansa ennallaan,
taa kaksinkcrtnise.sti v u t K l e n 1939 t n - | EUI.MIELISYVDET EIVAT SAA
soa tuotantomääränsä. S<n Iisaksi on \ O I X A ESTEENÄ YHTENAISYY-sodan
Jälkeisinä vuosina.-käytetty y l i | K E L L E VAALEISSA
kaksi biljoonaa vuosittain ylitei-skiin-^i . Parikymmentä vuotta stttcn työväen
hoista puolueista riippumattoman h a i - ! "-^^ ihmiskunnan k u l t t u u r i a : " K u n
kuulon mainittavan maaliman kultr
tuurista, niin tempaisen revolverini
tupesta ja työnnän varmistimen pois
.päältä!" .sanoivat-, k a i k k i pienet ja
": .suuret göbbelsit, f r i c k s i t j a d i c t r i c h i t.
I h m i s k u n n a n edessä a v a u t u i musta,
l i k a i n e n j a pohjaton k u i l u , Johon hen-,
kiseh k u l t t u u r i n saavutukset, kaikki
I n h i m i l l i s en kunnian j a vapauden
silältö, -sekä moraali piti hukutetta-man
Jäljettömiin. , - ; . •
.. Tämän • jälkeen: kaikuivat., k u o l i n -
kellot k u u l u v a m n i i n k u i n vuonna 1941
V o l o k o l a m s k i n valtatiellä.' Tällä -ker-^
r a l l a sen ääntä ci v o i tu sammuttaa:
. S t a l i i i E j r a d in : tappion, jälkeen suru.-,
hansoihin verhotut,:liput olivat kolme,
paivaa tangoissa Saksassa. :-
Tämän Jälkeen kaikuivat kuolin-,
'kellot- jatkuvasti natsien Iciris.sä;: Ää­ni
k a i k u i yhä voimakkaampana ja
ennusti Saksalle entistä suurempaa
Työttömyys lisääntyy ;
yhä Winnipeg^i$sa
AVinnipeg.; — K a u p u n g i n huoltovir
r a s i o on i l m o i t t a n u t , ctta avustu-skus-lannukset
kaupungissa ovat nousseet
jatkuvasti kuluneiden kuukausien a i ­kana,
eikä ole näkyvissä mitään merk-.
kiä silta, että tilanne parantuisi.
. Viraston tilastot osoittavat, että t k .
14 p:nä oh k a u p u n g i n avustusta saa­vien
lukumäärä 3.073, k u n . taas luku
vastaavana aikana vnme^ vuonna oli
2.579.
NB osallistuu liitto­hallituksen
ohjelmaan
Ottawa. .— New B r u n s w i c k l n maa­k
u n t a J a l i i t t o h a l l i t u s ovat a l l e k i r j o i t ­taneet
fyysillisen kuntoisuuden lain
mukaisen • sopimuk.sen. jonka perusr
teellä l i i t t o h a l l i t u s maksaa puolet n i i s ­tä
kustannuksista, mitkä aiheutuvat
maakunnassa vuosittain maakunnan
asukkaiden fyysillisen kunnon kehit­tämisestä.
• .
Tähän mennessä on l u t t o h a l l i t u k -
1,200 welshiläistä
kaivosmiestä lakossa
Swan-sea, \Vales. — Y l i 1.200 tämän
alueen kvvihiilenkaivajaa moni t i i s t a i ­na
myötamielisyysla-kkoon, tukealcseen
niitä T a r e n i n kaivoksen miehiä; jotka
ovat olleet istumalakossa kaivok.sessa
vnme torstaista saakka.
•• V i i m e k . s i m a i n i t t u j a on 15 miestä ja
he ovat sanoneet, etteivät he tule ylos
kaivoksesta^ ennenkuin kan.sallinen
h i i l i l a u t a k u n t a . sitoutuu olemaan
puuttumatta, kaivoksessa .vallitseviin
tapoihin.- "•
Brittiläiset ja canada-laiset
prolestoivat
P r a h a . —
. . H a l i f a x , N . ' S. — Tämä s a t a m a k a u ­p
u n k i o n nykyään lamakauden p u r i s ­tuksessa,
j a k a n s a l l i s e n työnvälitys-p
a l v e l u n viranomaiset sanovat, että
kymmenesosa tämän k a u p u n g i n väes­töstä
saattaa, o l l a työttömänä kuuden;
v i i k o n kuluessa.
V i r a n o m a i s t e n a r v i o n m u k a a n täällä
on nykyään 7,500 työtöntä työläistä j a
työttömien lukumäärän odotetaan l i ­sääntyvän
2,000 hengellä t u l e v a n k u un
l o p p u lm mennessä. -
V a i n osa satamatyöläisistä o n s a a ­nut
o l l a työssä k u l u v a n t a l v e n a i k a ­na.:
E s i m e r k i k s i viime lauantaina: ei
ollut sataakaan satamatyöläistä työs­sä,
v a i k k a rekisteröityjä satamatyöläi­siä
o n 1,800.
Työväen j o h t a j a t j a teollisuusmiehet-välttelevät
n y t siitä, että mistä tämä
lamakausi johtuu. H a l i f a x i n työko­m
i t e a n puheenjohtaja ja D a l h o u s i en
y l i o p i s t on yleisten a s i a i n i n s t i t u u t in
j o h t a j a , prof. L o t h a r R i c h t e r sanoo ;
B r i t a n n i a n j a Canadan lamakauden j o h t u v a n Osaksi siitäi k u n i
pienet teollisuudet,-Jotka a i k o i n a a n t e ­kivät
-tämän alueen vauräai£si,:-'ö
nyt hävinneet pois. ;, ^'
lähettiläät ovat protestoineet, k un
Tshekkoslovakian viranomaiset ovat
sulkeneet Canadian Enterprise C o :n
h i k e y h t y m a n . joka o n edustanut brit-;
t i l a i s - c a n a d a l a i s t a Bata-kenkatehdas-t
a .
..Tämä yhtio, jonka sanotaan toimi­neen
i l m a n lupakirjaa, on kokonaan
3<?lla sopimus tassa asiassa: seitsemän 1 t o i n en yhtio; k u i n se Bata-yhtiön j a l -
maakunnan kanssa. Ontario Ja Q u e -^kinetehdas, mikä on kansallistettu
nallisen vakuutuksen hyväksi. .] Ja ; farmarien- lUsenäislä liikehtimistä | _
bec ovat ainoat maakunnat, j o t k a e i -
onncttomuutta. Ne. o l i v a t kuolinkellot j v a t , ole katsoneet .tarpeelliseksi: tehdä
Sak-snllc, mutta Euroopalle ne: o l i v a t sopimusta,
hyvän sanoman, tuojia, j o t k a ennUSr
tivat läheistä vapautumista, lähesty­vää,
hetkeä, j o l l o in h i t l e n l a m e n saas­t
a liajoaa- tuuleen.jättämättä mitääri
jälkeen.: •• -, •
! Me emme halua mitenkään. rähek-
O n selvää että maamme rikkaudet
j a tuotantokyky kykenisi pitämään
puutteen poissa jokaisesta kodista j a .
edusti liiltopcrusteille muodostunut
C a n a d a n Työväenpuolue Ontariossa j a
Y h d i s t y n e i d e n farmarien liikkeet Iän-:
i: syä ;;sitä; rtrvokasta- a p i i a , mitä liittor-
;laiseni.ri-i6.hntoivät y h t e i s e n v^
voittamiseksi, kä,ikeita huolimatta Ön
olemassa.; n i u u t t i i^
ta, j o t i ; a tiedetä^
rajojen ulkopuolella. Nämä- tosiasiat
kukT"/aa'rJlot"eI'nammniVu.ta 12 ! .syrsmTdemröikels^oriipi onllksu^ '''^^'^ f/"!!':
b i l j o o n a a dollarin arvoisesta vuötui'- \ h e c l l i s en karsinakannan - j a rajoitti
scsta tuotannosta?,Suurten monopoli- i C C F : n tiukasti yksityisjäsenyydelle
turvaamaan tal.jUdolliscsli ja tervoy- non aavikkomaakunnissa. Vuonna
dellisesti jokaisen, jos \ luci.>:kuiinall;- : 1933 n a i d e n voimien yhtymistä varten
•set valtasuhteet olisivat toiset-. - - j muodaslctussa C C F : s s a j o h t o o n pUä-s-korporationlen
voitot uhvat v. ; 1947
kesklnkerUiLsesti 302 prosenttia k o r -
porustuvaksi. Työväen uniot j a muut
järjestöt ,saavat hyväksyä C C F ; n,
- kcammat kuin v. 1939. E l i n t a r p e i d e n i m u t t a millä c l o l e minkäänlaista edus-h
i n m i t ovat nousseet: .suunnattomasti i-tu.soikeutta.- eikä Sanontavaltan C G F :n
monopolistisen, s u u r r,a h a.pääoniän i o h j c l m a n Ja .menettelytapojen muok-v
o i t t o l l u n - j a h m t a k i s k o n n a n s e k a m -
f l a t i o n i n seurauksena.
Järjestyneet tyohusot ovat voitta-
..neet jossakin: määrin lisäyksiä palk-
. kolhinsa. M u t t a enemmistö Canadan
työläisistä on saanut vielä n i i n a l -
. haista palkkaa- etteivät ole tulleet l i i t ­t
o v a l t i on . t u l o v e r o n ulottuvilhv Ja
k u n Canadan d o l l a r i n cistoky.ky ei. täl-y
l a hetkellä olo enäa.puoltakaan vuo­den
1939 arvosta, nmv o n : k a n s a n osto-k
j ' k y yleisesti liyvin suuresti laske­n
u t .
CANADA ON TALOlIpELLISEN JA
VALTIOLLISEN KKIISlN
KOURISTUKSISSA
T a l o u s p u l a n johtavien kaikkien
s e i k k o j e n kÄrjii>täjan:i Canada.ssa on
/SrhdyOTaltaui, rahamiesten M a r s h a l l in
;;''BUunnitelman kuristusotteet, j o i l l a p y ­ritään
sitomaan maailman kansat
riippuvaksi \Vall-kadusta eli Yhdj-s-
• v v a l t a i n ;impcnalLstisesta politiikasta.
E n n e n , toista . niaailn^.ansotaa j a s e n '
kaainiscssa. Tämä J a ohjelmallisissa
suhteissa C C F : n : j o h t a j a i n esittämä
k a r s i n a k a n t a o n b l l u t Canadan: työtä^
tekevien yhtenäisyyden esteenä.»
Kysymys heräu siitä mitä on t e h ­tävä?
Voidaanko vielä odottaa s i k si
kunnes C C P on avannut s-tnontaoi-kcudet
työväen unioille j a m u i l l e jär­jestöille?
L P P - n lausunnossa sano­taan
etrci. ole aikan odottelulle. T y o -
vaenhikkeen on. esitettävä koko k a n ­san
k u u l l e n mitä;CCF,:n ohjelman t u ­l
i s i olla. m u t t a täydellisen y h t e l s y m -:
marrykscn saa™ttaminenCCF:n j o h ­tavien,
voimien; kanssa ei -siia olla e h ­tona;
eikii se saa muodostua ehkäise­väksi
tekijäksi voimien yhdistämisessä
G C F : n hallituksen saavuttamiseksi;
^ Edistysvoimlen voitto tulevissa vaa­leissa
turvaisi C a n a d a n it.senäisyyden
:;SUQjehsi: kansaa ' talouskriisin : i s k u j a
vastaan ja avaisi yhteiskunnallisen
j a kantoi melkein koko sodan taakan
eikä Saanut riittävää tukea r i n t a m a l ­le
n o i n a kriitillisinä päivinä, j o l l o in se
kaV I : k a m p p a i l u a elämästä j a kuole­masta
natsien, laumoja ja Saksan
s a t c l i i t t i v a l t a i n joukkoja vastaan. ...
Keväällä 1945.: eivät. amertkkaläiset,
b r i t t i l a i s e t t a i ranskalaiset esimerkik­si
-voineet estää tuhoisaa lentopom­mien':
lälaettämistä Lontoota vastaan.
J u u r i niillä: päivinäV k u n neuvosto­armeija
oli t u h o n n u t neljä viidettä-osaa.
Saksan armeijasta, n i i n : l i t t o -
: laiset,' huplimatt^t ' siitä, että - heitä
v a s t a a n : o l i v a t pienet saksalaiset voi­m
a t , -eivät kyenneet . v a l l o i t t a m a an
K a n a a l i n r a n n i k k o a poliJois-Ranskas-sa
j a B e l g i a s s a niitä pesäkkeitä, joista
lähetettiin; kuolettavia.: V - 2 pommeja
Lontooseen; V a s t a : s i t t e n kun; Saksan,
fasistinen peto makasi murskattxma
Berliinissä; neuvostojoukkojen: j a l k a in
Juuressa: .vasta kun K e i t e l . , o l i allcr
k i r j o i t t a n u t : ehdottoman antautumi­sen,
- n i i n tuhannet J a sadattuhannet
naiset j a l a p - - e i uskalsivat palat.^ t a ­ka
i sm . Lontoosecn. kaupunkiin, jost a
yksi neljännes o l i tuhottu.
- E l voi olla, kysymättä samaten k u in
m i t a eras L o n t o o n §anomalehti''kysyi:
Puola rakennuttaa
terästehtaita
Varsova. — Puolan hallitu.s on i l ­moittanut,
etta se rakennuttaa G l e i -
w i t z i n varrelle Ylä-Sleesiaän suuria
terästehtaita. Näiden tehtaiden s a ­notaan
enemmän k u i n k a k s i n k e r t a i s -
, t u t t a v a n koko maan nykyisen teräs­tuotannon.
. ,
Koneisto j a n i u u t välineet tulee t e h ­t
a i s i i n Neuvostoliitosta sen J a P u o l an
välisen viisivuotisen kauppasopimuk­sen
perusteella.
Tshekkoslovakia.ssai
Ministerivaihdoksia
Neuvostoliitossa
Lontoo;;—Moskovan r a d i o t i e d o i t ti
viime tiistaina, että Neuvostoliiton
ministerineuvoston varapuheenjohta­j
a : A , K o s y g i n on n i m i t e t t y r a h a m i ­n
i s t e r i k s i . ; K o s y g i n ottaa: Arseny
S v e r e v i n paikan, j o k a n i m i t e t t i i n v a -
r a r a h a m i n i s t e r i k s i .
Canada auttaa myös
Palestinan jaossaj
sanoo St. Laurent
Ottawa. . ^ - U l k o m i n i s t e r i St: L a u ­rent
sanoi parlamentin-alahuoneessa,
e t t a JOS. Y K lähettää kansainvälisen
poliisijoukon; valvomaan järjestystä
P a l e s t i n a n .jakamisen suorittamisessa,
osallistuu Canadäkm siihen,
M r . st: Laurent vastasi C G P : n J o h ­t
a j a n . M.- J . C o l d w e l l i n kysymyk.seen,
onko -Canada: valmistunut jakamaan
vastuunalaisuuden , Y K : n • esittämässä
P a l e s t i n a n jakokysymyksessä. :
— B u r m a o n : s u u r i n r i i s i n tuottaja
maailmassa.
NEUVOSTOLIITON A R K K I T E H T I -
AKATE>nAN K O U LU
P E R U S T E T TU
L e n i n g r a d . .— L e n i n g r a d i i n o n p e ­rustettu
Neuvostoliiton a r k k i t e h t i a k a -
temian alaosasto. Leningradissa las­ketaan;
vähintään 1,000 a r k k i t e h d in
olevan kaupungin j a .sen lähiympäris­tön
jälleenrakennustyössä. L e n i n g r a ­d
i n a r k k i t e h d i t osallistuvat sitäpaitsi
Sevastopolin, Kasänin, T s h e l j a b i n s k i n.
T o m s k i n . K a l i n i n y m . k a u p u n k i e n j ä l ­leenrakentamiseen.
Uusi laitos tulee toimimaan a r k k i ­tehtien
j a a l a a opiskelevien y l i o p p i l a i ­den
keskuksena, j o k a luetteloi työtu­lokset
J a rakermusalalla: tehdyt kek­sinnöt.'-
• „,
: Tämän keskuslaitoksen yhteyteen
o n perustettu erikoinen kaupunkirä-k
e n n u s i n s t i t u u t t i r - j o n k a tehtävänä on
asemakaavoitusta j a a r k k i t e h t o o n i s ia
tehtäviä.- -.
.— PöUö ei v o i nähdä a i v a n pimeäs-turTOlhsuuden
mahdoUismidet k a i k il
,le:: :,Edisty&suunnan- v o i t t o antaisi: i s - | Mitä: 61L>i tapahtunut-;-jois puolet S a k -
- a j a l l a oU n a t s i - S a k s a n talousohjel-!-kun Amenkan taantumukselle, a i - | s a n armeijasta sensijaan että yksi
«mana k a i k k i e n valnuste- j a kone,teolh-'j Iteuttaisi - muutoksen ulkopohtiikassa viidesosa, olisi ollut K a n a a l i n r a n -
>:-suuksien hävittäminen toisista maista;
•;;::;tarkoituksella4nuodostaa SaitsastA kö^
.:>ko: maailmanako
' - " k e s k u s , jolle r a a k a - a i n e i t a varaavat
- k a i k k i muut maat.
Tähän samaan tähtä^ nj-t yhdys-f
l i P a l t a l a i n e n M a r s h a l U n suunnitelma j a
T t u m a n i n valtausoppL Ja Canada
v;; j o h d e t a a n mjrösldnv: samaanpa
Y h d y s v a l t o i h i n verrattuna, N.s. A b -
- b o t t i n suunnitelman pitäisi Jieventaä
j a suen Canada voisi olla vaikuttava
voimakesiävän r a u h a n j a demokraat­tisen
edistyksen turvaamisessa m a a i l ­massa.
500 VUOTTA V.\NHA YLIOPISTO
Kööpenhamina, r— Kööpenhaminan
yliopisto läyJtaä kuluvana A-uonna
500 vaotta. Se o l i a i n o a yliopisto Tans­kassa
v : n 1933 s a a k k a , j o l l o i n A a r h u -
s i n yliopisto a v a u i l n.
n a l U ? Todellisuudejsa"neljä viidettä
osaa: - S a k s a n , armeijasta oli s i l l o in
keskitetty r.ärintammc. jossa se o l i
neuvostoarmeijan • a n k a r o i d e n : mou-k
a r i n iskujen KlaLscna,
• Bitä osaa- mitä Neuvostoliitto näj-t-t
e l i sojdasca alusta loppuun saakka,
ei voida millään s t a n d a r d i l l a mitata.
I h m l s k u i m a n päällä Jiippunut uhka
o l i kauheampi k u i n mitä: mielikuvituis
o l i s i kyennyt lojhtimaan ja^ neuvos­tokansan:
voitto, j o k a käänsi m a a i l ­man
h i s t o r i a n suunnan, o l i n i i n j ä t ­tiläismäinen
mittakaavassaan J a s en
tulokset sellaisia,: että ne- saattavat
varjoon k a i k e n mitä on nähty mohi-^
na vuosisatoina.
.Moskova-Stalingrrad-Berlin: ne e i -
rät olleet, v a i n nfeuvostostrategiän j a
^sankaruuden voittoja; Ne o l i v a t n e u ­vostokansojen
suuren hengen voitto­j
a , , jotka ohvat: l u j a s t i päättäneet
heittää t a k a i s i n hyokäajan j a lujassa
.ysta\yj-5liitossa S t a l i n i n mestarillisen
johdon alaisena ajoivat vihollisen
pois ma.asC3 j a lopuksi murskasiya t
sen omassa luolassaan.
. ,Venäjä on .rämeisen yhdentoista
A^uosisadan aikana: : saanut monta:
voittoa j a :-monta- kertaa ^ se ' on-s
a a v u t t a n u t : k a t o a m a t o n t a k i m -
n i a a . : K u i t e n k i n 1941-45 voitolla on
oma exikomen paikkansa maailman
historiassa;: Tätä voittoa muistetaan
vTJQSjsatpja j a se näyttää meidän i a p -
siUemme. lastemme lapsiUeJä m o n i l le
sukupolville kuinka .neuvostokansat,
kansat.; j o t k a rakensivat ensimmäisen
sosialistisen v a l u o n . S t a l i n i n j o h d o l la
kukistivat natsit eivätkä v a i n p e l a s t a ­neet
. oman^ vaan: koko rauhaa r a k a s ­ta
v a n ihmiskunnanttUevaisuudeiL:::
ONNEA UUTEEN TUPAAN
.';;.•:,.,::•',:.:::,.' ';•,:,':-:': ;:: ,'',-,:'-, ' \ '''\ 'l.:--:-->.:•.,:;'• .-• ,:•:•=:•:'';'.•:-'••.'••.;, ,,-: ;•.„
LIZZIE JA OSCAR LAINEELLE
TOIJVTTAVAT SEURAAVAT
YSTÄVÄT
.Nestor, Nyyssölä J a perhe'.
M r s . S. Mäensivu
M r . Ja mrs.': I. HarsUä. J a E n n i
Sandra j a F r a n k K u u s i s to
M r . j a mrs. V . Y l i n en
A i n i j a E m o - H i l l - -
A n n i j a Oscar Setälä
Vieno j a Tauno
M a r y j a P a u l
Aiura. V i o l a j a E i la
M r . j a mrs. EL E l i m e n
Passit
E l l e n j a P i r k ko
I l o n a . , E m p p u , pojat: j a : äiti
K r a t s i t
T. j a M . Palomäki j a KaUe
E i n o Lampi
M r . j a mrs. J . R i e k ko
M r . j a mrs. J . K u p a r i
M r . j a mrs. Sytelä
Henry. Elsie j a tytöt
H i l m a j a M a t t i A n n a la
E. LaU-alan perhe
il
mitefish. Oniario Helmik. 8 p. 1948
— Koleera^demian puJi-1 Tricst. — TSJt^Isiseen sataagj^
i iteamjoeo FaJys»nissa ja Intiassa on | s&eptBiut tonnin kasiin
j pakottanut IraJdn teneysvirancanai-, tänklpJana Etorus Juovutetrai^^^
^ set ynäflräämään karanteeni-säädökset äy»'alTa]aisille vtrsoomaxsjii^ j
joisA rakennettiin v. l945,~oa »
N^uyostoliiwn l^^^
lain perusteella:
v o i m a a n i l m a - j a meriteitse matkus­t
a v i i n henkilöihin näbden. P a k i s t a ­n
i i n j a I n t i a a n I r a k i s t a oleva l e n t o y h ­teys
k a t k a i s t i i n j a k a i k k i m a t k u s t a j a t;
määrättiin rokotettavaksi. Meriteitse j
mainittuihin maihin m a t k a l l a olevat
inäärättiin-olemaan kuusi v u o r o k a u t ta
i t a r B n t m i i s B a Irakissa.
, V/suUaglon. — L i i t t o v a l t i o n p o l i i -:
s i t ovat pidättäneet F. C. S m i t h i n ,
N a t i o n a l M a r i t i m e U n i o n <CIO) k a n ­s
a l l i s e n Ähteerjn; ulkomaalaisena
kommtmistina.
• S m i t h , joka- OH k o t o i s in J j i m a i c a s t a.
o n viety E l l i s - s a a r e l l e , jossa häntä p i ­detään
k a r k o i t u s t a varten i l m a n t a ­k
a u s t a .
K I I T O S
H a l u a n ' täten lausua svdänitö
set k i i t o k s e n i k a i k i s t a jouluJahkÄ
t a mitä : s a i u vastaanottaa jouhia
E r i k o i s e s t i kiitän C S J : n . s a i a
huoltokomiteaa. myöslun kaite
s a a m i s t a n i rahalahjoista.
A i n a t u l e n m a i s t a m a a n vstäv^
d e l l a k a i k k i a .niitä j o t k a muisti'
m i n u a tänne.
^ MRS. T. HIRVI
M u s k o k a S a n i t o r i i m i , Gravenhi»
todista
on ' - i -
'.isän OS-
:2?i:s :a .
:3?-3r. S i
sr
e::a e: ole
leiik^ -ku
Ia3i3:ka. J
:öjen kan.-
.ta^jin -mer
hskee rr.e:
•-: • MiT-Uii e:
'.ko.-keaakoi
säUa.
, ; lieilJä 01
tl ja mi.^ä
.T.yos hyvä
• Xy: lope
säa: -. ,.-
Eddys ]
::Dear sis
ohe, else'. •
sm:-ivri
: - I am -r.in
day is on
gräde four.
•10. take sor
,1 göt fiv<
got lots of-
I think I
^1
ME ALLAMAINITUT TOVERIT JA YSTÄV.ÄT
TOIVOTAMME -MITÄ_ PARHAINTA fiNNEA
25-VUOTISHÄÄPÄIVÄN JOHDOSTA
E r k k i , A i l i j a E v a M u r r e , ..
H i l m a j a M a t t i Rasmus
S a i m i j a R e i n o T a i p a l u s :
L y y l i j a A u g ; M e r i h e l m i
A l m a j a H j a l m a r H i l l . .
A i l i j a E n s i o Emeberg^ :.
B e r t h a J a E l i a s Niinimäki
B e r t h a J a M i k e K y y ro
S o f i a G r o n d al
L y y l i j a A . " A n d e r s o n ,
M a r y j a A l p o L a i t i n en
' H e l m i J a J u s s i L a t va
K a r e n , E i l l i j a L a u r i L a t va
Wm. j a L y d i a Niemi
G. j a A . G u s t a f s o n : .
M r . j a E . K . W i c k l u n d
Unto, V i e n o J a T a u n o N i i r a n e n:
H a r r y Tulonen
Impi j a Väinö T u l o n e n .
Tyyne j a K a l l e L a t v a -
B e t t y j a S u l o L a t v a -
I d a j a ; Väinö S u v a n t o :
• T a i s t o . R a u h a J a Y . Lemberg
H u l d a J a T h e o . Repo :
M a r y j a F r a n k H i ll
Leo, H e l m i j a L . Mäkelä
Nancy, H e l m i j a A . T e r v o la
V e n l a j a T o m
' S a l l y , W i l l i a m : j a W . Heikkilä '
R e i n o Niemi
A n n a Helmi
E l l i j a L a u r i J o h n s o n^
I r m a . I r j a j a M . H e i s k a ;. I
H e l m i Välkki "
I d a R e i n i -
E r o , A i n o j a J o h n L a h ti
F a n n y T u o m i -
L i i s i , M a r g i t j a Y . R o rm
I d a j a J o h n L e h t i n e n:
L a u r a J a Väinö K i v i .
H e l e n : j a E. T a r v a i n e n •
I r e n e j a M . . S u o j o k i . .
Anne N i e m i n en
E. j a R. - PitKämäki :.
M a r t t a j a O. P e l t o n en
D i a n a , O l g a j a R e i n o Löfberg
: M r . j ä M r s . V a t a j a ::
S a l m i V a t a ja
I d a j a A r v i Heikkilä
I r j a j a W e r n e r Niemi
H e l m i S a a r i v
A n n a j a A u g . L e h t o ..
F a n n y ^ L e h to
Lempi K o s k e la
R a u h a j a N i i l o H a k a la
A l l i j a H e i k k i R a i t a n en
S a l l y j a A r v o V a t a ja
S i g r i d L a h ti
O l g a j a Väinö T e l in
M r . j a M r s . K a r e n
A l l i j a A r t o L a t v a la
M a r y j a E i n o J u n k a la
M a r t t a J a Y ; T a m m i n en
V e r a V a h t e ra
S i r k k a : S i l j a n d e r ;
A. H a i li
:. Hyvää päi
Teidän k
useimmilla
kylmiä: talvi
. tako, kyllä s
-.katseen, p a i k l
liskuun ohiU
lumi melkeir
se äiti Luoi
vielä-pyry tt£
Saimme ti
maltaan Ed(
Tervetuloa .
Eddy!
Ingrid on
nuorten Pun;
presidentiksi,
koeta nyt tä;
kohtaan, jot
hon virkaan.
Mauri suo:
on vieläkin h
vielä: ahkerai
kuten edellis
Irma Hein
, taa suomek
Sillä l a i l l a äh
Irma Mord
täin varikkäa
hj-viä- neuvoji
- et lähettänyt
kirjeesi oli n:
Irma ei pidä
muodista,: M i i
ajattelevat tä
• Näin pari l
.maa kuvan Jc
Mirjam. Se o i
-aiheena: on
•mus, jota: h a r
;Woodin f ilme i
M i n u l l a o l i :
ni kirjeitä m:
koita, Seijan
Seijalta ja I
niissä on palje
toksia siskot,
tine-korteista-
- L u i n tällä V
jeestänne, etti
tä uskokaa t
nenäni o n täss
K a i - l o p e t a n i
juoksen tuoni
.nenäliinoja;: 1
siis tavataan.t
Si
KIITOS...
;; edellämainittuja tovereita jä ystäviä sekä
niitäkin, j o t k a o t t i v a t osaa .vaan eivät olleet läsnä.- ^Sydämel-
; I m e n k i i t o s siitä k u n : tietäinättämme saavuitte meitä terveh-
- timään. kaksikymmentä-viisi v u o t i s e n yhde$säolomme muistoksi,:
tuoden tullessanne meille ar\'Dkkaan l a h j a n j a n a u t i n t o r l k k a an
tarjoilun.' Toverillisesti kutamme^ t i l a i s u u d e n järjestäjiä," i l l an
t a r j o i l u s t a huoltaneita tovereita sekä toveri L a t v a a toivorik­k
a a s t a puheesta. Käyntinne säilyy muistossamme, toverit ja
ystävät!
E L U JA JOHN MURRE
Torontossa, h e l m i k u u n 7, 1943 109 E U e r b e c k Ave.
'-uumHiiniiiiranaiimuui
A
KELI
PUHELIN
187 E
Vancouver
Koko
* CSJ:n VAI
TON K U U k
pidetään jok:
.Clintoa-haali]
St., Vaneomrei