Vapaus, June 9, 1930

              Sivu 2 Maanantaina/k^ak^ 9 p:nä — Mon., June 9
VAPAUS tUb«rtT)
i W n h « « a o» rtarf* W«t«n to C*i>«4b. fmhUM 4M1}T t Smdbmxr. Omxätim.
t"^ ' M A» P«*t OtDem Dtpanmnu Ou«»«. «» txaU c l — t t u r .
C - n « l aärmuiat nu». Tie **t tui. » « h - « . « i - » » *^W» « » « » • « « » « t l ^
: I. W. Akl«Tui.
UI m a t» fc« •«fi—tJt VayiB*. f JO. Bo% 69. S n A a i T . O M .
— I ' II III 1 t I I I . ,1 .... , I , . • . .
IUJCm;SHINNAT VAPAUDESSA»
K i t l « t « t k t«{WakMt nM krrtm, «.00 ktkn kettu. — A»i»UJtW»« —m»mU» « i « « > l o i » e t « k»
I yidbUtBMM. :— MiaMtiMaUoilaxXakKi Me ktfU. $IM> i betU». — » y » l 7 « J i l « o « i i i « « l »1J>
M A t , «ZJO S k«rtaa, — Anntar/oilautakul « 2 J » krrta, P i » k a U MrtaL — K i t l M i l i s o t a kM
ML—.KacileaHalUMtefcMt tZi» k e r u . 50 liriauk*» luitosl<Mwil* l«J »«iÄafäreraa. -
' « M M }• «latcifaMUkMi H b fceru. fljOO kotaM fcrftaa. — TUapSuibhaUaliaB )• O B O I»
OS, Taadiitaem, ' « l i c t e t l ä f ä i l m o t u i b i a u ctekltzra.
TltAUSHINNAT»
tjAiMSf, t 92£0. S kk. «1.75 ia J kk^ « 1 4 0 , — l U r a f i l U f U » Ja 8M«
r M k a M a O k l 1 *k. « M * , « kk. t3.S0 ia 1 kk.
' ta* e t u Bin«lB Ukaaw «aa «MU««U esfiouiaeaa kitiwa««DBa. kUJaOakaa a a 4 « n a « UifekaOT
(0^*1 pcfaPOMOitaUa aiaKlUi i , W. Abifttal. Uikkacakoluja,
- ' ^ ^ * * ~ ' t I, I . . r - T ^
Mnmlini viittaa hintaalla sotavarustelujen
peittämisyrityksille
Imperialistit puhuvat mielellään
kuinka muka ollaan rauhanrak-kaita,
mitään pahoja aikomuksia
lieillä ei kuulema ole, sotavarus­teluja
tahdotaan kaikella muotoa
rajpittaa jne. Tällaisena yleisen
jbuomion rauhoiUamiskcinona is­tui
myöskin viiden suurvallan lai­vastojen
"rajoittamiskonferenssi"
'jLötltoossa kuukausikaupalla, saa­matta
luonnollisestikaan muuta
aikaan kuin entistä kiihkcämmän
sota- ja laivastovajustelun kaikis­sa
kapitalistimaissa.
Heti laivastojen "rajoiltamis-korifcrcnssin"
jälkeen laski Italia
ikäaiikuin mielenosoituksellisesti
vesille viisi suurta sotalaivaa, ot­taen
aspiitccn toisiin kapitalisti-valtoihin
nähden, ettei se piittaa
mitään mistään sopimuksista. Sa­malla
tavaili) on tosin käynyt kai­kissa
muissakin kapitalistimaissa,
vaikkaaan ci niin avoimesti kuin
Mussolinin Italiassa. Tämän, Ita­lian
liian ylimielisen suhtautumi­sien
vuoksi toisten kapitalistimai­den
porvaristo alkoi sanomalehdis-eään
hyökkäyksen Italiaa vastaan,
leimaten Mussolinin noudattaman
politiikan rauhanvastaiscksi. Sig-nor
Mussolini kimpaantui vuoros­taan
naapuriensa hyökkäilyn joh­dosta
ja piti useissa Italian kau­pungeissa
jyriseviä puheita, paljas­taan
niissii. J^qmattaaa koko, im-perialistivaltojcn
harjoittaman rau-hahilveilyn.
Eräässä viime kuun
lopulla pitämässään puheessa hän
m.m. lausui seuraavat ivalliset
hubmauiuksct toisten kapitalisti­maiden
lehdistön osoittamasta
kfukkuilemisesta:
"Minun Livornossa ja Firenzes­sä
pitämistäni puheista on ollut
'seurauksena, että kaikki ovat al-ulkancct
kaakattaa. Milloinkahan
aikaisemmin on saatu nähdä lois­tavampaa
inhimillinen teeskente­lyn
näytelmää. Näyttiiä siltU, kuin
voiin' IU<)ialIa olisi lentokoncitai
muilla Unilla qn nähtävästi vain
vaarattomia paperileijoja. Vain
Iraliassa rakennetaan kasarmeja,
allilta' tahoilla vain hartaus- ja hu-vilaliuoneustoja.
Vain Italia on
kyllin röyhkeä pitääkseen sotalai-1
vastoa, kun taas muilla mailla on
vain kalastuslnivoja taikka huvi­pursia.
Mc tiedämme kuitenkin- et­tä
todellisuus näyttää aivan toisen­laiselta,
ja me emme saata ymmär­tää,
mitä varten juuri Italian tu­lisi
vähentää aaeistustaan, kun
kaikki muut maat varustautuvat
kilpaa/'
Mussolini on näissä puheissaan
mennyt pidemmälle kuin yksikään
toisten kapitalistimaiden diplo­maateista.
Lieneekö se sitten suo­ranaista
tyhmyyttä, vaiko sellaista
röyhkeyttä, joka syntyy silloin,
kun tuntee aseinansa maailman im­perialististen
valtojen keskuudessa
siksi lujaksi, että voi puhua mitä
tahansa, toisten uskaltamatta käy­dä
pahankurisfa rankaisemaan.
Ehkäpä Mussolinin menettelyssä
on sekaisin molempiakin. Toiselta
puolen on hauen menettelyssään,
ärsyttäcssäun imperialistisia naa­pureitaan,
syynsä siinäkin, että ti­lanne
Italiassa on kehittynyt sii­hen
pisteeseen, jolloin johtavat
valtiomiehet, niinkuin Mussolini­kin,
eivät näe siitä kapitalistien ta­paan
muuta ulospääsyn tietä kuin
sodan. Sc on aina ollut taloudel­listen
ja poliittisten olojen kärjis­tyessä
kapitalisteilla ainoana p"a-tenttilääkkccnä.
Ja muuta ei luon­nollisesti
ole Mussolinillakaan.
Siksi hänestä ja valtiomiehistään
oq aivan samantekevää milloin
uusi maailmansota syttyy — kun­han
sc vain syttyy, ehkäpä sen'
pyörteissä jotenkuten tuhoäjfii fcoh-deji
huimalla vauhdilla kiitävän
järjestelmän rippeistä saisi jotain
pelastettua.
Työläiset kuitenkin yllälainatun
kaltaisista imperialistien lausun­noista,
samoin kuin koko heidän
harjoittamastaan rauhanilveilystä,
vetävät omat johtopäätöksensä ja
nousevat kaikissa maissa miljoo­naisina
joukkoina lyömään alas
imperialistien puuhat uuden maa­ilmanpalon
sytyttämiseksi. Kapita­listisen
järjestelmän pelastusta ei
löydy enää edes uudessa maailman­sodassakaan.
Jos imperialistit sen
kaikesta huolimatta uskalta\'at sy­tyttää,
tulevat työläiset kaikissa
kapitalistimaissa vastaamaan sii­hen
kansalaissodalla. Ja silloin
on heidän järjestelmänsä kuolin-kellot
alkaneet soida.
viikolla Suomesta saapunut siirto­lainen
antoi tilanteesta, vaikka se
olikin hjvätuulisuiiden näkökul­masta
katsottu. Hän lausiiT nim.,
että ^kun on kuulakka lYnia, niin
kaikkialta kuuluu huute^upao-pitäjien
va^aranpäuke." — l^yUfi,
mutta sattuva kuvaus tilanteesta
nykypäivien Suomesta.
Äskettäin saatiin taasen kokea
imi tapaus Suomen valtaapitävien
»aikoisten militaristisesta pöyh­keilystä-
T. k. 2 päivänä lasket-
:iin nim. Turussa telakalta ensi-raäinen
maassa valmistettu veden­alainen.
Toimituksessa oli läsnä
kaikki sotilas- ja hallitusherrat
presidenttiä ja hänen muijaansa
myöten. Ja uusia samanlaisia
murhakoneita rakennetaan tulisel­la
kiireellä, joiden rakentamiseen
kiskotaan varat köyhiltä maanvil­jelijöiltä
ja työläisiltä. Englan­nin
imperialismi, valmistellessaan
hyökkäystä Neuvostoliittoa vastääh.
välillisesti ime^ kuiviin myöskin
Suomen kansaa, käyttäen Suomen
Eusherroja '^iisktireina, että
vaHi^lusuunnitelmat ~ tulisivat
mali^ollisimman ' hyvin tä^dHyaL
JNaistä ^ ^ m ^ ei jkiiitenkaah
tässä maassa olevien stäiäua^lsten
keskuudessa kuule montakaan ker­taa
pnhnttavan. Eipä mcmaisti olla
edes tietoisiakaan Suomen milita­rismista,
vaikka suurin osa valtion
budjetista mene? «uorainqisesti'^so­ti
lastarkbitiisnri- *^' ' • - J ' •
vereita. jotka osallistuvat kullakin
paikkakunnalla mainituille kursseil­le,
valmistamaan tehtävänsä, jossa
aikoo ottaa ohjausta — joko nmo-tai
juuri tulleensa k ä r ä j ä t u v a s t a j a ker­toi
meille koko valhekaskun van­hasta
poliisista. Siis näkyy olevan
pieni sieliäsia ihmisiä ranskalais-suorasanaista
— valmistamaan, tenkin piirissä, ettei suomalaisten
niin e t t ä . teksti olisi selvä, parempi ' y k s n i tarvita sitä kunniaa kan-jos
osaisi Ilman kirjaa. taa. j
Sama myös joukkolausuntoon n ä h - Tämä juttu vaan paljasti erään
den. Näin menetellen saamme suu- iskariotin, joka alentui harjoitta-rempia
tuloksia lyhyelläkin OK>iajal- maan ilmiantajan tehtävää, mene-la.
jmällä tulkitsemaan tucm kirjeen s i -
Niiliä paikkakunnilla missä järjes- jsältöä asianomaisille henkilöille tar-töt
ovat j ä r j e s t ä n e e t n ä i t ä ohjausti- koituksella tehdä karhim palvelusta
"laisuuksia, pyydän järjestöjen jäse- Vapaudelle, suomalaiselle työväen-jniä
mitä suurilukuisimmin seuraa- liikkeelle ja ennenkaikkea ikävyyk-maan
näitä tUalsuuksia, vaikka ei [siä allekirjoitfcaneeHe.' Jos llmian-koskaan
aikoislkaan lausujaksi tai tajalla olisi ollut rehellinen tarkoL
—a porva­reilla
'on'värinkin nyt^* yli maail­man
ulottuvan talouspulan aikana,
suunnaton nikömaisen ' valuutan
nälk^" mut^ kasit^änätta tämän
nälän syitä, siirtolabtyöläinen
raataa täällä henkemä edestä ja
lähieitää vkiValla'kbidtut dollarinsa
Suomen pankkeihin ^'säästettävak-si",
muka hyvän koron saadakseen,
käsittämättä, että ne dollarit käy­tetään
siellä —' ei käh'i^an 'hyvin­voinnin
edistämiseen, vaan milita­ristisiin
tarkoittiksiin.
Pelkuruutta talsieiusu» xoopumls-ta.
reformisti johtajien kanssa sovit-teluhalua
on ilmennyt myöskin
P J L I r n kuuluvissa järjestöissä. P u ­naisen
ammatillisen liikkeen o|q;x)r-
No. 135
näyttelijäksi.
Samalla pyydän kysyä, kenen osas­ton
kirjeenvaihtaja on osoittanut
'vastauksensa Toimenpanevalle komL
tus, niin h ä n olisi tullut luokseni,
ollessaan tietoinen e t t ä kirjoitus on
vameellinen', j a kehoittanut sen pe^
ruuttamaan; se olisi ollut rehellisen
tealle, laittamatta vastaukseen j ä r - proletaarin menettelyn mukainen ja
ijestön nimeä? asia olisi tullut korjattua ajoissa.
\ Olkaa hyvä j a vastatkaa osoltteel- Niksnaks.
l a : Edv. Lapinsalo, Kirkiand Lake,
Box 240, On.
mäntafonsa alentumisen, o l i n viime,
a i k ^ i ^ ^ askeleel
pyäi i n c ^ t a ^ i t i e ^ radikaAlista mleli-ä
l i a t}nCUälsteh^ k J E ^ i i ä e s m , tämä
pn V kcHirM tullut i l -
Suoman palk0isen vallan militaristinen
pöyhkeily
Jokainen tässä maassa siirto­laisena
oleva suomalainen tietää
sen kurjan olotilan missä suuri
enemmistö Suomen työtätekevää
kansaa elää valkoisessa "isänmaas­saan".
Suurin osa niistä kymmenis­tä
tuhansista työläisistä, jotka tä­hän
maahan ovat viime vuosien
aikana tulleet, ovat olleet pakotet­tuja
juuri kurjien taloudellisten
olojen vuoksi siirtymään maasta
pois, kun cläinänniahdollisuudct
"kotimaassa" ovat käyneet sietä­mättömiksi.
Vieläpä on tähän
maahan saapunut melkoinen määrä
mielipiteillään suoranaisia val­koisiakin
aineksia taloudellisen
hädän painostamana. Valkoisuut­taan
eivät he tosin ole täälläkään
jättäneet "lepäämään", vaan ovat
ryhtyneet sellaisiin toimiin kaik-kiN^
alliaiden dollareiden hankkimi­seksi,
mihin heitä Suomessa, val­koisessa
isänmaassaan, saavutettu
"sivistys" luonnostaan ajaa: rael-säjappareiksi,
koiralorppien ja pa-heidenpesicn
pitäjiksi, pienliike-miehiksi
jne. Päämääränä heillä
on vain koota dollareita, keinoilla
m;IIä hyvänsä. Ja sitten nämä "si­vistyneet"
kansalaiset, koottiiaan
jonkun summan, palaavat valkoi­seeni
kotimaahansa, rehennellen
siellä dollareilla, jotka ovat metsä-jappareina
työläisten selkänahasti?
kiskoneet, koiralorppien ja pahei-dcnpesicn
pitäjinä alhaisten nau­tintojen
uhreina olevilta työläis-raukoilta
ryöstäneet.
Täällä usein kuulee puhuttavan
Suomen "ihanuuksista", mutta
sangen harvoin muistetaan työläis­ten
keskuudessa puhua siitä mili­taristisesta
"ihanuudesta", jonka
pyörteisiin köyhä Suomikin on ve­detty.
Ensiksikin siellä pidetään
yllä yli kolmenkymmenen tuhan­nen
nousevaa vakinaista armeijaa,
siihen lisäksi "laillistettu" suojelus-kuntajärjestö
noin sataantuhanteen
nouseville lahtareincen ja lukema­ton
joukko muita militaristisia lai­toksia
parliopoikaliikettä myöten.
Jo yksistään sotilasmenot nousevat
Suomessa vuosittain yli kuudcn-sadanniiljonnan
markan, siihen li­sättynä
ulkopuolella budjetin
myönnettyjä muutamia satoja mil-jooneja
markkoja.
Jokainen tässä maassa oleva
suomalainen. . niin punainen kuiit
valkoinenkin, tietää varsin hyvin
sen suunnattoman kurjan taloudel­lisen
tilanteen, joka Suomessa ny­kyisin
vallitsee. Veromsilus hiin
työläisillä kuin myöskin talonpo­jilla
on siksi raskas, eitä nibtä
selviytyminen tuntuu aivan n>ah-dottomalta.
Pakkohuutokaupat ovat-jokapäiväisiä
ilmiöitä. Kuvaavim-pana
tässä suhteessa voikin pitää
sitä lausuntoa, jonka eräs viime-
Herra McCrea nimitettiin maa­kuntahallituksen
taholta'' kaivosvlrkai
Ujaksi ja ns^temmln ihholtetaah
e t t ä hänet on myöskin nimicetty kint.
servatlivien ehdokkaaksi NippIiAng
iänestyspllrlsSä. • •• ' :•' '
: International Nickel yhtiön viime
vuoden voitot olivat $22,200,000 "Ji*
vaikkapa t ä h ä n yhdistyneenä onkin
Mond Nickel yhtiön voitot, joka en­nen
oli erillisenä, n i i n verrattuna'e-delltsen
vuodim kahteentoititamlljoK)^
naan on syytä varustaiitUa sallitta­maan
pohjhmhalset «hddt JatkiiVaile
"hyvinvoinnille". • Huolimatta altinJu.
tuneesta lamaannukselta mikä "iitio-raattavastl
kosM nikkellteollisuutfeeto
yleisen kapitalismin kfitsin t a o s t ä t la
tapaTituneen Wallkadim 'Oääätefrci-mähdukseh^
seurauksena; on ihlkkell-teöllisuus
vielä parefhmass'ä aäetitees
sa kuin muut tärkeät teollisidadet.
Tämä johtuu sUtä e t t ä nlkkelimafk-kinolta
"vhrktstää" imperlaHstlsen-sodan
valmistukset, laivasto^ Jä- ttmt-dch'
varustuksien jatkuminen, '»iutis--
sa suhteessa dh jo tapahtunut huo­mattavia
seisauksia nikkellteollisau.
teen vaikuttavissa teollisuuksissa JÄ;
osaltaan on johtunut tästä kalvon-totöiden
supistaminen ja ILsääntyVä
työttömyys xiikkeläcaivftnfoSlue^^
Tärkeimpänä supistamisen 'alhet^tta-i
Jana on' ' k u i t e n k i n ' kalvost^llisuu-.
dcssa, eambtn läiiri mul^iailcfä teoUl-1
suukslssa, tapahtunut r^tsionaljlsbt.^
ttinJlrieH; koneelliset'iiiidtetbksrt.^työ^^
kiihko, boriiis-järjestelmä Ja oslttaiii
jatkunut työpäivä, mikä eritoten i l ­menee
ylityönä, mutta josta ei me|k..
seta korkeampaa palkkaa, turvalU-"
suuden laiminlyönti j a y h ä runsaaj^-,
pi työläisten surraautumlnen' j a s i l -
pouttiminen, sekä terveyden meriet.
t ä n i l n e n .
Vaikkakin nikkelikaivantojen työ­läiset
ovat olleet jätjestyinättömiä,
alistuneet j a ottanet viistaäti oloileh-sa
jatkuvan Tcurjistumisöh Ja elä­j
ä jälkieisten lilkehtfoiI^teQ yhteydes.
tö. Kämä s e i k ^ ö v ^ ' l ä l i ^ h t a n a
Ip-jestai^yinlsBiie. YleinCTi kapitaUs-i
n l ^ ta^ ik kasyavd; työttötoäin
yJaxs^a^plis^ ik&tijistävät^^^ä^
s^fKn^yim^yy p6]^lterrori Ja v a i -
noämiheh,'' mikä johtiiu työläisten
järjestäytymisen pelosta; k^ununLs-tlseh
v a i ^ ^Ö^'yleen-oUen
Wi& i m y k s ^ ä tukahduttaa
t y ö l ä i s t e n 'ajattelu; 't<itoiintä' Jja tais-teluvoimkin
^ ^ I l t y i n l n e n .
' J n t m i ä t i o n a l Viu^t yhtiö yrittää
siis ms^lcmtähsd ^uttä j ä r.
s t ä ä e f c d o k k a a n s a m
strateekiseen asemaan; voidakseen
tehokkaammin narrata, pakoUtaa ja
painoSÖiä'*''tj^ÖiäÄ'•
Kpnserväiiivin^ä maakunnallinen
irö|iieMo')iaIee' olemaan -iayyähä apu-ä^''
1tt|)au)äfÄi i g e l Ä Ä ^ '^a Vle^
i i e r ä ä v i e n Ixioön orjien pettämi-
.
Incon orjien herääminen Ja l i i -
kehtäitlMen tapahttin knitenkln huo­limatta
kalkista yrityksistä e s t ä ä s i ­t
ä , sillä kaivosmiehet alkavat oppi­maan
teläeinuSän ifoHtopäätöksiä kah-der^
jrmm^eiikahden' miljoona voit-iiiestäSn,
TationaUsohmin kaikilta
s^iiratilkal&ta, vttinoaoiisesta ja p o l l l -
"^ten^öiibta. Ctttiifidan kömmunistipiio.
iyj^&itteö 'etuj<»~ a l h ( » n a t o d ö -
llsBtia edufetiijlma;^' kristaiipi-nraati
l i e r t k t n i ^ Ja tiikehtimisen
väalitalätielan katitta, asettamalla tih-doifciÄm.
i ^ a l T ^ valmistau-
^ l a ^ '^vaaUt^tetinin ' kommunisti-ptKÄtic^
ä v ä a t i t t t i k ä ä n Ja ohjelman
pTOteslaf
~ Keskus.
Toronton Yrityksen
tyttöjen vieraiiu-matka
S. J. 4:nnen alueen
ja
• a a »
Vapaadcn l e v i t t ä m i n e n iskii-t
e h t ä v a f c s i
Muutama päivä sitten on Vapau­den
liikkeen taholta käikiire osaslbil-le
l ä h e t e t t y kiertdkhrje, J o ^ t e h d ä än
selväksi Vapauden l e v i t t ä m l s e h ' t a r ­peellisuus.
Emme tahdo sitä kerrata,
vaan kehotamme jokalseh'S. ^ . j ä s e ­nen
tarkoin tutusturtiaän kiertokir­jeeseen
Ja sihiä mainittuihin asioi­hin.
" ' " • "
On kuitenkin välttämätöntä eri­koisesti
4:nnen alueen osastoille Ja
jäsenille terottaa mieleen niiiiltamtii
seikkoja, miksi tämä ryntäsi ön
saatava onnistumaan 100 probenttt.
sesti. ,. " • ; ^
• 1) Koska yhä syvenevä -maailman
taloudellinen piila nopeasti kfehittyy
kärjistjTieimpiä luokkatebteiutil«Äi-:
telta koliden j a koslaa meillä iCäiha-r
öassa on ainoastaan yksi suoäffeh-kielinen
lehti joka työläisille osöttäa
selvän tien jota hänen oii, Cana|d[an
Kommunistisen puolueen joi^dcfflia.
käytävä. Siksi on' Jokaisen työiälscn
velvollisuus tilata Vapaus j a sen a -
vullä oppia tuntemaan mi?öskin b-man
luökka-ääemänsa.
2( Koska VajMiuäen ilmestymjs-paikkä'
on t ä l l ä alueella tidevat t ä -
i n ä n alueen työläiset siitä ssSiinaän
siten suuremman hyödyn Ja h ä n o l ­len
meidän on omalta kolidaitämme
vastattava tUäamalia itsellfemme V a ­paus
Ja levittämällä sitä toisille työ­läisille.
.
3> Vapauden levlttämiJsen avulla
voimme parhaiten vastustaa' "la^ua-lais-
fascistSsten** J ä r j e s t ö i n pera^a-mlsta
joita tällä ^ue^tia yitte^fei
nostattaa. Jokainen uiBi' Vapaiden
tilaus vähentää vUiollisten J ö i ^ ö a ..
Uusien tilaajien lianl^tamääiÄ^
asetettu 3—30, paildk^kimnän suoma­laisasutuksen
muka^Qt. Siimmat j6i-
|Vät siis ole matidottamia saaVuttaflL
jkun vaan r y h d y t ä ä n t f l i m e e h . / ^
Q t t ^ k ^ ä ^ ripeän käsittelyn a-:
taläpksl 'ioki^lsteStt'öss^ ensimäi-s
e £ ^ k o ^ ö t d ^ s s ä . ^ k o l s e s t i on vie.
Iji keiiötietfö Sudburyn
4uuj^ JS.' J . ^ ö s ä s t ^ ^ näyttämään by-yk&
e^^)s3iM ijfenemmille osastijil-i
e . ' Nälissä k i u n m a ^ paikassa on
pstljo^ suomalaisia työläisiä joilla
ei iaif yajäutta.
'^amalla' k i i n ;ieyjtämm Vapautta
oh"myi>3vP^ttävä' l e v i t t ä i n ä ä n mui­ta
impj[iieielitiä Ja Jos osastoissamme
im 1i»ver^tÄ j0;tka":öyj^;"tekemisissä
englännjö- ' ' ja irtilisfcanki^isten työ-läisteii
icäiiisiä öii h e i d ä n -yelvollisviu.
teasa, pytiiB levittämään Canadan
kommiktai^puolue^ pää-aanenkem-nattaifas^
•JRie W«rkeria Ja L'Ouvtier
Canadien-nimistä'' ' iranäkankielistä
vallankumÄiikÄällsta työläisten leh­teä.
" S l c s i t ^ t työläiset metsäkämpUlä
r a u t s ^ U ä | a mttualla. te Jotka ette
ole tilailstiuaessa tapaamaan asla-mlehlfi;
pitäkää te "huolenanne t l .
f*tÄ Itse j a iaarjota tilattavaksi t y ö -
t ö v e r i ^ i e n n e k l n Vapautta, sillä V a ^
t ^ i i s kjaia^ Judri teidän asiaanne T—'
väifankumotäEselllseh työväenliikkeen'
ä s l a a .
Toverit! Olemme lukeneet sosia-lisl^
s^sta kilpäUtista Jonka avulla ^
SeUvostbTdifi»n työläiset ponnistele­va'
s o ä M i ^ ^ e n taloutensa rakenta-mtseisa:'
n^ii^^ tällä alueella
k f e i a l i s t l ^ im M ^ ^ ^ Vapauden
Kuten lukijamme ovat varmaan­k
i n huomanneet viime viikolla leh­dessämme
olleesta ilmoituksesta,
tulevat Toronton Yrityksen tytöt
vierailumatkalle Sudburyyn j a Long'
Lakelle. Joukkueeseen kuuluu
kaikkiaan 18 t y t t ö ä . Ohjelma on
h e i l l ä monipuolinen, joka kiinnittä­nee
jokaisen mieltä tällä ympäris­t
ö l l ä . Y r i t y k s e n t y t ö t kuuluvat ole­van
e r i t t ä i n hyvin harjaantuneita
voimistelijoita, joiden t e k e m i ä liik­k
e i t ä katselee tavallisissa oloissa
voimistelusta v ä l i t t ä m ä t ö n k i n suu­r
e l l a nautinnolla. N i i n ovat aina­k
i n ennakkotiedot kertoneet.
Siispä jokainen p i t ä n e e ensi lau­antain
m i e l e s s ä ä n j a saapuu silloin
Liberty-haalille. Muun ohjelman l i ­säksi
on vielä tanssiakin. Lippuja
saa ennakolta tavallisista Liberty-haalin
lippujen myyntipaikoista ja
maksavat ne ennakko-ostossa 50
s e n t t i ä , ovella 60 s e n t t i ä.
• Muistakaahan saapua joukolla!
Ladysmith, B. C.
Oikein h a u d a n j a nautintorikkaan
vierailuretken teki osastomme näyt-teUjät
Vancouveriin v.k. 24 p. kappa­leella
Metöäjätkät ja heidän morsia­mensa.
Esityksen suhteen en tahdo
sanoa m i t ä ä n koska itse oli mukana
Mutta ei k a i se aivan huonointa l a ­j
i a ollut koska yleisö tuntui olevan
siihen tyytyväinen- Osanotto olikin
kerrassaan odottamattoman runsas,
josta näyttelijämme lausuu yleisölle
kiitokset, samalla oikein kukkapäät
keitokset Vancouverin näyttämön
johtaviUe voimille s i i t ä hyvästä p a i.
veluksestarine, jota osaksemme saim­me.
Tämä homma oli heti alkujaan
metsätyöläisten järjestämisrahaston
kBrtutfamiseksi, samoin täällä kuin
Vancouverissakin.
Sitten Vahcouverin osaston n-seura
vieraili täällä v.k. 31 p. kappaleella
Naispaholainen. Kappale on todella
liimensä arvoinen — tuo nainen!
Varjelkoon sen kelkkaan joutumasta.
Kappaleen esitys o l i aivan läpeensä
tyypillistä sekä voimakasta, oikeas­taan
teatterimaista. Ölisl toivottavaa
iettä tällaisia vierailuja voitaisiin teh­dä
usein, n i i l l ä on virkistävä vaiku­tus
sekä yleisöön e£tä esittäjiin, j ä t ­t
ä v ä t jälkeensä paljon hauskoja
muistoja.
Tulevista juhlista on jo myös h u .
hujä. Osastomme naisilla on myyjäi­set
t.k. 28 j a 29 p. Tullasjn esittä­m
ä ä n kappale Naisorja, jos se siksi
^ ä d a a n valmiiksi — koetamme a l ­liakin,
vaikka aika on l y l i y t niinkin
isolle hommalle. Kappale on 4-näy-töksinen,
josta lähemmin' tulevai­suudessa.
— D . Sarlund.
Ammatillmen liike
Punainen ammatil­linen
interna-tionaie
' Heinäkuussa kokoontuu Moskovas­sa
punaisen ammatillisen intenatio-c
a l i n V kongressi. Se tapahtuu maa^
ilman työväenluokalle merkitykselli­s
e n ä ajankohtana. Kapitalismin y-leismaallmallinen
pula, jonka lähes­tyminen
P-A.I:n I V kongressin aika­na
Jo Oli iiavaittavissa, on V : n kong­ressin
kokoontuessa saavuttanut val­tavat
ihittasuhteet. Amerikan pal­jon
huudettu "kukoistus" on tipoties­sään.
Pörssiromahdus seuraa tois­taan,
tuotanto laskee jatkuvasti ja
työttömyys on muodostunut pysyväi­seksi
ilmiöksi. Pula vallitsee myös­k
i n Englannissa. Saksassa tulee- t a ­loustilanne
päivä päivältä vakavam­maksi.
Italian. Puolan ja kaikkien
Balkanin maiden talous on suora­naisessa
rappiotilassa. Tavattoman
ankara on talouspula Australiassa.
Japanikhi on pulakauden kjmsissä.
Kysymyksessä on tosiaankin kapita­lismin
maailmanpula.
tunistiset ainekset eri maissa eivät
tahtoneet osallistua taisteluihin, e i ­vät
halunneet terävöittää taistelua
reformistista ammattiyhdistysbyro-kratiaa
vastaan.. T ä l l a i s t a rämetty-n
y t t ä ammattiyhdistyshenkeä ilmeni
a i k a paljon T.shekkn-Slopairia^«L^
samoin Ranskassa ja Saksassakin.
Suomesta ei tässä yhteydessä ole
tarvis "puhtia. Seh" tapahtumat" me
kaikki hyvin tunnemme. P_AJ:n V
kongressin kokoontuessa on nämä
ainekset kuitenkin jo lyöty' eikä
kongressilla ole m i t ä ä n syytä näitä
luopioita enää armoihin ottaa. Suuri
osa niistä onkn jo vaipunut sosiali­demokratian
syliin — loput seuraa­vat
pian perässä.
1 Amsterdamin International! e i m i l -
I loinkaan ole ollut todella kansainvä­linen
järjestö. Se on vain Europan
reformististen ammattiliittojen yh­dysside.
P . A J . sensijaan voi viitata
•järjestöitiinsä koko maailmassa. K i i -
.nassa ovat ammatilliset järjestöt
PJVI:.n kannalla. Etelä- j a Keski-
Amerikassa on voimakas PJL.I:en
kuuluva ammatillinen liike. Intiassa,
jossa rv kongressin aikoihin oli vain
muutamia satoja ammattilittojen
jäseniä, on nyt mahtava ammatilli­nen
liike. Intian ammattijärjestön
johdosta on heitetty sivuun reformis­tiset
johtajat ja valittu sille val­lankumouksellinen
johto. 'Yhdysval­loissa;
lujittuvat punaiset ammatilli­set
järjestöt, jotka ovat ryhtyneet
j ä r j e s t ä m ä ä n myöskin monimiljoo-työssä^
on maksettava
t i l an herralle — lo kr _ ino
kuukaudessa vuokraa.' jos ^
vanhempiensa luona
Sellaista se, kun "oUaan -
mättömiä.
J p v i t t f i ' ^ ^ ^ ' » S i l p p u u n siitä mi­k
ä d ^ t ö v ö i enäksi saada määrän-sS
tl^feen Jä ihiäEä osasto kykenee
]^uhtiellis6$ti;' kojieimmalie sivuiit-
^'—saii ^ t e t t t ö 'määrim. Osastot
ä ' "Va^hdäi lähettämä ve-to^
u^^ vähintäin' l^-prosenttisestU
^. 4':imln alue^ Äluekomit^n
publesta.
, H . Elimen.
S, QS^dt^ji^p huo-mioöji
Qntariossa
I^yydän k^:^yä. onko kaikkien osas-t<^(
m Idzjeett^UilitäJat iaaneet vas-t
s m i ^ n hiikä käsit-i
^ i ^ ^rijto^iiä Matkani yhteydessä j ä r -
jistbtj^vii^ "ÄU^mBKj^
sien-j^jestd$|L' Icenäle ei ote
j^sydet^'v|^li£us niin o l ­kaa
% v ä '^äl: ä ^ o t t ä ^ siitä minol-fe-^^
etlL'^jKU(to"ii^ heä,
l^uäätta p y ^ a n Tcflikkia niitä te-
Burrit, Ont*
Oikaisa
Joku aika sitten allekirjoittanut
l ä h e t t i Vapaudelle kirjeien, joka o li
Julkaistuna Vapauden no. 116 touko­kuun
17 pnä. Kyseessäolevan kir­jeen
se kohta, jossa kerroin Matta-wah
kauppalan käräjillä toukokuun
i d pnä ratkaistun jutun entistä v i ­rastaan^
eronnutta .poliisia' vastaan
luvattomasta suhtautumisesta ala-ikluseen
tyttöön nähden, saaden tuo-mioxisa
kuten oli kirjoituksessa ker­rottu
jne. Nyt o n allekirjoittaneelle
sen, johdosta esitetty asiaiiomaiselta
taholta, että se on peruutettava
harhaan johtavana, suorastaan val­heellisena.
Jonka täten mielihyvin
teen, n i i n omasta kuin Vapaudenkin
puolesta ja kehoitan jokaisen otta­maan
t ä m ä n ' huomioonsa joka' on
lukenut kirjoituksessani olleeaa ky­seessä
olevan valheellisen kohdan.
Tarkoitukseni ei ole ollut tahalli-seisti
l ä h e t t ä ä Vapaudelle yalheel-;
lisiä juttuja, joskin joskus sattuu,
ettei tule suurimmallakaan huolella
ollen oltua kyllin tarkka eroittaak-seen
mikä juttu on oikea ja mikä
valheellinen. Allekirjoittanut samoin
i m i n Vapauskin halveksuu valhejut-
Utjen seinttäjiä ja silloin k im sel-
Icdsia sattuu, n i i n ne oikaistaan.
Y l l ä k e r r o t t u juttu sai pääsyn V a ­pauden
palstoille siten, että alle-
Idrjfoittanut ja tov. M . W i i t a l a o..
Sinine mainithma päivänä Mättä­v
ä n kauppalassa, jolloin huonuo-
I^UDome kihmostl uusi poliisi, jonka
Kapitalistien yrittäessä säljrttää
piilan seuraukset työtätekevien kan­nettavaksi,
järjestäytyy työväen­luokka
vastatalsteluun. Ammatilli­sen
liikkeen alalla on t ä m ä n taiste-l
im johta;jaua PJVJ., sillä reformis­tinen
Amsterdamin international! ja
siihen liittyneet reformistien ohjaa­mat
ammatilliset Järjestöt eivät ha­lua
taistella: "Niiden " reformistinen
johto on y h ä enemmän kietoutunut
yhteen porvarillisen valtiokoneiston
j a työnautajajärjestöjen • johdon
kanssa". ^'Teöinisiiusräuha", "talous-demokratia",
yhteistyö ammatillisten
järjestöjen Ja työnantajien sekä k a ­pitalistisen
valtion kesken ovat re­formistien
"taistelutunnuksina". Ja
jos työläiset, reformististen johtaji­ensa
tahtoa vastaan, ryhtyvät tais­teluun
palkanalennusten estämisek­si,
työläisten oikeuksien puolusta­miseksi
ja heidän olojensa paranta­miseksi,
tekevät reformistiset ammat-tiliittobyrokraatit
kaikkensa taiste­lun
tukahduttamiseksi, sen työnan­tajille
k a v a l t a m i s ^ i . Reformistiset
ammattiliitot useissa maissa ovat
muodostuneet suoranaisiksi lakon-rikkuritoimistoiksi.
Nihi oli laita
suuressa Berlinin . putkityöläisten
taistelussa. Jossa Saksan metallityö­läisten
liitto värväsi rikkureita ja
maksoi liiton kassasta rikkureille
matkarahat Berliiniin. Samoin tekee
liitto parastaikaa käytävässä lakossa
e r ä ä s s ä Berlinin metallitehtaassa.
Suuressa Englannin kutomatyöläis-ten
lakossa on liiton reformistinen
johto samoin työnantajain puolella.
Esimerkkejä voisi jatkaa lukematto­miin.
Mistään järjestödemokratiasta ja
jäsenten itsemääräämisoikeudesta ei
näissä reformistisissa järjestöissä ole
puhettakaan. Ellei esim. jonkin pe-riisjärjestön
Johto täysin miellytä
ammattiliiton byrokraatteja, syrjäy­t
e t ä ä n tämä jäsenten valitsema joh­to
j a tilalle pannaan liittobyrokraat-tien
määräämä komissaari. Elleivät
jäsenet sittenkään ole tyytyväisiä, e-roitetaan
koko järjestö liitosta ja
perustetaan tUalle reformistinen ha-joitusjärjestö.
Tällaisia ' tapauksia
voisi esim. Saksasta luetella kymme­niä;
Niin menetellään myöskin
Ruotdssa.. siten on tehty Norjassa
j n e . Saksassa r i i t t ä ä kommunistisen
puolueen Jäseneksi tunnustautuminen
aiheeksi ammattiliitosta eroittami-seen.
Reformistiset ammatilliset jär­jestöt
kaikissa maissa ovat vain sos-dem
puolueiden nösrriä teskyläisiä.
Kapitalismin pulan johdosta kär­jistyvän
Itiokkataistelun olosuhteis­sa
tulee vallankumouksellisille am­matillisille
järjestöille Joukko uusia
tehtäviä. Niiden on kyettävä saa­maan
aikaan ja Johtamaan
työväenluokan' vastahyökkäystä ka­pitalismia
-vastaan. Niissäkin maissa,
joissa~ ammattiliitot ovat reformis­tien
käsissä, on vallankumoukselli-seh
västustusryhmän ryhdjrttäivä i t ­senäisesti
Järjestämään työläisten
taisteluja elinehtojensa puolesta, s i l ­lä
reformista eivät s i t ä tee. K a i k ki
todelliset palkkataistelut voidaan ny­kyoloissa
suorittaa -vain vastoih re­formististen
johtajain tahtoa. Jos
reformistinen jbhitö joukkojen pai­nostuksesta
joskus voikin tulla tais­teluun
mukaan, — sekin on nykyään
melkein yksistään teoreettinen inah-dcttomuos
— tekee se\sen vain voi­dakseen
sitä paremmin työläisiä
KOLLEKTOVISOPIMia
Sairaaloiden palvel.jki^
eloissa on ollut kauan r-
;Heidän on oUut vaikea rrh^
tamaan niitä tarmokkaiti
työajan pituuteen nähden ont
olleet kauan jalellä edisty
ammattityöläisisiä.
Ruotsin sairaaloiden pai-siirtyi
väliitellen növTälti
suuden kannalta lujemmaEe'
lukannane. Se on tavoitellut i,
vuotta työehtosopimusta, ] ^
sena hyväksyjänä olisi järjestö
hin sairaaloiden palvelukseen-kuuluu.
Tukholman kaupunkita
jarruttanut moisen kollekti'-^
muksen tekoa. Tjöläisten •
antoi kaupungille viadoin
timuksen: kaupungin oli
viimeistään huhtikuun puQ-vastaus,
suostuuko se tekemään
lektiivisopimusta. Ellei suostuisi
tisi ainakin sairaaloiden tain.
kilökunta lakkoon.
Tukholman terveyshoitolau-ta
vastasi vihdoin niin* Imii^
teen tultua, että se suostua
vottelemaan kollektiivisop
tekemisestä.
Se oli periaatteellinen my
naista neekerien Joukkoa, joita t ä ­h
ä n asti ei reformistisiin ammatilli­siin
järjestöihin otettu. Niissä Euro­pan
massa,, joissa reformisteilla vie­lä
on ammatillisen liikkeen johto
käsissään, lujittuvat vallankumouk­selliset
vähemmistöt, kuten esim.
Saksan liikeneuvostovaalien tulokset
osoittavat. P.A.I. on todellinen maa­ilmanjärjestö.
•
Kaiken maailman opportunistit
huutavat, että PÄ.I. tahtoo hajoit­taa
maailman ammatillista työväen­liikettä.
Se on häikäilemätön valhe.
P.Ä.I. j a vallankumoukselliset amma­tilliset
järjestöt kaikissa maissa o-vat
tehneet kaiken voitavansa yhte­näisyyden
aikaansaamiseksi luokka-tiaistelun
pohjalla. K a i k k i tätä tar­koittavat
ehdotukset on reformis­tien
taholta kuitenkin hyljätty. Ja
P . A . I : n kannattajat työskentelevät
myöskin reformistien käsissä olevissa
joukkojärjestöissä. Esim. Saksassa o-llSi
suorastaan vallankumouksellisen
liikkeen etujen vastaista, elleivät
P . A . I : n kannattajat siellä työsken­telisi
reformistisissa Järjestöissä, jois­sa
vielä on 5 mllj. työläistä. Heitä
ei saa j ä t t ä ä reformistien vaikutuk­sen
alaisuuteen. Siksi onkin P.A.I:n
kongressin t e h t ä v ä n ä osoittaa keino­j
a reformistisissa järjestöissä suori­tettavan
kumouksellisen työn lujitta­miseksi.
Mutta P.A.I. ei pelkää myöskään
työläisten järjestämistä itsenäisiin
vallankumoukselisiin ammattiliittoi­h
i n , siellä, missä suuret joukot ovat
ammatillisten järjestöjen ulkopuo­lella
tai missä muuten on mahdolli­suuksia
voimakkaan P . A . I : n kannal­la
olevan ammatillisen liikkeen muo­dostamiseen.
"Yhtenäisyys" ei ole
'mikään taikakalu, minkä nimessä e-sim.
Amerikassa (djsi_ kieltäydytty
j ä r j e s t ä m ä s t ä itsenäisiin järjestöihin
n i i t ä miljoonia työläisiä, joita refor­mistiset
työlälsylimystön jäsenet e i ­v
ä t järjestöihinsä ota (sekatyöläiset,
yleensä huonommin palkattu työ­väestö,
neekerit j.n.e.). Olla* joukko­jen
mukana, joukkojen kanssa, jouk­kojen
johdossa, valloittaa suuret
joukot puolelleen — siinä punaisen
ammatilllseh liikkeen yhtenäisyyspe-riaate.
Jos joukot ovat reformistien
johtamissa järjestöissä — silloin
m e n n ä ä n siiine. Mutta parempi on,
jos ne saadaan itsenäisiin joukko-järjestöihm.
Tätä eivät ymmärrä
opportunislit, joille yhtenäisyys mer­kitsee
yhtenäisyyttä reformistisen
johtajakoplan kanssa, yhtenäisyyttä
hinnällia millä tahansa.
Työväen ammatfl
järjestöt 2,000 v.'
sitten
Häyyttomiä tilan­herroja
Ruotsissa on järjestyneillä työläi­sillä
osaksi sieviä palkkoja meikä-läisun
verraten. Mutta vaikka siellä
kuuluu puoli miljoonaa järjestöi­hin,
ö h siellä vielä seutuja, jossa on
paljon järjestymättömiä, ja heidän
olonsa ovat kurjat. Pohjois-Ruotsin
e r ä ä l l ä seudulla ansaitsevat saha-työläiset
kovalla urakkatyöllä 4—5kr.
— 40—50 mk. — l e i v ä s s ä j a metsä-työläiset
vain 3 kr. j a s i t ä k i n vä­hemmän.
Siellä on suurtiloja, joilla on 30—
40 muonamlestä sekä lisäksi torppa­reita
j a päiväpalkkalaisia töissä. Sel­laisilla
tiloilla voidaan siis riistää
koko sievien työläismäärien työn
tuotteita. Tilojen herrat rasittavat­k
i n eri tavalla muonamiehiä. Heillä
itsellään pitää oUa lapiot, haravat,
viikatteet yjn. sellaiset työkalut. Ajo-rengin
rahapalkka on muonamies-etujen
ohella 515 k r . vuodessa. Pel­källä
rahapalkalla olevien ansio a n ­taa
selvemmän käsityksen: heille
pettää, voidakse^ viholliselle kaval-johdosta
eräs ranskalainen kertoi,taa heidän taistelunsa.
maksetaan 250—3 kruunua päiväl­t
ä , joka on kymrnenen tuntia, j a y l i ­k
i n sen. Se on Ruotsin olosuhteissa
hävytöntä nylkeroistä.
Suurten herrojen hävyttömyydestä
on tuotu julki e r ä s menettely. Muo-namiesten
po^t menivät parempiin
töihin, mikäli pääsivät, ja asuivat
s i l t i vanhempiensa luona. TUan her­r
a kadehti s i t ä j a m ä ä r ä s i e t t ä muo-niamiesten
niiden polkien ja t y t t ä ­rien,
jötkä ovat maun koin tilan
Poimintoja historian leLJili
Me kapitalistisen aikahs-työläiset
tahdomme usein olla n"
itserakkaita, että Dskottcl-itsellemme
ja muille työtätele,
ammatillisten ja muiden järjdö;"'
olevan meidän aikamme ilm-f
Tosiasia kuitenkin on, et;ä tj"
sillä on ollut omia järjestöjiäj
vuosituhansien aikana. Ristiriii
etujen erilaisuus valtaluoku
vallanalaisen luokan välillä ci
ammoisista ajoista saakka >j
heikommalla puolella olevia,
rettuja, liittymään yhteen efej'
puolustamiseksi. 'Usein ovat S*
set yhteenliittymiset olleet»''
tilapäisiä ja niiden ilmenem'"^
tona kapina. Mu:ta mitä
mälle tuotantosuhteet ovat k:^.
noet, sitli pysyvämpiä rauotoji;;
saanut työ:ätekevien yhteistä"^
•ia. ,
Kaikkein alkukantaisimmil
asteella olevien ihmisyhteis
keskuudessa on havaittavissa''
ammattia harjoittavien käatj" _
r.en ammattikunnittaista yht'_;'
tymistä. Esim. H. Schutti,
san "Kultt-uurin alknliisto£;
kirjoittaja, lausuu oloista
heimojen keskuudessa: "KM"
teiskunna.ssa eri ammattien!
lajista kerran muodostuu onä'^
s i a l i s ia kerroksia, lir;tontUT»t^.
mattiryhmät helposti lähemmä'
kenään, eritoten siellä, miiä
laitos ei enää muita yhtP?5^
tai tarpeettomasti tee." Sen,
hän kuvaa eräänlaisen ai
kuntalaitoksen olemassaoloa.
la seudulla Afrikaa. Kiina (^_,_^
vanhimmalla ajalla kaikesl"
järjestöjen luvattu maa j» „
on ollut sekä kauppiailla, 'S
Iäisillä että lavallisilla
Iäisillä. Myöskin Intiassa OB
niattikuntalaitos ollut hyvin ,
tynyt ja kuvaa sitä "MaaJl
torian" I osassa (siv. 30 _
hyvin mielenkiintoisesti J.Jji-ter.
Muinai.-^cssa Eg}"ptisä,,,
ikään olivat kasityöläHten,."
töt aivan ylei.-^iii. Mutta p! ^
lienevät tunnettuja muinaises'
kan ja Rooman käsityöläöe» ^
mattikunnailiäct ja mut
t ö t .
Varsinkin Kreikkaan ja Bo
nähden on oiettava huoimora,^,
niissä niiden i^uuruuden ja ^-r
tuksen aikana vallitsi metto^
tynyt rahatalous. Kredasa
johti rikkaiden rikastamBe|
köyhien köyhtymiseen, kote? !i
Tudeer teoksessaan "Krdaa..
sa persialaissotien aikana
Pienviljelijät velkaantaiv^, =
tivät maansa ja io^toiv^.
rikkaille velkaorjiksi. SarM?.
sityöläiset. Heidän amoa
tuksensa oli omissa jarjet^
ja n i i t ä oli s e k ä varsinaisesi
kassa että loniassa koko v_--_^-
assa ja Hellc.spon".oksess3.-»^
tutkimukset ovat tuoneet es»
hansittain kivikiriortnteA.^
kuvataan näitä vanhanajan,
en järjestöjä ja ovatpa
historioitsijatkin näistä
joskin useimmiten V i h ^ T :
vääristellen, kuten f ^ V ^
vari tekee nykyiseUe tyog-^
keelJe. Mainita ansaitsee,
kassa Solon noin v. o80«;.
si lain. jolla taattim tyo-kuten
Pluthärgos -^anoo.
lariestöjen j ä r j e s t e l m ä^
keus järje.-^tyä. K U . - ^ ^ ^ ^
järjestöjen järj«
Solonin tutusi-aneen ^ ^ .
ka tapaukr^essa on ^i^^
maankin tä.^-tynjt a n ^
Ia ennenk-ain ^^airat l a ^ :
den järjestöjensä V^J^-
Ammati:ii.=i:^ta ^^y"^^'
tä lienee kuitenkin tnnn^.
nainen Rooma. r
matillisten Järjestöjen .
Nnma PompiHa^^.f
Julius Caesarin -
ma Pompliu-ksen sanota»
b. K r . laillL^VJttaneenjr.-
naUiset i - i " ^ ; , ^ "
jo sitä ennen oh o . t i ^ .
nat järjestöilk- ^0=!»--