1926-02-02-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiigtaina helmik. 2 Piilä — Tues. Feb. 2,1926 No. 14 V A P A U S fteadaoD'n tyOviestSn lanenkannatteja, Qme»- Inr S o d b i i i im Ont, joka tiistai, torstai ja laosotaL T o i m i t t a j a t : . S. € . N E I L . H. A . B O U V I N E N . / VAPAUS (Ubertjr) _ The «oly otsan of Funlsh Wort:eni In Canada. Pul^ ..itdied in Sodbory, Ont, every Taesday, Tbaraday and •flatufday. : BegisteKd at the Post Office Department, Ottaira, -aa aecond elas» matter. _____ ^ TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. 92.26, kolme kk. 41JiO jÄ yksi kk. 76c, - „ ^ ^ TO -k. 15.60, puoli vk. f ft.00 j a kolme kk. $1.75, TOanksia. joita ei M u r u r<iba, el tttHa lahettämaSn. ^ijBitai asiamiesten jpiUa on takaukset. I L M O I T U S H I N N A T V A P A U D E S S A: y Naimailmotukset $1.00 kerta, $2.00 kaksi kertaa. Avibliittoonmenoilmotuksct 50c palstatuuma. * 1 ^ $1.00 3 kertaa. ^ Syntymäilinötnkset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotnkset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Knolemanilmotukset $2.00 kerta, $60c lisämaksu «Utodauseelta tai rouistovärssyltä. ^'^^^^ 50e kerta, $1.00 kolmekertaa. ; Tilapäisilmottajien j a ilmotusakenttnurien on, vaa-diftaessa, lähetettävä ilmotushinta etukäteen. laisia palveluläia «isänmaalle». (Tama onkin jo saatu nähdä.) . , f. j Tässä yhteydessä ei liioin pidä unohtaa, jatkaa k i r - jottaja, k u i i ^ Unkarin' lehtiläbettiläs 'Tokfaolmassä äskettäin saaUoi suurella i l o l l d kertpa, että XJnkanssa o l i jälleen saatu ilmi kommunistinen salajuoni; samsHa kun Budap^tin poliisipäällildcö tiesi lennättää bolshevistisista salavehkeilyistä. Nyt ei lainkaan kummastuta, miksi tällaisia tietoja lähetettiin: oHhan kiinnitettävä suuren yleisön huomio toisaalle, jotta'porvarilliset pahantekijät saivat rauhassa jatkaa todellisia salavehkeilyr jä j a painattaa vääriärahoja,- Mutta olisi erittäin tähdellistä, että Unkarin .lehtiiähettiläs Tukl/olmassa nyt palvelisi suurta yleisöä tiedoilla Unkarin valkoisesta lolHilaiseB , ^ poliAaiiona? roistoväestä j a sen tekosista, huomauttaa kirjottaja kyl* läkin asiallisesta. . r Tiistain' Ichteeti aijotot ilmoitukset pitää olla konttorissa lanantafna; torstain lehteen tiistama j a lauantain lehteen torstaina kello 8. Generai advertisine rates 76c per col. incli;^ M i - nlmnmcltar?e for single insertion 76c. The Vapaus Is the i b e s t a d v e r t i s i nR medium amons; the Finnish geople i i i Canada. • Vapauden konttori j a toimitus: Liberty B l d g Lome SL Pnlielin 1039, Fostiosote: Box .69, Sndbnry. Ont. J o s ette m i l S i n tahansa .saa vastaustis ensimaiseen fcixjeeseenne. kirjoittakaa uudelleen, liikkeenhoitaja.) persoonallisella nin>-eUB. ^ J, V . XANJ74STO. Liikkeenhoitaja. Muuan paperi-internationale : kin btt^ oli luonnollisen kehityksen tuote. V Se on ajkamme lapsi. Sillä on elämä edessään, tabto-vi elämä. Sillä on ollut ihmeellinen ky- Jcy seistä kaikkea vihollisten rumputulta vastaan. Eikä kukaan ole siksi yksinkertainen, että tosissaan väittäisi sen kuolevan* ennenkun on tehnyt tehtävänsä: maailmanvallankumouksen.^ 'Mutta kaikkein hyväuskobinkaan ihminen ei yobi f ennustaa samaa siitä surullisen lystikkäästä teheWäkses- ^ i n i k ä s y m y i kivulla Pariisissa^^^^^^u teessä: : riippumattomain 4Jcom^^ intemätio-nale.:' Sitä voidaan tuski^ väittää kehityksen luonnolliseni , tulokseksi^ yhtä vähän kuin voitaisiin sanoa, että sälä olisi^eläpiä edessään, tatldca, että se tulisi katoamaan" vasta sitten, kuii olisi suorittanut jotakin. Paribissa näet kokoontui kaunis valikoima sellaisten «puolueiden» «johtajia», j o i l la ön se ainoa kiintoinen ominabuus, että ovat olemaissa vaii) pat>,erilla. Siellä esiintyi, tunnettu atentaattori.Steinberg «Venäjän va-s ^ n ^ :ja maksimalisti-en »Johdossa,.siellä Theodor Liebknecht «Saksan riip-^ /ptunattDman8rä.-dem. puolueen» edustajana, siellä oli edustettuna IHcrainan «sosialivallankumouksellinen puolue » —; kaikki kauniita nimiä, joiden takana on tyhjää ilnuu.^ Ainoa, joka siellä edusti to,delIista puoluetta, oli^^orjalainenMeyen joka esiintyi Tranmaelinpuo. lueen valtuutettuna. Viimeksi mainitun hengenhei laisella, iiuotsalaisella^^^^^^H^ joka vuosi sitten y maalasi tämän «intemationalen» mitä koreimmin värein, ei ollut malttiavodottaa,edes tätä kokousta; hänhän on j o aikoja sitten rientänyt häntä koipien välissä sosirdem^ puolueeseen. Ylinnä kanana tunkiolla ,kiekul rva Balabanov,; joka on lopulliseni; rikkonut välinsä kommunbmiin ja Neuvosto-Venäjään. Nämä «johtajat» i olivat kuitenkin^ täälläkin niin riitaisia, etteivät voineet sopia edc» niin paljosta kuin jähifmmän ajan toimintaohjelmasta. Koko puuha surkastui siihen, että jo en-iuudeltaan, toimessa olleen toimiston on oltava «tiedon-antokeskus ». " Tätä: surkeampaan tulokseen ei missään kansainvälisessä konferenssissa vole vielä ikinä päästy. Ja mitä tulee Norjan työväenpuolueeseen, täytyy sen kaikista ^^nniallisbta j a reheH tympäbevältä, että ovat johtajainsa kautta tulleet vedetyiksi tietoisten vastavallankumouksellisten koplaan. Porvarilliset pahantekijät kor^- lauseidensa viitassa Suuret konnat kykenevät aina koristamaan konnan-työnsä korulauseilla, kirjotelaan ^rään> skandinavialai-sen tpycrilehden petiittipalstalla. Kaikkein hienoim-mal ta kuul uu: kaikki isänmaan puolesta !-\- Unkarilaiset vääränrahantekijät ovat niinikään vetäneet ylleen viitan: kaikki isänmaan puolesta! Jos. muut kansat ja valtiot kärsivät siitä, ei se merkilse- heille mitään. Tällainen on siivoton, alhainen ja typerä isänraaallisuus- :v.'moraali." • . Mjitta foisena kysymyksenä on: eivätkö vääränrahantekijät ole ryhtyneet rikokseen muistakin kuin «isänmaallisista» syistä- Kunpa eivät he vain olisi omiksikin tarpeikseen painattaneet joitakin Yt^^^^*^'^ miljoonia (mikä viimeisten tietojen mukaan onkin a l avan todenmukaista). Tuonlatset hienot herrat, aateiis-miehet, ruhtinaat, kuninkaat jä keisarit ovat usein yhteiskunnan likaisinta visvaa. Tässä yhteydessä palauttaa toverilehden kirjottaja mieliin tukholmalaben Hadshetlashe-häväistysjutun. Hän j a hänen Tobtokoplansa esiintyivät myös isänmaan puolesta.' He mielivät vapauttaa pyhän Venäjän bols-hevistbrlta vallananastajilta. He murhasivat ja varastivat, hankkiakseen varoja patrioottisiin tarkotuksiin. Mutta todellisuudessa elivät he itse leveästi varoilla, joita olivat hankkineet ryöstömurhilla. Ja johtaja, ratsuväen eversti, joka ei voinut ratsastaa, oli kahminut niin paljo vierasta omabuutta, että saattoi lähettää sitä periieelleenkin Paribiin.— On mielenkiintoista nähdä, eivätkö Unkarilain patriootit ole tehneet aivan eaman- Neuvostovaltaliiton ulkopolitiikka' porvarienkin mielestä ^ihmeteltävän menestyksellistä , Saksalamen porvarillinen «Beutsche Tageszeitung» on julkaissut mielenkiintoisen artikJcelin otsikolla «Neuvostoliitto vuodenvaihteessa», !'nibsä artikkelbsa lausutaan: ' . ^ Jokäben ennakkoluulottoman tarkkaajan on myönnettävä bolshevbtisen ulkopolitiikan erinomainen me-nestyksellbyys. Sen kautta on onnistuttu hankkimaan Neuvostovaltaliitolle vallitseva asema Konstantinopolista Tyyneeseen Mereen asti. Suotubat' suhteet Persiaan ja Afganistaniin, melkein täydellinen herruus Mongolikaan, tärkeä vaikutusvalta Kiinan itsenäbyysliikkeessä suovat Neuvostoliitolle mahtiaseman Aasian kansoihin, mikä ylittää tsaarinaikaisenkin. Nämä kaikki niin erilaiset suhteet sen naapureihin herättävät yhden ja saman ajatuksen: vapautus länsimaisesta kapitalbmista^ Bolshevistisen johdon taitava j a jääväämäton kamppailu kansainvälistä kapitaalia vastaan neuvostoalueiden sisä- ja ulkopuolella on omiaan herättämään ihmettelyä jokaisessa,^>joka on perehtynyt politiikkaan. Ei enempää rahantarve kuul''europalaisen aseellisen sekaantumisen vaarakaan die voinut saada Neuvostoliittoa tekemään pienintäkään myönnytystä kapitalisti^l^e maailmalle. Se on luuj uudellaan päässyt siihen, että yksityiset vallat eivät ainoastaan siedä sitä, vaan että se on niille välttämättömän tarpeellinen , . . - Artikkelin kirjottaja^ joka tietysti on proletaarisen vallankumouksen vihollinen, ei älyä eikä tahdo, lisätä, että Neuvostoliiton menestys pohjaa juuri- proletaariseen vallankumoukseen. /• Mutta tietobet työläbet käsittävät tämän. Ja^ jos porvarillinen jiolitikoitsija, joka on työväenluokan vastustaja-vereen ja henkeen, on pakotettu lausumaan tällaisia, myönnytyksen sanoja ensi-, maisesta työväenmaasta, niin on sitäkin selvempää, että venäläisten työläbten tie on kaikkien muidenkin maiden työläisille ainoa mahdollinen. ^ . ' ' Turmelus Amerikan ammatillisessa liikkeessä Ruotsalainen lehtori ja sosialidemokraatti, Oscar Olsson, kirj ottaa Yhdysvalloista erääseen kotimaansa sos.-dem. lehteen Amerikan ammatillisessa liikkeessä vallitsevasta suunnattomasta turmeluksesta. Hän kuvaa muutamia valaisevia tapauksia, kuinka ammatillisten järjestöjen valtuutetut ovat ottaneet vastaan lahjuksia työnostajilta.j.n.e' Hän mainitsee >. myös, kuinka amerikalainen reformistinen työläinen pitää -johtajien keskuudessaV vallitsevaa turmelusta jonakin sellaisena, mitä ei voida välttää^ jonakin, mikä kuuluu asioiden järjestykseen j a johon on sopeuduttava ilman muuta. Lisäksj mainitsee hra Olsson, että A m e r i k ^ amma-tilline/ i liike on puhtaasti sosialismivastaista, ja ammift-tijärjestön johto vartioi tarkasti, ettei siihen pääse sekaantumaan mitään sosialbtista kerettiläisyyttä. Amerikan työläisten ammatilliselta liikkeeltä puuttuu luokkatietoisuutta, kirjottaa hän. • Miitta, mitä hän ^ kirjota^ on, että juuri hänen leirinsä miehet: ryömivät tomi/ssa j a tuhassa saadakseen tämän sosialismivastaisen j a jbhtajien läpikotaisin turmeleman ~ liikkeen dollareineen ^Amsterdamin , Intema-lionaleen samaan aikaan^ kun' he tekevät kaikkensa päästi^een Joutumasta kosketuksiin venäläisen ammatillisen liikkeen kanssa, jolta ei sen pahin vihollinenkaan saata väittää puuttuvan luokkatietoisuutta. I^arjauskamppailu *Tolitikeniä" vastaan Sen jälkeen, kun Ruotsin kommunistit podcasivat pellolle herra Höglundin ja tämän hännänkantajat, ovat nämä tehneet kaikkia mahdollisia palveluksia porvaristolle «paljastaTakseen» kommunistista liikettä ja «PoIitiicenin»N asemaa. Tässä kamppailussa ei ole vierottu alhaisintakaan myyräntyötä. Viimeksi oiirat nämä yliloikkarit salanimillä^ julkaisemissaan kirjotuksissa koettane^ väittäneet, että «Poliliken» olisi taloudellisen vararikon partaalla, ja että sen tilaajamäärä olbi suuresti vähentynyt sen jälkeen, kun Höglund erotettiin sen. toimituksesta* Lehden raha-asiat eivät kylläkään ole pistävät, se kun on eniten riistettyjen äänenkannattaja ja sillä on vastassaan Jcoko sosialidemokratia ja porvarillinen taantumus, mutta mitä lehden tilaajoinäärän vähenemiseen tulee, ovat nakertajat bke-neet kirveensä pahasti kiveen. Julkinen notjjrio näet todistaa lehden pyynnöstä ja postilaitoksen kirjojen perusteella, että lehden postitilaajat lisääntyivät viime vuonna joka kuukausi, kahta ensimäistä kuukautta l u kuunottamatta, jolloin lehtien tilaajamäärä aina on pienempi, 6 prosenttia 29.9 prosenttiin asti, verrattuna vuoteen 1923, joka oli viimeinen kokonainen vuosi, jolloin Höglund oli tekemässä «ihmeitään» lehdessä. Täten oii tällä höglundilaisten tökeröllä valheella oi* lut ylen lyhyet jäljet, samoin kuin kaikella muullakin heidän parjauskamppailuHaan. H^jan ilmestyneessä "WorkeriS8a" esiintyi k i r j e toveri A l e c Lyons'ilta, missä hän asetti-kyseenalaiseksi meidän eroaJhistaT vastustavan politiikkamme virheettömyyden. Hän l a i nasi sarjan esimerkkejä' osottaak-seen, i&ttä taistelevasta toiminnasta kansainvälisissä uniobsa on; yleensä " p a l k k i o n a " iuirkottaminen,x j a että ammattiyhdistysliikkeen byrokraattinen , j o h t o menee vaikka kuinka pitkälle, estääkseen vasemmistolaiset valtaamasta Tradcs and L a b o r C o n - gressia ^Ammattijärjestöä). Viitaten tunnussanaan "itsenäisyys T r a - des Gongressin kautta", asettaa Alec kysymyksen: "Mistä saamme sen materiaalin Trades Congressin valtaamiseksi?" Koko hänen, esityksensä supistuu seuraavaan kappaleeseen, rminkä kanssa hän joutuu tuohon ky^mykseen. "Eivätico: he, jotka ovat Ammattijärjestön johdossa, seuraa liikehti, mistä?. J a vaikkakin he t a l l a erää sietävät va^mmistolaisia, n i i n tulevat he »euraamaan isänsä, A . F . of L:n, askeleita ja aikanaan käyttämään ^uoran > toiminnan asettaan." Karkottaminen satnnnaiste j Ollessani' iloinen siitä ; harrastuksesta, mikä saattaa toveri Lyonsin esittämään nämä kysymykset, olen kuitenkin kokonaan eri mieltä hänen johtopäätökseensä nähden, että taantumuksellisten byrokraattien koplakontröUin ja sen karkottamis-politiikan tähden olisi hyödytöntä työskennellä ^^^'kansainvälisissä" järr jestöissä, ' n i i d e n voimistuttamiseksi ja yhtenäistyttämiseksi. Ammattiyhdistys ei ole päämäärä sellaisenaan, ja meidän tehtävämme Canadan ,unioissa e r ' läikästään kdske niiden järjestörakenhetta, e i kä edes niiden toiminnan ivapauttakaan, n i i n tärkeitä kuin nämä asiat ovatkin, sillä ne ovat vain satun, naisia työväenluokan vallankumouk-sellistuttamiseen verraten, j a niiden pääasiallinen merkitys on siinä, että ne. pvat askeleina tässä kehityksessä. Kysymys siitä, sallivatko . byro-, kraatit meidän vallottaa jonkun järjestön t a i pyrkivätkö he karkottaa maan meidät \ vaikutusvaltamme l i - säännjrttyä, ei sen vuoksi ole periaatteellinen kysymys, jonica mukaan meidän ohjelmamme muuttelisi, vaan heijastus taai)tumukse11isten j a meidän suhteellisesta voimakkuudesta ja heikkoudesta, ksrsymjrs, joka v o i t u l la ja tuleekin vaikuttamaan vasemman siiven menettelytapoihin, mutta ei tietystikään m'eidän ohjelmaamme.' Minica vuokai itsenalayy*? Lisäksi on kysymys itsenäisyydestä paljo tärkeämpi kuin valinta k a n . sallisten j a kansainvälisten unioiden suhteen. Kukaan — eikä tietenkään Alec Lyons —- eV tahdo väittää, että pelkkä eroaminen A . !F. o f L : s t a tekisi jonkun ' t y ö l ä i ^ n joukon radikaaliseksi. Ja toiminnan vapaudella on perin vähän merkitystä, ellei se- ole' haluttua j a ellei sitä käytetä. Meillä on monia esimerkkejä kansallisista j a itsenäisistä nnioista, joiden j a A . P. öf L : n kuuluvien jäi^jestöjen välillä on perin vähän valittavaa, jos mitään, mikäli on kysj^myksessä niiden t o i meliaisuus tai voimakkuus^ Itsenäisyy^Iiikkeenv vallankumouksellinen merkitys "on.vasemman siiven taistelussa itsenäisyydestä, t o i minnan vapauden vaatimusten puo. lustamisessa, ' taistelussa sellaisen keskuksen muodostamiseksi, jqlla olisi selvästi A . ; P.: of >L:n ohielmas-ta eroava kansainvälinen ohjelma, ia kaikkien toimivien unioiden- l i i t tämisessä yhteiseen keskukseen. S i l lä' näiden kysymyksien yhteydessä taistelemalla saavutettu itsenäbjrys on tuloksena, tavotellusta itsenäisyydestä — ei pelkästään itsenäisyyden vuoksi — suurempia taisteluja varten, jotka itsenäisyys -tekee mahdollisiksi. Miten meneteltStra? E l l e i joku petä itseään sillä johdonmukaisuudella, .että on ryhdjrfctä-vä rakentamaan alusta alkaen aivan uu tta järi estöä — sivuuttamalla kansainväliset järjestöt — niin on kysymättäkin selvää, että sellainen itsenäisvys on luotava'Ammattijär- ?es*-ön kautta. J a jos suinkin mahdollista, on Ammattijärjestö tehtä-saman /yleisen yhdistamisohj^lman puolesta kansallisen j a kansainväli, sen yhteyden luomiseksi, on j a ; t u lee olemaan' yhtä välttämätön^ kuin A . P . o f L : n kuuluvien järjestöjen keskuudessa. - ' EroMxushurrastakset Tästänäkökulmasta tulee tarkastella eroanuskysymystä. Monet mainiot vasemman siiven- miehet a r v ^ levät; sen. olevan ristiriitaista, kun vastustamme yksitybten taistelijoiden erottamista, emmekä niiden puolustamiseksi vedä puis joukkojamme sellaisista järjestöistä k u i n C. E ; o f R. E.\(ratitatieläisten veljeskunta) ja Amalgamated Carpenters. He otr ^ v a ^ sen kannan, että j o s me olem-: me erottamista';:, vastaan j a ^ kannatamme, ykatjristen taistelijatoverei den palaamista -joukkojärjestöihin, joista heidät; on erotettu, niin on johdonmukaista vaatia itsenäisten uni^den, hävittämistä. 1%män katsantokannan heikkous on siinä, että arvellaan kaikki erottamiset olevan joko hyväksi __täi pahaksi, koska se on erottamistia, eikä lainkaan oteta huomioon sen hedelmiä. Se johtaa välttämättä valitsemaan'tämän tai tuoja- union, menettäen näköpiiristä kertakaikkiaan sen tosiasian, että taistelumme on paljo suurempi - ja laajempi, eikä rajotu niihin. J a harkitessamme "Sbopma-nm" artikkelia, koskien tilannetta Transconan pajoissa, toveri Lyondn »tulee pitää mielessään, että Transconan pajatyöläisten taistelu on osa koko Canadan pajatyöläisten taistelusta, jota taistelua pitää käydä neljännessä jaksossa (division) ja sen kautta, eika missään määrässä ja millään t a v a l l a OrvB. U : n kautta. Jos kansainväliset järjestöt sietävät meitä O . . B . U m olemassaolon t a i jonkun muun seikan takia, on se sivuasia. — ""rj Me emme taistele P3räyäks6mme' A. F. of L : n kuuliivissa unioissa senvuoksi, että ne kuuluvat A . P> of L : n , vaan sen vuoksi, että ne kä^ sittävät suuret joukot työläisiä. V o i vielä ehkä tulla päivä, jolloin Ikan-salliset j « itsenäiset ^uniot yrittävät karkottaa-meidät. Ja, jos n i i n t a - pahtuu, me tulemme -taistelemaan yhtä t m k a s t i ' saadaksemme pysyä niissä, kuin^ nykyään taistelemme pysyäksemme jäsenoikeuksissa kansainvälisissä järjestöissä, jotka kuuluvat A . P . of L : n ' VähemmistoUIke Toveri Lyonsin kirjeen k a h d e s sa viimeisessä kappaleessa me tapaamme yhteisellä pohjalla; Voimakas yähemmistöliike on epäilemättä n y kyään eniten kaivattu seikka C a - nadassa, j a sen muodostaminen on yksi niistä tehtävistä, j o i h in meidän tulee iskeä ^ i i n n i lähimmässä tulevaisuudessa. Mutta siitä huolimatta meidän- on edelleen pidettävä mielessämme se tosiasia; että vaikk^ meillä olisikin vähemmistöliike, niin vielä tarvitaan yksilöllistä taistelua ja toimeliaisuutta, että eäel|eehkin tarvitsee työskennellä kalkissa unioissa j a että radikaaleja tulee edelleenkin kohtaamaan erottamisen vaa-ra. Jokatapauksessa uskon, että sellainen vähemmistöliike^ muodostaisi pohjan, jonka kaikki taistelevat a i nekset voivat h3rväksyä,'ja;perustuksen sen yleisen suunnan kääntämiseksi, mikä uhkaa - järkyttää t a loudellista •• järjestäylgnnistä yhä enemmän, jos toiset järjestöt ^seuraavat sähköttäiäin j a kattilaseppäin esimerkkiä. Vähemmistöliikkeessä me voimme yhdistää k a i k k i taistelevat voipiat j a järjestöjen paikallisosastot, selventää niiden käsitteitä ja ohjata toimintaa, tarkotuksella, että selviydyttäisiin nykyisestä sekasorron j a heikkouden tilasta y h . tenäiseksi j a voimakkaaksi ammattiyhdistysliikkeeksi, joka olisi vaikut-^ tavampana tekijänä Canadan j a k o r ko maailman, työväenluokan taistelussa. •. Tim Buck. köfiden ?49.27, f 55.14 suuruisten menojen "maksamiseksL : Eikä van-, rans • ilmene- edes 'Icultaisesaa i Iän|^ nessäkään", sillä Edmontonin kaupungilla on tuloja päätä . 1 ^ f S2.^^ $6^.93: stinmisten: menojen malcaamiseksL Winnipegin ^yrittä-essä saadaik t u l o t riittämään menol-hiii keräämällä $48.22, kuluttaak-seen $52.547 Jokaisessa tapauksessa on verojen määrä huimaavasti noussut, mutta «i ole kyetty saavuttamaan lisääntyvien • menojen määrää. K u t e n eräässä aikasemmassa k i r - jotuksessa huomautettiin^ johtaa. t ^ mä yhä lisääntyvä velanv paljous kunnallishallintojen heittämiseen pankkiirien j a velkakirjojen omistajien käsiin, ^ u p u n g i n t a l o t t u levat yhä enemmän j a enemmän velkakirjojen haltijain peiämistoir mistoiksL Kaupun^en valtuustot joutuvat entistään enemmän, tekemisiin velkojen koronmaksun ja kuolettamisen kanssa. J a todelliset hallitsijat tulevat yhä* suuremmassa määrässä paljastumaan. Ja sama' seikka pitää paikkansa tarkastaessamme tätä velkaan up^ poamiskyssmnystä maakunnallisesta, näkökulmasta. Siten me havaitsemme, että -Saskatchewahin maakunnan velka on $57,885,721, Albertan velan ollessa ?81,464,759. - Tämä on- yhtenä merkkinä siitä suunnattomasta} taakasta, jolla rasitetaan kaikkien Canädäli maakuntien hallitusten toimintaa. J a jälleen, me h a vaitsemme, että velkojen ^korkojen maksaminen on maakuntien lainlaa-tijain; pääasiallisena .^tehtävänä. Me havaitsemme* Manitoban maakunnan maksavan (kuluvan virkavuoden kahdel&ma- en^mäisenä kuukautena) $2,857,699 korkoina velkakur-j o j en haltijoille, j ä käyttävän vain $1,473,441 opetustyöhön. Ja samanlainen kertomus vojdaan esittää mltistakin maakuntahallituksista. Selviää, että, Alhertaii maakunta : o l i pakoi^ettu perustamaan maakunnallisen väkijuomien kauppaamisen järjestelmän, voidakseen maksaa Montrealin p a n k i l l e ' ja -toisille velkalurjojen , haltijoille korot; veloistaan. Xisäksi nimitettiin tuon pankin palvelija tarkastamaan tätä korkojen perimisasioimistoa. Tulee yhä entistään ilmeisemmäksi, että meidän puolueemme kanta näihin velkakirjoihin j a niiden o-mistajiin nähden on oikea. - Sellainen ön paljastettuna kunnallisen ja maakunnallisen. kansanvallan todellinen luokkaluonne. NUORISOLIKE Venäjän 7-vuotias nuo- \ risoliitto Jäseniä yli yhden ja pnolen miljoonan I-vä osalliseksi siihen.1 ^ Tämän ei kuitenkaan tarvitse-vätt-tämättä merkitä sitä, että se tapahtuisi yksinomaan Ammattijärjestön kautta. Eonilemättä tulee laajemman itsenäisyyden saa-vuttaniisessa kansainvälisten järjestöjen' canada-laisille ryhmille j a Ammattijärjestölle suuresti vaikuttamaan kansainvälisiin järjestöihin kuulumattomien järjestöien kasvu j a lisääntyminen, sekä niiden muodostaman kesku^är-. jestön tuleminen kilpailijaksi A m mattijärjestölle. J a työskentelemir nen näiden järjestöjen keskuudessa Raskaat verot uhkaavat järjestelmää Kauan sitten viittasi Marx - s i i hen, että valtiolaitos tulee niin suurenmoiseksi, j a kalliiksi, että se uhkaa kapitalistisen tuotannon jatkuvaa edistymistä. Joka palva me löydämme ui^sia tosiasioita sen- t u eksi.- Kansalaisten tutkimuslaitos j u l k a - si äskettäin katsahduksen kunnallisiin t u l o i h i n ' j a menoihin. Tutkimus käsittää 17 kaupunkia, joiden kaikkien, paitsi kolmen, menot olivat paljoa suuz^mmat kuin kannetut verot. -Victorian kaupungilla e-simerkiksF o l i menoja kutakin asukasta kohden 63.20 dollaria j a t u l o j a auioastaan 46.46 dodjBria. Toronto ei ole j u u r i pairemmassa ^asemassa, tehden sen tulot asukasta Venäjän kommunistinen nuorisoliitto ^ n äskettäin alkanut kahdeksannen toiminta-vuotensa. ^ Se on valtaisa järjestö, käsittää jo y li yhden j a puolen miljoonan jäsentä, on jo riuhtaissut mukaansa -valtai-sen joukon työväennuorisoa j a suuren osan^ myös' valveutuneesta t a - onpoikaisluokasta. Ja kuitenkaan emme me -vielä, öle päämäärässämme, kirjottaa / toveri MHtsjakov katsauksessaan. Vielä on suuria tehtäviä ratkaisematta, on varsinkin vallottamatta s u u r i a m a a - aisnuorison joukkoja. Ja alettti taloudellinen, p o l i i t t i n ^ ja k u l - turellinen työ ei ole vielä lähestulkoonkaan valmis. . . L i i t o n :^yhteisUunnalIinen kokoonpano on) epätasainen, jatkaa M . edelleen. Numeroissa on talonpois-nuoriso voitolla kasvaen^ niiden luku edelleenkin. Sen vuoksi on tarhattava; että' kyläjärjestöjen proletaarista ydintä alati lujitetaan ja että talonpoikaisnuorisoa kasvatetaan proletaarisessa hengessä. Liiton aito bolshevistinen 'johto — yhteistoiminnassa kommunistipuolueen kanssa on. vakuutena nuoriso-luton normaalisesta.^ kehityksestä, työläisten ja talonpoikain välisen siteen' lujittumisesta j a proletaarisen vaikutusvallan lisääntymisestä liiton talonpoikaisaineksiin. - A Liiton eri kuvernementtikomite-ain .2,000 :sta jäsenestä on 52 pros. työläisiä j a 29 pros*. talonpoikia, johtavat 3-miehisryhmät näissä komiteoissa käsittävät 47 pros. työläisiä j a 18 pros. talonpoikia. (Vuosi sitten o l i työläisiä koskeva luku vain 29 pros.). Liitto on äskettäin lähettänyt liikkeelle 2,000 maaseudun . proletariaatista lähtöisin olevaa toimitsijaa — ensimäinen kau-punkitoimitsijain joukkomobilisointi maaseudun hyväksi. Toiminta keskitetään eritoten köyhimpään talon-poikaisajnekseen. Mutta myös keskivarakkaat talonpojat otetaan l u kuun j a värväys näiden keskuudes^ sa jatkuu normaaUsesti. Nuorisoliitolla on kylissä suurempi vaikutusvalta kuin puolueella sellaiseuaan,' ja < muodostaa se puolueen pääaseen vailrattaakseen .inaasendim^ soon. laittonsa^ kanttavottaa : V ^ - - näjän työläis- j a talonpolkaisanari^ ^ SO s osaa : rakein»" nostyöhön. , l a i t o s s a lajittuu työ. Iäisen j a talonpojan välinen teys. NeoTostovaltojeni:--.;' pnhaideii-nuoriso. on >seitsemäaäv'Vaodes8a suorittanut . sunriarvoisen- - tyCo. Kommnnistäpuolueeir ' johdoBa toin se;; edelleenkin .kulkemaan voitosta voittoon. Eiintoista kommunisti^ toiknintaa Engrlannin ^Öls|isnuörisön kes- ' ' k u u d et y i i m e keväisen kaivoskonfliktia * aikana Englannissa organisoi maan / kommunistinen nuorisoliike kenties , kaikkein tuloksellisimman j a laa^ jimman - toimintansa Itaivostyöläb- 1 nuorison keskuudessa, y . Kamppailun ajankohdan valitseminen osoitti, että liittohallinto on selvillä miten e r i ' t i l a n t e i t a on käy. tettävä hyväksi. Kaivostyöläisnuoriso oli melkeht täysin oikeudeton, huonosti palkat-tu> s i l l a o l i ' pitkät j a lukuisat työ. vuorot sekä epätelreelliset työsuh. teet. Aikaisemmilla ponnistakail. laan ei l i i t t o ollut saanut mitään huomattavampaa jalansijaa tämän: alan nuorison keskuudessa. \ M u t t a tämä offensiivi merkitsi heilahdusta arvaamattoman suureen harrastukseen j a toimintaan kaivos, työläisnuorisoin taholta nuorisolii. ton. hyväkäii . Kamppailu alkoi ylei. sellä^ propagandalla, puhekiertueilla, lehtitaistglulla ja lentolehtisillä. Vaatimuksia' tarkistettiin j a tak. tukkaa korjattiin ^itä mukaa knin toiminta k e h i t t y i . \ On syytä koskettaa näitä vaati* muksia ja tunnuksia, jotka eivät ainoastaan keränneet nuorisoa, vaan joita myös kannatti monet ammattiyhdisykset j a x ammatilliset piirijärjestöt, sillä niistä käy sei-västi ilmi miksi kaivostyöläisinuori-so otti ne niin suurella mielenk i i n n o l l a vastaan, s / 1. Määrätty a l i n palkka, alkaen nom 7 dollarista viikolta 14—20 vuotisille, j a suhteellista lisäystä ai-kuisten palkkaan asti. 2.' 6-tunnin työaika, 5 ' v i i o r o a viikossa. 3. Työkielto maan alla 16 vuotta nao-remmilta. 4. E i yötyötä alle 18 vuotiaille. 5. Määrätyt - ruoka-ajat. 6 . 1 4 päivän vuosittainen loma palk a l l a . 7. Sama palkka samasta työstä. Elinkustannusten kohotessa on palkkainkin, suhteellisesti ko. hottava. Tunnukset saavuttivat vastakaikoa, mutta kärjistynyt' työkonflikti pak o t t i liiton siirtymään ylisestä propagandasta päiväntaisteluun. Täi. löin o li tunnuksiakin muokattava. Useimmat vaatimukset, jäivät enti-sejjeen, mutta lisäksi tuli yhtenäi- ' syysvaatimus ja kehotus alistus-ajatuksen hylkäämisestä. Kamppailu merkitsi liitolle huomattavaa jäsenlisaystä ja se tuli ennenkaikkea : lylejsesi tunnetuksi. Kaivostyöläisnuoriso alkor käsittää, eitä tässä oli kysymyai" nuorisojärjestöstä, joka taisteli hefdan puo- 'estaan l a kanssaan. He tunsivat sen omakseen j a kääntyivät sen puoleen. Johdon ja työläisten suhde Venäjällä Saksalainen ^ nuorisovaltuuskunta on Venäjällä vieraillut m.m. eräässä autotehtaassa^ Arno, j o l l o in tehtaan työläisille osotettiin eräitä kysymyksiä. Missä suhteessa olivat nämä johtajaan? Oliko sattunut työkonflikteja? Voivatko työläiset ; seurata tehtaan johtoa? Onko johto • -vastuunalainen tehtaan työläisille? Työläiset vastasivat, että johtaja antoi usein raportteja työläisten kokouksille, että johtaja otti huomioon työläisten lausunnot komissio-neissa, jotka käsittelivät tuotantoa, ^ja ^että johtaja ratkaisi työmaa-komitean kanssa yhdessä kaikki kysymykset, j o t ^ koskivat työtä ja työläisiä. ' . Mitä t u l i nuorten työläisten ase- . maan, eivät oppilaat, jotka eivät vielä olleet täysoppincita, nauttineet täsrtta palkkaa, \ v a an oli h e i -' dän useimmassa tapauksessa tur-* ^vauduttava _ vanhempiensa - apuun, muttifi heti kohta kun nuori työläinen tuli täysoppin^eksi, sai, hän myöskin*?Vastaavan palkan. Iropuksi: tutustuivat valtuutetut _ nuorten kommunistien soluun tehtaassa. He . tahtoivat tietää, suor i t t i k o solu kulturellista työtä tehtaan työläisten keskuudessa. Valtuutetuille selitettiin työtä, jota solun poliittinen kerho suoritti, ryhmien itseopiskelua, illanviettoja, ja he saivat nähdäkseen solun seinä-! lehden jne.^ mitkä dcaikki muodostivat ^dyttävän vaatBukaen valtuutettujen kysymykseen. ' --
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 2, 1926 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1926-02-02 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus260202 |
Description
Title | 1926-02-02-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sivu 2 Tiigtaina helmik. 2 Piilä — Tues. Feb. 2,1926 No. 14
V A P A U S
fteadaoD'n tyOviestSn lanenkannatteja, Qme»-
Inr S o d b i i i im Ont, joka tiistai, torstai ja laosotaL
T o i m i t t a j a t :
. S. € . N E I L . H. A . B O U V I N E N .
/ VAPAUS (Ubertjr) _
The «oly otsan of Funlsh Wort:eni In Canada. Pul^
..itdied in Sodbory, Ont, every Taesday, Tbaraday and
•flatufday.
: BegisteKd at the Post Office Department, Ottaira,
-aa aecond elas» matter. _____
^ TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. 14.00, puoli vk. 92.26, kolme kk.
41JiO jÄ yksi kk. 76c, - „ ^
^ TO -k. 15.60, puoli vk.
f ft.00 j a kolme kk. $1.75,
TOanksia. joita ei M u r u r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1926-02-02-02