Vapaus, March 6, 1930

              Torstaina, maaKsk.'e^i)mä^-^ THur.^ Mardr 6
" i i i
otetaan tehtivSlai k a i k e n l i k a f u U t a siTili»
, nimen painoa, Idrjeenpaitten Talmtstiuta, lasko
tälEÖa ja» I9ita tahansa rk** taiklta aseanunan varista
^ j^tiSiti^ <M«wdiä^ Ja yksftjrisia keEot^taan l ä -
, - . ^ M«M* toitfen Talmistuksen V a p a t i d i M s a tehtäTaksL
^ ^ t t ^ k f c a i s t a i a hinnat orat kohtvidliset. Lähettäkää
ii? 69, Sudbury, Ont
m
mm
rm jälkeen
S5*5^i^-?iB«¥fien^ yallankiinions v. 1918 to­etun'
saoän suhteen täy-
>{cBrol6tirtattäh diktatuuria.
"iä^fjffi^Ktii^mpxxyt^ alussa valtasi
1 ^ ^kirjapainot ja
lakkautti porvarililset
iet jä j ä r j ^ kirjapainot
proletaarista vallanku.
mm
työväen käsissä olisi
.pitemmän alkaa< olisi nämä
^t^9!^feiiik&Bl8sä epäl-
? 3 | ^ ^ ant^eet' voittitäk&äan sy-
(vi^am kirjiklllsruuden
rnotisutin.: Vallankumouksen
-^tiiiinta^;^ tälläkin
•' täydielti^ taanl^uksän,
tappion Jäl-
" Viötä porvaÄto haltuimsa kaik-'
ips«ylfen lehdet. k l r J aW
^^1^;^;: vjeOmistitb^ ,:, taiot,
j ^ i ^ l ^ i > t ' 3 ^ äben S^ttaien ^
pjijiÄ^lMiik^
''"'-i-—--"^- j^vStaäea^^ ajan
täyl^ri; pbr«Mätori tässä
S^teiiUh' oi;6tjtä^ her-jä^
uinutia^ osan näis-
:tf;^ipiwtetä---takilsini'' "•z.:^.. ;•. •
vSietmäUa kun p o r v a ^ ^ koetU es-t
»i^käiiwiti i t y ö y ä ^ ^ yrl-t^
i|n> \ ^ Ja
iseivittellm; ylisti se mitä
«imin TOlkblsen ; sotaklrJaJU-iVmdiimi^
pilk-scävasi:
verissään jhabBayaa
•suotaen isäimtealll-oVi9^^
kun
^^2: oi?^« ''^«^ ""^l^ ^ ediaffistav aiuoIieskisUufe
^ r t^tfi^iiin i ätdppaitik; Ktrn :8e pftäsi
m}
^Jotk»
- -^^Itoi-^Nä^^:
t*jiokBls^
Jotka
... ;,kÄttJassa,;
ai^peä::ja:r%tS«wu'^
* Ä l a ^ » l i ^^
, ^ t ^ ^ v i U Ja hautasivat elävSft^.
siB»^ iiUmä: '«valki^ kjrr
ih p ^ Ä ^ teiimtetti^rä vVaJtö^
m.
I^Äig^^j^;^^^ ^s^öto;-heti. .vai^
i!it;;|ft^^|äglcats^ klr- IM iQiäksen aiaJätav^y^^
j i ^ ta^tBian. tidkltaänaäa
Smlaa^ VWkol8et B S Ö Ä / s ^
; T&^fetVrtmifcKiiiii«et tvöiaisefc tavalll-
' M | i i ^ w ^ t Ä J Ä p e l k u r e i k s e si
^ te^ifv^lstb'naura^ I^hillisesä. pU-
. k a t ^ puhalräartln huoi^ba'Jävjestys-
T - ki^tla» joissa kuvataain; kuinka pu-
>Juiiunt»eei yöllä olla ketjussa; va«m
L m^iiie/ o j t f t t a v k i ^ Punakaartin r i -
f . 'S^ifeÄiesiihtyl todella Ä et.
V tä ''tyGIälset'. eivät' olleet hcdukkalta
i ^ ^ i a i ^ öitänsä k e t j u a yjn.
^^iii;.soÖlataiisessa järjestelyssä,
^ ^ ö ^ ^ i i n i t ä kuriini tulee, pial-m-
'pmittÄuu&äa ja epäkohtia
^ 'Uliatä, :Pwnräristo osasi-nHtä
Irlisfyälcseen ja. ne auttoivat
lähteä". Tämä. satna^ sovitteleva kaxi'
ta ilmeni myöskin heidän kirjalU-i^
udessäan. Esim: nykyisen soisdeai
puoluesihteerin Viikin kirja " K o ­van
kotemuksen opetuksia" l e i ^
tällä p o b j ^ ja- sen vpbhjasäveleenä
on surkuttelu ja katumus. Samoin
toimittaja ja kansanedustaja Evert
Huttusen, toht^ Hannes Byömän ym-kirjat.
Ne palvelivat myöskin ilmi­antajina
ohramdle. Sosdemilainen
kirjallisuus ei edes yrittänytkään
lähteä puolustamaan vallankumouk­sellisia
työläisiä, joista toiset lepä­sivät
silvottuina sorakuopissa, toi­sivat
siivottuina' sorakuopissa, toi­set
kuolivat hivuttavaan nälkään
vankileireillä. Sillä ei ollut vähintä­kään
pyrkimystä käsiteliä vaUanku-moiiksen
opetuksia työväenluokkaa
rohkaisevassa ja kohottavassa hen­gessä.
Jo "tällöin astuivat sosdemit
sosialifasclsmin tielle, jota ne • sit­ten
ovat uskollisesti kulkeneet.
Muutamien vuosien kuluttua val­lankumouksesta,
sen ensi huumauk­sen
hälvennyttyä, alkoi porvarilli­sen
sivistyneistön .keskuudessa ilme.
tä- erilaisia virtauksia; joilla pyrit-ti6i-
kosimaan työläisiä; Joulcko nuo­ria
kirjailijoita' ryhtyi kosimaan
myöskin työväkeä Urjojensa ostajik­s
i Hfe kutsuvat itseään "humanls-teikst*.
He olivat näkevinään myös
porvariston harjoittamat JulmUndet
ja ,olivat muka kohoavinaan luokki­en
yläpuoleUe. Mutta heidän eslb-tänaissään
"realistisissa" kuvauksis­sa
«»n my^tätuntd-kokonaan vaUcois-tien
puolellak Pyritään k y l l i kuvaa­maan
valkoisten konnantekoja. mut­ta
annetaan samalla^ heidän teoilr^
L s e l l a i t ^ sävy, että he työläisiä
mur^tessaan: tekevät oikein, k u -
vatiBu^; työläisiä. Ja. punakaartilaisia,
yrittäen muki keksiä? heidän kes-kuudi^
tian luonnollisia ihmisiä.
ihutt^sMmato^^^ heistä, valit­televia^
r siiricastuneita yksilöitä. Jotka,
ovät^' jDUtimeet väärälle tielle kiihoi-
' in anstota.^ Kuvataan työläls-e
l ä i i i i i b t i t%i, „ ^ t i ^ salassa
m a o l a i ­set
VJflfitufträTfi^u»
d^niuin yksilöiden klihoitiiksen Joh-teÄ:
inurjuudenV^I^^
Wai4v-tä^nW>^^
nbUl^rC^r^le^h^^^
tetariaatiit elämästä. Suomeen työ-väei^
tö bn -Ijupcehut Ja lukee Sillan-
^jäjtof4ebfesla,;fmän ;ta6altar^ f ^ u r s -
kas JkUtjttUä"'' y:.m4 m u t t a useinkaan
c i ,tÄMfai*:>^ylii6ttt^
t ^ b l i ! ^ 1i^ i ) i i f ^ ' M t ö ä f l u » ^^
kehittymättömät -.fiJÖJfl*" ^ hathaan,
jsUor»3taaQ virheeUlsUn käsityksiin.
itaiste^Uän^^^^öavu^^ iiorvaris-
;t<!> «iten yiadssä. l i n ^ r i n ^ ^^
Viimevuosien kuvaavh» tojailija
Juuri tällft alaUa on oUut Pentti
Haanpää. Hänkin, talonpolkaistostai
läiiteneetifr. pikkuporvarillisen ideo-ilögi^
saastuttamana pyrkii kohoa-imaaii
luokkien yläpucdeUe ja ku-vaaÄaan
tapaukset "realisesti".
; V l ^ e yttcidet ovat muuttaneet rat-ksdj^
e^asti Suomen tila]^ luok-kat^
ia^diat käi^tstyvät. Iiuokkatals.
.teju; kiihtgiy. Porvaristo saa kokea
sen sille niin surUlUsen tosiasian,
ettei- se v. iai8 verlkeväänä pysty­n
y t k i n lyömään työväenliikettä
'•ikla4olK5l'V nihi kuin se oli toivo-l
u i l ^ Suuifporvaristo suhtautuu ke-h
i t ^ e e s e ^ tilianteeseen realisem-miln.
Se pyrkii suoraan fascismiin;
Tiiutt» pikkuporvaristo, yömyssy
it^ääsä' kulkeT». pelkurlmainen por.
varlsto on- pettynyt. ha»veiBsa^ Se
nätee, että "vanhat hyvät ajat" eir
vät enää palaa. Se tulee epätoivoi-sejtsi,
SO' hiUlyy porvariston ja työ-
VäexJlUökan, välillä Ja tällaisessa ti­lanteesi
joutuu "arvostelemaankin".
Voiko, sitten pikkuporvaristo olla
puölufeietpnta? Luonnollisesti ei. Pik-kiippirväristbhan
kuuluu kalkilla juu­rillaan
menneisyyteen. Sama risti-joukkoa.
Ja Haanpää jaticaa: .'Jät.
taäl komeasti veren ja tuhkan t u l -
vaaA." Siis ^oläiset pyrkivät- vain
hävittämän eikä rakentamaan.
Haanpää eijmimärrä yhtään mitään
työväen luokkataisteluUikiteestä. K u n
sitten Haanpää kuvaa tappion tuot­tamaa
mielialaa työläisissä, tekee
hän sen seuraavaan tapaan: "Kaikki
oli mennyt. Punaisen huivinsa ottt
hän kaulastaan j a i t k i " Vielä yksi
kohta. Joka kuvaa kaikkein, selvim­min
j a , Idrkkaimmin juuri sitä. m i ­kä
H a a n i ^ toäella on: "Jollakin
pimakaartUaisella on kädet ristissä,
huulet liikkuvat, joku on lysähtänyt
polvilleen, enimmät seisovat tyhmän'
näkölslhä"... Punakaartilaisista teh­dään
siis "tyhmännäköislä", katujia,
rikoksellisia, jotka "kädet ristissä,
polvillaan" odottavat surkeina kuo­lemaa.
Nämä lainaukset jo anta.
sa yhdessä, kasikäffefssä valko^i^
lahtarikömentoa vastaan ?^^vä^ He,
Jotka taistelevat vaDccdsta kpmentnf
vastaan Suomessa, ovat työläis^rtr
töjä Ja -poikia, kuuluvat «amäaä
luokkaan, l^öläisillä,. niin poJfBa
kuin tytöilläkö el cte mSfään fi^
teyttä porvaristoon. Joka kysymyfc
sen niin a i t t a a , irtaantuu eläniästä.
Varmaan porvariston v. I S S t^^ons-ten
jälkeen Julkaisemalla kirj^dl}^
suudella on ollut vissi valkutaito
sensa työväenkin kirjailijoihin, erifc^
fäirikfn seliai^miii kuin" Sinnnj-gähä}
vat kyllin selvän kuvan siitä, mikä
Haanpää on ja mitä luokkaa hän
edustaa — häviöön kulkevan pikku­porvariston
ideologiaa.
Myöhemmin on Haanpäältä Ilmes­tynyt
teos "Kenttä ja kasarmi". S i i ­nä
hän kuvaa elämää Suomen ar­meijassa.
Kirjassa on kyllä ailra o n -
nlstuenltakin tyyppejä, ehkä hyvin­kin
lähelle totuutta osuneita kuva­uksia.-
Jääkäri. Jonka elämänvaihei­ta
kirjassa kuvataan, tuntuu .totuu­den
mukaiselta, vaikkakin luonnolli­sesti
kirjailijan silittelemänä. Rappe­utuneita,
elämäänsä kyllästyneitä,
sellaisia todella ovat työläisten teu­rastajat.
Haanpäältä on vain " u -
nohtunut"- tämä; puoli kuvatessaan
"sankallaan". Mitä itse kirjan tar­koitukseen
itulee, on sen yksinomai­nen
tarkoitus herättää porvariston
estämään se vaara, mikä uhkaa a r ­meijan
"lujuutta" kun lahtariup-seerit
kohtelevat sotilaita kuin koi­ria-:
.
Miksi juuri Haanpäässä olemme
viipyneet niin kaiian,- Johtuu siltä
seikasta; että ^aao^älle Jopa työ­läistenkin
keskuudessa, tahdotaan
antaar sädekehä Ja> joudutaan siten
suorastaan poryartlllseh Ideologian
vaikutuksen alaisekslijpsta päinvas­toin
on vapaudufctswa,
. Aivan viimeaikoina on samanlai­sia
haanpääiälsiä, virtauksia esiinty­nyt
useamminkin^ suomalaisessa v.
1918- tapauksia koskevassa kirjaili,
suudessa. '-
.. Mikä osuus Ja miten ovat sitten
työväenklrjaiiljat pyrkineet kuvaa­maan
»v. 1918 tapauksia jä sitä seu­rannutta
älkää?: Tämä kysymys on
laaja j a inJeleinftiintbinen Ja i^ntalsi
klltoUisenl
vain muutama sana.
Ensimäiseeii -fesj^kfeifetipWa6k&
työläiskirJallljat ^py^*^ii^et? öttimääii
o l l o ^ IT^^ V. 1918 tapauksien
kuvaamisessa ja suhtautumisessa
porvarillisiin 5otaklrJa4li3olhln, täy­tyy
vastata, että eivät ole. Eivät
ole Jttyöiäiätlrjailijiat pystyneet kä-sltteleinään
asioita vallankumouksel­liselta
näkökannalta katsoen. Epä-r
roimista, huojumista sekä porvaris­toon^
että "humanismiin" päin on
esiintynyt^, .EpäJoqgillista , .asiain .kä-,
sitteJyäL, ,'^lw^^tWaii "''virhe^^^ jä^
epatbdenmUkÄista. - Työlälskirjalli-jat,
kuvätÄ^ai^^.<MeJ8~td&&HCäW[iaj
ott^t^iiselMlSIssa itapaukslssa sa­man'ilkfcupbVearillisen
humanistisen
kannan kuin porvarilUset kirjaili­jat.
9e kuvaavat kyllä työläisten
talstelim sankariUisuuden, mutta e i ­vät
jaksi viedä aihettaan johdon^
mukaisesti loppuun saakka; Melkein
poikkeuksetta vaipuvat heidän ku.
vaamansa .henkilöt pessimismiin,
josta lopputuloksena on itseminha.
Tällaiset kh-jallljat eivät löydä ulos­pääsyä
porvarillisesta yhteiskunnas­t
a Ja rypevät sen kirjalllBUUden vai­kutuksen
sokkeloissa. Sellaisista kir­jailijoista
on hyvänä eshnerkklnä
Konrad Lehtimäkii; Kaarlo Valli.
Azlag Jatga, Kössi Kaatra ja nto.
nct muut. KalfcM he pyrkivät; ku^
vaamaan työläisten taL$telua ja kär-simylföiä,
mutta eivät'osaa. ottaa
oU^aa, selvää valiankumoukseUlsta
linjaa. He eivät ymmärrä/histori­an
kehltykseii dlEdektlsta luonnetta,
eivät ymmärrä marxilaisuutta; Sii­nä
vika; lisänä porvarillisen k i r -
jaHisuuden pessimistinen vaikutus.
Tällaisesta vaikutuksesta bn valkea
vapautua. Se juurtuu syysuhteisesti
Haanj^ällä ja muillakin.
Mitä sitten"^ täytyy vaatia ly&fäl
e n k l r j ^ j a l t a . Jotta hänestä muo­dostuisi
todella työväenkirjamia?
Ensimälnen ehto on, että työläiskiir*
Jallljan on pyrittävä kuvaamaan to^
paul^ia loogUHsesti, bolshevistisesti,
marxilaisella pohjalla. Silloin vasta
työväestö tuntee kirjansa- «»naksL
Sellaista kirjailijaa odottaa Suomen
työväestö. Tähän päivään saakka
eivät työväentirjailljat ole vielä pys-^
tyneet luomaan yhtään pätevää khs.
jaa Suomen luokkasodasta ja työ­väen
osoittamasta sankarillisesta
taistelusta. Toivottavasti sellainen
kirjailija lähttulevalsuudssa kehlt«
tyy meidän nousevan polven ialoit-;
televlsta kirjatlljoista> Jotka; ovat
kiasvaneet. terv^ä^ marxilaisessa ~ iU
mapUrissä j a osaavat asioita katsoa
bolshevistisestl.
Esa Talonpoika.
hiaksetuista yercdsta, vangittiin.^
^trMa kaduSä. Täeimm v a y k^
kusettavat perisit zauhiäilseen vä-kiioukkooa
iäksi kaäsnpcHnmla. 17-
Etelä-AMkan hallitus on Julaissut seita tyjO^siä, naisia J» lapsia t u -
uuden lain vallimkumonlgenMa Jär. tehtul if«»«FTnni E^ämen poliisien
Jestojä vastaan. Tämä lak^ Joka on toimia, kirjoittivat p c » ^ ^ sa-täbdätfy
nagaslasf» Afrikan kaan-munistista
puoluetta vastaan, on he-^
tättänyt voimakasta kiihtymysLä k o ­ko
EteläJ^frikan mton työväesi
fcystnpirfpgsfl Etanen, läin Julkaise­mista
tekivät viranomaiset hyök­käyksiä
ty^äistoi'- asutttoibln Ja
nomale^et: "Pcdiisi on osoittanut
osaavansa soojäla järjestystä Jsf
g a u S a i t ^ kapTTiamsia":
j Näillä poliisien tekemiOä hyök-kSylsOIä
allo^ ^rjestetty fayök^]^
iääa>: ^äeniUkettä "vastaan l ^ l ä -
Atrikassa.' Hai-Vainotidmenj^Idffläi
aletti^ alkoivat pbrviarilllset Ja haT-i^
ähbtöale^t r^voläaan
färjestöjen hucineustcäfain. JouUkuim
lopulla saapui itse Etelä-A&ikaca U I - .
tbn siÄminlsbBri Plrou Dmbanln i ^ l ? ^^
kaupunkiin. 500 eOropalalsen Ja 3C0 provol^atKlnrtikamppallnn työläisiä Ja
aftitfi^TfttBgn, h^i^^»=<ft> asti aseis.. erittätnkfn kommuidstista puoluetta,
tetun poliisin JtAdoJla alktd hftn vastaian. Eteiä^Aftikjua hallituksen
suorittaa kotltarkastuksia työlälsteih oikeusministeri lausui eräässä . p u -
asunnoissa. Pblliäpaiarullit lilkkUir. heessaah: "Nyt minä olen anemmän
vat työläisten asUnnoiissa. myllg,ten fa^' kbsfeum' valamtfettu Järjes^jen
'laikki löytääkseen aihetta uusille äelt&Uista kbäteyan lain vCTtämät-työlälsvainoilliB.
JcämiscJta työläi- tömj^destä. TSxnä on cJjqi^^
seltä vaativat ^poliisit kuitHa ältä,, Jolla vo^^aan estää kommunistinen
että hän on maksanut täyddlisesti ^ t a t s i m i l " . •
Veronsa. . Koko tämän- lounppailUn, kuin
kutoksen kasvu. Kalkklftllft näkyy
Jo kommunlstlsem pooIiMäi Johta
työllisten ^ talonpc^p^en iäUt/äaaes^
Pelästyneenä koainqiinirtlBm pnefe-eeit"
menÄksisa; käy Ä B - Ä - ^ ^ ^ ^ u - ^ en
kad porvarillinen hallttas, kfeffltsl [jT^yt-tanngkkaasti avu^^ta
kaäkkUn ma^ädoSäSn k^teBihhr; t d -
Tällaisen kotltarkastuksen alaisek-isl
joutui kaupungissa n. 5,Q0a työ<-
myöskin Jul^stun lain aiheuttajana
Oli ollut työväexililldäeen voindstuml'
läisasuntoa. Y l i 300, työläistä. Jotka nen sekä Etelä-^Erikain konuttunlsti-elvät
voineet e s l t ^ todistus^. sen puolueen ioUktoriteetJn Ja vai-kahduttaakseen
kommimiitls^ Bik^'
kiem Ja tekee kaiäcensä^ s ^
;^een kommunistien pucOaiMn^^l^
ulkopuolelle..
Tämä uusi yhiUstymlstä . Ja ko­koontumista
koskeva laki; xä^
keu^ninlsterllle oikeuden: kiellät ä l ,
foin^^kun haluaa kokoukset.! l ä l d b^
taa Ja takavaiikcdda . sanbmäiehdet
s ä ä vangita ja kfuicoitiÄ»
Allakan Liiton rajojen ulkopuolelle
k ^ B d "eiÄllyttäväf henMlöt
«''a'^n^om^^k^l^^f^iä on^is^^ P «-uys^t ^- ^
nnmaleht^ 84
JWr-Joeh läskisen vsviän
i «»*Söto.fa Joen ohjaamia
käänlalset.lalt elv«r[Bi;
työläisten Ja Jbakm-ike^
I paan uomaan- Jä nema» « j i - .
mittB Etelä-Afrikan LUtonporva. tamlsellT^ltöl
rillfnen hallitus erehtyy suuresti las- pioatrbtn tBkermUksen^S
kelmissään. Mtakäänlalset ' --1'*^" «»nea
voi; tukahduttaa
poikain vaSankumonkselllsta liikettä icausL
eikä; heikentää yhä. kasvayatf. koin-munlstisen
puolueen . vaikutust»^
Afrikan työläiset ja talonpojat ovat
tulleet vakuutetuiksi ditä,' että . ai­noastaan
kommunistinen' pubbie
taistelee, heidän etujensa puäestis
Jä Johtaa heidät lopuOIseen volttöbn;
VaMnumm ram betoaOia
inisesia, ovat työläiset: JB^ a i
iieet: •irnft-rilrälBteen nopeiia^
en kuukausittain eo tiih.^^^'
fria, . Kamännöi.
, . Sdtsena (m amerlösMte^
peuden • siVnuttämlhen. : '
Kuohimta Kitnaissa
Kiinassa on maatalouden kriisi Ilr
mennyt jo yhden vuoden.. Kidten-kaan
el tämä kriisi koko tasavallan
blemassaoloiaikana ole ilmennyt hiin
kärkevänä kuiii tällä hetkellä. K y m .
meniä miljoonia KUnan talonpbUda
näkee nälkää.. Tämä valtava maa
kulkee uUtta kansannousua kohti
—. Kommunismin nopea leviämi­nen'
kalkissa piireissä Jangfasejbetsa
etelään päin. —• sanotaan H u b ^
mäalunnasta saapuneissa läedol^a,
on vakavana vaarana niaakun-nalfe;;/-
- ' v \ '] '
Päätellen: Hubein maaBainnasta^
saapuneista toisista tiedonannoista;
el' asia ole .yhtään "parenmudiä
kannolla" inyö^^ääQ Jangtse-Jbesta
ihjtdsee| ipäiib' p l e y ^ | ^ piireissä,
^...«»•««™. Itä^st^
saapuneiden UetojOTTmuSaan o v^
väU 1
Tiedohahnölssa kerrotaan: Pliriaä
on ryhdytty'. Jo maitten Jakban.
Maan bioistäjia. jotka bvab~
tynect västarlhtaan nhls^ kuolf^a.
Kaikki rikkaat periiect piakene^Et^^^y;
Erää Shanghaissa ilmestyvä enfi:-.
ianninkielinen sanomalehti tledbit-taa
suuren» kauhulla^ "punaisen hai.
litukseii"^ vmUödöstamiseata Kvansin
tPimiston : vlli^eisfi^lJ^^itf^tQjen.^^
VapBudella on nykyään rnjryflvanä Columldan levyjä. Hinnat ovat samat kuin kaikkialla mUtuUktdn, i d i n . 75^senttiä levy
Ostamialla.' levynne> Vapauden lärjiakaupastaV " ' '* ;
Levyjä voidan tilata k a i h e n VliilräQdien Ittknis Levyjä läBetetSän I^kiii|J9Eb^^\iC^i^^ li&iiH.
k u l i ^ malaetaan», olkboiipä iaiätm öOTOfd t ä i l ^ . •• • - -"'y -'^r^^^^^
Säädessanne levyt^u^aket^iimei ioko postissa taikka cq>re& öissä, avatkaa paketti kon^^n^u jär-$ätlt6käa; ettg. I^i&jd
vyt o-vst eheitä. Jos ne ovat rilddnäidä vaatilcaa InUettajäylrtio : / «fr
Vapaudella on toistaiseksi Tarastpssä seUraay .
lÖ^ tuuman levyjä 75c^
Teihkaai tilaiikBenne nopeasta niin että saatte Pyytäkää luetteloa levyistä i a ziiid'ättfi£tt^^ H
JahrtrHarinOnikka soolo
rtäp^ufesessa, ] ^ toi.
€^v^i^iiiiä!i$C::}':i'r :'• ••• ^ ' •
;v^torv%Ölisen k f r j J d l ^ mur-
: Jiiä^dvc^N^^ vaikuttamatta
sen t a i t e e l l i s ^ tasQon — se alen-t
t ä a t ^ ^ äiai>ärv<d9eksl. Muoto u h -
n b t p n . lahtai^pyöveleiden murhatöL
i % ^ v - j u n ; Täinä tal~
mm
£:.:::;, , . , . .
'tK'^ UiäUsm tason äla-amtolsuus on sen
jpkeenkin oUut jatkuva ilmiö Suo-
' t p i ^ X l ^ ^rJaQisuudessa.
Bfttt^-kalkkien liäviöön tuomittujen
hxdckiai kirjallisuus, nUn on Suo-
.ij^MciUi .porvariston kirjanisuus täy-siÄ.
rt^Dpeiituhiiir.
*'v, ' Sittf^Snee: -kuinka sitten s«*sde-
J. » i t r^ageerasirot lyöläisUin. tap^^^
'l-^t'^'^on - - jfk..; "porviiristott: •' teurastukseen
; # ^ ä l l ä t t U d e s s ^ Vie t^siväti sen
^•«Äärafi» so^&Iifäsdstle vohratkin
/ t ä ^ "Eä' <dlsi idtänyt lähteä" o l i
n^ a i n o a . r e s e p ti
Ty^äen sanMualeh-
5^;: 4 | ^ ^ i i o i ^ aluksi koko-
^yalfmlen/ kärfln ^ porvariston
" ' . ävnsttdxeUä. Niiden
JbBtava sävy bU sbvit-kanta.
Sasim bärjöittamanä
Ä tuo-iMmtäinii
.työläisten nälvimistä J a j a t .
muunkinlaisiin kuvauksiin kuin suo.
ranaislln vallankumouksen tapah­tumien
kuvailuun. Hyvin tavallinen
ilmiö työlälskirjailljoUle on se. että
he etsivät kuvaamilleen tapauksille
kokonaan epäloogilllfeen pohjan. T a ­vallista
näissä kirjoituksissa on et-rllta
kuvastuu sen kirjallisuudessa- tä jänterä vallankumbukselllnen
klh. Pentti Haanpää on näistä tyy-1 työläinen joutuu rafckausseifckalluun
piUisih. Hänkin kuvaa työläisiä,
mutta subjeluskuntalälsenä tekee
helätä vett»UI^... laiskoja; hoilaavia
jätkiä. Kirjassaan "Kolmen Törä.
pään tarina" hän kuvaa v. 19.18 val-lankumoukseii
: aikuisia tapauksia.
Hänen pyrkimyksensä o n kohota
tässä teoksessaan luokkien yläpuo­lelle,
mutta eiSönnlstuu siinä täy­dellisesti.
Joka onkin aivan luon­nollista.
Yrittää esittää asiat "rea.
llsesti". mutta koko ajan kirjailijan
myötätunto on lahterlen, puolella.
KUn häh kuvaa punaisia; tekee hän
sen seuraavalla tavalla: "Antaa ny-kertyä,
molemmin puolin, paljon. S i ­tä
.väljempää tulisi» sitä enemmaii'
riittäisi eloon jääenilic oimea jä
rikkautta, parempaa elämää, tasa­j
a k o a . . . " läten Haanpää kuvaa e-rään
työläisen ajatuksia vallanku.
mouks.esta Ja työräen pyrkimykds-tä.
Antaa siis tavallisen porvariston
esittämän kuvan työläisestä — se
vain hisiaveilee rikkautta j a tasaja-
Ima ja laiskoja päiviä. Haanpää jat­kaa
edelleen punakaartilaisten k u ­vausta:
'fBaskaastl talsivaan k i ^ i .
nalaumaah matoi ejSilys.Ja Iamaw-nus
. . . toivoen saavansa Jättää
talkki,. • Jättää komeasti veren ja
tuhkan tidvaan..;." Raskaasti talsi­vaan
"kaplnalaumaan"! Me snnmär-rämme
kyiUn, selvästi, mitä por­varisto'
tarkoittaa käpdnalaumalla:
ärjestymätontä. Villiä ja työstävää
jonkin rikkaan porvarin tyttären
kanssa... Mitä yhteyttä on nokU
seUa työmiehellä pääoman omista-
Jan tyttären karissa? Et mitään.
Tällaisella asian käsittelyllä el; ole
mitään todellisuuspohjaa. Se on
vain keinotekoinen rakennelma, kir­jailijan
yksööillsen pyrkimyksen 11-
lusionl, joka näkee täpatikset vain
omissa mielikuvissaan. Todellisuu­dessa
sellaista ei ole.
Yleebsä työväen kirjailijoiden vir-heenä
, on individualismi, yksilölli­syys.
He- eivät voi vapautua yksi­löllisyydestä.
He kuvaavat vain yk­silön
sankarillista taistelua, joka lo­puksi
sortuu, mutta jättävät ku.
vaukslssaah kokonaan huomioon ot­tamatta
joukot; • massojen suuren,
merkityksen tapausten kulussa.
Eivät oie työväenkirjaHljat vielä
tälläkään hetkellä pystjmeet vapau­tumaan
tästä harhasta. Se kum­mittelee
heSlä yhäti Viimeksi Suov
messa ilmestyneessä, tj^öläiskirjallija'
Otto Oinosen kirjoittamassa kirjassa
Tienhaarassa esiintyy sama ep^oh.
dbnmukaisuus. Tässäkin kirjassa
nokinen, vallanktmioukselllngn työ­läinen
tutustim rikkaan professorin
tyttäreen ja lopuksi saa .tuon
tön! Kirjoittaja tekee vielä tästä
porvarillisesta naikkosesta kommu­nistin
käden käänteessä. Toimivat­ko
työläisnuoret Suomessa tälläkin
hetkellä ptovarillisten tyttöjen kans.
itunhissa.- ; ^ ''l^j^^
I Hunanin maäkunhassa; Jossa. !BW-lunin
Ja muiden punaisten partisaa­nien
Jcukko-osastot toimlVat Ja joka
nyt on tullut kapinaliikkeen keskuk­seesi,
oit tilanne vieläkin: jännittyi
aeemiA. Näiden lisäksi toimii vielä
satoja "punaisten pistimien", "pien­ten"
Ja "suu;i^n puukkojen", "van­hojen
veljleK*' y.m. joukko-osastoja
Shandunlssa. Henanlssa, Hubeissa'
Ja Anhoissa.sekä laaja kapinaliike^
on käynnissä Syltshyonlssa j a mu.
hamettllaisten taistdu. Qansun maa'"
kunnassa;- Kaikki tämä tapahtuu
talonpoikaisten' jatkuvien luonnon*-
voimaisten joukkoesiintymisten pbh?
jaUa. :• - • •>: ~
Rinnan- tämän kanssa taloudelU'!-
nen. kriisi on iskenyt myöskin teoDt-suUskeskuksiin.
Hopean kurssin |eb.
lenemiden,' Joka oh johtanut tuon­nin
supistumiseen uUminäUta, bn
saattatout Kiinan teollisuuden hsn^in.
kriitilliseen tilanteeseen; koska sillä
el olä käytettävänään omaa teolli­suutta.
Kaksi kblmattaosaa Shang-hain
myllyistä el työskentele, kbslka.
Uai|iw* Saan jm in>)B«lcvartetfi.
3131 ntalauin
Tonavan Aallot
. Frnest Paananen
3122 Hennäastä Poijät
Hjarmaveden: Bannallai
Sh^iaani trio^. "
3130 Kesäilta.— E n Koskaan
v o i unhoittaa sua
Elokuun Enuttamo,
-''•••U-.--• ,, Valssi
ÖtlSB^'Ku\itambBsä -Venä^^
E r i e n Sannalla
3121$' Tanssit Tarvaisen
Torpassa v
- . Eijfc^an,Polkka_ ,
Hlski Salomaa» Koomikko
8111 Häät Bemi^ssa.
Dalilmannln.- Faärtit
308tF'Savonpiiah Amerik-
: feäfän Tulo
^Jo.rv M n e n!i0ri,ämiät PiknekissS;, .
'.'SOt^P Vanhanpijan > ,^blkka :
<f^..'i»,fia0l45F=Agkon,#olmiä>^^ \
Kiina ei voi tuottaa Canadasta vlT^
jaa. On' olemassa vaara; että loput­kin
pysälUyvät. Viimeisten; kuulEan;.
slen aikana ovat kaikki Shan^aln
silkkikehräämöt keskejiitäneet tyÖs>
kentelynsä. Myöskin tupedckätöilia-ta
on alettu sulkea. PuuvHläteolli^
suus el kj^ene ostamaan puuvilfi»
Intiasta. Miltei kaikki kutomatJefa>
taat Bänkoussa jä muiäsa kieskufe>
^issa seisovat Sadat kauppa, j a 11-
nanssiiiikkcet Peipingissä, TJantsfc-oissa
yjri. kaupungeissa likvidoivat
toimintansa. K a i ^ tämän tukäe-
?ena on. että sodat tuhaimet teul-
Usuustyöl^et, sekatyöläiset ja pltb-loitoimltsljat;
Joutuvat työttömiksi;
Ymmärtäen syntyneen tilanteen
liheuttaman uhkaavan vaaran, huur
taa- K i i n a n porvarista avukseen Nipiu
kinghi halutusta. Mutta minkälaik-ta
apua voi' tälle porviuistolle osoit­taa
hallitus. Jonka Johdossa vei,
Tshankaishi? Se völ ainoastaan jpr
listaa piiritystiloja, saattaa tykit j Jä
kuularuiskut.' talsteluvahniiksL
ryhtyä "suurvaltojen" tukemana t u ­kahduttamaan.'
Kiinan työtätekevien
joukkojen . -v^tii^nk^imoT^fe.spli^-''^a e:;
siintymisiä.
ms!& Nankingin hallituksen t(d-mentdteet
.ehrätr voi kultenkaiai xtäth
caistä kriisiä; Ne voivat johtaa Ja
kiertämättä Johtavat sdnoastaan vät-"
lankumouksenisien llikkeoi yhä v<^-
makkaampaan nousuUn koko Kiibaar
sa.- '' • • '
Bncbärest, Rumania. maallsk. 4.
^ Sudan Ja--Prsdiavan- asemien- välisslr.
lävrautatielläv iliBQitettum asetetun
pommin^ niikä- räjähti, pikajunan:
kulMessa, sen y lL Junassa- ilmpite^
taan~ bileen Vn.' tuhannen matkusta-»
. aa. Joista useat saivat vammoja.
Tiskarin Polkka^"
Irfso Kauppi^ iCodmiläco
3123P Mil&o i a Miina
Elämään Kyllästymi­sestä
31I4F Keaälaifcumerlta
Herra Adamson
8106F Pikku Liisa
Yhteinen Susannamme
SIOIP Ma Odotan Sua .
Mun Eukkoni Oh
Haalla
S083F Aika Poika
Laivan Kannella
8079P Talkoo Polkka
Honolulu
SOeSFVSjSman Anderson 1
Sjöman Anderson 2
3O07P O i Tyttö Tule
Meren Aallot Valssi
Q$0£^ Benkjussi Paii^iaa^
Sodasta
Herra Petteri
3058F K u l k i j ^ i Luota
J^oliannust^issifl Paksn>
lassa
3062F Salkolan Syntymft-kemUt
Eallaves
304336* L a n l u OQ. Qonl ja
Työni
HeitS. Hixolet Pois
S040F EnuSaiset Kottilassa
Helmi j ä Kalle
3032r Maailman Matti
. Bivakkä. Polkka
Jean. Thesiaf. Baritooai
3108F Tieni Kulkee ^
Mandaljaan
" NicBavo
d028F Mustalaisen Snrnlanlt^
Van&a Mu^alaiiaett '
S019F Oulun Susiteetissa
Pohjolan Hääe
3126F Laulu. Tulipunaisesta
Kukasta
NmjäMesteÄ Marssi
Saima Newlandl, Soprano
3098F Oi BaUadeeri
Oikeaan j a Vasempaan
30ff6P Tuomien Valkoiset
Tertut
**Vi1ja"—Hbisest*
Leskestä -
AfcseU Vaorinla. Bantoai
3085F KaÖnkä
Alasfai
3117P Hoo H« O H e i
Soiijbsen ByH^SVrasOi
Mattii Jvrva, BaritoMi
3096F Kylpynuttka
n t a pienessä kanpun»
Hannes Saari
3122F Mmsto
Arnyhanl
:3115P KesävirKstystä
' Armas Vanhaksi Jo
Käyn .
SlOdF Priki E&osiiia,. 1 osa
P r i k i Bfrosiina, H osa
3i)82F Juomarin Laulu
Lontoon Jenns
3088F Laivan Kannella
Uskoton > jä Petollinen
• Jnli.a4
SQ86F P u ^ V ^ g i n vLasilu^';;
• in-.; ;•(> VSrigai^-sJioti^nMesten.j-
SOSOFuiE^jän Ke^vät. .
1 , uKbrVeu J^ä^j
SaTSP Vanha Madrid ,
Koster Valssi
3G72P Sinikellot
Musta Bätsu
3065P Kehtolaulu
Merii^ojan Tervehdys
3064F Sonja
' ' i Raätälan SerenaadT.
3062B«^ 1Sani3wi^'^Ä^tsrb
Oi Mistä Saataisiin LCI j ; • i:
,Ei:.:,.ityyti^e3,,,
3086P M-eripojan Heilat;
Ghrj^ntemnm
3034F Volgan Äalibt
Tämä Maa
3013P Iloinen Meripoika
^ Kulkurin Masurkka
'3076P Viivin JenlAa
Pois SQrmet
Aino Saari
3075P Soita. Mustalainen
Soita ^
Kuutamo Yo.
3071P Venäläinen Kehtolaulu
Bahettei
3044Fu Mustalaisruhtinatar
Bigs Pieni
3039P Sbrafcumpujen Vaina.
iille
Tehtaassa ^
Jennie Anderson, Soprano
312bP Soita Somer, Hellä
Hiekka
Etsiessä
ViänS S(^. Tenori
3100F Sinä Sianoit
Hyvästi
3097P Kaunihin Keijukainen
Sotamiehen Laulu
3022F Säin Paljon Lutf^äSte
WsL Arnaahäin
Heilillein Ma. Laulelen
/ Otto PsTickohen, Tenori
3026F Viaporin Valssi
. Vängin Laula
3009F iLemminkäisen Laula
Föiät Kun E a i l i l la
Laulelee' •
: 3012F Näytelmästä Pol^a-
•• . l a i s i a - ; ^
Tuiiti Se T a v u t ti
Koivun Larvan
3fi05F Koriat Pojat j a Tytöt
Koskenlaskijan Morsia-
-•met;: '•
30Q8F Syystunnelma— K a n ia
Yks' lÄuäniai-ilta
30Q4F Laivapbikäin Laulu
.Yka[ Haamu Se&o .
Maijanan Ovella
3003F Älä Itk« Tyttöni Pieni
Vapaa Venäjä
3007F Ahssm Jukka j a Här­män
Haat
Matalasta Torpasta
;3006F: Kesä-Ulalla
Tuomet Valkeina
Kuiskii
;3G02P Äämtflaulu
Martti Similä» Baritoni
3054P Sepän Sälli
Jo» JCaikki Suomea
järvet " ^-
3048F Merimiehen Hyvasti-
• . .-.jättä . .;••/...•.•• •
Aamutunnelma
^804IF mrmän: Pojat
Märjalunnin.' Jussi
;8038P ffallin Janne
Ostarbn Tyttö
T O M ViJikaoja.
3112F jNa<??. 4 ^ p h l Sair
ij'-} Poikasen
! \& Hevoapäimen Hfiä-.
-^inatkä
:3l2;|P Kasakan Lätilu
Sotilaan'Lättfi|:
.JaUn.:Hoafa|Äii-S#':
3129P M i r r i Sairäs&aj jä-
Tiu, Tau, Tilhi
Marpman Oma. Mätti, jr
• " Satu Vuoresta*
Hilja Vitonen, Sop**nö
7
Lapsnuden Koti:
3000F Ssontalott Antti ja
Bannan järvi
Se O o l a n i ^ Sota
30:e^P Antti Tanssitti Mua
Paibjen. Poika
s.. Mastones, Soprattö-
3001F Kevätlaulu
Äiti, Äiti Älä Soima»
IMtihoksen Jannis
3024P .Tuomalaulu -
Merimies BidEkautta
Adolf Hovi. Tenori
3105FSuimfianSi8- Sorti' .
Ntioren Pöjäjr
Valtion Varsalla,
fiforssl'
SlÖSP&iarin Järvi
Milloin Baukka Onnen
Saan?
S056P Vappulaulu
- prjän Kei^t
Walfrid LeKtö, Tonotf .
3042P Aikoja Ehtosiä
HcSIini SoitteUi
Juha koskfla» Tenoti:
E9Q320ipop<)*ian; Vafe^
Eallä Aältonen^
Otto Lanrvoen, Baritoni.
3091F]UBiaun EpkäGut '
Sireenien Kukläessa
New Yorkin Lanlatalehet -
3119 K a r j ^ n ^ n ' M a i s s i
KuUatt Ylistys
WUIy Läzsen, I ^ r a e a Q ^ ^
3110P Muistoja Pohjolasta
Muistoja Synipnlaakr.
soäta.:. W m r Lsdrsen
3092F Elokuun KuntamÖK
.. Valssi
Säk:'järven Polkka
803SP EveKiaa Polfiibi
Unennäk^än Välssik
3031P Helmi, schottise
Viimeinoi Välssi-
303OF gyy^nnelmä. Valssi
Hamara, Fbläca.
3021E Yksfe. Vafasf
Heilani Kanssa, PbBdta
3620F TaikayS^
PohjalaispDndca.
3018F Lyytin: Polkka: — S a ­rat-
Poisi poIUca
Tyttöjen vienti
.30I5F Kaipuä. Yälstf
Kerenski
Efaner Ronka» Orkesteri
3125F tTnkarilainen Taiossi
:,: No. 5
-•Venäläinen Fantasia*'
Finnisk AB Star :Trib .
311GF Buusujen l^otens
• JSA- Sua Auttaa Tahdon
3113 Sotilaan Tanssi
jaönä^aöpir Valssi.
3102F Vadhaif Toverit, Vim
.::.:::.^ -Ltiiidbjr^Vähjsi- •
3089F FWil|MiiMe^ Voltti ;
äOSTF Sötr«tUn ElämS, vilisi
BäJarikaadeille; matfitf
3a38F YUr Aältbjeii, valssi-'
Tonavan- Ääliöt, väirt
•301 IF Eulicurin MasUrlJkä
Venäjä
•^-s. Laari ;Herri|Beii,'
' HämtoniUcB Ysoolb
l ä a t i a Ä S ) »
::: Itfujjjtojöir^-jlfäl&si! v . .
3068F' Salbii Bainsu, maöuifkks
: Kedkiyöh Valssi
3Ö51P Läm?iri Sotasi ' >
^Katkenneet Kielet,
Mätti Sode^an^ HiimBpiuibt
31CWF P u i i ^ a r j u v tVafe .
; Lerppieibraainah •'i^}
•• -^^r :.r-:.'RakuuÄjl ,l>olkkavv;-^"
Harmonikka kvartetti
^023F ^ÄauJjö; Vaisrf
Tihuri,^ Polkka
3«IöP Kevät Valssi
Vihuri, Poikka
Vioift Tncpeinen ja J. Rmtat
da&l HamtoaikkB ja Vinlo
3077F KuHcurin Serenaadi
Vanbanmaan: Sotiia^
30T4F Hollolan. Polkka
^ Hämärä Sotiisi
Stteiik Östman Orkesteri
3130F Elbknun Kuutamo,
• Valasi '.
: Kesä i l ta
3104F HonolUhiP Kuutamo.
Valssi- •
Merenheito. Sotiisi.
3099F Aamuintfn Roif-
Havndjsn Yo. Vslsit
3093F Taika Yo^ Lauhi
MaistalaiBen Kaipao'
?»095F Suru, Valssi
MbäkoVa. Marssi
S^ SoriaKBtl Orkesteri
3094F VenSiSaiear SniumarMi
Sonja. vV^sai •
3084F KansaihvSlinen Mari^
Va|wato Venäjä Marw
: ^abnit Öritesteri
30501? Sikerina änom. t&vS^
i a ; I öSa Jä ^ JS?
i3046F iSS, OksaHä 'HiintnidB
Valssi
S^aatr PoU&ä
SiDoinalaJneii Taite!fi/«-
• . YLtymS ;\ •
3128F Keiluva,Ia Pinnalla,
Polkka V
Kbkbi-Maailman VatÄ
TtuimIoif<. InstniBHBital
:--'l^Qaa»fe»M' ,
SOS"^ Mustalainen
Eäitolaiila
Cernmlua Soitto.krintetU
12056P Nuoret Neitoset; Vsl*
Gnolins^ Sotifei
i 2 f f™ Pikku Ystäväni,
Sotiisi
AaRöjen Kmungatar
lao^föF Kaiku. Masurkka
k o d i n Terveiset ^
12060F LSytplapsi, Valssi „ .
; Metsän Kaikuja, Valar
12014F Kultainen Valssi
Venäjän Kaunotar
1205iOF Suutele Minua. Vafcs
Luna (Knu>, Vatea
I2033P Mylly Synkässä
Metsässä
Naurava -^2ieitaja
T e h k ^ tllanlaenne allap /;
ViUPAUS «OirniEAL B i ^
;1196''St;;Anfoine: St;, ''''>.''' .^•'-••.; ' Mentrnsl-. One;