Vapaus, November 29, 1927

              Sivu 2 Tiistama, inarrask. 29 pinä—Tnes., Nov. 29 JNo. 155 — 1927
VAPAUS tr^jf^ momti^aea tyvnatSa •iaoa iiacslcasastuja. Omettrr Sadtn-fran.
Ost, f*"—'«•"'. tiisuiaa, fcetUrilUcaaa. tontataa Ja pctjaataiaa.
T O I M I T T A J A T :
S. a REOu, T. W. CAKtSOX B. A- TENHDNEN, B, PEHKO.VEN.
UtfOttTti «t the P<Mt OfOea Dcpaniacst. Ottawa, aa teeooi dat» mattCT.
VAPAUS (LiIxTtr)
Tfca ealf oqaa of FtaaUb Verixn ta ,Caaa4a. Pablubol !a Sadboiy. Onl-. ererr Uoaiar,
Taaadaj. Ve<!scwia]r, Tbaiadar «ad Tiiday. ^
TOAUSHINNAT:
' 1 Tk, 6 k k , » J O . 8 k k . « . 7 5 Ja 1 k k - $1JW. — YluJjrraltoatia Ja Saoaieea aeki IDBO«11«
•IfcoaaiUe: 1 »k. $6M. « k k - $3J0, 3 kk. tJM Ja 1 kk. tlM.
1LM0TUSHIS.VAT VAPAUDESSA: 7
KaimaHmotokaet flJO knta, tlJOO kakai kertaa. — ArioliittooaBseaoilmolBkaet SOe. paJtutQissu. —
maMasmanoilnialskact SOe. kerta, tlXO 3 kertaa- — Syntjiaäno«itak.et UJO kerta. «2-00 3 kmaa. —
Aiiacroasiotakset UM kerta. »3.00 fcUal ksrtaa- — Kiit»«lmotakaet «jOO kerta. — KBolemaajlmotok-
«)t «2X0 kerta. SOe. liaäaukaa kUtoaUoaeeJu tai aiai«u>»irtjrltä. — HalotaaatSe«lo» Ja oMieilaxHokaet
» e . kertt. 11X0 kebaa kertaa. — rOapäiaJIaJoltaiiea Ja Uaiotoiafenttanrlea oo, »aa4ittae«a. lilietettara
fbaocaahiau ctakäteen. TUaakaia. Jaiu ei aesraa raha. ai lulla lähettäaiääa. pailai aauoueatea. JoUla
Ic&teea aialst ilmotaluet p i t i i «Ua koattoriau kello U . ilauatrmiapiiTäa cdeUiacai arkipiiriaä.
Vapaodea taiaitaat ZJbertr Boadiac 33 I^orae Street. Pakclia S36V.
Vapaodaa koattori: Uberty Baildiof. 33 Lorae Sl. Pdbelia lOM. Pottloaota: Box 69. Sodbary. Oat.
* Ceaeral advettlaiac tatea Tie. per eol. iack. Uiaimao cfaarce for aiaiJa ituertioa 7Sc. Tbe Vapaaa
\M thm bett »dTertiala» nMdiom aajOBf ike FtaaUh Peopla te Caaada. ^
Joa ett* laUlola takaaaa aaa vaataoau eaalmiiaeea kirjeeaeeaae, Uxjottaksa Bodelleea liikkecaboiujaa
fMaooBaUiaeHa aiaiellä: J. V. KANNASTO. liikkeeoholuja.
Vastusta jäimme iriinKaikaiset otteet Telvoittavat
me^ tarmokkaampaan
' Canadan ammattiliittokongressin
Edmontonin konventsionia johti
konservatiivinen senaattori taantu*
muksellisten virkailijain kanssa.
Siellä suunniteltiin hyökkäys kom*
munistien eroittamiseksi yhdysvalta-.
. laisen emäjärjeston A.F.L. johdon
ja Wall kadun määräyksien mu­reaan.
Siellä suunniteltiin, että tä­mä
hyökkäys alkaa Torontossa. Heti
senjälkeen Toronton ammattineuvos-tossa
ajettiin läpi sääntöjen muutos,
jolla tähdättiin kommunistien nu­jertamiseen.
Kaksi kertaa on jo
yritetty ajaa läpi kommunistien
Uloshäätämbpäätös, mutta toistai­seksi
epäonnistuttu. Työläisnaisten
liiton osaston jo kykenivät eroitta-maan,
josta on seurannut järjesty-neitten
työläisnaisten kiihtyminen
johdon taktiikkaa vastaan.
' Edmontonin konventsionissa; myös­kin
/ hylättiin yhteisen konferenssin
pitämistä esittävä ponsi, jolla täh­dättiin
yhteistoimihtaan n.8. "kan­sainvälisten**
unioitten ja Yleiscana-dalaiseen
Työväenliittoon kuuluvien
unioitten kesken, sekä Canadan ta­loudellisen
liikkeen keskittämiseen
yhtenäisen toiminnan keskuksen
kautta. Tätä hylkäämispäätöstä seu*
rasi ryntäyksen järjestäminen epä­toivoiselle
hyökkäykselle canadalais-ta
uniokesktistaa vastaan, ja että
täinä taistelu eaisi julkisen kärjisty­neen
kamppailun luonteen, mobili­soitiin
Torontossa lakko ^tilanteen
ja suhteitten kärjistämiseksi.
Kommunisteja ja yleensä "kan­sainvälisissä"
unioiissa olevia vasem­mistolaisia
sekä canadalaisia unioita
vastaan käytävän taistelun johtaja
James Simpson kokosi sitten taantu­muksellisia
yksilöitä ja pikkuporva­rillisia
juutalaisia kansallisia jär­jestöjä,
jotkajcieltäytyivät yhteistoi­minnasta
yhteis^sä rintamassa —-
Canadan Työväenpuolueessa — sekä
nyt perustivat federaattiselle järjes-töpohjalle
pyrkivän Ontarion t Itse­näisen
Työväenpuolueen kilpaile^
maan Canadan "^Työväenpuoluetta
vastaan.
Näitten edesottamisien johdosta
• Työväenpuolueen Toronton keskus-neuvosto
antoi paheksumislauseen
Simpsonille ja kieltäytyi pitämästä
kunnallisvaalieir ehdokaslistan etu­nenässä
hajoittajaa. -
Heti tämän jälkeen panivat Simp­sonin
kannattajat ehdokkaat Cana-
:.dan Työväenpuolueen ehdokkaitten
vastapainoksi,' ja ajoivat Toronton
ammattineuvostossa Työväenpuolu­eesta
eroamispäätöksen läpi, sekä
Simpson itse lähetti erokirjeensä
Canadan Työväenpuolueen Ontarion
jaoston tp. komtiealle ja kansallis­komitean
puheenjohtajalle. Täten
osoitettiin, että salainen hajoitus- ja
saboteeraustyö oli tullut ratkaisevas­ti
siihen, mihin sillä oli tähdätty
pitkin matkaa.
Yhteinen rintama kuitenkin säilyte­tään,
hajoittajat epäonnistuvat
Nyt oli meillä kommunisteina va­littavana
kaksi tietä: Helpoin tie
olisi ollut jättää yhteinen rintama
hajoamaan j a panna kaikki ener­giamme
puolueemme rakentamiseen,
sekä voittaa puolueemme jäsenyy­teen
muutama sata yhteisessä rin­tamassa
meidän varmoja kannatta
jiamm^. Toiselta puolen tuli katsoa
siihen tosiasiaan, että yhteisen rin
taman säilyttämisellä yhdistyi kaik­ki
todellisesti luokkataistelukannah
la olevat yhä edelleenkin, kuten va­semmistolaisten
vaikutuksen alaise­na
olevat n.s. "kansainväliset" unio-osastot,
Fabian Society, Earlscout
Labor Party, Työläisnaisten liiton
englanninkieliset osastot, joiikko
kansallisia unioita j a työväen veljes-järjestöjä
y.m. Hman epäröimistä
puolueemme seisoi entisellä eteen­päin
pyrkimyksen tiellä, varmana
isuurempien saavutuksien kristalloi-tumisesta;
Luokkataisteluliikkeen kokonais­etujen
pohjalla joutui puolueemme
siis ratkaisemaan taloudellisen ^ ja
poliittisen taisteluhansikkaan vas­taanottamisen
hajoittajia vastaan.
Tietäen että työväen poliittinen tie-toisuustaso
on vielä alhainen ja sii­hen
yhdistyy tällä betkellänjs. väl^
aikainen porvarillistuminen, jossa
tuuditetaan työläisiin petolliset har­haluulot
ja yksilöllinen "automo­biili-
kuume" >i— välinpitämättömyys.
Tietäen samalla että harhaluulojen
tmestalu<>kkatai8telukannalle herää
yät ja sen puolesta kamppailevat
kaipaavat yhtenäisyyden ja kokonai­suuden
tukea, voittaakseen väliaikai­sen
epätoiVoisuuden toimintaan näh­den.
Nämä, ja monet muut seikaC
huomioon ottaen meidän tehtäväm­me
oh ponnistaa yhteisen rintaman
poliittisen koneiston, Canadan Työ­väenpuolueen,
säilyttämiseksi ja ra
kentämiseksi.
Viimeiset tapahtumat ovat pakoit-taneet
Työyäenpuolueen Ontarion
maakunta jaoston tp. , komitean kut­sumaan
ylimääräisen konventsionin
koolle uuden,vuoden päiväksi. Mei­dän
on avustettava sen^ järjestämi­sessä
ja valmistauduttava siihen,
t Kansallisessa , mittakaavassa on
pjrriitävä yhdistämään, eri maakun­tien
järjestöt kansalliseen konvent-sioniin
keväällä, toimivan johdon
muodostamiseksi ja voimien kokoa­miseksi
koko. maata käsittävään yh-tdseen
rintamaan. Näin työsken­nellen
tulemme osoittamaan, että
hajoittajain toimenpiteet eiyät ole
kyenneet työväenluokkataistelurinta-maa
murskaamaan, multa luopioit-ten
itsensä kohtalo on tuntematon.
Por\'aristolIe rengin palveluksien
tekijät eivät voi tämän päivän työ
väenliikettä estää menemästä eteen­päin.
— A. T. H.
tx^ksessa selitetään, että sosialide­mokraattien
uusin petosteko on tuo­lein
näyte sosialidemokraattien har-jottamasta
työläisjoukkojen pettämi­sestä.
'
"Olisin voinut toivottaa 'onnellis­ta
syntymäpäivää' paljoa sydämel-lisemmin
Neuvostoliitolle, ellen oli­si
lukenut Roger Baldwinin raport­tia."
Näin sanoo tunnettu liberaali
Heywood Broun The Nation-lehdes-sä.
Mitä oli siinä Baldwinin, toisen
tunnetun liberaalin raiportissa? ky­syy
toverilehti Toveri ja vastaa:
Siinä kerrottiin kuinka neuvostoval­ta
pitää lujalla kädellä kurissa vas­tavallankumouksellisia
vehkeilijöitä.
Brandonbsa, Manitoban maakun­nassa,
viime tiistaina toimitetuissa
kunnallisvaaleissa sai työväki sata­prosenttisen
vaalivoiton, kun työ­väenpuolueen
ehdokkaat, kaksi val­tuustoon
ja yksi kouluneuvostoon,
tulivat uudelleen valituiksi. Viides­tä
vaaleissa valitusta valtuusmiehes-tä
sai työväenehdokas Roy. Davis
toiseksi ja Harry Spafford kolman­neksi
suurimman - äänimäärän ja
Alex Caims tuli valittua kouluneu­vostoon
ilman äänestystä, kun hä­nelle
ei oltu asetettu vastaehdokas­ta.
— Tuonlai^t vaalivoitot ovat
työväelle tervetulleita, jos ne saa­daan
selvällä luokkaohjelmalla käy­dyn
vaalikamppailun ja työläisten
luokkatietoisen kannatuksen tulok­sena.
."Suuret näyttävät suurilta vain
sälöin, kun me olemme polvillam
me; siksi nouskaamme", on nähtä­västi
tuntematon tunnuslause Ame­rikan
työväenliiton virkailijoille,
jotka ovat polvillaan presidentti
Coolidgen edessä, kerjäten avustusta
kaiv(>styöläisille. Kaivostyöläisten
tulisi pakottaa heidät nousemaan
polviltaan tahi sitten asettaa heidät
seisomaan päillään, lausuu Daily
Worker.
• * •
Amerikan työväenliiton varapu­heenjohtaja
Matthew Woll julisti,
että mikään ei miellyttäisi työnanta­jia
PTipTninän kuin nähdä Yhdysval­tain
työläiset järjestämässä työväen­puoluetta.
Ei mikään muu kuin
nähdä heidät seuraamassa Matt-hew'n
neuvoa ja äänestämässä jre-publikaanista
ja demokraattista puo­luetta.
Yhdyavaltaia Wprker«-k(Mnmanisti-puolueen
toimeeniiaiMTan keaknako
mitean lauannto
Huomioita ja huomautiiksia
Kuten ^^kaisemmin on kerrottu,
esittivät Hampurin kommunistit so-siaUdonokraateille
minimiohjelman,
jonka toteuttamisen perustalla ehdo­tettiin
yhteistä toimintaa jrfampurih
senaatissa,' jossa kommunisteilla ja
sosialidemokraateilla on enemmistö.
Sosialidemokraattiset johtajat hyl­käsivät
kuitenkin kommunistien esit­tämät
ehdot buol^ siitä, että
l E a i k k i työläiset puoluesuuntiin kat­somatta
kannattivat Jkommnnistien
tekemää ehdotusta.
Tämän jälkeen järjestettiin Ham-pnrissa
kommuzustien toimesta am­mattiliittojen,
kommunistisen ja so­sialidemokraattisen
puolueen edusta­jain
neuvottelukokous, jossa kom­munistit
esittivät, että he ovat val­miit
kannattamaan sosialidemokraat­teja
senaatissa, jos sosialidemokraa­tit
sitoutuvat toteuttamaan edes muu­tamiakaan
proletariaatin perusvaa­timuksia.
Sosialidemokraattiset joh­tajat
menettelyllään saivat' tämän­kin
kokouksen työn tuloksettomaksi
ja neuvottelukokous keskeytti työnsä
tekemättä mitään työläisien yhteis­rintamaa
lujittavaa päätöstä. Kom­munistien
taholta annetussa ilfno-
Sotalaki on julistettu Coloracfossa!
Kansallinen ^aarti on asetettu liik­keelle.
Useita lakkovahteja on mur­hattu
kuularuiskujen tulella. Kolmi­senkymmentä
raatajaa on" haavotet-tu,
Icahdeksan vaarallisesti. Valtion
sotilaat j a komppaniain aseistetut
hurtat valtion virkailijain komenta­mina
ovat kääntäneet kuularuiskuja
aseettomia lakkovahteja vastaan.
Kyynelkaasupommeja, lentokoneita,
kuularuiskuja, kaikkia "sivistyneen"
sodankäynnin välineitä käytetään
parhaillaan lakkputunei^a hiilenkai-vajia
vastaan. :
Rockefellerin Colorado > toistaa
uudelleen verisiä traditsionejaan.
Nyt. vuonna, 1927 toistuu vuoden
1914 verilöyly. Demokraattipuolu-een
kuvem., Adams, kadehtii enti-
.'Sen republikaanisen kuvernöörin ja
vuoden 1914, verilöylyn johtajan
Aminonsin, veristä ihainetta. Avoin
sota on jälleen julistettu Amerikan
työläisiä vastaan: j a jkoko Amerikan
hallinnoUinen koneisto injunktio-neja
mätkivistä oikeuslaitoksista a-sejoukkoihin
saakka on otettu käy-
'täntöön noita hiilenkaivajia vastaan
sen tähden, e t t ä he ovat^ rohjenneet
^kapinoida' teollisen orjuuden tyrän-riiutta
vastaan.
V Tämä on j otain enemmän kuin
vain' paikallinen työmaataistelu. Se
on enemmän kuin hyökkäys Colota-doii-
työläisiä vastaan. Se on Enem­män
kuin ainoastaan hiilenkaivajain
taistelu. '
Työläisten oikeus järjestäytyä ja
ylläpitää lakkövahdintaa on vaalea-laudalla.
Oikeus j ä t t ä ä työpaikkan­sa,
taistella välttämättömien elineh­tojensa
puolesta — oikeus lakkbu-tua
— on väa'assa.
Coloradon söta työväenluokkaa
vastaan on vaift yksi osa yleisestä
hyökkäykseistä . työläisiä vastaan
kaikkialla Yhdysvalloissa; Avoimen«
pajan intressit, suuret korporatsio
nit, ovat päättäneet yleisestä hyök­käyksestä
tällä hetkellä. Injunktio-neihin,
pyssyhurUiin, sotajoukkoihin,
kuularuiskuihin ja kaasupommeihin
nojautuva hallitus -— sellainen on
Amerikassa vallitseva kapitalistinen
diktatuuri kaikessa alastomuudes­saan.
Injunktionit, pyssyhurtat, val­tion
sotajoukot, kansalliskaartit,
kuularuiskut, lentokoneet, myrkky­kaasu
— nämä ovat nykyajan orja-voudin
ruoskia, joilla Amerikan
kaipitalismi murskaa lakkoja, hajot­taa
lakkovahtilinjoja, ja pakottaa
lakkoutuneet raatajat takaisin työ­hön.
• Tämän suurten tepUisnusparoonien
raa'an avoimen sodankäynnin joh
dosta Workerspuolue kutsuu kaikkia
työläisiä, erimielisyyksiin katsomat­ta,
rientämään Coloradon lakkolai­sia
tukemaan. Kun vastassa on
hallint^ injunktionikomennon, polii­sien
j a sotajoukkojen kautta Penn­sylvaniassa,
Qi^ioAA, West Virgini
assa, Indianassa, Massachusettsissa,
New Yorkinsa me kutsumme ko­ko
työväenliikettä asettumaan . yh­dessä
puolustamaan oikeutta järjes­tymiseen,
oikeutta lakkovahdintaan,
oikeutta kieltäytyä työstä j a lakkou-tua
pj^rempien elinehtojen puolesta.
Kun ruoskana meitä vastaan käy­t
e t ä ä n demokraattien injunktioneja
iNevr Yorkissa, republikaanien i n -
junJctioneja^ Pennsylvaniassa j a ase-:
voimaa demokraattisen kuvernöörin
virkakaudella Ohiossa sekä republi­kaanisen
kuvernöörin virkakaudella
'West Virginiassa^ samoin kuin vaih­dos
republikaanisesta Ammonista
demokraattiseen Adamsiin on osot-tautunut
kokonaan hyödyttömäksi,
me kusumme kaikkia työläisiä toi­mintaan
työväen oman voimaJdcaan
puolueensa, työväenpuolueen, raken­tamiseksi
tarkotu^seUa tehdä loppu
nykyisestä kahden puolueen järjes­telmästä,
jonka vallitessa työläiset
äänestävät valtaan. ensin • republikaa­nisen
lakonrikkojan ja ^itten demok­raattisen
lakonrikkojan, mutta aina
isäntien puolesta j a heidän omia e-tujaan.
vastaan. '
TyöIäisetT Nouakaia Coloradon
lekkolaiala tukemaan!
Ryhtykää ayuatamaan ja puolaa
tamaan kaivöstyolalaia Pennaylvani-aaaa,^
Ohiosaa ja''^ Weat Virsiniaasa!
Taiatelkaa injunktionihallintaa
vaataani >'
Vastatkaa injnnktiöneiliih joukoin
niitä rikkomalla!
Torjukaa ae teollinen orjuua, jo
hpn heidät yritetään kytkeä ase­voimin!
Taiatellcaa kapitaliatiata diktatuu
ria vastaan!
Alas isäntien hallitua!
Taistelkaa työläisten j a farmarien
hallituksen puolesta!
A M E R I K A N WORKERS. KOMMU­NISTIPUOLUEEN
TOIMEEN­P
A N E V A KESKUSKOMITEA
Puoluekoneistosta
Moskovan "Pravda" kirjoitti loka­kuun
20 p:nä: Yksi tärkeimmistä
tehtävistä," minkä suorittaminen ta­kaa
puolueemme voimien j a taistelu­kunnon
lisääntymisen, on puolueen
sisäisen demokratian järjestelmälli­nen,
vähitellen joka päivä toteutettu
kehittäminen. Puolueen sisäisen de­mokratian
kasvun oleellisimpana i l ­mauksena
on pidettävä epäilemättä^
sen kontrollin kasvamista, jota puo­lue
jäsenjoukot toteuttavat puolue­koneistoon
nähden. Juuri"- tähän
suuntaan kehittyvät puolueen sisäi­set
suhteet rakennuskautena.
Päättäväinen —valintaperiaatteen
toteuttaminen, järjestelmällisesti to­teutettu
puolueen valittujen elinten
selostnsvelvollisuus puoluevalitsijain
edessä, puoluejäsenjoukkojen erino­maisen
laaja tutustuttaminen kaik­k
i in vähänkin huomattaViinv.poliitti-siin
•tapahtumiin -ja puoluejohdon
toimenpiteisiin, — kas sellaisissa
merkeissä on puolueen sisäisten suh­teiden
kehitys tapahtnnut viime vuo-
Se, joka puolueen sisäisiä suhtei­t
a arvioidessaan j ä t t ä ä huomioonot­tamatta
tämän prosessin,-— se j ä tl
t ä ä huomioonottaniata mitä suurim­man
poliittisen i n e r k i t y l ^ n : omaa-vian
ilmiön.
Puoluekoneiston demokratisoimi­nen
on yksi tärkeimmistä tehtävistä,
joka päivä. On luonnollista, ettei
tässä _ suhteessa' ole tehty kaildcea,
mitä pitäisi tehdäj j a etta' puolueen
sisälläkin löytyy byrokraattisia vir­kavaltaisia
kasvannaisia, vaikkei l i ­kikään
siinä määrin kuin valtioko­neistossa.
.
^ u t t a tästä toaasiasta johtuu vain
se, etfö on e n t i s t ä / tarmokkaammin
toimittava puoluekoneiston paranta­miseksi,
sen joustavuuden lisäämi­seksi,
sen toimintakykyisyyden te­hostamiseksi,
mutta siitä tosiasiasta
ei suinkaan johdu, e t t ä pitäisi tais­tella
puoluekoneistoa vastaan.
Puoluekoneiston hajottamistyö on
koko puolueen epäjärjestykseen
saattamista. Juuri tämäA takia
täytyy puolueen mitä vakavimmalla
tavalla vastustaa kaikkia yrityksiä
puoluekoneiston järjestyneisyyden
repimiseksL
Trotskjlainen oppositioni käy
järjestelmällisesti taistelua puolue­koneiston
epäjärjestykseen- saatta.
naiseksi j a samalla puolueen hävittä­miseksi.
Jo X i n puoluekokouksessa
vahvistettiin XIII puoluekonferenssin
päätöslauselma, jossa sanottiin:
"Trotskin johtama oppositsioni on
esiintynyt puoluekoneiston särkemi­sen
tunnuslauseella j a koettanut
siirtää valtiokoneiston byrokraatti­suutta
vastaan käydyn taistelun pai­nopisteen
puoluekoneiston "byro­kraattisuutta"
vastaan. Sellainen
summanmutikkainen arvostelu ja
yritys puoluekoneiston suoranaiseksi
halventamiseksi e i voi objektiivisesti
viedä mihinkään muuhun kuin vai-tiokoneiston
irrottamiseen puolueen
vaikutusvallasta j a valtioelimien e-ristämiseen
puolueesta".
XIV puoluekokous j a XV puolue­konferenssi
palasj[vat tähän kysy­mykseen,
jolloin edellämainitut pää­tökset,
jotka tov. Sinovjev, Kamenev
y.m. silloin hyväksyivät, oltiin jo
pakotetut asettamaan "uuden oppo-sitsionin"
edustajia vastaan, jotka
siirtyivät trotskilaisuuden puolelle.
Nykyisenä vaihekautena on "puolue,
koneiston särkemisen tunnuslause"
oppositsionikoplan "ohjelmassa" en­si
tilalla. Mutta juuri sen ttS^iz, e t tä
puolueen sisäisessä demokratiassa on
päästy visseihin saavutuksiin, juuri
sen takia, että puoluekoneiston toi­minta
on tullut entistä iialjoa enem­män
puoluejäsenjoukkojen kontrol­lin
alaiseksi, juuri sen takia että
puolueessa tapahtuu puoluekoneiston
juuri t ä -
223 Secord St. Port Arthur, Ont.
Jokaisen kämpän eli valitsijajoukon
pitää maksaa lähettämänsä edusta­jan
matkakustannukset, kuinka he
kullakin kämpällä sopivat. Kokous
alkaa yllämainittuna päivänä kello
10.30 aamulla. y '
L . W. I. Union of Canadan
Arthurin piirin aluekomitea/
TIEDOKSIANTO
L.W.I.Union of Canadan tp. ko­mitea
ikokouksessaan marraskuun
23 päivänä päätti tiedottaa jäsenis­tölleen,
että union delikeitiltä, Tuu­re
Koskelalta on otettu union de-likeittioikeudet
pois hänen sopimat­toman
käytöksensä j a esiintymisensä
takia union delikeittinä. Samoin
päätettiin peruuttaa hänen jäsenjry-tensä
union jäsenenä, kortti nume­ro
6038, siihen asti kun hän selit­t
ä ä asiansa union. kanssa j a lupaa
parantaa nykyisen käytöksensä. '.
L. W. L Union of Canadan
toimeenpaneva komitea.
Timmins, Ont.
Joe Niemen kämpältä, Mattagami
River
demokratisoituminen,
män takia oppositsiooni kohtaa ja
tulee edelleenkin kohtaamaan tällä
alalla vielä paljoa päättävämmän
vastarinnan kuin aikaisemmin.
Puoluekoneiston järjestelmällinen
parantaminen, uusien voimien jär­jestelmällinen
nostaminen johtavaan
työhön ennen kaikkea puolueen, työ-läisaineksesta,
joustavan, mitä kiin-teimmillä
siteillä puoluejäsen jouk­koihin
sidotun koneiston täydellisen-täminen,
— k ä s sen puolesta taiste­lee
puolueemme. Niin ^ kauan kuin
oh olemassa; kapitalistinen maailma
ympärillämme," n i in kauan kuin dik­tatuurin
vallitessa rakennetaan so
sialismiä pikkuporvarillisen väestön
ollessa enemmistönä, — ei puolue
voi eikä sen tulekaan "vetelöittää"
koneistoaaan,. heikontaa (puolueen,
järjestöllistä luustoa. Se vain~voi
j a sen tuleekin tarmokkaasti työs­kennellä
tämän koneiston paranta­miseksi
j a sen entistä suuremmassa
määrin hedelmöittämiseksi puoluejä­senjoukkojen
taholta.
Oppositsioni käy nyt kärjistettyä
taistelua puoluettamme vastaan; se
käy ankaraa sotaa puoluekoneistoa
vastaan; se "perustelee" teoreetti­sesti
puoluekoneiston hävittämisen
välttämättömjryttä", koska sen tar­koitusperiin
kuuluu . puolueen e-päjärjestykseen
saattaminen koko­naisuudessaan.
Mutta sillä tavoin toimien luo op­positsioni
. samaan aikaan oman "ko-neistonsaV,
oman puolueensa koneis­ton,
puolueen koneiston, ^oka perus­tetaan
taistelua varten lieninin puo­luetta
vastaan. Tämä täytyy ym­märtää,
jos trotskilainen oppositsi­oni
kehityksensä alkuasteilla, asetta,
en puoluekoneiston puoluejäsenjouk.
koja vastaan, ei vielä perustanut
uudeir puolueen koneistoa, niin nyt,
kehityksensä "korkeimmalla asteeU
l a " se tämän tekee. J a tämän takia
on oppositsionin taistelulla puolue­koneistoa
vastaan erikoismerkitys.
Puolueemme vastustaa hajotustyön-tgkijöitä
päättävällä tavalla, i^uolu-eemme
. tulee eteenkin päin kulke­maan
puolueen sisäisen demokratian
t i e t ä , hävittäen b3nrokraattisia kas­vannaisia
puolueesta, saaden uusia
saavutuksia laajojen puoluejäsen­joukkojen
kontrollin toteuttamisessa
koneiston suhteen.
Mutta puolue ei salli oppositsionin
perustaa toista puoluetta, jonka tar-kotukseksi
tulee \taistelu Leninin
puoluetta vastaan.'
Tämä Niemen kämppä sijaitsee
Mattagami-joen varrella, 11 mailia
ylöspäin Timminsistä. Täällä kat­kaistaan
16 jalan paperipuita kuu-den
sentin hinnasta kappaleita ja
työskentelee työssä noih' 70—80
miestä. Puiden ollessa yli 12 tuu-maisia,
maksetaan niistä 12 senttiä
kpl. Metsät näyttävät yleensä tääl­lä
_ olevan . huononpuoleisia, joten
[täälläkään ei näytä paljorjk hankki­van
kevätpätsäykseri varalle, joka
tulee tietenkin entisen tavaq. mu­kaan,
j a silloin ei ole töitä saatava­na
useampaan^ kuukauteen ainakaan
näillä ympäristöillä.
Mitä tulee järjestötoimintaan täl­lä
kämpällä, on toiminta ollut koko­lailla
vilkasta; on ()idetty työkoko­uksia
j a ylimääräisiä. Jäsenkorttien
tarkastuksissa on ilmennyt, että täl­lä
kämpällä on 60 prosenttia; järjes-tjmeitä,
joten olisi vielä paljon jär-jestämistyötä
tehostettava metsä-työläisten
keskuudessa.
On muuten surullisena havainto­na
huomattu, että tällekin kämpälle
on sijoittunut sellaisia miehiä, jotka
ovat olleet alas. polkemassa järjesty,
neitten työläisten vaatimuksia Hawk
Crieek Lumber komppanian kämpil­lä,
täällä Mattagami-joen varrella.
Ja kun saimme näistä tiedon, niin
pidimme ylimääräisen kämppäkokö-uksen,
jossa ilmeni, Ä t ä Matti Täh-tihen^
on jäänyt rikkuriksi tovereit­tensa
kanssa edellä mainitulle käm­pälle,
järjestyneitten työläisten j u ­listaessa
kämpän lakkotilaan.
Yleiseksi päätökseksi tuli, e t t ä em­me
halua työskennellä rikkureitten
kanssa_ samalla työmaalla, mutfa tä­mä
herru lupasi lähteä heti seuraa,
vana aamuna, jonka päätöksensä
hän täyttikin. Ja lisäksi häneltä
otettiin pois L. W. I. U . of Cana­dan
jäsenTcortti "No. 4363, joten
pyydämme, etenkin delikeittien ot­tamaan
tämän huomioonsa. Tämän
lisäksi ilmeni vielä kaksi miestä, A .
Norgooa ja j . Lahti, jotka kerto­muksensa
mukaan olivat työskennel.
leet yllämainitulla'kämpällä jonkun
aikaa ensin mennessään tietämättä,
e t t ä kyseessäoleva kämppä oli l a i t e ­tilassa,
mutta nämä yllämainitut
miehet katuivat tekoansa j a pjjysi-vät
kokouksessa anteeksi rikostansa^
jonlca olivat tehneet työläistoveräi-tansa
kohtaan, lupauksella, etteivät
toiste tule näin menetteleUiään. Pit­kän
keskustelun j ä l k e s i päätettiin
näille kahdelle miehelle antaa tekon­sa
anteeksi, joten keholtamme mui­takin
tovereita kohtelemaan heitä
tovereina edelleenkin.
Ja lopuksi haluaii huomauttaa
metsätyöläisille, että meidän tulisi
vähän varovammin suhtautua sellai­siin
kämppiin, jotka on julistettu
lakkotilaan, ettei n ä i t ä ainaisia ereh­dyksiä
tulisi, vaan seisoisimme näi­den
päätöstemme takana kuin yksi
kaikkien ja kaikki yhden puolesta.
J ä yhtyisimme kaikki metsätyöläis-ten
järjestöihin. — Yksi joukosta.
liJiVJ. Union of Cana­dan
tiedonanto
L.W.I.Union of Canadan Port
Arthurin ympäristön aluekomitea
kokouksessaan marraskuun 23 päi­vänä
päätti Jcutsua koko aluetta kä­sittävän
neuvottleukokouksen Port
Arthurin ^osaston talolle joulukuun
25 päivänä alkavaksi. Tällä alueella
olevaa jokaista kämppäperuldcaa ja
kämppää kehoitetaaii valmistamaan
alustuksia J a esityksiä kokoukselle,
sekä valitsemaan edustajana Ne
kämpät jotka eivät voi lähettää e-dustajaa,
nin voivat lähettää alus­tuksensa
suoraan union sihteerille.
PÖYTÄKIRJA
• tehty J . Mäen kämpällä m a r ­raskuun
13 pnä, 1927.
1) Kokouksen avasi Eero Perkiö
j a valittiin puheenjohtajaksi Toivo
Taipale j a kirjuriksi alleldrjoittannt.
2) Keskusteltiin kuukausipalkasta
j a päätettiin, että alixomaksi kuu­kausipalkaksi
vaadimme 60 doll^na.
3) Päätettiin, että ensimmäiset
kaUa työhön, ilmoittavat kokouksen
päätöksen isännistölle.;^
; 4) P ä ä t e t t i i n ' p i t ä ä heti kokous,
jos ei i s ä n t ä ;suostu - meidän vaati-muksiin.
• v-/.-
5) Valittiin kolmihenkinen kämp^
päkomitea. ^'\,.;. ^ '
6) Otettiin esille keräyslista Co­loradon
lakkolaisten avustamis^i
IPortAittiirmaotisial
YöretkiUS.: Lauantaina joulukuun
3 päivänä esitetään Port Arthuria
osaston näyttämöllä kappale Yö-retkillä.
Kappale on F . Hyrskeen
kirjoittama 4-näytöksinen hnvinäy.
telmä aviomiesten elämästä, nimestä
päättäen heidän yöretkistään, mitä
he vielä hyvinä aviomiehinäkin te­kevät.
S. J . osaston työkokous on sun-nuntaina,
4 päivän illalla. iUkää u-nohtako
saapua tähän tilaisuuteen
sillä jokainen jäsen pitäköön velvoU
lisuutenaan käydä kokouksessa, eikä
ainoastaan muutamat....
Union jaseulle. L.W.LUmo of
Canadan jäsenille on huomioon o-tettavaa
e t t ä Port Arthurin alueko­mitea
on kutsunut koko aluetta kos­kevan
neuvottelukokotöcsen Port
Arthurin osaston talolle joulukuun
25 päiväksi, alkavaksi kello 10.30
aamupäivänä. Kaikkien union jä­senten
j a kämppäperukkojen tulee
ottaa tämä huomioonsa ja alkaa val­mistamaan
kokoukselle esitettäviä
asioita.
Martin Hendrickson. Vanha puo­lueen
veteraani j a yksi puolueemme
vanhimpia puhujia, Martin Hendric­kson
on saapunut paikkakunnallem­me
ja tulee pitämään luentoja n-seammasta
eri aineesta. Seuratkaa
tarkalleen paikallisia ilmoituksia ja
saapukaa joukolla kuulemaan hänen
luento jaan, sillä vanhastaan jo tun­nemme
että Martin luennoi» ovat
selviä ja valaisevia.
Keräys. L.'W.I. Unio of Canadan
taholta pantiin paikallinen keräys
toimeen John Mattilan hyväksi, joka
on ollut jo useamman kuukauden
sairaalassa, sairastaen keuhkotautia
j"a njrt hän on vartoomassa pilettiä,
päästäkseen Suomeen sairastamaan
koska luulee että hän siellä vielä
voisi parantua. Keräys tuotti $29.
30 josta kiitos lahjoittajiUe.
Sakotettiin viinankeitosta Axel
Kataja Ware townshipistä oli polii-sioikeudess^
syytettynä viinankeitos­ta.
Poliisit, jotka olivat menneet pai­kalle,
olivat löytäneet 8 gallonaa
happanemassa olevaa mäskiä ja
raaka-pineita keittoa varten. Kata­j
a tuomittiin kuudeksi kuukauddisi
vankeuteen.
Nuorison kasvatuksesta. Arthurin
j a Williamin sotilasintoiset ovat pi­täneet
kokouksen entisessä Y.M.C.A
rakennuksessa, jossa oli pohdinnan
alaisena ollut partiopoikaliikkeen
laajentaminen kaksoiskaupungeissa.
Puheissa todettiin että kaikki kau­pungin
liikemiehet ovat luvanneet
täydellisen kannatuksen ja avustuk­sen
tämän liikkeen eteenpäinviemi­seksi,
sekä samalla todettiin kuinka
tärkeää on j u u r i tämä liike saada
voimakkaaksi. Valittiin erikoisia
virkailijoita t ä t ä liikettä varten sekä
vakituisia virkailijoita.
Mitä me työläiset vastaamme tä­hän,
annammeko mekin nuorisomme
ottaa osaa tähän tai .teemmekö ol­lenkaan
mitään tämän tilanteen kor-.
jäämiseksi? Jos koskaan niin nyt
meidän pitäisi antaa enempi huomi­ota
tälle kysjrmykselle. Me emme
voi kilpailla porvarillisen partio-poöqaliikkeen
kanösa, iriuodostamalla
kaikkia mukavuuksia näille nuorille,
sillä meillä ei ole siihen tilaa eika
varallisuutta^ mutta me voimme teh­dä
selväksi nuorisolle, etenkin mei­dän
omille joukoille mikä on par-tiöpoikaliike,
j a mikä on: sen tar-koituSi
Jos 'kaikki lasten vanhem­mat
jo; kotonaan selostavat tämän,
niin- silloin läpsemmekin ymmärtä­vät
sen vaikka ei meillä omissa toi­minnoissamme
olisikaan tarjota
heille kaikkia niin täydellisesti kuin
on näillä porvarillisilla yhdistyksillä.
Pioneeri-osasto ja kommunistiset
nuoriso-osastot vilkkaaseen toimin­taan
j a kaikkien lasten vanhempien
on velvollisuus auttaa heidän toi-jpintaa,
voidakseen heille muodostaa
toiminta niin mukaansatempaavaksi
kuin mitä meikäläisissä oloissa on
mahdollista. Työläisten lapset pois
partiopoikaliikkeestä, olkoon sota­huutomme.
— - J .
Ita
^^^^^^^^^^^
Työolot; ovat meidän farmareiden
keskuudessa tämän talven aikana
hyvip kuivat. Tämän ympäristön
kämpillelcään ei ole enää toivoa.
Jappareilta on heidän urakkamaa-rästaän
katkasua vähennetty puolel­la.
Näinollen kai useammilla käm­pillä
on katkasu suurinmiaksi osaksi
suoritettu sulan aikana. Muina tal-miehet,
jotka alkavat kuukansipai:l^*<>*^*'^^^^^ ^^Lnt
la kotoa poissa pari kolme kuukaut­ta.
Vaikkapa ei tällä 'aikaa olekkaan
j a autettiin vointimme mukaan.
7) Pöytäkirja päätettiin lähettää
julkaistavaksi Vapaudessa ja In-dustrialistissa.
.
kokottksen^^i^
. r Eero / e r i d ö , kirjori-