1925-02-28-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sini2 Trfinantafna, helmik. 28 p,—Sat, Feh. 28fli, 1925 VAPAUS STsodbuiyBsa, Ont, Joka tiirtai. tonrtai ja l«u«trf. T o i m S t t a J s t : A. B. MIKELA. ASVO VAARA. VAPAUS iLiberty) nie only organ of Pinni«h Worker» in Canada. Pob- Babed in Sodbury, Ont., every Toeaday, Tboraday and ' ' ' S ^ S c r e d at the Post Office Department, Ottawa, M second class mattcr. ' . General advertising ratcs 75c per coL inch, ' Jö-nimom charge for sin^c insertion 75c The 'J^pao* is the best advertising medium among, the ranisn People in Canada. - • ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA: Naimailmotukset 11.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa. Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma. Nimenmuutosilmotukset 50c kerto, $1.00 3 kertaa. Syntymäilmotukset |1.00 kerta, $2.00 3 kertaa. Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa. Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu Kiitoslanseelta tai muistovärssyltä. Halutaantiedot ja osoteilmotnksetSOe kerta, $1.00 kolmekertaa. . Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa. lähetettävä ilmotoshinta etukäteen. . • TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk. II.5D j a yksi kk. 75c. Yhdysvaltoihin jaSuomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk. $8.00 ja kolme kk. $1.76. Tilauksia, joita ei seuraa raha, e! tb.1a lähettämään. paitsi asiamiesten joilla oh takaukset Mussolinin määräykset , Yhdysvaltain oikeuslaitoksen päämies siis vain juoksi Mossolinio asialla. *Tait8i Venäjällä** Heti kun Dawessuunnitelma tuli tunnetuksi, selitti» vät kommunistit kautta tnailman sen todellisena taiko* tuksena olevan — ei ainoastaan Sdcsan työläisten, .vaah kaikkien maiden työläisten täydellisen orjuuttamisen «nonen sukupolven ajaksi. Sitävastoin -riensivät sosia Jidemokraattiset petturijo^jat teepnäisellä ilolla Ja tyytymyksellä taivuttamaan niin saksalaista kuin muidenkin maiden työväestöä alistumaan taistelutta mokomaan orjanelämään ei ainoastaan omaksi elidcaudek- Tiintain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla konttorissa lauantnina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. Vapauden konttoriv ja toimitus: Liberty Bldg Lome St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont. Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i persoonalliselta niniellä. J . V. XANrTASTO. Liikkeenhoitaja. Yhdysvaltain oikeuslaitos Mussolinin Juoksupoikana Presidentti Coolidge on nyt armahtanut Carlo, Tres-can, tunnetun italialaisen työväen johtajan. Juttu on siksi kuvaava näyte nibta katalista keinoista, mitä nykyinen mätä yhteiskunta alentuu käyttämään huoma-tumpia työväen esitaistelijoita vastaan,^ ettäi sen kulku ansaitsee tulla meidänkin lehtemme lukijakunnan muistoon palautetuksi. Tresca oli New Yorkissa ilmestyvän 11 Martello («Vasara») nimisen italiankielisen työväenlehden toimittaja. Hänet tuomittiin yhden» vuoden ja yhden päivän vanlceuteen Atlantan kuritudiuoneessaeentähden, että lehdessä oli ollut eräs syntyväisyyden rajottamista koskeva ilmotus. Tuohon rikokseen n^den oli ran-gsiirtus niin järjettömän ankara, että jokainen heti ym< märsi hänet tuomitun ei tuosta rikoksesta, vaan Italian hallituksesta julkosemainsa karvaitten arvostelujen joh-doeta. Kanne Trescaa vastaati nostettiin Daughertyn ollessa Yhdysvaltain ylisyyttäjänä, ja t u ^ p a sentään on edes Yhdysvalloissa ollut toista y^isj^ttajä^ joka dlisi niin alhaiseen vainoon ryhtynyt. Daugherty laski vainukoiransa Trescan kimppuun Italian Wä6hingtoniB-sa olevan lähettilään pyynnöstä T - niin ainakin dn jul-kisnud< »98 yail^ttVj, ja mahdollisesti tulee tutkimus tämän seik$n selviin saamisdcsi. toimeenpantavaksi, ellei presidentti ota Italian lähettilästä suojelukseensa ja selitä häntä etuoikeutetussa asemassa olevaksi henkilöksi, jonka toimintaan oikeuslaitoksella ei ole valtaa sekaantua. Jos lähettiläs' on toiminut sillä tavalla kuin hänen väitetään tehneen, ei hän ole sitä tehnyt omasta alötteestaan, vaan on hänet pantu liikkeelle hallituksensa, s. o. pääministeri Af tM5p/iRmmäära^ solmia oli Trescan lehdessä pidelty säälimättömän ko-vakätisesti. Eräs Trescan kirjotus otsikolla «Alas yksinvaltius » oli ollut erityisen räikeä ja niitä henkilöitä loukkaava, joille se oli tarkotettu. Multa Yhdysvalloissa ei ole mikään rikos huutaa «Alas yksinvaltius», enempää kuiii vieraan hallituksen haukkuminenkaan kuinka rumasti hyvänsä. Jos se oli si rikos,-olisi irlantilaisten lehti Gaelic-Americati^ aikoja usitten lakkautettu ja sen toimittajat viety tyrmään. Tällä perusteella siis ei käynyt Trescaa syyttämiiaen. Mutta Trescan lehteä ,8ilmäillea3äänoii^^ urkkijat löysivät eräästä sen numerosta syntyvasyyden rajottamista koskevan ilmotuksen. Moisten ilmotusteh julkaseminen sattuu olemaan kiellettyä New Yorkin valtiossa, vaikka syntyväisyystajotuksen asianajajain aikakauslehteä siellä vapaasti myydään, ja senhän luulisi olevan tehokkainta tuon aatteen ilmöttamista. Poliisihurtat hyökkäsivät Trescan kimppuun, raastoivat hänet sellaisen tuomairin eteen, joka kyllin suu rella kauhulla arvosteli hänen «rikostaan» — tuon ilmotuksen julkasemista! - - ja tuomitsi lianet liittoval tain vankilaan. Vastalauseita tosin sateli seka syntyväisyyden ra jottajain puolelta että niideii, joilla oli Mussolinista sama käsitys, kuin Trescallakih, Vieläpä muutamain «vapaamielisten» porvarillisten sanomal^tien, jotka käsittivät häntä itse asiassa rangaistun poliittisten mie lipiteittensä ilmituomisestaj»^ Asia saatettiin vihdoin presidentti Coolidgen korville. Hän ei kuitenkaan tahtonut loukata asianomaista tuomaria, vapauttamalla Trescan kaikesta rangaistuksesta, vaan lyhensi hänen tuomionsa kahdella kolmatta-osalla. Pitkään aikaan ei ole edes epäilty jonkun vieraan maan hallituksen käyttäneen Yhdysvaltain oikeuslaitosta välikappaleenaan poliittisten vihollistensa rankaisemisessa. Mussolinille tuo on aivan ominaista. Koko mailma tietää, millä väkivallan- keinoilla hän estää julkisen mielipiteitten ilmaisun.omassa maassaan. Kun hän i Yhdysvaltain ylisyyttäjänä. tapasi nudien sellaisen kuin Harry Dau^erty, ei ole ihmetelävä, ettei hän jättänyt käyttämättä tilaisuutta hyyäl^een. Yhdysvaltain valtiovirasto on k>^Iyihin vastannut, että ei olisi «yleisen edun mukaista» ilmaista, miltä taholta ifamanto Trescaa- vastaan alkuperäisestl tditiin. Mutta eipä sitä ole tarviskaan sen selvemmästi ilmaista. Siitä jokainen arvaa sen tehdyn Italian lähetystöstä ja seen, vaan sitomaan siihen jälkeläisensäkin aina äui-siin aikoihin. Ja nyt riemuitsevat suurkapitalistit helposti saadusta voitostaan. Rohkenevatpa ilmaista riemunsa niin avoimesti, ettei moista suorapuhebuutta ennen ole kuultu muualla kuin suurkapitalistien salaisissa istun noissa suljettujen ovien takana. Nyt on Commefce and Finance nimisessä amerikkalaisten raharuhtinasten^ äänenkannattajassa sanasta sanaan näin kuuluva korkeaveisu heidän nykyisen vai ta-asemansa ihanuudesta: €MaUman siirtyessä vuoteen 1925 olemnu tulleet satojen miljoonien terveruumiisten orjien omistajiksi — meillä, on kiinnitys suorastaan jokaisen Euro pan m.aan, PAITSI VENX- • JXN, sekä nykyään elävien että vielä syntymät-tornienkin elämään. Meille tulee juosta jollatta-maan jos-ei juuri kuttavirta, niin sitä vastaava arvo kauppatavaroissa. Käyttämällä hyväksem me nykyaikaisen kapitalismin nimellä tunnet-ma keksintöä, me voimme noita arvoja kasata sellaisella tavalla, että pystymme niiden avulla muokkaamaan koko mailman mieleiseksemme. Rahalla — ja velkaorjäin. työllä.* - Tämä harvinaisen avomielinen lausunto määrittelee ihan prikulleen mailman nykyisen tilantden. Ihmiskunta kokonaisuudessaan on rahavaltiaitten kuristuksia — kuristuksessa niin voimakkaassa, ettei sellaista otetta ' ole ollut alamaistenpa kurldcuihin kellään muinaisajan kuninkaalla eikä orjaisännällä. Mailman työväestö täll^helkelläpn kahleilla airoonsa sidotun kaleeri-orjan asemassa — kaikkialla muualla, paitsi Venäjällä. Viime vuosikymmenen ajalla on ridiavalta keskittynyt muutamain yhdysvaltalaisten suurpohattain käsiin, jotka käyttävät tuota itsevaltiuttaan Dawessuunnitel-man, koti- ja ulkomaihin myönnettyjen teollisuus- y. m. lainojen, ja kaikkien maiden hallitulaien välityksellä — paitsi Venäjän. Toinen rahasäkkien äänenkannattaja viime heinäkuulla selosti hallituksien aseman seuraavasti: . «Rahavalta ^on aina johtanut valtiolliset asiat Ennenaikaan rahainiehet toimivat peitetysti, tunkeilematta näkösälle. Nyt he hallitsevat avonaisesti. Amerikkalainen rahavalta on todelli-suudia riippumaton politiikasta^ 'se on voima^ joka ainoastaan näennäisesti on minkään hallituksen alamaieuudessa.:^ Miksi suurkapitalismin täytyy pitää kyntensä irti Venäjästä ja jättää se poikkeusasemaan, sen tervejärkiset työläiset — noylen satojen miljoonien «terveruumiisten orjien» joukossa on,v näet, tervejärkisiäkin — aikaa myöten tulevat ymmärtämään, huolimatta sotsiali demokraattisten, tuplajuulaisten ja muiden .petturijoh tajien valheista ja parjauksista. Silloin kun he sen ymmärtävät, alkavat he ajatella muunkin mailman laittamista samaan onnelliseen poikkeusasemaan, missä Venäjä jb on. Elämää ja elämän jäljennöstä On olemassa elämää ja on olemassa elämän jäljen niistä. Elämä on sellaistaV jossa ainddn kaikki väittä mättömät tarpeet hilevat kunnollisesti tyydytetyiksi, ja missä myös ihmishengp^ terveet pyrkimykset pääsevät toivomaansa päämäärään. ' Elämän jäljennös on sellaista, jossa kieltäytyminen on j okapäiväistä ja j o ^ kieltäytymisestä huolimattakin on puute alituisena perheen jäsenenä; kuluttaen vähitellen ihmisestä kaikeh jalomman puolen kehitty misen mahdollisuudet, johtaen vuosien kuluessa vähittäiseen tylsistymiseen; sammuttaen lopulta itseluotta muksen ja elämänuskon. Työläisen elamä on jäljennös. todellisesta elämästä. — Työläinen on ihminen, mutta ihminen ilman oikeuksia ja ihminen, jolla on vain velvollisuudet, mutta ei oikeuksia, ,.on jäljemiös ilimiseslä. — , Luonto ei tunne kuitenkaan'jäljennöstä. Se tuntee vain suuren ja monipuolisen elämän ja sen keskellä korkeimman ja ylevimniän Äuodon: tApmen. Luonto valittaa elämän k^kuudessa vallitsevasta vääryydestä. Se valittaa lakiensa rikkomisesta ja sutb rien ihmisjoukkojen uhraamisesta r^anliimolle. Mitä tekee työmies? Uskooko työmies elämän suureen vapauteen, mihin suuri luonto hänelle tietä viitoittaa? Siihen vapauteen, missä ei .voi myöskään velvollisuuksia paeta, mutta missä myös ihmisoikeudet kuin luonnonlain välttämättömyydestä kaikille kuuluvat Elämän suureen vapaiiteen pääsemisen didot perus tuvat joukkotahtöon ja yksimielisyyden suureen voimaan.''': Liity siis -tyoläistoveri järjestöön, ja nouse sen avulla poljietusta alennustilastasi oikeutettuun elämään! Hiton'liunnie Berliinin kouluissa on ^rm^ettuppetlamaanoppilai' ta t»9umn,. eikä se kuulu olevankaan vähimmän miellyttävä oppiaine lapsille. Täällä valistuneessa, ^valkoisessa Cahadassa koetetaan väii^lläcin ihmisten tappaminen saada koulujen opetusohjelmaan. Viime lukukaudetta yksistään Vanhan Berliinin koulupiirissä oppi 2,600 poikaa ja tyttöä taitaviksi ui> mareiksi päteyien uimamestarien johdolla. Telidassoliit pekttairat porvaristoa Banskan sanomalehdistS kokonaisuudessaan, siihen luettuna ''sosia-iKstinelAin''- sanomalehdistS, on ryhtynsrt Imrjaan taisteluun kom-muitistipupluetta vastaan. Epäile-inättä tämä taistelu on osa yleisesi tä-kommunisteja vastaan laaditusta spEasuunnitelmasta. Päätarkoifek-sena on peloittaa pikkuporvareit^ ja yllyttää halfitnsta lisäämään ^ ja saattamaan johdonmukaiseen ratkaisuun kommunistien' ahdlsteleml sen. Ei mllcään ole niin hyvä synnyttämään pelkoa tavallisten ihmisten sydämissä, kuin 'kaikenlaiset järjettömät jaaritukset kommunismin kaubuista. Siinä tarkoituksessa jotkut sanomalebdet julkaisivat laajan "salaisen lentolehtisen", jonka muka ranskalainen keskuskomitea oli lähettänyt. Siinä tämän väären netyn asiakirjan kirjoittajat aluks selostavat kaikenlaisia kommunistien vehkeilyjä, jotka ovat suoranaisena vaarana valtion olemassaololle, j a lopettavat uskomattomilla hullutuksilla?,kuten esimerkiksi, että kommunistinen keskuskomitea maksaa tehdassoluille siitä, että ne hankkivat selostuksia, "tarpeellisia tietoja", j.n.e. Mutta kaikki' nämä artikkelit, ja lausunnot selvästi Hipaisevat kom-nranistipuolueen yhdistymisen ja kasvun sekä kaikinpuolin puoluetta lujittavien;, järjestöllisten toimenpiteiden aikaansaamaa todellista ja peittelemätöntä pelkoa. Otsikolla "Kommunistipuolueen Uusi Järjestäminen" alkoi "Temps' julkaisemaan artikkeleita, joissa selostettiin Ranskan kommunistipuolueen uudelleen järjestämistä teh-dassolujen perustalle. Näissä kirjoituksissa yrittää lehti ku^ta l u kijoilleen Ranskan kommunistipuolueen uudelleenjärjestämisen luonnetta ja mitä vaarallisia seurauksia voi koitua sellaisesta uudelleenjärjestämisestä. Nämä kirjoitukset osoittavat vihollistemme Kyvin käsittävän sen vaaran, että he voivat kadottaa vaikutusvaltansa työläisiin, huolimatta ' "sosialistia-ystäviltään saamastaan avusta. "TempsJ' alkaa valittamalla, että osastot ovat järjestyneet tehdasso-luihin: että siis kommunistinen puolue on. päässyt siitä vanhentuneesta sosialidemokraattisesta jär-jestömuodosta, jonka se peri sosia listipuolueelta. Jo varhaisimmista ajoista ovat äärimmäisen vasemmiston puolueet olleet järjestyneinä "osastoihin", jotka" j^autuivat Pariisissa piirit-tain ja maakunnissa kunnittain. Tällaisiin osastoihin voi päästä jäseneksi eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia, (joissakin tapauksissa työnantajia, porvariston edustajia, siten liittyi kommunistipuolueeseen), ja ns. "älymystö" eli intellektuaalit niissä usein" saavuttivat huomattavaa vaikutusvaltaa, olivat ehdokkaina kongresseihin ja asteettain alkoivat näyttelemääTt johtavaa osaa. . ; Kommunistipuoiue ' päätti muuttaa koko jutun. Tästäiähtein ei tule olemaan mitään osiastoja, niiden tilalle ovat tull€et tehdassolut ja solut kaivannoilla, rautatieasemilla y.m. työaloilla. , Täten -on puolueen sisäinen rakenne muodostettu työn muotojen ja tilanteiden mukaiseksi. Tätä edistysaskelta «i ole yksino maan aiheuttanut teoreettinen taipumus toteuttaa kirjaimellisesti Marxin opetuksia, vaan myös pyrkimys saattaa puolue enemmän- proletaariseksi monella eri keinolla, mutta etupäässä intellektuaalien k i - vuttomalla poistamisella puolueen piiristä. Tämä puolueen' proletaariseksi muuttaminen sekä sen saattaminen lähemmäksi pohjajoukkoja ei ole laisinkaan mieleistä "Tempsin" kaltaiselle porvariselle sanomalehdelle. Se tietää aivan hyvin, että tuo ei merkitse ainoastaan intellektuaalien poistamista puolueesta, vaan pikem^ miniän puolueen yhteiskunnallisen rakenteen muuttamista, ei niin pai' jon poistamalla^ sellaista ainesta, joHe ei ole tilaa - ^omicnunistspuolu-eessa, vaan saattamalla siihen suuria joukkoja koyahtyöntekijöitä. •Sitähän ne pelkäävatlcin, että kommunistinen järjjesto .?s^y^stuisi edelleen näiden pobjajot^bjen siihen suuremmissa joTikoisM liittyessä. Xun tulee kysjTnys toaasiöista, eivät he, edes salaaka^ pelkoaan siitä, että kommunisäpnölne järjestetään todella pölsevikäaseksi. Joitakin päi^fiä myjBhenamiri jdlkaäsee "Temps" pelokkaan kirjoituksen senjohdosta että;kommunistipuolue ori onnistunut niin hyvin noitta-maan kansan suosion. • Siiriä sanotaan: '''Kuten olevasta lausunnosta selviää, ön 'so-^ Int] viety luett^««^'Sj^3öka^ 'nii4tä on oma erikomeii;^^ Samaten on" tehty puolueen jäsenten suhteen. 1'odenriäköiseSti on 'Ä«ä mkea tyoI«is&me{ja, virinlkttT. aiei' diik silmitmme cJlMsi» Pafiiän' inäilla j a muilla 't^dllimnsalueilla:" Osoittaakseen, '«tta tämä <ei öle pelkkää uhkausta, vaan että -vaara todella on olemassa, on lehti paköi-tettu tuomaan jälki esimerkkejä. jotka todistavat paremmin koin mikään mau Rfffffkfl^ kommunisti-puolueen äsken muodostamisen solujen menestystä. Hitä syvimmällä suuttumuksella se kertoo, mitä kourallinen kommunisteja tehdasso-luibin järjestyneinä saa aikaan epä» edolUshnmissakin tilanteissa ja. paikoissa, joihin kukaan kunniallinen porvari ei olisi voinut uneksiakaan komnmnistisen vaUcntnksen kykenevän nlottsimaan. Lainaamme erään esimerkiii "Temps" lehdestä: Vielä muuan asiakirja, näjrttääksemme, minkälaisia ovat kommunistien käyttämät menettelytavat saavuttaakseen vaikutusvaltaa kansanjoukkoihin. Näin tapahtuu Berliez tehtaissa Lyonissa Noissa tehtaissa on 4000 työläistä, joita ei ole turmelleet -mitkään lak-koliikkeet, niissä oli tuskin kahta, kymmentä ammattiunion jäsentä. Heti ' kun kommunistinen ' "solu" muodostettiin, muuttui 'tilanne kokonaisuudessaan. Kun eräs nuori metallityöläinen erotettiin, otti solu valvoakseen hänen ~ asiaansa, ja päätti ryhtyä heti lakkoon siinä työpajassa, jossa erotettu työläinen oli työskennellyt ja jossa oli kaikkiaan kuusisataa työläistä. ,^ Lakko kesti iltaan saakka. Solu, tarkastellessaan joukkojaan, kerskqu tästä lakosta pienessä puolueen äänenkannattajassaan aivan kuin snures-takfn sotaliildceestä. Solu ei tietenkään kerskunut, se kanssa tehty sopimus, joka voimistuttaa Venäjää kanVaises^a idässä. vahvistaa Venäjän valtaa TyyneEä-morellä j a tekee mahdolliseksi Neuvosto- Venäjän alusmaiden taloudellisen kehityksen edistämisen kaukai-sessa idässä. Jos ei normaalisia suhteita olisi palautettu Venäjän keiksi kuin olivat neuvottelut Japa-tahtoi ainoastaan osoittaa toislssä+Tiin kanssa, .mutta saattavat ne työpaikoissa oleville jäsenille, m i ten voimakas tällainen tehdassolu voi olla. Ranskalaiset toverimme hyvin käsittävät, että soluilla on vielä monta heikkoa kohtaa, mutta tämän porvarillisen äänenkannatta-jan todistus on hyvin merkityksellinen,- eikä parempaa ylistystä voisi kuvitellakaan. Jos on olemassa vielä joitakin, jotka epäilevät pufolueen solujen perustalle järjestämistä, on "Temps"-lehden m i e I e n purkaus omansa poistamaan näitä epäilyksiä. Neuvosto-Venäiän ja Japanin välisissä neuvotteluissa oli vaikeuksia neljän eri kysymyksen johdosta. Ensiksi, Sahalinin saaren polgoisosari takaisinluovut-- taminen; toiseksi, . kysymys vanhoista /sopimuksista; kolmanneköl tsaarin aikuiset velat ja Venäjän kärsimät vahingot liittoutuneiden valtojen hyökkäyksen johdosta , ja neljänneksi, kysymys Sahalinin pohjoisosassa olevista hiili- sekä öljy-alueita koskevista toimUuvista. Nämä kysymykset ratkaistiin s i ten, että Japani kutsuu sotajoukkonsa pois Sahalinin pohjoisosasta niin pian kun. ilmastolliset suhteet tekevät sen teknillisesti mahdolliseksi, mutta ei missään tapauksessa myöhemmin kuin tämän vuoden toukokuulla. Vanhoihin sopimuksiin tehdään muutoksia, jos nähdään tarpeelliseksi uusien . neuvottelujen jälkeen. Ainoastaan Portsmouthin rauhansopimus . • (Venäjän-Japanin sodan jälkeen) pysyy voimassa. Venäjä on myöntänyt, että tällä,sopimuksella bn vain puhtaasti historiallinen merkitys, sen tärkeys Japanille olleÄ siinä, että se todisti Japanin voittaneen taistelussa tsaarin sotajoukot j a takasi Japanille suuren valtakunnan arvon. Sariialla kun Venäjä -tunnustaa tämän sopimuksen, kieltää se kaiken vastuunalaisuuden sen sisällöstä. Kysymys tsaarin veloista, samoin kuin molem- Tninpuolisista : korvausvaatimuksista, tulee käsiteltäväksi myöhemmin. Vaikein esillä olevista kysymyksistä oU toimilupien ratkaisu. Heti neuvottelujen alkaessa' piti Japani toimilupia sinä hintana jonka Venäjän tä3rtyy maksaa neuvostohallituksen No.2e hesä, Tovöissa ja Vapandesaa. Kuten ylläesitetyistä selostako ta käy selville, on Lauri HyÄ Suomessa kuulunut snojeKjajn i j . veihin- On oUut niiden kaamddea pyssyhnrttasakkien puolella, joft» yön pimeydessä hyökkäävät rauhallisten j a syyttömien-ihmisten kiam^ ja Japanin välille, ei Venäjä olisi puun. Me olemme usein k u ^ t voinut toivoa saavansa-takaisin oi-ttämän luontoisissa tapauksissa^^ keuksiaan Itäisen Kiinan rautatie- ^— ^ • hen. ^ : Japanille on isopiinuksella vieläkin suurempi merkitys kuin Neuvosto- Venäjälle. Japanilaiset käsittävät hyvin, miten tärkeä tämä liitto on, ja sopimuksen allekirjoittamista tervehti ääretön riemu J a panissa. Endmälnen ja tärkein askel Japanin ja Neuvosto-Venäjän suhteissa on otettu. Tulevaisuudessa voi odottaa tapahtuvan laajaa taloudellista yhteistoimintaa Japanin kanssa, josta seuraa Neuvosto- Venäjälle Tnahdollisuuksla kehittää taloudellisia tuotantovoimiaan ja antaa Japanille niitä raaka-aineita, joiden takia se on ollut kokonaan riippuvainen Amerikasta ja Englannista. ;^0n ilmeistä, että Yhdysvallatkin alkaa hiljalleen huomaamaan, TOI-ten epäedullista on sille, että se ei öle tehnyt minkäänlaisia- sopimuksia Neuvosto-;Venäjän kanssa. Neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa muodostunevat yhtä pitkäaikaisiksi j a vai-osottantua helpommiksikin. Itse asiassa on Yhdysvaltain ja Neuvosto- Venäjän välillä vähemmän riitakysymyksiä kuin oli Venäjän ja Japanin välillä. Jos Yhdysvallat a l kaa käsittämään, että Neuvosto-Ve näjän sisäinen yhteiskuntajärjestelmä on sen oma asia," j a että vieraan täytyy mukautua talon tapoihin, ei tule olemaan mitään estettä keskinäisen ymmärryksen rakentamiselle.— Karachan. NORWOOD^ MASS. tunnustamisesta, Japanin kärsimistä vahingoista j a Sahalinin saaren pohjoisen osan luovuttamisesta. Venäjä lausui olevansa valmis antamaan Japanille toimilupia samoilla ehdoilla kuin niitä muillekin on myönnetty, jä niiden rajojen sisällä se. pysjrtteB täs^ asiassa koko ajan. LppuUisesti hjrväksytyt ehdot ovat samanlaiset kuin kaikissa Neuvosto- Venäjän toimiiupasopimuksissa. Japanin kanssa tehdyn sophnuk-sfen"^ tärkeys on huomattavasti suurempi kuin mitä'siinä käsitellyt seikat osoittavat Sen kautta lopullisesti selvitettiin yilmeisetten jätteet liittoutuneitten -hyökkäykses- Venäjän alueelle, jotka jätteet Puniunen armi^a oli itse teossa jo selvittänyt. SahaEnin saaren takaisin luovuttamisen kautta jäa •Neuvosto-Venäjälle alle kuuluva entinen a l a n s a . Jälellä on vielä Bessarabia, mutta On ilmeistä että kun kerran Japani näki tarpeelB-söksl palauttaa- Venäjälle alle kuuluvan /alueen^ «iin ; B T ^ myos-kin<. j<Äa TDiri-: TOhkea; "vaän ;älloin kati se on varma avusta, tulee fauomiaamaan asemansa -"vailEeuden; • :•• • ",',•.. Japanin Icanssa tehty ^ i m u s , joka on lujittMiut Neuvosto-Venäjän asemaa "ITyyneUämerellä, on varoituksena myös Yhdysv^lhnlle, että äeltäytymäUä tekemästä sopimnsta ' VeavoSto-Venäjan 3amssa pahentaa ^ ^aan'dmaa ^asemaansa, hapatan . Tutki jakomitean raportti Lauri Hyytin asiasta^ Lauri Hyyti saapui Suomesta tähän' maahan noin kaksi vuotta sit-te, jolloin hänet hyväksyttiin Nor-woodin osastoon itsensä Suomesta hankkiman todistuksen nojalla. Tä män jälestä alkoi kuitenkin paikkakunnalla liikkua huhuja, joiden mukaan pialnittu henkilö olisi Suomessa kuulunut työväen pyrinnöltä vastustavien joukkoon. Väitettiin, että Hyyti on Suomessa ollut poliisina, kuulunut suojeluskuntiin y.m.s,-. ; M / ; ' - : - ' Näistä syistä joutui asia uudelleen Norwoodln osaston tutkittavaksi, joka valitsi toimeen komitean, minkä tehtäväksi- jäi Suomesta asian selyill^ ottaminem Nyt olemme saaneet Suomesta, K|>kemäeltä, Lauri Hyytin kotipaikalta, mainitun paikkakunnan työväenyhdistyksen ja nuorisoyhdistyksen leimoilla varustetun ja ,vilden mainittujen osastojen' virkailijain allekirjoittaman seuraavan selostukr sen: , "Aryoisa toimikunta: Mitä tulee kyselyynne Lauri Hyytin suhteen, niin on hänelle annettu luottamustodistus ilmeisesti väärä. Koska tiedämme, .että hän on täällä ollut poliisina ja.suojeluskunnassa, 'sekä muutenkin halveritavasti esiintynyt työläisiä ja työväenjärjestöjä kohtaan. Katsomme, että hän on sopimaton nauttimaan järjestyneen työväen luottamusta."- (Leimat ja allekirjoitukset.) Ylläolevan lisäksi selostaa eräs tämän lausunnon allekirjoittaneista tovereista seuraavaa: "Kirjoitan tässä^ vähän lisäselvitystä kyselynne johdosta. Mitä tulee siihen epäilj^ne, että Raition Työväenyhdistyksen leima on henkilöiden käsissä joille työväen asia ön vieras, niin siinä olette oikeassa. Nyt lähettämämme .todistuksen olemme variistaneet Kahden eri osaston leimalla ja virkailijain alle- Idrjoituksillä, että voitte huoletta siihen luottaa. , Tahtoisin viejä esittää teille seuraavan^ tehtävän, vaikkakin epäilien sen taottavan hankaluuksia, mutta kuitenkin uskon teidän tekevän voitavanne .yhteisjen asiamme ja oikean lupkkaturiteen ^lähyttäminä, »Täältä .Kokemäeltä kotoisin oleva Wilho Piiri pitäisi olla siellä Yh-dysvaltein puolella ja hänellä pitäisi oleman Kokemäen Kriurolari Työväenyhdistyksen antama todis^ tus, vaikka hän on yksi suojelija. Edellä mainittu yhdistys on noske-laistMi käassä. — -^^^ Punasin tervehdyksin, (Allcldrjoitus.) Huom.l Henkilöiden nimet" olemme jättäneet mmniteematta siksi, ettei tältäpiiolen' Atlannin. i>ääse ulkomaisesta | nosket y.in. kä^yroimään äkäläisaä tovereita vastaan. Edellä oleva asia oli esillä. Nor-voodin osaston kokouk^ssa - helmik. 15 pmä j a loätti osasto ykamiell-sesti erolttaa Lauri Hyytin Nor- ^odin"^ osastosta ja sen kautta Amerikan Työväenpuolueesta. Komitea velvoitettSn julkusemaan asä-selostoa Steenpais», 1 ^ den herrojen Idhkaseyan, ettejrät he ole ketään tappaneet Ovat I eivät €l ratkaise pääkysymystä. Kysymyksessä on se, taillä pBole» o r a t o l l e e t Me tiedämme kninia. ttdiannet rehelliset- työläiset, syyt-töminä. Joutuivat luokkakoston leimaa kantavien tuomioistuinten sua. mittaisen tuomion alaisiksi, juuri kaikenkarvaisten pikkuvaDtoisten ja. suojelljain ilmiantojen pemsteeDa. Lopuksi on tarpeellista vielä panna merkille sekin, kuinka noskelaj-set ovat auliita j a valmiita antamaan apuaan suojölijain joukkoon kunluneiUe henkilöille. Mutta ei. väthän » e ' Snoiiien nosket tieten-kään ole jälessä, työväestön pettämisessä, muiden maiden petturiveU jistään. Samaa reseptiähän he käyttävät kaikkialla. Toivomme, että järjestömme jäsenet ja yleensä luokkataistehin kannalla olevat työläiset kohtelevat Lauri Hyytiä ja Wilho Piiriä een mukaisesti minkä mainitut herrat ansaitsevat John Mäki, Lauri Palonen ja Otto Kulmala-^ (Norwoodin osast. tutkijakomitea.)' - j Osaston voimistelu- ja nrheihi. seura Yrityksen toimeenpanemat i l - tamat ovat maaliskuun 7 päivä lan. antai-illalla kello kahdeksan, Sno-malaisen Seuran huoneustoUa. Paik. kakunnallamme on vuosia tohninnt voimistelu- ja urheiluseura Yritys. Sen toiminta on ollut heikkoa jo parisen vuotta, mutta entisen mo. nivuotisen johtajan tov, E. Löppösen johdolla onkin seura lyhyellä ajalla edistynyt taasen entiseen kn. koistukseensa, ollen mies- ja nais-tovereista muodostunut seura. Nyt toimeenpantavissa iltamissa tulevat ohjelmaa esittämään-jniehet j a nai^t Siis joukoUa saapukaamme osanotr tajiksi, nähdäksemme Yrityksen nais- ja miesjäsenlen reippaat vapaa- ja telineliikkeet. Lisäksi on ohjelmistoon hankittu useammanlaista ohjelmaa, jpten illasta muodostuu nautintorikäs, sekä samalla innostamme runsaalla ^anotolla seuran toimintaa, yhf kasvavaan in-, nostukseen, sekä uutteraan työhön voimistelun ja urheilun edistämiseen osastomme • jäsenistön keskna-dessa. Työttömyys ja siitä .johtuva mie-itiskely aiheuttanut mielihäiriön. Torontossa asuva suomalainen K. Kanto on äkkiä tullu,t mielivikaistek-si. Lauantaiaamuna helmikuun 21" päivänä sai Kanto raivokohtauksen asunnossaan Peter-kadulla ja on siitä alkaen yhtämittaisesti raivonrint j a räyhännjrt useamman miehen silmälläpidon alaisena. Lääkärin lausunnon perusteella on hänen ai-vostonsa jollakin liiaksi kuormitettu, josta johtuu järjen sekaannus. 'Kanto on ollut useamman kuukauden työtönnä, mutta ei kuitenkaan äärimmäisessä puutteessa, sillä liS-nen toverinsa vaimo on jossakin ansiotyössä. Kanto on oleillut vasta vu.oden ajan tässä maassa. ^ Kaupungin kourujen huonekin ollen niin täytettynä, ettei K:lle saatu tilaa sinnekään, joten häntä täjrtyy hoitaa yksityisessä asunnos-. sa. • -••.',•.;..:• • Osnastalojen rakentamisia kannattavia asian harrastajia kutsultaan yhteiseen kokoukseen tiistai-iltana maaliskuun 3 päivänä kello kahdeksan Illalla Suomalaisen Seuran huoneustolle. Kokoukselle selostaa aikaisemmin valittu toimi-kunta, jonka huolena on ollut tämän kysymyksen kehittäminen ja mahdollisien tietojen hankkiminen aikaisemmin samallaisista yrityksistä, joita on ollut ja edelleen on käynnissä Amerikan suomalaisten keskuudessa.. Saapukaa siis joukolla kaikki, joilla on asian eteenpäin viemiseen innostusta. Sillä tässä kokouksessa, joko päätetään toimiin- •nan varsinaisesta alkamisesta tai sitte kysymys kuoletetaan. Menneitä huveja. Osaston kuoron konsertti hehnikuun 21 päivänä onnistui kaikin puolin kiitet-itävän hyvin.' Tilaisuuteen hankitta sisältörikas ohjehna esitettiin tyy-dyttävästi, sekä sen hanMnna^ oli käytetty tarkkavaisnutta, ai» mitään ala-arvoista ei esityksien s-sällössä ollut Erikoisesti huomiot» 'kiinnitti kuoron esityksien joukösss kaksi sanoiltaan mitä sisältörik^ia-- ta, kauniste, innostavaa l » " ^ ^ listuslaulna, nim. "KumouslaiUJr sekä **VaIo valtaa' ön" kumman^ ; säveltänyt tov. A . Palen. Nän» ovat lauluja, jotica knorojemme oö-iehnistoon* pitäisi tulla yhä y l ^ •miksi, ntamayleisöstä on kyDä^ vielä hyvin iiso osa sellaista, J<>» innostu köyialsdle, mitään tämättoäÖateJiÄJehnälle, ^ ^ ^ ^ »Irä tilaJsiradessB. tapahtnL
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, February 28, 1925 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1925-02-28 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus250228 |
Description
Title | 1925-02-28-02 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
Sini2 Trfinantafna, helmik. 28 p,—Sat, Feh. 28fli, 1925
VAPAUS
STsodbuiyBsa, Ont, Joka tiirtai. tonrtai ja l«u«trf.
T o i m S t t a J s t :
A. B. MIKELA. ASVO VAARA.
VAPAUS iLiberty)
nie only organ of Pinni«h Worker» in Canada. Pob-
Babed in Sodbury, Ont., every Toeaday, Tboraday and
' ' ' S ^ S c r e d at the Post Office Department, Ottawa,
M second class mattcr. ' .
General advertising ratcs 75c per coL inch, ' Jö-nimom
charge for sin^c insertion 75c The 'J^pao*
is the best advertising medium among, the ranisn
People in Canada. - •
ILMOITUSHINNAT VAPAUDESSA:
Naimailmotukset 11.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Avioliittoonmenoilmotukset 60c palstatuuma.
Nimenmuutosilmotukset 50c kerto, $1.00 3 kertaa.
Syntymäilmotukset |1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2.00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuolemanilmotnkset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
Kiitoslanseelta tai muistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotnksetSOe kerta, $1.00
kolmekertaa. .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttunnen on, vaa-dittaessa.
lähetettävä ilmotoshinta etukäteen.
. • TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
II.5D j a yksi kk. 75c.
Yhdysvaltoihin jaSuomeen, yksi 'k. $5.50, puoli vk.
$8.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, e! tb.1a lähettämään.
paitsi asiamiesten joilla oh takaukset
Mussolinin määräykset , Yhdysvaltain oikeuslaitoksen
päämies siis vain juoksi Mossolinio asialla.
*Tait8i Venäjällä**
Heti kun Dawessuunnitelma tuli tunnetuksi, selitti»
vät kommunistit kautta tnailman sen todellisena taiko*
tuksena olevan — ei ainoastaan Sdcsan työläisten, .vaah
kaikkien maiden työläisten täydellisen orjuuttamisen
«nonen sukupolven ajaksi. Sitävastoin -riensivät sosia
Jidemokraattiset petturijo^jat teepnäisellä ilolla Ja
tyytymyksellä taivuttamaan niin saksalaista kuin muidenkin
maiden työväestöä alistumaan taistelutta mokomaan
orjanelämään ei ainoastaan omaksi elidcaudek-
Tiintain lehteen aijotnt ilmoitukset pitää olla konttorissa
lauantnina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Vapauden konttoriv ja toimitus: Liberty Bldg Lome
St. Puhelin 1038. Postiosote: Box 69, Sudbury, Ont.
Jos ette mirrin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitaja.i
persoonalliselta niniellä.
J . V. XANrTASTO. Liikkeenhoitaja.
Yhdysvaltain oikeuslaitos Mussolinin
Juoksupoikana
Presidentti Coolidge on nyt armahtanut Carlo, Tres-can,
tunnetun italialaisen työväen johtajan. Juttu on
siksi kuvaava näyte nibta katalista keinoista, mitä nykyinen
mätä yhteiskunta alentuu käyttämään huoma-tumpia
työväen esitaistelijoita vastaan,^ ettäi sen kulku
ansaitsee tulla meidänkin lehtemme lukijakunnan muistoon
palautetuksi.
Tresca oli New Yorkissa ilmestyvän 11 Martello
(«Vasara») nimisen italiankielisen työväenlehden toimittaja.
Hänet tuomittiin yhden» vuoden ja yhden päivän
vanlceuteen Atlantan kuritudiuoneessaeentähden,
että lehdessä oli ollut eräs syntyväisyyden rajottamista
koskeva ilmotus. Tuohon rikokseen n^den oli ran-gsiirtus
niin järjettömän ankara, että jokainen heti ym<
märsi hänet tuomitun ei tuosta rikoksesta, vaan Italian
hallituksesta julkosemainsa karvaitten arvostelujen joh-doeta.
Kanne Trescaa vastaati nostettiin Daughertyn
ollessa Yhdysvaltain ylisyyttäjänä, ja t u ^ p a sentään
on edes Yhdysvalloissa ollut toista y^isj^ttajä^ joka
dlisi niin alhaiseen vainoon ryhtynyt. Daugherty laski
vainukoiransa Trescan kimppuun Italian Wä6hingtoniB-sa
olevan lähettilään pyynnöstä T - niin ainakin dn jul-kisnud<
»98 yail^ttVj, ja mahdollisesti tulee tutkimus tämän
seik$n selviin saamisdcsi. toimeenpantavaksi, ellei
presidentti ota Italian lähettilästä suojelukseensa ja selitä
häntä etuoikeutetussa asemassa olevaksi henkilöksi,
jonka toimintaan oikeuslaitoksella ei ole valtaa sekaantua.
Jos lähettiläs' on toiminut sillä tavalla kuin hänen
väitetään tehneen, ei hän ole sitä tehnyt omasta
alötteestaan, vaan on hänet pantu liikkeelle hallituksensa,
s. o. pääministeri Af tM5p/iRmmäära^
solmia oli Trescan lehdessä pidelty säälimättömän ko-vakätisesti.
Eräs Trescan kirjotus otsikolla «Alas yksinvaltius
» oli ollut erityisen räikeä ja niitä henkilöitä
loukkaava, joille se oli tarkotettu.
Multa Yhdysvalloissa ei ole mikään rikos huutaa
«Alas yksinvaltius», enempää kuiii vieraan hallituksen
haukkuminenkaan kuinka rumasti hyvänsä. Jos se oli
si rikos,-olisi irlantilaisten lehti Gaelic-Americati^ aikoja
usitten lakkautettu ja sen toimittajat viety tyrmään.
Tällä perusteella siis ei käynyt Trescaa syyttämiiaen.
Mutta Trescan lehteä ,8ilmäillea3äänoii^^
urkkijat löysivät eräästä sen numerosta syntyvasyyden
rajottamista koskevan ilmotuksen. Moisten ilmotusteh
julkaseminen sattuu olemaan kiellettyä New Yorkin
valtiossa, vaikka syntyväisyystajotuksen asianajajain
aikakauslehteä siellä vapaasti myydään, ja senhän luulisi
olevan tehokkainta tuon aatteen ilmöttamista.
Poliisihurtat hyökkäsivät Trescan kimppuun, raastoivat
hänet sellaisen tuomairin eteen, joka kyllin suu
rella kauhulla arvosteli hänen «rikostaan» — tuon ilmotuksen
julkasemista! - - ja tuomitsi lianet liittoval
tain vankilaan.
Vastalauseita tosin sateli seka syntyväisyyden ra
jottajain puolelta että niideii, joilla oli Mussolinista
sama käsitys, kuin Trescallakih, Vieläpä muutamain
«vapaamielisten» porvarillisten sanomal^tien, jotka
käsittivät häntä itse asiassa rangaistun poliittisten mie
lipiteittensä ilmituomisestaj»^ Asia saatettiin vihdoin
presidentti Coolidgen korville. Hän ei kuitenkaan tahtonut
loukata asianomaista tuomaria, vapauttamalla
Trescan kaikesta rangaistuksesta, vaan lyhensi hänen
tuomionsa kahdella kolmatta-osalla.
Pitkään aikaan ei ole edes epäilty jonkun vieraan
maan hallituksen käyttäneen Yhdysvaltain oikeuslaitosta
välikappaleenaan poliittisten vihollistensa rankaisemisessa.
Mussolinille tuo on aivan ominaista. Koko
mailma tietää, millä väkivallan- keinoilla hän estää
julkisen mielipiteitten ilmaisun.omassa maassaan. Kun
hän i Yhdysvaltain ylisyyttäjänä. tapasi nudien sellaisen
kuin Harry Dau^erty, ei ole ihmetelävä, ettei hän jättänyt
käyttämättä tilaisuutta hyyäl^een.
Yhdysvaltain valtiovirasto on k>^Iyihin vastannut,
että ei olisi «yleisen edun mukaista» ilmaista, miltä taholta
ifamanto Trescaa- vastaan alkuperäisestl tditiin.
Mutta eipä sitä ole tarviskaan sen selvemmästi ilmaista.
Siitä jokainen arvaa sen tehdyn Italian lähetystöstä ja
seen, vaan sitomaan siihen jälkeläisensäkin aina äui-siin
aikoihin.
Ja nyt riemuitsevat suurkapitalistit helposti saadusta
voitostaan. Rohkenevatpa ilmaista riemunsa niin
avoimesti, ettei moista suorapuhebuutta ennen ole
kuultu muualla kuin suurkapitalistien salaisissa istun
noissa suljettujen ovien takana.
Nyt on Commefce and Finance nimisessä amerikkalaisten
raharuhtinasten^ äänenkannattajassa sanasta
sanaan näin kuuluva korkeaveisu heidän nykyisen vai
ta-asemansa ihanuudesta:
€MaUman siirtyessä vuoteen 1925 olemnu
tulleet satojen miljoonien terveruumiisten orjien
omistajiksi — meillä, on kiinnitys suorastaan
jokaisen Euro pan m.aan, PAITSI VENX-
• JXN, sekä nykyään elävien että vielä syntymät-tornienkin
elämään. Meille tulee juosta jollatta-maan
jos-ei juuri kuttavirta, niin sitä vastaava
arvo kauppatavaroissa. Käyttämällä hyväksem
me nykyaikaisen kapitalismin nimellä tunnet-ma
keksintöä, me voimme noita arvoja kasata
sellaisella tavalla, että pystymme niiden avulla
muokkaamaan koko mailman mieleiseksemme.
Rahalla — ja velkaorjäin. työllä.* -
Tämä harvinaisen avomielinen lausunto määrittelee
ihan prikulleen mailman nykyisen tilantden. Ihmiskunta
kokonaisuudessaan on rahavaltiaitten kuristuksia
— kuristuksessa niin voimakkaassa, ettei sellaista otetta
' ole ollut alamaistenpa kurldcuihin kellään muinaisajan
kuninkaalla eikä orjaisännällä. Mailman työväestö
täll^helkelläpn kahleilla airoonsa sidotun kaleeri-orjan
asemassa — kaikkialla muualla, paitsi Venäjällä.
Viime vuosikymmenen ajalla on ridiavalta keskittynyt
muutamain yhdysvaltalaisten suurpohattain käsiin,
jotka käyttävät tuota itsevaltiuttaan Dawessuunnitel-man,
koti- ja ulkomaihin myönnettyjen teollisuus- y. m.
lainojen, ja kaikkien maiden hallitulaien välityksellä
— paitsi Venäjän. Toinen rahasäkkien äänenkannattaja
viime heinäkuulla selosti hallituksien aseman seuraavasti:
. «Rahavalta ^on aina johtanut valtiolliset asiat
Ennenaikaan rahainiehet toimivat peitetysti,
tunkeilematta näkösälle. Nyt he hallitsevat avonaisesti.
Amerikkalainen rahavalta on todelli-suudia
riippumaton politiikasta^ 'se on voima^
joka ainoastaan näennäisesti on minkään hallituksen
alamaieuudessa.:^
Miksi suurkapitalismin täytyy pitää kyntensä irti
Venäjästä ja jättää se poikkeusasemaan, sen tervejärkiset
työläiset — noylen satojen miljoonien «terveruumiisten
orjien» joukossa on,v näet, tervejärkisiäkin —
aikaa myöten tulevat ymmärtämään, huolimatta sotsiali
demokraattisten, tuplajuulaisten ja muiden .petturijoh
tajien valheista ja parjauksista. Silloin kun he sen
ymmärtävät, alkavat he ajatella muunkin mailman
laittamista samaan onnelliseen poikkeusasemaan, missä
Venäjä jb on.
Elämää ja elämän jäljennöstä
On olemassa elämää ja on olemassa elämän jäljen
niistä. Elämä on sellaistaV jossa ainddn kaikki väittä
mättömät tarpeet hilevat kunnollisesti tyydytetyiksi, ja
missä myös ihmishengp^ terveet pyrkimykset pääsevät
toivomaansa päämäärään. '
Elämän jäljennös on sellaista, jossa kieltäytyminen
on j okapäiväistä ja j o ^ kieltäytymisestä huolimattakin
on puute alituisena perheen jäsenenä; kuluttaen
vähitellen ihmisestä kaikeh jalomman puolen kehitty
misen mahdollisuudet, johtaen vuosien kuluessa vähittäiseen
tylsistymiseen; sammuttaen lopulta itseluotta
muksen ja elämänuskon.
Työläisen elamä on jäljennös. todellisesta elämästä.
— Työläinen on ihminen, mutta ihminen ilman oikeuksia
ja ihminen, jolla on vain velvollisuudet, mutta ei
oikeuksia, ,.on jäljemiös ilimiseslä. — ,
Luonto ei tunne kuitenkaan'jäljennöstä. Se tuntee
vain suuren ja monipuolisen elämän ja sen keskellä
korkeimman ja ylevimniän Äuodon: tApmen.
Luonto valittaa elämän k^kuudessa vallitsevasta
vääryydestä. Se valittaa lakiensa rikkomisesta ja sutb
rien ihmisjoukkojen uhraamisesta r^anliimolle.
Mitä tekee työmies? Uskooko työmies elämän suureen
vapauteen, mihin suuri luonto hänelle tietä viitoittaa?
Siihen vapauteen, missä ei .voi myöskään velvollisuuksia
paeta, mutta missä myös ihmisoikeudet kuin
luonnonlain välttämättömyydestä kaikille kuuluvat
Elämän suureen vapaiiteen pääsemisen didot perus
tuvat joukkotahtöon ja yksimielisyyden suureen voimaan.''':
Liity siis -tyoläistoveri järjestöön, ja nouse sen
avulla poljietusta alennustilastasi oikeutettuun elämään!
Hiton'liunnie
Berliinin kouluissa on ^rm^ettuppetlamaanoppilai'
ta t»9umn,. eikä se kuulu olevankaan vähimmän miellyttävä
oppiaine lapsille. Täällä valistuneessa, ^valkoisessa
Cahadassa koetetaan väii^lläcin ihmisten tappaminen
saada koulujen opetusohjelmaan.
Viime lukukaudetta yksistään Vanhan Berliinin
koulupiirissä oppi 2,600 poikaa ja tyttöä taitaviksi ui>
mareiksi päteyien uimamestarien johdolla.
Telidassoliit pekttairat
porvaristoa
Banskan sanomalehdistS kokonaisuudessaan,
siihen luettuna ''sosia-iKstinelAin''-
sanomalehdistS, on
ryhtynsrt Imrjaan taisteluun kom-muitistipupluetta
vastaan. Epäile-inättä
tämä taistelu on osa yleisesi
tä-kommunisteja vastaan laaditusta
spEasuunnitelmasta. Päätarkoifek-sena
on peloittaa pikkuporvareit^ ja
yllyttää halfitnsta lisäämään ^ ja
saattamaan johdonmukaiseen ratkaisuun
kommunistien' ahdlsteleml
sen.
Ei mllcään ole niin hyvä synnyttämään
pelkoa tavallisten ihmisten
sydämissä, kuin 'kaikenlaiset järjettömät
jaaritukset kommunismin
kaubuista. Siinä tarkoituksessa jotkut
sanomalebdet julkaisivat laajan
"salaisen lentolehtisen", jonka
muka ranskalainen keskuskomitea
oli lähettänyt. Siinä tämän väären
netyn asiakirjan kirjoittajat aluks
selostavat kaikenlaisia kommunistien
vehkeilyjä, jotka ovat suoranaisena
vaarana valtion olemassaololle,
j a lopettavat uskomattomilla
hullutuksilla?,kuten esimerkiksi, että
kommunistinen keskuskomitea
maksaa tehdassoluille siitä, että ne
hankkivat selostuksia, "tarpeellisia
tietoja", j.n.e.
Mutta kaikki' nämä artikkelit, ja
lausunnot selvästi Hipaisevat kom-nranistipuolueen
yhdistymisen ja
kasvun sekä kaikinpuolin puoluetta
lujittavien;, järjestöllisten toimenpiteiden
aikaansaamaa todellista ja
peittelemätöntä pelkoa.
Otsikolla "Kommunistipuolueen
Uusi Järjestäminen" alkoi "Temps'
julkaisemaan artikkeleita, joissa selostettiin
Ranskan kommunistipuolueen
uudelleen järjestämistä teh-dassolujen
perustalle. Näissä kirjoituksissa
yrittää lehti ku^ta l u kijoilleen
Ranskan kommunistipuolueen
uudelleenjärjestämisen luonnetta
ja mitä vaarallisia seurauksia
voi koitua sellaisesta uudelleenjärjestämisestä.
Nämä kirjoitukset
osoittavat vihollistemme Kyvin käsittävän
sen vaaran, että he voivat
kadottaa vaikutusvaltansa työläisiin,
huolimatta ' "sosialistia-ystäviltään
saamastaan avusta.
"TempsJ' alkaa valittamalla, että
osastot ovat järjestyneet tehdasso-luihin:
että siis kommunistinen
puolue on. päässyt siitä vanhentuneesta
sosialidemokraattisesta jär-jestömuodosta,
jonka se peri sosia
listipuolueelta.
Jo varhaisimmista ajoista ovat
äärimmäisen vasemmiston puolueet
olleet järjestyneinä "osastoihin",
jotka" j^autuivat Pariisissa piirit-tain
ja maakunnissa kunnittain.
Tällaisiin osastoihin voi päästä jäseneksi
eri yhteiskuntaluokkiin kuuluvia,
(joissakin tapauksissa työnantajia,
porvariston edustajia, siten
liittyi kommunistipuolueeseen), ja
ns. "älymystö" eli intellektuaalit
niissä usein" saavuttivat huomattavaa
vaikutusvaltaa, olivat ehdokkaina
kongresseihin ja asteettain alkoivat
näyttelemääTt johtavaa osaa. .
; Kommunistipuoiue ' päätti muuttaa
koko jutun. Tästäiähtein ei tule
olemaan mitään osiastoja, niiden
tilalle ovat tull€et tehdassolut ja
solut kaivannoilla, rautatieasemilla
y.m. työaloilla. , Täten -on puolueen
sisäinen rakenne muodostettu työn
muotojen ja tilanteiden mukaiseksi.
Tätä edistysaskelta «i ole yksino
maan aiheuttanut teoreettinen taipumus
toteuttaa kirjaimellisesti
Marxin opetuksia, vaan myös pyrkimys
saattaa puolue enemmän- proletaariseksi
monella eri keinolla,
mutta etupäässä intellektuaalien k i -
vuttomalla poistamisella puolueen
piiristä.
Tämä puolueen' proletaariseksi
muuttaminen sekä sen saattaminen
lähemmäksi pohjajoukkoja ei ole
laisinkaan mieleistä "Tempsin" kaltaiselle
porvariselle sanomalehdelle.
Se tietää aivan hyvin, että tuo ei
merkitse ainoastaan intellektuaalien
poistamista puolueesta, vaan pikem^
miniän puolueen yhteiskunnallisen
rakenteen muuttamista, ei niin pai'
jon poistamalla^ sellaista ainesta,
joHe ei ole tilaa - ^omicnunistspuolu-eessa,
vaan saattamalla siihen suuria
joukkoja koyahtyöntekijöitä. •Sitähän
ne pelkäävatlcin, että kommunistinen
järjjesto .?s^y^stuisi edelleen
näiden pobjajot^bjen siihen
suuremmissa joTikoisM liittyessä.
Xun tulee kysjTnys toaasiöista,
eivät he, edes salaaka^ pelkoaan
siitä, että kommunisäpnölne järjestetään
todella pölsevikäaseksi. Joitakin
päi^fiä myjBhenamiri jdlkaäsee
"Temps" pelokkaan kirjoituksen
senjohdosta että;kommunistipuolue
ori onnistunut niin hyvin noitta-maan
kansan suosion. •
Siiriä sanotaan: '''Kuten
olevasta lausunnosta selviää, ön 'so-^
Int] viety luett^««^'Sj^3öka^
'nii4tä on oma erikomeii;^^
Samaten on" tehty puolueen jäsenten
suhteen. 1'odenriäköiseSti on 'Ä«ä
mkea tyoI«is&me{ja, virinlkttT. aiei'
diik silmitmme cJlMsi» Pafiiän'
inäilla j a muilla 't^dllimnsalueilla:"
Osoittaakseen, '«tta tämä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1925-02-28-02