Vapaus, October 21, 1929

              « r a 2 Maanantaina, lokak. 21 p;nä — Mon^ Oct 21 No. 218 - 192«> ^
VAPAUS
T O I M I T T A J A T r
« . C . K Z a A. VAABA. B. A . TEiHLNEN. M. PAKXEE (Pi*J««.Ii>). A . P A m ö.
TILAtTSHIXNATt
t »k. K M . t kk. «LSe. • kk. » . » )• I kk. «LOO. - T M j « t o f t t o i«
~ » i 1 «k. •(JOB, * kk. tSJS», S kk. «LOt )• 1 kk. « . M .
a i f O T U S H I i a U T V A P A O D E S S A J IA. gyc^ .f!w«sixykVr K5» k S . »u» ^«^Tj^gf'^ai.s^irs
tOe^kM«USJ. O9Oi 'J»k otak.a lSaO*e klUcrltMMk. ra fcUtsabMMlU ui wtiamof§arlti.--BMlmtan»M^l^
admtSifi* « « ^ 75. i « eol. totk. M t o l . » . « t e . . jw •««d» lM«tJ«. T5«. 1 * . T « M .
to-tt«kM •aoag (h. r<aafat '«o»W to C«»»d«.
«to • U M
^ M O I S 1. V . K A I O U S T O , lUkkMakelUla.
kMOorii U M f t r »BlMtofc r 8». P r i i d t o lOS», fctl^teut ta » . 8 . A « f r . Ort-
!• biMHt tfk«t7 BriMtoi. «7 toe— ««. P«M»» «y^-
Muuan paljastus imperialistien rauhan"
laulujen onttoudesta
OB tunnettua, että viime aikoina ovat kaikki tajnan mantereen ka-pitalistiaet
lehdet kirjoittaneet ylistyskirjotuksia Ramsay MacDonaldin
ja Herbert Hooverin toimenpiteistä maailman rauhan turvaambeksi.
Erinäisten maitten sotavarustelut ovat kuitenkin siksi suurenmoisia, mo­nia
vuosia käsittäviä suunnitelmia, että ne pakottavat itse porvarinkin
paljastamaan rauhanlaulujen onttouden. Niinpä esim. patavanhoillinen
MoiUreal Gazette-Uhti kirjottaa Ranskan sotavarustelulta koskevan me-noarvion
johdosta siksi selvässä sävyssä, että mekin saatamme lainata
muutamia kohtia tuosta kirjotuksesta.
"Mitä hyvään tehtäneekään muissa maissa varustautumisen rajot
taraiseksi, niin on ilmeistä, ettei ainakaan Ranska aio mitenkään ehkäis­tä
rajojensa linnoittamista, siis puolustavaa varustautumistaan. Tämä
tosiseikka tuotiin elävästi julki äskettäin pidetyssä Ranskan tulo- ja me
noarvioiden rahastokomitean kokouksessa, missä kansalliseen puoluee
«cen kuuluvat eduskunnan jäsenet tekivät yleisen hyökkäyksen sotami­nisteri
Painlevea vastaan, ankarasti paheksuen sitä välinpitämättömyyttä
mitä hallitus oli osottanut rajaseutujen linnotidcseen nähden. Tämän
sotaministeriä vastaan tehdyn hyökkäyksen tueksi esitettiin muutamia to­siseikkoja,
mitkä lienevät hyvinkin vastenmielisiä aseistariisumisen kan­nattajille.
Oppositsioniin kuuluva edustaja Mandel lausui esim. seu­raavaa
'Parlamentti on määrännyt sinun käytettäväksesi 336,000,000
frangia rajojemme linnoittamista varten tämän vuoden. aikana, ja sinä
olet kuluttanut sitä varten vain 69,000,000 frangia.' Herra Painlevelle
olisi ollut mitä helpo^ asia viitata niihin neuvotteluihm, mitkä-ny­kyään
ovat kansainvälisen huomion kohteena ja väittää, että muuttuneet
olosuhteet ovat täysin oikeuttaneet hänen vitkastelunsa varustautuneisuus-suunnitelmain
toteuttamisessa. Mitään senunoista ei kuitenkaan tapah
tunut. Varustautuneisuuden viivästymisen ainoaksi - syyksi esitti'' näet
Painlere sen, että viranomaisilla oli ollut vaikeuksia työvoiman hank­kimisessa
mainittua työtä varten. Mutta lisäksi hän myös. selitti, ^että
tästä lähtien tullaan sitä suunnitelmaa, mikä on laadittu viisivuotista ra­kennusohjelmaa
varten, tarkasti toteuttamaan.
'Tuon ohjelman eräänä piirteenä,/nustä ei ole tähän m<enn^
detty, on se seikka, että ensimäisen kerran historiansa aikana aikoo
Ranska kuluttaa yhtä paljo varoja niin sanottuun Alppien linnoittami­seen,
kuin mitä se kuluttaa Saksan rajaaii 'koskevan aleensa linnoitta:
miseen. Tämän ohjelman toteuttamiseksi tultanee uudessa budjetissa
myöntämään lähimain 4,305,992,000 frangia eli 172,000,^00^ dollaria,
mikä on yhdeksää miljoonaa dollaria suurempi vuoden 1928 mpärä-rahaa.
Sitäpaitsi on vielä toimen määräraha, noin. 72,000,000 dollaria,
osotettu Algeriassa, Tunisissa, Syyriassa ja Kiinassa olevain''sotajouk­kojen
ylläpitämistä varten. Kokonaisuudessaan nousee siis v Ranskan
menoarvio varustautuneisuutta varten likimäärin 244^000,000 "dollariini
Ja Painlerve vakuuttaa, että 'kun nämä suunnitelmat on toteutettu, tu­lemme
me olemaan turvallisessa asemassa.'"
Selvää'kieltä. Puheet aseistautumisen rajotuksesta ovat onttoja jut­tuja,
joilla tahdotaan pettää ja sokaista työväenlubkaa. Siksipä onkin
työläisten varustauduttava —• muuttamaan imperialistinen sota luokka­sodaksi,
t ^
PUOLUEEN JÄSENILLE JA KAIKIL-LB
KASKATTAJnJJE
Pucäueen pajl-MTW7>lfBnnatM3a
Woricer on Joutunut fatunooa' rahalli­seen
asemaan m .m. monfmlateten Tai­nojen
taUa, Joita puoluetta vastaan
on kobdistettu Tonmton puhevapaus-taistelun
yhteydessä, samoin Hamilto­nin
terSstyöläisten lakossa pqolueen
lehti WcBlEer on cdlut ainoa lehtt Jol­la
lakkolaiset ovat voineet tuoda asi­aansa
ilmL Kuitenkaan ei lakkolaisil­la
ole nyt ollut tilaisuutta korvata nä.
tä menoja, mitkä tSstft Jiditnvat. Sflc-
8i meidfin ^fil&isten tuleekin t&m^
puoli ottaa kofvataksemme Ja sillä ta-i
valla tulemme myOsldn avustamaan
edellämainituita taisteluja. Vtrorfeerin
hyväksi nykyään kerätään rahaa lis-^
toilla, sQlä kymmenen tubaxmen dol­larin
rahasto on päätetty koota tur­vatakseen
•Workerin taloudellisen ase­man.
Samoin on myfiskln i^ätet^ p i ­tää
suuri illanvietto. Jonka tulot kaikki
lankeavat Warkerin hyväksL Illanviet­to
tulee olemaan Prince Arämr-haa-lilla
tJc 25 päivän iltana. Siinä suo^
ritetaan hyvä. ja valikoitu ohjelma.
Kaikkia keholtetaan saapumaan tähän
tilaisuuteen, nauttlfiiaan ohjelmas-
Ohjelmassa ovat naiset päättäneet y.
lUtää kaikki edelliset iltamansa. Plde-täänpä
mielessä.
JOULUKOBrmiALIJT
ovat sai^Toneet Vapauden kirjakaup­paan.
E2]dcääpä Jättämässä tilauksen­ne,
ellette tapaa asiamiestä. Kun ai­kaisemmin
taaa, niin silloin on Jtnah-dÖUlsOus-
ttäaa- korttinsa tarpeeksi a-jolssa
vahnllksL —- J . .
Kivikoski, Ont
L.WXViilm tohntntaa on pidetty
vireillä hissukseen, vaikka ei sUtä pal­jon
ole maailmalle kerroskeltu. On
osaston joM^yif^ttniiB oQut Jonkunlai­nen
yhteys molempain Jacques-alueel­la
olevBin kämpftknmitrfaln kanssai
kflpallnihln (vaikka ei rankaisuha­luinen
Johto näy tietävän läheskään
kaikkien osanottajien ntaniä). Ja kai-vtdkka
t(dvomIsen varaa siinä yhtey­den
Järjestämisessä olisi kyllä pal­jonkin.
Jotka voisimmie saada te­hokkaammaksi
JärJestämistyfin aluML
lamme Ja että el, se innostus, inikä
i Ketjukanppain kesldttymneh
Monopolistisen finanssikapitalismin eräänä tunnusmerkkinä on kai­kenlaisten
teollisuus- ja liikelaitosten yhtämitjtainen keskittyminen. Kes­kittymisen
avulla saatetaan tuotanto ja tavarain jakelu saattaa tieteelli­selle
pohjalle, poistaa monet tarpeettomat välikädetf ottaa käytäntöön
uusimmanaikaiset mekaaniset menetelmät, joita vähemmän keskittyneet
laitokset eivät pysty milloinkaan hyväkseen käyttämään. Teollisuus- ja
liikelaitosten keskittyminen on^mahdallista vain suurille finanssipääoman
omaajille.
Canadassa on jo tällä, haavaa olemassa useita ketjukauppoja, mitkä
semmoisenaan ovat keskittymisprosessin tuloksia. Ja keskittymisprosessi
yhä jatkuu. Finanssilehdet kertovat, että parhaillaan suunnitellaan Do
minion Stores ja Loblavir Groceterias ketjukauppain yhdistämistä. / L i ­säksi
aiotaan saman yhdistymän alaiselcsi saattaa muutamia yhdysval­talaisia
ketjukauppoja—National Tea, Kroger Grocery ja Safeway Stores,
Tämän yhtymän alaisena tulisi toimimaan kaikkiaan 5,800 kauppaa
Canadassa ja yhdysvalloissa. Ja yhtymän tulee rahastaman yhdysvl-talaiset
pankkiirit Merrill, Lynch & Co.
Keskittyminen takaa pankkiireille, rahapprhoille entistään lihavam­pia
riistosaaliita. Monelta keskivarakkaalta porvarilta riistää se elämi
sen mahdollisuuden ja lopuksi työntää heidät proletaarin asemaan. Sa­doilta
kauppapalvelijoilta ja liikeapulaisilta se myös lopettaa työskente­lymahdollisuuden
ja johtaa heidät jo ennestään suureen työttömäin ar-meiaan.
Sanalla sanottuna, keskittyminen kärjistää nopeassa tahdissa
nykyisen riistoyhteiskunnan luokkavastakohtia jä muokkaa maaperän
niille yhteentörmäyksille, joita on havaittavissa kaikkialla — Torontos­sa,
Hamiltonissa, Gastoniassa, Marionissa, Chicagossa, y.m.
ta ja samalla antamaan avustuksensa
ainoan englannlnkielisen puoluelehdet)
Workerln tukemlseksL Tilaisuus alkaa
keUo 8.30 illalla.
JARJESTAMI8TYO
itre
tilalla ammatillisesti
jäsenmäärässä Ja osastoluvussa, hal­lituksen
työviraston selostuksen mu­kaan.
Kuitenkaan Montrealissa el ole
Järjestämlstyto hyväksi on alueellam­me;
jiääslsi lamaantumaan, vaan ve­täisi
yhä uusia Ja uusia Jäseniä L.
WXU. of Cuiadan riveihin.
Taistelu, mitä käydään kapitalismia
vastaan iuoMriuhme- puolesta, niin ta-loudelUsella
kuin niyas poliittisella
rintamalla, vaatii tai^lljoilta uhrau-tuvalsuuta
uhrautuvaisuuden jälkeen.
Meidän olisi saatava Itsellemme sel-ken
kukkuraksi vielä kilpailnjen toi-mitsljatktif!
AJatelkaahanI Siis Jon­kun
hypyn mlttaaminfnkln on Jo niin
suuri rikos, että sen takia eroitetaan
liitosta. Aivan samanTnlrta kuin v.
1918^ Jolloin pfnmafrtkn"*''"'*»^* saf
8 tuotta, kuritushuonetta.
Huvittavana seikkaSia mainittakoon
että nyt on B:gin leirissä Jo enem­män
en^ttuja kuhi liitossa olevia
Jyryssä oU nlm. täyskasvuisia jäsenie
vähän yU 1,500, Innossa 500 ja Toi­veessa
yli 100. piirin jäsenluvun ol­lessa
vajaa 4.000. Ja kuka tietää, lop­puuko
eroittaQ:ilset vielä tähän?
T.UX:n IdrtoaTrtilvit Ja «ofanitdjat
TUL:n Johdon Uiton haJoltust^S on
nykyisin aivan sokeata Summamuti­kassa
eroitetaan aktiiveja Ja seuroja.
Toimiohjeena vaan sokea puoluekilhkc
Ja määrääjänä Luzemto porvarlystä-väninen
toimisto. Sen mukaan on nj^
sitten TULtsta erottettu sen loistavim­mat
aktiivit, miehet^ Jotka ovat teh­neet
suuria palveluksia TUL:lle Ja
yleensä tyäläisurheilulle: Lasse, Väinö
Ja- Paavo Virtanen,. meidän parhaat
alansa miehet keski- Ja pikamatkoilla
sekä hyisissä.' V. Laine, L. Upponen,
J. Kanerva, V. Kiviniemi, S. Lehtinen,
E. Paasi, Y. Järvinen, T. Uosikkinen,
vaksi, että emme me kuulu L,WXU. Mankki, Tapola, Ilmarinen, Andersson
of Canadan jäsenyyteen,^ jäsenyyden Painii, Rötkö. Saarela, Mutikainen,
tähden, mutta meidän velvollisuutemf Tammilehto, Karunen, V. Vuokko. A
me on laajehtaa sitä Ja niin ollen Aaltonen. N. Hakkarainen. T. Viik
saada siitä voimakas ase elinehtojem- j j Ahlroos, H. Poutanen. P.'Böhm
me puolesta taistellessa. On myös y Äonet kymmenet muut.
Montreal on ^ nysään enshnäi^M^^ I^^^ on TOL:n koko edustava nais-
J*'i«tJ^elden'_,ä,j^y^ttömille tovereille, ne mo:
nen laatulset menetelmät, joita ka^
pitalismln apurit isäntiensä puoles­ta
käyttävät imlomme heikentämls. _ _ _
tarkoituksessa. Kun me korpien kan- paajMien yjn.
sa Irakobnnumme kämpillä yhteisiin ^J^JL.
keskustelukokoukslin. niin silloin on
tilaisuus valaista työn ja kapitalismin
välillä olevien ristiriitojen sovittamat-tomuus.
Samalla myös tulemme tie­toisiksi
sUtä. mitkä tehtävät L.WJ.
vielä kuin pieni kourallinen Jtojesty-r.
yttä työläisjoukkoa sUtä suuresta
työlälsmäärästä. joka Montrealissa ny­kyään
raataa ja asustaa. Ei ole yh­tään
Järjestöä perusteollisuuksien a-loiUa
joka voisi suoranaisesti vaikut­taa
määrätyllä -teollisuusalalla, silläi
ainoastaan pienet mmto-osat Ja joi­denkin
työmaiden työläiset ovat Jär^
Jestyneet Sitten tulee se, että oh ole.
massa kaks! uiolotar nlnJittiUh katoli­lainen
kansallinen unio. joka on ko­konaan
toLsenlaislUa jMOkka- ynnE
muilla ehdoilla kuin Ylelscanadalai-sen
työyäenliiton yhteydessä olevat
uniot. Nämä uniöt ovat Ityöniantajlen
komennon alla, mutta on kuitenkin o-
Eräs Hamiltonin lakkolaisista on kirjottanut Canadan työläisille oso-tetun
kirjeen, jonka julkaisemme alempana ja kehotamme lukijaimme
tekemään kaiken mitä voivat lakkolaisten avustamiseksi. Kirje kuuluu:
Canadan työläisille!
Vaikka meidän, National Steel Car Corporationin lakkolaisten tais­telu
on jo kestänyt seitsemän viikkoa, niin edelleenkin me taistelemme-
Muutamia meistä lakkolaisista on häädetty asunnoistaan vaimoineen ja
lapsineen^ kun emme ole voineet suorittaa vuokraamme; monet lakko­laisten
lapset joutuvat olemaan miltei alastomina ja ilma on -njrt jo
hyvin kylmää; ne meistä, joilla on suuret perheet, kärsivät suoranaista
nälkää, meidän saamamme avustus riittää tuskin pitämään leivässä suur­ta
peihetta; meidän asimtomme ovat kylmiä; ruokakaapeissamme ei ole
mitään; taskumme ovat tyhjät; meidän on käännyttävä Canadan mUi-tanttbten
työläisten puoleen avunpyynnöllä! Meidän taistelumme on an- Committee, 927 Barton St., E., Hamilton, Ora.
ta ei voida sanoa yhdestäkään katoU-alsesta
unionia. Näistä uhlolsta eivät
kunuaatkaan tee mitä^tn Järjestymät­tömien
hyväsi, JäQJestääkseen eri
eölllsuusalöilla. olevia suuria Järjes-
• ymättömiä Joukkoja Monta v teolUf
suusalaa on vielä.. kokonaan Järjestä,
inättä, Nämä.ollsienä tilassa saata­va
Järjestetyksi, siUä olosunteet onp^-:
nettu mahdollldmman alas, on mo-neiOaiset
j^ysteemit. Jotka ovat omiaan
työläisistä kiskomaan viimeisen voi-mi^
iisaran. Tätä vastaan voidaan äl-ncrau^
taan taJstella lujalla järjestymi­sellä.:•
Konmiunlstipuolueen jäsenien txilee
olla alkajana tässä tehtävässä Ja heti
enslmftisinä avustamassa ttoiän jär-lestämistyön
editänUstIL Miutta osa
puolueen jäsenistSstä ei vielä myös
kään tarpeeksi käsitä tai halua kä­yttää
taloudellisten Järjestöjen tar­peellisuutta,
samalla myöskin pltäer
itseään lilan rasitettuna. Mitkään
vanhoilliset unlot eivät aJa, tätä työ-:
tä tekemään, niiden suhtautuminen
ärjestymättönUin oh^ sen >^lme vuo.
sina todennut Meidän puolueen Jäse­nistön
on herätettävä- tämä, kysymys
allille Ja saatava joukot toimimaan o-xhan
luokkansa ja etujensa hjnräksL
MBNNErm HUVEJA
Näytelinä ^'Työläisen tytkr* 'esitet.
tiin osaston näyttämöllä tk. 13 päii
vänä täydelle huoneeUe. Näytehnään
Uniolla on nykyisenä ristiriitain te-rävöltymtsen
ajanjaksona.
Saatuamme selvän kuvan yhtelskun
halliQista rlstlrliddsta. on meidän
helppo, pprvarei&n kätyreille ja uni-omme
toiminnan mustaajille sanoa
minkämoinen on raja meidän Ja hei­dän
välillä, tuossa työn Ja kapita*
lismin keskeytymättömässä taistelus­sa...:
sastoJa. jotka ovat taistelevia opia, jo- - ^ ^ y ^ Jacdues-alueen metsämiesten
Kivikoskella pidetystä iltamasta, jär­jestämisrahaston
kartuttamiseksi:
Tulot .
Menot
Jäännös
$19.75
5.00
14.75
urheHijakaarti. paria poikkeusta l u -
kuunnottamatta, yhdellä pyyhkälsyllä
eroltettu TULista. Ja monet tunne
tut toimitsijat, kuten T. Tanner. V.
Varelius. E. Markkanen, E. Lilja. V.
on heitetty saman
Hajoitnstyon vastustajat alkavat
liikehtimään
Tällainen järjestön TUL:n hajoitus
työ on luonnollisesti kiihdyttänyt mie.
let jäsenistössä. Kautta maan saapuu
kin tietoja suurista vastaliuisekokouk-sista,
joita seraut bvat^täneet Uiton
haJoltust5«1^ vastaan. Se onkhi; ym­märrettäviä
r onhan liitto Jäsenifiiölle
kymmenvuotisen raskaan Ja vaivaloi­sen
työn tulos, siksi on TUL jäse
nistöUe rakas Ja siksi se nousee an
karaan vastarintaan nyt, kun Jotku'
puoluekifhkoilijat, mielipuolten tavohi
raiskaavat ja rlkklrepivät kaiken sen^
mikä lO-vuoUsella työllä on pystyyn
Muistakaapa "Jakin" perukan sano*
malehtikirjeenvaihtajat tehtävänne.
sekä ,esitykseen oli yleisö tyytyväinen,
sen todistivat vilkkaat suosionosotuk-set
yleisön puolelta. "Työläisen ty­tär"
onkin yksi nUtä. näytelmäkap-paleita,
jotka^ tuovat esille yhteisktui-nallisen'
mädännäisyden kaikessa alas­tomuudessaan
ja jonka me joka päivä
näemme ja ttmnemme vaikka; emme
ota sitä iiihikään paljoa huomioon.
Esittäjät, jotka kaiken muun toimin­han
ohessa harjoittelevat kappialeita,
tekivät parhaansa. — Lisää vain i n ­nostusta"
näyttämötyöhön, ja enempi
työväenluokan omia näytelmiä näyt-tSmöllel
I
NAISOSASTON ILTAMA
Naisosasto .on kuumeisella kiireellä
alkanut kuumeisella kiireellä valmista­maan
tämän syksyn ensimäistä ilta­maansa.
Kokouksia on kylläkin nais.
osasto Jo pitänyt useita syssytoiminta-kautenaan,
mutta nyt vasta t.k. 27
päivä pitäisi olla ensimäinen iltama, urheilijat.
"TUL:n liittofaoimikunnasta on nyt
muodostimut tuomio- ja rankaisuis-tuin,
joka el enää mitään .muuta tee­kään
kuin eröittelee aktiiveja Ja seu­roja
Uitosta." Näin kirjoitti eräs työ.
väenlehti äskettäin. Ja" kun Intohi-mottomasti
ja rauhcdlisesU katselee Ja
ajattelee sitä työtä. Jota TUL:n Joh­dossa
nykyisin tehdään, niin el voi­kaan
oUa vertaamatta TUL:n johtoa
v^ 1018 valtiorikosolkeuksUn. Mutta
Jos mahdollista, vielä hullummalta
näyttää TUL:n nykyisen johdon sum-mamutlkalhen
ja Järjetön rankaisu-vimma
Rankaisut ovat >ivan suin-mittaisia.
Toisia eroitetaan eroitetUilie
itseUeenkln yllätyks^, toisten. Jotka
övät tehneet itsensä ^rypäiksi saman*
laiseen "syntiin", jäädessä aivan rau­haan.
Mlnkätakia esim. eroitetUln
rakeimettu. Siksi alkaa TUL:n jäse­nistö
puolustaa TUL:a ja sen yhte
näl^ryttä. T^pä vastalausemyrsky
TUL:n hajoitustyötä vastaan on vetä­nyt'
mukaansa kaUdti Jäsenet, mleU-pide-
eroavalsuuksiin katsomatta. Ja'
se onkin oikein: ainoastaan yksimieU
shiä ipe voimme asettaa sulun sos
dem. puolueen Ja Lnzemin Intematsi-onalen
Johdossa ja komennuksessa
olevan TUL:n johtoklikin bäikäilemät-tömäUe
hajpltustyöUe. Ainoastaan yk-simieU^
inä oUen, voi TUL :n jäsenistö
suojeUa rakkaan Uittonsa yhtenäisyy­den.
Seurat asettuvat ankaraan vasta-r2irtaan
TUL:n hajoittaihls-työssä
helsinkiläisseura Toive?.' J a minkä py­kälän
ja sääntöjen kohdan mukaan
TUL:n hajoltustyö ion otettu esUIe
monen seuran yleisessäkin kokouk­sessa.
Emme yritäkään julkaista kalk.
kia hyväksyttyjä päätöslauselmia:
TUL;n hajoittamista vastustavia
päätöslauselmia ön hyväk^rtty mm.
seuraavissa seuroissa: Pihlavan Pon­teva.
Oulun Tarmo, Kuopdon Riento
ja Elo, Vaajakosken Jyske, Kajaanin
Kisa, Jalkarannan Kipinä, Kurkimäen
Alku sekä useissa helslnkiSisseiuroIs-sa.
Viime perjantaina oU Tiirun Vei­koilla
njyöskin asiasta yleinen kokous,
jossa asiaa käsiteltiin. Veikoissa on
tähän asti oUut Uiton johdolla vankka
eroltettiin esim. Jyryn kilpailujen toi­mitsijat?
Mutta ei kait sUnä pykälät
ja ^ännöt tule enää mihinkään ky­symykseen
— eikä ole enää pitkiin a i ­koihin
mitään merkinneet.
H:gin leirissä Jo wwanm&n eroftettnj?
koin liHossa olevia -r- Into Ja
Toive 3jtyn Usäksl eroUetta
liitosta
TUL:n johdon kääplöpalnoksinen
TUL-lehti kertoi, että Uitosta on taa*
eroltettu toimivat helsinkiläisseurat
Into ja Toive. Sen Usäksl kaikki ne
jotka ottivat osaa Jyryn
karaa taistelua nälkäpalkkoja, hiestytystä, teräsparoonien räutakorkoa
vastaan. -. ' •
Seitsemän viikkoa sitten ryhdyimme me lakkoon sen taida, kun
mainittu ko]fi)oratsioni tahtoi alentaa meidän kurjia palkkojamme
vudelläkymmenellä prosentilla. Heidän tarjoamallaan maksulla nie
emme voisi elää säädyllistä ihmiselämää. Velvollisuutemme Juokkamn-me
s ^ vaimojamme ja lapsiamme kohtaan, joita meidän tulee elätj^ä,
pakotti meidät ryhtymään taisteluun elintasomme alennusta vastaan.
Tämän lakon aikana me olemme oppineet monta meikkaa. Olem­me
nähneet miten poliisi turvaa rikkureita, samaan aikaan kun "oikeus­laitos"
tuomitsee kahdeksantoista lakkolaista keinotekoisten syytteiden
perusteella. Olemme nähneet senkin, että pormestari ja valtuusmiehet
oy^t kieltäneet yleisen katukeräyksen toimeenpanon lakkolaisten lasten
hyväksi, ja kuitenkin suoneet keniuluvan kissain ja koirain hyvinvoinnin
turvaamiseksi.
^Canadan työläiset! Auttakaa meitä ja meidän taisteluamme! Osot-takaa
eUa te kannatatte meitä! Tukekaa meitä lähettämällä meille ra­haa
tai ruokaa! Lähettäkää kaikki avustukset osotteella: Strikers\ Reliei
kannattajajoukko, mutta-nyt näyttää
sekin täydelUsestl menneen. TUL:n
hajoltustyö nimittäin tuomittiin 101
fiäneUä 64 vastaan, Joten Turun Vei­kot
on nyt asettunut selvästi TULin
yhtenäisyyden kannaUe. Huomattava
on, että näin suuri äänimäärän erd
johtui veikkojen tunnetun aktUVikaär-tin
äänistä, joka aktiivlsto nyt, Äim-teniaa
harvaa poikkeusta-lukuunotta-mattst,
asettui kokonaan TUL:n joh­toa
vastaan.
Mistä on <dfcein kysymys?
Kun TUL:n johto harjoittaa nyt
näin häikäUemätöntä (haJO||tustyötä,
Johtuu monen mieleen ky^fmys, että
mistähän tämä oikein johtuu ja mi­hin
Uiton johto kaikella tällä jär-
JettömyydeUä pyrkU? Siihen on mei­dän
lyhyesti vastattava, että TUL:n
johto,ei toimi tässä asiassa yksin,
vaan määräävät sen toimintaa säcä
Suomen sosdem. puolue että Luzemln
«osdem. johto. Ja on nUUä tarkoitus
alistaa myöskin Suomen TUL palve.'
lemaan omia puoluepoliittisia pyrki­myksiä.
T&rkoitus on sUs tehdä Suo­men
'TUL :sta sosflem. urheilujärjestö
sen djaan, että se tähän asti on
oUut kalkkien työlätsurheiUjoitten yh­teinen
järje^; SUtä (m yksinkertai­sesti
kyi>ymys.
ifutta sosdem. poUtiikkojen, jotka
ajavat työväestöUe vahingollista luok-karauhapoUtfikkaa.
. työ TUL:n yh-distiimiseksl
{»rvarilUseen lurheiluliik-keeseen
ei tule aoniä^umaan. Ei ai­nakaan
TUL :n nykyinen jäsenistö tali
sitä hyväksymääh. el eäes sosdem.
työläiset. TUL oin pidettävä täysin it.
senälsenä. luokkatais^Iun pohJaUa
toimivana järjestönä. Jä JofadseDa
Punakotka
Sun mahtavat siipesi UmoHle vei,
yli laajojen Neuvoston maitten,
yli merien myrskyisten ulappain
riensit, voimasi tuntien^ Jäiruhtain,
sulia rohkeus tarmokkaitten. .
Kannoä siivillä viestiä työläisten, .
kuinka noussut on teknäkkof kunto;
kuinka sirpin ja vasaran vallassa,
kun kaikki on työssä luovassa,
teot suuret luo veljeys, into.
Sä uhmasit myrskyä möyryävää,
kun liitelit ulapoiden yllä,
kun yö sysisynkeä ympärilläs, .
tuko vaanien riensihe kinterilläsi
kesti lentunes retken sen kyllä.
Ivanaurut on riistäjän vaijenheet,
nyt ihmetys mielensä valtaa,
nyt näkevät sen, mitä aavistivat:
mitä työläiset aikoo, sen rakentavat,
tiedon, taidon he käyttävät kalpaa.
Heillä suotta ei merkkinä vasara ole, -
eikä joutava koriste sirppi;
eikä Leninin oppien täytäntö
ole 'haaveiden turhien näytäntö;
kaikki lyöty on riistäjän vilppi.
Terve teille, te punaiset lentäjät,
veikot rohkeat Neuvostovallan;
veikot vapaat, mi kotkien tavalla,
vaarat kestitte läjaolla uhmalla,
ja torjuitte vaarojen hallan.
Palkkaorjuuden kahlekin kytketty on
nämä joukot, mi tervehtii teitä;
nämä tuhannet reuUajat vapauttaan
kerran nousevat täälläkin vaatimaan;
punakotkat ne johtavat meitä.
MAGNUS RAEUS.
"Maamme».|anln Ja "TähtiUmm alla'
kaikuvat Jo TUL:n kursseilla
Paras todistiis siitä, mihinkä sos­dem.
pucdue ja sen komennuksessa
oleva TUL:n johto pyrkU Uittoa vie­mään,
on viime vlikoUa TUL:n toi-mitsl|
Jakursseilia, joissa porvaiXlUset
urheUumlehet toinli^^t luennoitsijoina
sattunut tapaus. Kun kurssipaikkaan
Työväen akatemian talolle Grankul­lassa,,
saapui! kurssilaisten vieraiksi
jonkun amerikalaisten opiston jäseniä:
E l i n laulettiin kunsselUa porvarien
"Maamme'^-laulu ja kUhkbameiikalai-nen
sotaIatiIu"l%htQipun alla", lu­paus
kuvastaa sitä henkeä, mihinkä
TUL:n ktursseiUa tästä puolen pyri­tään;
Maamme-laulun kaikuessa TUL:n
toimltsiJakursseiUa. koittaa TUL:n
ohto tuhansittain työlälsurheUi joita
Uitosta Liitto puhtaaksi luokkatais­telun
kannaUa olevista työlälÄlstä Jq
sitten veljellyyn porvarlurheUuh kans­sa.
SUtä on nyt kysymys TUL-.ssa.
Joka hyväksyy täUaJseh poUtUkän,
SO asettuu tukemaan TUL:h johtoa.
Mutta, joka vaätU TU£:a yhteiseksi
a itsehälseksi työväenjärjestöksi, se
asettuu päättävään taisteluun TUL:n
johdon hajoitustyötä vastaan.
Luzemln a^amiehet häärivät myd^Un
Viron TUL:n repimistyossa — Eestin
Uiton molemmat puheenjohtat,
Antsson Ja Lohaer koetetaan
en^ttaa lotosta
Täkäläiset Luzemln äänitorvet ovat
myöskia kirjoiteUeet sUhen suuntaan,
että Viron TUL:n puheenjohtajat,
unnetut urheUumlehet Antssbh Ja
; jUhaer olisivat eroitetut Viron mtos»
a, k<i5ka he ovat antaneet virolais
ten kUpaUla kaikkien maitten työläis-urheUijoltten,
kanssa. Olemme saa­neet
kuiiäai'että' Uitosta heitä ei ole
eroltettu, mutta kylläkin eräästä tal­linnalaisesta
seurasta, jossa Luzemir
apurit olivat jÄässeet salakavalasti
teettämään sensuuntaisen päätöksen.
Huomioon on otettava, et,tä Viron
rUL on kokonaan sosdemlen käsissä
KAMALA BIUBHA liSNTXmuä-
JVLLÄ
V.k. 13. päivän Utana oU talonemän­tä
Selma Rossi! Mäntyharjun pitäjän
Parksimah kylästä lähdösää naapuri-^
'taloss{i pidettäviin taikoihin, -JoUoin
hänen poikansa 23-vuptias ^^Unö Ros­si
kpvästi kielsi häntä sinne menemäs­tä,
mutta äiti lähti kuitenkhi. Palat,
tuaan yöllä takaisin hän peläten poi­kaansa
meni nukkumaan saunaan.
Sepaavana aamuna kun talon tytär
meni äitiään saunaan tapaamaan ei
hän äitiään löytänyt ToissavUkoUa
löydettiin sitten Selma Rossin ruumis
puolen kilometrin päässä olevan jär­ven
rannasta. Ruumiinavauksessa to­dettiin,
että kysymyksessä on törkeä
rikos. Vainajan vasen i^äävaltimo oli
nlmittähi puukoUa katkaistu, mistä
kuolema"oU oUut seurauksena Ja ruu­mis,
senjälkeen viety edellämainlttuim
järveen. E^luulot kohdistuivat mai­nittuun
vainajan poikaan Väinö Ros­siin.
Mäntyharjim piirin nimismie­hen
määräyksestä Vähiö Rossi kiidä­tettiin
viime mauiantaina tsdcm rU.
hessä, joime hän oU piUouttmut. Elän
kieltää syyllisyytensä.
Selma Rossi bU syntynyt 1880.
JU0&IABAHAT BAUTATEILLX
KIELLETXAK
oten tämä tappelu on kbkonaan hei­dän
keskeistä tappeluaan. (Saman­laista,
joskin salaista, käydään an­karasti
myöskin Suomen TUL:n SOS
demien kesken.) Mutta merktUe pan^
tavaa on, että Luzemln johto on val­mis
heittämään peUoUe huomattavas»
sakin asemassa olevat omat puolue-laisensakln.
Jbs ne vaan vähfciMn
samoinkuin
uskaltavat vastustaa Luzemln Johdon
karstoapoUtUkkaa. "«ron Uitto on sU.
hyvänä esimerkkinä,
Englrtnninkln TJPL.- '
Luzeiioin päääpurlhä Viron TUL:n
hajoittamlstyössä on nylQddn eräs
Offenbach niminen mies, Jcöoi Viron
TUL:n vUmeisessä Uitt(äcokouksessa
kykenemättömänä syrjäytettiin Uiton
sihteerin paikalta- — Kostiaisen Ja
latvialaisen Kalnlnin toimesta. Nirt
on tämä sivutmjieltety kumminkin
taas kelvannut Luzemille; kun tarvi­taan
likaisen työn suorittajia. Offen-työläisurhelUjaUa
täytyy löylyä--paik
kk Uitossa TULin Jäsenistön oh nyi
alettava taimia näid^ periaatteideD
mukaan.
bach^oU Joku aika sitten useita läiyiä
Suomessa BlosU^dsen vieraana — Ja
muonltettavmia.
mihittakbon. että Viron TUL:n jä­senistö
on vankasti mieltä, että
on saatava kUpaUla kidkkien maiden
työlä£5urheiUjoltten kanssa. Ja sifä
mieltä näyttää olevan nijroskin Jbhto^
vaikkakin Luzem sen tämän tästä
uusiikin. Jokohan nyt sLtten kestää?
(TS?5v. UrheiltilehtL)
Paljon tyytymättömyyttä an herät­tänyt
tai», että makuuvaunujen hen­kilökunta
oi aivan yleisesti palkittu
juomarahoilla tehtävistä, jotka kuulu­vat
sen virkavelvollisuuksiin. Varsin­kin
senjälkeen kuin makuuvaunuUppu-jen
hinnat syyskuussa kproitett^ p-vat
vaUtteliit tätä harmUUsta tapaa
kohtaan saaneet uutta aihetta. Tii­man
johdosta lo^akuim alusta alkaen
matkustajavaununhln pn pantu tau­lukot.
Joissa hupnmutetaah liikenne,
säännön määräyksistä, että rautatie-hcnkUökunta
bn rangaistuksen nhalla
kleUetty vlrkaankuuluvlsta tehtävistä
yleisöltä vastaanottamaan minkääxini-mistä
tai laatuitsa hyvitystä.
VANHUUS- JA TYÖKlrVYTTÖ-
MmrSRAHASTO
KdiiskunnaTi asianomaisessa vaUo-kunnassa
on: oUut käsiteltävänä van­huus-
ja työkyvyttömyya^iastoa kos­keva
asia ja valiokimta «n Jausunut,
että tänä vuonna rilttäid rahaston
kartuttamiseen 50 milj. markkaa. SoiS:
työv: ja pden^J. ediistajat ovat jättä-neet
valiokunnan iaiosunhon Johdosta
vastalauseen - ^ |SM^^ inieiiifltee-nään
että edliskuniian tuUsl ensi vuo­den
tulo- Ja menoarvioon ottaa 300
mUJ. markan noäärärahan vuoden
1917 valttopäivUlä vanhuus- Ja työ-kyvyttömyysyakuukuks^
toteutiamis-ta
varten asetetun rahaston kartutta­miseksi
ja käytettäväksi sellaisen van­huus-
ja tySkyvyttömyyseläkelaihdcsen
perustamis- ja tdmeei^janbkustän-nuksUn
kuhi v:n 1927 valtiopäivme
jätet^Si^ anomusehdotiäcsessa N:o 19
lähemmin sanotaan. ^
faunat fo Taipauden?
40c l
60c li
99, 8(
$79.9£
$g0.0C
kaiseU
sadalti
SiUcoi
ovat
hety
Suome
Kur
men
Lai\
myy
Tie
YU
Suome:
tämän
nen lä
d perii
Joul
Phonogr
Läb
osotteäl
rmmisaaoani
Joku aika
lehdissä £
"kansaimous
kuitenkin n
ruhtlnaskuifl
Loulsta vast
pankkien eli
aikaa tutkin
r a a y a s s a tä
mia, selosta
pausta
Ruhtinaski
kaiken kaikl
ta neUökUoE
jaitsee kaun
eroittamana
Uonte Carlc
tereineen Ja
tukasluku c
puolet Mon^
Ien ollessa
ulkolalsla. '
sa tavataan
d a Ja aine
huvlpursiliaa
laan ovat lä
seen ylimäär
haansa Use
ralsta ottaa
«inossa, ja s
T a l t i o n kirkki
•in enemnoil/
ssitä ulkomj
to Ja hautati
rakterlstimmi
leitten ja vl<
kunnan ylen
jien muistom
Nykyisen ;
valtio Napo<
jälkeen." Ital
solmitulla so]
tu puolueeti
autonomia J
ruhtinas ' AI
"valtio" sama
r a n ja San 1
kyään. Ruhti
himoinen, hai
tulot oUvat
riittämättömä
kolalsen ralu
kuuluksi tuU
lais-italialalse;
Pankin tule
vuosittain mu
tafrangia, JoU
doUis^si yUa
armeijansa, s
tetun Instttu
Monaco (Mo
instituutti). 1
verot, Mbnakc
Elämä Mooiak
km halvempi
— luonnoUiise
rikastumlsmal)
suuret, ulkola
^ peUpank
v i n tässä idei
: lukuunottamat
kaikkialla mu
letaariluokkaa
oU suhteellises
OUn mittei
öiin sopeutua:
'^^»»ssa, «omu
1 bert mngtn^]