Vapaus, June 19, 1930

              lyn 144 —1930
aika sitten
lolaan. Siihen on
'uoli sataa jäesnlS-i(5
lityy. On pidetty s ä i
:amiakin. Toivot
tus jatkuu en
maannuksissa, tanj
ta jäsentä on
liraalassa ja yyi"*§l
lemassa kotonaW'^T
aan touhussa. Otifc|
t. k. taas tulo
mpärittön me
numero
5ta vähän. SiHäflrH
kun penisHuinis 1
en osaston solunet
Olemme koettantetl
i ja toimia -to&itbMK]
aa osaa IcaUJdin-ihtäviin,
sikäli kg^^
piimänä. kykenaDSrf
. Nyt kui),j<*»iB5aiS
ilustusliitolla on elli|
rahan meoöi,
rthurissa to
Lisen kato«BBl5£BTi
ja sitten vappBn*!
a tähden. Kutffl.1
iin Fort Williami5?>l
a saivat kuukand^l
^ämä kysyy vanJ^.Jy
oja on paljon ^tuj"
0 nhuono, niinj"
;sa pyytää
haalia iltaman
usliiton hy^^^ff;
tä haalin s a i Äj
luta. Sinne okH
a monipuolisen,*
•fcsinäytöksinen'"
siivottiin", Ja-iä
joitakin nn*'
oksikin k a n n a t i^
Tanssia on
1 p, kesäkuut»,rl
joka ainoa.
Torstaina, kesälc 19 p:nä — Thur., June 19
Taistelu oikeistovaaraa vastaan Ca­nadan
Suomalaisessa Järjestössä
SuMaalaisen Järjestön
kesktisfraktian hy-oikeistovaa-
(Canadan
jjjnniunistisen
jjjjjynä suunnitelma
-a vastaan käytävää taistelua var­ta
suomalaisissa järjestöissä.)
1. Canadan, samoin kuin muit«
jgjkin maitten, vallankumoukselli-
-ssa työväenliikkeessä on oikeisto-
SO. vallankumouksellisen
jajttataistelun tieltä pois luisumi-
^ vaara, nykyään sis^nen pää-
X0gu Sillä kapitalismin pulan kol-jjjjmea
kauden yhä kärjistyvien
latöavastakohtien Ja terävöityvien
joj^taistelujen olosuhteissa kaik­ki
työväenliikkeen horjuvat ahiek-
I jet tulevat entistä horjuvammikd
ja etsivät heikomman vastustuksen
tolitlfl, jopa kokonaan luopuvat tais­telusta.
Tätä vaaraa vastaan on
CT,a/!fln vallankumouksellisen liik-<
teen rivistössä käytävä Jatkuvasti
niitten johdosta. Taistelu oikeisto^
vaaraa vastaan tulee, näet, todella
eläväksi, suurille proletaarisille jou­koille^^—
ymmärrettäväksi vasta sen
kautta, että kamppailussa konknet-t
i s e ^ kotvaantuntuvasti osotetaan,
ennen kaikkea, kuinica ja millä ta­valla
oikeistolaisuutta on viime ai-;
koina ilmennyt suomalaisten tove­rien
keskuudessa ja mikä olisi Ints-sakin
konkreettisessa tapauksessa
ollut oikea' proletaaris-vallanlEumo-uksellinen
Icanta ja menettelytapaa
Tämän konkreettisen oikeistovirtiei-v
den paljastamisen tulee ennenkaik­kea
tapahtua, itsearvostelan henges­sä
ja muodossa, olkoon kysymys yk­sityisistä
jäsenistä, johtoelimistä tai
kokonaisista osastoista. Vain tä--
sottamasta imperialistisen eodan
kansalaissodaksi muuttamisen vält­tämättömyyttä
porvariston kukista­miseksi
ja työväen luökkavallan pys­ty
ttäjoiseksi proletariaatin sodan­vastaisen
vallankumouksellisen tais­telun
ratkaisevana pääkeinona, käyt­tämällä
hyväksi Venäjän vallanku-moulcsen
ja Leninin opetuksia.
b) On annetta valtaa demokrati­an
Ja lecalismin harhoaie. Ei ole
harvinaista kuulla kehuvia lausim-toja"
brittiläisestä vapaudesta" ja
"ei-tnittiläisestä vap>auden sorrosta"
(m-m. eräässä, saatujen tietojen mu­kaan
joittenkin yhdysvaltalaisten to­verien
ehdotuksena lähettämässä
päätöslauseessa Toveritar-lehden Ca-nadaan
tulemisen estämisen johdos-män
kautta horjumatonta luokka- ta), vaikka se brittiläinen komento
taistelua kannattava SJ:n jäsen- on samanlaista porvarillista sorto-enemmistö
tulee tietoiseksi heikko- komentoa kuin muuallakin maail-J
j^ämätöntä, tiukkaa taistelua^ uksista Järjestön elämässä ja niiden 'massa porvariston luokkavalta,
korjauksen välttämättömyydestä. Ja ^MyÖäcin on sosialidemolcratian vai-vain
sen kautta, että heikkoudet,. kutuksesta levinnyt semmoinen har-korjataan.
Järjestön taistelukunto ' haluulo, että porvarillisen laillisuu-voi
kohota ja vahvistua luottamus J den puitteissa olisi muka mahdollis-laajoissa
suomalaisien työtätekevien ta samanailcaisesti ajaa ja edistää
[fiillä ilman sen vaaran voittamista
[d voi olla menestyksellistä taistelua!
ösdstisoituvaa porvaristoa ja sen
jsofiialifascistisia kätyreitä, reformis­tisia
johtajia ja nUden byrotaraat-j
[tista järjestöaparaattia viastaan
Työväenliitossa, Yleis-
[eanadalalsessa Työväenliitossa. Ca-j
nadan Osuustolmintaliitossa ja Y h -
jdistyneitten Maanviljelijäin Liitossa,
[jotka liitot kaikki ovat suurporväris-
[ton kätyrien, reformististen "työ-rien
johtajain" tai rikkaitten far-
{Inarien käsissä ja käytetään niitä
[työväen ja köyhien farmarien luok­kaetuja
vastaan). Myöskin Canadan
I gaanalaisessa Järjestössä, jonka j ä -
(«nenemmistö on proletaareja ja
[köyhiä farmareita, ja joka järjes«
konventsioniensa päätösten
unkaan, lukeutuu työväen vallan-
I kumoukselUsen luokkarlntaman o-
I saksi, on oikeistovaara niiniicään
I suurin vaara nykyään. Tästä joh-
Itdu, että tätä vaaraa vastaan on
I tarmokkaasti taisteltava myöskin C
jSuomalaisessa J:ssä Ja sen ulko{
j puolellakin eli sen vaikutuspii^^
Irissä, nimittäin suomalaisten työ-lläis-
ja köyhäin farmari Joukkojen
I keskuudessa. Siinä tarkotuksessa" on
I välttämätöntä toimeenpanna laaja.
I perinpohjainen ja kestävä kamp-
[läihi kaiklda oikeistolaisia hoiperte-lluja,
virheitä ja pyrintöjä vastaan.
JTSmä kamppailu olisi suoritettava
l^jestän kaikis.sa elimissä ja. kaik-<-
Ikien elimien sekä Järjestön koko
jlutdckatietoisen Jäsenistön myötä-jvaikutuksella.
pelottoman, anfcaraji
fitieuTostelan metodia käyttäen.
2. Tässä.^amppaUussa on kiin-
|itftettävä/ei1K5i^ huomiota, aUe-
|»llvatakfe«u oikeistovaaran vaka-iTUUtta
Vjä^sltä vastaan Icäytävän
[taistelun syväUiseksi Ja perinpohjai-kehittämisen
välttämättömyyt-iti.
siihen, että oikeistolaisille hoi-
Jperteluille ja pyrinnöille SJ:n r i ­iteissä
on olemassa vanhat ja soh-syvät
juuret (joihin kuuJ
uu mjn: jäsenistön huomattavan
losan entinen sosialidemokraattinen
Ikouluutus; Järjestön jäsenistön yhJ
Itelskuniuimsen kokoonpanon kirja-
|TBUS sikäli, että puhtaasti pikku-varillisiakin
aineksia kuuluu s i i -
Jonkun verran ja että puhtaas-laoletaaristen
ainesten luktunää-on
hitaasti lisääntynyt jäsenls-
SJ:n federalistisen mennei-yden
jättämät sitkeät tottumukset
.katsomukset, jotka ovat" vastak-demokraattisen
sentralismin
|pohjalle rakentuvalle vallankumouk-elUselle
järjestetylle liikkeeUe; S
pääasiassa sosialidemttoatiasta
tyilä vanhoUa laduiUa kulkenut
aen toimintatapa; siirtolaismie-kerroksissa
S. Järjestöön siihen mää­rään,
että voidaan saada Järjestöä
Ja sen taistelukuntoa vahvistamaan
uusia vereksiä joukkojakin. Vain
tinkimättä proletariaatin luokicaetu-ja
sekä kuitenkin säilyttää työväen
luokIcatalsteluvap>audet loukkaamat­tomina,
huolimatta porvarillisen
edellä mainitun menetelmän kautta jluokkasorron kiihtymisestä erikoises-^
myöskin virheitö tehneet ja hoiper- ,ti nykyaikana. Tämä on Johtanut;
teluihin langenneet toverit saavat varsinkin kun porvaristo englaimin-konkreettista
opetusta virheistäänj Ja ranskankielisen työväen vasem-mistuessa
sallii siirtolaisille joitakin
"vapauksia", kunhan ne pysyvät o-missa
nutldssaan, ytiä enemmän
sortokomennon e-nyt
työttömäin taisteluun järjestä­miseen
nähden, kun el ymmärretä
sitä kumoidcseUista tekijää. • mikä
voimaickaassa työttömäin liilckeessä
piilee nykyaikana. Jhollohx Canadas-sakin
porvarien omidnkin ilmotusten
mulcaan on jo liki neljännesmiljoo­naa
työtöntä.
e) Kansallisen erist&ytyneisyydai
Ja rajottantoneisanden pyrintö jat­kuu
osassa suomalaisia tovereita I
työ juuri uusien txflokkaitten keskuu­dessa
olisi sitäkin tärkeämpää ja
^-älttämättömämpää, kun uusissa
suomalaisissa työtätekevään luok­s
e oikeistolaisuuden ilmenemistä
8.J:n ja suomalaisten toverien kes­kuudessa.
{
5. faunalla Icun huolellisesti ja pe-kaan
kuuluvissa tulokkaissa on osa rusteeUisestf selvitetään isuomalai-kehittymättömiä
ja heikolla luok- sUle toveieiUe oikeistolaisuuden juu
katietolsuudella varustettuja ainek- '
sia. Tämä kaikki on johtanut myös
siihen, että ei Järjestän johtavat
kaaderitkaan ole saaneet riittäväsU
uusia vereksiä proletaarisia voimia.
Se kaikki on omansa edistämään
vanhojen sosdem tottumusten säily­mistä
toiminnan sisällössä, muodois-ret
ja oikeistolaisuuden nykyiset 11-]
menemismuodot sekä sen syyt. on
välttämätöntä perusteellisesU ja va-kuutUvastl
osottaa. minkä vuoksi o i ­kealta,
proletaaris-vallankumouksel-
Useita luokkataistelulinjalta pois lui­suminen
&o. oikeistolaiseen ja myös
vasemmistolaiseen" opportunismiin
lisen vaikutuksen kasvulla ja van-hoiWn
kaavoihin kivettymisellä, jos­kin
osa todella vieraita a i n ^ l a on
itse poistunut Järjestöstämme. ,
i> Maksa maCssa esiintyneet ol-yhä.
kiitos myös hallituksen ja työn- .•«»stovirheet ovat löytäneet vasta-antajahi
propagandan Ja toimenpi-j*""™* kannatusU erinäisten to-teitten,
joUla tähdätään työväen i ^'^'"^^ keskuudessa S.J:n riveissä.
luokkaUlkkeen kahUa jakamiseen, i Yhdysvaltain suomalaisten
nim. canadalalseen ja 6Urtolaisten,'^«^"<J«^ esiintyvä luopio Halo^
liikkeeseen. Tämä propaganda on Johtama oikelstosuunta sai kan­sa
Ja metoodeissa. Se myöskin uh-j lankeaminen on vaarallista,
kaa. ellei tapahdu kfiännöstä parem- tarkötuksessa on osotettava:
paan päin. Järjestöä pikkuporvarll- sodanjälkeisen kapitalismin horjuvan
'nissiS
1. että
suomalaisissa Järjestöissämmekln
ja neuvoa, jotta osaisivat vastaisuu-dssa
nUtä välttää. Vain tällai­sessa
konkreettisella pohjalla käytä­vässä
joukkokamppailussa tulee myös |fascistisoituvan
ilmi. kuica toveri ei ollenkaan tah-|dessä kumartamiseen Ja alistutniseen
dokaan ojentua s.o. ei tahdo luopua'monessa tapauksessa siitä pelosta,
väärältä tieltä; niinikään tulee ilmi,
onko S.J:ssä sel^isiakin, jotka ovat
kokonaan vieraita SuomalakeUe Jär-»
jestölle työtäte!!cevien uolckataistelui
järjestönä. Sillä saiiioln kuin on hy-vki
tärkeätä ^s, että erehtyneet ja
että sitä vastustaessa joudutaan yh­teentörmäyksiin
sen kanssa, mtokä
karttamiseen hhinalla millä hyvän­sä
on vahvojakin pyrkimyksiä. Sen
kautta on itse asiassa Jouduttu myös
passiivisuuteen yleisissä luokkatais-virlieitä
tehnee; toverit saadaan va- telukysymyksissä. ja proletaaris-val-lankumoukselUsten
velvollisuuksien
heikkoon täyttämiseen, jopa laimiin-lyömiseenkin
(esim. haalien käyttä-miskysymyksissä
ja työväen luokka-taisteluvapauksien
puolustaniiskysy-myksissä).
Työväen avonaisten ku-j
mouksellistendoukkoesijntymisten toi­meenpanoa
ei ole kyllin tehokkaasti
edistetty (esim. elok; l p . sodanvas­taista,
maalisk. ,6 p.. .työttömyys-. ja
vapunpäivän mielenosoituksia) välit­tömästi
suomalaisten osastojen toi­mesta;
työväen kansainvälisiä kamp­pailuja
ei aina omaksuta ajallaan
(esim. kansahivälisen naisten päivän
kamppailun siirtäminen eräissä pai­koissa
toiseen päivään kuhi maalisk.
8:een), jopa on ollut havaittavissa
suoranaista kadun pelkoakin, nhn.
kv.utetuiksi virheistään, arvostele­maan
itseään, tunnustamaan avonai­sesti
virheensä Ja jokapäiväisessä
luokkataistelutoiminiiassa horjmuat-ta
noudattamaan vallankumouksellis­ta
.suuntaa, yhtä tärkeätä on koko
UtokkataisteluliikkeeUe tämän päi­vän
ja huomispäivän tehtävien vuok­si,
että ei kukaan riveissämme voici
itsepintai^ti salassa . kannattaa oi-,
keistolaisuutta ja saipaUa kantaa hy­vän
proletaarisen lucMckataisteliJnn
nimeä, ja että kaikki Suomalaisen
Jäi^Jestön proletaarisvallankumouk-selliselle
luOkkataistelukannalle koko­naan
vieraat Ja vihamieiset ainekset
paljastuisivat Järjestön Jäsenistölle.
4, Oikeistolaisuuden päällmföt vii­me
aikoina Canadan Suomalaisen
Järjestön riveissä (Ja ' määrätyssä
määrässä sekä määrätyssä muodos-edustama
noskelaisten kanssa liit-toUemista
ajava suunta sai niinikään
Vapaudessa osittaista Julkista vas­takaikua"
tai ainakin myölaluntoa:
Neuvostoliiton kommunistisen pu_cdu-een
oikeata renIniralstä'"npoliitrista
linjaa maatalouden kollektivisoimis-kysymyksessä
on vääri[s6eTlen--tulislt-tu.
Vapaus-lehdessä on nim. annettu
tilaa kirjoitutaLTH.'. Ju.ija at>aif¥tti-löytänyt
maaperää ja käytännössä Vapaus-lehdessä. Samaten Suomen
tuonut mukanaan pyrkimyksen vält- kommunistisessa lliklteessä Wällärln
tää ainakin taisteluita. Sen helmas­sa
versoo edelleen suomalaisen itse-kylläisyys
ja "kielisten" määrätty
vieroksuminen, milcä johtaa maan e-nemmistön
kielenkin opettelemiseen
nähden välinpitämättömyyteen.- Tä­mä
viime mainittu taas puolestaan
konserveeraa. ylläpitää vanhaa eris-täytynelsyyttä
suomalaisissa Canadan
vallankumouksellisesta liikkeestä.
Tästä maaperästä kasvaa monille to­vereille
käsitys, että suomalaiset to­verit,
vaikka olisivat kuinkakin luok-katietoisia.
eivät muka voisi mitääi\
tehdä esim. "kielisten" runsaammin
vetämiseksi Canadan vallankumouk­selliseen
työväenliikkeeseen, elleivät
osaa hyvänpuoleisestl englannin kiel­tä.
SiirtolaJsmiellaloJen. nim. sellai­sen
katsantokannan säilyminen, että
'kun tässä maassa ollaan vain väli­aikaisesti,
niin mitäs sitä kannattaa
sotkeutua •toiskielisten* hommiin",
myötävaikuttaa lisäksi eristäytynel-syyteen
Ja edesauttaa särkyneisyyden
säilymistä Canadan työväenluokan
taLsteluriveissä. Ja kuitenkin jokai­sen
suomalaisen tietoisen toverin
velvollisuus on — lukuunottamatta
suomalaisten vähätietolsten valista­mista
— huonollakin kielitaidolla
viedä luokkansa asiaa eteenpäin tois­kielistenkin
keskuudessa, erittäinkin
työläisten Jokapäiväisten kokemus­ten
(palkka-, kohtelu- y.m. kysy-nykset)
pohjalla.
vakaantumisen yhä suurempi hcvju-mlnen
Öanadassakln ajaa yhä kiuk­kuisemme
hyökkäämään työväkeä
ja köyhiä farmareita vastaan fascis-tisin
keinoin, joltoin työtätekevien
rintamaa tulisi voimistuttaa entistä
enemmän; 2 että reformistiset joh­tajat
ja niiden byrokraattinen val­ta-
aparaatti antavat porvaristolle
sosialifascistista apuaan työväen Ja
köyhien farmarien vastarinnan ja
vastahyökkäyksien nujertamiseksi; 3.
että näin syntyneissä vaikeissa olois-sa
työväen luokkaUlkkeen parem-y.
m., sittemmin luopioIksi^illJelttöjr massa asemassa olevan kerroksen e-natusta
Ja tilapäisen tukikohdan
f) Suomalaisen Järjestön toimln*-
tnnritoäninnaksi painostamista ta­pahtuu
vielä kovin paljon sekä teo­riassa
että erittäinkin käytännössä
S.J:n osastojen sisäisessä toiminnas­sa.
SeUainen vie siihen, että käytän­nössä
toslasialöisest^, vaik'eikaan
päätöksellä, kielletään suomalaisten
työläisten Ja köyhien farmarien
joukkojärjestöiltä niiden luokkaluon-pelkoa
mennä kadulle avonaisesti de-^ne Ja luokkataistelutehtävät, vaikka
sa myöskin Canadan vallankumouk­sellisen
liikkeen muitten osien kes­kuudessa)
ovat olleet seuraavat:
a) Imperialistisen sodan vastaista
kamppaUat ei ole kehitetty laajaksi
jatknvafcsi joirikkofcamppallnkfii, jossa
suomalaiset työtätekevät yhdessä
Canadan muitten työtätekevien
kanssa olisivat voimakkaasti nous-ojen
säUyminen Jäsenistön mää-ätyn
tean keslcuudessa jne.). Sa-on
välttämättömästl osotet-
— lähtien Canadan konkreet-tilasta
ja valaisten sitä k u -
anksilla muista maista — että oi-olalsuuden
Juuret erittäin hel-
Tersoavat nodestaan nykyisellä
apitalismin kaikkien
kärjistymisen
stelun valtavan terävöitymisen
elia. (SosiaUdemokraatisten kat-
Busten Ja tottumusten jätteet
*!^' '^«nästä oikein sodanjäl-kapitalismin
syvää pulaa ja
en taistelujen kehityksen val-
Qoukselliseen yhteentörmäyk-
. ^»^^^evaa suuntaa; ne himmen-i
«t sUmiä näkemästä selvästi te-
^min ja sosialidemokratian so-
^ i s m i k s i kehittymistä; ne h i -
^"'iTat esim. uusien vallanku-ammatillisten
joukk04
'lestojen rakentamisen
en joukkotaistelun
«yttäaiisen
ja terä-muotojen
välttämättömyyden
istä samoin kuin suurten
^ « ö m i e n joukkojen tais^
™ vetämisen mahdollisuuden ja
»^ttömy>den käsittämistä, j .
' t v S ^ . - ^ ' " ^ k u i t e^
^ n t a v a ainoastaan oikelsto-juurien
ja niitä nykyisel-
*^;^-tausmin elimellisen pulan
äjöitten
seet niin hyvin brittiläistä kuin yh­dysvaltalaista
imperialismia vastaan
kuin myös Canadan porvariston Im­perialistista
politiikkaa vastaan
jossa Sos. Neuvostovaltojen Liiton
puolustaminen imperialistien ja eri­koisesti
Canadan porvariston val-mlstamUta
hyökkäyksiltä olisi tullut
mitä laajimpien työtätekevien jouk­kojen
alituisen huomion ja huolen
kohteefcsl. On kyllä, usein hyvinkin,
kiinnitetty Imperialistisen sodan vaa->
raan huomiota ja Neuvostoliiton
puolustamisen 'Välttämättömyydestä
puhuttu. Mutta pääpuute tässä on
oUut. ettei ole tätä selvittelyä riifc^
tävästi konkretlsoitn seikoilla, joita
Canadan työtäteikevät suomalaiset o^
lisivat oman kokemuksensa perus-
. .teellä hjrvin ymmärt&ieet ja mitkä
* ~ ^ * f f ^ [olMvat nUtä nostattaneet vcrfmak-ja
luokkie| j^gasegQ joukkoliikfceeseen hnperia-
Ustisia rosvoja ja niiden reformisti­sia
apureita vastaan ja maailman
työväen tärkeimmän linnakkeen.'
Neuvostoliiton puolesta. Tämä heik­ko
toiminta perustuu osaksi kovin
vajavaiseen ja toisinaan vallan vir-heelliseei&
in Icäsitykseen Canadan
kommimlstlenkin keskuudessa Cana­dan
porvariston itse asiassa tärke­ästä
asemasta maailman imeprialis-tlen,
erikoisesti Englannin ja Yhdys­valtain
keskenäisessä kilpailussa se­kä
Canadan porvaziston merkitykses­tä
ja aktiivisesta osuudesta maail­man
imperialistien Neuvostoliiton
vastaisessa rintamassa. T^stä cm ol-lotidn
seurauksena, että joukc^, jot­ka
eivät vielä riittävästi käsitä uu­den
imperialistisen sodan vaaraa, ei­vät
ole päässeet näkemään oikeassa
valaistuksessa lähintä Imperialistista
vihollistaan, Canadan porvaristoa.
Myöskin on ilmennyt pnäetariaatin
vaTlanlnmTOtilmenisen sodanvastaisen
taisfelnn pasifistista ^yllyttämistä. Se
monstreeraamaan j a myötävaikuttaa
katujen valtaamiseen työväelle sen
taisteluissa.
c) Työväen k^iiäin farmarien Id-pefanpiln
tarpeisiin on kiinnitetty a i ­van
rUttämätöntä huomiota, joskin
eräissä tapauksissa. (metsätyöläiset)
on tehty hyvääkhi työtä s. j . puo^
lelta. Mutta lÄätehtävä, nhn. ras­kaan
teoUisuuden työläisten, kuten
mahmrien, kokoaminen yhteen ja
laajojen työläis- ja farmarijoukko-jen
järjestäminen taisteluun elineh­tojensa
p u o l a a keskitettyä pääomaa'
porvareita ja rikkaita farmareita vas­taan,
jotka nykyään entistä häikäi­lemättömämmin
hyeuckäävät kaik­kien
työtätekevien elinehtoja vas­taan,
on jäänyt liian Vähälle huo­miolle.
E i myöskään ole tarpeeksi se-^
litetty suomalalsiUe työläisille ja
köyhille farmareille, että työveän ja
työtätekevien farmarien kumouksel­linen
taistelullitto on välttämätön
luokkavihollisen voittamiseksi ja uu­den
elämän edellytysten turvaami­seksi
työtätekeville.
d) Val>a»«irn*""T''^"^"'^*" ammaf>-
tilUfttoJen rakentamiseen Ja sodaU-J
fascIstfslareformlsasteD Uittojen Johf
tajia ja järjestöaparaattia vaataan
suunnattuun taisteluun nähden on
esiintynyt passUvIsta subtaantumista
yleensä ja erikoisesti reformististen
järjestöjen sisällä tohnlnnassa. Tä­män
leväperäisyyden perustana on
rin selitetään muka oikealle Ja va­semmalle
päättömästi hoippumiseksi
se. että NLKP. toiselta puolen tais­telee
kalkkia porvarillisia aineksia
ja pyrintöjä vastaan vetääkseen kol­lektiivisen
maatalouden piiriin maa-laisköyhällstön
ja myöskin keskiva­rakkaan
talonpojan vapaaehtoisuuden
tietä. rakentaakseen sosialistisen
maatalouden. Ja toiselta puolen sää-limättömästl
taistelee kaikkia tämän
leniniläisen olke;5Co^pportunisttsla
ja "vasemmisto"-opportunistIsIa viiä-rlstelyjä
vastaan, tulkoot ne miltä
taholta tahansa. Edellä mainitun
väärän tulkinnan kautta on,'sen l i ­säksi,
että on Johdettu harhaan työ­tätekeviä,
myöskin, nähtävästi kyllä
tahtomattaan, atmettu tukea Ulmän
politiikan epälMlshevistlsIlle arvoste­lijoille,
jopa Neuvostoliiton avointen
vastustajain pr pagandalle. On kui­tenkin
huomautettava, että Vapaus-lehdessä
On Jo näissä suhteissa ta-*
pahtunut osittain täydellhien osit­tain
puolinainen koifjaantumlnen.
mutta toisaalta on varmaa, että
rmäiset ainekset herkästi luopuvat
vakavasta taistelusta, mikä merkit­see
oikeistolalsuuteen vajoamista; 4.
että oikelstolaisuus kalkissa muodois­saan
Ja vivahduksissaan merkitsee jvä perustamaan etukädessä sinne,
vasenrunistuvlen työväen ja köyhähi missä ei mitään osastoa ole, mut-farmarijoukkojen
terävöityvän ku-,ta on runsaasti suomalaista työyä-mouksellLsen
taistelun tylsy Itämistä, keä.
tiv& kumouksellisen luokkataistelu^
hengen elävöittämäksi ja siinä tar­kötuksessa
er&oista huomiota pan­tava
siihen, että toiminnassa yleen­sä
tapahtuu sellainen jyrlckä ]i;ään-*
ne. että proletaarinen luokkavalis<»
tus ja talstelukasvatus on määräävä­nä
kaikessa työssä ja kaikkia ohjel­mistoja
suunnitellessa, jotta Järjes­tö
.samalla ktm se on aktiivinen
iuokkataistelujärjestö. menestyksellä
tulisi myös kommunismin rekryytti-kouluksi;
d) että S.J:n osastoihin ja alaosas­toihin
tulee Idireesti Ja. tarmokkaas­ti
ryhtyä värväämään uusia jäsenU
hnolelUsecU laaditun mnnnltelman
mukaan niistä tuhansista Canadassa
jo olevista Ja tänne yliä tulevista
suomalaisista työläisistä ja köyhistä
talonpojista. Jotka ovat Järjestön
ulkopuolella Ja Joita ei ole edes py­ritty
mobilisoimaan luokkataisteluri-velhlmme.
jotta Suomalaisesta Jär­jestöstä
tulisi todella laaja proletarl-cuitln
joukkojärjestö ja saataisiin
kouluutetuksi uusia vereksiä voimia
järjestöelimistön kalkklhi astelsUn
työhön ja toimintaan; erikoista huo­miota
jäsenvärväyksessä tulisi pan­na
sellaisUn paikkoihin, missä on
paljon suomalaista työväkeä ulko­puolella
kaiken järjestötoiminnan
(Toronto, Sudbury. Montreal. Port
Arthur. Port William, Vancouver
y.m.); uusia osastoja olisi pyrittä­väsi
heikentämistä ja lamaannuttamista
sekä jarruttaa kumouksellista kehi-t}'
stä, mikä kaikki ei voi olla objek­tiivisesti
auttamatta fascistisoituvaa
porvaristoa.
Nihilkään on osotettava. että el al-f
noastaan avoin olkelsto-opportunLsml
Ja "vasemmIsto"-fraaselhin puettu
opportunismi ole vaarallista ja tuo­mittavaa,
vaan että myöskin välln-pilämätön
Ja sovinnollinen suhtaatu-minen
opporionlstlsUn vrhelsUn. hoi-perteluihin
Ja pyrkimyksin on saa­pa
osakseen yhtä ankaran vastus-tuk/^
en. Sovittelevaisuus oikeistolai­suutta
kohtaan on osittain vaaralli­sempaakin.
Avonaisen oikeistolaisen
horjahtelun Ja pyrinnön voi useasti
suhteellisen nopeasti ja helposti näh­dä
sekä todeta ja sen vuoksi ajoissa
alkaa taistelun sellaista vastaan.
Motta sovitteleva suhtautuminen ei
7. Kamppailun käymiseksi oikeisto-vaaraa
vastaan ja oikeistovaaran
voittamiseksi ovat seuraavat toimen­piteet
tuiki välttämättömät:
a) että Vapaus-lehdessä jatkuvas­ti
sekä suunnltelmanmukalsestl kir-
Jotetaan vakavas.sa sävyssä ja konk­reettisessa
muodossa,
lankumoukselUsessa
rltoten siu>malaisten
kuudessa ilmenneistä ja
öpporttmistLslsta vlrbetsUl!^^ Ja.'
nöistä sekä tarmokkaaffU
taan ja tuomitaan kaikid bnprari
tiset holpertehit ja psnrttöiftfefi*
sovinnollinen suhtautuminien:
yhä suurempien joukkojen
seksi taisteluun oikeistovsauraJi(|
taan olisi Vapaus-lehden JsfaJBi^il
delleen parannettava ja sxsii
mistä tarmokkaasti tehostettaviii^l
b) että kaikissa Sjr:n ja sen-osastojen
kokouksissa, aluekomiti
Johtokuntain Ja valistiisJaQS!lx>Jii|^||
myötävaikutuksella tulisi vllpynci^ij|||
tomeenpanna perinpohjainen ott
oikeistovaaraa vastaan ja kalkjk,-.^
sosdem jätteiden pois juurittamiseK*^*'^
si keskustelujen, väittelyjen, puhelfci: >
ten Ja alustusten muodossa; sitä -VÄ^I;
ten olisi S J : n TPK:n ja aluekomi|
teain annettava tarpeellista , alö|i||Mg^
toa Ja apua osastoille; on vi^tt^ltnS^j|
töntä, että osastot päätöslau&eiml8>'V
saan tuovat julki mielipiteensa
kantansa sekä ryhtyvät myöskin^^^d^^'^
miln osastojen kakessa tolmIniiaiM»|^
käänteen aikaan saamiseksi;
c) että S.J.n aluejärjestöjen" koo-ventslonelssa.
Jotka olisi py?lttay||r
pitämään koko maassa ennen tämfia 7
vuoden loppua, tulisi kysymys' olkeiK-'
tovaarasta Ja taistelusta sitä vastaan'
kunkin alueen konkreettisen ' tUMtjBj;
Ja kokemusten pohjalla ottaa yfiisijS^
järjestykseen yhdeksi tärkelmniaisi|^
kysymykseksi; on välttämätöntä, eit&§
kysymyksestä valmistetaan i^teiili;
alustus käsittelyn pohjaksi.
8; 8.J:n TPK: Ile on osastojeri^ jfe;
aluekomiteain velvotiisuus lähett^Kf
selostuksia kamppailun kulusta.
B. J . kommunistinen keskusfraictUL;'
Taloudellinen pulakausi
Britanniassa
Maaliman taloudellisen pulakau­den
vaikutus Suur-Britannia.ssa nä­kyy
sIlmI}npIstävU.sti hiljattain Jul-
Icajlstuissal vlralllsl&<]ai raporteissa
koskien teollisuusaseman kauppatl-lostoja.
S^pmriykesti pelkäksi kult-^ I^Jai. riveistä eivät, vielä - ole polatU'»
neet . kalkilta yksityisiltä tovereilta
myötätunnot noita toisten maitten
opportunisteja kohtaan, minkä vuok-toiselta
puolen reformististen, sosiali
fasclstisten utUopaasien Ja niiden
käsissä olevahi unloitten nykyisen
looUn väärin arvioiminen (ei ym^
märretä nikfen sosiallfasclstisuutta
ja niiden asemaa pulassa; olevan
kapitalismin Cärkeimjänä apureina
työtätekevien Iceskuudessa), toiselta
puolen vallankumoulcsellisten am­mattiliittojen
täriceän merkityksen
puuteelllnen käsittäminen nykyise­nä
kät^jlstyvien locddtatalstelujen
kautena (ei ymmärretä, tarpeeksi että
ainoastaan uudet vsllanlcumoukselli-set
liitot voivat lUttää suuret järjes­tymättömät
Joukot Ja johtaa yli­päänsä
vasemmistumisprosesslssa o-levat
joukot taistelutm. jota refor­mistiset
fasdstisoituneet imiopaasit
>iaka askeleella saboteeraavat, ka­vahtamatta
mttään työväen luokkae-
1 e s u t ^ "Tökistävjen" ^on tapahtunut senkhi kautta, että on jtnjcn kavaltamistakaan, kun piäo-
Edä tOT°^^^^ selvittä- vältetty j o u k c ^ esim. sodanvastais* jman Ja porvariston etn sitä vaatii).
vrexieu varottamiseen jten taistchijen yhteydessä selvästi o-IlÄvSperatoyytti m mSekia flmen-
JärJestön konventslonit kerta toi­sensa
jälkeen ovat avonaisesti tun­nustaneet
S.J:n proletaariseksi luok- f
katalstelujärjestöksl.
g) S J : n Ja siihen liittyvällä suo­malaisten
toverien koittirarltoimin-naUakln
on hyvin monasti epäprole-taarinen
sisältö (esim. mitä tulee u -
seitten näytelmien ja monien iltama-ohjehnlen
laatuun). E i oteta huomi­oon
sitä. että sellainen sivistystoi­minta,
jolla ei ole proletaarista luok-kasisältöä
el ole työväenluökaUe mis­tään
arvosta, vaan päinvastoin va­hingollista.
Komintern on tästä sei­kasta
voimakkaasti huomauttanut
yhdysvaltalaisille' suomalaisille tove­reille
viimekesäisessä avonaisessa kh-jeessä.
josta on syytä ottaa oppia
meidän Canadassakln. Nihilkään i l ­menee
jo idussaan väärää pyrkimys­tä
harjoittaa työväen näyttämöillä
taidetta taiteen vuoksi" eikä työ­tätekevien
luiHckavalistuksen edistä­misen
vuoksi, mikä johtaa m.m. sii­hen,
että joi^kus väheksytään esim.
proletaarishenkisiä näyttämön joh­tajia
Ja kaivataan taiteellisia "am­mattimiehiä".
oUpa heillä väri mel-keta
mikä syvänsä, Luoimolllsestl-kin
on ainoa oikea tapa, että esim.
näjrtelmien johtaminen uskotaan
valiankufnouksemsta suuntaa tai­teessakin
ajavine tovereille, mikä
ei suinkaan estä olemasta myöskhi
ammattimies alallaan. Myöskään ei
voida jättää mainitsematta tanssin
ylötöntä viljelemistä, jonka kautta
työtätekevän nuorison luokkavalista-minen
el mitenkään edisty, pähivas-tohi
porvarilliset vaikutukset saa­vat
häWt«emättä rehoittaa sitoa. /
h) Uusien proletBarlsten Ja köy­häin
farmariainesten SnomalaZieen
Järjestöön mobillKrfmlsta on td^nh-tonnt
riiilämällftnäatL Tämän joh­dosta
— huolhnatta työtätekevien
joukkojen keslcuudessa huomattavas­ta
vasemmistumis- j a aktlvisoitumls-prosesslsta
ja tuiolimatta siitä, että
sutnnalainen siirtolaisasutus viime
vuosikymmenen aikana on kolmin-
Icertaistunut Canadassa (esim. 1929
saapui yli SfiOO) ~'8J. el ole voi­mistunut
numerollisesti sanottavas-tilcaan.
8J:n UOmesto, ei ole järjes­tetty
tehokasta toimintaa työtäteke­vien
suomalaisten uusien silrt<^isten
vetämiseksi heti yhteiseen taisteluri-vlstöön,
vaan annettu niiden itee ha-si
taistelua sellaisten opportunistien
kanssa sympatisoivien vaikutusta
vastaan on jatkettava. /
J) Kmnnnmistisen puolueen Johta­van
vaikutuksen meridtyksen ala-ar-vdolmlsta
Ja väheksymistä työtät^e-vien
joukkojärjestöissä Ja Joukkoliik­keessä,
huolimatta siitä, että S.J:n
•llkonventsionit ovat tunnustaneet
KJP:n poliittisen johdon . esitotyy
myöskin usein. Jopa toisinaan tämän
vaikutuksen suoranaista vieroksumis­takin,
mikä joskus on kehittynyt
puoluevastalseksikto esiintymiseksi,
kuten osotetaan Komtoternin poliit­tisen
Komisslonin päätöksessä S.J:n
johdon ja K.P:n Johdon välistä ris­tiriitaa
koskevan kysymyksen johdos­ta
tuonnottain, ja kuten S.J:n TPK,
<m julkilaustunassaan tunnustanut.
Tämä johtuu osittain vanhoista sos­dem
tottumuksista, osittain entisen
federalismin jätteistä, joille kummal
lekin on ominaista, ettei käsitetä
työväen vallankumouksellisen Uik
fceen Icommunistisen johtamisen
välttämättömyyttä ja tämän Johdon
yhtenäisyyden Ja keskittämisen vält­tämättömyyttä
— menestyksellisen
vallankumouksellisen taistelun yh­tenä
ehtona. Komintern Ja sen jä-senpuolueet
tunnustavat, että pro­letaariset
JoukkoJärJestöt säilyttä­kööt
muodollisen itsenäisyytensä:
Komintern Ja kommunistiset puo­lueet
ovat sitä mieltä, ettei ole edes
pyrittävä muodostamaan näitä Jouk-kojärjestöjä
kommunistisen puolu­een
alajärjestöiksi eikä niissä kom-mtinistista
vaikutusta ole pyrittävä
toteuttamaan komennustietä Ja me­kaanisesti,
vaan joukkojen puolelleen
voittamisen tietä. Että yksityisissä
tapauksissa tässä suhteessa on vir­heitä
tapahtunut kommunistienldn
puolelta, ei kuiteidcaan oikeuta Jouk-)
Työttömyys on nyt kohonnut hlr-paljastu
yhtä helposti. sUlä useasti 'vlttäväUn kokonaissummaan 1,73D,-
ne jotka välinpitämättömästi tai s o - ' ' * 0 , 0 0 0 lisäys sen jälkeen kun
vlnnoUlsestl suhtautuvat olkelstolal-•"^y*^»^»^*"'*"*'' f ' " ' ^ ^ l ^ " * ^"
me vuonna. Nämä numerot Ilmai­sevat
kuitenkin ainoastaan vlroUi-slto
virheisiin ja pyrintöihin, kalkirt
tavoin itse vakuuttavat ajavansa ja
puolustavansa oikeata, vallankumo­uksellista
luokkakantaa. ovatpa vielä
tuomltseyinaankin - olkelfttolaisefc vir--
heet ja pyrinnöt, mutta samalla kai­kenlaisilla
"seUtykaiUä" ja "vakavUla
sestl reklsteerautunelden työttömi­en
ukumäärän ja ovat todellisuu­dessa
huikeaa aliarviointia.
Että "mahdollisuudet" • talven va­roilta
ovat hyvin syi)|kUt. näkyy
raportista, koska annetut tilaukset
syillä" koettavat tehdä "ymmärrettä- ovat hyvin rajoitetut Ja äärimmäi-väksl"
Ja "tällä kertaa" siedettäväk- sen konservatiivisen "Morning i*os-kojärjestöissä
lietsomaan puolueva.?-
talsta mielialaa. Aliarvioitaessa kom-mimistista
johtavaa vaikutusta, m.m.
fiiinä muodoissa, että väitetään jouk-kojärjestöjen
tulevan toimeen liman
lumununistlsta poliittista johtoa, ei
riittävästi ymmärretä, että jos kom­munistinen
johtava vaikutus njs.
puoltieettomissa joukkojärjestöissä
pääsee iieikkenenoään. niin sen sijal­le
astuu proletariaatin luc^kavapau-tuksen
asialle vieraat vaikutukset
muodossa tai/toisessa, jopa hajaan­nuksen
vaarakin on olemassa, sitä-
Icln enemmän, jos joukkojärjestön o-mis
» riveissä on myöskin selvästi
pikkuporvarillisia aineksia, jotka
luonnolIisestlUn ovat porvariston
vaikutuksen Järjestöön sisälle kuljet­tajia.
Kokemus on jo osottanut, et­tä
vallcosuomalaiset lahtariainekset-keutua
minne kunne, vaikka vakava " U n ovat yrittäneet käyttää byväk-,
Bl törkeätkin oikeistolaisuuden ilma­ukset.
Tällaisella suntautumisella to-islasiassa
peitetään oikeistolaisuutta
ja vältetään sekä estetään todeUa
tiukan taisteluasenteen ottamista sitä
vastaan. Jokaiselle kumoukselliselle
toverille täytyy olla selvää, että täl-j
laista sovittelevaisuutta vastaan on
taisteltava yhtä tiukasti kuin avointa
opporunismiakin vastaan, sillä vii­memainittua
el voida voittaa,' ellei
sen suojamuuria, sovitfelevalsuutta
saada murretuksi. Niinikään on so-vlttelevaisuuteen
langenneita tove­reita
vaadittava tulemaan oikeistolai­suutta
vastaan rehellisesti kamppai­levien
mukaan.
6. Oikeistovaaraa vastaan käytä­vän
kamppailun kuluesso ja yhtey­dessä
on välttämätöntä sekä 8.J:n
jäsen joukoille että muille suomalai­sille
työläi&toverellle tehdä selväksi]
a) että Canadan kommunlsttoen
puolue on työväen Ja köyhäin far­marien
luokkaetuja ajava Ja työtä­tekevien
vapautuksen puolesta tais­televa
ainoa puolue Canadassa, min­kä
vuoksi suomalaistenkin tietoisten
työläisten ja farmarien on omien
luokkaetujensa vuoksi tätä puoluet­ta
tuettava sen tavattoman vaikeas­sa
taistelussa keskitettyä pääomaa,
fascistlsta porvaristoa j a sen eosia-llfascistisia
apureita vastaan. On tar-peelllsU
osottaa, että samassa mää­rässä
kun kommunistinen vaikutus
laajoissa joukoissa Ja puolueettomis­sa
joukkojärjestöissä syvenee j a vah­vistuu,
sikäli kuin kommunistinen
puolue vaikutuksensa ja jäsenmää­ränsä
puolesta tulee todelUselcsi
JoukkopuolueeksI, sikäli myöskin työ­tätekevien
yhteisen kumouksellisen
luokkartotaman voima ja taistelute-f
ho suurenee niin tämän päivän
kamppailuja kuin edessä olevia rat­kaisevia
taisteluja varten;
b) että on tarmokkaasti myötäval-*
kutettava sosialifascLstlsten unlojoh-tajatn
vaikutuksen murtamiseksi Ja
niiden hallitsemain unloitten merki­tyksen
heikentämiseksi, että Canadan
vallankumouksellisiin unioihin on
suomalaisten toverien miehissä ja
naisissa lUtyttävä jäseneksi ja kalkin
tavoin myötävaikutettava työssä o-levalh
Ja työttöroäto järjestymättö­mien
työläisten yhteiseen taisteluun
a yhteisrintamaan liittämistä sekä
siten edistettävä vallankumouksel­lisen
uniorintaman vahvistamista ja
työi'äen jouiskojen päättävää taiste­lua
trustipääomaar fascistisoituvaa
porvaristoa ja sosialifascisteja vas­taan;
c) että 8.J:n osastojen Ja alaosas­tojen
toiminta olisi xu^eastl kehitet-tin"
sanoilla sanoen "tehtailijat Ja
lllkelmehet ovat todellakin vaka­vasti
huolissaan" siitä varmuudes­ta
, että "työttömyyden kannalta
katsottuna tulee tuleva talvi ole­maan
kaikkein mustin sitten so­dan".
TyömlnLsteri on Julalssut seuraa­van
valaisevan selostuksen eri te­ollisuuksissa
vallitsevasta tilantees­ta:
HIUikaivosteollIsuus — heikko;
rauta- Ja savlllukset — kohtuullnen;
harkkorauta — lisääntyvää alene­mista;
laivarakennukset — hyvin
huono; rakennus- ja koneteollisuus
kokonaisuudessaan huono; puu­villat
— paljon huonompi; viilat —
Jatkuvasti huono; kenkäteollisuudet
kokonaisuudessaan kohtuulltocn;
tillklvet --r heikkoa parantumista;
saviastiat — Jatkuvaa alentumista;
paperi- Ja painotyöt — yleisesti koh­talainen;
satamatyöt ~ heikko;
merimiesammattl — kohtuullinen.
'Koko kapitalistinen lehdistö on
synkkä — eikä sutokaan aiheetta —
kauppaviraston julkaisemien huhti­kuun
uikomaakaupiKia koskevien t i ­lastojen
suhteen.
Tuontien Ja vientien arvo oli huh­tikuulla
alhaisin koko 24 kuukautta
käsittävässä kauppaviraston tila.s-tos
»a, • -Verrattuna vastaavaan kuu­kauteen
V. 1920 kaupan vähenty­minen
oli 36.121,364 puntaa, Ja­kautuen
seuraavasti:
me vuoden huhtikuun määrästä,;
339.804 tonnista 267,995 tonniin itänÄ; »5^3
vuonna, siis 71,809 tonnin vähen-;
nys. .\ '''A
Vaikka hiili näyttikin llsäänty- .,
nyttil 1,553.230 tonnin vientiä kQkO,,.tfi
neljän kuukauden aikana, laski «> ,^1
313,323 tonnilla huhtikuussa. Täöiäi;
osoittaa, että uusi pulakausi oii"
saanut hillitcolUsuudcssa vakavsnt^
otteen. ,i 1
PumpulilanEat laskivot huhtlkuus- .1
sa 450,500 paunaa, 1.128.4Ö0 paMhä»^.;,
neljässä kuukaudessa. Pumpulikan-•
kalden viennit laskivat huhtikuussa
132,254.800 nellöjaardla ja- neljä kuu- "?ä
kauden aikana 277,701,700 nellöjaar-dla.
Villakudok.set la.skivat huhtlkuussi
l.C47,TJ0 neJtöJaardIa ja 0,988,100 ne'\-:'<i.
liöjaardla neljässä kuukaudeÄ"
Vuosien 1929 Ja 1930 neljän ensi-uiälscn
kuukauden välinen vei;tallu • ' '
osoittaa seuraavaa laskua vlentteö^L. ..^
määrä8.sä: " ' ' ' ^}
Rauta ja teräs 12.8 %' |
Koneet Ä.0 „
Pumpulilangat 135 „' §
Villalangat Ja vanuketavarät 16.0 „ ."y^
Muu kutomateolllsuus v.... =7,&
Perusteollisuuksien rappeutuml^l'^.{: ^
la on ollut voimakas väikiitus ihyös- S ^ i
kin rahUUikentccscen mlliin (dl Jo
ennestään ankarasti Islvnyt amert- , -
kalainen kilpailu. Lalv |iomistajien '
sanoilla sanoen "brittiläistä rahti- !
liikennettä uhkaa sellainen pulai
kausl, mitä el ole jouduttu koke-,
maan sitten sodan."
Nämä tosiseikat ovat kylliksl-rilt-^
tUviä näyttämään, että työn järki-perälstyttämLsellä
el ole onnifiaittuj ^^-f
"pelastamaan" brittiläistä tcoUlsyjil^ • yfg
ta. Viralliset numerot Ovat lol^tvii:l:0
kuvou.s • nILstil brittiläisen kommu- 'J
nlslipuolueen riveissä löytyvistä op-^
portunlstlsta aineksista, jotka vuon*- '
na 1923 puhuivat "ratsIonaliM»l(wii»i'•
sen edistymisestä", "taloudellisc»!'^ät^
puLikauden vangitsemisesta" ja ko», -
rostivat Britannian "siirtomaiden
.suuria voimalähteitä." . .. <
"Työväenhallituksen" alaisena'irti^
dään ratsionalisolntia eteenpäin no^
peassa tahdL<Ka. suurten pankkilid-'.i.l.v
Itosten ollessa johdossa. Kaksi-uiit-;'^'''''-
Tuonnit
Viennit ,.
Kauttakulkv.
Ottaen tämän
. 20,206,330 punta.a
,. 13,382,944
.. 2,532.390
vuoden neljä en­simäistä
kuukautta verrattavak.'>i
samaan aikaan v. 192P. saamme
me seuraavat silmiinpistävät vähen­tymiset:
Tuonti 42,673,696 puntaa
Vienti 30,418,578
Kauttakulkv. .... 2,532,390, „
Tilastot osoittavat, että suurin
vientien aleneminen huhtikuussa ta­pahtui
kutomo- Ja metalliteollisuu­dessa.
Lasku pumpulilankojen vien­nissä
nou.si 4,248.262 puntaan; rau­ta-
Ja terästeollisuudessa 1,023.403
puntaan.
Niin pitkälle kun tuonnit ovat
kysymyksessä, raaka-aineet näyttä­vät
seuraavaa vähentymistä vuoden
neljän ensimäisen kuukauden aika­na:
PuuvUIa 12,519.934 puntaa
Villa 8,773,029 „
öljyslemenet jne. 3,827.364 ,,
Muut kutomatarp. 1,211.682 „
Ankaraa laskua on huomattavissa
myöskin vientiä koskevassa tilastos-sa.
Kahdestakympienestä kolmesta ja­ostosta,
mihin rauta- ja terästeol­lisuudet
on jaettu, ainoastaan kaksi
näyttää pientä kohoamista. Vien­nit
laädvat kofamalsuudessaan v i i -
ta teräs- rauta- ja hllllyhtymääiÖia l ^ i ^
muodostettu miljoonan punnan pää-;
omalla. Viisi johtavaa firmaa on -
muodostettu uudeksi trustiutumakri. C
Englannin pankilla tulee olemaan;^ fj^j
ääntenenemmistö; Ja pankin- johtaja Vi
nimittää ensimäisen johtokimnan.: ,
Tämä on ensimäinen kerta, kun
uutta Englannin panldn teOllIJHJU-'S'^*
den uudelleenjärjestämiskoneistai;
on käytetty. ^ >-^l'\
Teollisuuden ratsionalläoiniistiaiste-:
lun Johdossa toimii Lancashirenis:!^
puuvillakorporatsloni, jota Engla»-;;|^
n In pankki avustaa 2 miljoonalla
punnalla ja kontroUeeraa noin ld{
miljoonaa kehrutinta j a 25,000 kutö-j::
molconetta. ' '
RatsicnallsolnnJn kiihnittama tjfti^;^-^-^^^
väenluokan vastartotä Um^iee työ-';;
ministerin raportista kosltleqila^
liikehtimisien llsääntymlsfa^
1930 neljän ensimäisen : kuuk^tide»^^
aikana maietettlin':iakkojen. ksfutt^
kaikkiaan 1.483,000 työpäivää.; vec*,.:/,
rattuha 48ö,ö00 menetettyyn" työ-,,f
päivään saman ajan slsäUä^: ; y i i ^ |
vuonna. . -t •
LakkoUikehtimisessä ovat . etuai^
la tekstUUtyölälset, joiden uljas taisr.
telU:! .riäyttää;;.yhä.'...:)Klwm
vallanktiinoulcselllsen luoittieej^l
saan osanst 'tidistelU:^
«ksellisen tyavjEftnhalHttiksr
lesta. •