Vapaus, June 11, 1925

              Torgtafna, kemk, Il —. flmr^ Jiiiie IIÄ, 1025
S^mdffio momslshsn tySvtotSn äänenkannattaja, ilme»'
tey Scdbaryssa, Ont. joka tiistai, torstai ja laosotai.
T o i m i t t a j a t :
S. G. NEIL. AEVO VAAEA-VAPAIJS
(liberty)
Tb© only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-
Sahfid in Sadbary, OnL, every Ttjesday, Tbursday and
SatcrdsT' ' • ^
Eegistered st the Post Office Department, Ottawa,
m second elass matter. ;
General sdvertising rates 75c per coL inch. Mi
nlmam charge for single insertion 75c. The VapaM
la the best ödvertiain^ mediat? ampng :the Finnish
People in Canada. ' '"' ~ :
ILMOITUSHlNilAT VAPAUÖESSÄ: V
Naimailmotakset'f 1.00 kerta, $2,00 kaksi kertaa.
Avioliittoonm^noilmotukset 50c palstatannm.
Nimenmnntolilmotakset 50c kerta, $1.00 3 kertaa.
Syntymäflmotukset $1.00 kerta, $2.00 3 kertaa.
Avioeroilmotukset $2,00 kerta, $3.00 kaksi kertaa.
Kuoltmanilmotukset $2.00 kerta, $50c lisämaksu
«iitoslauseclta tai rouistovärssyltä.
Halutaantiedot ja osoteilmotnkset 50c kerta, $1.00
kolmekeriaa. . .
Tilapäisilmottajien ja ilmotusakenttuunen on, vaa-äittacssa,
lähetettävä ilmotushinta etukäteen.
TILAUSHINNAT:
Canadaan ykei vk. $4.00, puoli vk. §2.26, kolmo kk.
$1.60 ja yksi kk. 76c-
Yhdysvaltoibln ja Suomeen, yksi -^k. $5.50, puoli vk,
83.00 ja kolme kk. $1.75.
Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei t&.1a lähettämään,
paitsi asiamiesten joilla on takaukset ,
Jos ette mii'sin tahansa saa vastausta ensimäigc^n
kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenboitaja.1
pereoonallisella nimellä. Z^"
.T. V. KANffASTO. Liikkeenhoitaja.
Kiinan ammattiimiöitten liittyneille^
Punaiseen Taloudelliseen
Kansaihväliseen
Kiinan talouddii^esti järjestynein^- ity.Q}äi$ten ioi
^ nen kongressi, jo^ä Viime toukokuun alu&äa. pidettiili
Cantonissa, ja joäsa oli 285 edustajaa,'jotka.e^tiätivat
450,000 järjestynyttä työläistä, päätti yksimielisesti
liittyä Punaiseen Taloudcnis^en KänsainVäHserä:^;^^^^^^^
män johdosta on liinaisen TalöudeUisen Itansämväli-
,^6en Toimeenpaneva Komitea lähettänyt Kiinan^ammat
tiunioiUe seuraavan vetoomuksen: > ,
Hyvät toverit: ; !> h. i
Teidän vetoomuksenne kaikkien maitten työväen­järjestöille
ja Kiinan ammattiunioitten toisen kongres-,
sin yksimielinen päätös Punaiseen TalOiidelH^en Kad^
1 t
3 3
li ¥
sainväliseen liittymiseksi tulevat epäilemättä lojläiäään
innostuneen vastauksen työläisten laajimpien joukkojen
keskuudesta. Punaiseen Taloudelliseen KcmsainvälU
«een järjestyneet vallankumoukselliset työläiset^ kautta
mailman tulevat erikobesti iloitsemaapa saadessaan tijbi
tää, että proletaarinen vapautösarmeija on tullut luji
tettua Kiinan ammattiunioilla, uudella taistelupatal-joonalla,
yhdessä kaikkein täHceimmistäi. ätifajtegisista
paikoista taistelussa kansainyäUsta impenall^t^iä ivaBi
taan. Kiina, suurten luonnonrikkaulrätiensa, ol^eran
kansansa ja satavuotise;! kylttuurinsa kanssa, on jou
tunut imperialistisen ahneuden ja kaikkien maitten im
perialistien riistännän kohteeksi. Kiinalaiset eivät ole
isäntiä omassa maassaaii; ehglantilaieiöt^^^
japanilaiset ja'ranskalaiset hallitsevat Kiinassa pajunet*
tien ja kanuunoin voimalla ja pakottavat työläiset
maksamaan kahleista, joilla he ovat sidotut'käsijitä^^Ja
jaloista. ' - , ^--'V
Imperialististen valtojen edustajat to^iv^t jeninen-kuulumattomalla
kyynillisyyiiellä pukeutuen^ k^B^^p*
vallan kaapuun, jolla he koettavat alistaa sadat mil­joonat
kiinalobet nöyriksi ja tahdottomiksi orjiksi.
Taistelu kansallisesta itsenäisyydestä ja Kiinäh''väpduii
tamiseksi ulkomaalaisista iriistäjistä on teidän ihaanne
työläisten ja talonpoikain huomion keskipis^^ jo
te Voitte tässä taistelussa luottaa Punaisen Taloudelli­sen
Kansainvälisen ja -siihen järjestyneiden vallanku­mouksellisten
työläisten varmaan ja ehdotto^)4£kn kan­natukseen..
. • '
Erittäin suurta ja kunniakasta osaa Kiinan^ vapau-tusViistelussa
pelasi tqht, Sun Yat 5en, josta tullaaa
mailman historiassa puhumaan urhautiivaisena^ kunnii
akkaana ja reheHiäenä taistelijana työläisten asian puo­lesta-
Sun Yat Sen on kuollut, mutta vapautustaiste­lun
aate elää 'miljoonissa työläisissä ja talohpojissd
ja on löytänyt järjestetyn ilmaisunsa teidän kongressis­sanne,
ja siinä lepää menesty)csen tae. Kauan,: Hlan
kauan ovat Kiinan työläiset seboneet erossa kansain­välisestä
työväenliikkeestä. Ja ei ainoastaan porvaris­to,
vaan useat Europan jä Amerikan mallilliseinmat
tyoväenjohtajatkin ovat tulleet kuvitelleeksi, että, Kiir
, nan työtätekevät joukot ovat ihmiskunnan hylkytava
raa, joka ei ole huomioon ottamisen arvoista.
Vanhoilliset työväen johtajat katselevat: välinpitä­mättöminä
ei ainoastaan Kiinan, mutta ihyöskin Ihtian,
. Javoh ja muiden imperialbmin rautaköron alla .ole­vien
maiden työläisiä. He eivät näe, että näiden sa­tojen
miljoonien itämaalaisten ihmbten keskuudessa
kasvaa ja laajenee uskomattoman nppeastitabtieluun
sortujia vastaan valmistautuva työläblen vapautusärr
meija. He eivät näe, että työläbet^ja heidän ammatti^
unionsa täyttävät ensimäiset tilat kansallisen ja yhteis­kunnallisen
vapautuk^nsa puolesta taistelevien' kes­kuudessa.
He eivät näe mitään kaikesta tästä, koska
reformbtit eri maissa eivät voi kuvitellakaan hyvin
säännösteltyä ja-järjestettyä yhteiskuntaa- ilman toisten
kansojen soitoa ja siirtomaita. Siksi Amsterdamin
Kansainvälinen ei ole kuusivuotisen olemassaolonsa ai­kana
^ertoa&aan puhunaut siirtomaitten vapauttamisen,
sorrettujen kansojen ja maitten kansallisien itsenäbyy-den
puolesta.' He eivät ole puhuneet siksi, että joh­dossa
olevat vanhoilliset johtajat uskovat, että heidän
maittensa hyvinvointi voidaan vain perustaa ja pitää
yllä heikompien kansojen sortamisella. Tässä on kan­sainvälisen
reformbMn ':suurin Ja ' kaikkein - ydcävin
rikos, sillä ^ q j e n miljoonkhitaäiaaläisten sorrosta
hyötyvät vain iallitsevat liioUcBi.
Työläiset jä .Jtalon^ mahtavimmissa
riistonalaisia. Tästä syjstä johtua se, että Punainen
Taloudellinen Kansainvälinen on, olemassaolonsa ensi
päivästä lähtien pitänyt päätehtävänään tarmolkaasti
avustaa sorrettuja kansoja taistelussaan kansallisen va­pauden
puolesta, tarpeellisena asteena tiellä, joka joh­taa
ihmiskunnan vapautumiseen kaikemnuotobesta riis­tosta.
Tabtelua ulkonuudaisia imperialisteja vastaan
täytyy käydä samaan aikaan käsikädessä kotimaisia
ribtäjiä vastaan käydyn taistelun kanssa, ja vain tällä
keinolla ^vojyat työväenjoukpt vapautiia imperialbmin
ikeestä jä riistosta.
Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen Torme^pa-nfev3-
kobi^*lähett^ am^attiunioille ja kaikille Ku-:
nan tyoläbillfi * lämplinimrnät terveisensä ja v>eljellisön
solid^risuiiden osotuksen feän johdosta, että he liitty­vät
kansainväliseen työläbten perfieeseen- Sulkekaa
rivinne yhä lujemmin yhteen, rakentakaa voimakkaita
ammattiunioiia, käykää väsymätöntä taistelua ulkomaa­laista
ja kotimaista porvaristoa vastaan ja voitto tulee
olemaan uidän! Muistakaa, että ennen vallai&umousta
venäläbiiri työläisiin ja talonpoikiin myöskin suhtau­duttiin
välinpitämättömästi; ^ t ä . he siitä huolimatta
suorittivat Lokakuun valladcumouksen, pystyttivät
Neuvostoliiton ja nyt muodostavat mahtavan vohnan,
jonka rosvo-imperialistien täytyy ottaa lukuun laduis­saan.
Yhdistykää, vetäkää miljoonia järjestöihinne ja
teistä tulee voittamaton mahti!
Te voitte olla varmoja kaiMden maitten vallanku­mouksellisten
työläisten kannatuksen säaniisesta, ja
tobelta puolen me odotamme, että Kiinan tabtelevat
ammattiuniot tulevat kanssamme käymään taistelua
kaikkien niitten työläisten yhteenliUtämiseksi; ammat­tiyhdistysliikkeen
: kansainvälisen yhtenäistyttämisen
j)juolMlaJa^jnfihdollisimman läheisen liiton aikaansaa'
miseksi lännen, Neuvostoliiton ja idän työläisten kes-tim.,
^ ' ••
;'^aiian eläköön Kiinan työtätekevät joukot, jotka
tahteUvatj'pap(mtuksetisä
•M: iKauan eläköön työyäestöri kansainvälisen armeijan
kiinalainen.osasto!
• Kaiian 'eläköön 'Jcansainvälisen- ammattiyhdistysliik­keen
yhtenäisyys! • ^ "
Punaisen Taloudellisen Kansainvälisen Toimeen-
,", paneva Komitea.
lärjestömine jäsenille!
yällan&umouksen puolesta
Hallitusmiehemme koettavat turfiaan päästä ulos
siitä renkaasta, johon järjestelmä heidät sulkee; heto-dbtavat'vain-
voimattomuuttaan. Sbään- ja ulospäin
nnrrautavat"he epätoivoissaan kaikkiin mahdoUisuuk-
|ijSit'!j'Tä^;ijäihin vaidiuudenheikkoihin järjestyssääntö!-
ihi 'Jiittäyät he, sortoa, vastavallankumouksen kaikki­alla
nostaessa päätään. '
Siksipä me näemmekin traagillben yhteydsn mei­dän'
aikamme — moralisen ja fyysillisen rappeotumi-
6öisa,;'kpira. r - . j ä eritbajan välillä, jota pimäti yhteb-cunnan
rappeutuminen, ja me sanomme: ranskalainen
vallankumous on tehnyt vararikon,, huolimatta ihnus^.
oikeuksien evankeliumbta.
-Vastakohta jobtayan oikeustilanteeij^ ilmauksen ja
;rhä' f^yayvaisen kurjan todellisuuden välillä osoittaa
lerinpohjaben virheen 1789-vuoden uudistustyössä.
Virhe on tämä: vallaidtumoukseh uudisti^kset dli'
yat pinnallista. Siina ratkottiin muutmni^ oksijp, mut­ta
juuria ei revitty. Siinä kaikki. ; . ,K
:.i :Kpko. nykyisen: yKtebkunnan monimutkainen i luon­ne
on rakennettu tuotannolle ja.'on tämän elähyttämä.
Työn laki oh' luonnon välttämättömyys, kohtalpn mää­räämä.
Siksi, jotta asiain uusi järjestys tulbi lepää­mään
luja^lla, ja luonnollisella perustalla, vaatii järki
a. Ipgiildca tasa-arvpisuuden täyttäinistä itse työssä, et-
,t^.kukin yksilö velvoitetaan työhön, että pääoma, Jonka
vain on edustettava työtä, mutta joka nyt on erikoinen
mahti, joka lihottaa itseään riistolla ja kaupanteolla,
siirretään takaisin todelliseen tehtäväänsä, vaihtoarvok
öi mikä suoranaisesti vastaa todellbta työtä. ^
Mutta tässä ei karkki-bjleeiTtäysim^
kara valabtuja, koko valoa' ei
-näkj^t^-Suurten iiysien lakien on aikaansaatava to­dellista
oikeutta, jotta todellinen tasavaltainen aate
;sa^ k^.sfuqv^lben kantavuuden. Tämä on välttämä­töntä,
rvoiäakseen jakaa yksilöitten pyrkimykset ja so­vittaa
yksilöitten edut kokonaisuuden pyrkimyksiin ja
etuihin ja vihdoin kerrankin perustaa ,yhtebkuntajär-estys,
mikäi on, sopusoinnussa kaikkien yhteishyvän
icanssa. Sillä, elleivät äodan kauheat uhraukset,, vei-eydentunne
ja sääli sitä vaatisikaan, niin yksinkertai-lien
järki asettaisi tuon vaatimuksen. On helppo.näh
^ä isänmaallisuuden tai — jos tahtoo antaa tämän kä
sitteen pysyä viatton^assa merkityksessään persoonalli­sena
.mielitekona, ja itkumielisenä jumaluudenpalvomi-seha
—; kansallisuusaatteen puristatan ja rikkirepivän
ihmiskuntaa ja paloittelevan tätä elävää kokonaisuut­ta.-
.— Barbusse.
^anna Kannasto on vangittu!
IXäntä syytetään • YEdysvaHain dir-tolaislaMen
rikkomisesta, mutta syy­tökset
.ovat, p.nhtaasti keinotekoisia
laidultsan, '. k o ^ p ^ ' ' yhdysvaltain
hallituksen;-^ytyy torvautua sodan
aikktsiin passilakeiMn. Vangitsemi­sen
todellinen syy lankeaa naapuri­maamme
fascistihallituksen ja suo­malaisten
lahtarikätyreiden ansioksi
Se on puhtaasti Hmiannollista laa­tua
ja kantaa kaikkien kommunisti­liikkeen
vainotoimien leiman.
Sanna Kannasto on yksi Ameri­kan
suomaiaisen työväenliikkeen
vanhimmista, toimivimmista ja uh-rautuvunmista
. työskentelijöistä.
Sanna Kannasto on siirtolaisnais-tenune
tietoisempia Ja innokkaimpia
esitaistelijoita jä sellaisiin henki­löihin
iskee maailman porvarillinen
sortovalta kaikkein raivokkaimmin.
Hän on tällä kertaa luokkasorron
kahleissa ja häntä' uhkaa luokkatup-mioiden
ankaruus. Meidän yhtei­nen
velvollisuutemme on auttaa
luokkasorron kynsiin'joutunutta to­veritartamme
ia'|' pioliistaa häntä
puolustettavilla teirioillamrae. Yh­dysvaltalainen
puolustusliitto on
ryhtynyt toimintaan' vangitun tove­rittaremme
hyväksi, mutta he tar­vitsevat
varoja.-' -giklipä toimeenpa^
neva komitea vetipaakrn jäsenis-tSSmme
ja eritoten' nais jäsenistöön.
Toveritar Kännastipn juttu tulee
ensi kerran kuulustelun alaiseksi
heinäkuun •{ puolivälissä, joten asia
on siis mitä kiireellisintä laadul­taan.
'. • -
Jokaisen työläiaBiaisen on: lähdet­tävä
liikkeelle ja afyhdjrttävä tehoi­siin
^imiin '^varojei^. hankkimiseksi
oikeuskuluja varten;; Kääntäkääm­me
ponrareiden,,^als!iit. liikkeellemme
eduksi tekiem^lS^iijftästä tuloksia
tuottava ^ilaisuus / j a , näyttämällä
samalla kertaa,, että se , parikym-mehVuotineiT
työ, ^'«fta Sann^ Kan­nasto,
- 6n; joukkojemme keskuudessa
tehnyt, ei 'ote meijpyt hukkaan.
Jokainen hainen ja jokainen nai^
jaosto toimimaan ayiistusiltamia kai-,
kbsa osastoissa ^'iyan ensitilassa.
Olkoot ne samalla kertaa näytteenä
siitä, että Canadan suomalaiset nai­set
kykenevät tehoispari työhön liik-keeinme
hyväksi^ j a ' vetämään jouk­koja,
puoleensa .siiloin kuin tarve
ifiitä-vaatii»' ,. ..^
^. Varat lähejtejäänkeskusviraEftom-me
välityksenä Chicagossa olevalle
puolustusliitolle. ,
Toimeenpanevan komitean puolesta:
Alf. Hautamäki, sihteeri. .
vät nämä trcopinistea maiden ©il-kiintyneet
joukot KaT^vyfgi orjina
ahertaen raaka-aineita meille. Kä­siä,
korjimuitset hanBdvat meille
kumia, öljyä, vfljsa ja kaikkea
muuta. Värillisiä kansoja, afrika-laista
neekeriä ja intialaista hindua
ryöstetään europalaisen kulttuurin
nime.ssg. Kongossa on enää jälellä
.'viidesQsa''i8lkaperäis£stä - alktssaukas-'
määrästä sen jälkeen kun maa on
tullut osalliseksi europälaisestia" kult­tuurista
ja tämän siunauksesta
(pappienkin muodossa!). Tämä>on
suurimmalta ^salta, pohjattu -väril­listen
kansain orjuutukseen. Näillä
on olliit vaikeata ennen, mutta niil­lä
on kaksinverroin vaikeampaa "nyt.
tynä murhayrityksestä itseään ja
neljää lastaan .vastaan. Eräinä aa^
muna olivat sanotun perheen naa­purit
nimittäin havainneet rappu­käytävissä
voimakkaan kaasun tuok­sua
ja ilmoittaneet siitä poliisille.
Kun' tunkeuduttiin huoneeseen, niin
löydettiin vaimo neljän lapsensa
kanssa puolikuolleina.lattialta,, kaa­suhana
avoinna. • Myöhemmin-saa­tiin
heidät kuitenkin sairashuoneel­la'vifkbäinaan.
• •[
Vaimo vietiin toinnuttuaan sairaa­lasta
suoraan vankilaan. Oikeuden
edessä oli',^hä^en ^sihoa vastauksen-i valkoisen .?m|ehen teko. Koko.; mei-*
sa: "Teii^ fien takia,'ettei mi- dän korkea; <!) ^ttuurimine W
nulla ollut rahaa ostaa ruokaa".—
Mies oli ollut nimittäin jo pitemmän
aikaa työttömänä, ja oli juuri sa­mana
aamuna, jolloin vaimo teki
murhayrityksen, kaupungilla hake­massa
työtä. .
Äskettäin palasi eräs englantilai­nen
ammattientarkastaja Kiiniasta,
joss^ mainittu. henkilö oli vartavas­ten
käynyt tutkiihaissä-sikäläisiä so-sialisia
suhteita ja varsinkin lasten
käyttöä työssä.
Mainittu ammattientarkastaja pi­ti
Lontoossa lukuisalle ylebölle esi­telmän
näkemästään ja kokemukses­taan.
Esitelmöitsijä kertoi, että Hän oli
käynyt sangen lukuisissa silkkikeh-räämöissä,
pumpuli- ja tulitikkuteh­taissa.
Silkkikehräämöissä, lausui
esitelmöitsijä, s^vat lapset työs­kennellä
höyryn tukahduttantassa
ilmassa lähes 12 tuntia yhteen me­noon
ja koko ajan melkein sebo-vassa
asennossa, Pumpulitehtaissa
on . ankarassa työssä jopa 6, 7 ja
8 vuoden ijkäisiä lapsia. Ruoka-ai­koina
saavat nämä lapsukaiset anka­ralla.
Mureellä ahmia suihinsa niu­kan,
ribianiioksensa' suurista pa-dobta,.
paksun tomun pölytessä ym­pärillä,
tarttuenpa se lujasti kiinni
hiuksiin ja ihoon, vaatteisiin ja rii*
siin' On ilman muuta selvää, mikä
vaikutus tällä kaikella on lasten
ruuansulatus- ja hengrityselimiin.
Yksinkertabimpiin ' päivän tapahtu­miin
kuuluu, että esim., sai­ras
lapsi saa jäädä koko päiväksi
iyöhon, sillä mitään järjestettyä
sairasapua ei ole paikalla saatavis­sa.'
Tyytyväinen pitäbi sen lisäksi
olia koko porvarillbeen järj^estel-mään!
•i*äri kiilttuiirikuvaa
Erään ruotsalaben' lehden kerto­man
mukaan; kuluu • tuskin - päivää­kään
Loptoossa, jolloin- ei clisi ai-^
Esi^-isäimme • ihanteet eivät
imperialMisissa inabsa ovat riistoif välikappaleita ja
Tuotannon kohoaminen .Neuvosto-
VenäjäUä
Dshersinski, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Lii­ton
ylimmän kansantalousneuvoston puheenjohtaja, on
esittänyt, hyvin optimistisen selostuksen tuotannollisen
elämän elpymisestä Neuvosto-Venäjällä. Hänen selos­tuksestaan
käy selville, että talousviionna 1923—24
valtioh teollisuudet tuottivat voittoa 90,000,000 ruplaa.
Valtion trustit ovat kuitenkin vielä hallitukselle velkaa
700,000,000 ruplaa.
Mainittuna vuonna käsitti teoUbuustuotanto 40 pro­senttia
sodan edellbestä tuotannosta, mutta kuluvana
vuonna odotetaan tuotannon jo kohoavan 70 prosent­tiin
sodan edellisiä tuotannosta. Maanviljelyksessä
ilmotelaan tuotannon olevan 72 prosenttia sodan edel­l
i s t ä tuotannosta. Hiilituolanto on ylittänyt %8yn-näii
ja myymättä jääneen hiilen määrä on kolminker-tabtunat
viimebten kauden kuukauden aikana,
, Tässäkin,'ykäi lijrvä.todistus työläbten jatalönpoi'
kien tasavallan voimistumisesta ja lujittumisesta.
Aakin yksi tai. useainpia' henkilöitä
haastettu johonkin'-Lontoon oikeu­teen
vastaamaan murha- tai itsö-murhajrri^
IcseBtä. •'• Syynä-' tähän
raurhakulkiitautiin on ensikädessä
työttömyys ja sen aiheuttama kur­juus.
Samaben leh^n mukaan oli
äskettäin esim. jonkin lontoolaisen
kauppamatkustajan vaimo syytet-
Fappi siirtomaarös-
Youksesta
Ruotsalainen lähetyspappi Paul
Sandegren 'on kotimaassaan esitel­möinyt
siirtomaiden alkuasukastyo-läisten
sanomattomasta kurjuudes­ta
ja riistosta, mitä niissä harjoit­tavat
sekä pyhät valkoiset että vä­rilliset
kiskiirit. Intiassa esim. sai­vat
riisityöläbet ennen ^ sotaa palk­kaa
30 äyriä päivältä, nyt 75, nai­set
puolet tästä määrästä. Pienen
majan sa-vilattialla makaa koko per­he,
mies, vaimo ja ehkäpä 8—10
lasta. Jos ollaan; niin rikkaita, et­tä
omistetaan kaksi kangaskappa­letta,
niin kiedotaan toinen pää
ympärille suojaksi hellettä vastaan,
-toinen tekee puvun virkaa. Jos
joku työläinen lainaa työnantajalta
eikä: -voi^ velkaansa maksaa, tulee
hänestä orja. Ja näitä orjia on
noin 60 miljoonaal
Me europalaiset, sänop pappi,
emme oniaisi mitä meillä on, ellei-
Ohjelma-. ja. tanssi-iltaman toi­meenpanee
osaston näytelmäseura
Suomalaben Seuran huoneustolla
lauantai-illalla kesäkuun 13 päivä.
Ohjelma ollen monipuoMnen sekä
lisäksi riittävästi tanssia.
TavaBmabainen osaston toimeen­panema
ohjelmakokous on sunnun-tai-
illäUa 14 päivä. Muun ohjel­man
lisänä on keskustelukysymys
tTehtävistämme ja ' velvollisuuksis­tamme
puolueessaioinö.'
Canadian National -Railvray ra­kennuttaa
: uuden 26 kerroksisen
pilvenpiirtäjärakennuksen tämän
vuoden aikana kaupunkiin ' King ja
Yonge katujen kulmaukseen, jos­sa
sijaitsee sanotun yhtiön entinen
vanha rakennus. Lisämaata on yh­tiö
ostanut' uutta rakennustaan var­ten
vararikkoon menneeltä Home
Bank yhtiöltä, jonka ' rakennus si­jaitsee
rautatieyhtiön rakennuksen
rinnalla, King kadun varrella. Ra­kennuksien
hajoittaminen aletaan
heinäkuun alusta, johon mennessä
yhtiö saa eri liikehaarat siirrattyä
yhtiön ombtamaan tobeen ' raken­nukseen
Wellington kadulle.
Naimalcnum^ kohoaa kaupungin
väestössä. ; Kaupungintalolla oleva
virasto, jonka hpolena on naimalu-pakirjojen
antaminen, ilmottaa . et­tä
kuukauden neljänä ehsiinäbenä
päivänä haettiin sanotusta virastos­ta
186, lupakirjaa, ylittäen entisen,
ennätyksen samaiseen aikaan 45. '
Näitä lupakirjoja tietysti' tuolta
hallinnolta hakevat kaupungissa ole­vat
suomalaisetkin. . Joku aika sit^
te eräälle hakijalle joka tulkkinsa
kanssa meni toimbtoon, ilmotettiin,
ettei .anneta suömalaisHle 'kit^kir-jaa,
jos ei ole'tulkkina; Mr. Hiiro­nen
tai Mr. Morland. Mutta . mu­kana
ollut tulkki, ollen vanhempia
kaupungissa olleita euomalaisii suo^
raan ilmotti ettei millään oikeu­della
voida kieltää lupakirjan antoa,
huolimatta vaikka nämä herrat ei
olekaan mukana. Toimbton tahol­ta
syyksi ilmotettiin, että suomalai­set
hakevat lupakirjan^ mutta ei­vät
anna. itseään vihityttää. Mutta
siitä huolimatta tämä asioista tie­toinen
tulkki, kumoamalla tekaistut
syyt, sai lupakirjan ilman mainit-'
tujen herrojen läsnäoloa. Miiikä
BsnhhnHa. Koko kuluneen
kohosi lämpömäärä kanpuagi^Taj
ollen jo 3, 4 ja 5 päivänä sekä
vsHaakin 6 päivänä aivan sjetäcät-tömän
korkealla. Lämpö:
kohotes^ 106 asteeseen laoanta
puolenpäivän aikaan. Kumautis
pakottaa -kaupungin k^ul^issa a.
guvaä •'tySväestSI-^ perheineeh- Viet^
tämään yönsä ulkona, miiä missä.
Tdn. • Kätrpurig^n i puistokomitea on
antanut oikeuden nukkua pniHtois-
'sa, josta onkin seurauksena, että
•Queen -'pöbtosakinloii kuluneen
viikon jokaisena yönä nukkunut u-seamman
sadan -suuminen joukko
sekä kaupung^ järvenrannassa ole-valla
bulevardilla pitkin kadan syr­jää.
V
Kuumuuden johdosta on kaupun-gin
vesD^itos saavuttanut" veden
ulosannossa rekordin kesäkuun 5
päivänä,-^Laitoksen vedenmittarin
näyttäessä/- että vettä tuona päi-vänä
"on kaupungin, "asukkaat käyt­täneet
88,380,000 gallonaa. Enti»
nen rekordi oli saavutettu 1921
heinäkuun 4 päiväi^, jollom veden
käyttö oli «uurin laitoksen olemas-saoloajalla
ollen 87,170,000 gaUo-naa.
Dodge Bros'>° Canada««a olerat
autojen koköomuspajat ovat näinä
päivinä muutettu uudelle omista­jalle
Dillon Read & Codle. Muu­toksessa
mainitaan, että parhain
tällainen laitos on sanotulla liik­keellä
Torontossa, jota liikettä en-simäisenä
Canadassa olevista tul­laan
kehittämään, jossa myös hel­posti
voidaan valmbtaa ilmalaivoja,"
jonkalabessa tehtävässä liike pii
Canadan hallituksella silloin kun se
oston kautta siirtyi Dodge Bros.
liikkeelle. ^ .
Ikävän ^patnrman alabeksi jou­tui
paikkakunnan suomalainen "Vic­tor
Jäppinen, työskennellessään Do­minion
siltakomppanian työssä Mac-
Lean öljylaitoksella, Cherry St.
Niitatessaan - työtoVeriensa kanssa
käsivasaralla teräsraamia yhteen,
irtaantui vasarasta teräksen pala
tunkeutuen' Jäppben silmään, jos-"
ta luultavasti menettää silmänsä,,
lisäksi joutuen virumaan sairaalas­sa
useampia viikkoja, jonne louk­kaantunut
.kuletettiin ja jossa te­räksen
• pala silmästä pofetettiin.
perusteella nämä kaksi maiiiittua
ovat tuolla: naimatoimistossa tul­leet
huomioonotettua, voinee luki­ja,
paikkakuntalainen, itse päättää
tuntiessaan sanottujen nimien ta­kana
olevat herrat.
S. o»astoB tyokoltonksessa toukok.
24 pnä keskusteltiin m.m. seuraa­vaa:,
; " _
tjusia jäseniä yhtyi Abel Tarkiai­nen,-
Aaro Oivanen, V. ja Maiju ^
Suvanto, ja E. ja Hulda Lappalai­nen.
Kaikille "myönnettiin täysi to- ,
veriluotto. Kalle ja Miina Pelli­nen,
jotka ovat olleet ennen moni­vuotisia
jäseniä osastossa, yhtyivät
taasen osastoomme.
Tp. komitean välityksellä oli saa- ...
punut todistuksia Jalmar Leppäsel­le,
J. Riuttaskorvelle ja Kalle Pelto­niemelle.
Todistuksbsa todettiin,
etteivät mainitut toverit ole olleet
työväenliikkeen viholliSm.
J. Nikkasen ja U. Katajan välillä
tapahtunut selkkaus päätettiin jät­tää
heidän keskenään sovittavaksi.
Kuitenkin tuo juttu kaipaa vähän
selvitystä ja samalla huomautusta,
että ei enempi tehtäisi sellaisia jut­tuja.
"Viime toukokuun 22 päivänä oli että' nuoruutensa aikana niin ihan-kuldnut
neljälgrmmentä . vpotta yh­den
maailmanhistorian kuuluisim­mista
kirjailijoista, Victor Marie
Hugon kuolemasta. Yhden niistä
harvoista , historian henkilöistä, jot­ka,
huolimatta- käsitteiden eroavai­suuksista,
oyat saavuttaneet kaik­kien
kansankerrosten jakamattoman
kunnioituksen ja arvonannon.
Victor Hugo syntyi 26 p. helmik.
1802 napoleoniläisen kenraalin poi­kana
ja sai, nuoruudessaan kiihko-kuningasmielisen
kä^atuksen, jo­ten
hänen aikaisempi kirjallinen
tuotantonsa olikin ^Napoleonin ja
kuningasvallan ihailua. "Niinpä hän
eräässä komeassa oodissaan olikin
ylpeä siitä, että hänen kehtonsa
noimassaan kuningasvallassa, itsepä
Napoleonbsakin oli varjopuolensa.
Olipa hän, entinen kuningasmieli­nen,
jo V. 11829 joutunut niin pit­källe,
että sensuuri kieki häneltä
teatterikappaleen esittämisen siksi,-
että siinä katsottiin liiaksi räikeäs­ti
kuningas ~ Ludvig 13 :n heikkoa
luonnetta. , •
Tämä jyrkkä ristiriitaisuus, joka
johtui kiihkeän kuningasmielisen
siirtyessä k'ansanvaltaiseksi, aiheut­ti,
että lopuHinen vaihdos kesti pit­kän
aikaa kjrpsyäkseen. Hän itse
huomauttaakin, että on tavattoman
vaikeata ylimyksen, kuninkaan niie-hien
vaihtua kansanvaltaiseksi. Siir­tyminen
kuitenkin tapahtui. Niinpä
alustana oli rumpu, että hänet kas- hän eräässä näiltä ajoilta olleessa
tettiin kypärästä ja että hä^en ka- runossa huudahtaa:
palovaatteinaan käytettiin Jvanhoja) "Minä vihaan sortoa syvällä vi-sotalippuja.
Hänen kirjalliset iai-] halla. Niinpä kun kuulen jossakin
purnuksensa ilmenivät jö varhain.
Jo 13-vuotiaana oli hänellä valmii­na
paksu runokokoelma.
iHugon nuoruuden teoksissa on
vaikutusta Ohateaubriändin ja Scot­tin
tuotannosta; kuivempaa opetus-runoutta,
josta samalla huokui kU'
ningasmielistä haaveilua ja mart-ty^
uden ihailua. Heinäk.' vallan­kumous
1^0, joka löi kansanvaltai-seraman
leiman koko" ranskalaiseen
kirjallisuuteen, ei ollut vaikuttamat­ta
myöskin Victor ^goon. Tästä
ajasta aikaa hänen'tuotimtonsa siir­rä
yhä cnennnän ja ^eminän'kan-saiivaliiaisetnmaksi,
• sU^tiU käsatellä.
S^teiskunUässä esiin^Qrv^ varjbpttP-liB;\
haneite alkoi ^välötenen selvitä.
maailman kolkassa, ankaran taivaan
allv jonkun murhanhimoisen kunin­kaan
rääkkäämän kansan huutavan
apua, silloin minä kiroan hoveis­saan,
petoluolissaan, noita kuninkai­ta,
joiden hevoset kahlaavat vat-säJahsa
myöten-veressä. Minä tun­nen,
että runoilija on Heidän tuoma­rinsa
•"
Näinä aikoina, jolloin hän alkoi
saavuttaa omaperäisen kirjallisen,
kypsyytensä, tutustui hän Shake-speareen,
romanttben taiteen mes­tariin,"
; oinaksnen : itseldn tämän
.sunnnah, tullen sitten itse tämän
romanttisen koulun jofatajxdssi, jon­ka'vuoksi
hän sai ^^^rjaän työnty-
Vän klässbmin edustajista ahiksi
katkeria vihamiehiä. Hän ei kuiten­kaan
säiky vastuksia, vaikka niitä
tuleekin sellaisten vastustajien kuin
vanhemman kirjailijapolven ja toi­selta
puolen itse kuningashuoneen
taholta'. Kirjallisessa tuotannos­saan
hän yhä enemmän jä, enem­män
paljastaa yhteiskunnan mätä-haavojä:
ja sen kurjaliston tukalaa
asemaa.
Vuoden 1848 vallankumouksen
tapahtuessa hän ei kuitenkaan ollut,
vielä täydellisesti, antautunut jouk-
"kojen matkaan, vaikka hän yhteis­kunnallisen
asemansa johdosta oli­kin
joutunut ottamaan osaa välittö­mästi
politiikan pyörteisiin; hän ei-silloin
vielä katsonut ajan olleen
k3T)sän keikaukselle. Siksi hän va­littiinkin
eduskuntaan vielä oikeis­ton
miehenä^ Kphta hän kuitenkin
siirtyi täydellisesti vasemmbton
puolelle, tullen tasavallan tulisim-maksi
puoltajaksi, kun ennen hänen
kannattamansa Louis Bonaparte val­misteli
1851 vuoden valtiokeikaus-ta.
Suunnattomalla uhmalla hän
käytti kaiken tulisen puhelahjansa
näitä suunnitelmia kaataiakseen, va­pauden
ja edistyksen puolesta, uut­ta
virkavaltabuuden, sortuu 2^ pi­meyden
taantumuskautta'' vastaan.
rua, vMn njikä^n ei, lannista häntä
vakaumuksessaan.'
"Päästyään mahtinsa kukkuloille
tarjoaa kuninkaaksi julistautunot
Louis Bonaparte voihiansa tunnossa
tälle katkerimmalle vihamiehelleen
anteeksiantoa. Hugo, tietäen, että
tällaisesta seuraisi välittömästi täy-tymys
tinkiä omasta vakaumiJKes-taan,
hylkää tarjouksen, vaikka mo­net
hänen parhaista runoilijatove­reistaan
ovat antautuneet hyville
päiville, palaten hovin suosioon.
•Siksi hän vastaakin palaavansa
Ranskaan vasta vapauden mukana.
Näin hän vakaumuksellaan uskolli­sena
siis jatkoi vapaaehtoisesti
maanpakolaisuuttaan voidakseen si­ten
turvata riippumattomuutensa.
Vuonna 1870 hän sitten vasta
rientääkin Pariisiin. Näinä tapah­tuma-
aikoina ottaen 'osaa kansansa
kohtaloihin. Kommuunin kukistut­tua
käytti Victor Hugovkaiken vai­kutusvaltansa
kommunaardien Ja
koko kärsivän l^nsanosan kohtalon
lieventänuseksi, kuitenkin pienellä
menestyksellä. Hänen sanansa kai­kuivat
turhaan "versailleslaisten",
veren hajiMa juopuneen. voitoDe
päässeen'Ranskan porvariston knn-roille
korville. Surmattnaan kym-
VaUankaappauksen onnistuttua seu- meniätuhansia vapautensa puolesta
Tx 11. nousseita työläisiä porvaristo vielä
sammuttamattomassa?" kostonhimos­saan
alentui häpeälliseen tekoon lä-giassa,
sitten Jerseyn saarella Eng-jhettäen vangiturta työläisiä kaleeri-lännin
kanaalissa valmistuu suurin'orjuuteen' Victor Hugon senaatissa
rasi Hugolle kahdenkymmenen vuo­den
maanpakptuomlo.
Ollessaan maanpaosssa ensin Bel-osa
ja merkittävimmät hänen tuo­tannostaan.
Keisarikunnan poliisi
kuitenkin varjelee Ranskan rannik­koa
hänen iirjoiltaÄn' kuin rutolta^
Hän,et. pakotetaan pobtmnaan Bel­lasta,
niin myös Jerseyn «^ffTfTtn.
Hänen perhettään kohtaa täUä
pitämien vetoavien puheiden;, tai hä­nen
johdollaan kerätyn, yli satatu­hatta
allekirjoitnsta sisältäneen ad­ressin
voimatta sitä estää. Sama-,
ten-esiHrtyi'Hugo kommuunin joh­dosta
vangittujen armahduksen vaa­tijana.
Porvariston . kostonhnno
• SIINÄ ON
Tämän kirjasarja
jaikkiin tärkeisuj
Työläisen, "
Kaikkia n i i
jaston'*jokaisen te
Kommunbt
IfUISTAKAA ett
Katajan oli määrä te
%mtn arvostelu Nikkase
jppaleesta, joka osais
laisella näyteltiin 14
jiDnta. Arvostelun oi
Cäa Vapaudessa, jonk
Cttannt lähettäneensä
IT Nikkanen alkoi kov
€sii siitä, että ei se j
'*%je oli kovakouraiiie
_ j8 toimitus lähetti
iBtokunnalle, ja ilmotti
arvostelua. S£^
Kataja sanoi ei
arvostelua, ja toimi
liDtähden selkäänsä. ]
m vielä päätettiin tehi
Dstelu, jos Nikkanen . i
lostomuksensa.
Ylimäiriinen kokous
iivä, jolloin valittiin
' jakfl Kalle ja Miina ]
Finimh Organixation
asto no. 5:nnen kokc
i Jjtn asioita esillä, 'va
f lempi paikallista laatu
llitealta oli saapunut
" pä- ja heinäkuun aj&lb
Hnnusrahaston hjrväksi.
pmitea määrättiin lähel
jokaiselle osasi
jo lähetettykin). Osi
elle Eino Laaksolle
!ös lista Cochranen p
ien huomautetaan, e tö
on täysin oikeutettu
Mennuskomitea rap
noin $3,000 fahaeri
elä lisää rahaa, jonki
l U päätettiin hankkij
ija, joista korkoa päät
a sen. mukaan kuin Ia
Avajaisjuhlia vainusta;
i<n 7-henkinen komitea,
livat Abel Ylönen, T.
Skanen, Elna öhrn, t
n, E. Puro jä V. Nisk
Henry Kulmalan lehti
W tehdyn liikettä
6.00. _ Se toinen.
maanpaon aikakaudella monta su-vaati kuitenkin lopnUists täyttjjos-fän^
— Näiden kansat
jst«n aseman lieventän
*nneiden toimiensa joi
Jivät kaikki "rauhaa j
rakastavat porvar
olneet sitten Hugoa \
it«n hänet kaikkein pi
sosialistiksi (sana
dtsi porvarin lausun
oaa kuin "kommunis
n). "
ILoppniällään vetäytyy
syrjään julkisesta
pitäen kttitenk
f yelvollisuutenaan toi
3 ia sorretun kansano
1 Biin Eyskassa kuin 1
Toakok. 22 pnä 1889
yli 83 vuoden vanhi
sairastettuaan, .t<
arkkipiispan hänei
tarjoaman '
sillä vanhus oli
fkästi määritellyt kani
nähden. Hän oUkii
pttanut kirkkojen vt
tarjoaville ja s
Pvarat käytettäviksi 1
'PKn tarpeiden tyyd^
hautajaisistaan '
^Ipnmoisinmiat kunnia
kenties miUoinkaan
1^. yl^-^tyishenkaöile
^ « asetettiin Pariii
^ alle vuorokauden
^Jafla loppumaton ihm
J^lki sen ohit
Q viime kerran nl
" vainajaa. 7 pnä
foniniinsa siirrettii
^°^_e hautaamisti
suurimpana
' " ^ ^ tapahtui- hi