1930-05-29-05 |
Previous | 5 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1930 Torstaina, toukok, 29 p:nä — Thur., May 29 ,umka"-kuoro ja n.s. "kob-jororyhmä (kobzarit l a u - rainalaisen kiellsoittlmen säestyksellä). covenäläinen musilkkikult- 'aa osittain huomattavas-distuen työ eri seuduilla kansanlaulujen keräämi-ikkaamiseen ja kansanta-iyksiin. Musikaalisen työn oimivat Minskin, Mohile-ijskin ja Polockin musiik- Kansatieteellisen musii-imnassa ovat tehneet p a l - työtä Terravskij, Ravens- )rov ja Matisson. Vaka-llysten sarjasta mainitta-iovin valkovenäläinen öop. •n trionsa ja romanssinsa, djn "Valkovenäläinen sia", Borkuksen j a Pevz-nosävellykset, ja nuorem- Itäjäin (Kovalev, Lobanj uomiskykyä osoittavat ko- [nskissä on perustettu/or-aStovenäläisille kansaiUs-kuuluen orkesteriin m.m. £lia, paimenpillejä ("ja-lyyroja. min tataarien musiikin, le-i antoivat voimakkaan sy- [ontslieoskij Krasevin l a u - it. Krimin tataarien l a u - ilten rytmilliset muodot p-. sn omintakeisia. Niissä on 3sa vaikutteita arabialais-sta, ukrainalaisesta, v i e - dialaisestakin musiikista rantamilla .4: nnellä vuoisi-leitten genualaisten siirto- «rintönä). aiasian monilukuisten k a n - Scuudessai on 'todettavissa töntä toimintaa. Georgiäii iktuurin keskuksessa, T i f - moin Bakussa ja Erivanis-edellinen on tjurkalalsen Iäinen armenialaisen mu-kuksena, on konservatoori-msällisia oopperoita. Geor-säveltäjäin oopperain l u kumäärä on erittäin huomattava. Samaan aikaan, jolloin vielä työskentelee Armenian vanhin kansallinen säveltäjä Nikolai Tigranov, on ilmestynyt useita nuorempia (Melik-jan. Barhurarjan, Shaposhnikov y. m.). Kovatshin, Avramovin, Davi-denkon, Messmarmln y.m. musiikki-tekstien avulla voimme me nyt ensi kertaa tutustua abhazien, tsherkes-sien, tshetshenien ja svanien luon-teeltaari ankarankatkeriin säveliin: ensimäinen Dakestanian musiikkikoulu Mahatsh-Kalan kaupimgissa käyttää opetuksessa tätä musiildcia. Vucristoheimojen musiikki on aina näihin saakka säilyttänyt merkityksensä uskonnollisissa taikame-noissa (haavojen, tautien, ruumiin elinten häiriöitten loihtien parantaminen). VI. Neuvostoliiton FUropanpuolei-sen alueen itäisessä osassa asuvat monet turkkilaiseen heimoon kuuluvat kansat, jotka ovat sävelra-kenteesaan säilyttäneet muinaisista ajoista periytyneet erikoisuudet, c>- maksuivat nopeasti Neuvostoliton yleisen musiikkikulttuurin, luoden alinomaa vallankumouksellista elämää käsitteleviä lauluja, julkaisevat on puhdasta, tuoretta i^oa, josta on 6 0% ve-" ^ Pojstettu. Mitään ^le hsatty siihen k a n - BtettaeEsa. Se on kak-niin rikasta. T "n tavallinen maito, •n kaj-tto keitoissa^ . erikoisen rik- J2 hyiän matin Montreal «S kansanlaulujen runokokoelmia. Meillä on jo joitakin tällaisia julkaisuja teksteineen, muokattuja Volgan tataarien, tshuvassien ja bashkiirien kansanlauluista. Volgan tataarien keskuspaikassa; Kasanissa on tataarien oma kansallinen teatteri. Täällä tehdään parhaillan yrityksiä tataarien oman musiikkidraaman luomiseksi. vrr. Kansanlaulujen, keräystyötä suorittaneitten kansatieteilijäin Za-taevltshi, Uspenskijn ja Mlronövin suurenmoisen työn tulosta, on että meillä nyt on tieto tjurkojen, uzbekkien ja kirgiisien korkealle kehittyneestä musiikista, joka on saanut merkittävän perintönsä arabia-lais- perslalaisesta musilkkikulttuu. rista. Sävelen ja rytmin korkea laatu, rakenteen kehittyneisyys, vivah-dusrikkaus, intonatsioltten yleinen sangen runsas vaihtelevaisuus — kalkki nämä asettavat aroheimojen (kirgilslfen, tjurkojen ja uzbekkien) sävelmuodot korkeammalle eurooppalaista musUkikia. vm. Kansatieteilijä Boris Sal-montln energisten Ftonnistclujen tuloksena on saatu kerätyksi suuri joukko burjattllals-mongoolllaisia lauluja. Hän myös on perustanut ensimäisen burjattUals-mongoolilal-sen musiikkikoulun. _ Kaikki nämä luettelemamme ovat kuitenkin vain pieniä jyväsiä, huomioltamme suurelta alufeelta. Jossa tnusikaalihen työ Sängen volmak-iaasti kehittyy. Vain likimääräinen kansallisten Intonatsioltten kehityksen ja täydfillistymisen tunteminen /oi antaa lukijalle täydellisemmän kuvan sitä kansan luomiskyvyn rikkaasta ainehist<»t3, joka hedelmölt. tää säveltäjäin työtä, virkistää heinän ainmennusvolinaansa alituisesti .nuorten sävelmäin tuntemattomalla kauneudella, sävelmäin, jotka ovat miljoonaistejtt kansanjoukkojen ni-mettömäin säveltäjäin luotnla ja klr> kastamia. Vain Pämpiili-leninki I n i i n k u i n kaikissa ruumiillisesti terveissä ihmisissä — sukupuolivais-to. Kevätpäi\'ien kultaista aikaa! Hyväilyjä, suudelmia! Ensin yhden nuorukaisen kanssa — sitter n i i n , sitten — toisen j a k o l mannenkin . . . Suudelmat eivät enää riittäneet... Hänen vaatimuksensa lisääntyivät .— sentähden, että hän o l i kaunis. Siksipä vain kauniit, hyvin puetut nuorukaiset saivat luvan lähempään seurusteluun hänen kanssaan. — Mutta'hän oli köyhä yksinkertaisesti p u e t t u . .. Ja sitten kuoli äiti. Gniin neuvoin sai hän t u l l a toimeen miten taisi. Palkkansa oli n i in pieni. E ; se. riittänyt kunnollisesti asuntoon ja ravintoon. Kuinka hän olisi voinut pukeutua niihin tilaisuuksiin, j o i h in kauniit nuorukaiset tahtoivat ottaa hänet mukaansa — r a vintoloihin, tanssiaisiin, karnevaa-leihin, naamiaisiin. Hänellähän o l i vain pumpulileninki. Toisilla siellä oli villa- jopa silkkileninkejä, ja silkkiset alusvaatteet. Hän häpesi köyhyyttään — j a kuitenkin, mieli paloi nuorten iloihin. Tanssia, nauraa, laulaa, rakastaa! Ah, niiteii ihanaa rasittavan päivätyön jälkeen. Kevätpäivät huumasivat. Hänen täytyi päästä mukaan. Eräs kaunis nuorukainen tapasi hänet i l l a l l a . Vei hänet mukaansa. . . Häveten yksinkertaista, haalistunutta ypumpulileninkiään, painautui hän (tanssisalin nurkkaukseen, mistä häntä ei n i i n helposti voitu fiähdä. Hän e i tahtonut tanssia. Katsella vain. J a kaunis nuorukainen käsitti mistä se johtui, eikä tahtonut kiusata häntä. Painautui vain lähemmäksi, tuntien nuoruuden hehkua tytön kosketuksista. Tanssimusiikki kiihoit-ti m o l e m p i a . .. Toisiinsa nojautuen kulkivat hc kotiinpäin, puhelivat yhtä j a toista -— päivän tapahtumista, ihanteista, elämästä, rikkaudesta ja köyhyydestä. Ja se tyttönen itki. Köyhän tytönhän on n i i n vaikea elää. Hyvästellessä antoi nuorukainen hänelle kaksikymmentä marklcaa. Enempää ei hänellä o l lut, mutta — hän ei tahtonut siitä mitään enempää -— suudelman vain. Se kaunis nuorukainen ei sitten pitempään aikaan voinut noutaa neitoa mukaansa. Nuorukaisella kun ei ollut työtä. Eikä rahaa. Tyttö meni toisen kera. J a se toinen antoi hänelle enemmän rahaa. Maksuk.si tytön tarjoamasta lemmestä. Tyttönen osti r a hoillaan itselleen vaatekappaleita. Hänenhän teki niin kovasti mieli pukeutua kuten toisetkin nuoret tytöt j a pumpulileninkinsäkin oli käynyt yhä -haalistuneemmaksi. N i i n alkoi hän vaatia maksua nuorukaisilta, jotka tahtoivat rakastaa häntä — j a saikin. Puettuna s i l k k i l e n i n k i i n j a muodinmukaisiin vaatteisiin hänellä oli siitä alkaen aina hauskaa. Ilmaiseksi t a i maksusta — sitä hän ei paljon ajatellut. Hänhän alkoi vähitellen tot- ;uä Vihen. Saihan hän paljon r a haa, vapautuen samalla raskaasta tehdastyöstä. Raha! — sehän määräsi kaiken. Mutta sitä saadakseen piti myös oppia kaikkeen. Tupakka, väkijuomat, tuntemattomat rakastajat! J a s i t t e n . . . Kerran hän huomasi kuinka häntä oso-tettiin eräässä ravintolapöydässä, jossa istui nuoria miehiä, väsäh-täneine silmäkulmineen, velttoine ryhtineen. Häneen koski niin kovasti! M i t ä . . . mitä hän olikaan. . . ' Hänen silmissään pimeni, pyöri ~ salin kultakori^teiset seinät pyörivät hänen silmissään — tuska täytti hänen .sydämensä — j a hänen täytyi poistua kuin ilkkuvien paholaisten a j a m a n a . .. Eräs hänen pöytätovereistaan seurasi mukana saattaen hänet koliin -— j a sinä yönä hän — j o i . . . polttavaa spriitä. . . j o i , j o i , j o i . . . Se huumasi hänet, teki hänet hentomieliseksi — hän i t k i . . . vaikeroi . . . muisti sen ajan, jolloin pumpulileninki oli esteenä huvituksille j a n a u t i n n o i l l e . . . muisti kuinka hän silloin oli kuitenkin ollut paljon onnellisempi. Miksi hän ei voinut saada kunnollisesti verhotuksi itseään muuten kuin tällä tavalla! Hän kirosi Hän oli langennut n a i n e n . .. Oli hänelläkin ollut elämän aamu, kaunis kuin kaikilla muillakin. Köyhänkin kodin lapselle saattaa 'päivä paistaa — joskus. Hänen i^nsä oli kuollut hänen ollessaan 'iidvuotias. Ainoana lajpseni kykeni toki bjrvä äitinsä hankkimaan hänelle ybtä ja toistat, mitä toisilta vertaisiltaan puuttuL Tsry^yttävän ravinnon, siistin, vaikkakin yksinkertaisen vaatetnloten, puhtaan kodin. Ehkäpä äiti hieman faemmot-telikin häntä. Niin hänestä tuli vihdoin "suori tyttö — nainen, kaunis ja viehättävä. Aikanaan heräsi - hänessä, kohtaloaan, raivosi j a v a i k e r o i ! Se mies koetti rauhoittaa häntä, mutta hän löi, p u r i j a p o t k i , syytäen koko alennustilansa aiheutramat syyt miehelle, jonka näki siinä} edessään. Ensimäinen h u m a l a t i l a n -; sa t o i esille koko hänen kaamean kohtalonsa — naikkosen, Jiylkiön, ruumiinsa kaupittelijan — langenneen, kurjan n a i s e n . . . ! N>^ kulkee hän öisiä katuja. Hänellä on jälleen vain pumpulileninki j a ohut, kulunut päällystakki j a kuluneet kengät.. . Hänelle maksetaan huonosti, sillä hän on t u l lut rumaksi. Häntä poljetaan ja halveksitaan. Sillä sivistynyt y h teiskunta inhoaa häntä. — Mitä syytä olisikaan sääliä "lagennutta naista", joka kulkee öisellä kadulla rypistyneessä pumpulileningissä. lannu. J. J A R V I S , Maatila Myytävä!» SUOMESTA E H T A S U O M A L A I S T A : G K K . E H D O N A L A I S T A 300,000 K A Y A U N U K S E S T A! Lappeenrannan raastuvanoikeudessa oli toukok. 10 pnä lopullisesti käsiteltävänä valtion likkihappoteh-taan entistä ka.5Ööriä Väinö Löfgre-niä vastaan kavalluksesta nostettu syyte. Päätöksessään raastuvanoikeus katsoi selvitetyksi, että vastaaja oli eri kertoina kavaltanut teh-taan varoja noin 300,000 mk., jotka hän kuitenkin oli takaisin maksanut Ja tuomitsi Löfgrenin jatketusta k a valluksesta 6 kuukauden ehdonalaiseen vankeusrangaistukseen. Vielä velvoitettiin Löfgren korvaamaan a - sianomistajatehtaan oikeudenkäyntikulut 2,500 markalla. Syyte mainitun tehtaan huoltokonttorin varojen 'kavaltamisesta hylättiin toteennäyt. tämättömänä. ASIOIMISTO Huone lOS, H a r o n Chambcrn Pnhelin 2189. — P . O . Box 1181 i SUDBURY, ONT. Lakiaiioita, asiakirjoja, kantalaUpapereita, •tirtolaiilapia, y. m. KtinteimUtöIainoja Vaa<littat*«a tavattRVAiia iltaaia. L I P E Ä K I V I L U Ö K S E N J U O T T A J AT T U O M I T T U 8 V U O D E K S I K U R I T U S H U O N E E S E E N Kuten mulstettanee, tapahtui v i i me malisk. 28 päivän illalla Kuopion pit. Puutossalmen kylässä raaka murhayritys, jolloin työmies A r mas Tuhkanen, Siiri Koikkalaisen yllytyksestä koetti lipeäklvlliuoksen avulla ottaa hengiltä morsiamensa palv. Aino Haikosen. Syyte vastaajia vastaan oli toisen kerran esillä Kuopion y.m. pitäjien välikäräjlllä. Oikeus tuomitsi Armas Tuhkasen murhayrityksestä ja Siiri Koikkalaisen yllytyksestä murhaan kummankin 8 vuodeksi kuritushuoneeseen ja olemaan 10 vuotta vailla kansalaisluottamusta. Sitä paitsi tuomitut velvoitettiin suporlttamaan _ A i n o Haikoselle yhteisvastuullisesti .korvauksia yli 60,000 mk., josta 10,- 000 mk. kivusta. Oikeudessa esitetyn lääkärinlausunnon mukaan tulee Haikonen elinläkseen menettämään puolet työkyvystään. Tuomio alistettiin H O : n tarkistettavaksi. Beauharnois-juttu uudelleen parlamentissa OTTAWA, toukok. 27. — Beauhar-nois Power-yhtlön kysymys tulee nähtävästi uudestaan käsittelyn alaiseksi parlamentissa. Albertan r y h - r.än johtaja, Robert Gardhier tuleo vastaamaan Beauhamois-yhtiön puolesta joku viikko sitten esitettyyn selostukseen, koskien yhtiön lupakirjaa, toimintaa ja osakkeiden määrää y.m. Asian johdo.sta arvellaan tulevan uuden välttelyn, missä tullaan edelleenkin vaatimaan lakitieteellisen tutkimuksen toimeenpane^ mistä. Barrette & MiOette K A I K E N L A I S T A T U O R E T T A L I H A A J A U H O J A J Ä R E H U J A Nopea palvelus Hearst, Ont. Gerald iFoot P A L O V A K U U T U K S I A , KIINTEIMISTÖ. J A K I I N N I T Y S L A I N O J A Hyvä tonttivalikoima, valo, vesi sekä likaviemärit. Hinta $300 — helpoilla ehdoilla. Käykää ksUoma<«a kotien rakenaossannnitelmaamcne. GERALD A. FOOT P U H E L I N 936 — M A C K E Y B L O C K — S U D B U R Y , O N T . 475 eekkerin farmi myytävänä lähellä \Vhite Fish asemaa. Hyvät asuin- ja navet;a rakennukset. Soon tien varrella. Erittäin sopiva karjataloudeKo. Myydään sentähden, että omistaja on tullut liian vanliaksi sitä asuinaan. Tarkempia tietoja saadaksenne kirjottakaa ta\ käykää puhumassa omistajan Frank Mai)es'sin kanina White Fish, Ont. Tai alla olevalla osotteella. O. LUOMA. Box 1639, Sudbury, Oat. Homiy Ainoa valmistaja Sud-buiyn piirissä. Star BoHiing Works Box 1028 - Phone 946 Sudbury, Ont, R U O K A L A SUURIN J A A J A N M U K A I S IN H0L1H'S CAFE 4 3 9 QUEEN ST. W E S T (Spadina ja Queen StsJ kulmatsa) TORONTO, O N T . Hyvä ruoka Ja kahvi, Suomalaisel leivokset. Tervetuloa! Suomalainen Naisparturi ja Kähertäjä Pyydiinime sulkeutua arv, yleisön suo.sioon hyvällä työllä j a kohteliaisuudella. Kauneushoitoa myös, E L S A G L A DE K E R T T U R E U N A N EN 131 Peter St., Toronto, Ont. Myy li avana 10 huoneen ruminki-talon kalusto hyvällä liike paikalla. Hyvä talo ja halpa vuokra. N. JOHNSON, 24 Robinson Street, (Markham kudun kuhna.ssn) Puhelin: Trinity 1>8G5 M . Toronto, Ont. NORTHERN COAL & fOOIi 0), K O V A A J A PEHMEÄÄ K O L I A KOKSIA _ K O V A A M P E H M E X X P U U TA 202 Mackey Bldg. — Puhelin 744, Sadbuiy. VARASTOPAIKKA LORNE STREET PUHELOf Peter ja Richmond Sts. kulmadsa TORONm SIISTIÄ HUONEITA 644 Lagauchetiere St We*t, Montreal, Que. U. Eloranta P A R T U R I S A M A S S A TALOSSA (Tr IDEAL SERVICE DYEWORKS VÄRJÄYS- SEKÄ PUHDISTUS-L I I K E D. Filiatrault, — P u h e l i n 1153— S4 Borgia Street. Sudbury, Ont PALLOHUONE KELLOSEPPX A .Heiskanen SUDSURT. OHT. • Dvka» St. PORT A R T H U R IN Luonnonparantola Hoitajat — P E T E R H O L A P PA JOS, HALONEN 350 Bay St. DEONGCHAHP Cartage Co, Lti - • Sudbury, Qnt 0'emmfe avanneet autokumien kor- ;au8niKKeen, joten otamme nyt vastaan kaikenlaista autokumien j a s i - •fäkumien korjausta. TyydytfavJiifyy» taataan. Matkaili jakoti 961—963 St. Antoine S t . , Montreal, Que, N I S U L A i a M A T T I L A , onojat. (Tr, Hieroja A. Valley S A U N A L L A Toronto Steam Baths 128 Peter St. Toronto, Ont. T u n n i t : Kosk.-lorst. 4 ip. 11 ip. Perj."l—11 ip. Lauant. 1 ip. k lo 2 ap. Sun. 9 ap. 4 ip. Muina aikoina otetaan vastaan ' kotona 55 Widmer Street Puh. Elgin 0705 Suomalainen Höyrysauna Avoinna joka arkipäivä kello 1 päivällä kello 12 y3U2. Lauantaisin kello 10 aamulla kello. 12 yöllä. 770 Aqueduct Street, Montreal. Quebec rmwm% .SUOMALAINEN APTEEKKI ROHDOSKAUPPA Montrealissa, Que., 151 Ontario St. E. Täällä voitte saada kaikkia lääkkeitä j a rohdoksia nfln-k u i n vunhussu maassa. Käykää meillä tai k i r j o i t t a k a a meille. ' | j Lähetämme läukkcit j a roh<iok.sia kaikkialle Canatlaan. f il Suomalainen Käherrysliike Melba 318 Queen St. W., Puh. Adelaidfe 0070 Sähkökiharoita annetaan uusimman menetelmän mdkaan. Kaikkea alaan kuuluvaa työtä .suoritetaan kohtuullisilla hin» noilla. Sulkeutuen arv. yleisön .suosioon. Paikkaa haluaa SuomeRsa kauppakoulun käynyt ja kauppa-alalla toiminut nuori mie.T haluaa päästä palvelukseen kauppa-alalle. Vastaus lähetettävä: (MTr N U O R I M I E S , Box 69, Sudbury, Ont. Hieroja Hugo Seppälä Antaa hierontaa Alavon saunallr joka arkipäivä S—11 ap. 2—9 i p . Tulee kotia «myöskin pyydettäessä 34r Antw«:rp St. Sudbury, Ont. — Puhelin 1954 — . (TL ~ John LaU Välittää kolia j a puita sekä toimittaa muuttoajoa. Kääntykää puoleeni tarvittaessa, 50 Lorne St., Sudbury Puhelimet: kotiin 1724 konttoriin 1676 S U O M A L A I N E N O S A K E L E I P O MO TASnUNE BAKERIES LTD. 477 Dupont St. — Phone Hillcreat 7510 — Toronto, Ont. Suosittelee hyvää kahvileipää j a leivoksia, kuin myöskin ruokaleipää monta eri .lajia. J a eitten j o hyvän makuisen k o - van' leivän keralla me sulkeudumme yleisön huomioon otto», misccn. Timiiis, OnL, iinoitiiiisia Y.m. virvokcjuomia valmistamme ensiluokan aineista. Tilaukset toimitetaan nopeaan. Tinunins Bottlii^ Work$ K. A. Merikallio, omist. Box 1749 - 61 Birch St. - Puhelin 646 J . Alex Koskelan Sauna Avoinna 4 kertaa viikossa: Ketbiviikkona, tor«taiiui, perjan-t «ina ja läuantatna. Puhelin 696W. 75 R E A S T . N . TIMMINS FINNISH BAKERT Box 1306 Timmizii Ont Korppu- Ja lelpB-tilavlcMt fam pieaaa ja huolellisesti ttyictlte. H U O M . ! Hyvä ty5 halvat hizmat, takkeihin tehdään pulskat rinnat. Pideten myös siitä huoli, että tulee soma takapnolL Housut tehdään just?fTi mittaan, liivi kyllä aina fittaa. ' ^ Vanhat risat täällä fiksaa, )S joissa ei tarvitse uutta mittaa. Tutustua saatte meihin, kunnollisiin kraatareibini L. Kunnas & M . Viitanen 2S» B A Y ST.. P O R T A R T H U R , O N T . J ' 1,: ( j - ( 1: «JIM % k u p ) l ! i « J l y l r i j j j v . I lj Srk'/itJ jauho j:t *:i'fla. H I ' . n ii<-ta3n t l l o r l T i i i i j ; ja *^kfttxai;tt *'.V*':. «•II.*.' aUif l l l l . - ' ; hi*:nf/'iV%i lrMir' - n o j k i . i, S s ^ k o i i a h y v i n r^/i.-i»' i a n . o . P I I K A K K A i kuiiiUint-n rij- x . - a a . o k . *. 2 maitan ru<kuai»'j 1 xtiitiUinep rnäiuta V i . p i i m u n a n * a l f c ' . ; i i * ^ i . I>. « J j fikrriA ia k.'.'»».; j . i i r a. k e n ( / . i i l ! ) . - ä c j i. Parhainta kaikkia leipomisia varten] Lopultakin — olen oppinut t a - laiguuden «aadalucni hyvää piirakan kuorta" ( K i r j . - ; ! , ; ä i . i . i i - a . k i . t o . t . - ii ••y.iUn « i i If- . i - i n . y r . i y i M : , ; , ; . i i . i . ^'•>n " ' K - l . - r . t ' . l ' l i p i i r a k k a a . )'»»t.i h i » ["!•••' palj''"- '}'\ U " : r i l l i l ' < r i : a u l l j l i u l . i-Mi v a ! i > . ; n . i ( r i , 1 l i i vVl-retkun l i i - . r l >-i "!lr>l ' . i k . : l l tivv . M i l r ^ t uiiXiJ op-n? t . i i i j , •Cl.-.;» <ii;i ii.:<i k u o r i a , jol.-fi ky>v»n hdni-l ; / . i l i . ••.S.ll.i i k k . j r u . r i «.ll"iri t . - k i yiiii-l . k ' - . - c n k ' . ; " - i i l i v v i i i - r . j . rnil/-.fi *il-« ^ a l n i i . t r - ' • K 3 ^ ^ i l l a i i ) i f u f i l y p u l i - . j a " . K . i i . •.a<i.7.i. n . - '/%ar r / ; 3 ' i k k . j i l a ia UtiA''lid-tia." KirUand lake, Ont,, ikoitnks^ THE FINNISH BAKERY Valmistaa leipää ja leivokaia. Tarjoaa yleisön kftyt«ttftviiaL Ulkolähetykset toimitaan täsmällisesti Box 229 M. T H E FINNISH B A K E R Y, Raitanen, omistaja KirUaod 0»t> M I . . \>I- k ' r l . ; i . »ftla t',\ki:i k u o r i j o l i t i ; . / k ' , « . | . - a . : a l a i k i r i a . t a . ja l l y > - i k ! i ' ( r i li;!',>? k i j i v a . » a U i - k i r i a . 1 3 . j ' . l ' n k u o r t a rri k j r l ä r j J i v / m j .a \ . - i i : i » . . . - v l - J ^ - i i . » i l ' n 'a»va i.y«Yr k o k « r i j i » » - na rXj h',iA j a u l . o . l i i n . lfM'11 «il.Ii » l l k ' O I I l a i k i. n a u . l) - n r;iri>»kiii k<rt.f). ' I I J r o » i a n l u l i .i k o . I t a a I. - : k k / - i < - ; > .a ja i!i\,:t}^i--in)iUi '-ikj t^nkf-i , / i . . r i ) a j,< p a i l i a m i . ' : ! ! ! ja k a i k k i k . i . i l l . J y l " l i <l x l l a h y ^ i n k < - . ) ' ! a. K u i n k a i l o i n r . ! o V u l n i n « l i ', r.-af RaLi'.(jfnf''fi J.(irakai> kuorz-n k u l i fAft) ti-knoti. T f - i < J j n r a k a - I V l l y. PURIT!^ FraUR Robert Lindforsin SAUNA Avoinna: Keskiviikkona ja perjantaina kello 1 p ä i v ä l l i . k ^ . , , 11 ailalla. — Lauantaina kello 1 päivällä keUo 6 sunnnntaUlaiinM», Box 23, K i r k U n d Lake. Ont. PALLOHAAU PARTURI Lindforsin saunan yläkerrassa. P a l lot pyörii, tukka lyhenee j a parta siliää. (Tr. A A R O K S V I N E N, Box 2 8 , K i r k l a n d Lake. Ont. P u r i t y jauhoja myyvät Co-operativc -Trading Association of Sudburv, Limited, ia Finni.sh Co-optrative Merchant» Limittyi, Sault Ste. M a r i e , . Ont. The Readers of the "Vapaus" Patronize only those concerns i that advertise in the "Vapaus" and encourage their neighbors. to do likewise. In this way we support our own concem and also enable it to serve the advertisers for their money's worth. We have buiit our oreanizatfon through co-operation by Tvhicb means only we can further develop it. For that reason, let us not for-get the "Vapaus" advertisers. Liikkeeni sijaitsee nykyldn Heinon pallobaatin yfatejrdettl; Teen parhaÄni, palvcllesiÄttI yleisöä kaikessa partur&iAlAaik: kuuluvassa työssä. •, Tiho Ermischoff K I R K L A N D LAKEiOKr. Suosittelen väksL Maito dasta. Kotiin ajo. apaus" advertisers. • • ^ - K i r k l a n d >;l4i|fc(ife^^^^^ ^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 29, 1930 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1930-05-29 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus300529 |
Description
Title | 1930-05-29-05 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text |
1930 Torstaina, toukok, 29 p:nä — Thur., May 29
,umka"-kuoro ja n.s. "kob-jororyhmä
(kobzarit l a u -
rainalaisen kiellsoittlmen
säestyksellä).
covenäläinen musilkkikult-
'aa osittain huomattavas-distuen
työ eri seuduilla
kansanlaulujen keräämi-ikkaamiseen
ja kansanta-iyksiin.
Musikaalisen työn
oimivat Minskin, Mohile-ijskin
ja Polockin musiik-
Kansatieteellisen musii-imnassa
ovat tehneet p a l -
työtä Terravskij, Ravens-
)rov ja Matisson. Vaka-llysten
sarjasta mainitta-iovin
valkovenäläinen öop.
•n trionsa ja romanssinsa,
djn "Valkovenäläinen
sia", Borkuksen j a Pevz-nosävellykset,
ja nuorem-
Itäjäin (Kovalev, Lobanj
uomiskykyä osoittavat ko-
[nskissä on perustettu/or-aStovenäläisille
kansaiUs-kuuluen
orkesteriin m.m.
£lia, paimenpillejä ("ja-lyyroja.
min tataarien musiikin, le-i
antoivat voimakkaan sy-
[ontslieoskij Krasevin l a u -
it. Krimin tataarien l a u -
ilten rytmilliset muodot p-.
sn omintakeisia. Niissä on
3sa vaikutteita arabialais-sta,
ukrainalaisesta, v i e -
dialaisestakin musiikista
rantamilla .4: nnellä vuoisi-leitten
genualaisten siirto-
«rintönä).
aiasian monilukuisten k a n -
Scuudessai on 'todettavissa
töntä toimintaa. Georgiäii
iktuurin keskuksessa, T i f -
moin Bakussa ja Erivanis-edellinen
on tjurkalalsen
Iäinen armenialaisen mu-kuksena,
on konservatoori-msällisia
oopperoita. Geor-säveltäjäin
oopperain l u kumäärä
on erittäin huomattava.
Samaan aikaan, jolloin vielä työskentelee
Armenian vanhin kansallinen
säveltäjä Nikolai Tigranov, on
ilmestynyt useita nuorempia (Melik-jan.
Barhurarjan, Shaposhnikov y.
m.). Kovatshin, Avramovin, Davi-denkon,
Messmarmln y.m. musiikki-tekstien
avulla voimme me nyt ensi
kertaa tutustua abhazien, tsherkes-sien,
tshetshenien ja svanien luon-teeltaari
ankarankatkeriin säveliin:
ensimäinen Dakestanian musiikkikoulu
Mahatsh-Kalan kaupimgissa
käyttää opetuksessa tätä musiildcia.
Vucristoheimojen musiikki on aina
näihin saakka säilyttänyt merkityksensä
uskonnollisissa taikame-noissa
(haavojen, tautien, ruumiin
elinten häiriöitten loihtien parantaminen).
VI. Neuvostoliiton FUropanpuolei-sen
alueen itäisessä osassa asuvat
monet turkkilaiseen heimoon kuuluvat
kansat, jotka ovat sävelra-kenteesaan
säilyttäneet muinaisista
ajoista periytyneet erikoisuudet, c>-
maksuivat nopeasti Neuvostoliton
yleisen musiikkikulttuurin, luoden
alinomaa vallankumouksellista elämää
käsitteleviä lauluja, julkaisevat
on puhdasta, tuoretta
i^oa, josta on 6 0% ve-"
^ Pojstettu. Mitään
^le hsatty siihen k a n -
BtettaeEsa. Se on kak-niin
rikasta. T
"n tavallinen maito,
•n kaj-tto keitoissa^
. erikoisen rik-
J2 hyiän matin
Montreal
«S
kansanlaulujen runokokoelmia. Meillä
on jo joitakin tällaisia julkaisuja
teksteineen, muokattuja Volgan tataarien,
tshuvassien ja bashkiirien
kansanlauluista. Volgan tataarien
keskuspaikassa; Kasanissa on tataarien
oma kansallinen teatteri. Täällä
tehdään parhaillan yrityksiä tataarien
oman musiikkidraaman luomiseksi.
vrr. Kansanlaulujen, keräystyötä
suorittaneitten kansatieteilijäin Za-taevltshi,
Uspenskijn ja Mlronövin
suurenmoisen työn tulosta, on että
meillä nyt on tieto tjurkojen, uzbekkien
ja kirgiisien korkealle kehittyneestä
musiikista, joka on saanut
merkittävän perintönsä arabia-lais-
perslalaisesta musilkkikulttuu.
rista. Sävelen ja rytmin korkea laatu,
rakenteen kehittyneisyys, vivah-dusrikkaus,
intonatsioltten yleinen
sangen runsas vaihtelevaisuus —
kalkki nämä asettavat aroheimojen
(kirgilslfen, tjurkojen ja uzbekkien)
sävelmuodot korkeammalle eurooppalaista
musUkikia.
vm. Kansatieteilijä Boris Sal-montln
energisten Ftonnistclujen tuloksena
on saatu kerätyksi suuri
joukko burjattllals-mongoolllaisia
lauluja. Hän myös on perustanut
ensimäisen burjattUals-mongoolilal-sen
musiikkikoulun. _
Kaikki nämä luettelemamme ovat
kuitenkin vain pieniä jyväsiä, huomioltamme
suurelta alufeelta. Jossa
tnusikaalihen työ Sängen volmak-iaasti
kehittyy. Vain likimääräinen
kansallisten Intonatsioltten kehityksen
ja täydfillistymisen tunteminen
/oi antaa lukijalle täydellisemmän
kuvan sitä kansan luomiskyvyn rikkaasta
ainehist<»t3, joka hedelmölt.
tää säveltäjäin työtä, virkistää heinän
ainmennusvolinaansa alituisesti
.nuorten sävelmäin tuntemattomalla
kauneudella, sävelmäin, jotka ovat
miljoonaistejtt kansanjoukkojen ni-mettömäin
säveltäjäin luotnla ja klr>
kastamia.
Vain Pämpiili-leninki
I n i i n k u i n kaikissa ruumiillisesti terveissä
ihmisissä — sukupuolivais-to.
Kevätpäi\'ien kultaista aikaa!
Hyväilyjä, suudelmia! Ensin yhden
nuorukaisen kanssa — sitter
n i i n , sitten — toisen j a k o l mannenkin
. . . Suudelmat eivät
enää riittäneet...
Hänen vaatimuksensa lisääntyivät
.— sentähden, että hän o l i kaunis.
Siksipä vain kauniit, hyvin
puetut nuorukaiset saivat luvan
lähempään seurusteluun hänen
kanssaan. — Mutta'hän oli köyhä
yksinkertaisesti p u e t t u . ..
Ja sitten kuoli äiti. Gniin neuvoin
sai hän t u l l a toimeen miten
taisi. Palkkansa oli n i in pieni. E ;
se. riittänyt kunnollisesti asuntoon
ja ravintoon. Kuinka hän olisi voinut
pukeutua niihin tilaisuuksiin,
j o i h in kauniit nuorukaiset tahtoivat
ottaa hänet mukaansa — r a vintoloihin,
tanssiaisiin, karnevaa-leihin,
naamiaisiin. Hänellähän o l i
vain pumpulileninki. Toisilla siellä
oli villa- jopa silkkileninkejä, ja
silkkiset alusvaatteet. Hän häpesi
köyhyyttään — j a kuitenkin, mieli
paloi nuorten iloihin. Tanssia, nauraa,
laulaa, rakastaa! Ah, niiteii
ihanaa rasittavan päivätyön jälkeen.
Kevätpäivät huumasivat. Hänen
täytyi päästä mukaan.
Eräs kaunis nuorukainen tapasi
hänet i l l a l l a . Vei hänet mukaansa.
. . Häveten yksinkertaista, haalistunutta
ypumpulileninkiään, painautui
hän (tanssisalin nurkkaukseen,
mistä häntä ei n i i n helposti
voitu fiähdä. Hän e i tahtonut
tanssia. Katsella vain. J a kaunis
nuorukainen käsitti mistä se johtui,
eikä tahtonut kiusata häntä.
Painautui vain lähemmäksi, tuntien
nuoruuden hehkua tytön kosketuksista.
Tanssimusiikki kiihoit-ti
m o l e m p i a . ..
Toisiinsa nojautuen kulkivat hc
kotiinpäin, puhelivat yhtä j a toista
-— päivän tapahtumista, ihanteista,
elämästä, rikkaudesta ja
köyhyydestä. Ja se tyttönen itki.
Köyhän tytönhän on n i i n vaikea
elää. Hyvästellessä antoi nuorukainen
hänelle kaksikymmentä
marklcaa. Enempää ei hänellä o l lut,
mutta — hän ei tahtonut siitä
mitään enempää -— suudelman
vain. Se kaunis nuorukainen ei
sitten pitempään aikaan voinut
noutaa neitoa mukaansa. Nuorukaisella
kun ei ollut työtä. Eikä
rahaa. Tyttö meni toisen kera. J a
se toinen antoi hänelle enemmän
rahaa. Maksuk.si tytön tarjoamasta
lemmestä. Tyttönen osti r a hoillaan
itselleen vaatekappaleita.
Hänenhän teki niin kovasti mieli
pukeutua kuten toisetkin nuoret
tytöt j a pumpulileninkinsäkin oli
käynyt yhä -haalistuneemmaksi.
N i i n alkoi hän vaatia maksua nuorukaisilta,
jotka tahtoivat rakastaa
häntä — j a saikin. Puettuna
s i l k k i l e n i n k i i n j a muodinmukaisiin
vaatteisiin hänellä oli siitä alkaen
aina hauskaa. Ilmaiseksi t a i maksusta
— sitä hän ei paljon ajatellut.
Hänhän alkoi vähitellen tot-
;uä Vihen. Saihan hän paljon r a haa,
vapautuen samalla raskaasta
tehdastyöstä. Raha! — sehän
määräsi kaiken. Mutta sitä saadakseen
piti myös oppia kaikkeen.
Tupakka, väkijuomat, tuntemattomat
rakastajat! J a s i t t e n . . . Kerran
hän huomasi kuinka häntä oso-tettiin
eräässä ravintolapöydässä,
jossa istui nuoria miehiä, väsäh-täneine
silmäkulmineen, velttoine
ryhtineen.
Häneen koski niin kovasti!
M i t ä . . . mitä hän olikaan. . . '
Hänen silmissään pimeni, pyöri ~
salin kultakori^teiset seinät pyörivät
hänen silmissään — tuska
täytti hänen .sydämensä — j a hänen
täytyi poistua kuin ilkkuvien
paholaisten a j a m a n a . ..
Eräs hänen pöytätovereistaan
seurasi mukana saattaen hänet koliin
-— j a sinä yönä hän — j o i . . .
polttavaa spriitä. . . j o i , j o i , j o i . . .
Se huumasi hänet, teki hänet hentomieliseksi
— hän i t k i . . . vaikeroi
. . . muisti sen ajan, jolloin
pumpulileninki oli esteenä huvituksille
j a n a u t i n n o i l l e . . . muisti
kuinka hän silloin oli kuitenkin
ollut paljon onnellisempi.
Miksi hän ei voinut saada kunnollisesti
verhotuksi itseään muuten
kuin tällä tavalla! Hän kirosi
Hän oli langennut n a i n e n . ..
Oli hänelläkin ollut elämän aamu,
kaunis kuin kaikilla muillakin.
Köyhänkin kodin lapselle saattaa
'päivä paistaa — joskus. Hänen
i^nsä oli kuollut hänen ollessaan
'iidvuotias. Ainoana lajpseni kykeni
toki bjrvä äitinsä hankkimaan
hänelle ybtä ja toistat, mitä toisilta
vertaisiltaan puuttuL Tsry^yttävän
ravinnon, siistin, vaikkakin yksinkertaisen
vaatetnloten, puhtaan kodin.
Ehkäpä äiti hieman faemmot-telikin
häntä.
Niin hänestä tuli vihdoin "suori
tyttö — nainen, kaunis ja viehättävä.
Aikanaan heräsi - hänessä,
kohtaloaan, raivosi j a v a i k e r o i ! Se
mies koetti rauhoittaa häntä, mutta
hän löi, p u r i j a p o t k i , syytäen
koko alennustilansa aiheutramat
syyt miehelle, jonka näki siinä}
edessään. Ensimäinen h u m a l a t i l a n -;
sa t o i esille koko hänen kaamean
kohtalonsa — naikkosen, Jiylkiön,
ruumiinsa kaupittelijan — langenneen,
kurjan n a i s e n . . . !
N>^ kulkee hän öisiä katuja. Hänellä
on jälleen vain pumpulileninki
j a ohut, kulunut päällystakki j a
kuluneet kengät.. . Hänelle maksetaan
huonosti, sillä hän on t u l lut
rumaksi. Häntä poljetaan ja
halveksitaan. Sillä sivistynyt y h teiskunta
inhoaa häntä. — Mitä
syytä olisikaan sääliä "lagennutta
naista", joka kulkee öisellä kadulla
rypistyneessä pumpulileningissä.
lannu.
J. J A R V I S , Maatila Myytävä!»
SUOMESTA
E H T A S U O M A L A I S T A : G K K .
E H D O N A L A I S T A 300,000
K A Y A U N U K S E S T A!
Lappeenrannan raastuvanoikeudessa
oli toukok. 10 pnä lopullisesti käsiteltävänä
valtion likkihappoteh-taan
entistä ka.5Ööriä Väinö Löfgre-niä
vastaan kavalluksesta nostettu
syyte. Päätöksessään raastuvanoikeus
katsoi selvitetyksi, että vastaaja
oli eri kertoina kavaltanut teh-taan
varoja noin 300,000 mk., jotka
hän kuitenkin oli takaisin maksanut
Ja tuomitsi Löfgrenin jatketusta k a valluksesta
6 kuukauden ehdonalaiseen
vankeusrangaistukseen. Vielä
velvoitettiin Löfgren korvaamaan a -
sianomistajatehtaan oikeudenkäyntikulut
2,500 markalla. Syyte mainitun
tehtaan huoltokonttorin varojen
'kavaltamisesta hylättiin toteennäyt.
tämättömänä.
ASIOIMISTO
Huone lOS, H a r o n Chambcrn
Pnhelin 2189. — P . O . Box 1181 i
SUDBURY, ONT.
Lakiaiioita, asiakirjoja,
kantalaUpapereita, •tirtolaiilapia,
y. m.
KtinteimUtöIainoja
Vaa |
Tags
Comments
Post a Comment for 1930-05-29-05