Vapaus, April 18, 1929

              No. 92-T-1929 Torstaina, huhtik. 18 p;nä—Thur., April 18
Yhteisymmärrystä yhteistyössä ja samalla keväinen Vapputervehdys koko maailman raatajaluokalle — Fort Williamin Akka- ja Poika-yoimajuhkqnavtilla
toivoo allanimitetyt
Toverillinen tervehdys yhteistyössä
LENNI HAUTAMÄKI
605 SUnpsdn St., Fort WilUaia, Ont.
Fort William, Ont
Sätti Timonen ja lapset,
551 Wiley St,
Pajusen akan poika,
229 Robertson St.
Wm. Williamsoii ja perhe,
219 Robertson St.
Aug. Toppi ja perhe,
849 Minnesota St.
Jenny ja Kalle Nyberg,
211 Robertson St.
C, Holm ja lapset,
321 Heron'St.
Matti Ranta,
527 Port Arthur Blvd.
Wäinö Hakala,
112 Rowand St.
Wikki Tuomi ja perhe
547 Port Arthur Blvd.
Onni Wiiklund,
314 Ogden St.
Isak Harri ja lapset,
114 Rowand St.
Impi ja Matti Maine,
316 North. May St.
Urho ja Helka Nyberg,
211 Robertson St.
Bertha, Martha ja Säm Soini,
8X5 Minnesota St.
Paavo Puumala ja perhe,
817 Minnesota St.
A. Heikkinen ja perhe,
867 Minnesota St.
Onni Lehtonen ja perhe,
1034 Alexandra St.
Aino Holsti,
208 Robertson St.
Arvo Kallio, 871 Minnesota St,
Sulo A. 'Williamson,
219 Robertson St.
Milja Wuori ja perhe,
235 Robertson St.
Akka Rainta perheineen
303 Robertson St.
Sevand-erin äiti ukkoineen ja
lapsineen, 210 Robertson St.
Irene, Elvi ja Ed. Ruskin,
1037 Alexandra St.
Kusti Laine ja perhe,
533 Wil€y St. •
H. Kallio ja perhe,
128 Rowand St.
Sulo Koskela. 316 Heron St.
Nick Norkooli.'. 433 McKenzie St.
Jani Siisalo, 222 Rowand St.
Kusti Mäki ja perhe,
224 Robertson St.
Toivo SyrVä ja perhe,
1036 Alexandra St.
Hilja Koski ja perhe,
321 Ogden St. ,
John Heino ja perhe,
1035 Alexandra St.
Jack Jacksonin perhe,
4Cö Syndicäte Ave.
A. Kosken perhe,
411 Dease St.
Hilja Koski, 411 Dease St.
W. Stenbäckin perhe,
627 P. A. Boulevard
I. Kosken perhe,
lOlO Alexandra St.
Akka Matson ukkoneen,
Rosnel. Ont. \
Lauri Semelius, 136 Ogden St.
Elma Järvelä. 204 Rowand St.
E. Lahtinen
Mrs. E. Honey, ,136 Ogden St.
Arvo Aalto, 433 Wiley St.
Aino Hogerman
Martha Setälä
T. Pasanen, 136 Ogden St.
Maria Honey, 136 Ogden St.
T. Rese, 715 McKenzie St.
Mrs. E. Hill, 215 Rowand St.
Mrs. Kilponen, 122 Rowand St,
K. Tiihonen, 626 Simpson St.
Wäinö Eklund, 120 Rowand St.
K. Peltonen, Blackhorn Ave.
A. Rae. J Niolova Ave.
Elmi ja H. Anttila,
421 Port Arthur Blvd.
Mrs. ja H. Eteläpää,
289 Frederica St.
L, Wiita, 130 Frederica St.
Peter Konola, 3Ö3 Robertson St.
Arnold Lington
Herman Kumpula,
641 Port Arthur Boulevard
Edward Tuomi, 838 McMillan St.
Sylvia Honkanen
Niilo Niva
L. Puuttinen ja A. Häkli
Fanni Kari
Mrs. J. Lehto. 431 Wiley St,
Mrs. R. Mäkinen. 433. Wiley St,
Mrs. Kiiski ja ukko
Elma ja Lyyli Rajala,
624 Simpson St.
Pajusen Alli ja ukko
Hilja Kivinen. 117 Heron St.
Arvid Fors, 112 Rowand St.
Aueusti Peuhkuri,
625 Port Arthur Blvd.
Martti Kautto, 316 Heron St. .
Aino Krokberg, 624 Simpson St.
Fort Williainm Akkain ja Poikain
Mahtavat Voimajuhlat
s. J:n "Pirtillä" 211 Robertson Street
Kolmena iltana, huhtikuun 25, 26 ja 27 päivinä
Torstaina 25 pnä kello 9—2
VENETSIALAISCT ™
Karnevaalihumua. riemua ja säveleitä! Klounit, esiin­tyvät
iloa pitämässä, y.m., y.m.
Yleisön pitämä Nigrht Hawk orkesteri soittaa.
StSXÄNPAXSY 40 SENTTIÄ
Perjantaina huhtikuun 26-päivänä^kella 8.30
OHJELMALLINEN ILTA
SOITTOA — RUNOJA— LAULUJA — PUHEITA — ILVEILYJÄ — NÄYTELMÄ
«ENSfMYRSKYJÄ"
Yksinäytök. mieltäkiinnittävä huvinäytelmä.
KUPLETTEJA — AKKOJEN MUOKKAUS — TAIDETANSSIA —
MÖLYKÖÖRI — VOIMISTELUA
Haastepaini! Akka huastanut ukon matolle!
Tulkaa läheltä ja kaukaa nauttimaan henkisesti ja
ruumiillisesti!
RAVINTOLA ENSILUOKKAINEN
Kolmen illan tiketti $1.00. kahden illan 70 senttiä, ovella 40 senttiä.
Ohjelmaa runsaasti, monipuolisesti ja Talitusti —- Lopuksi tanssia kello 2 yolU.
AKAT JA POJAT.
Yrjö K. Lehtonen,
12 Sydney St.
Maiju ja V. Koivuranta,
Kivikoski, Ont.
Mrs. L Hansen, 392 Bay St.
Jalmar Nalli
Margareta Tapio ^
Eemil Mikkilä, 614 Helen St.
Mrs. Amanda Oforsagd, '
217 Clavet St.
Ilmari Kallio, 316 Bay St.
L. Pehkonen, 345 Wiiey St.
Hulda Jääskeläinen. 316 Bay St.
Erkki Hahko, 316 Bay St.
Joonas Saari
Yrjö Toppila ' '
M. Mäki
IL Multala
E, Toivonen
Arvo Matson •
V, Järvi i
Carl Laiho, 345 Wiley St.
Impi Aho, 127 Court St.
Lili Väärälä,
316 Bay St.
Emil A. Virtanen,
316 Bay St.
Gerhard Virtanen, 79 Ontario St.
E. Salo, 316 Bay. St,
J. Kotila, 316 Bay St.
Sundqvist, 316 Bay St.
Fanny Helin, 350 Bay St.
Jennie Lehtinen, 850 Bay St.
E. Roukkula
E. Suuronen
O. Lahti, 28 Ontario St.
Nilsiän Taavetti ,
Fransu Wilen
Into. Toivonen
Urho Salmi ja perho
Yrjö, Siiri ja Wiljo Rautavuori
Sylvia Mackie
Jani Mäki
Kusti Mäki
C. Ollikkala ja perhe
S. Wäyrynen ja perhe
E. Järvelä ja perhe
Elmer Korkola
W. Holm
Emil Heino ja perhe
Jalmar Luukka
S. Saarinen ja perhe
Nick Kauko ja perhe
John Korkola ja perhe
Falls
Wm. Korpi ja perhe
Viola Wainio ja perhe
L. Heinonen
I. Jacobson
Albert Brannstom
Aino Ollikkala.
Emil Keto ,j
Kalle Mäkinen
Eino Korpi-
Svante Oja
Lauri Wuor«la .
Alma Siironen '
K. Kallio
Mr. Isak Harric
August Saaren perho
Sam Taivainen
T. Juvonen
Arvi Kumpulainen
Eljas Kumpulainen
Akka McGuinty ukkoneen ja
poikineen v
Maurice Koski
Hornepayne, Ont
Jack Rinta
Homepayne, Ont.
Työstä Kaiialan neuTOstpoluekouluUa
Karjalan. Neuvostopuolueköulussa Of
piskeUjaih lukumäärä tällä hetkellä
on 57. venäjänkielisessä sektoriss?. on
27 ja suomalaisia 30. Opiskelijoista
on osiehiä 37 ja naisia 20. Iältään
.Jakautuvat: 19—20 vuotisia 31 pros,,
' 20—23 vuotisia 45 pros. ja yU 23 vuo­tisia
24 pros. Yhteiskunnalliselta; ase­maltaan
on työläisiä 17 pros. ja ta-lonpoikaistoa
83 pros. Puoluejäseniä
ja kandidaatteja on 33 pros., nuorlso-
Uittölaiaia " 63 ! pros. ja puolueettomia
5 prosenttia.
Kurssilaisten yhteiskunnallista ko­koonpanoa
verrattuna iedelllslin i vuor
siin 'kAvaiisaJX, että työläisten luJcu-määrä
on lisääntynyt jav talonpoikain
lukumäärä vähentynyt. Puoluejäsen­ten
ja kandidaattien lukumäärä on
taa-3 kohonnut, nuorisoliittolaisten lu-kiunäärä
samoin ja puolueettonileii
lukumäärä on vähentynyt.
Nem;o3W>puoluekoulumme muuttu­essa
ensi ja toisen asteen linjalle, seu­rasi
siitä luonnollisesti sisäänpääsy­vaatimusten
tiukkeneminen kuiri
miyöskir. op'>keluohdelman muuttu­minen
laajemmaksi jä syvemmäksi.
Tätä seikkaa eivät kalkki plirikomiteat
ottaneec huomioon lähettäessään op­pilaita
kouluun. Tästä johtui että
kaikkia ilmoittautuneita ei voitu kou­luun
ottaa. Ilmdh valmistunelsuutta
ja pohjatietoja tulee opiskelutyö yll-volmaissksL
•
TäÄsä tarkoituksessa työskentelee
nyt kouhai yhteydessä kirjallisen opis­kelun
välitykseUä eri tahoilla Kar­jalaa
niin venäjän kuin suomenkieli-
. siäkin kaikkiaan 95 henkeä-
Työkauden kuluessa, on opiskelu-ohjelma
täytetty täsinäUeen. mikä
JoHTuu sutä, että koulun työtä eivät
oleh-äirinneet tähän mennessä sisäiset
eivät ulkonaiset vaikutteet, ja että
opettajain ja henkilökunnan samoin­kuin
oppilaiden kesken on vallinnut
hyvä yhteishenkL Opetusvälineiden
puutteessa, paitsi suomenkielisestä op-pikirjallisuudesta,
el ole ollut myös­kään
haittaa työlle, sillä Narkompros
myöhähuomattavasti varoja, kuluneen
työkauden alkaessa opetusvälineiden
hankkimista varten.
Heikcsnpien kurssilaisten eteenpäin
auttamiseksi on naäärätylssä perusai­neissa
käytetty 130 ylimääräistä tuntia
sekä vahvemmat kurssilaiset auttaneet
heikompia tovereitaan ^hmätyösken-telyssä.
Varsinaisen opiskelutyön ohella suo­ritetaan
erilainen yhteistyön prosessi. |
Kurssilaiset ottavat o-aa puolue., nuo­riso-,
ammatilliseen-, klubi- ja vapaa­ehtoisten
yhdistysten työhön, koulun
hallintoon, sisäisen elämän järjestyk­seen
heiteen,' eri juhlatilaisuuksien j
järjestämiseen, senälehtien toimitta­miseen
ja kuvittamiseen jji.e. Tämän
lisäksi on puolueen ja nuorisoliiton
kaupunkikomitean taholta Järjestetty
puoluetyöhön 5 kurssilaista, naistyö­hön
7, nuorisolUttotyöhön 27. pollittl.
seen valistustyöhön 10, klrjatjröhöu 8
ja sheeffltyöhön 1.. Kaupunkineuvos­ton
jäsenenä on 1 kur&^inen. Ur­heilu-
ja sotllaalllstuttamistyö. saa
^rkeän osansa. Tulevaa käytännöllis­tä
työtä silmälläpitäen suoritetaan lu­entoja
kooperatilvltyöstä, palo. suo­jeluksesta,
terveydenhoito, ym. -kysy­myksistä.
Sheef f Itolmintaa suoritetaan
N:n pataljoonan kanssa. Klubftyd jar
kaantuu erilaisiin piireihin, joissa sil­mälläpidetään
niitä työaloja, -joiss?
kurssilaiset koulusta j&ästyään tuleva
työskentelemään. . Pätevistä pjiiriohr
jaajavoimista on paikkakunnalla puu­te.
Joka Jossain määrin haittaa klubi-työtä.
•
Talonpolkaiskodelsta lähteneet eivät
tunne teollisuusproletariaatin elämää
ja yleensä tehdasta, Sen vuokä olisi
erittäin tärkeitä talonpoikaisalneiston
sijoittaminen koulun ulkopuolisena
tehtävänä tässä tarkoituksessa tehtai­siin,
mutta niistä on piiute paikka,
kunnalla. Se' Jättää epäUemättä au^
kon kurssilaisten kcÄcemusperälseen.
työhön.
Tässä pääpiirteissään muutamaUsj
rivillä on kuvattu koulun työ kaikki­neen,
jonka tarkoituksena on puoilueen
Ja' Narkomprosin välittömän ohjauk­sen
alla kasvattaa uutta, nuorta kar­jalaista
voimaa sosialismin rakennus­työhön.
On vielä mainittava, että koulu va­paan
opiskelun, ylläpidon, asuimon Ja
stipendin lisäksi avustaa vaikehnmts.
sa oloissa eläviä kurssilaisten vanhuk­sia
ja omaisia. Niinpä on tähän tar­koitukseen
käytetty varoja kuukau­sittain
160 ruplaa. KimsQilalsten vaa-tetusapuina
on tähän mennessä myön­netty
293 ruplaa. — Punainen Karjala:
MAXIN GORKIJ VASTAKOHDISTA
Neuvostoliittolaisissa lehdissä Ma­xim
Gorjkij tuön-tuostakin hyökkää
lahtareja, pikkuporvarillisuutta, epä-
.reheUlsyyttä, kyvyttömyyttä Ja kun-nottomuutta
vastaan. Vasta äskettäin
hän ruoski teiosivistyneltä "entisiä
Ihmisiä". Jotka valittavat ja uikuttavat
nykyisen vallan "kynsissä", haluamat­ta
tehdä voitavansa sen hyväksL
Nyt jälleen saadaan lukea Gorjkin
terävästä kynästä lähtenyttä omien
heikkouksien ja vastakohtien arvoste­lua.
•
Ihmiset osaavat tavattoman kauniir-tl,
valittaa siitä, miten on "valkea e-lää".
Jo ammoisina aikoina antoivat
he valltukpilleen laulujen, satujen
tärinäin, legendojen ja lauseparsien
llianaisen muodon. Mutta ihmiset o-vat
kyntäneet ja vieläkin, kyntävät —
sellaisella lahjattomalla. kömpelöUi ja
raskaalla kyntövälineellä kuin puusah-ralla.
Sahra keksittiin paljon myö­hemmin
kuin koriste-esineet, korva- ja
rannerenkaat. Historialliset museot
kertovat meille, että ihmiset Jo hy­vin
varhain oppivat tekemään nopeasti
ja taiteellisesti esineitä koristaakseen
Itseään, astioita ja huonekaluja,_ mutta
työvälineitä parannettiin hitaasti <8
epäonnistuneesti. Tässä.joutuu Joh-topj^
tökseen. että ihminen on aio?
Innolla Ja menestyksellä valmistanut
kauniita esineitä huvittelua ja koHsr
telur, varten, mutta raskaan työnsä
helpottamiseksi, työvälineiden kehittä-misel^
si on hän tehnyt varsin vähän
ja huonoa työtä. ,
Kuu ajattelet tätä omituista vasta-kohtas^
— näet Uunisen edessäsi ta­vattoman
lahjakkaana ja tavattoman
tyhmänä . samalla kertaa. Tämä voi­daan
selittää .siten, että työtä sai aina
tehdä orjana Ja - •"vieraalle sedälle"
Mutta saihan venäläinen työläinen va­pauden
tehdä työtä omaksi hyväkseen.
Olkoon, että isät ovat hankkineet lap­silleen
vapauden, vaan onhan tämä
vapaus Jokatapauksessa olemassa. Ra-kentaahan
: työväenluokka itselleen
työnpalatseja, vallstuspalatseja, yh­teisasuntoja,
kaikkea sitä, johon' sillä
on laillinen oikeus, kaikkea .rltä, min­kä
on myötävaikutettava sen kult­tuuritason
nopeaan kaivuun. Mutta
miksi tämän,rinnalla "Punaisen Kol­mikulman"
työläisten lehti kaikella
Voimalla totuuden nimessä huutaa
kalossien laadullisesta kehnoudesta.
Erittäin nopeasti opitaan soitta­maan
hanuria (kehno)nta soittopeiiä
'— sivumennen sanottuna.) Satoja
sakkipelipiirejä on nopeasti .syntynyt,
mutta miksi samaan aikaan lelidct
Ivanovo-Vosnesensktn piirissä yhteen
ääneen huutavat kangastavaran laa­dun
kehnout^. hulikaanimaisuudesta,
Juc^ttelusta, jne. Emrieköhäa me. ole
vaan lilan aikaiseen op^kelleet sak.
klpeUä. hanurinsoittoa ja "durakkaa"
Ja eiköhän pelaajien olisi vakavammin
Etihtauduttava Itseensä, ja siihen epä-kuläuuriseen
Joukkooni jonka keskuu- .
dessa he pelaavat?
Kuka näissä lehdissä valittaa? Luul­lakseni
ne samat ihmlier. jotka huo­nosti
ty&kentelevät. Muti:a minkä
luulisi oletan yksinkertaisempaa Kain
sen, että jos kerran iluni-^et jrmmar-tävät
työnsä kehnouden, pitäisi hei.
dän viipymättä oppia työtkentelemäfin
paremimn. Mutta vuodesta \'uct2?n i
Huono puheenjohtaia
Vuodelta 1920. — KirJ. Fantelelmon Romanov.
Talonasukkaiden kokouksessa ilmoi­tettiin
alkavan sanitaarivilkori, jona
aikana on puhdistettava kalkki talon
portaat sekä pihamaa.
— No kaikkea sitä keksivätkin —
huomautti Uihapäinen nainen.
— Kolmeen kuukauteen ei ole ku­kaan
puhunut mitään, mutta nyt
yhtä-äkftiä. olkaa hyvä Ja siivotkaa
kaikki yhdessä viikossa, — puhuivat
eri äänet.
..Kalkki kerääntyivät pihamaalle
seisoivat odotellen työn alkua.
Ja
venyvät nämä valitukset pitkin lehtien
palstoja kuin "hius maidossia". Syntyy
eräänlainen happameneekainen vali-tusilmapiiri
J a .onpa nähtävästi jc
muodostunut uusi valitteleva Ja huo­kaileva
ihmistyyppikin.
Minun nähdäkseni entisaikain välit­täjäin
kieltämätön lahjakkuus on ny­kyisin
poissa, muuttunut lahjattomuu­deksi,
SiUolh, kun työu ihmisec olll
vat orjia Ja tekivät-työtä "vieraalle
sedälle", työskentelivät he hyvin ja
valittivat erinomaisesti. Mutta nyt.
Jos lehtiin voi uskoa, on lyöti alettu
tekemään huonosti ja valittamaan Jah-
Jattomastl. Mutta sUhen. että kaik­kialla
yleensä oltaisi aletta työiker;te-lemään
huonommin kuin enntn, en
minä voi kuitenkaan uskoa enkä usko;
Mutta että valittamaan on alettu o-maa
heikkouttamme Ja cekemää-i se
taitamattomasti, hyödyttä ,epäka uniisi J
— se on kylläkin totta.
Nykyisissä valkeuk.sLa koskevissa va­litteluissa
kuulostaa Jotain' pakollista,
ikäänkuin Ihmisiä olisi käsketty: "Va­littakaa
pojat"! Ja niin tehdäS,n työtä
käskettyä. Jossa ei tarvitse paljon järr
keä eikä lahjakkuutta. Valitteluissa
minun nähdäkseni nykyään on Jotain
ammattimaista. Niiltä puuttuu sitä vil­pittömyyttä.
Josta kauneutensa ja voi­mansa
salvat valittelut työn vaikeu­desta
vallankumouksen edellisillä .kau-slUa.
En minä myöskään voi kieltää
etteikö nykyislsisä elämänvaikeuks«en
valitteluissa olisi hyvin paljon yksiä-kertalslnta.
karkeinta pikkuporvaril­lista
ahneutta. Ihmiset tahtovat rol-tä
pikemmin päästä kylläisyyteen asti
nauttimaan elämän hyvyyksistä ja I-banuukslsta,
"nauttimaan tyhjäntoimit­tamisesta.
Ymmärrettävästi on tämä
täysin inhimillinen Jano, niutta minä
luulen, että meidän jÄIvInämme tämä
on häpeällistä Ja vaarallista.
En kiellä, että elämä on vielä ras­kasta
ja vaikeaa, mutta helpommaksJ
voidaan se tehdä ainoastaan yhdolH
tavalla:' kollektiivisen. Järkevän työn
välityksellä. Ja tämä on tyQn ainoa
mucto, joka voi ihmiset Johtaa to­delliseen
vapauteen Ja onneen. Ai­noastaan
järkevä, kollektiivinen, .sitkeä
työ kykenee voittamaan kaikki vaikeu­det.
• . .
3Xaxfm GorJ«y.
— Jos se olisi tiedetty, että joudu­taan
Itse siivoamaan, niin ei sitä olisi
turhanpäiten kaadeltukaan. Mutta nyt
sitä on kelttlönportaiden vieruksilla
sellaiset vuoret töskää, että kuljet al-vankuln
käytävää pitkin niiden välis­sä.
Näinköhän nUtä saat puhtaaksi­kaan.
— Kyllä se meidän puheenjohta­jamme
on sitten huono, el voinut ai­kanaan
varoittaa^
Nyt saat sitten koukistella selkääsi.
— Kylläpä on tolkutonta väkeä, —
sanoi verkatakklnen työläinen. Jos Jo­kainen
olisi kunnollisesti siivonnut
Jälkensä el olisi nyt mitään sllvos-mlsta.
— Puheenjohtajan se olisi ollut teh-tävA
katsoa jsellalsen perään. Mis­täs
me sen tiesimme.
— Etkö sinä muka tiennyt Ilman
puheenjohtajaakin, ettei saa heitellä
likavesiä oven eteen, el sinun olisi tar­vinnut
ottaa kymmentäkään askelta
likakaivolle saakka — sanoi työläinen
lilnapälselle naiselle.
— Yläkerran ikkimoista ne helttr -
livät vesiä. Sinä ota ensiksi selvä a-slästa
ja puhu sitten yasta.
— Yläkerrasta — se pn itsestään
selvä, mutta sinä tyhjensit eilen yö­astian
kynnykseltä portaiden pieleen.
— Tietysti minäkin rupesin kaatele­maan,
kun näin toistenkin niin te­kevän.
— Kuinka monta tuntia täytyy jo­kaisen
raataa, kyseltiin lähestyvältä
puheenjohtajalta pahansuovastl.
Puheenjohtaja, pitkä, laiha mies, so-tUasslnelU
päällä, sUmälli hätäisesti
ympäri pihaa,' aivankuin tarkastaen,
cliko paljonkin väkeä kerääntynyt.
— On nihi järjestettävä, että saisi
viikossa kaikki loppuun, — sanoi liän.
— Kas sitä. olisit sinä pitänyt asi­asta
parempaa huolta, olisit pannut
joka päivä sllvoomaan. niin nyt tulisi
viidessä minuutissa kaikki puhtaak­si,
sanoi llinapä.lncn nainen.
— Mutta missä te sitten olette ol­leet,
kuka teitä on estänyt siivoa­masta?
Nainen vaikeni suuttuneena, mutta
hetken perästä vastasi kiivaasti:
— Koska henkilökin, Joka on pantu
tätä, asiata valvomaan, on vaiti mitäs
meiltä sitä sitten kysellään. Teidän
täytyy pakottaa.
— Ketäs hän voisi pakottaa, eihän
häntä kukaan pelkää. Ohhoh, kun on
kerääntynyt väkeä.
— Koska alotamme työt — huusi
Jo usea ääni.
— No mutta miksi te ette aiota.
Kaikilla on lapiot käsissä, mitä vielä
puuttuu, — vastasi puheenjohtaja hä­täisesti,
etsien Itselleen lapiota. —
Antakaapas minulle lapio.
— Pankaa meidät työhön, älkääkä
dinä lapiota etsikö.
— Aivan tekee pahaa-katsoa el osaa
edes huutaakaan niinkuin pitäisi:
Kalkki ryhtyivät vastenmielisesti la-plolmaan
suunnattomia^ läntakasöja.
Puheenjohtaja myöskin oli työssä mu
kana.
— Eh, entinen puheenjohtajamme
se vasta oli aika ix>ika; Hän ajoi mei­dät
kaikki työhön, ci koskaan ottanut
itse lapioon kiinni seisoi vain Ja ko­mensi.
— Niin, sen aikana et, päätäsi raa­putellut
— huomautti lllnapälnen nai­nen,
— Jos työ el ollut hänen mielik­seen,
niin — sakko tai poliisilaitok­seen,
suloin et heiteUyt UkaviesiB ik-kunoista,
Ja Jos Joskus heltitkln, niin
ainakin kymmenen kertaa sait ensiksi
vilkuilla ympärillesi.
— Sillä oli tapana istuutua, ottaa
sikaari hampaisiinsa Ja sitten komen­nella.
Ja työ sujuikin paremmin. Kun
olit tunnin tehnyt työtä, voit mennä
minne halusit. Mutta nyt me vieteleh-dlmme
tässä Iltaan saakka, Ja kotona
olisi töitä aivan kaulaa myötett
— Ei ollenkaan haluta tehdiä työtä.
— On i ^ h a asla, Jollet pelkää ih­mistä.
EUen puhdistettiin Jalkakäytä­vää.
Hän ilmoitti, että on kokoonnut­tava
klo 12 tai muuten hänet viedään
miliisilaitokseen. Minä pyydän har­taasti,
.sanoi hän, älkää johdattako
minua sinne. Tuli katsomaan kello 12,
— ei yhfalnoata sielua. El auttanut
kuin ruveta Itse siivoamaan.
— Sen entisen aikana olivat kalkki
paikoillaan Jo 15 min. ennen määräai­kaa.
Jos vain myöhästyit; sait tehdä
2 tuntia lisää, työtä, — sanoi liina-j
päinen nainen, naisiakin haukkui sel­laisilla
sanoilla — mutta ci siltä ku­kaan
loukkaantunut.
— Eivät loukkaantuneet, koska, oll
sellainen järjestelmä.
—Tämän aikana on Jo tultu siihen,
että kaikki vtnttllankut sahataan
puiksi ja kalkki kyökklkäytävän toi­set
ovet on Jo poltettu, mutta hÄn
vain keholttelee ja ripustelee ilmoltuk-slaan.
— Mutta mitä tehdään asunnoissa?
Entisen aikana ei saanut kananpolkas-takaan
pitää sIsäUä. mutta nyt siellä
on pukkeja, kaniineja.... sanoi liina-pälnen
nainen. — Minä ostin porsaan
Ja raahasin sitä asuntooni paraatlkäy-tävää
pitkin, ettei hän sattuisi tule.
maan vastaan f sillä hän kulkee aina
tavallisesti kyökklportaita myöten)
mutta kah, slhiä hän tulikin yhfäk-klä
vastaani. Sika vinkuu sylissäni
riuhtoen itseään irti, mutta hän —
peittää Itsensä lehdellä, muka lukien
sitä Jä menee ohitseni mitään? puhu-,
matta, aivankuin el olisi mitään näh-
S U O M E E N
Korssj SnomeD Markkaa
20
Canadan Dollarista
. LähetyskuUa:
40c lähetyksistä iälle $20.00. 60e lä­hetyksistä
$20.00—$40.»9» 80e Jä-hetyksistä
f 50.Ö0-.$7Ö.99 ja $1.00
lähetyksistä $80.00-^$100.00 sekä
25c Jokaiselta seuraavalta alkavalta
sadalta dojlarilta.
SihtcofliuiomalZiielyktlstS ovat lä­hetyskulut
$3.50 lähctykseUä.
^Sttomea raliM ostetaan. Kurssi
$2<46 sadasta Smksta.
fehkää lähetykset osotteella:
VAPAUS,
Box «9, SUDBl/RY, Ont.
^ LaivapileUejä myydään.
Tiedustakaa pilettiasioUa.
, Vapaudelle ottavat rahavälityksiä
vastaan myöskin:
VAPAUS
\PORT ART/fUR BRANCH
316 Bay Street,
Port Arthur, Ontario
VAPAUS MONTREAL BRANCH
1196 St. Antoine St.,
Montreal, Que.
A. r. HILL,
957 Broadviev/ Ave., Toronto, Ont.
/. OKSANEN,
Kirkland Lake, Ont.
JOHN VUORI,
South Porcupine, Ont.
CHARLES HAAPANEN,
Osuuskauppa, Timmins, Ont.
DAVID HELIN,
eri naikkakunnilla Pohj.-Ontariossa
— Jospa hän ei todellakaan nähnyt?
— Miksi el hän nähnyt kun tuo pa-hahenki
porsas, oll vähällä karata
yli kaidepuun mutta ennätUi saada si­tä
vatsasta kiinni.
— Hän dn Jumalan lähettämä Ih­minen.
7-TtNTINEN TYÖPÄIVÄ ANTAA. S
HYVIÄ TULOKSIA -
TJkralnan kaivostyöläisten ^prmiattL
liiton keskuskomiteassa on ollut Donin
kivihliUalueen hallinnon selostus niis­tä
tuloksista, joita on ollut Ukrainan
vuoritepllisuuden tuotantolaitosten siir­tymisestä
7-tuntlseen työiÄlvään. Sen'
johdosta, että lyhennettyyn työpäi­vään
siirtyneet kaivokset ovat lisän­neet
huomattavasti tuotantoaan, on
katsottu välttämättömäksi siirtää vuo­den
1929—30 kuluessa vähintäin 40
prosenttia Donin kivlhiiUalueen kai­vosten
työläisistä 7.tuntl£een työiÄl-vääh.
^
1iS