Vapaus, August 15, 1922

              Tiistaina, eloL 15 p. — Tuesday, August 15.
N,
V A P A U S
Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmes­tyy
Sudburyssa, Ont, joka tiistai, torstai j V lauantai.
H.. PURO.
Vastaava toimittaja, .o
V A P A U S
(Liberty) ^ "
The only organ of Finnish Worker8 in Canada. Pub-iahed
in Sudbury, Ont., every Tuesday, Tharsday and
Sfttarday^ •
ffj I I I I . .i—
Advertisingrates 40c per ccl. inch. Minimura charge
lor single insertion 75c. Discount on standing advertis»
menf: The-Vapaus is the best advertising medium among
Öie Finnish People in Canada.
g —•
Bmotushinta kerran julaistuista ilmotuksista 40c.
palstatuumalta. Suurista ilmotuksista sekä ilmotuksista,
joiden telkstiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset $2,00 kerta ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolraekertaa; avioeroilmotukset ?2.00 kerta,
13.00 ikaksikert^; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaäntieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1.00 kolrae­kertaa.
— Tilapäisilniotuksista pitää raha seurata mu­kana.
l TILAUSHINNAT:
Canadaan yksi vk, $4.00, puoli vk. $2.25,. kolme kk,
81.60 ja ylcsi kk, 75c.
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli vk,
$3.00 ja kolme kk, $1.75.
iTilaukfiia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
pajtei asiaiBJesten joilly on takaukset.
saaneet j a t k u v a s t i kärsiä nälkää, p a l k k i o k s i tekemis­tään
p a l v e l u k s i s t a k a p i t a l i s t i l u o k a l l e , n i i n eikö o l i si
j o h d o n m u k a i s e f l i p a a antaa näille nälkääkärsiville, mut­ta
vielä k u i t e n k i n e l o s s a o l e v i l l e s o t a u r h o i l l e leipää,
Tekiväthän nämä veteraanit tänäkin kevännä e r i k o i s en
m a t k a n pääkaupunkiin, vaatien että h a l l i t u k s e n on
rvhdyltävä t o i m e n p i t e i s i i n leivän tai työn h a n k k i m i ­seksi
h e i l l e . K u i t e n k a a n e i m a i n i t t u lehti s i l l o i n lau­sunut
yhtään p u o l t a v a a sanaa näiden veteraanien puo­lesta,
enempi kuin sitä tekivät muutkaan riistäjien
lehdet. Päinvastoin p a r j a t t i i n heitä mitä k a t a l i m m i l la
nimityksillä.
O n n i i n « y l e v ä ä » p u h u a k a a t u n e i t t e n u r h o j e n puo­lesta.
M u t t a e l o s s a olevat työläissotilaat saavat k u o l la
nälkifän. Heidän hyväkseen eivät p o r v a r i t ole h a l u k ­kaita
panemaan t i k k u a r i s t i i n . Tämä osottaa uuden
k e r r a n selvään, mitenkä h a l u t o n p o n r a r i y h t e i s k u n ta
o n millään t a v o i n lieventämään työläisten kärsimyksiä
j a puutteita. K a a t u n e i t t e n s o t i l a i t t e n h e n k i e i o l e enään
k o r v a t t a v i s s a k a u n i i m m i l l a k a a n m u i s t o p a t s a i l l a , mutta
elossaolevien s o t i l a i t t e n j a heidän perheittensä avustus
j o s s a i n määrin lievittäisi heidän nälkäänsä.
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
home S t , Puhelin 1038. ^ - Postiosote:
Bpj 69. Sudbury, Ont.
* ^08 ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Mrjeeseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimePä.
? J. V , KANNASTO. LiikkenllDitaja.
ftegistered at the Post Office Department, Ottawa, as
Mcond class matter.
tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torinsa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3,
Suoria sanoja senaattorin suusta
A n k a r a n t a i s t e l u n jälkeefl voittivat m i l i t a r i s t i t Y h ­d
y s v a l t a i n kongressissa äskefläin jälleen uuden v o i t o n.
Saaden presidentti H a r d i n g i n j a «vanhan kaartin» v i i ­meistä
miestä myöten p u o l e l l e e n , m i l i t a r i s t i e n o n n i s t ui
lisE^ä seisovan a r m e i j a n lukumäärä 18,000 miehellä
j a i a a d a 50,000,000 lisävaroja s o t i l a s v a r u s t u k s i i n.
K a i k k i taantumuksen j a suurten t r u s t i - j a r a h a p o h a t -
tairi edustajat työskentelivät ankarasti tämän voiton
s a a v u t t a m i s e k s i . J a heidän puheistaan kävi sangen
s e l i ö ä a v Ä l m i mitä varten a r m e i j a a on lisättävä ja
s o t a v a r u s t u k s i a täydennettävä. Näistä puheista kävi
i l m i , ettei s u u r t a a r m e i j a a t a r v i t a niinkään p a l j o n u i -
k o r n a i s i a v i h o l l i s i a v a s t a a n , mutta k o t i m a i s t a p r o l e t a ­r
i a a t i n nousua k u k i s t a m a a n.
Väiteltäessä tästä kysymyksestä suorasanaisuudes­t
a a n j.unnettu g e o r g i a l a i n e n senaattori T o m W a t s o n , p'\l\
puheen, j o h o n ei yksikään m i l i t a r i s t e i s t a k y e n n y t v a s ;
l a a m a a n . Puheessaan l a u s u i hän m . n i i eeuraaVat m e r -
k i l l ^ p a n t a y a t panat:
«Miksi te h a l u a t t e tätä s u u r i a seisovaa a r m e i j a a?
Pelkäättekö te E n g l a n t i a ? K u k a a n ei teistä vastaa
<}dif. Pelkäättekö te R a n s k a a ? K u k a a n ei vastaa
myöntävästi. Pelkäättekö te J a p a n i a ? Hävetköön se
J o k a gen s a n o i s i . Ketä sitten te pelkäätte? T e p e l -
Itte teidän oman p r o l e t a r i a a t t i a n n e . Sitä t < p e l -
:iiätte. Te pelkäätte lyyiymätöntä työläistä, jonka
sieluttomat, sydämettömät pääoman trustit j a k ö m p i -
n a t i o n i t ovat viskanneet työtlömäin a r m e i j a a n ; te p e l ­käätte
niitä m i l j o o n i a miehiä, n a i s i a j a l a p s i a , j o i l la
ei ole t a r p e e k s i syötävää tässä yltäkylläisyyden maaS'
6a; e f vaatetusta y k s i n niillä p e l l o i l l a , missä heidän
kätensä työskentelevät tuottaen niitä r a a k a - a i n e i t a mis­tä
vaimisleläan k o k o m a i l m a l l e vaatetavaraa. Minä
i h m e t t e l e n j o s j o k u udkoisi että sadan m i l j o o n a n i h -
ittisen pitäisi nähdä puutetta s a m a l l a k u n sellaiset m i e -
Tiet k u t e n M e l l o n , H o o v e r , G a y j a M o r g a n h a l l i t s e ­vat
m a i l m a a ! A m e r i k a n k a n s a ei t u l e a l i s t u m a a n . J a
s i k s i nämä pääoman jatliläisyhdistymät haluavat sei­s
o v a n a r m e i j a n , muvskatakäeen j a l k o i h i n s a tyytymät­tömät,
j o i l l a on o i k e u s o l l a tyytymättömiä.»
S e n a a t t o r i W a t s o n selvään l a u s u u edellämainitussa
puheessaan s e n t o t u u d e n , että k a p i t a l i s t i v a l t i o tarvitsee
seisovan armeijan työväen k a p i n a l l i s u u d e n j a v a l l a n ­k
u m o u k s e l l i s t e n l i i k k e i t t e n k u k i s t a m i s t a varten. Suo­rasanaiset
j a j o s s a i n määrin riehellisyyden tunnetta
omaavat p o r v a r i t joutuvat usein t o d i s t a m a a n v a l l a n ­k
u m o u k s e l l i s e n työväenliikkeen e d u s t a j a i n väitteet t o ­s
i k s i . M u t t a sittenkään e i laajat työväenjoukot vielä
niitä ^ u s k o .
Eiköhän olisi paremni antaa eläville
leipaa
P a n k k i i r i e n ja t e o l H s u u s p o h a t t a i n sanomalehti,
M o n t r e a l Star v a l i t t a a t o i m i t u s k i r j o i t u k s e s s a a n ikä­vänä
s e i k k a n a , ettei M o n t r e a l o l e pystyttänyt muisto­patsasta
äskeisessä m a i l m a n s o d a s s a k a a t u n e i l l e . M a i ­n
i t t u lehti p a i n o s t a a k u i n k a «suuren j a y l e v ä n » asian
p u o l e s t a nuo u r h o t ovat kaatuneet, j o t e n v a r o j e n s i j o i t -
t a m i n e n tällaiseen muistopatsaaseen o l i s i ylevän asian
i k u i s t u t t a m i s t a . ,
J a t o s i a a n k i n , p a n k k i i r e i l l e , j o t k a saivat korkean
k o r o n rahoistaan, t e o l l i s u u s r u h t i n a i l l e , j o t k a tulivat
u p p o r i k k a i k s i s u u n n a t t o m i l l a sotaVoitoilla, rautatiepo-h
a t o i l l e j a v i l j a k e i n o t t e l i j o i l l e sekä k a i k i l l e n i i l l e s u u r -
p o h a t o i l l e , j o i d e n äänitorvi M o n t r e a l S t a r o n , j a j o t ka
a h m i v a t r a j a t t o m i a r i k k a u k s i a itselleen s a m a l l a a i k aa
k u n köyhät p i r u t , j o i t a m a i n i t t u l e h t i nyt h a l u a i s i
e d u s t a m a l l e e n l u o k a l l e s i u n a u k s e l l i s e s t a sodasta, kun­n
i o i t t a a m u i s t o p a t s a a l l a , kärsivät sodan tuottamia
s u u n n a t t o m i a kärsimyksiä j a l o p u l t a menettivät hen­kensä
s a a l i n h i m o i s e n k a p i t a l i s m i n hyväksi taistelussa.
Täten o l i s i tietysti a i v a n a s i a n m u k a i s t a , k a p i t a l i s t i en
t a h o l t a , että pystytettäisiin t u o l l a i n e n muistopatsas,
j o k a o l i s i o m i a a n k i i h o t t a m a a n tietämättömiä pohja­k
e r r o k s i a jälFeen lähtemään sotaan, k u n k a p i t a l i s t i e n
edut n i i n v a a t i v a t . M u t t a k u n m u i s t a m m e , miten k y m ­menet
tuhannet suuren sodan k a u h u i s t a elävänä pelas­tuneet
työläissolaveteraanit ovat sodasta palattuaan
Onko vallankumous bolshevismia?
Mitä o n v a l l a n k u m o u s ? V a l l a n k u m o u s on tämän­päiväisessä
hengessään omistavan luokan yhteiskun­n
a l l i s e n määräämisvallan hävittämistä. K a p i t a l i s t i s e n,
l u o k k a v a l l a n k u k i s t a m i s t a , tuottavien l u o k k i e n v a l l an
anastusta j a tuottavien l u o k k i e n v a l l a n käyttöä omaksi
edukseen. Se o n v i d ä k i n enemmän. ' S e o n heränneen,
l u o k k a - a s e m a n s a tuntevan teollisuustyöväestön järjes­tyneen
osan y h t e i s k u n n a l l i s e e n määräämisvaltaan pyr­kimistä.
Tämän y h t e i s k u n n a l l i s e n määräämisvaltansa
avullfa se v a i n veri, j a kykenee hävittämään k a p i t a l i s t i ­sen
yhteiskuntajärjestelmän j a v a p a u t t a m a a n tuottavan
l u o k a n kokonaisuudessaan p a l k k a o r j u u d e s t a . Miksi
e i koko työväestö v o i nousta j a l u o d a k a p i t a l i s t i s ta
o r j a n iestä p o i ^ h a r t i o i l t a a n ? Köyhälistökin o n s i d o t tu
k a p i t a l i s t i s e n talouden k a h l e i l l a j a k u l j e t t a a muka­naan
yhtä j a toista j o k a o n sen h e n k i s e l l e herännäisyy­delle
v a h i n g o k s i . Y h t e i s k u n n a n o n m u u t u t t a v a perus­o
l e m u k s e l t a a n ennenkuin k a p i t a l i s t i s e n yhteiskunnan
e n n a k k o l u u l o t katoavat tuottavankin luokan ajatus­m
a a i l m a s t a . N i i n kauan k u i n y k s i t y i s o m i s t u k s e n saas­t
u t t a m i a a j a t u k s i a j a elämänkatsomuksia jon liikkeellä,
n i i n k a u a n myöskin v a l l i t s e e äjattisten sekaannus työ­väestön
k e s k u u d e s s a k i n . K u k a siis v o i v a i n j o h t a a j a
o h j a t a p r o l e t a a r i s t a v a l l a n k u m o u s t a i s t e l u a ? Työväes­tön
valveutuneet ainekset. Sanokaamme paremmin.
V a l v e u t u n e e t j a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t a tarkoitusperää
vaiJlen • t i u k a s t i järjestyneet työläiset, j o i d e n t o i m i n t aa
j a pyrkimyksiä sitoo h a r k i t t u päämäärä j a koetellut
menettelytavat.- Proliptaarisen v a l l a n k u m o u k s e n r i v e i h in
lukeutuiiV n y k y i s i n - p a l j o n aineksia j o i d e n toimintaa
k a n n u s t a a v a l l a n k u m o u k s e l l i s t e n yksilöiden j a r y h m i en
I h a i l u , Useat heistä ovat rehellisiä j a m o n a s t i san­k
a r i l l i s i a k i n l u o n t e i t a n i i n a j a t u k s i l t a a n k u i n t o i m i n -
n a s s a a h k i n . M u t t a v a l l a n k u m o u k s e l l i s e s t i , o v a t he heik»
k o j a , j a v o i v a t h y v i n k i n pian sortua kapitalisliBen
y h t e i s r i n t a m a n i s k u i s t a . A i n o a p u o l u e — v a l l a n k u ­m
o u k s e l l i n e n p u o l u e nimittäin — j o k a v o i välttää tä­män
v a a r a n j a o n k i n sen j o k y l l i n monasti tehnyt on
vallankumouksellisen Venäjän b o l s h e v i k i p u o l u e . Se on
kylläkin d i k t a a t t o r i l l i n e h p u o l u e , j o n k a v a l t a perustuu
henkiseen j a aineelliseen väkivaltaan. M u t t a väkivalta,
j o t a se h a r j o t t a a , on y k s i n o m a a n tarkoitettu suojele-m
a a n työväenluokan etuja. Tätä väkivaltaista toi­m
i n t a a e i v o i o l l a olemassakaan e l l e i se o l i s i työväen
luokkaetujen m u k a i s t a , sillä työväestö itse antaa v o i ­man
luokkaväkivallan m a h d o l l i s u u d e l l e . O n v a l i t t a va
j o k o v a l k o i n e n t e r r o r i k a i k k i n e k a u h u i n e e n . tahi työ­väen
l u ^ k k a d i k t a t u i l r i j o k a nojaa punaisen armeijan
p i s t i m i i n . On kylläkin olemassa kolmas tie, länsi,
e u r o p a l a i n e n j a a m e r i k a l a i n e n a l i s t u m i n e n p o r v a r i l l i ­sen
luokkasorron a l l e . N e j o t k a käsittävät v a l l a n k u ­mouksen
j o k s i k i n toiseksi j a bolshevistisen Venäjän
j o k s i k i n toiseksi, he ovat nukkuneet p i k k u p o r v a r i l l i s en
s o s i a l i s m i n h o u r e i s s a j a sivuuttaneet yhden m a a i l m an
h i s t o r i a n s u u r i m m a n tapahtuman alkuvaiheet. Siksi
he eivät myöskään jaksa käsittää k o m m u n i s m i a , ei
k o m m u n i s t i s t a p u o l u e t o i m i n t a a , j o n k a a v u l l a v a l l a n ­k
u m o u k s e l l i n e n työväestö pitää k u r i s s a v a l l a s t a syöstyä
k a p i t a l i s t i l u o k k a a sekä niitä väliluokkia joita por­v
a r i l l i n e n yhteiskunta on synnyttänyt. He eivät jaksa
ymritärtää että b o l s h e v i s m i on v a l l a n k u m o u k s e l l i s en
t o i m i n n a n käytännöllisin muoto, siis v a l l a n k u m o u k s e l ­l
i s i n sekä p a r h a i m p i a t u l o k s i a t u o t t a v a . K u n h e eivät
sitä ymmärrä, häviää heiltä p r o l e t a a r i s e n v a l l a n k u ­mouksen
henki j a h e l u u t u v a t mitä s u u r i m m a n taantu­m
u k s e n kuoreen, j o s t a heitä e i l ö y d ä eikä t a p a a mi|i>
k u i n p o r o p o r v a l H s u u s j a täydellinen vieraantuminen
työväen l u o k k a t a i s t e l u n selvältä tieltä. Työväen luok­k
a t a i s t e l u v o i o l l a v a i n p u o l u e t a i s t e l u a — työväen­p
u o l u e e n taistelua p o r v a r i p u o l u e t t a vastaan, aseinaan
k a i k k i p o r v a r i l u o k k a a v a h i n g o i t t a v a t keinot. S e l l a i n en
p u o l u e on Venäjän b o l s h e v i k i p u o l u e , j o k a kansain­välisen
k o m m u n i s t i p u o l u e e n yhtenä osana, Venäjälle
e r i k o i s e s t i s o p i v i l l a k e i n o i l l a a n , iskee kansainväliseen
p o r v a r i s t o o n k u o l i n i s k u j a . Joka e i tätä puoluetta j a k sa
käsittää, eikä lähde oman maansa e r i k o i s i i n o l o i h in
s o v i t t a m a a n sen v a l l a n k u m o u k s e l l i s i a tarkoitusperiä" j a
t o i m i n t a a , hän e i myöskään kykene seuraamaan kan­sainvälistä
työväenliikettä s e l l a i s e n a k u i n uusi a i k a j a
uudet olosuhteet v a a t i v a t . ,
Sosialisii j> Venäjän dlantomous | | — —
(Jatk. edelliseen num.)
— J o k a i s e n tietoisen n u o r u k a i s e n tulee tehdä sel­väksi
itselleen, että liittyessään k o m m u n i s t i s e e n n u o r i ­s
o l i i t t o o n , , hän ottaa itselleen tehtävän auttaa puoluet­ta
k o m m u n i s m i n l u o m i s e s s a j a n u o r t a p o l v e a kommu­nistisen
y h t p k u n n a n rakentamisessa. — L e n i n .
, ! : .
— K a i s e r i o n k u u l e m m a sanonut: «Presidentti
E b e r t o n sangen pystjTä m i e s , t o d e l l a k i n , hän o n o i k ea
m i e s sillä paikalla.» «Toveri» E b e r t o n saanut i h a i l ­t
a v a n tuttavuuden.
Vuosikymmenen, enemmänkin «li
vierähtänyt 1905 :n vallankumouk­sesta.
Kapitalismi oli Veiiftjälläkin
mennj-t jättiläisaskelin eteenpäin.
Oli olemassa ensiluokkainen suurte­ollisuus,
Finanssipääoma oli pystyt­tänyt
valtansa. Porvarillinen kehi­tys
laajoilla maaseuduillakin oli edis
tynyt. Keskiaikaisten olojen rin­nalle
oli melkoisessa määrin ilmaan­tunut
teknillisesti kaikkein nykyai­kaisimpia
suurtiloja. Siitä huoli­matta
nähdään bolshevikien teorian
mitä suurimmassa määrin nojaavan
samoihin ajatuksiin sosialisiaJn vä-littömEn
toteuttamisen mahdolli­suuksista
kuin V, 1905, Se >ei het­keksikään
jätä todellisuuden ja elä­vän
elämän vuorenvankkaa pohjaa
— ei jättiläismäisen vallankumouk-'
sen huimaavimmissakaan mullistuk­sissa.
Venäjällä eletään siirlyrai«kautta
kapitalismista sosialismiin. On rai­vattu
pois esi esteet sosialistisen
kumouksen teitä. On saavutetta se
mitä tov. Lenin kirjotti tdOö: työ­tätekevien
joukkojen vapaus, niiden
järjestyminen, niiden tietoisuus. On
saavutettu se, mitä jo «Kommunis­tinen
Manifesti) määrittelee seji-raavalla
tavalla:
«Proletariaatti on käyttävä valti­ollista
valtaansa vähitellen porvaris­tolta
riistääkseen kaiken pääoman,
keskittääkseen kaikki tuotantoväli­neet
valtion s. o. vallitsevaksi luo­kaksi
järjestyneen proletariaatin
käsiin,...»
Juuri niin on tapahtunut Venä­jällä.
-— Mutta seuratkaamme tov.
Leninin selvittelyjen johdolla sosi­alismiin
siirtymisen prosessin s. o.
sitä, mistä «Kommunistisessa Mani­festissa
» sanotaan:
«Vähitellen porvaristolta riistääk­seen
kaiken pääoman.»
Kirjasessaan «Luontaisverosta» ke­väällä
v. 1921 tov. Lenin viittaa
edellä selostettuun esitykseen Ve­näjän
taloudellisen kehityksn as­teesta
vuodelta 1918. Se «sotaso-sialismi
», mikä vuosina 1919 ja 1920
ankaran luokkasodan takia täytyi
toteuttaa s. o. viljan ja teollisuus-tuotteitten
pakkootto sekä yleinen
ilmainen jakelu — se «sotasosialis-mi
» ei luonnollisesti noin äkkiä
m u u t t a n u t itse tuotantotapoja.
Maan taloudellisessa elämässä oli­vat
edelleenkin olemassa kaikki nuo
edellisessä klrjotuksessa luetellut
alkuainekset: talonpoikain 1 u o n-taistalous,
pikkutuotanto, yksityis-kapitalisml,
yaltiokapitalismi, sosia­lismin
alkeet.i
Tehtävänä oli taloudellisen kehi­tyksen
jouduttaminen. Kapitalismia
ei voida käden käänteessä hävittää,
vaikka kapitalistiluokka voidaan ja
tuleekin kukistaa. \
«Koko kysymys on nyt sekä teo­reettisesti
että käytännöllisesti siinä,
että löydetään oikeita menetelmiä,
mitenkä tuota (vissiin määrään ja
vissiksi ajaksi) välttämätöntä kapi­talismin
kehitystä on johdettava vai-tiokapitalismin
uomaan,- miten . on
olot muodostettava niin että nou­seva
valtiokapitalismin muutos so­sialismiksi
läheisessä tulevaisuudes­sa
turvaantuu.»
Näin kirjotti tov. Lenin v. 1921.
Kirjasessaan hän jälleen erinomai­sella
'selvyydellä piirtää taloudellir
sen kehityksen linjan. Se on lyhy­esti
sanottuna: Konsessioonit eli
liikeluvat ulkolaiselle pääomalle,
tuotantolaitosten vuokraus kapita­listeille
— se kaikki teollisuudessa
valtion oman sosialistisen suurtuo-tannon
rinnalla tuotantovoimien ko­hottamiseksi.
Osuustoiminta pikku-tuotannon
Vpusimeksi ja kehittä­jäksi.
Osuustoiminta ja maaseudun
sähköistäihinen maatalouden kohot­tamiseksi
ja keskittämiseksi, . Pro­letariaatti,
joka on lujasti vallassa,
ja jonka käsissä on suurteollisuus,
liikennevälineet y.m., voi järkähtä­mättömällä
tyyneydellä kapitalisti­sen
tekniikan ja pääoman apuneu­voja
hyväkseen käyttäen johtaa tuo­tannon
kohottamista ja kehittämis­tä,
mikä tietoisella ohjauksella no­peasti
lähentää Neuvosto-Venäjää so­sialismiin.
Mutta — <ei Roomaa
päivässä rakenneta.»
6. Leninin yhteenveto 4 vuoden
taistelusta.
Vietettäessä lokakuun vallanku­mouksen
4-vuotisjuhlaa viime loka­kuussa
(uutta lukua marrask. 7
pnä), kirjoitti tov. Lenin seuraa­vasti:
«Välitön ja lähin päämäärä Ve­näjän
vallankumouksella oli porva-rillisdemokraattinen
tehtävä: Keski­ajan
jätteitten raivaaminen, niiden
väsymätön hävittäminen. Venäjän
vapauttaminen tästä yaakalaisuudes-ta,
tästä häpeästä, tästä kaiken si­vistyksen
ja edistyksen painajaises­ta
».
«Mitkä olivat keskiajan tärkeim­mät
ilmaukset, jätteet Venäjällä
vuonna 1917? Tsaarivalta, sääty-järjestys,
maanomistus, naisen ase­ma,
uskonto, kansallisTinssorto.>
«Meillä on oikeus olla ylpeitä sii­tä,
että me tuon ralvaistyön olem
me toteuttaneet ratkaisevammin, no­peammin,
rohkeammin, menestyksel-iiseramin,
laajemmin ja syvemmin
kuin Ranskan suuri vallankumous
125 vuotta sitten.»
«Me olemme ennenkuulumatto­masti
saattaneet loppuun porvarii-demokraattisen
vallankumouksen.
Täysin tietoisina, lujasti ja horju-mattomasti
liikumme me eteenpäin,
sosialistiseen kumoukseen, - tietoisi­na
siitä, että se kumous ei ole por-varisdemokraattisesta
kumouksesta
erotettu millään Kiinanmuurilla, tie­toisina
siitä, että ainoastaan taiste­lu
ratkaisee, miten pitkälle (loppu­jen
lopuksi) meidän onnistuu tun­keutua
eteenpäin, minkä osan voi­tostamme
tulemme lujittamaan. Sen
näyttää tulevaisuus. Mutta jo nyt
näemme, että yhteiskunnan sosia
listisen uudestirakentamisen alalla
on valtava määrä, tehty työtä rau
nioiksi hävitetyssä, ja takapajuises­sa
maassa.>
«Meidän tärkein ja vaikein tehtä
vämme on ollut taloudellinen raken­nustyö,
taloudellisen perustuksen
luominen uutta sosialistista raken­nusta
varten tuon hävityksen kes­kiaikaisen
ja puolittain hävitetyn
kapitalistisen tilalle.>
«Sarja ylimenoasteita, valtiokapi­talismin
ja sosialismin ylimenoas­teita
on ollut välttämättömiä, jotta
valmistettaisi (monien vuosien työn
kautta) siirtymistä kommunismiin.
Ei heti innostuksen kautta, vaan
suuren vallankumouksen luoman va­kaumuksellisuuden
avulla, henkilöl­lisen
harrastuksen, . taloudellisen
laskelman avulla luodaan ensin l u ­ja
silta, joka pientalonpoikien
maassa valtiokapitalismin ylitse joh­taa
sosialismiin; muuten ei voida
päästä kommunismiin, muuten ei
voida miljoonia ja taas miljoonia
ihmisiä johtaa kommunismiin. Niin
puhui meille elämä. Sen sanoi meil­le
vallankumouksen objektiivinen
kehitysprosessi.»
«Maksoi mitä maksoi, miten ras­kaita
ovatkaan siirtymiskauden tus­kat,
kurjuus, nälkä, häviö — me
emme anna mielen lannistua. Vaan
me tulemme työmm? viemään voit;
toisaan loppuun saakka.»
7. Työväenvallankumouksen ensi-mäinen
askel.
«Köyhälistön järjestyminen val­litsevaksi
luokaksi» historiallisen
tehtävänsä suorittamista varten —
mikä määritellään jo «Kommunisti­sessa
Manifestissa», se käy aino­astaan
pitkällisten taistelujen kaut­ta.
Yksi sosialistisen kumouksen pe­rusajatuksia
sisältyy siiheii Leninin
icantaän, jonka^hän lausui jö 1905,
kirjotussarjassamme alussa sitee­ratussa
kirjasessaan: Ilman jouk­kojen
valmistamista ja kasvaOamis-tia
avoimessa luokkataistelussa ko­ko
porvaristoa vastaan ei sosialis-lisesta
vallankumouksesta voi olla
puhettakaan.
Joukothan ne ovat, itse köyhälis­tö,
mikä itsetoimintansa kautta so­sialismin
luo. Se on Marxin oppi.
Mutta se ei ole noskelaispomojen
oppi. /
Kapitalistisessa yhteiskunnassa
ovat työtätekevät kansajoukot si­dotut
niin lujasti sekä henkisillä
että aineejlisilla siteillä pääoman
orjuuteen, että ne eivät voi nousta
sosialistiselle asteelle. Jo siitä yksin­kertaisesta
syystä on kapitalistival-tiossa
järjetöntä puhua mistään
«rauhallisesta kehittymisestä sosia­lismiin
».
Ainoastaan pn proletariaatti ka­pitalistisessa
yhteiskunnassa sellai­nen
työtätekeväluokka, joka pystyy
irroittumaan porvarillisen maailman
henkisestä holhouksesta jä luokka­taistelussansa
itsenäistymään histo­riallista
tehtäväänsä varten.
Ainoastaan sen kautta, että pro­letariaatti
ainoana johdonmukai­sesti
yallankumouksellisena luokka­na
käy kommunistisen puolueen
johtamana edellä ja murtaa tien
auki Vapauteen, voivat välikerrok­setkin
^päästä sille vapautumisen,
kehityksen ja järjestymisen tielle,
joka vie sosialismiin.
Se ^ tie on neuvostojärjestelmä,
joka Venäjällä tekee' joukoista l u ­kutaitoisia,
valistuneita, vapavrtu-neita,
oma-alotteisia, sosialistisesti
luomiskykyisiä. Yhdessä kaikkein
huomattavammista kirjasistaan lau-suukin
tov. Lenin, että proletaa­risen
diktatuurin tehtävänä on opet­taa
jokainen kyökkipiikakin valti­on
hallintoon. Neuvostovalta vetää­kin
kaikki työläiset ja talonpojat
mukaan.
Se vasta^ei olekaan jakaantunut
«massoihin» ja kermakerrokseen,
kuten kaikki porvarivaltiot Demo-kraattisimmassakm
porvaritaisaval-lassa
saavat «massat» oikeuden ai­noastaan
kerran parissa vuodessa
«vetää punaisen pötkän». Kaiken
muun suorittavat kapitalistit ja vir­kavalta.
«Massoille» kuuluu vain
tehdä työtä. Jakaantuminen yliker-rokseen
ja «massoihin» on perus­piirre,
joka käy läpi koko porva­rillisen
yhteiskunnan kaikissa suh­teissa.
Valtava totuus on «Kommunisti-^
I LÄHETYSKUSTANNUKSET;
5'Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla $3.50 kaidt
= Kysykää erikoiskurssia suurille summille. ' ' a f
= Torontossa ottaa rahavälityksiä vastaan A. T Hill p
= viev? Ave. * ' ^
I Pilettejä Suomeen ja Suomesta täni
= Tiedustelkaa hintoja y. m.
S Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
^ BOX 69 VAPAUS, '
S SUDBURY, I
5 Pilettiliike tehtävä J. V. Kannaston nimessä.
Q8iniiiiiiiiiiiiiii|iiiiiiiiiiiiiiiitiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiuui IIII!
sen Manifestin» sanoissa: «työväen
vallankumouksen ensimäisenä aske­leena
on proletariaatin kokoaminen
vallitsevaksi luokaksi».
Kapitalistivaltion poistaminen ja
neuvostovallan pysyttäminen on
juuri tuo ensimäinen askel. Se on
ensimäinen askel sosialismiin., Se
on^ välttämätön askel. Ilman sen
ottamista ei sosialismia koskaan
synny. Sen on Venäjän köyhälistö
ottanut. Siinä on perimmäinen syy,
miksi porvarit ja noskelaispomot
pursuavat taukoamatta käärmeen
viheriäistä vihan myrkkyä neuvos­tovallan
päälle. Siinä on myös pe-rinjmäinen
syy, miksi työväki koko
maailmassa tuntee kaikesta huo­limatta
vaistomaista, lämmintä
myötätuntoa neuvostovaltaa koh­taan,
8. Miten on siis «epäonnistuneitten
kommunististen haaveitten»
laita?
Jos me nyt sitte kaikkien edellä-esitettyjen
näkökohtien perusteella
vastaamme viimein kysymykseen,
mitenkä on sosialismin toteuttami­sen
laita "Netivosto-Venäjällä? —
niin me huomaamme, että vastaus
tulee hiukan toisellainem, kuin nos­kelaispomojen
yksinkertaisen type­rät.-
raapimiset. Ne eivät tyydytä
tietämättömintäkään sosialidemok­raattista
työläistä. Sillä jokainen­han
jo huomaa, että maailmassa
on jotain valtavaa, ennenkuuluma­tonta
ja historiallista tekeillä ja t a ­pahtumassa.
, Vähän pitemmälle kuin meidän
nurkanperäläisen typerät noskelais-pomomme,
ovat jo venäläiset porva­ritkin
päässeet. Uudelleen ilmesty­mään
alkaneissa: julkaisuissaan Pie­tarissa
ja Moskovassa, kirjottavat
porvarit kirjoituksia, joista käy i l ­mi,
että he alkavat jo taji
jäämättömän historiallisen
prosessin, joka pakottaa he
sitystapojensa ja taktiikka
delleen arvioimiseen. Mutta
laispomot katsovat voivans;
tää ja. pettää työläisiä pi
«kourallisesta yltiöpäistä»,
muka ovat poispnhallettavi
ten rikka kämmeneltä! H
ymmärrä proletariaatin lu
tatuurin merkitystä sos
nähden yhtään mitään. Elvi
le koskaan ymmärtämäänkä;
nes se tulee heitä itseän;
paamaan nuijalla päähän.
Sosialistisen kumouksen
pitkä ja vaivaloinen. Salong
tä ei suoriteta eikä «paria
rismin» kuloaareissa. Ne ov,
ne «raa'at massatj., jotka
elämän luovat valtavassa
lussansa ylös orjuudesta ja
diestä — vapauteen, päivään
suuteen, uuteen elämään,
ajatusmaailmaan. Sosialismin
liset edellytykset, koneiston
ganisatsioonin luo kyllä ji
talismi. Se onkin sen histoi
tehtävä, jonka suoritettuaan
viää.
Hetki on jo nousta i
työläisten aikansa tasalle jc
nella uuden ajan tuulien h
mikä panee aavistamaan, ett
me historiallisessa aikakausi*:
teessä. Sosialismin aamusara
ruskottaa yli kurjan ja 1
maailman. Siksipä juuri .vör
kaimien ääni niin käheäksi
kuvaksi käykin. Siksi nosk
mot raivoavat.
Eivät ole «kommunistie
veet» kärsineet haaksirikkoa,
on uusi aika, mikä tekee
maan tuloansa!
Au
Työn tähden taistohd
Niin kuinka kummasti sattuikaan,
hän että nii.kaikki loi,
elon perijä oikea, herra maan,
teon taikoja känsäkouristaan,
nyt laiskan orja on, oi?
Miten sattuikaan, hän että mi loi
mitä tarvitsi maailma, maa,
näin alentua ihan juhdaksi voi,
min palkkana vain kiro katkera soi,
mi piinaan sortua saa?
Miten sattui, hän että mi harteillaan
koko kantavi taakan sen,
joka alistajalle on säädetty maan,
alistettu on itse, on astin vaan
verivoutien, kuhnurien?
Ja kaiken häitä laiska vie,
jos kuinka täällä puursi,
ja kurjuuteen käy orjan tie,
vaikk' ahersi ja uursi
Maa kiskurille tähkii.
Hän untuvilla ähkii
kun kultakoneet hälle soi.
Niit' teon luoja vartioi
kuin koira luiden hintaan!
Ja jos hän kyltyy vaivahan
ja nureksii ja vaatii
myös osaa elon taivahan,
min kokonaan hän laatii,
niin kalpa hälle hohtaa,
mi sorakuoppaan johtaa
tai oka-aitain taa.
Näät-nurkua ei orja saa:
on kuhnureiden maailma, maa,
mut^ies ja kahle orjan.
Mut vaivat aina varttuvat.
Ei voi, ei jaksa orja,
kun taakat aina karttuvat.
Eess' on vain sota sorja!
Jos odottaakin turma,
niin kiehtoo taiston hurma,
kun menettää ei kurja voi
kuin kahleet, jotka riisto loi,
mut voittonansa huomenkoi, .
on teon luoma maailma.
Ja siksi vyöttää kupeitaan
työn jätti orjuutettu,
ja kutsu kuuluu kautta ma
Pois heittäkää jo pettu
ja karistakaa taakka
ja lyökää siihen saakka,
kun vanha maailma luhistui
kun vainovalta kukistuu
ja entisperu kaikki muu,
mi työtä riistää, raiskaa!
Ja kutsumuksen kuulee sen
jo orjat parvin sankoin.
Ne ylös nousee taistellen
jo työläisvoimin vankoin,
ja lippunansa pitää
ne suurta, suurta Itää,
mi kulkee eellä miljoonain
ja sydänvertaan vuodattain
lyö joukot vahvat vainoojai
nyt koko vanhan maailman.
Niin, taistellen! 'Niin, taistf
Kas siinä avain pulman
Kun uurastus vie ihmisen
vain kurimoihin kauhujen,
niin nouskoon taistohon.
-Työ siksi näät vain alentui
ja jalkain alle poljettiin,
kun työläinen, mi hiessä ui
se. itse juhdaks alistui
.ja orjaks muuttui niin.
Kun tuntenut ei arvoja,
hän joita itse laati, loi,
ja palvoi, huolsi harvoja,
ja kaiken kaiken niille soi
min uurtain ilmi toi.
Mut pilkan sai väin palkka
ja luihun ylenkatsehen,
hän kunnes vain kuin mato
mi murskataan ja tallaUaa,
jos tarvetta ei sen.
Siis jalustoiltaan jumalat,
jotk' orjain kahlijoita on,
ja tosiluojat korkeat
taas olkoon maassa mahtaja
Työn tähden taistohon!
H e n k i p s