Vapaus, January 28, 1922

              LaHaittaina, tammlk. 28 p. - Saturday, Jan. 28tii.
yAPAUS .
€m&dui äuonrnJ %ea työväestön äänenkannattaja, ilme».
tSf Sndburyasa, c u , , j o k a tiistai, torstai j a lauantai.
Vastaava toimittaja. Toiroitosahteen.
V A P A U S .
(Liberty) , „ ^
The only brgan of Finnish Worker8 in Canada. Pnb-iiriied
in Sndbury, Ont., every Tnesday, Tfaursday and
Eteturday.
Ilmotushinta 40c palstatuumalta. Mm hinte kerta-flmotSuesta
75c. - >CuolemanUmotukfiet |2.00 (maisto,
vätsyistä 50c. kultakin lisäksi). - Kihlaus- ja aviolutto
flmol alin hinta 12.00. niraenmuntosilm. (muuten kuin
aviuulttoilmotusten yhteydessä $2,00 k e r t a . - - A v i o e r o i ] -
Sotukset $2.00 kerta (2 kertaa $3.00. - Syntymailmo-tokset
S2 00 kerta. — Halutaan tieto j a osoitcilmotukset
81.00 k^rta (3 kertaa $2.00). — Kaikista flmotuksista,
Joista ei ole sopimusta, tulee rahan seurata mukana.
Ädvertismg rates 40c p e r c o l . i n c h . JÄinimum charge
for single insertion 75c. Discount on standing advertise-
« e n t The Vapaus la the best advertising medium among
the Finnish People in Canada.
. T I L A U S H I N N A T ; , ,
Canadaan yksi vk. $4.00, puoli vk. $2,25, kolme kk.
$1.50 j a yksi kk. 75c. . . , ,. i
YbdysvaltoihJn j a Suomeen, yksi vk. $5.60, puoli v k .
%6M j a kolme kk. $1.75.
Tilaulcsia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään,
paitsi asiamiesten joilly on takaukset.
Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
kirjeeseenne, kirjottakaa audellcen liikkeehoitajan per-eoonallisella
nimellä. , ,
J . V . K A N N A S T O . Liikkenhoitaja.
Vapauden konttori j a toimitus on Liberty Building,
l / o r o e S t . , Puhelin 1 0 3 8 . P o s t i o s o t e : „ _ ^ ^
Sudbury, Ont.
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as
oeuond class mattef.
Solidarisuuden kasvaminen unioissa
Kuinka selvä vallankumouksellinen tietoisuus ja
ööltdorisuustunnelraa kasvaa teollisuustyöläigten kes­kuudessa
Amerikan mantereellakin, siitä on todistuk-sena
ne hajanaisten itsenäisten uiiioitten yhdistämispyr
kimykset mihin viime aikoina on ryhdytty toiscltapuo
Ien ja toiseltapuolen näiden unioiden työskentely, ci
enäSn kilpailevina unioina vanhoille olemassaoleville
unioille, vaan pyrkimys sekä ulkoa että sisältäpäin vai
kuttaa vanhojen unioiden valtaamiseksi luokkatietois*
ten ainesten johdettavaksi ja määrättäväksi, kuin myös
kin samalla unioitten jäsenistön syvien rivien vallanku-moirksellisen
tietoisuuden läpitunkemibi saattaminen
On päästy jo' lapsentaudista järjestää «puhtaita», oi
keaoppisia; uniöita, jotka eristäytyvät työväen laajoista
joukoista ja jättävät no taantumuksellisten johtajien
talutusnuoraan. Sen sijaan vallankumoukselliset työn­tekijät
unioissa ovat ottaneet ohjeikseen Kommunisti'
sen Kansainvälisen ja Punaisen Tai. Internationalen
ohjeet, että on tunkeuduttava pohjajoukkojen syvim­piin
keskuksiin ja sieltä tehtävä kumouksellista kasva'
iustyötä ja harjoitettava luokkavalistusta. Tämä tak­tiikka
yksin on osottautunut oikeasti ja tuloksia, tuot
tavaksi. Sen sijaan siis, että perustettaisiin uusia ja
taas uusia yhä <puhtaim|}ia» unioita,, pyritään val­taamaan
vanhojen liniöittfeirikautta työ«ä,en syvät pohja-massa^
vallankumoukselliselle työväenliikkeelle, ja sa­malla
kootaan vanhoista pääjärjestöistä 'ieröbTi ^joutu­neet
itsenä jset un iot yhdeksi kokonaisuudeksi, j ottä nii­den
työ voitaisiin jsaattaa tehokkaaksi j a todella jotain*
merkitseväksi.
Tällainen itsenäisten unioitlen yhdistämiskonfcrens
si pidettiin ä^ettäinNevv Yorkissa, jossa konferenssis­sa
onnistuttiin yhdis'tämään Yhdistyneitten Työväen
ryhmien Yleisneuvoston luomisella noin 50,000 jäsen­tä
erinäisissä; itsenäisissä unioissa. Tämä järjestö tu
lee työskentelemään, ei kilpailevana järjestönä vanhoil
le järjestöille, vaan: pyrkimään uudestaan niiden yh'
teyteen sekä'vaikuttamaan sisältä että ulkoapäin niiden
valtaamiseksi.
Samalla aikaa työskentelee Chicagossa muodostettu
«Työväenluokan väliaikainen Yihtenäistyttämiskomitea:!'
eamon päämäärän hyväksi, pyrkimällä yhdistämään eri
naiset itsenäiset radikaaliset uniot, jotka tulisivat jat
kamaan järjestämistyötä niillä tuotantoaloilla, joita
vanhat uniot eivät vielä ole järjestäneet, mutta lak
kauttamaan toimintansa niillä teollisuusaloilla, joissa
jo on olemassa vanhoja järjestöjä. Tämän toimmnan
johdossa ovat I. W. W monet, veteraanitoimihenkilÖt,
joiden peruspyrkimyksenä on toteuttaa Punaisen Ta­loudellisen
Internationalen ohjeita työväenluokan soli­daarisuuden
ja kokonaisuuden lujittamiseksi.
Nänjä-^ pyrkimybet perustuvat mitä selvimmälle
luokkataistelukysymyksen tämänpäiväiselle ja työvä-
' enluokan historiallisen tehtävän ymmärtämykselle, ja
niin ollen epäämättömästi tulevat myöskin olemaan
menestybellisiä, tosin tehtävä ollen suuri, ja vaatien
jatkuvaa sitkeää lyötä ja uhrautumista.
Näiden työväenluokan valtavien solidaarisuutta-mistoimenpiteitten
rinnalla me surubemme näemme
mitenkä syndikalistiset ainebet yhä edelleen/ottamatta
ollenkaan huomioon vallankumouksellista muunnos-kautta
työväenliikkeessä, ajavat eristäytymispyrkimyksi-aan
uskotellen omalla tuhmalla taktiikallaan voivana
vallottaa mailman työväenliikkeen johdon ja syvät r i
vit puolelleen. Mutta me tiedämme, että heidän pyrki
mybillään ei ole pohjaa eikä menestystä, joten heidän
liikkeensä on tuomittu kuolemaan. Tämä kourallinen
syndikalistisia kouhotlelijoita tulee pyyhkäistybi kuin
akanat tuuleen luokkatietoisen mailman proletariaatin
vaeltaessa päämäärätietoisena eteenfTdin.
Länneltä tidee jotain hyvää
Kerta loisensa jälkeen saamme nykyisin uutisen, jo-
]ka palauttaa jälleen meidän mielimme, että Lansi-Ca-
* nadassa on sittenkin olemassa tämän maan luokkatie-toisin
työväen aines. Ennenkin olemme saaneet tämän
kokea. Mutta viime vuosien ajalla, jolloin työväen-liikkeen
transförmationi on ollut käynnissä kautta ma­ilman
ja jolloin samalla aikaa ankara taloudellinen
pula on murskannut entiset vanhat työväenjärjestöt,
ne kun eivät ole sopeutuneet enäan uusiin oloihin ei­vätkä
kelvanneet edustamaan vallankumouksellisen työ­väen
juokkataisteluliikettä, on lännenkin työväki Jou­tunut
väliaikaisesti kaaoksen valtaan. Mutta vuosikau­sien
marxilainen kasvatustyö ja lukemattomat taistelu­kokemukset
eivät ole kuitenkaan hälvenneet. Vanhan
sosialidemokraattisen neutraalisuuden, saamattomuu­den,
hitauden, ällistelvn ja n. s. «marxilaisen» teo­reettisen
kamariviisauden on täytynyt vain perinpoh­jin
näyttää kykenemättömyytensä ja vanhan sosialis­tisen
liikkeen rappeutuneisuuden, ennen kuin työväki
on malttanut luopua» vanhoista rakkaista järjestöis­tään,
joihin se on vuosikausien varrella syöpynyt niin
lujasti kiinni.
Mutta nyt kun Canadan Työläispuolue perustet-tiin
ja kun se lähetti sanomansa ja sanansaattajansa
lännen työväen tykö, murtautuu se vanhan sosialisti­sen
liikkeen kamareista j a karsinoiduista työväen jär
jestöistä,; työntäytyen empimättä Työläispuolueen ja
yleensä vallankumouksellisen proletariaatin luokkatais-teluriveihin.
Winnipegistä Vancouveriin sagkka Länsi
Canada jälleen punottaa. Ja tätä punaista väriä ei
enään häiritse vanhan sosialidemokratian keltaiset vä-riviivat
eikä myöskään syndikalismin harmaat seka-värit.
Se on mo^ovalaista p(maa — täysipitoista ma­ilman
proletariaatin uudemman liikkeen puhtoista vä
riä. Kaikkiin huomatuimpiin teollisuuskeskuksiin on jo
perustettu Canadan Työläispuolueen osastoja, tunne
tuimmat, ja parhaat ainekset OBU:ssa tulevat meidän
raukeaamme, heidän lehtiensä B. C. Federationisi julis­tautuu
suoraan Workcrs' puolueen' äänenkannattajak'
si, OBU Bulletin on alkanut selostaa työväenluokan
kauQainVälisen yhteenliittymisen tärkeää merkitystä.
Ja päälle päätteebi Canadan Puutavaratyöläisten Te
ollisuusunio hyväbyy tinkimättä Punaisen Taloudel
lisen Internationalen, päättää viivyttelemättä liittyä
siihen, tuomiten samalla sekavien syndikalististen aat­teitten
asianajajat.
Ja nämä ovat kaikki Canadan varsinaista maankie-listä
työväkeä.
Eikö tämä kaikki rohkaise? Eikö tämä todista,
että me ^olemme Canadan proletariaatin elinvoimai
simman, taistoluvalmiimman ja luokkatietoisimman ai
neksen mukana? '
Ajatelkaa kuinka suurta elävyyttä ja paljon voi
maa voikaan Lansi-Canadan tietoinen j a taistelukoke
muksista,rika$ työväki antaa ^udelle puolueellemme.
Länneltä tulee siis jotain hyvää meidän uudelle liik
keellemme!
Kliinka oikeistolaiS''i;w.w.:läiset rat­kaisevat
suuntariitoja
Työmiehen Detroitin kirjeenvaihtaja kertoo tammik.
18 p. numerossa:
Viime lauantaina viikko sattui täällä tapaus, joka
on omiaan osottamaan,.' että' Punaista' 'Taloudellista
Kansainvälistä vastustavat i . ^. w.-läiset ovat turvau­tuneet'
väkivaltaan, yrittäcssän: kukistaa/ sellaisia liit­tonsa
jäseniä, jotka uskaltavat asettua kannattamaan
taloudellisesti järjestyneiden työläisten ainoata todel­lisia
luokkataistelujärjestöä. Mainitun päivän iltana
piti täällä puhua'unkarilaisten i . \v. w.-läi6ten järjes­tämässä
kokouksessa John Bartelliui jonka 1. W. W.-
liiton taantumubellinen toimeenpaneva komitea erot­ti
^unkarilaisen i . w. w,-läisen lehden taloudenhoitajan
toimesta sen tähden kun,hän puolusti Punaista Talou­dellista
Kansainvälistä. Kun Bartell oli matkalla ko­kouspaikalle,
tuli joukko oikeistolaisia i . w . w.-läisiä
automobiililla ajaen ja heittivät Bartellin autoon, mil­lä
, kuljettivat hänet kaupungin ulkopuolelle, missä
erisin pahoinpideltyään hänet, lopuksi ottivat kaikki
rahat, $213, mitkä hänellä oli mukanaan. Näistä ra­hoista
oli $90 hänen omia rahojaan j a loput kuuluivat
I. W. W:n unkarilaiselle vasemmistoryhmälle. Barr
teli sai täs^ pahoinpitelyssä sellaisia vammoja, että
hänen faytyi turvautua lääkärin apuiUi.
Edelläoleva tapaus, jonka todenperäisyydestä ei
liene epäilemistä, on omiaan osottämaan, että henki­löiltä,
jotka turvautuvat moisiin keinoihin työväenliik
keen erimielisyybiä ratkaistessa, puuttuu kokonaan
työväen luokkamoraali. Toisekseen todistaa tämä ta-pous,
että henkilöt, joitten täytyy käyttää tällaisia huo­noja
keinoja asiansa ajamisessa, ovat huonolla *-~ hä­viävällä
asialla.
Ranskan kommunisti-puolaeen
kongressi
Joulukuun loppupäivinä alkaneet
kommunistiset puoluepäivät eivät
kiinnittäneet ainoastaan proletari­aatin
vaan myös Banskan porvariis,.
ton : . j a kongressikaupungin, M a r -
seilles^n, poliisikunnan mieltä. Sa­nomalehdistö,
porvarillinenkin, oli
kjrmipenien reporttien edustama.
400 kongressivaltnntettua paimen­tamaan
oli porvaristo l^jiettanyt 500
poliisia, joita vilisi Icaikkialla kon-gressibuonestojen
lähettyvillä, niin
että Ranskan proletariaatin neu­votteluun
kokoontuneet edustajat
olivat Varmassa» tallessa — — .
Kongressille, oli Kommunistisen
Internationalen toimeenpaneva ko­mitea
lähettänyt kirielmän, jossa se
lausui puolueen johtoa, ammattiyh-
«listvspolitiikkaa, puoluelehtien kont­rollia
jäouolueen ja työläisten vä­lisiä
suhteita kq^kevia toivomuksi­aan
sekä kehoitti jatkamaan siitä^
mihin Toursin kongressia seuran­neena
kuluneena vuonna oli pääs­ty,
«Ensimmäisten rakentami^ ja
organisationivuoden j ä l k e e n on
Marseilles'n kongressin aliettava u u ­si
suuri etappi, on oltava lähtökohta­na
vuoden tehpkkaalle j a hedelmäl­liselle
työlle, joka on suunnattava
?UHrt^n joukkojen värväämiseks»
meidän ihanteillemme. Tämän on
oltava taistelun vuosi, säälimättö­män'
kampoailun kausi Amsterda­min,
Lontoon. Wienin ja Geneven
reformismia j a rorvariblokkeja va»?-
t:aan. Sen on oltava taistelna maa'
'Iman 'ulk'?imman ja rikollisimmaTi
'mT>er'al'*smin heikentämiseksi ^a t u ­hoamiseksi.
»
Venäjän näik§ i i l -
mema
Rosa Luxemburgin murhaaja va­pautettu
Saksasta saapuneen lennälintiedon mukaan on luut­nantti
Krull, joka on ollut syytteenalaisena Rosa Lux
emburgin inurhasta, vapautettu tutkintovankilasta.
Tämän porvarismaailmassa ei suinkaan minkään
harvinaisen tapauksen johdosta huomauttaa berliniläi'
nen loverilehti, että Saksan porvaristo j a viranomai­set
eivät ole osoittaneet mitään erikoista ripeyttä pal­kattujensa
suorittamaan Rosa Luxemburgin murhan
rankaisemisessa. Luutnantti Krullkiii nauttii samaa
myötämielisyyttä, mikä lankesi toisen murhaajan, Run-gen
osaksi, tälle kun porvarishulsut lähettivät kuor-mittain
kukkia vankilaan,, niin kauan kun häntä su­vaittiin
pitää vangittuna.
Samaan aikaan kun vankilanovet pysyvät tarkkaan
suljettuina vallankumouksellisille, olkootpa nämä sit­ten
syyttömiä taikka «syyllisiä», aukeavat ne seppo­sen
selälleen Saban työvaenjohtajain murhaajille, to­teaa
lehti.
Oraasta puolestamme tyydymme toteamaan tässä­kin
tapauksessa ilmenevän kaikkien maiden valko-oi-keudcn
yhdenmukaisuuden. Saksalla on Rungensa ja
Krullinsa, Suomella Frominsa ja Saarensa, jne. E^-
nen aikaan turvasivat lait ja hyvä tapa vääryyttä kärsi­neitä
ja turvattomia, nyt julistavat ne joukkomurhaa­jat
Icoskemattomibi. Valkoinen kulttuuri on hui­pussaan—
hautaan v a l m i s !— TKT.
L i l a k s i edusti K'ommuni3tista. I n -
temationalea koniTreRS's«a ifali^lni-non
toveri Bordiga, jonka lennokas
nuhe otettMn vastaan tavattomalla
'uosionmyrskyllä.
Heti kongressin alussa tehtiin
»)nätÖ3 erittäin tärkeän pnoluflai-foksen
terustamisesta. Toveri K e r -
näet ehdotti erikoisen, komissionin
muodostamista taloudellisia tutki­muksia
.varten, minkä tehtilvänä oli­si
Venäjän vallankumouksen talour
flellisten syiden selittäminen Rans­kan
proletariaatille ia tämän tu-tustuttaminfln
yhteiskuntataloudelli­seen
politiikkaan. ' Laaiemmin sn-lottuna
olisi tämän komissioonin
••ehtäyänl Ranskalle ominaisten olo-nihteiden
pohjalla tutkia ja,suunni­tella
teollisuus- j a maanviljelystuo-t
a n n o n muuntamispääperiaatt-Jet
"rnletariaatin vallanoton varalta:
Yhtärinnan tämän toiminnan kanssa
•harjoittaisi komissiooni perinpoh-iaista
ja opettavaa kapitalistisen jär-iestelmän
anarkistisen talouspoli.
Hikan kritikointia, mikä politiikka ei
palvele kuluttajien etua vaan kapi­talistista
riistohimoa. Niinikään oli­si
komissioonin erittäin tarkasti seu­rattava
asuntokysymyksen kehitystä,
ia luotava suunnitelma suurempain
kaupunkien muonituksen huolehti­misesta.—-
Tämä asiantuntijoista ja
työläisistä kokoonpantu komissiooni
olisi omiaan valamaan uutta hen­keä
niinhyvin puolueen teoreettiseen
toimintaan kuin propagandaankin.
J ä l k i m ä i n e n kävisi täten
r e a l i s t i s e m m a b i , ' siltä näkö­kannalta
k a t s o t t u n a , että to.
dellinen marxismi ei ole mitään
kirja märehdintää vaan tödeipsuuk-sien
arvostelua ja harkitsemista.
Tämä toiminta käsittäisi enemmän
numeroja j a ulkokohtaisia tehtäviä
kuin teorioja. Se koituisi siten eh­kä
vähemmän puustavilliseksi mutta
sen sijaan sitä elinvoimaisemmaksi
j a kommunistisemmaksi. — Tämä
Kerin ehdotus otettiin yleisellä hy­väksymisellä
vaataan. -
Arvosteltaessa puolueen keskus­komitean
toimintaa, mitä vastaan
useat puhujat tekivät moitteita, l a u .
3ui puolueen sihteeri toveri Frjtfs^rd
että hänen käsityksensä;mukaan ei
koko maailmassa ollut muuta kuin
yksi moitteeton kommunistipuolue,
nimittäin Venäjän.
Kysymys puolueen esimiehisyydes­tä,
herätti suuren keskustelun. Kom­munistisen
Internationalen toimeen­paneva
keskuskomitea näet oli eh-dottanut,
että puolue, yksinkertais-tuttaakseen
"ja jouduttaakseen puo­lueen
' keskuskomitean töitä, valitsisi
5-miehisen esimiehistön, joka olisi
jatkuvasti toimessaan, kun sen s i ­jaan
puolueen varsinainen keskus
kokoontuisi kerran kudkaudessa, jol­loin
mainittu esimiehistö, presidiu.
mi, esittäisi raporttinsa käsiteltäväk­si
j a sille annettaisiin uusia tehtä­viä.
Tätä kirjoitettaessa ei ehdo­tuksen
johdosta vielä oltu tehty
päätöstä, mutta tuUenee se olemaan
myönteinen. — Muihin kongressin
kysymyksiin ja päätöksiin palaam­me
myöhemmin. - — T K T .
»iiiHHiiiniiiimiiHiiiHUHiiHHiiiiiHiniHHiiiigtiniiimnHiuiir
SUOMEEN
I Kurssi Sak. 48: Canadan
dollarista
Venäjin Tukholmassa olevan
kauppavaltuuskunnan toimesta on
Tukholmassa esitetty Venäjän näl-käseuduilta
otettuja eläviäkuvia.
Kuvat ovat parhaimpia mitä tähän
asti orf Venäjältä esitetty. Niissä
nähdään miten talonpoika mitä a l -
keellisimmilla välineillä korjaa kui­vuuden
jälkeensä jättämän sadon
tähteen, joka käsittää jonkun yksk
naisen trihkäisen oljen siellä täälfa
mutta pääasiassa saviheinää j a mui­ta
rikkaruohoja; miten pakolaisjou-kot
loppumattomina jonoina rientä­vät
pois nälkäseuduilta; miten nälkä
on muodottomiksi kouristellut luu­rangoiksi
laihtuneet lapset; taikka
miten ikökulut sortuvat paikoilleen,
kun eivät enää jaksa pysyä pystys­sä,
nälän turvottamien jalkojensa va­rassa.
Lopuksi esitetään kitsasta
talonpoikaa kuvaava pikkunäytelmä,
missä päähenkilönä esiintyy Venä­jän
kuuluisin, näyttelijä. Nämä pro­pagandafilmit
ovat tehneet katso-iiifisa,
joina,ensi näytöksessä olivat
avustusjärjestöjen, hyväntekeväi­s
y y s - j a poliittisten järjestöjen edus-Is Torontossa ottaa rahavälitybiä vastaan A. T . Hill 177 n n s
taiia, sanomalehtimiehiä ym., j ä r - s fair Ave. '*"BeU6.t
kyttävän vaikutuksen, ja porvarilli- s
setkin lehdet omistavat niiden joh- ||ili|||||l|inilllllllllllllllllllHllliliHillliUilllllllllliinilli||||||i|||||iui,,,,„ |
dosta pitkiä k i r j o i t u b i a avustustoi-minnan
tehostamiselle. — Tfodella
räikeä vastakohta suomalaiselle por­varistolle
j a sen ^ädyttömplle sa­nomalehdistölle,
joilla ruokottomas­sa
raakuudessaan ei Venäjän nälkäi.
^elle kansalle ole tarjottavana muu­ta
kuin voimattoman raivon sanoja
ia tekoia — mikä lähtemätön häpe­si!
— T K T ,
S LSHETYSKUSTANNUKSET:
= Postissa 15c kaikilta summilta. Sähkösanomalla kaiicLta
s Kysykää erikoi^urssia suurille summille.
S Kaikki rahavälityksemme numeroon 941 asti ovat panku
E me ilmotuksen mukan jaetut Helsingistä asianomaisille vastM
S ottajille, viimeset niistä tämänk. 3 p;
S. • L . ••yS'
1 Box 69,
V A P A U S .
Sudbury, Ont I
Tilanne Karjalassa
DUDISTÄKAA
mAUESENNE!
TT^äT^alan Tvökansan Kommunin
Tiedotustoimisto julkaisee seuraa­van
virallisen selostuksen: '
«Karjalan Työkansan Kommunin
i b p e l l a aniu noin 150.000 asukasta
joista lähes 60,000' lapsia alle 15
vuntiaita,
Lukuunottamatta joitakin pien«^m-
"iä nlupita eteläosassa, ei Karjalas­sa
ole koskaan voitu saada omasta
maastaan elintarneita; jotka olisi­vat
riittäneet toisesta elonkorinua-iästa
toiseen. Ennen sotaa olivat
"arlr"»*-. tulokset poin 1.500.000 puu-taa
(25,000 tonnia) ruista j a ohraa,
joka tasapuolisesti jaettuna koko
väestölle olisi riittänyt viidekM kuu­kaudeksi.
I(0Ppu, . noin 1.800,000
puntaa (30.000 tonnia) tuotiin pää.
asialMseSi" Volgan seuduilta ja mak
settiin tukki j a puufevaroista sisään-tulleilla
varoilla. Mutta pohjoisem-
•nn>!sa, kuten Kemin kihlakunnassa
jossa peruna j a viljasato on pienem
ni ja halla j a kato tekevät tuhojaan
on paras saavutus kolmeksi kuukau-
•leVoi mahdollinen. Siellä kullakin
kylällä oma mäntykumpunsa, josta
npttua haetaan vilian jatkoksi j a jo­ta
sekotetaan 30 9f:stä 9 0% saakka
Talonpoikien varsinainen voima
piilee hänen omissa* j a perheensä
käsi-varsissa, sana palvelija on heil-
'e kokonaan tuntematon. Sodan a i ­kana
oli paras osa miesasukkaistn
otettu rinta"iille. Helppo on kasit
tää sen vaikutus maanvil'ielvkseen
Niinpä nykyään on 18 ja 35 ikävuo­sien
välillä no'n 100% enemmän
naisia kuin miehiä.
Mutta paljon enemmän kuin Im­perialistinen
sota, tuotti Karjalaan
hävitystä, vieraitten sotilaitten s i ­lottaminen
sen alueelle, j a sioällis-
Rota vnosi^na 1918-1920. Silloin
brittiläiset pidättivät armei ioilleen
suurimman osan aluetta, jotka ar­meijat
olivat kokoonpantuia monis­ta
kansallisuuksista. Serbialaisia,
italialaisia, ranskalaisia j a canada-laisia,
N . k. Valkoisen Venäiän hai-'
'itus, kenraali Millerin johdolla piti
hallussaan muita osia samoihin ai
koihin kuin «Valkoiset Vapaa-jääkS-rit>,
(suomalaisten tukkiyhtiöidei
'äriestäminä) pitivät hallussaan län­tisiä
osia,' tehden kauheita hävityä-retkiä
ymp^^rl maan, aina Muurman-rfltavarsillft
saakka* Kodit ja
kokonaiset kylät poltettiin, pellot
tallattiin, k a r i a ryöstettiin tai ta­pettiin
(kullakiA talolla oli yksi jo­na
kabikin lehmiä) sillat s<irettjip.
sahat hävitettiiUf miesväestöä vietiin
luurissa määrissä ja kokonaiset k y ­läkunnat
pakenivat n/etsiin kuukau­siksi
talvisinakin aikoina;
Keväällä vuonna 1920, jolloin
•naa oli vapautettu i a rauha saavu­tettu
perustettiin Itsenäinen Karja
an Työkansan Kommuni. Mutta
=5elvää on, että uudePeen rakenta-
•ninen on joutunut suunnattomien
vaikeuksien kanssa vastakkain. K e ­min
kihlakunnan asukkaat olisiva*
Mleet tuhon omat, jos eivät «Valko­set
» perääntvessään olisi olleet pa-
'cotettuia jättämään sotilasvarasto.
iaan, joita kansa käytti. Mutta nä­mä
loppuivat pian. ?iitos suosi-
^lI''!iHe JlmaotosBhteille, että 1920
sato kol(bsi; 900,000 puutaan (15,000
tonnia),^ mutta tulos saavutettiin
•»teläisemmissä, varafckaimmissa pii­reissä,
joissa mennyt sota iei ollut
jättänyt kaikkein kamalimpaa jäl­keä.
1920 Soviettj Venäjä luovutti
Karjalalle 600,000 puntaa (10,000
»iiiiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiiiiiimiiiiiiiiiiiiiiii iiiiiiiiiiiin,,,,,,;,,^^
VAPAUDEN KIRJABLTAMAT-Tähän
mennessä 'ovat seuravat osastot meille ilmottaneet h. ^
levänsä toimenpanemaan kirjailtamat Vapauden hyväksi: ?.
B E A V E B L A K E , ONT.
COBALT, ONT, . Z-FORT
W I L L I A M , ONT.Q
S A U L T STfi, M A R I E , ONT.
SOUTH PORCUPINE
THORHILD, ALTA.
C O L E M A N , A L T A.
L E V A C K , ONT. .
Kuka on seuraavaT
TIHMINS
SUDöURY
SOINTULA
WEBSTER GORNERS
SALMON A RM
D U M B L A N E , SASK.
L A P P I , ONT;
TOV. VAPAUDEN KONTTORI §
?iiii|iiili]iiiiiiiiiiiiniiiiiiiiiiiiiii(iiiiiiiniiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii|,,,,„^^^^
tonnia) viljaa joten Karjalalla o l i
kaiken kaikkiaan 25,000 tonnia, jo.
ka on noin puolet tarvittavasta mää­rästä
normaali vuosina. Vilja mak­settiin
polttoaineitten hankkimisella
Pietariin. ,
Kalastus, joka ennen sotaa o li
niin tärkeä j a tuottavaakin, on kur­jassa
tilassa. Puute kalastusväli-neistl.
veneet hävitetyt, vailla säi-lytysvälineitä
j a siihen tarvittavia
apuaineita j a kulkuvälineitten puut­teellisuus
vaikuttavat tähän. -
Teolliauus, sikäli kun. sitä kauhe­asta,
hävityksestä voitiin, uudellaen
iärjestää ja -rakentaa, pidettiin
käynnissä 1920 kesään, mutta silloin
täytyi melkein kaikki lopettaa. E i
ollut mitään syötävää.
Viime kevään «isku kylvö» läpäis­tiin
kerrassaan loistavilla saavutuk.
-illa. Sato oli sen mukainen,»sisäl­täen
noin 25,000 tonnia viljaa, t o i ­sin
sanoen yhtä paljon kuin par­haimpana
vuotena ennen sotaa: Mut­ta
tämä käsittää ainoastaan eieläi-semmät
j a keskisemmät osat K a r j a ­lasta.
-Tämä näyttää kuitenkin, et­tä
talonpoikais-viljelys on nopeasti
kohonut.
Karjala on täten tuottnut lähes
ouolet seuraavan vuoden vilja mää­rästä,
jonka se tarvitsee.
Neuvosto Venäjältä voidaan odot.
taa sangen vähän, johtuen se^ V o l ­gan
katastroofista. Mutta Karjalan
tilanne ei olisi ollut läheskään niin
oaha, jos sillä olisi ollut mahdollis­ta
lähettää ulos tuotteitaan, kuten
hukkia, halkoja, lautoja j . n . e. p.
tarpeessa. Osasto on mahdoUijsj
antamaan apua 204 hengelle. So­dan
takia leskiksf ja orvoiksi jonti^
neet, joilla on pieni maatilkh, ji.
v.^t ole saaneet apua. Näistä oj},-
000 rAerkitty apua tarvitseviksi Joi.,
kus annetaan avustusrahassa, mtt»
kylissä tämä ei ole mahdollista, k!j-tännöllisistä
syistä.
Yhteiskunnallisella huolto^isas.
tolia on aii^oastaan 400 puntaa (f
ja i tonnia) jauhoja ja joku määrä ,
ohutta pumpulikangasta, mutta se
voidaan käyttää vain kaikkein pi<
himpjia tapauksia varten, kuten tuli­paloa,
loukkaantumista y. ra.
Karjalan Kansanvalistus osastoit
lastentarhoissa on 517 lasta 1-8'
vuoden ikäisiä 118 lastenseiraissi
j a -532 lastenkodeissa. Näistä lai­toksista
puuttuu melkein kaikkea jä
monasti täytyy lasten olla koko päi­vän
vuoteessaan, kun heidän ainoat
vaatteensa ovat pestävänä. Niisä •
ei ole tarpeita definsioimista varten,
ei sainuaa, eikä lääkkeitä. . >
.Tälkeen 1920 perustettu"hin kon-luihin
on tullut yli 25,000 lasta,
mutta sangen usein tävtyv heidän
jäädä kotia vaatteiden, kenkien, ja­na
ruuanVin puutteen takia. Kon
muistaa Karjalan karunluonnon tä­män
ohella, v o i . helposti käsittää
minkälaiset seuraukset tämänlaises­ta
tilanteesta ovat lapsiin.
Sodan ja'^ nälän seurauksena al­koivat
taudit raivoamaan Karjalassa.
Niitten oli helpompi levitä, koska
lääkkeitä ja rokotustarpeista oli
nuute. Niinpä ainoastaan kolmessa
kaupungissa, Petroskoissa, Kemissä:
Englannissa j a Läntisessä Europas-jja Ölenetsissa, kuoli viime kesän ai-sa
on puutavaramarkkinat kurjassa känä useita satoja ihmisiä. Peli­tilanteessa
ja mitä suurin tarve on, Soisemmissa seuduissa, jossa kulkn-koska
pitäisi saada rakennettua so- taudit pääsivät raivoamaan pahim-dan
aikana hävitetyt rakennukset min, o l i tilanne kauhein. Kymm-i
a , asuntotaloja niissä kaupungeissa,
joissa asuntopula on polttava. Mut­ia,
vaikkapa, näkyykin merkkiä- kehit-tyy^
istä markkinoista, on käsitettä­vä
se raskas j a pitkäaikainen tyo,
joka vaatii hävitetyn teollisuuden
uudelleen järjestSminen: Sahojen
Jouduttua rappiotilaan, on niitä saa­tava
uusia entisiä korjattava, sekä
-laatava teknillisiä kykyjä johtamaan
työskentelyä, ja ottartaan nfltten
naikat, jotka ovat karkkoutuneet
sahojen vuosibi seisahduttua.
Nykyhetkellä tilanne on kehittj/i-mässä
parempaan päin, varsinkin
Kemin kihlakunnassa j a Petroskofs:
sa, maan pääkaupungissa.
Lapset j a vanhukset, lesket j a or­vot,
rammat j a vaivaiset^ ovat n y t
suuressa tarpeessa j a uuden tafous-oolitiikan
alussa on yhteiskunnallis­ta
huolta annettava enemmän kuin
"^nnen. Tävskasvuiset voivat lähteä
varakkaammille seuduille, jossa he
voivat saada tyÖta j a ruokaa, mutta
useimmissa tapaubissa ovat BeMn
pakotettuja pysymian paikoillaan.
Epäterveellinen ja vähän ravin­toa
sisältävä ruoka on vahingollista
varsinkin sairaille j a lapsille. Vie­läpä
sairaalat jä lasten koditkin ovat
miltei kaikkea vailla. Maitoa ei
ole riittävästi j a sekin vähäinen jo-ca
on Useissa tapajiksissa loppuu Jo
aikaiseen Syyskuussa, johtuen l e h ­mien
huonosta ravitsemisesta. \
K a r j a f t n Yhteiskunnallisella huol­to-
osastolla on 6,P00^ henkeä kirjois­saan,
jotka ovat kipeimmäsiS avun
niä ihmisiä kuoli kylissä varsinKi
isorokon seurauksena, kun ei ollut
lääkkeitä ja muita tarpeita miil».
olisi' sitä vastustanut.
Tästä ei Kuitenkaan ole vedettävä
johtopäätöstä, että ainoastaan poS'
loisessa osassa olisi pnute vallibe-
Hiassa. Huutava puute on vallit­semassa
yli koko Karjalan ja JO»
apua ei tule, on kansa
kuolla kylmään ja nälkään, eikä ai­noastaan
tauteihin.
Jös apua voidaan antaa, on sj»
saatava ensimmäiseksi sellaista.
on Berppoa kniettaa, kuten laalt^
tarppita, ravintoaineita, vaattei
lapsille ja sairaille ja vaste toise •
Ia til.9lla tulee olemaan tavalliset vu-jalähetykset.
yu^^A-Me
jätämme teidän harkittaraK
senne nämä tosiasiat, joissa f |«
Hetojemme mukaan ei L-J"'"!;
luja. siinä toivossa, että teidän jar
jestonne kohdistaa käytannoM"
työskentelynsä Karjalan Tyokansair
ayTusotiveomeins ebmiy. önteistä vas»t„a„ucsf,t at,«e r-vehdimme
.,
Karjalan Tiedotustoiniisto.
Amerikan .uomak5.l»
Tämänlaiseen «läntiseen e»
trnyt «eidän apumme, n
^•ime kesän Jälkee" j o " ' ^,
yerratlain paljon. f^J^^^n
on Karjalassa sillom ^ ^^^^
lähettämämme tavarat ojat v
Ostobista olleista
kainen helposti «»^''fV.n^ttiiB
niitä tarvikkeita varsinkm 0 ^