Vapaus, November 20, 1930

              Sivu 2 Torstaina,-marrask. 20 p:nä — Thur., Nov. 20 N6. 274
TT A "D A TT C! C«o»daB csoauIiJMa trörieitöa « a a » «iaenksoastuja. SInMatyr Sod
, V - - Ä JT Ä U O borrm. Cha., I n r i t k h u . p*itu « a n a a u i - j a i n ä « i i t r i a i j o h U j r n n a a.
- I t o - a i d r <«ssii o f F i o a i d t V ö d u r » i s C a s j d r . IHibfixbed d i i l r •* SadbsTT. Ontario.
. • ' VAPAUS ( L i b e r t r)
vBatiaCefad M the fatOftice Dcpntpiem, Oäxn, aa «ceond cUa» cattCT.
. C c a e r a l a d i m U i a s late». 75e j>er eoL i n e h . Miaitmiin c h u s e for »iB«U inaettin», 7Se. T i e
-Viqgm»^ J« A e be»t «dtertUiar mediooi amon* the F u m J A pe<q>ls i n Canada.
T o t n u t i u , Iconttori. kitjakaappa i * p a i a o omaua talotta E b a S t r e e t i l U .
PoWio«)le: Vapaiu, Box 6 9 , Sadbory, O p i . ^
f «keliatet; K o s n a r i 1038. — Toimita» S36W. — K i r j a k a u p p a 2387W. ,
P B o o e t ' Offiee Oob Work. arf.erti^mentt. ele.) 1038 — Editor S36V. — Boofatore 2387W.
T I M U S H I K N A T :
1 »k. M - 5 0 , 6 k k . f 2 J 0 . 3 k k . ».1"S j « » k k . S1.00. — YkdT»»BltoiW» j a SnoBee»- aek* mu«-
• f s «Ikonuiille: 1 i k . K J » , 6 k k . (3.50 j a I k k . 11.00.
Huomio koko maata mu
Kalliit toverit:
Manaxer: J . V ,
V. Ahlqriit
Mainarien kansainvälisen komi-,
j tean sibt^eristö on huolellisesti tut-j
kinut Canadan ikaivosteollisuuden
i kehitystä.
1 kaasti vaativat neuvostohillen boi- •,
O . x i e r , Bo<>k«tore aad P f i n l i h o p : Vapio» B u i t d i n r , E t o Street.
AB- <nuJ to he addreiaed: V»paat. P . O . B o i . j 6 9 , Sodbnry, ftft. ^
Jof «Me millola MhanM »aa r t i u u f i a eniimSJaeen kirjeeaeenne, kirjotukaa oodelleea liikkeeO'
boittji-» pgraooiuill K ! U c i n i r l U : J . W . AtilgTirt. Jiikkeetihoiuia.
MAA- JA METSÄTYÖLÄISTEN
JÄRJESTÄMISESTÄ
.ErikoiseD raskaana painaa Cana
dan kapitalismin nykyinen kriisi'
kausi melsätyöläisiä, jotka vailla
kaikkia mukavuuksia, raatavat sy-
Yallä Canadan korvassa, ansaiten
miljoonia Canadan ja Ylidysval-
• tain paperiparooneiUe ja saha-
»jpilyjen omi«tafjiHe. Työttörayy-drilä
ja julkealla palkkain alen^
-tamisena rankaisee Canadan por-v^
sist» tänä talvena metsätyöläi-siS,
jotka nscilla tdsteluesiinty-xnisif^
ään edesmenneinä vuosina
ovaC osoittaneet kuuluvansa Cana-jlatt
yallajjiumouksellisen lyövaes-lm
eturintaman miehiin. Viinae
vuonna nousi työssä olleiden niell-sätydlätsten
luku Canadassa noili
sataantuhanteen mieheen. Tänä
talvena lienee kärnpillä tuskin
puoltakaan tuosta määrästä. Ma­nni
paikoin ovat palkatkin pudon­neet
lähes puolella sitten, viimie
. i talven. Eivät fcapital^tit ja hei­dän
Tosvomaiset urakoitsijansa kyl­lä
anna voittosaaliinsa laskea.
Työläisten selkänathka sp tässäkin
saa .kestää kapitalistinen Ifriisin
s^äukset
Kaikki nämä seikat saattavat pd-kottavana
eteen kysymyksen me*-
sätyöläislen järjestön IiyiUamiSes-ta^
uu^en tuhansien ja. Icymi^e-nien
tiiltajjsieit »(rtsätyöläislep
kokoamisesta Maa- ja Metsätyq|äi3-
, ten Liiton riyeiliin^ Liiton.; tpimiri-
. nan ohjaamisesta uusiliiB jay t ^ i l -
astiaiaf psdjoii bajojinjilfe orille.
Maa- ja me^atyoTäist^n,;j^
' iqinen Canadassa ei Vsuiii&iän. ole
rhelpoimpia tt^tayia. Siinä jps
piissään kohljEtarat meity ne vai-,
keadiit, jotka ovat yfeisenä^ jarru­na'
' maan koko työväenliikKeieilei,
, monifcieilsyys, suurten tyäfi^lpuls-kofen
t^kapajufetms, ,yi|bwiäi8te
laajojen töistelukokeintistert puti':
le, maan taajuus ja rhelsätjrömai-deq[
tavaton hiajaliisuusv' 8afno|»»-
IKuin lyÖeiitojiBh jä palkkojjl^ eri-
»Ullsiius, työläisten MirtymitipnTJai-k^
ff toiseen jne.
Ne rikkaat Jcofcmu^
Canadan metsätyi^äiaten järjestH-iniaytityk^
et vuosien vaarreltatpr-joavat
» osoittavat kuitenkin, että
kaikista vallitsevista vaikcuksistja
- fiuoriroatta, metsätyöläisten Atlän-
' nista- Fa^ificiin ulottuvan järjes­tön
luominen ei vain ole mah
dtfUisTja, vaan etlä selfainen myös-
;kra voidaan rakentaa ja että sillä
vax,sfnkin juui(i täUa hetkellä on
fliflhdoUisuMs rakeritna , valtaiyakisi
vallankamouksieiliseksi tliidtelt^är-j
«töksi. Olihan nieiliä jo niin
aikakin kuin v. 1919 Hritish Gö-liinifciassa-,
yoJmakas' metsätyöläis-.
tea j^jestö; jdfitjn kail&ein värc^
vaisimpien Taskelmien rankaan
kuului ainakin 12,000 työläistä.
Samanaikaisesti, ei, ikävä kylla.
tapahtunut vastaavaa jätjestötyöl
ta- : maan muilla metsäseudmllav
Nykyään töiAiva Maa- ja Mets»r
työläisten Liitto tajis ei ole jaksar
jiut ulottaa toisHntaansa lähesj-kään
yli maan^ eikä lätiieskäätt
karkkien eri kansallisnvAcsiin' kuuf-luvien
metsätyöläisten . keskuu­teen.
. Liiton tyo, mikäli Mtävxjii-mapexäisemmin
' pidetään ' käimnisr
sä, rajoittuu etupäässä Oi^jarioon
Ja etupäässä suomalaisiin työläi­siin.
Liiton edustajakokouksien
päätökset ja jo liiton nimikin edel-
• lyttäväl paljon laajempaa toimin­taa.
Onhan liiton nimi kokonai­suudessaan
Maanviljelys- ja Puu-tavacatyÖläisten
Teollisuusliitto. Se
edellyttää s^ä mataloudessa; met-
- szsse: että ' sahamyllyrssä raatavien
"työläisten kokoamista yhteisen lii-
^' ton riveihin. Katsellessamme lii-
; ton toimintaa ja kuunnellessam-me
sen aktiivisten jäsenten ja ^oi-ten
-Canadan kaivosmiesten edustajis­ton'
osanotto mainarien yhdeksän­teen
kansainväliseen konferenssiin
auttoi mainittua ^sihteeristöä koko
tilanteen uudelleen käsittelyssä.
Näissä keskusteluissa huomattiin
paikkansa pitäviksi ne kirjeet, mit­kä
mainarien kansainvälinen komi­tea
on lähettänyt teille aikaisem­min;
samaten niissä kiinnitettiin
huomiota siihen, että Työläisten
.Yhtenäisyysliiton mainarien jaostoii
keskuudessa on Canadassa' P_oI>tiJkan ja tulevain tehtäväin
tiiviä silmällä pitäen.
Hiilialucilla toteutetaan kapita­listista
ratsionalisoiniia äär^m«ii-ed,
e smennej.n.a. vuosi.n a uha r•jo iteltu. täytyy olla selviä ja ymmärrettä-
Suomalaiset raetsätyöläiset eiväfj ^ ..... „ , , .
. ' >, .... On .selvää, etta Canadan kaivos-ole
ottaneet ohjenuorakseen sita' ^^j^g^^^^, p^,^ ^n yleisen
useasti s,iwmalaisjen keskuudessa I j ^ ^ palan eräänä osana,
kuultua h^kailua, että "mitäpä kehittyy nopeasti Ja että Työläis-meidän
täs&ä kannattaa ruveta työ- ten^ Yhtenäisyysliiton oh raken-
, j ,,. . . . i.-..- • nettava .toimintansa tätä perspek
Iäisten taloudellisia tai poliittisia
järjestöjä luomaan» tehkööt sen
maan varsinaiset työläiset, mehän
oUaan vain siirtolaisia". Suon»- swi armottomasti; työn saorittami-
, . ^ ...... . , u^uf4 nen muodostuu entista ankaram-laiset
metsatyolaisel ovatJiei^t^V^^j^i. työpäivää pitennetään erf
neet hiiteen mpiaen siirtohasmeo..; naisilla toimenpiteijlä. paKfkojp
lo^ian ja useilla seuduilla esiin-„^ie^flieftaan; ja satoja kaivostyöläi-tyneet
Mranuurtaiiria Maa- ja met- »iä työttopnäin armeijaan ja -kur-
Tätä otetta ei suuftaah oje nytkään tuntoa kohotetaan kaikilla mahdol-hellitettävä,
vaan ön sitä vietävä, ijsjila keinoilla, uusilla työmetoo-yäellä
ja voimalla eteenpäin. Suo-[deilia, entistä suuremmalla riis-malaisten
rinnalla tapaamme met- toja, ^taätelohenkisten työläisten
.. .... i. i ' " . 1 . • pelotteluilla ja mustalistauksilla.
säkampiUa etupäässä slaavilaisia,-
ranskalaisia ja skandin^avialaisia y^}^^^
työläisiä. Eivät hekään suinkaan
ole järjeislynijshopjmaile v^iamie-lisiä
aineksia, vaan päinvastoin,
jos v ^ tar^ellista tyjotä ;heidajtt
keskuudessaan tehdääm Sen osoit­tavat
tilastot niistä slaavilaisista-työläisistä;
jotka liittonnMe; tähän­astisesta
Heikosta työstään hftiofi-
^ matta, on. jo enfiäuäi}]^.kerätä jä-seniksieen.
Meidän tehtävänämme Canadan
Suomalaisen Järjestön äänenkan­nattajana
ei suinlcaan ole .Cana­dan'
Maa;- vM^teätyöIäisten Lii­ton
asioilriirsckaa JVfuHa
koska monet järjestömme jäsenistä
9attuy,at:.pl?>?iäp ; j uup . ^^ölsätyö-
^siiif ettei asiaa va-hiajgöita;
vaan päinvastoin of sillier
ediiiksi, että raetsäfyoliisten järjes­täytyminen
yleensä j.a suomal^isteir
työläisten osuiis siinä; erikseen o^er
toan laajet^maQ! pqihdiiman ailai-seksi.
{Meistä tuntuu siltä, ettei
lVifaa- ja Metsätyöläisten Liittm toi-minta
ole edistynyt piin. ripeäs4i
kuin yleiset, objektiiviset olot
edellyttävät. Kapitalistien raelsf
koteerausta, osottivat nämä pet '
turit tällä toirainnallaan, että he
toimivat yhteisrintamassa hiili-j
a teräsyhtiö BESCON kanssa.
Tällä boikoteeraukseKaan 'koettivat
reformististen ja fascististen am­mattiliittojen
johtajat peittää sitä
saboteerausta, jbta he harjottivat'
mainarien työehtoja ja elintasoa Iäisille.
VaDankumoiiksellisteii maioarieE Itan^^
vastaan viime kevännä esim. N-ovä
Scotian mainarien palkkasopimuk­seen
nähden. Tuo kurja sopimui?
saattaa mainarit tykkänään Bes-con
armoille. Siinä .säädetään, et­tä
mainarien on oltava valmiit te-
, kemään työtä joka päivä, mutta
että heille maksetaan palkkaa vain
niiltä päiviltä, joina Besco näkee
hyväksi "käyttää heitä.
Sitä mokaa kuin pula -kehittyy,
tulee näitten petturien toiminta
päivä päivältä selvemmäksi mai-
.3. 66-tuntinen työpäivä maan
alla työskenteleville.
4. 18 vuotta nuorempain työ­läisten
maan alla työskentelyn
kieltäminen.
o. Kaikille mainareille täydel­linen,
maksuton yhteiskunnallinen
luokkain välistä yhteistoimintaa.
C^na^än kaivostyöläisten liittc
on muutettava todelliseksi maina^
rien vallankumoukselliseksi jou'kko-järjestöksi
. Samalla kun pidetäär
yllä laajaa ryntäystä mainarier
värväämiseksi mainittuun järjes
töön, qn myös ryhdyttävä voima
täyden palkan sairauden, louk­kaantumisen,
työttömyyden y.m.
.sattuessa.
6. Ne!jän viikon vuotuinen lo­ma
kaikille 21 vuotta nuorem-narijoukoille,
sillä pulan aiheutta- mille jä kahden viikon Vuotuinen
ma ahdinko pakottaa ammattiliii-| loma kaiitille toisille työläisille täy-tojen
byrokraattiset johtajat pai-i della palkalla.
jastamaan petollisuutensa yhä 7. Sairauden tahi työttömjry-useammin
ja selvemmin.
Meidän on vedettävä tilille tur­meltunut
ja vaarallinen illinoiri-lainen
Fishvvick-Farrinffton-ryhmä.
joka on vasemmistolaisilla fraa­seilla
kalastellut mainarien kan­natusta
petolliselle politiikalleen.
Tämän ryhmän konkreettiseen ja
johdonmuloiseen paljastamiseen on
vakuutus, joka takaa mainareäle j peräisesti pei*ustamaan taisteluko
miteoita, jokaiseen kaivokseen, j ot
kg komiteat muodostetaan järjes­tyneiden
j a jäTJestyir.ättömien mai­narien
edustajista.
Canadan kaivostyöläisten liitto?
on pidettävä perustana, mistä läh
detään rakentamaan koko Canada:
käsi^vää, taistelevaa mainarier
järjestöä.
Sen rakentamista on autettavf
kaikilla käytettävissä olevilla voi­milla
sekä ryhdyttävä toimenpitei­siin
niitten yritysten vastustami­seksi,
joita epäilemättä tullaan te
den sattuessa on kaikille yhtiöiden-asunnoissa
»asuville myönnettävä-vapaus
vuokran maksusta, ja siten
ehkäistäT^ä häädöt.
8. Maksuton liiäkärin tarkas­tus
kaikille työläisille kerran kuu- j kemään sen tuhoamiseksi,
kaudessa^ -Työläiset, {°}^^^^}^^-\ Tämän järjestön on pidettävJ
mataan taudin oireita, on heti va­huoli
siitä, että sen paikallisosas
pautettava työstä. Mutta heille
käytettävä sen johtajain harjotta- on maksettava täysi palkka j a va-mia
petoksia, joita sen historiassa rattava vapaa lääkärinhoito sai
metallikaivosteollisuus,
sulättoteollisuus ja sen yhteyteen
kjuuluvab- teollisaudenhaarat ovat
yjinre aikoinft nopeasti kehittyneet,
olleet siis päinvastaisessa asemas­sa
;kuin piUcällfstä lamaannusta
sairastanut hiiiiteqllisuus, niin sii­tä
huolimatta ovat metallinkaiva-j'ain
ja -jalostajain työehdot ja
ejintaao yhtä huonot kuin hiileri-kaivajainkin.
Kaikkia niitä keino­ja,
joita on käytetty hiilenkaiva-jia
vastaan, käytetään myös mitä
armottomimmin- raetallinkaiyajia
j a surattotyöraisrä vastaan.
MTeta)!!- j a .hiiliteoUisuuksiin näh­den
on seivääi,. että niissä työs'ken-teleyät
työläiset pystyvät vain pä­tevän
järjestetyn taistelun kautta
vastustamaan tyonteettäjäin yhä
suurentuvaa hyökkäystä, j a järjes­tetyn
toiminnan kautta valmentau-tirniaan-
vastahyökkäykseen parem­paan
työehtojen ja; elintason puo-lesta.
' CanadaTi reformististen ammatti-iliittojien
soaialifascististen johto-rharrain
toiminta on aivan yhtä
ipetdllista kujn mitä reformististen
mainarien järjestöjen johtaiaii»; toi-liiintä.
on nnriasa maissa. .Kaikkial­l
a toimivat .he käsikädessä kaivos^
;tieii omistajain kanssa mainareita
^va^taan; he .pitävät yllä luokkain
.välistä .linnarauhaa; 'kaikilla mah­dollisilla
keinoilla; (kapitalistisen
yiin. .rankaisevat he mainareita kai-vnsfterrain
kanssa jne.
Kun Amerikan Työväenliittoon
j a .Yleiscairadalaiseen työväenlrit-toon
kunlnvat ammatillisen liik-ikeen-
johtoherrat erikoisen tarmok
.jmitsijain s^lostukMa täytyy nicldän'
miiy^äaä»^ että olemme vielä tarat» aqrSskiii Yhdysvdiloiss* ja Eng-
-•tamssa .kaidcana tuon iiiinen aset Tannissa. Canada tuottaa paperi(f
•fomasta paamäarästa.^' .; ^ ' : sen ra{^:ainetta .Kyvän jou'
Suomalaisille metsatypli^ille kon y l i pucJet koko jnailin»i tuo-
-Jniulun kmuuakäs asema siinä jär- tannosta. Suomalaisen, slaavilai-
Jsstamislyössä, jota nfrtsatyöläis-! sen, ranskalaisen Ja Skandinavia-
.ly(il5isiin kohdistama hyöl4?*y?:
tjjönömyys iHjels^tyql^ ke^kuu' ~~ "
draaa ja' tämän ohella myös ta­pahtuva
metsatyofläislep vasemmis-ibraistumihen
eli radikalisoitumir
nen ovat tekijöitä, joidep
; pitäisi ajaa metsätyöläiset yhä
lujemmin järje^ytnä;än, yhä kiin­teämmin
liittymään onaan järjes­tönsä
ymgärilie. I^tta tämäp
.asemasta näonme jonkinlaista her­paantumista.
Viimeinen edustaja­kokous
määritteli Uitolle laäj.at ja
osalcsi uudet tejitävät. Onko tottu-
^n^^iiiuus näiden uusien vtehi^ien
.täyttämisessä' vienyt siihen, eitä'
jätjestamistyö juuri metsätyöläis­ten
keskuudessa pn. jä^yt heikom-xaaksi?
EWcä on sy^jnä. paikal-irsten
• toimttsijavoimien heikkaus ?
JVfersätyöläisten järjestäminen,^yvk
martaaksemme, edellyttää lujia,
Jcurinaloisia ja pontevia pqhjii-yksilöitä^
Olipa- sklen heikkouf
tai- puutt^eellisuus missä talliansa,
yksr asia meidän mielestämme on
Jvarma, ja se ön se, että oikeaa
on runsaasti.
Erikoista huomiota on kiinni­tettävä
valheelliseen, moka Lewi­siä
vastustavaan propagandaan, jo­ta
on levitetty "Illinois Mincr"-
lehden avulla ja jolla on koettu
saada mainarit uskomaan-, että tuo
valhe-vasemmistolainen ryhmä oli­si
toisenlainen kuin mitä Lewisin
ryhmä on, ryhmä, joka käytännös-rauden
ajalta.
9. Mainarien järjestön jäsenve-rojen
•kanto (check-off) yhtiöitten
toimesta on kerta kaikkiaan lope­tettava
sekä ^ Lewisrn järjestön,
Canadan kaivostyöläisten liiton js
muitten yhtiön- järjestöjen j a työn-teettäjäin
väliset sopimukset jtilis--
tettava' mitättömiksi.
', listeh sopiixrasten sijasta on- r y h -
tot mahdollisimman laajassa -mitta-
Ivaavassa osallistuvat kaikkiin mai
närien paikallisiin kysymyksiin
selkkauksiin ja taisteluihin.
Kaivoslehtiä pitäisri juScaista sääm
nöllisesti j a käyttää niitä paikal
listen ja piirikunnallisten taisteluit
ten edistämiseen, näitten taiste
luitten yhdistämiseen laajempain
kysymysten kanssa, kaivoskomi-teain
taipeelläsuuden tunnetuksi
simä a ajajaa ™tJy^ö^v ä. le^n' ^l'u' : /o' ^k.k^ aa^^ ^p^^e.t^t^äJv^ä]?ä. . dvttävä tia- ai.sotie, clu« uuuni i k«.ovnk-ou miiicaKattuaa 'kä-
.politiikkaa'.
Työläisten Yhtenäisyysliiton kan-
.nattajain työssä kaivosteollisuuden
alalla ^ oh huomattavissa lukuisia
erhetyksrä. Perspektiivi, näköpii­ri,
koko maata käsittävän taistele­van
mainarien järjestön perusta­miseen
nähden ei ole olhit selvä.
Epäselvyys on ollut ilmeistä.
Kun ei ole käsitetty mainarien
teollisuusliiton lujittamisen tär­keyttä
Nova Scotian alueella, niin
sen takia on Työläisten Yhtenäi-syysliitto
menettän3rt fiellä melkoi­sesti
sillä aikaisemmin oliotta vai^'
kutusvaltaa. '
Työläisten Yhtenäisyysliitto löi
laimin valhe-vasemmistolaisten ai­nesten
vaikutusvallan vastustami­sen
eli riippumattoman joulfkoiyön
tekemisen 'kaivoksissa samanaikai-
.sesti, kun se toimi liewisin järjes­tön
aparaatin hajottamiseksi.
sittävän sopimuksen aikaansaami
seksi; :tämmöisen sopimuksen te­kee
inainarien taisteleva järjestö
mainarien puolesta J a mainarien
luvalla.
Ylläolevaan ohjelmaan tulee liit­tää
paikalliset vaatimakset, joilla
on erikoismerkitys erinäisiin kai­voksiin
j a piireihin nähden.
Työläisten Yhtenäisyysliiton
kannattajain on voitettava ten­denssit,
mitkä rajottavat taistelun
byrokraatteja vastaan silkaksi liit­tojen
sisäiseksi taisteluksi; taisteläi
noita- pettureita- vasWsff"On yhdis­tettävä
mainarien taloudellisten
liltoh kannattajat \;oisivät oppia
menneisyydessä tehdyistä virheistä
j a että JJpva Scotian mainarit sai­sivat
oikeita tietoja valfitsevasta
tilanteesta. . Työläisten Yhtenäi­syysliiton
kannattajain on marssit­tava
eteenpäin, tehtävä tunnetuks'
kansallisen ja piirien ohjelmais
osittaisvaatimukset, osallistuttavia
jokapäiväisiin taisteluihin, jnlkais^
tava kaivoslehtiä, rakennettava
"Nova Scotia Miner"-lehteä js
tehtävä tunnetuksi militanttisen
mainarien järjestön iuutava tarv€
Nova Scotiassa, järjestön, joka
muodostaa. osan koko Camuiaa kä­sittävästä.
miUtanttisten mainarien
järjestöstii. -
Työläisten Yhtenäisyysliiton. or
tunkeuduttava Britiih Columbiaan
missä on noin 4,000 hiilerfkaivajaa
Kun heillä ei ole mitään päteväj
järjestöä, ovat he mitä ankarim
man riiston alaisina; tämä pitäe
erityisesti paikkansa itämaalaisiir
mainareihin nähden, joita on mai
nitulla alueella melkoinen määrä
[tämaalaisten vetämiseksi militant
•;iseen mainarien järjestöön on kiin­nitettävä
erityistä huomiota jt
kaikki valkoisen kiihkoisänmaalli-ämiden
jätteet on armotta puh­distettava
pois Työläisten l ^ te
näisyysliiton riveistä.
On laadittava taloudellisten vaa­timusten
ohjelma, missä ' esitetäät
^sa-arvoisuuden tunnus kaikkiir
palkkoja, työehtoja, ja työläisten
olosuhteita koskeviin kysym^siii
nähden värillisten ja valkoihoisten
työläisten ikesken.
Canadan 30,000 metallinkaiva
jaa, jalostuslaitosten ja sulattojer
työläistä, ovat miltei tykkäoäär'
järjestymättömiä. Viime vapun mie-lenosotukset,
joihin Sudburyn me
. . . . . , tekemiseen ja agitation tekemiseer tailinkaivajat osallistuivat j a j o i'
Paikallisten ja pnnkunnal- Canadan kaivgostyöläisten teolli-»hinrpDTiisrkohÄWät'tuL
suushiton puolesta. ff tamismetodinsa, iuvaavat tunnus-
"Western Miner"-lehteä on kehi I ^itä oppositiota js
tettävä. mainarien kansallisena ää- Pe-koa, mikä vallitsea sodan lietso
nitorvena. "Nova Seotia Miner"
Iphdestä on tehtävä ensinmainitun
lehden Nova Scotiaa käsittävä'
painos. Ja näitten lehtien tulee
ajaa täydelleen yhtäpitäviä menet­telytapoja.
'Sttdbuiyn piirin äskeiset tapah-tujnast,
missä Amerikan Työväen-liiton
johtoherrat ovat toimineet
käsikädessä- poliisin kanssa metal-
IJmainarejta vastaan, ovat täydel
leen pallij ast4a. n:e eti . valtiöherrai•n * v ä-­lisen
yhteisrintaman. , K u n jGana-dan
kaivostyöläisten fiitto''on nyt
^ . . . ... .. ^ vallankumotrksellisen johdon käsis-taisteluitten
riippumattomaan joh- epäilemistäkään, ot­tamiseen
ja järjestämiseen.
Työläisten Yhtenäisyysliiton on
mahdollirien -päästä Canadan mai
närien johtoon vain sillä ehdolla,
että - se on mitä läheisemmässä
.yhteydessä mainarien' jokapäivais-
Cahadan mainareita varten on ten taisteluitten kanssa, kehittä;en
Työläisten YhtenSisyysliiton laadit­tava
osittaisvaatimusten ohjelma ja
tehtävä se tunnetuksi mainareille.
Tähän ohjelmaan tulee sisältyä:
1. Kapitalistisen ratsionalisoin-nin
vastustaminen.
häitä paikallisia taisteluita laajoik­si,
koko kaivosteollisuutta käsit­täviksi
joukkotaistelufksi.
Alberta-ssa, mfssä taistelevat
mainari*: ovat tukeneet Työläisten
Ylitenäisyysliiton taisteluita- joh-
2. Vaatimus 77-tuntisen työ- tbaseman valtaamiseksi Wheatleyn
päivän käytäntöön ottamisesta heti
koko kaivosteollisuudessa — kai-ryhmältä
Canadan ikaivostyöläisten
liitossa,: on välttämätöntä, tehdä.
;- vannon päällä, sulatois.sa ja jalos-'täydellinen pesäero vanhan johdon
- tuslaitoksissa työskenteleville tvö- 'nolitiikan kanssa. - mikä edustaa
teikö mainittu 'kolmiyhteys tulisi
tekemään- kaikkensa Canadan kai­vostyöläisten
liiton toiminnan eh-käisemi3e'ksi.
Vain yksityisseikko-jaan
myöten perin huolellisen toi­minnan
avulla mainarien keskuu­dessa,
voivat militanttiset ainekset
pitää' menestyksellisesti puoliaan
taaiitomuksen voimain hyökkäyk­siä
vastaan j a kehittää vastahyök­käyksiä.
Nova Seotian kaivoksissa ön aio-,
tettava laaja ryntäys ja sen avulla'
paljastettava ne syyt, mitkä' ovat
ehkäisseet m i l i f a - n f f ? o o — • l i i i . i !
ian, Ivlond-nikkelitrustin, ja sen
lakeijoina toimivain ammattiliitto-j'en
byrokran(ttisten johtoherrain.
keskuudessa. Canadan metallimai-narit
ja jalostuslaitosten työläiset,
joista suurin osa on keskijEuro-pan
maista tulleita siirtolaijstyöläi-siä,
muodostavat kaikkein,,, enim­män
riistetyn osan Canadan työ­väenluokasta.
Reformistit ovat
nykyään Manitoban hiainarieh jär-jestämispuuhissa
kaivosporhojen,
suosiollisella avustu'ksella. He (re­formistit)
selostavat, • että ellei
heidän sallita järjestää metalKmaä
näreitä, niin "kommunistit tulevat
sen tekemään". KoTco kaivosteol­lisuudessa
— metalli- j'a hiilikai­voksissa
"— on jokaisella k^ivos-mie.^
ten taistelulla olojensä' paran­tamiseksi
vastassaan valtiokoneis­ton
sorto j a poliisin raakamaisuuis
Kaivosteollisuuden mekanisoitu­misen
j a ammattitaitoisen työvoi­man
kysynnän vähentymisen takia
tulee nuorten mainarien osuus iJäi-vä
päivältä tärkeämmäksi tässä
teollisuudessa. Nov.a Scotiassa
ovat nuoret mainarit johtaneet
useita lalfkoja työläisten olosuh­teiden
huonontamista ja mustalis-miUtanttisen
' liikkeen \ tausta vastaan. Että nuoret mai-voimistumista
Nova Scotiassa. On narit saataisiin liittymään mainä-harjotettava
pelotonta itsearvoste- rien järjestöihin, on niihin perus-j
t o ^ etta Työläisten Yhtenäisvv..^-1 tettava erikoisia nuorten maina­rien
osastoja. Näitten osas» J
tulee seikkaperäisesti
nuorten mainareitten problt.»
ja, pitää samalla kertaa y l^V^
tus- j'a seuratoimintaa, 'harjo^i
nuorista mainareista tuleviea ,
teluitten johtajia, ja ylioääiisä'^.
tuvisesti osaUistua maJMriea 3
jestön toimintaan. Että ma^
reitten lapset saataisiin pjde':^
pois työväenluokkaa vastustarJ
iärjestöisät, kuten partiopoikaiir
•t:yttöjeir y.m. järjestöistä, ja J
aittamaan proletaarista raokka»--]
teluhenkeä, tulee mainaieitten Til
jestön kaikilla mahdollisilla J
noilla auttaa nuorten mainarit
-isastojensa erikoisten, mair-^ri.
lapsista muodostettavien zpn--~\
"estojen perustamisessa.
Mainareitten vaimot j a tyttiJ
Mtäisi järjestää kiltoihin, "j.jidJ
ivulla saadaan naiset lähemmin
^.aärtämään mainareitten taistele
ta ja järjestämään lakkoavTHtcbn
rahamkeräyksiä, joukkomieler.c J
tuksia jne.
On viipymättä ryhdyttävä tc
•nenpiteisiin militanttisten niaini
reitten kansalliskonferenssin 1:6
lekutsumiseksi.
Valmentavina toimenpiteinä XE]
mallisen konferenssin pitoa vane
.liisi pidettävä paikallisia ja piir,
kunnallisia konferensseja, joisJ
'käsitellään mainareitten paikalliJ
ia~ piirikunnallisia taisteluita sei
tehdään tunnetuksi Canadan nijll
tanttisen mainarien järjsetön ta
oeellisuus Profinternin viidennj
kongressin ja mainarien kansali
välisen komitean yhdeksännen ke]
ferenssin päätösten perusteella.
Työläisten Yhtenäisyysliiton
heti perustettava kansallinen kor.
tfea huolehtimaan mainarien järjc
tämistyöstä ja tämän työn olij;
misesta.
^Mainarien 'kansainvälinen kon
tea kehottaa Työläisten Yhton^
lyysliton kiinnittäniään tarkk
huomiota tehtyihin ehdotelmiin
osottaa, että kaikkia "oikeisto!
opportunistisia virtauksia vastai
on käytävä mitä laajinta taistolu
opportunismia, mikä on ilmenni
taipumuksina muodostaa pääi
vhteistoimintaan Fishwick y.i
ryhmäin kanssa Le\visiä vastaa
nelkona ryhtyä johtamaan lakkoji
vaikeuksien edessä antauturaiseii
kuten esim. Nova Scotiassa ja M
.taen taitselevain ainesten Joukoa
ta eristymiseen, lakkojen valmej
nuksen laiminlyöntiin, kieltäym
siin yhteisen rintaman järjestöjd
rakentamisesta ja kieltäytymisij
työskentelystä reformistisiin an
mattUiittoihin kuuluvain joukko]^
•keskuudessa.
Canadan Työläisten Yhtenäisy.^
liitto voi kyetä johtamaan kaivo
työläisten taisteluita vain sillä c'
dölla, että se huolellisesti tatl:
tekee tunnetu'ksi ja totcuttaaTr
internin viidennen kongressin
mainarien kansainvälisen komite
yhdeksännen konferenssin päätöi
siä, osottamalla, että vain pä^
västi järjestetty militanttinen taj
telu voi menestyksellisesti vast-taa
kaivosparoonien hyökkäys
valmentamalla maaperää vast|
hyökkäyksen tekemiseksi kaivosp
' rooneja, kapitalistista valtiota se]
•reformististen ja f ascististen
mattiliittojenpettureita^^
laiden paperipirajätkän työ; Cana­dassa
ruokkii maailman kapitalis­tien,
pää-äänenkannattajia. Jos
nämä työlmset nostavat äänensä
kuTiluville, uhkaa se pahasti koko
kapitalistisen maailman vallaher-moja.
Mutta tämän äänen •kuulu­ville
saattaminen taas edellyttää
pykyisea Maa- ja Metsätyöläisten
JLiitoii vninnen'ja" toiminnan mo­ninkertaista
tehostamista; llyvie
kokemuksia ja vissi alku tässä'
suhteessa on. Käykööt metsätyö-läisjet-
: tarmokkaasti ensinnäkin
asioittensa pohdintaaii ja toiseksi
lujasti kiinni sellaisten toimenpi­teiden
toteuttamiseen, joiden avul
Ia tuosta teollisuusliitosta todella
Tuodaan nimensä arvoinen järjes­tö.
Olkoon heidän tuunuksensa:
Pöj^äkirja
Canadan Suomalaisen Järjestön tp.
Ijt:n kokouksesta marrask. 2 p. 1930.
Saapuvilla olivat seuraavat tp. ko­mitean
jäsent: J . W. Ahlqvist, A.
T. Hill, John Latva, K. Salminen,
J.. Kahila, E. Pirttinen sekä Arvo
Vaara Vapauden toimituksesta Ja
Sundqvist. Puhetta johti J. W.
Ahlqvist.
1. Ester Oksaselta oli saapunut
5. Vapauden liikkeenhoitajalta oli'
saapunut kirjelmä jossa ehdotet­tiin
Vapauden Port Arthurissa ja
Montrealissa oleville sivuliikkeiDe
laadittavaksi' säännöt Ja valittavak­si
liiille 3-henkInen johtokunta. E h - ,
dotus hyväksyttiin ja päätettiin v e l ­voittaa
5 :nnen alueen aluekomtt^
valitsemaan Port Arthurin liikkeei--
le. ja Montrealin osasto Montreallti
liikkeelle väliaikanen johtokunta.
Nämä väliaikaset johtokunnat toi­mivat
aluekokoukseen asti, joissa-varsimaiset;
Johtokmmat tullaan val­litsemaan.
IdroBtoii (föastoD4.k. 6 p:irä tekenKui
ta
Toimituteelle on saapunut , pari el lähetetty muuta kuin 8.4 kappa-vastinetta,
jotka alla julkaisemme, letta, mutta syy ei ole niiden jotka
nimimerkiljä A. T. H . varustetun j kutsuja läliettlvät, vaan on syy n i i -
artikkehn Johdosta, Jossa käsiteltiin den jäsienien, Jotka eivät" ole jättä-
Toronton suomalaisen osaston pää- neet osoitettaan Jäsenkirjaan; Jonka
töstä t.k. 6 pnä. Kuten lukijamme mukaan kutsuja lälietettiin. Myös-fcääh
Vapauden osoitsvedblcsest» ai
f ja lujaa pohjaa metsätyöläisten lii- ^«^ätyöläisten maatakäsittävä jär-toMe,
sen .paremmin kum-mU^^ Atlannista Pasificille, pe-kaan
ammaÖlKsilki järjestöiHci ei
säädä, jolleivät liiton pohjavksii-köt
ja niiden jäsenet ota ^fcdivi-sesti
j'a tarmolla osaa liiton ,«la^;
mään ja toimintaan. Yain- sellai-'
nen praletaarhien akdvistras voti
antaa liiton johdolle tarpeellista
pontta ja toimintatarmoa. Sita
tarvitaan ennenkaikkea^ ju^ri tällä
ii^ellä, jolloin- "demtÄxäattisenV
Canadan fascistinen poliisilerrori
on nähnyt hyväksi kohdistaa ter­rorinsa
liiton päämajaan.
MetsätyöKäisel Canadassa ovat
valtaviaMdöjöitä, joiden yhteistoi­minnasta
paljonkin riippuu asioi­den,
kehitys . luokkataistelujen sat­tuessa
ei vain Canadassa. vaan
rnsyksifcöt käyntiin ja elämään jo­kaisella
metsäkämpällä, uusia poh-jayks^
dköjä luomaan siellä, missä
,et niitä vielä ole, toimitsijavormia
iäsvältamaan liiton ja sen yksik­köjen
tarpeiden tyydyttämiseksi
.jfltolctatu-isella yhteisymmärryksel-
Ijä y^ilta;maan kansalliset ja kieli-
Vaikeudet.
• Suomalaisilla metsätyöläisillä .on
tässä edessään vastuunalainen "osa
|ar kokeinusten antama velvoitus.
Toimintaa tehostamaan käytäessä
qii lehtemme aulis antamaan apu­aan
tarjoamalla palstoillaan lilaa
asiain käsittelylle, jos toverit us­kovat
sellaisesta avusta hyötyä
olevan. Ja olemme vakuutettuja
siitä, että koko CSJ yhdessä leh­tensä
kanssa tulee tekemään voita­vansa
metsissä raatavien suoma­laisten
työläisten järjestön eteen­päinviemiseksi.
Jelmässä ^deileen ehdotettiin, otta^
kirjelmä - jossa hän sanoutui irti ^ en huomioon Vapauden alhaisen l e ­vikin
Port Arthurta alueella, suh;-
teellisesti Suomalaiseen asutukseen
verraten, että Port; Arthurissa ole­van
sivuliikkeen ja alueella tot-mivan
aslamleskonelston tehtäväksi
asetettaisiin kohottaa Vapauden tl>-
laajamäärä alueella vähintään 550:
een tammikuun loppuim mennessä.
Ja" jos. he eivät siinä onnistu, niin
Vapauden johtokunta valtuutettal-isiiri
lähettämään alueelle tupa-agitaattorin,
joka on. liikevaihdossa
isuoraan pääliikkeen kanssa.
Ehdotus hsrväksjrttiin Ja velvO"
•tettittt. Vapauden johtokunta laatt*
maan samansmmtaisen suunnltel-iman
' kalkkiin -alueisiin;/nähden,
^asettamalla !» vissin ...tilaajam^irän
Jonka saavuttamissksl kullakin alu­eella
] on ponniatelfcava. :.
i : 7. Vapauden liikkeenhoitaja se^
losti, liikkeen tiliasemaa. E i anta^
nut aihetta toimenpiteisiin.
8. Päätettiin, että Vapauteen ei
enään kerätä jouluonnltteluja,- vaan"
muistavat päätti Toronton snoma-lainen
osasto siiloin purkaa <Johto-_
6^. _„ V apaud, en liik, ke^.ih.o.l ta, jan ,k, l r - kunnan aika^is^ejm^m^i nj ^ t^e,k^e mäluno vpaätät-a^-
tehtävästään Vapauden toimitukses­sa.
Irtisanominen päätettiin hyväk­syä
Ja samalla julistaa yksi toimit­tajan
paikka Vapaudessa avoimeksi,,
haettavaksi marraskuim 15:sta päi­vään
mennessä.
2. Etelä-Ontarion aluetoimikun­nalta
oli saapunut kirjelmä ehdot­taen
ryhdyttäväksi ylitöisiin toi­menpiteisiin,
aluetoimikunnan ja tp..
komitean taholta, toimitsijakursslen
Järjestämiseksi alueella.
Ilmeni että Järjestö ^ tällä ker­taa
varojen puutteessa voi ryhtyä
niihinkään laajakantoisempiin toi-nSenpiteisiin
kurssien järjestämi­seksi;
Aluetoimikuntia kehoitetaan
\^lmistautumaan käyttämään niitä
menetelmiä toimitsijapulan- poista-nilseksi
joihin Järjestön taholta jo
Ofn ryhdytty, mikäli siihen on mah­dollisuuksia.
Kipehnmän tounitsi-japuutteen
poistamiseksi kehoite­taan
aluetoimikimtia kaikilla " ala-eilla
ryhtymään toimenpiteisiin neu-misCTi
koinmunistipuolneen Järjes-tämältä
Lokakuun vaHankumpusjuh­lan
muistojuhlaa! vietolta.
suörenunastf Jäsenien iSimiä-löydet­ty;*
Joka puhun siitä, että vaan har­vat
osaston jäsenistä tilaa Vapaut­takin.
- .
NUIIe kjonmenille alhaalla kaupun­gilla
asuville ei siis mitenkään voiiu
IMiettää koikouskutsua, j a juuri sen
i vuoksi iitioi&ettiirE koköiäcsesta edel-
Totuudessa pysyttävä oiÄ:cZ5-jäisenä Utana pidetyssä tanssitllalsmi-dessa,
että mahdöllishnman monot
olisivat saaneet tiedon. Suorsmainen
valhe Ja halpamainen syytös on se.
tolaisuutta tuomi-tessakin
vottelutilaisuuksien Järjestämiseksi j tullaan työläisten taistelutervehdyk-set
juHkaisemaan oikoisessa uu-denvuodennumerossa.
LUkeilmotiöc-
^ i n nähden ei tehty' mitään muu­tosta.
Puolesta G. Sundqvist.
- Olemme tarkastaneet ylenpänä-ölevan
ipöytäldrlsm Ja hyväksjtnme
sen kokouksen keskustelujen j a teh­t
y ^ päätösten kanssa yhtäpitä­vänä:
"
J . Kahila ^ K. Salminen
Pöytäkirjan tarkastajat
alullai olevan opintokerho-toimin-'
nan yhteyteen, joissa osanottajia
opastettaisiin alkeellisemmissa jär­jestötehtävissä.
3. Luettim lehtiliötkeiden välist.!
kirjeenvaihtoa. Esiintuodut asiat
jätettiin Vapauden johtokunnalle
käytännöllisiä toimenpiteitä varten.
4, Luettiin Vapauden johtokun­nan
kokouksen pöytSknrja syysk. 24
päivältä. ES antanut aihetta toN
menpiteisim.
että kokouskutsujch lähettäjät oii-
. ,r , r,r^ • ^ slvat koköukssen haaUnect olteisto-
A. T. mu, vapauden N. 267 ja Jo, i^isia seh kairtta estääkseen haaUn
aikaisemmin turvautuu halpamal- ' m^^tugta : Vallankumouhjuhmn.
seen vaaristeiyyii Ja jopa valheisifa- Jrfitoköni,» va­o
n siten antaakseen Vapaudenlu- Htsemat; totsnkirielden ^ l ä h e t^
kijakunnalle mahdollisemman k e l -,
täisen värin Tör'önton osaston niis- * * * ,
tä jäseriiätä, jotka • kokouksessaan ! VääristeMen johdosta
mariiäskuuri. 6. jSiiä'kleltäyty^^^ > -
vuttatnästa Osaston huoheii^tpä vai- Valheellisiin päätelmiin kyhättffisä
lahkumousjuhlien pitoon.; bitehKaaii,' artikkelissa tav.. A . T, HSl antaa
puhumatta/Tiyt tässä' biik6*Wötekb';vf^ parempaa tietoaan kotanöc-
^^KAM^^TV^AI^^ j ssn moaosta jar taasen oikeistolaistea
SUOTTA" tai suoraa sataprosenttls-f ennakkovalmistehiJsta Vajauden l u -
ta keltasuutta. Johtokunta antakoon .' kijakunnalle kc^nasui tosiasioista
selostuksen siitä, iniksL se jätti asian l poikkeavia tietojaL.HäiL ssioo; "että
kokouksen ratkaistavaksi Illman | Aäri[mn||isen tanntHmulgyTlinfTi f^fii-kirjoittajat.
Jotka olivat johtokuu-^lä oli varannut äänestysliput; K e l -
nan määräyksestä lähettämässä ko­kouskutsuja
osaston jäsenille, saavat
halpamaisen ssrytteen.. että olisivat
täiset ^ v ä t papertUuskat". Taäa-sia
kuitenkin im. että £(^]ä> ei-niitä
anttmnt. eikä omistanut vaanne an-toimpineet
puölueelUsesti ' tuossa . t o i , toveritar K i n g i n . Lippuäänes-kutsujen
lähetystyönä.,, vieläpä niin-^-^ksen Cisittäjää el mySskääi < ^
Mn että jonnekin osaan kaupunkia : "ennakolta.valittu", knska. t»v. W i r -
oHsi toimitettu nuo. kirjeet jo jaet­tavaksi
aikaisenunin. Kalkille kau­pungissa
asuville ön kultehkin. sel­viönä,
että ttäosassa kaupunkia aina
jaetaan p ( ^ myöhemmin kuin kes­kiosassa
kaupunkia. Kokouskutsuja
taneii . äänesi^ksen alkae-ssa s^ioi,
että pitäisi oHa BppnäänRstaSi, ja
tämä "hiljan paikkakunnaille taUat"
"otti ja esitti" tämän tov. Wirtasen
ajatuksen. ISmä vaan siksi, ettei tä­mä
oikelstolaisuus sait^n täällä
niin aktUvisesti runnaa. jonkalM
käsityksen saa tä^tä tov^
siasioista poikkeavista ^paate|^1
Puoluejäsenten johtavat toimi-J
esti tov. Hill its-- Puhuniaste,^';^
itov. Hill esitti poliittisen imniCJI
ajatuksen. Huolimatta sute_ej
puoluesihteeri oli it^e
lons antoi hänelle puhunus.^^
otti tov. Hill ja P f
että se käy pikemmin. Mutta c^j
sikin ^arvokkaamman ^ f i " ; " ^'
kokouksen läsnäolijoihin oto
puoluesihteerin esitys asiasta,
sd^seen tov. HiU e^f V ^ ^ ^ l
dessä taasen totuudesta
sa poliisiterrori ole saanut
a i k ^ , eikä •^»'^^f P f
•meidän tounintaan. josta toy-.
mi häntä huomaiittuan. MutU_^
nyt olisi lähtenyt, nämä
toimitsijat puhumaan J
totuudesta poikkeavaa e j ^ ^H
taan, huoUmatta siita e t t a j u^
kln täydellisesti h a a l i nJuovy^
.sen kannalla, olisi ^ ^ ^ ' ^ ' '^
toimitsijat leimattu poMUg J
mitean-päätöksien ^ « t u s ^ d
ka Hill. sanontansa seUaisena^g
Tämä vaan olkoon ^anott^^^
että kokouksen meno tulisi VapS"^
lukijakmman «eloon t o t u u ^ i
kais^ti, josta myoskm huom^J
fclja. ettei täällä sentään nitn
vlsta oikeistolaisuuta ole^ ^ I
läka» kiirettä. - ^
knn suutelen sinua, tunnen tu-nt
paremmaksi mieheksi.
«Vaikkapa niinkin.
sinun sim tarvitse T^^i^^JT
Siassa ihan taivaaseen paa-^
"Mitenkäs sinun I«™oasi. ^
tänä vuonna, vanha v e i ^ - .
innt&as kaSritarfaan ^ ^ ^ ^
"MaJntosti, velisem, «J*»
Mp. '^toutamat ovat mOta'
^ a n kokoisa. i^mA^",
kuin herneet, mutta o h h ^
tysti paljo peniäkin joutos*
•