Vapaus, October 20, 1921

              N MÄfTfEN TfÖIÄET L l f f f EM YHTEEN. fEILLÄ ON ÄINOASTAAH EAILIENNE IfEOTrTEITlVÄHÄ JA EOIO BIAILMA VOfTOTAVANAf
^PAUTUS TAPAH-SENSÄ
KAUTTA!
VAIN JÄRJESTYNEEN» VOI
TYÖVÄENLUOKKA VOITTAA!
TORSTAINA LOKAKUUN 20 P. — SUDBURY, ONT., CAN. — THURSDAY OCTOBER 20, 1921 V VUOSIKERTA—VOL. V
rpit koikkuma»»»
,K Fahne käsittelee
rjoituksessa mailman-nykjisiä
sotahankkeita
uistelevaa Neuvosto­in.
Lehti, huomauttaa
hallituksen Briandille
.ähkösanomasta, missä
5 vakuuttaa yhä kiin-yyttä
ja yhteistoimin-
[anssa. Sitten ^inaa
rian sosialidemokraat-lattajasta,
Wperedistä,
on puhuvan kohdan:
,ilu on alkamassa.,: Ei
jn ja Rumaniaji kuin
kansa toivo tätä seik-ipitalistinea
ahneus jt
•opalainen taantumus
tämä sota on tuottava
tomirapia yllätyksiäv
an kuuluu ilmeisesti,
ote Fahne, venäläisten
Sten Hyttäminen en-ckäyjjoukkon.
a Neuvpi;
itaan. Eri vaJkokaarti-joita
johtaa Petljura,
ropadski ja Savinkov,
03 Vilnan alueella jär
c-Balanovitshn lahtari-äävelistä
tulleen lennä-äan
Valko-Venäjän viV
tukee.'
aksalaiset kaptalistit ja
set kernaasti ottaisivat
uremmoiseen rosvoret-tt-
Venäjää vastaan,' si-ihnen
inielestä selvänä
äskeinen Ludendorff-nskalaisessa
Maltin-leh
lembergiläisen lehden
näkyy, ettei Matinin
lut yksin puhe poliitti:
)akinoista, vaan että Lu
nojen takana oli vahva
lapitalistirj-hmä. Mai-t
kirjoittaa:
9ä on pidetty ukrania-vlkivastaisten
emigrant
listen rahamiesten väli­isi.
Konferenssissa laa-uuntainen
suunnitelma
elleenelvyttämiseksi sak
aalih nojalla, Varhem-luodostettu
ukrainalais-luppaseura,
jolla on käy
lattomat varat.»
kapitalistit pettävät pa-buomautaa
Rote Fahne,
istinen Ranska ei suin-uttanut
mlljaardeja ve-kokaartilaisten.
Puolan
varustamiseksi, jältääk
n saksalaisten kapitaHs-aksi.
Mutta vaikka sak-älistit
ja taantumukselli-issä
vihassaan neuvosto-listt
vallankumouksellis-
)htaan harjoittaakin it-tavaa
politiikkaa, pysyy
itenkin että se on val­aan
tätä rikollista suuh-avosto-
Venäjää vastaan,
iksessa on mailman pro-
'j;önyt kriitillinen hetki.
Brdamin Internationalen
ra komiteakin sen tun-tta
mitä tekevät Saksan
tit ja menshevikit? ky-hne.
Xoskelaisten Vor-i
julkase Amsterdamin
an harjoittaa mitä siiyot
'hevikivastaista agitatio-iippumattomairi
cFreihei-
'itä mitään näistä valtai-ieluista,
vaikka sen vel-nskassa
ja Englannissa
tämän uhkaavan vaa-kapitalistien
kuumei-istellessä
varustuksiaan
•näjää vastaan pysyy eu-
>roletariaatti toimettoma-
^nkin vain proletariaatin
ndolla voitaisiin vielä vii-eätää
tämä ääretön ri-
Doukhoboreja kehoite-taan
tekaisin Ve-näjälle
Moskova — Maanviljelyskomissä
riaatti on julaissut julistuksen, jossa
kaikkia venäläisiä maanviljelijöitä ke
hoitetaan peilaaman takasin Venäjäl­le
ja alkamaan uudell. maanviljelyk­sen.
Julistuksessa luvataan heille^ hy
viä mahdollisuuksia ja kehoitetaan
maanviljelys-kommuunien perustama
seen. Takaisin kutsuttujen joukos­sa
ovat myöskin Canadassa olevat
Doukhoborit. Doukhoborit ovpt e-rään
uskonlahkon jäseniä, jotka kar-koitettiin'
Venäjältä siinä 1885 vai­heilla,
ja on heil ä ollut jonkunlainen
siirtokunta länsii Canadassa.
Edelläsanotuista Doukhoboreista o-li
Canadassa paljon puhetta sodan ai­kana
ja jälkeenikin, sillä heidän Us­kontonsa
kieltää kaikenlaisiin setiin
b3aottamisen,myös;kin heistä on näh­ty
paljon vaivaa sen syyn takia, että
he ovat samoista syistä kieltäänty-neet
lähettämästä lapsiaan canadahii
siin kouluihin. •
Puolan 09 karkotettava
aIue3foanT#orQis-
Sosialidemokratisen leh
distön proletaariviha
(Vapauden erikoisuutinen)
ferievään mislot M j Kansanedustaja Aatto
Siren tuomittu 9
VeDaJin Ja Puolati vHlilla tehty «opi
. mut edellyttää, että Puolan on
luovutettava neuvostohallituk­selle
valkokaairtilaisten e-dustajat
Keinoina iyoUSmyfiaa l]ev«ataini<>
seksi on nähty teatteriverojofl
lisääminen, talosta taloon alma*
jen keraaminen, kauppiaitten
verottaminen vapaehtoisella
summalla viikotjUdn y.m. .
J"»li.U leipSpaikkoja ja.
olnttmen virankärkkyjä:
^ Jupasitten minulle toi-i=
«Mutta minulla ei ole
' heille tointa.»
^Isyjä: tMutta minä tar-senaattori.
»
«Weil, minä esitän
/alitsemista tutkimaan
ole saatavissa ja te
äa siinl komissionissa.»
Montrealissa on pitemmän ajan py­ritty
saamaan jorikunlaista yhteistoi­mintaa
eri yhdistysten, työhantajaini
työläisten, 'kaupungin hallinnon, kaup
piasten ja muitten välillä, aina kire-ämmäksi
käyhän työittömyyshädän
lieventämiseksi,, mutta valitettavasti
kaikki aikaisemmat yritykset ovat er
päonnistuneet. Nyt kuitenkin sa
notaan edistytyn asiassa jö hiin pit­källe,
että on voitu jotain päättää ja
päätöksiä aletaan käytännös^ kokei-lemaankm.
Windsor hotellissa pidetyssä yhtei­sessä
eri aineksista muodostetun ko­mitean
kokouksessa on tärkeinpinä
päätöksinä saatu aikaan se, että teat-ter.
eiden veroa kohotetaan ja varois­ta
siten saatu summa luvuutetaan n.s,
työtrtömyys rahastoon. Toisena hy­vänä
keinona on päätetty järjestää
almujen kerääjät, joiden tehtäväksi
tulee kulkea talosta taloon > ja ovesta
ovelle. Kolmantena keinona on pää­tetty
kauppiaita verottaa jollakin va­paehtoisella
summalla, joka tullaan
perimään sitä viarten asetettujen mää­räaikojen
kuluttua. Samanlainen kei
no saada rahaa kohdistetaan työnan­tajiin
, ja vieläpä työläisiinkin. Tä­män
lisäksi tullaan teattereita vuok­raamaan
huvitilaisuuksien pitoa var-ten.
ja tulot tällaisista tilaisuuksista
luovutetaan työttömien avustamisek^
si. •
Kylläpä todellakin näyttää olevan
keinot ja paljoh vaivaa työttömyysky­symyksen
ratkaisemisessa, vaikka se
olisi paljon helpommin, ei ainoas­taan
Montrealissa,, mutta kaikkialla
muuallakin järjestettävissä siten, et­tä
teollisuuslaitokset asetettaisiin pal­velemaan
yhteistä hyvää s.o.,> että
teollisuuksia käytettäisiin ei yksi­tyisten
kapitalistien voittonnälän tyy-dyttämiselksi,
vaan kaikkien yhteisek­si
hyödyksi eli käyttöä varten. Sii­henkin
tullaan vielä joskus, kunhan
nyt ensin tullaan huomaamaan tuol­laisten
hommien kelvottomuus.
Riika — Täällä on saatu tietää, et­tä
Venäjän neuvostohallituksen e-dustajan
Karakhanin ja Puolan ulko­asiainministerin
Domskin tekemään
sopimukseen, koskeva näiden maiden
välillä vallinneiden selkkausten' sel­vittämistä,
kuuluu muun muassa pykä
lä, jonka mukaan Puolan on karko­tettava
maasta kaikki ne. valkokaarti­laisten
edustajat, jotka ovat vdikeil-leet
neuvostohallitusta vastaan. So­pimuksen
sanotaan merkitsevän Puo»-
4ah ja Venäjän välien lopullista sopi
mistä.
Ukrainaan nimitetty Puolan lähetti
läs ja Ukrainan lähetystö Puolaan, o-van.
kulkeneet rajan yli hoitaniaan
asianomaisissa maUsa diplomaattisia
ieiilSvIäinr Edustajat ovat vaihta­neet
ystävyyksiä keskenään. Puolan
ulkoasian ministerin Kulaskyn kerro­taan
Ukrainan lähetystön tervehdyk­seen
antamassaan vastauksessaan fauu
dahtaneen: . -if»
«Eläköön Neuvosto-Ukraina».
Canadaläinen professo
rl työttömyydestä
Lontoo ~ Erään tiedonantotoi
miston kirjeenvaihtaja oli interjuu-vaamassa
professori Stephen Lea'
cock'ia, Langham hotellissa täällä
perjantai' iltapäivälle. Ensimäisenä
interjuuvattavana. .^siana ,oU;nykyi
nen huomattava työttömyys ja pro­fessori
sanoi siitä ajatuksensa.
«Työttömyyskysymys ei koskaan tu
te olemaan ijiin vakava Canadassa
kun se on Englannissa, «sanoi profes­sori,
ja hänellä^li siihen esitettävänä
perusteiuÖ£in~"innam^ noista pe­rusteluista
osittaisen selostuksen.. Se
kuuluu näin:
«Täällä Englannissa työttömät ko­koontuvat
suurissa joukoissa työnvä­litys
ja muitten työttömyystilannet­ta
helpottavien toimistojen edustalle
ja vaativat voimakkaasti työtä; halli­tukselta,
jotavastoin Montrealissa
työttömät istuskelevat kaiJcen päivää
Lavirrence joen äyräillä ja onkivat
Ja myöskin meillä siellä Canadassa
on suuret määrät puita-metsissä ja
farmeja, joissa aterian voi tienata
milloin tahansa. Tietysti työttömyyt
ta on suurissa canadalaisissa kaupun­geissa
huomattavat määrät, mutta ei
lähelleikään sitä kuin täällä Englan­nissa,
sanoi tuo huomattava-oppinut
Onpahan siinäkin yliopiston profes
sori, joka ei näytä tietävän ollenkaan
työttömyyden kirouksesta Canadassa
Jos canadalaiset työttömät onkimalla
yrittävät saada suurinta nälkäänsä
tyydytetyksi, ei se merkitse sitä, että
työttömyyttä ja sen aiheuttamaa kur
juutta ei olisi olemassa aivan liiaksi­kin
mutta pikemminkin se merkitsee
sitä, että työttömät Canadassa eivät
ole oppineet vaatimaan riistäjäluö-kalta
omia oikeuksiaan, kuten englan
tilaiset työttömät osaavat jo tehdi,
vaan tyytyvät nurkumatta osaansa,
jonka riisäjät työläisille antavat, sil­loin
kun niitä ei liikevoiton kasaami­seksi
tarvita.
———o-—— ..
Kuritushuonevanki par­lamenttiehdokkaana
Ranskassa
JOFFEN MURHA KIELLETÄÄN VI-RALLISESTI
Berliini — Edellisen kuukauden a-jalla
liikkunut huhti, jonka, mukaan
entiiien Venäjän Saksassa toiminut e-dustaja
ja venäläisen Brest Litovs-kin.
rauhan valtuuskunnan puheenjoh
taja Adolph Joffe oHsi tullut mUrr
hatuksi ulkranialaisten kapinallisten
toimesta, on nyt virallisesti kielletty
neovöstovallan viralliseni lehden Novy
Pnfin väiftykaellä. .Edellämainitus­sa
lehdessä oleva tiedonanto lisää, et­tä
Joffe on elossa jä hyvissä voimis­sa.'
(Vapauden erikoisuutinen)
Kuten muistettanee,lähetti Ranska
vuonna 191j sotalaivaston Mustalle
merelle tukemaan Denikinin sotaliik­keitä
Neuvosto-Venäjää vastaan. E-rääii
torpeedoveneen insinööriupseeri
Andre Marty, kieltäytyi töllöin avus­tamasta
tsaaristisen kenraalin hyök-
^ y s t ä , kieltäytyi taistelemasta venä­läisiä
veljiään vastaan. Hän järjesti
' tai sanottiin jäljestäneen -—laivas­tossa
kapinan. Upseerit vangittiin ja
laivojen oli palattava Ranskaan. Mar
ty asetettiin sotaoikeuden eteen ja
tuomittiin kahdeteikymmeneksi vuo­deksi
kuritushuoneeseen. Hän on sii
tä lähtien virnnnt eri vankiloissa, ja
Ranskan proletariaatin kaikki ponnis
Syysk. 22 p. oli Saksan noskelai*
ten Vorvvärts-lehdessä luettavissa seu
raavat Novyi Miristä lainatut rivit:
«Turhaan manattiin (sosialidemo­kraattien
kongressissa) esiin Bebelin,
Liebknechtin, vanhain sosialidemo-kratisten
esitaistelijain henkiä. Se
silloinen oli sosialidemokratian san­karuuden
aikaa. Mutta tämä nykyi­nen,
tämä ei edes ole lopun alkua
vaan itse loppu. Nyt saatetaan vii­meisetkin
haaveet hautaan. Saksan
porvarillinen lehdistö on oikeassa kir­joittaessaan,
ettei nämä «toverit» ole
lainkaan vaarallisia. Yhdessä mo­narkistisen
kansanpuolueen kanssa
pitäisi heidän nyt puolustaa Saksan
proletariaattia. Koko porvarillisen
lehdistön riemuitessa ojentavat so-sialidemokratiset
puoluepäivät käten
sä Stinnekselle — - — »
,, Edelläolevan,, johdosta ; kirjoittaa
Vorvärts sitten m.m, seuraavaa:
«Tämän Növyl Jfirinhyo
tekee erittäin häyyttämäksi se seik­ka;
että neuvostohallituksen edusta­ja,
herra Krasin, on toissapäivänä saa
punut kaupunkiin — kuten NQvyi Mi
rin nimenomaan sanoo «—^bjantaak-seen
Stinnekselle kftten^l, ja siten soi
mitakseen hänen jä muiden saksalais
ten. kapitalistien kmm, t«|loud?IlJ9en
liiton. Sfllä alkaa väriyvät tuhannet
venäläiset soflialistit Neuvosto-Venä­jän
vankllolsaa ja maan parhaat mie­het
ja naiset ammutaan»/
Tämä Vorwärts-lehdän viimeisin si
sunpurkaus joutuu oikeaan valaistnk
seensa vasta sitten, kun saadaan tie­tää,
ettei lehti ole julkaissut oraan
intemationalensa antamaa julistusta
uusien Neuvosto-'irenäjää vastaan
suunniteltujen sotahankkeiden vas­tustamiseksi.
Sitä itseä ei siis liiku­ta
turmio, jolla mailmankapitalistit
uhkaavat miljoonia nälkäisiä kansalai
sia. • .
Ja mitä taas Krassinin neuvottelui­hin
Stinneksen kanssa tulee, niin o-vat
juuri Saksan sosialidemokraatit,
Noske ja Scheidemann etunenässä,
syynä siihen, ettei liäitä neuvotteluja
voitu käydä Saksan proletariaatin
kanssa. Elleivät Noske & kumppanit
olisi pälkkautuneet vallankumouksen
pyöveleiksi ja ellei koko puolue sinän
sä näihin asti olisi tehnyt kaikkeaan
työväen vapauttamisliikkeen tukahut
tamiseksi, olisi se tällä haavaa Sak­san
proletariaatti, joka Venäjän neu­vostovallan
kanssa solmiaisi suhteita.
Omaa rikostaan puolustaakseen siis
Saksan noskelaiset nyt herjaavat neu
vostovaltaa ja sen edustajia, esiin­tyvät
toisin' sanoen proletariaatin hai
käilemättämimpinä vihollisina. .
; ——-o • •
21 tttloitotun työläisen ruumiit l oy
detty sorakuopasta
vuodeksi
Taistelu on vasta alassa
Syysk. 23 p.
kertoo:
«Suomen Työläinen»
Viime kuaritaina avattiin viran
omaisten saapuvilla ollessa Lappeen­rannan
leirialueen läheltä löydetty
Lappeenrannasta Helsinkiin ja leiri­alueelta
Saimaan rantaan johtavien
teiden risteyksessä vanhassa soranot-topaikassa
sijainnut hautauspaikk.*),
jossa saatujen tietojien mukaan piti
löytyä suurempi määrä v. 1918 ke­väällä
valkoisten teloittamia työläis
ten ruumiita.
Bakusta kotiinpyrkivät
suomalaiset
34 heitä matkalla Moskovaan
Helsinkiin saapuneen tiedon mu­kan
on 34 Bakussa ollutta suomalais­ta
todennäköisesti parastaikaa mat­kalla
Moskovaan aikeissa päästä sitä
tietä Suomeen. Entiset Nobelin teh­taissa
palvelleet suomalaiset aikovat
pyrkiä kotimaahan Konstantinopolin
kautta ja ovat jo lähteneet matkalle.
Toistaiseksi on kuitenkin noin 20 hen
kilöä, varattomia ja sairaita, jäänyt
Bakuun, koska ovat pelänneet mat­kan
vaikeuksia ja kylmissä vaunuissa
matkustamista.
tukset hänen vapauttamisekseen o-vat
olleet turhat
Mutta nyt on Ranskan Kommunisti
nen Puolue parlamentin täydennys­vaaleissa
eräässä Parisin piirissä päät
tänyt asettaa Martyn ehdokkaaksi.
Tämä on piirin työläis-valitsijain kes
kuudessa herättänyt sellaisen innos­tuksen,
että porvarien tappio näyt­tää
varmalta, eivätkä he-tähän men­nessä
ole keksineet vielä ketään vas­taehdokasta,
joka uskaltaisi ryhtyä
taisteluun poloisen kuritushuonevan-gin
kanssa: Vaalipäivä on määrätty
lokakuun 2:k8i ja näyttää ratkaistul­ta,
että Mustanmeren sankari, kuten
Martya työtätekevän väestön keskuu
desa kutsutaan, tulee valituksi Pari­sin
edustajaksi, ja että hän tätä tie­tä
ranskalaisen lain mukaan pääsee
vapaaksi
Haudan avaus totesikin olettamuk
sen todellisuudeksi. Ohuen maa­kerroksen
alta löydettiin, nimittäin
ruumisröykkiö, jossa oli kaksikym­mentä
yksi lahomatilassa olevaa ruu­mista!
Usealta vainajalta olivat jal­kineet
poissa, eikä yhdeltäkään löy­detty
taskukelloa enempää kuin ra­hojakaan,
joitä eräälläkin vainajalla
jonka tyhjä lompakko kyllä loydot-tiin,
tiedettiin olleen mukana 4,200
mk. , • - '
Traakillisen, oikeudettomäii' t^^lo-tuköehj
— jonka uhreina mainitut 21
yainajaa ja yksi telotuspaikalta pake­nemaan
päässyt «ortuivat — vaiheet
lyhyesti kerrottuna ovat seuraavat:
Valkoisten tultua Lappeenrantaan
haalittiin Kaukaan tehtaan lasunnoiS'
ta ja läheisestä ympäristöstä useita
satoja työläisiä, -jotka kuljetettiin
Lappeenrantaan'ja tuli heistä stiuri
osa saaneeksi «ansaitun ranfiaistuk
sen». Kyteessä olevat työläiset, lu­vultaan
22 koottiin Kaukaan tehtaan
ruokasaliin. Mainitussa paikassa toi­mitettiin
«kuulustelu», jossa puheen
johtajana toimi opettaja Kärävä.
Tutkinnon tulc^sena laadittiin ni
miluettelo, jonka mukaan Lappeen­rannan
kuuluisa komendantti Sere-nius
huusi mainitut 22 miestä riviin
ja tuotiin Lappeenrantaan; jossa sijoi
tettiin rakuunarykmentissä erääseen
puukasarmiin.
Mainitusta kasarmista vietiin mie^
het huhtikuun 28 p. kahdessa jouk­kueessa
telotuspaikalle, jossa ensin
viedyt saivat kaivaa alussa mainitun
kuopan, jonka valmiiksi tultua heidät
kuopan reunalla ammuttiin.
Ampumisen perästä jättivät telot­tajat
uhrinsa kuolleina tai puolikuol-leina
verissään virumaan telotuspai­kalle,
josta eräs ammuttu vaikeasti
haavoittuneena pakeni ja pääsi kier
totieta käyttäen hengissä kotiinsa,
jossa kuitenkin kovasta verenvuodos
ta heikontuneena seuraavana päivä­nä
kuoli. Ennen kuolemaansa kertoi
vainaja tapahtuman kaikkine yksityis
seikkoineen tovereilleeii ja m.m. hän­tä
hoitamaan kutsutulle lääkärille.
Lääkäri koetti toiset kuulijat saada
uskomaan että sairas hourailee ja st-litti
kertojaan sattuneen kuulan ol­leen
vahingossa laukaistun.
Nämä selittelyt kuitenkin tuntui­vat
vähemmän uskottavilta ja omai­set
levottomina rupesivat aavista­maan
pahinta. Kesti kuitenkin jon­kun
aikaa, ennenkuin saatiin tapah­tumaan
muitakin teitä selvyyttä, mut
ta edelleen väittivät tapahtumia oh­jailleet
kaa:meata telotusta tapahtu
mättomaksi.
Mainittu haudan avaus on toden­nut
uskomattomalta tuntuneen asian
todeksi. .
Vainajien omaisien ja Lappeen sos.
dem. kunnallistoimikunnan toimesta
haudattiin ruumiit viime sunnuntai­na
suurin juhlallisuuksin Lappeenran
nan hautausmaalla.
' o —
Joku aika sitten asetettiin syyt­teeseen
«maankavalluksesta» Turun
hoviöikeudesa ent. sos. deni. kansan­edustaja
J. A. Siren siitä, että hän on
kuulunut työväen pääneuvostoon se­kä
ollut maanviljelyshallituksen val­vojana.
Hovioikeus on nyttemmin
antanut asiassa päätöksensä ja katsoo
selville käyneen, että Sirenillä on ol­lut
kapinaliikkeessti johtava asema,
jonka vuoksi hänet on tuomittu pi­dettäväksi
«valtiopetoksesta» 9 vuot­ta
kuritushuoneessa sekä olemaan
sen jälkeen 8 vuotta vailla kansalais­luottamusta.
Korkeimman vallan hai
tijan jouluk. 7 p. 1918 antaman pää­töksen
nojalla verrattuna rauhansopi
muksen 35 artiklan 2 pykälään on Si
renin rangaistuksesta alennettu kol­masosa,
niin että hänen on kärsittä­vä
6 vuoden kuritushuonerangaistus
ja oltava sen jälkeen 8 vuotta vailla
kansalaisluottamusta.
• • — o — —— •
Saksan kommunistipuolueen julistus
Venäjälle ei lasketa ketään, jolla et
ole neuvostoviranomaisten vi*
seeraamaa passia
New York — Charles Recht, neu­vostohallituksen
täkäläinen edusta­ja,
sanoi saaneensa saman halljtuk
sen Lontoossa olevalta edustajalta,
Leoi)id Krassinilta kaapelisanoman,
jossa varoitetaan matkustajia ja Ve
näjälle aikovia vlerailjoita valmistele­masta
matkustusta koska Venäjän
rajat-ovat täydellisesti suljöttu.
Tiedonannossa sanotaan: «Ei ke­tään
tulla laskemaan ellei hänellä,ole
Moskovassa tai täällä olovai neuvos­tovallan
edustajan täydellisesti vi-seeraama
passi. Yhdelläkälln laiva-komppanialla
ei ole oikeus kuljettaa
matkustajia Neuvosto-Venäjälle. Mat
kustajia varoitetaan ottamasta mi­tään
laivaa, purjehtiakseen Venäjälle
ilman edelläsanottua passia. Henki­löt,
jotka eivät noudata näitä määrä­yksiä,
ovat itsekohtaisesti vastuussa
teoistaan.»
Bulgariassa palkattu
murhaaja kommu-nistijohtajain
varalta
Japanin työväenliike
voimistumassa
(Vapauden erikoisuutinen)
Sofiasta Imoitetaan;
Kommunistiedustaja Anastasov il­moitti
syysk, 24 p. Bulgarian edus-
'tajakamari8.sa saaneensa tietää, että
maan sisäministeri oli 100,000 levillä
palkannut erään juuri vankilasta pääs
seen murhaajan surmaamaan Bulgn
rian kommunistipuolueen johtajat.en
nen kaikkea toveri Kolarovin.
Si.sämini8teri väitti kommunistien
syytöksiä valheek. mutta ei voinut teh
6.% tyhjäksi asiakirjoja, jotka Anas­tasov
esitti edustajakamarille.
Vladivostokissa ilmestyvä sanoma
lehti Golos Rossij kirjoittaa:
Lakkoliike Japanin työväenliikkees
sä on muuttanut huomattavasti muo
toaan, Merkittävämpänä nykyisessä
liikkeessä on vaatimus työväen kont-rollista
teolliBundessa. Sitäpaitai o-vat
työläiset esittäneet tunnuslau­seen:
Työväen edustajain neuvos­to.
'
Lehden mielestä Japanin työläiset
esittävät tällä hetkellä suurta voima­tekijää,
joka on länsi-europalaisen
työväenlikken ja venäläisen bolshe­vismin
aatteiden läpitukkem. '
Osakan työläiset ovat aikaansaa­neet?
työväen komiteoita työlaitok­siin.
Nämä komiteat ovat perusta­neet
työväen aseman tutkimuskomite
oita.
o—
Suuri määrä ampuma­tarpeita
räjähtänyt
Bucharest — Sataviisikymmentä
vaununlastia ampumatarpeita on rä­jähtänyt
lähellä Fort Rudmeita.
Pitkä sarja toinen toistaan seuraa­via
räjähdyksiä tapahtui pitkin yötä
ja 'seoraavaa päivää, heitellen kaiken
laisia esineitä aina naapurikyliin saak
ka, sytyttäen metsiä ja kyliä räjäh-
•
Saksan Kommunistisen Puolueen
keskus on Saksan työväestölle osoitta
nut julistuksen miss^ se toteaa, että ,
Erzbergerin murhan jälkeen seuran­nut
työväestön yhteinen toiminta on
vasta alussaan, koska taantumus is­tuu
yhtä lujasti satulassa kuin en­nenkin,
koska elämänkalleus yhä jat­kuu,
koska 8-tunnin työpäivä, lakko-oikeus
y.m. saavutukset -ovat vaaras­sa,
minkä vuoksi vain koko työväes­tön
yhteisellä puölustustoiminnalla
voidaan estää porvaristo polkemasta
työläiset ja palkannauttijat taloudel­lisesti
ja poliittisesti alleen. / '
«Tällaisella hetkellä — jatiketaan
julistuksessa on sosialidemokrati­sen
puolueen päätös yhteistoiminnas­ta
porvarisluokain kanssa raskas l9<
ku työväestön yhteisen taistelurinta»,
man luomista vastaan.: Sosialidemo­kratia
selittää olevansa, valmis muo­dostamaan
stinnesläisten kanssa haK
lituksen, Suur^oliisuuden • ritarit „
Tiemuitsevat. He tulevat hyväksy­mään
sosialidemokraattien iisettamatr'
ehdot — paperilla ja sitten asetta­man
fcyötätekeväjle, väestölle,omät eh
tohsa. Tantumus tulee hiiiriintymät
tä vallitsemaan hallituslaitoksissa, oi­keuslaitoksissa,
armeijassa, vkuteii td-^
hänkin asti. Suuret sosialideinokra;''!
tiset työläisjoukot ovat' kilhdykais,'
sään johtajainsa tekemän päätöksen
johdosta. Ja ielpä.edes^riij^p^ih^ätto-mainkaan
johtajat itse perfaätteesaa
ole yhteistoimintaa vaataai)i^>porvaril­listen
kanssa.
. Mitä siis tehdä?
Työväestön yksimielisen tahdoit on
estettävä tämä k9koomu8. Proletari­aatti
ei saa levätä, ennenkun se. on
saanut ajettua |äpi vaätimifksensa.
Mutta ei yksin kansallinen kapiiaali
valmistaudu hyökkäykseen.
Uhaten nostaa kansainvälinen ka­pitaali
aseistetun nyi-kkinsä Neuvos-td-
Venäjilä vastaan! Nälkäkatas-rooffia
käytetään hyväksi proletaari­sen
vallankumouksen sydämen puh- /
kaisemiseksi. Itscpiä Amsterdamin
Internationalekin kehoittaa työläisid
tekemään tyhjäksi tämän suunnitel­man,
joka merkitsee suurta vaaraa
kansainväliselle proletariaatille. Täl­laisella
hetkellä 'voidaan kohottaa
vain yksi huuto:
Työläiset, virkailijat, palkannäutti
jat!
Muodostakaa suljettu taistelurint*
ma taantumusta ja porvaristoa va.s-taan!
Sulkekaa rivit taisteluun nälkää ja
kurjuutta, uusia miljaardirasitiiksia
vastaan!
Suljetussa .taistelussaan on työvä­enluokka
voittamaton!»
• o—•—-
Nikolai verinen kum­mittelee
taas
Rooma -— Kreivi Zaccaria, joka on
ollut perheensä kanssa Siperiassa ja
joka juuri on saapunut tänne Neap-pelista,
^antoj täikäläiselle poliisipääl­likölle
selostuksen, jonka mukaan en­tinen
Tsaari jä hänen vaimonsa päa--
sivät pakoon palkatuilta murhaajilta
ja pakenivat Japaniin, missä he nyt
elävät Mikadon (Japanin keisari)
suojeluksen alaisena. Kreivitär Zac­caria
selittää edelläolevan lisäksi, et­tä
väite huolimatta kaikista keisariU
isen perheen murhatapauksen kuvai­luista,
joita on ennen julaistu, pitää
paikkansa.
Kyllä edelläsanottu tsaari allekir­joitti
arkanaan niin monta kuoIeman*^
tuomiota, että ei ollenkaan ole ihme»
että häh kuoltuaankin kummittelee
muutamien päässä.
dysalueen ympäristöllä. Toistaisek-,
si on tuntematonta miten pahasti rä­jähdys
on häivittänyt kasarmin.
Mitään varmuutta niinikään ei vie­lä
ole saatu miten suoria tuhoja rä­jähdys
on aikaan saanut, enempää
kuiij,«'iäkään kuinka paljon on kuol­leita.:
ja haavoittuneita. Varmuudel­la
tultenkin tiedetään, että ainalda
IQ j^ehkeä on menettänyt henkensä.