Vapaus, January 21, 1926

              mm
mmm mi-mi
IMIKiI m
To^tsana, tamauk. 21 p;iia—Thqr^ Jan. 21, W^ No. 9
mm — Karl Kautsky
r^-i^t^^y if.r.^-'
UV'-
m:
/•<^^,
^Koskelaiset eivät aina näytä to-ddlisia'kasvojaan^
He verhoavat ne
](M3fi^iasti körosanojen-• taa^; V a r s i n ­kin
"vaseioaBistolaiset';, Jotka jopa
feikittelevät ''valIankamon8"-sanaI-laMn.
Snhtaatomisessa Jfenvosto.
Liittoon j a yleensä Venäjän vallan-knmonlcseen
on heidän .keskatides;^
• saan v a l l a l l a periaatteeUinen:ia|]^
' .lännollinen -sekamelska Ja tekopyhä
irSvalheeMiOTuk V Sitä^^^^=TO 'tnntoo
. i h a n virkistävältä lukea Kautskyn
viime .kirjasta, jossa ukko •'^^^^^^^^
kaan pane kynttiläänsä vakan alle.
Sen nimi o n " I n ^ ja N eu
vosto-Venäjä*'. . iHtuudella «i se
niySskään; ole pilattu, sillälm^
todisteluja ei kirjottaja pidä tarpeeV
, lisena esittää. Hän vaan i huistö^^^
' väitteitään.'.
A l k a a Marxista — kuinkas muu­ten.
Selittää 'kuinka Marxin Inter-f
nationalen päätehtäviä' oli taistelu
''::.v Venäjän ' i t s e v a l t i u t t a .vastaan. Ja
' hänen mielestään on se yhäkin §f'Sp--
H;;; sialistisen TySväen-Internatic^
—* j o l l a nimellä II Internationafe^^
, ijyt esiintyy — päätehtävä. Lukija
' on tietysti kysymysmenkkinär-^:*^^^^
K a u t s k ^ «n asia hjrvin yksinker-
.täinen: äta itsevaltiutta 'ediistiävnt':
" . n y t — bolshevikit ;Nämä bplshevi4
r^tet; sk ker-
, ran tovereita j a käytiin niiden kans-f'
sa taistelua henkisillä aseilla prole-täriaatin
sielusta." • J a silloinkinSn^^^
kyllä "yrittivät terrorisoida multa
puolueita" —r Kautslqr ei 's^l^p^^
ten. J a kö|iosi .bolshevismi vallanku­mouksen
pjrrkimysten "tarmokkaana
/ ja^häikaHemätt3mänä t a i s t e l i^a^ l i^
' .^^•ajrotta'kun kapitalistit j a M i ^ l
^Iälliset' o l i v a t poisjuuritetut* |i>d|i(l|
Mt Valkokaartilaiset"'lyddyt takadn,;
.r osottautni, - « t t ä pelkkä' omistavien
1
ms.
tvsvous; j o t a iokaiiien^^i^ rosvo
. ' osaa, ^ei '«le'"mitöän-'sosiaMsifn^i|jap
eittä sen rakentamiseen puuttuu bols-l
i e Y t t k i — Venäjällä'kaiklci ed^l:^^
' tuotantoorosesllil
, 1 jrha, enemmän tukkeutui, ^ joiikkojeti|
•'/^ knijnns kävi yhä suuremmaksi, mitä;
• ' ,enem£aan' bolshevistinen .valtiöyaitef
- ^ - l u j i t t u i . / ^'iPyj^väki i i o u s i / b o l s t i i p l
•b- t'-^''!*> ' ^leJa vastaan.' Nämä raivosivat tyo-
'4>äiro» ^'"""lalisteja S i i n a ' t s a r i s m in
Kautskyn^xnut'
#^w, r j Ä tulta siihen, , ^ . K ö m i n t e n » ^
'voivat'viihtyä vain -'ittoiilej^ll^i^at^
lurjukset, IcutenmySs tietän>|i^iinit|
^ ^ ajattelemattomat haaveilijat", j 4 et-
•vf^' y \{:' tä < IjFeayostoicaUan. päätehtävänä^ ny|j
0> ';;^on'^'**«'ittttt'tw " f , ; f ' j a jtyhmentaä "proletariaattia Venl|^
'-• ;\'^Jän^8iBa^ja,uikopuoletfä,' '«^p., -tehdä;
f > sitä yhä kykenen^ttomSmmäksi va--
'Irf r • ,päntfcömiiian"»*3«^n"''»Ja **sen , t o i -
'-«r> *>jintk,'3ös s^'menestyisi, «i johtaisi
yikei vastaani "'sosialisteja alettiin
lasmönarkiat, lienee sekin vain vä^
kivallalla voitettavissa".
- Kautsky ei voi- sanoa, nouseeko
bolshevikkeja vastaan "demokraat­tinen
kapina"^ jOka yhdellä ^iskulla
valtaa koko valtioalueen >— j a vain
-sellainen nousu voi;;Voittaa", vai t u ­leeko
hajakapinoita, "kuten ne nyt
Venäjällä ovat jokapäiväiset Jäl-kimäisesgä
tappaksessa kulkee -Ve­näjä
kohti yhä suurempaa rappiota,
kuten, .viime vuosisadan Turkki!
Pian on hänen mielestään saavutettu;
aste, j o l l o in "jokainen demokraatti,
nen liike Venäjällä on • toivoton".
Mutta pieni valon pilkku kuitenkin
hänelle vilkuttaa: bolshevikkien täy­tyy
käydä kauppaa. Ja "tähän voi
Internationale kaytännSlliaesti tart­tua".
Mutta ennenkuin tulemme Kauts-'
kyrt : f'fcäytännolllseen'^ ohjelmaan,
VOimme seurata häntä teoretisoimif
sen alueelle. Hän sanoo: 'jBoIshe-vistlnen
ajatustapa, joka ei pidä^
teoriana bstraktiorteja (ajatuskohdatt.r
naisia) asiain .yksinkertaistuttamis-keinona^
i vaan todellisuuden tark­koina
kuvina, ei näe mitään ylime­nokausia.
Se näkee vain pääomani
diktatuurin tai proletifirfaatin dikta­tuurin,
kaikinpuolisen ' k a p i t a l i s m in
tai: kailqnpuolsenVsosialismin, ei; m l ;
tään plllä välillä". . ' '
.Tämän läusf e n ' johdosta' täytyy
kysyä,-, onko, K^utjsky i t s ^ noin tle^
tämäton ;Vai luottaako hän toisten
tietämättömyyteen., Kuka ' o n , tar-i
kemn^in k u i n . L e n i n —, e s l m . ' " L u o n -;
taisverosta" ^Ikiijassaan — selittänyt
ne/lukuisatjtaloudelliset järjestelmät
j a ; välimuodot, jorta Venäjällä -pa-'
raikaa\on! .Jokaista valtiorakennetta
katsovat .leniniläiset myoi^in vain
analysplmalla sen. luokkaslsältdä:
mikä luokka t a i mitkä luokat käyt-^:
tävät valtaa? Jalämälarkka todel-
Itsuns^tkimus . osottaa meille, että
iUutslfflVV ja-ikunipp^^
lisenä demokratiana, luokkien ylä-
|>uoli,sena "kansianvaltana" julistama
1ärjes](elmä ^ nyk. -Europan maissa
y.m,^ « n huonommin' tai paremmin:
yethottua porvarillista diktatuuria.
, 0n lorua jutella, etteivät bolshe­vikit
voi ^muka ajatellakaan muun­laista
demokratiaa k u i n porvariston
diktatuurin^ peitteenä olevaa.. Olihan
L e n i n i n tuiixiusaanana 1905-17 "ty8.^
väen j a talonpoikain demokraattinen
d i k t s l u i i r i " j a määritteli !hän<^ t a r ­koin,
mitä sillä tarkotti. Kautskyn
tukemaa j a E b e r t i n edustama Saksan,
"d^emökratia" sen^jaan on osottau-,
-tunnt "ail^Ik miksi me kommunistit'
sen a l u n alkaen leiraäsii^me — por­variston
diktatuuriksi;' Ja'mitä dik­t
a t u u r i i n tulee, on sen käsitettä
; ( a b s t r a k t i o n i a ) . K a u t s k y koettanut
määritellä/' mutta tehnyt sen> hu^nos- -
kuten . L e n i n pn
icirjassaan " P r o -
i i i
- i - , - lä^etkell^, työväen ^ousiip, votmak-
"^i^"'^ • .-.loan « s t e m ^ i l m W s a , " j o p a pahempi
' kuinV H o r t h y h '\pahamalnetrien ko-l
inento';Vttkarissä t a i Mussolinin I t a -
1 . liassa,^*jotka sentään eivät tee. k a i k -
' '.jflcea•^proletariaatin ' oppbsitionin , i l -
'i-*!'' • ' ' / » « ^ ^ - "-niin täysin , mahdottomaksi
S ^ v ' , - \f,kuiä,neuvqstokomento"/ N^iivcbto-iiC''
/';r**Mitu«-<)n-. k a u t s k y n käsityksen mu-
" kaan - " p r o l ^ a r i a a t i n vaairallisin vi«;
\ l i o l H n e h " ja ' s e n ' voittaminen on
''sosialistisen ' ' työväen-intetnationa-
. Ien tärkeimpiä >htäviä".. Ja "tas-
^tä^ tehtävästä pitäisi' meidän ^|1^tc..
k i e n olla yksimielltot. Nyt on vain
v;n.ky8ymysi>kuinkarse.' ratkaistaan". '
" R a u h a l l i s i n tie on &ina';;(pua^
' vähimmän- uhreja kysyvä", i ;a^^
'-Stautaky,/'jos^ se,vie perille!'' N i l n -
^ i n se^ onkin. jMutta hän tietää,
, « t t ä ' ihmisten teitä eivät määrää
~heidan toivomuksensa. Ja bolshe-
, v i s m i n tapainen "hirmuvalta" ^ e i
- '-Irakista^ muutoin kuin väkivallalla.
;^:;o>KcH>mlUiaella'tekopyhjrydellä :h
: hän, että muka " e i mikään olisi
' o l l u t Bianampaa kuin jos me bols-l
e v i s m i n - . arvostelijat olisimme : o i -
. leet väärässä".. M u t U ei, "enem-
^':':mänjknin-anw3telijainsa h a u k k u^
ryöppyjä e i ae ole kyennyt tnotta-
-v.:maan'fv '^Kautsky selittää nuuskavii-saasti,
että jos bolshevikit voisivat
antaa* vähänkin vapautta, n i i n vielä
olisi toivoa..»ratta nyt täytyy: niiden
yhä enemmän turvata pistimiin ja^
pyoveleihin.
' . ^ J a hänellä on hyvä .vertauskohta^
k i n ; "Amerikassa on lukuisia m i li
:s.jonäärejä; Ajotka nuo
vat köyhimpiä proletaareja. Niiden
proleiiaarmen alkuperä ei «stä niitä
myöhemmin tulemasta proletariaatin:
^ekailemattomiksi f j a koväsydäini-
' mkai .riistäjiksi. , ' Saman näeinnie
; bolsheväeJllaV, j o t k a Eroavat mujUtta
1!^^ rvaltalnokuta v a i n 'fer&oben r
' "alen jaJiapeämättomyyden' Riitta''.
' J a '.u joiilalUsesti. julistaa Karl
Kantskys- " K n t e n jokainen mntf so-tilasdespotismi,
.Icnten Homanbvieh;'
i Hal>8l>nrgien,i Hoh«n»»Uernien^^^^
m
mi
II -
Mm
kissamaissakäyvät oikein ajojahtia
kommunisteja vastaan j a niiden l eh
distd kiihkeästi agitceraa bolshevik­k
e j a vastaan, uskottelee Kautsky,
«ttä V "maailmanvallanknm<>tiksen
peikko lakkaa pelottamasta hallltufc
sia Venäjän ulkopuolella".
— Entä silminnäkijäin kuvaukset
Venäjältä? — Kautsky ymmärtää,
että näin -voi joku hänelle huo­mauttaa,
kun hän juUstelee Venäjän
talouden olevan toivottomasti rappi­olla.
Siksi seUttää hän, että " 3 /4
isiltä mitajjmaailmalle Venäjältä ker­rotaan,
on valetta". J a hän mää­rittelee
tarkemminkin: <. selostuksis­sa,
joissa Venäjän olot maalataan
mustiksi,;on toinen puoli t o t t a ; . t o i ­nen
valetta", j a "kutakuinkin k a i k ki
ön väärää silminnäkijäin ruusuis^sa
K u v a u k s i s s a " ;— K u i n k a ihmeen ykr
sinkertaista j a selvää: eivät vain
bolshevikit ole "valehtelijoita j a v a ­lapattoja",
vaan kaikki Venäjällä
käyneet ; sos.-dem. työläiset,^ amma­tilliset
johtajat j a p'orvärit — kaik
21>^''\,v^*;^TianaainvaUsi^ proletariaattia. ^„
' . t ^ ^ K ^ ^ - 'v:<r?\:" ^ ' natevästi osottannt, .
ä^^.f, ' SitfceÄ Jaukasee ikautaky «uurpa- ^letaarinen vallankumous ja luopio
ff>~:-»/ tiolssensa: «Se lbola|ievisml) on täi. Kautsky". '
. . . . -.^ . ^ Mutta^'*palatkaamme* Kkutstcyii
^'käytännölliseen'^ (asiaUisesti: mie­likuvitukselliseen)
" a n a l y y s i i n " . Hän
; ^ r t t ä p [ : ^ v ^ ; ^
qvjBty syönee^
n i i n . e i heillä, ole icnuuta, i>el.astusta
kuin 'rosvota' paljoa: rikkaampi'^ Län-vat
he : sitä .m^
t a ! Mutta k u n sitä ei ole kuulunut,
ovat bolshevikit ruvenneet pyrki-
•«nään rauhaan. j a kanssak^3rmisiin
kapitalististen hallitusten kanssa.
Kautskyn järjen mukaan, "sulkee
tämä päämäärä pois maailmanvallan-
;kisimotiksen". Bolshevikit ovat k u i ­tenkin
epäjohdonmukaisia: käy^mt
kauppaa j a uskovat samaan aikaan
maailmanvallankumoukseen. Täm­möinen
ön ''bolshevismin johtaville
päiile sitä vähemmän vaikea, k u n he
alkujaankaan eivät ole pyrkineet s i i ­hen,
että • proletariaatti vapauttaisi
itaensä. He pitävät prpletariaattia
siihen kykenemättömänä". — Tämä
väite, kuten muutkin, on Kautskystä
niin itsestään selvä, «ttei hän y r i ­täkään,
sitä millään perustella.
Nyt ymmärtää Kautsky — höpe-ryydestään
huolimatta — että hä­nelle
-tallaan mnistuttamasin, että
täytjry niissä bolshevikeissa sentään
JQtain kapitalismin ' vastaista olla,
kun kaiken maailman porvarit niitä!
n i i n vihaavat j a pelkäävät. Hän i sa­noo
sen t a k i a : "Mutta tämän kaut­ta
ei heistä ole tullut pääomalle ys.
tavallinen v a l t a " , he —- nuo kava­lat
bplshevikit — ''eivät halua luo­vuttaa
asemaansa ("työväen riistäji-nä;!)
kapitalistnuokalle";; Ja.,"8iksi
ovat: l\e nyt proletariaatin j a pää­oman
yläpuolella, yrittävät käyttää
niin toista kuin- toistakin välikappa-
Icenaan"^ — Kas siinä oikea "marad-laisuuden"
mestarinäyte: on valta
joka..ei ole työväen.eikä porvarien!
biperialisteiUe' mieliksi tqistaa
JKautskjr, että "näniä herrat yhtä'
lailla komentavat III Internatlona<-
lea k u i n neuvostodiplomatiaakin.". J a
samaan aikaan kun kapitalistit k a i -
ff/l \
kien .silmät ovat nuo kavalat bolshe­v
i k i t kääntäneet. Kautskyn mieles­tä
on selvää, että bolshevikit: eivät
tahdo kansan valistamista, vaan sitä
pimittävät! Tietenkään 6i noin sa­nojaan
passaa selittää, että bolshevi-^
kit -julkaisevat valtavina - painoksina
ei vain Marxin j a Engelsin, vaan
myös Plehanovin^ samoin k u i n K a u t s -
kynkin.teoksia. • Taitaa pitää. K a u t s ­ky
jo omaakin aikaisempaa tuotanto­aan
vaarallisena.
.yr Y k s i keino olisi Kautskyn mukaan
j o t a in aikaansaada: lainat. Ne ovat
häneh tietojensa, mukaan "kapita­lismin
alusta, alkaen olleet voimakas
keino joko helpottaa tai vaikeuttaa
vapauksien- isaavuttamista".' - M u t t a '
hän pelkää, että sekään keino .ei
pysty bolshevikkeihin.' J a n i i n ollen
niille' lainein antaminen vain . l u j i t ­taisi
niiden "hirmuvaltaa". Hän siis
pikemmin varottaa ikuln kehottaa ka^
p i t a l l s t e j a a n t a m & t a . j a i n o j a . Mutta
armollisesti hän myös selittää, ettei
"kansainvälisellä sosialismilla" ole
asiaa vaatia, bolshevikkeja maksa,
maan. tsaarin> velkoja. Hän huo­mauttaa,
että onhan se Saksankin
hallitus setelitulvan avulla Vakko-iuovuttantjt-.'
omaisuuksia. Kautsky
vakuuttaa, että 80s.-dem. ovat k u m -
mankinlalsen pakkoluovutuksen vas­tustajia,
emutta k u n se 'nyt on tehty,
n i i n mikä sitä* menee muuttamaan.
^Pääasia on tässä se, että Kautslcy
ei näel j u u r i mitääii mahdollisuuksia
"rauhalliseen kehitykseen" Venäjät
lä, vaan panee kaiken toivonsa bols­hevikkien
väkivaltaiseen kukistami­seen.
"Se häikäilemätön ryöstö-viljelys,
jota -bolshevismi harjottaa'
Venäjän taloudellisiin voimiini näh­den;
tekee sellaisen lopun hyvin to.
dennäköiseksi". ^ i l u t t a nyt - tulee
eteen vaikeus: jos pitää kapinaa
bolshevikkeja vastaan .'^välttämättö­mänä,
niin eikö siitä seuraa,, että
menshevikit tulevat aseellisen kapi­nan
puolueeksi Venäjällä? — Kauts­k
y on-olevinaan hyvin ovela, kun se­littää,
ettei suinkaan sitä tarkota.
Hän ihan "teoreettisesti" selittää,
k u i n k a . aseellisen kapinan, valndsta-^
minen nykyisellä kehityksen asteella
muka on toivoton yleensäkin. Ja
erikoisen toivoton se on bolshevik­kien
maassa, sillä näillä oh maail­man
kurinalaisin a r m e i j a " j a "tshe-ka'',
jolla ei o l e nykymaailmassa ei*-
kä .historiassa vertaistasi^!
i.ix-j'^:'- .'•^v.'"'-.,''''-^'cV''•'iV'"^''-•"" • •^^^•'''•"^.'J'--^ ri-^
Kautsky on keksinyt huvittavan
teorian, jonka mukaan heikäläiset —
S.O. kaiken maailman menshevikit —.
eivät alussa tunnustaneet kapinaa
bolshevikkeja vastaan oikeutetuksi;
koska nämä silloin vielä "nojautuivat
proletariaatin ja talonpoikain vah­voihin
kerroksiin". Tosin nuo nos.
ket — Kautskyn mukaan — tiesi­vät
silloinkin, "että heidän (bolshe­vikkien)
keinonsa eivät tulisi vie­mään
perille", jopa ne "lykkäisivät-kin
pr<^letariaatin vapautusta". Mut­ta
silloin o l i vielä (!) pelko, että/
bolshevikkien kukistaminen auttaid
valtaan valkokaartilaisia. Geor^as-sa
ainoastaan ei sellaista vaaraa
ole ollutkaan.
Nirt tietää Jokainen, että tätä
Kautskyn historiankirjotusta on r o i ­masti
oikaistava: ensiksikin ovat
menshevikit tapelleet aseilla neuvos­tovaltaa
vastaan, jai j u u r i «illoin
kun se taistelu — Kautskynkin to­distuksen
mukaan auttoi valko-kaartilaisia.
, Toiseksi on bolshevik.
kien kannatus nykyisin koko. joukon
laajempi, k u i n noina kovien koettele­musten
aikoina.. Ja kolmanneksi
ovat menshevikkien kaikki ennustuk­set
-— että "huomenna ne kukistu­v
a t " — osottautuneet tuulen piek­semiseksi
Mutta, mistään viisastu­matta
hosuu Kautsky entistä hur-*
Jenimin.'
: : J a hänen.johtopääl^ksenäl on, et-tä
nyt bn kailckinainen -kapina, bpls-..
hevikkeja vastaan oikeutettu. ° M i ­tään
taantumuksen pelkoa el ole.
Siitä yksinkertaisesta syystä, että
siellä ovat bolshevadt panneet käy­täntöön
k a i k k i , mitä vaan oH mah­dollista
taantumusta Venäjäflä"..
Kukaan e i v o i enää suurempaa taan­tumusta
panna toimeksi. Jokainen
hallitus, j o k a t u l i s i bolshevkkien t i ­lalle,
o l i s i edullisempL Ja yksi sen
uuden, vastakumonksellisen hallituk­sen
eduista" olisi Kautskyn mieles­t
ä se,, että se olisi — älkää naura-
— heikko! .Hänen mielestään
on se hallitus paras, joka ei ole
yhtenäinen!^
, Että heikko hallJtus t e k i s i maan
imperialistien astinlaudaksi, että s i ­säisesti
ristiriitainen hallitus tekisi
kaiken undistustoiminnan mahdotto­maksi
— nämä alkeelliset totuudet
eivät mahdu Kautskyn kalloon. Hän
tahtoo saada* Venäjälle heikon ja
hajanaisen hallituksen. Ja Icapinan
kautta. .."Meidän .ei - enää tarvitse
pelätä aseellisella nousulla edistä­vämme
taantumusta", vakuuttaa hän
.yhä uudelleen.:- Jokainen muutos
Venäjällä edistäisi hänen mieles­tään
— vapautta.
Kautskyn; mielestä pitäisi senkin
t a k i a kiiruhtaa bolshevikkien Jcukis-tamista,
että ne "yrittävät kÄcissa
Idän valtioissa' saada aikaan tulen,
pesiä; sopivana hetkenä pannakseen
maailman liekkeihin j a rosvotakseen
sen pulitaaksi". Siinä Kautskjm y k ­sinkertainen'
käsitys Aasian kanso­j
e n vapautustaisteluista. Ja hän j u ­l
i s t a a juhlallisesti, että " e i tule k y ­symykseenkään,
~ että - sosialidemora-tit
koettaisivat .pelastaa bolshevistis-r
ta järjestelmää". Puolueettomuus
sellaisessa tilaisuudessa olisi " p o l i i t ­tinen
i t s e m l i r h a ",
— Missä:tilaisuudessa? — No, s i i ­nä
yleisessä kansan kapinassa, joka
Kautskyn mukaan pian nousee bols­hevikkeja
vastaan. Mutta j o t a Mens­hevikit
eivät saa valmistaa. Mutta
johon heidän pitää mennä joukolla
^ n k a a n . "Olot Neuvosto-Venäjällä
ovat niin kauheat, huudahtaa hän,
9en hallituksen politiikka on niin
hirveää>«ttä on otettava lukuun sel­laisen
kapinan : mahdollisuus". ; Ja
"Internationale ei - voi tuomita osan­ottoa
tällaisiin nousuihin".
Vielä käsittelee Kautsky kysy­mystä
interventiosta. Venäjän <|loi.
hin ulkoa sekaantumisesta. -Hän--tie­tää,
että aseelliset yritykset ulkoa
päin ovat osottautuneet ''epätarko-tuksenmukaisiksi
j a vahingollisiksi".
Kokonaan hän ei hylkää sellaista
puuttumista. Myöntääpa sen Inter-nationalen
velvollisuudeksikin. Mut­t
a on sillä haittansakin, j.n.e.
Mutta riittäköön Kautskyn k i r j a ­sesta;
^Ensi katsauksella tuntuu k u in
.olisi koko k i r j a pelkkää vanhuksen
hupsutnsta; siksi »flxielettjomät -ovat
sen ylimalkaiset^ väitteet j a ennus­tukset.
Mutta tarkemmin aatelien
on kuitenkin todettava, että täl­lainen
kirjanen tulee kuin: tilauk­sesta
imperialistien . j u u r i rakenta­essa
- yhteisrintamaa J j a . harkitessa,
miteht sen saisi käännetyksi Sos.
Neuvostoliittoa vastaan. ' S e ei näet
ole aivan help^poa. Maailman työ­väen
sympatiat ovat niin selvästi
Nei}vostovaIlan puolella. Täällä käy^
neet lähetyskunnat ovat. tuoneet
luokkatovereilleen niin epäämättö­miä
terveisiä, että vanhoillisimmis-
EaWn työläispiireissä harkitaan näin:
taitaa siellä neuvostomaassa sitten­kin
tapahtua jotain,, jokai kuuluu
meille kaikille. Epäämätöntä on,
että suurthotanto. liikenne j a kaup­pa
oyat valtion k a s i s i rr- siis k a n -
sallistntetut, iota kaikkien^ maiden
työväki vaatii. - Selvää on myös, et­tä
Venäjällä ovat edjstykseUisun-mät
työväensuojeluslait: : 8 . ' t u n n in
työpäiträ y.m. Palkat nousevat ja
maan talous k o ^ o . Niin myös k u l t ­t
u u r i . Työväellä on ainakin laaja
osanotto talous, y.m. asiain hoitoon.
Kansa yleensä on' opiskeluhommissa
n i i n k u i n ei koskaan (lukutaito, kou­lut,
kurssit, tiede, k i r j a l l i s u u s ) . . ' V :
Työväen käsitys on, että tuon
pitää saada kehittyä - edelleen; Mo.r
nissa maissa (Saksassa, Ehiglannissa):
ön työväen välittömänä etuna, että
Venäjälle -viedään teollisuustuotteita:
i a sieltä tuodaan raaka-aineita ja
leiväksiä. Ja jos he o-rat ylipäänsä
'vastaan kaikenlaisia- sotia, niin ai-
•van ehdottomasti sotapuuhiaVenä-ian
vastaan. — Miksi sotaa? kysy­vät
he. Mitä syytä olisi ?> Ja vas­taus
on selvä: kapitalistit vihaavat
Neuvostovaltaa. ^ Mutta' sellaisen
syyn perusteella ei kansa voi lähteä
sotiniaan. • TO-Näin
ollen on imnerialisteille e r i t ­täin
tervetullut seHainen"todi9telu",
pttä Venäjällä ovat. n i i n hirveät olot
i a sellainen työväen ^ r t o , että jo­kainen
toimenpide mokomaa valtaa
vastaan on oikeutettu. Ja jos he
saisivat aikaan sotansa, niin m i l -
.ioonaisissa painoksissa lorfttäisivät
he Kautskyn kirjasta. Se on sen
ensimäinen merkitys. .
Toinen on se, että se pn Toisen
Intemationalen johtajien sisäinen
ajatus, jota kyllä ei joka maassa voi
noin julkeasti julki lausua. Nuo
so!«ialistipetturit eivät kyllä ylipään-sakään
paljoa teoretisoi.-— he ovat
'^käytännön miehiä". Tekevät ruo-kottomuuksiaan^
niifö-sen syvemmin
perustelematta, kuiii «tt» n y t on.tä.
mä".; välttämätöntä ^'tilanteen pelas;
tamiseksi" t a i "työväen ^etujen vuok­s
i " t m A Mutta e i heillä o1^ m i ­tään,
vaataan, J09 nyt' K a u t s k y —
j o k a ' heitä on ennen maradlaiselta
kannalta arvostellut — jos hän n yt
Ihan "mandlaisesti" todistaa, että
k a i k i n voimin on' tmsteltava bolshe^
v i k k e j a vastaan. Se on heille e r i t ­täin
mieluista, sillä, bolkbevikit ovat
heille tehneet n i i n paljon pahaa:
villinneet työväen heitä^vastaan, j ä r ­kyttäneet
heidän, byroloratlansa auk­toriteettia;
Heillä on pahat aavis­tukset,
että sutä koituu vielä ikä-'
vämpää: eivät ienää valitse virkoihin
eikä valtiopäiville. Siksi kommunis.
tit hiiteen. - M u t t a aäalla <m nos-kelaisille
n u r j a n puolensa. Ja sen
ymmärtävät "vasemmi8to"-nosket.
Tuollaisella puheella menetetään
joukkojen kannatus, r N e eivät, h y ­vin
yksinkertaisesti, usko sitä. Niil-'
le pitää sanoa, «ttä kyllä o l i s i hyvä
se mitä - bolshevikit sanovat hom­maavansa,
mutta ne eivät osaa. Me
teemme tuon kaiken paremmin. K u n ­han
sopiva hetki tulee. Nyt ei ole.
— J a vielä taitavammat nosket sa­novat:
- kyllä se mitä Venäjällä on
tapaljtunut. on: ollut suuri j a välttä­mätön
vallankumous. Ja kyllä se'
on bolshevikkien ansio,;että se on
h i i n haikailematta' suoritettu. H u t ta
se' on ollut talonpoikainen j a porva­rillinen
vallankumous. Bolshevikki­en
virhe on, että yrittävät siitä t e h . ,
dä sosialistista. Se e i menesty. E i
voi menestyä. On > l i i a n aikaista.
Siksi — kaikki kunnia bolshevikeille.
Mutta heidän aikansa on hävitä.
J a he tulevatkin häviämään. Mutta
me emme auta heitä kukistamaan.
Tehkööt sen porvajit j a talonpojat.
N i i n syntyvässä - v a l t i o s s a— millai­nen
s^,sitten tuleekin <—ovat mens­hevikit
työväen: puolue, oppo^tionis^'
sa porvareita vastaan. Jä sosialis­mia
voidaan Venäjällä yrittää .Vasta^
paljoa myöhen^min' k u i n länsimalssa.1
J o k a tapauksessa on nyt sotain j ai
kumousten aika ohi. Ei s i i s pidä
hosua. Pitää vain käydä "luokka­t
a i s t e l u a " . Vanhaan kautskylaiseen
m a l l i i n .
Näin haastavat vasennosket. Eikä
niillp Kautskyn k i r j a ole ollenkaan
tervetullut.." P i l a a hyvän pelin. Siksi
nousevat he sitä vastaan. Lehdissä
i a MarselDenV kongressissa selittää
itävaltalainen iasennoske O. Bauer;
niiden pääteoreetikko, että " b o l s h e ­v
i k i t ovat epäilemättä Venäjän pro­letariaatin
erään osan. kannattama,
epäilemättä vallankumouksellinen ja
epäilemättä sosialistinen puolue";
J a siksi ei niiden kukistumista' saa
edistää. Niitä vastaan pitää vaan
muuten, mielipiteillä, " t a i s t e l l a ".
i Tästä asiasta, suhteesta Venäjään,
y r i t t i : t u l l a -Marseillessa umpiperä.
Mutta noskelaiset ovat tottuneita
diplomaatt>eja. Kuten porvarilliset
mestarinsa, n i i n hekin keksivät so­pivan
' " f o r m u l a n " , sanontatavan.
S. o., kun eivät voi jostain asiasta
sopia,' lykkäävät he kannanoton Ja
hyväksyvät lausunnon, joka ei sano;
mitään. Marseillen kokoukselle, o l i .
vat leräät p u o l u e e t— Suomen j u l - :
kean. vastavallankumouksellinen so-^
sialidemokratla mukana — esittä­neet,
että Neuvosto-Venäjä on joh­doton
vaara rauhalle. Englantilaiset
y.m. nousivat jsrrkästi tällaista vas­taan.
Ja n i i n tehtiin kiero päätös,
jossa kehutaan, että SSSR on saa-.
nut tunnustuksen porvarillisilta v a l ­l
o i l t a etupäässä heidän . i - noskein!
— avulla. J a tämä antaa heille o i ­keuden
(!) kehottaa Venäjän kan­saa
pyrkimään demokratiaan j a v a .
pauteen sekä vastustamaan hallituk­sensa
. hyökkäävää . vallotuspolitiik-kaa!
— Ja tällaiseen suostuivat
''vasen"-nosketkin; j .Niiden omatun-^^^^^^
to o n tyydytetty. Ja .nyt. saavat he*
selittää työväelle, että ei he ole h y ­väksyneet
Venäjän oloihin l a a n ­tumista.
Mutta Kautsky saa selit­tää,-
että eipäs j u l i s t e t tu Marseilles­sa
joka kapinaa bolshevikkeja vas­taan
vastavallankumoukselliseksi.
Hän bn näet Itävallan noskelaises>
sa aikakauskirjassaa julaissut. pari
kirjotusta, joissa vatkuttaa väittei­tään
j a lisää muutamia - u u s i a Ruo­kottomuuksia.
, K u n venäläinen mens-hevikki
D&n'kin on esittänsrt hänen
kirjaansa , vastaan -samantapaisia
väitteitä kuin B a i i e r * ) , sanoo Kauts­ky,
että nämä toverit ovat Martov-vainaan..
kannalla, mutta. häh taas
luottaa Axelrodiin. Ja:hänen mie­lestään
tuollaisen "mielipide-eroa­vaisuuden"
ei mitenkään - tarvitse
"häfa-itä Häytännöllistä yhtenäisyyt­tä".
Yhtä arvokas todistus kuin
koomillinen toteaminen: Toisessa
Intemationalessa 'saavat toiset pitää
bolshevikkeja rosvoina ja taantu­muksellisina,
ioiden kukistamiseen
osanotto on jokaisen rehellisen .ihmi.
sen velvollisuus, ja. toiset taas saa­vat
uskoa, että ne ovat sosialisteja;
joiden kanssa on kyllä " e r i m i e l i ­syyksiä",
mutta ioiden kukistumuien
edistäisi vastakumousta. v K u i n k a he
•^molemmat: v o i v a t k u u l u a samaan
"Intemationaleen" — sen saavat he
selittää niille työläisille, jbita moiset
arvotukset vielä huvittavat.
Meille riittää kun .voimme todeta,
että K a r l Kautsky, joka jo enhen
SQtaa yhä pahemmin alkoi poikkeilla
pois marxilaisuudesta j a sodan -^ka-
/ : ? ) Hauskinta on. että Venäjän
vastaknmonksellisen porvariston joh­t
a j a Miljukovkin b n s e l i t t l n yt
Kautskyn väitteitä pätemättömikaL
I ^ A D A S T A SUOMEESI
OSLON T A I KaOPENHAMINAN K A U T TA
^. _
^.Ybä Jisälntyvän kannatuksen johdosta mikä meidän canada-laisen
reittimme osaksi' ön\ t u l l n t on-.yhtiö lisännyt .-seuraavan-mat-kavuoron
Halifaxista «aoi^aan Skandlnaaviaaiu >
Porjehdnloet Halifaxuta, K- S.
S. S. H E L L I G O L ^ V , Joälakaan S p.
ALENNETUT KOLMANNEN LUOKAN
«distalcaistea natkain fcinnat
' S?Syfii»f^iy' $45.50 j a Ostakaa" edestakainen piletti T o r k a nn
Hankoon, Helsinkiin t a i Maarianhaminaan ^183.00. i
Erinomaiset' jnokavmidet kolmannessa luokassa. Hyttejä
2 j a 4 hengelle. Varatkaa byttipaildca paikalliselta asiamielusltS •
n i i n aikaisin k u i n mahdollista.
CANADASSA MAKSETTUJA PILETTEJÄ matkustusta var­ten
Suomesta myydään kaikkialle Canadaan.
Lähempiä tietoja saadaksenne kä^tykää pokallisen asiamie­hen
puoleen tai k i r j o i t t a k a a yhtiön Canadan Pääkonttoriin:
SCANDmAVIAN-AMERICAN tiNE 461 filasn St. WiniupeK.Can. SI Upper Water St.. Halifax, Can.
EUGEN W. ELFVENGREN, ^
No. 338 A. St. James Street, Montreal, Qae.' -
J - V. KANNASTO ERICH J . KORTE.
Box 69, Sadbary. Ont., Can,., . Port Artliar, Out., Cao.
TEHKÄÄ BrtT SUOlja-IMLATK^^
mm mm UNJALLA
Halifaxuta Suomeen (Goteporin kantta) 8—-9 vnorokaadessa.
Y L I ATLANNIN JO POH­J
A N MEREN ,
samassa laivassa ilmani muut­toa.
-Matica alkaa; j a loppuu
hyvissä .Ruotsin American
L i n j a n laivoissa.
: E i passin leimausta eäcä
tullitarkastusta, . eikä ;' m i n ­käänlaisia
viivytyksiä mat­k
a l l a Rubtsin läpi. .
Huom.I- Eärikoisia mukavuuk-
; sia .Suomeen . matkustajille
ERIKOISHljNTÖJA
3:nnen iluokan' matkustajilla.
S U O J f f i E N ja 'jakaisin
A M E R I K A A N
" G R I P S H O L M " $190
$186
Knlkuvnorot;
New Yorkista Halifazbta
Gripsholm tammik. 20
Drottningholm helmik. 6 Helmik. 8
Gripsholm helmik. 27
Stockholm maalisk. 10 Maalitk. 12
Drottningholm maalis. 27 Maalisk. 29
Stockholm > huhtik. 13 Hahtik. IS
Gripsholm h u h ^ . 20 <
Kolmas luokka itäänkäsin $110.^0 j a länteenkäsin $122.00. '
Enempiä tietoja antaa, lipputilauksia ottaa vastan sekä aut­taa
asioiden järjestämisessä L i n j a n lähin asiamies tai
SWiE6lSH AMERICAN LINE
470 MAIN STREET, WINN1PEG, MAN. "
S18 ST. CATHERINE STREET, WEST. MONTREAL, QUE.
71 Upper Street, Halifax, N . S. Temple BnUding, Detroit, Mich.
" S T O C K H O L M " .
" D R O T T N I N G H O L M "
Cabin £in«a $167.50 j a toisen
luokaln $172^50 • vähintäin ja
siitä ylöspäin , kumpaanlrin
suuntaani
J. V. KANNASTO,
Box 69 Sadbary, Ont., Can.
ERICK J . KORTE.
Port Arthur,. Ont.
SUDBURY BJUGNC COMPANY
Valmla^taa; kaikkia leipnriaiaanknalnvia tuotteita.
E r i k o i s e n . hyvien^vk^
nyt alettu. — . Ulkolähetyks^t täytetään nopeasti ja huolella, j
SUDBURY BAkiNG CO.
27 Onrham St. — Bpx 429 — Sadbtäry, Ont. — Telephone 1854
Asialaii & Seppälän S A U NA
: Avoinna 4. kertaa •iiboMa:^ Tiistain^ > ketSdviikkona,: perjantaina ja
) .lauantaina kello ,1 .j.p.p. kello 12ita v o l l i.
Sprace St. , Puhelin 1107 ' Sadbary,; Otet.
Lähellä Vapauden, konttoria. '
A. O JA
ENSILUOKAN RX&TALILUKE
Tekee kaikkea räätälialaan. kuulu­vaa
työtä. '
187 S. Algoma St. Port Arthur, Ont.
LABER6E L U ] V I D BW
COMPANY
Täydellinen varasto ra-
Vpmin5?tame!ta-na
tuli noskelaisten parhaaksi apu­r
i k s i selittämällä, että Internationale
ei olekaan. sodan ajan vaan rauhan
ase (sodassa pitää -tappaa toisiaan
eikä veljeillä), j a j o k a sitten Venä­jän
vallankumoukseen T T - kuten S a k -
san vallankumoukseonkin —- suhtau-tumisessaan
osottautui täydelliseksi
luopioksi, on nyt johdonmukaisesti
osottannt,. että luopuruudesta käy
tie petfuruuteen, ja..vastavaOanku-mouksen
. epäsuorasta auttamisesta
sen suoranaiseen el vain tukemi­seen,
vaan saarnaamiseen. J a se on
hyvin merkille pantava saavutus.
Kputsky'..,on repipyt r i k k i npskelai-rsuuden
naamarin j a iosottannt, että
5'v9semnilstolaisetkin'^ sen naamarin
t a k l ^ : p e l a a v a t .aivan" samakfpelia
j u l k e l t t e n porvariston l a k e i j a i n k a n s.
sa* ollen vain; näit». ;Taukkaitt'iäsem«
mat, kierommat j a inliottatnammat.
Y . s;
RUOKAA SAATAVANA
at^rioiitain ja ' viikottain.
A u k i klo 6:ata a.p. — kloT 2d:eeD
yöllä. .
NEW WASHINGTON' CAFE
Elm- St.^ < . Sudbnry,'^ Oat.
Copper Ciiffilaiseji
Pistäytykää puotiin jowt ' on
kaikenlaista -'ensiluokan ; ruokata­varaa
päivän halvimpiin ' U n t o i ­hin:
. .
--'ä-f^^^^
A.PELKOLA
7 Finland S t Phöne 104
V. A H ON
PARTURILIIKE. PALLOtlAALt JA
TUPAKKAKAUPPA
^äijaitsee" ' ^ •
7a LANG S^r^lCOBALt; OMTI
Sämaaaä "pagcaaaa rnoluui «uita­vana
ateriolttain. j « viikottain: , - r -
Hnoneita vuekrataan. . ,
Tovei^minen kohtein. ; ~
Mr*. Kerfceaea.